Paikat loppuivat kesken asukastilaisuudessa Terästehdashanke herätti valtavan kiinnostuksen Inkoossa

(Inkoo) Joddböleen vähähiilistä terästehdasta kaavailevan norjalaisen Blastr Green Steel -yhtiön järjestämä asukastilaisuus täytti Wilhelmsdalin salin ääriään myöten niin inkoolaisista kuin kesäasukkaistakin.

Yhtiön toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusenin hanke-esittelyn jälkeen paikalle tulleet saivat esittää kysymyksiä aiheesta. Myös kunnanjohtaja Robert Nyman oli paikalla kertomassa kunnan osuudesta projektissa.

Tilaisuudessa vallitsi kolmekielinen dynamiikka. Wittusen sai kysymykset ensisijaisesti ruotsiksi vastaten niihin englanniksi, ja yhtiön Suomen toimitusjohtaja Antti Kaikkonen käänsi norjalaisen puheet suomeksi.

Tuulivoima ja ympäristövaikutukset nousivat illan polttavimmiksi aiheiksi, mutta kysymyksiä riitti myös muista teemoista. Lisäksi yhtiön kunnianhimoiset suunnitelmat herättivät epäilyjä.

-Ihmiset sanovat, että olemme nuori ja pieni yritys. Entä sitten? Jos haluamme haastaa nykyisen terästeollisuuden, meidän täytyy olla tulokas, Wittusen totesi.

Suomen vahvuudet Polttavaan kysymykseen, miksi juuri Inkoo valittiin tehtaan sijanniksi, Wittusen vastasi viitaten Suomen sähköverkkoon.

-Suomen sähköjärjestelmä tuuli- ja ydinvoimineen on hyvin houkutteleva. Suomessa on myös todella vahva sähköverkko toisin kuin Norjassa ja Ruotsissa, missä sähköverkoissa on paljon pullonkauloja, hän kertoi.

Etenkin kysymykset tehtaasta ja tuulivoimasta kiinnostivat asukkaita. Yleisöstä todettiin, ettei Suomen nykyinen tuulivoima pystyisi täyttämään tehtaan energiatarpeita. Wittusen kertoi seuranneensa tuulivoiman kehitystä Suomessa, ja hänen mukaansa muutaman vuoden päästä tuulivoimatuotanto on jo riittävä.

Tilaisuudessa tuotiin myös esiin se, kuinka inkoolaiset suhtautuvat negatiivisesti tuulivoimaan, mikä saattaa lait- taa kapuloita rattaisiin.

-Meillä ei ole suunnitelmia rakentaa tuulivoimaa Inkooseen. Käyttämämme tuulivoima voidaan tuottaa missä päin Suomea tahansa, kun taas Norjassa tuulivoimaa täytyy sähköverkon takia rakentaa paikallisesti, Wittusen sanoi.

Hankkeen dilemma

Hankkeen vihreyttä kyseenalaistettiin useamman kerran. Yhtiön suunnitelman mukaan tuotantoprosessiin käytettävä rautamalmi jalostettaisiin rautapelleteiksi Norjassa, mistä ne tuotaisiin Tanskan salmien kautta Inkooseen.

-Pyrimme tehostamaan kuljetusta, mutta kun pelletit viedään pohjoiseen ja teräs etelään, on reittiä vaikea optimoida täydellisesti, Wittusen myönsi.

Tehtaan rakentamisesta aiheutuvat päästöt kiinnostivat myös. Jatkuu sivulla 6.