Sata työtehtävää ja 30 miljoonaa euroa Fiskars suunnittelee lomautuksia myös Pinjaisissa

(Raasepori) Fiskars Group aikoo sopeuttaa tuotantokapasiteettiaan kahdessa Suomen tehtaassaan, Pinjaisissa ja Sorsakoskella. Tehtailla aloitetaan neuvottelut lomautuksista. Syyksi ilmoitetaan yrityksen suuret varastot. Fiskarsin Pinjaisten tehtaalla, jossa on yli 200 työntekijää, valmistetaan mm. saksia ja kirveitä.

Yhtiö tiedottaa suunnittelevansa myös kohdennettuja organisaatiomuutoksia, joilla vauhditetaan kasvustrategian toteuttamista.

Toimenpiteiden odotetaan johtavan noin sadan työtehtävän vähennykseen maail- manlaajuisesti ja arviolta 30 miljoonan euron vuotuisiin kustannussäästöihin, joista noin puolet toteutuisi jo vuoden 2023 toisella puoliskolla. Toimenpiteiden vaikutuksista Suomessa ei ole vielä tietoa.

”Suunnitelmien edetessä Fiskars työskentelee tiiviisti henkilöstön ja henkilöstön edustajien kanssa varmistaakseen että osapuolilla on saatavilla kaikki tarvittava tieto ja heidän kanssaan neuvotellaan esitetyistä muutoksista”, yhtiö tiedottaa. Prosessit ja ajankohdat vaihtelevat maittain.

Yritys aikoo jatkaa investointejaan avainalueille ja erityisesti suoraan kuluttaja- myyntiin ja digitaalisuuteen. hallitus päätti maanantaina, että vuosien 2024-2026 investointisuunnitelma päivitetään tulevana syksynä vuoden 2024 talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Suunniteltuihin organisaatiomuutoksiin liittyvien kertaluontoisten kustannusten arvioidaan olevan noin viisi miljoonaa euroa.

-Olemme muutosvaiheessa oleva yritys, ja kasvustrategiamme asettaa kehyksen tekemillemme valinnoille. Suunniteltujen muutosten tavoitteena on varmistaa, että kohdistamme resurssimme strategisiin kasvutekijöihin, Fiskars Groupin toimitusjohtaja Nathalie Ahlström perustelee. Yhtiö työllistää 7 000 henkilöä ja vuonna 2021 sen liikevaihto oli 1,3 miljardia euroa.

Töihin syksyllä

Valtuusto päätti vasta viime kuussa, että koulun korjaukseen ja lisärakennukselle varataan 13 miljoonaa euroa vuosille 2023-2025. Summasta neljä miljoonaa kohdistuu kuluvalle vuodelle, 6,8 miljoonaa vuodelle 2024 ja kaksi miljoonaa vuodelle 2025, mutta nämä summat ovat menossa uusiksi.

Varsinaisen kouluraken- nuksen korjaustöiden on määrä alkaa jo syksyllä 2023 ja tekninen osasto sai hankintavaltuudet jatkosuunnitteluun. Koulurakennuksen korjaaminen maksaa uusien kustannuslaskelmien mukaan 11 miljoonaa euroa. Katarinaskolan-koulussa on noin 320 oppilasta ja nelisenkymmentä työntekijää.

-Tärkeintä tässä on se, että koulurakennuksen korjaushanke saadaan alkamaan aiemman aikataulun mukaisesti. Salin osalta tässä tuli pieni ylimääräinen mutka matkaan. Toivomme myös, että kaavamuutos sujuisi mahdollisimman jouhevasti ja ratkaisu löydetään, ja tätä tullaan priorisoimaan, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anita Westerholm (r) sanoo.

Westerholm kertoo, että joulukuussa kun kaupunginhallitus päätti esittää hankkeeseen isompaa liikuntasalia, luultiin että hanke olisi maksanut vähemmän kuin neljä miljoonaa euroa. Arvion tukena ei ollut laskelmia, vaan kyseessä oli lähinnä nk. mutu-summa.

-Karjaalla on tarve saada lisää harjoitustilaa liikunnalle ja nyt selvitetään, mikä olisi sellaisen hinta, Westerholm sanoo. Hänen mukaansa isompi vaihtoehto maksaisi tuon neljä miljoonaa euroa ja pienemmän salin hinnan arvioidaan olevan parin miljoonan euron paikkeilla.

”Täyttää tarpeemme”

Ruotsinkielisen koulun uuden liikuntahallin rakentaminen koskettaa myös alueen urheiluseuroja, jotka kaipaavat toiminnalleen lisää harjoitustilaa.

BK-46 Käsipallo laittoi ajamansa monitoimiareenahankkeen hyllylle osin siitä syystä, että koululle suunniteltu isompi liikuntahalli sopisi käsipallon pelaamiseen ja vastaisi myös kasvaneeseen kysyntään lattiatilasta.

Seuran taustalla operoiva markkinointipäällikkö Björn Siggberg suhtautuu kaupunginhallituksen tuoreeseen päätökseen maltillisesti.

-Jos isompi halli toteutuu, niin se tulee täyttämään tarpeemme. Uhkakuva on se, että hallin rakentaminen viivästyy ja taistelu harjoitusvuoroista jatkuu. Toivomme ja olemme positiivisia sen suhteen, että hanke etenee sujuvasti, Siggberg kommentoi.

Kun Kiilan koulua korjattiin ja laajennettiin Karjaalla viime vuosikymmenen alkupuolella, Raaseporissa väännettiin nimenomaan liikuntasalin koosta, koska tarvetta isommalle salille oli jo silloin.

Isompaa salia toivottiin, mutta se ei vallitsevassa poliittisessa ilmastossa onnistunut. Lopulta hankkeessa päädyttiin mm. kaupungin heikkoon taloudelliseen tilanteeseen vedoten ratkaisuun, jossa saliin saatiin tilaa uudessa lisärakennuksessa noin 410 neliömetriä. Vuonna 1957 rakennetussa koulussa ei ollut tätä ennen lainkaan kunnollista liikuntasalia.