Kestävä talous

Eduskuntavaaleihin on alle kymmenen viikkoa ja näyttää selvältä, että ainakin talouskysymykset tulevat olemaan vahvasti läsnä keskusteluissa. Hyvä niin. Kaiken politiikan taustalla on nimittäin oltava kestävä, oikeudenmukainen talouspolitiikka, joka vaatii sosiaalista ja ekologista kestävyyttä toteutuakseen täysimääräisesti.

Menemme vaaleihin tilanteessa, jossa valtio on joutunut ottamaan paljon velkaa pandemian ja Venäjän julman hyökkäyssodan seurauksien takia. Se on ollut välttämätöntä, ja onneksi Suomi on pärjännyt hyvin kriisinhallinnassa. Tämän lisäksi Marinin hallitus on satsannut enemmän rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja koulutukseen esimerkiksi laajentamalla oppivelvollisuutta. Yksi vahvuus Suomella tällä hetkellä on: työllisyys on ennätyslukemissa, työllisyystoimia on toteutettu ja työllisiä on nyt noin 100 000 enemmän kuin hallituksen aloittaessa.

Kaikki puolueet ovat varmasti samaa mieltä siitä, että jonkinlaista sopeuttamista tarvitaan. Keinoista olemme osittain erimielisiä, ja periaatteellisella tasolla löytyy äänestäjille vaihtoehtoja. Talouden vahvistaminen ja sopeuttaminen edellyttävät arvovalintoja. Lähiaikoina kuullaan varmuudella paljon puolueiden talouspoliittisista vaihtoehdoista, kun valtion taloudesta käydään välikysymyskeskustelua eduskunnassa.

Sosialidemokraattien talouspolitiikan kulmakiviä ovat talouskasvun vahvistaminen, rakenteelliset uudistukset ja työllisyystoimet. Tämän lehden julkaisupäivän aamuna kokoonnumme SDP:n puoluehallituksen kanssa ja teemme viimeiset viilaukset ja päätökset vaaliohjelmasta. Yksi tavoite on selvä: haluamme nostaa työllisyysasteen nykyisestä 80 prosenttiin. Se alentaisi velkasuhdetta merkittävästi ja toisi miljardeja lisää tulopuolelle. Ja tuloja tarvitaan, kun sote-kustannukset kasvavat ja meidän pitää jatkossakin tukea Ukrainaa ja ukrainalaisia pakolaisia kaikilla niillä tavoilla, jotka estävät kriisin eskaloitumista.

Talous vahvistuu merkittävästi myös, jos onnistumme parantamaan työntekijöiden työkykyä. Vuonna 2021 työkyvyttömyys maksoi pelkästään julkisella alalla yli 1,4 miljardia euroa, ja tähän tulee vielä epäsuorat kustannukset päälle. Huolehtimalla työkyvystä voimme saada paljon hyvää aikaiseksi.

Näinä aikoina on poliitikoille, erityisesti ehdokkaille, varmasti houkuttelevaa luvata lisäpanostuksia sinne tänne, verojen alentamista, verojen poistoa ja velanoton vähentämistä. Hereillä oleva äänestäjä näkee tietenkin, miten mahdottomasta yhtälöstä tällaisissa puheissa on kyse. Meillä ei valitettavasti ole varaa laajoihin veroalennuksiin, erityisesti ei sellaisiin, jotka kohdistuvat kaikkiin tuloluokkiin, siis myös suurituloisille. Ymmärrän, että niitä perustellaan sillä, että ne luovat investointeja ja parantavat kilpailukykyä. Se on hyvä argumentti, mutta ei riittävä. Riski on, että leikkaukset olisivat niin rajuja, että kasvu hiipuisi ja kustannukset nousisivat pitkässä juoksussa palveluiden heikentyessä.

Tässä tilanteessa olisi tuhlausta kohdentaa veroalennuksia ja lisää verovähennyksiä esimerkiksi minulle. Sen sijaan toivoisin, että ne ihmiset, jotka ovat samankaltaisessa elämäntilanteessa kuin minä olin nuorena aikuisena, saisivat lisää tukea. Minulla on kokemusta työttömyydestä, opiskeluista perheenisänä ja vakavasta sairaudesta perheessä. Tiedän, että paremmat hyvinvointipalvelut ovat enemmän tarpeen nuorelle Johanille kuin verohelpotukset 36-vuotiaalle hyvätuloiselle.

Jostain kummallisesta syystä veroalennuksista ja tuhoisista leikkauksista esimerkiksi koulutuksesta puhutaan samaan hengenvetoon vastuullisen taloudenpidon kanssa. Juuri nyt, keskellä energiakriisiä ei ole järkevää eikä realistista tehdä sopeutustoimia, jotka väistämättä lisäisivät suomalaisten kotitalouksien ahdinkoa.

Ehdotus uudesta sähkötuesta on lähetetty lausunnoille ja kyse on kertakorvauksesta. Tavoitteeni on, että tukimallista tulisi käsittelyn aikana reilumpi siinä mielessä, että se olisi paremmin ja tehokkaammin kohdennettu. On kyse isoista summista, ja iso osa niistä voidaan rahoittaa uudella, tilapäisellä windfall-verolla, joka on tällä hetkellä valiokuntakäsittelyssä. Vero koskee niitä energiayhtiöitä, jotka ovat kriisin takia tehneet ylisuuria voittoja.

Uusia menoleikkauksia kyllä tarvitaan seuraavalla kaudella, mutta Sixten Korkmanin sanoin (Helsingin Sanomat 11.1.2023): ”Julkisen talouden tasapainottaminen vain menoleikkauksilla tarkoittaisi käytännössä universaalisuusperiaatteesta ja pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta luopumista”. Olen Korkmanin kanssa samaa mieltä tästä, enkä ole valmis luopumaan hyvinvointivaltiosta. Sitä pitää kehittää, ei purkaa.

Ainoastaan SDP:n vaalivoitolla voidaan estää kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteinen porvarihallitus. Länsi-Uudenmaan näkökulmasta on tärkeää, että alueemme äänet kuuluvat jatkossakin kaikilla tasoilla.

Johan Kvarnström kansanedustaja (SDP)

Viiden joukkueen loppukilpailu toukokuussa Kolme raaseporilaiskoulua selvitti tiensä Taitaja-finaaliin

(Raasepori) Raaseporilaiset yläkoululaiset ovat menestyneet mainiosti Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian järjestämässä Taitaja9-aluekilpailussa, jossa peruskoululaiset pääsevät kokeilemaan taitojaan ammatillisen koulutuksen eri aloilla.

Aluekilpailussa kilpailivat Omnian, Luksian ja Axxellin järjestämien paikalliskilpailuiden parhaat joukkueet. Leikkimielisiin ja samalla myös vaativiin tehtäviin osallistui aluekilpailussa 19 joukkuetta, joissa oli mukana peruskoulun yläkoulun oppilaita eri luokka-asteilta.

Aluekilpailussa oppilaat kisasivat siitä, mikä joukkue

11 - 12 SDP:n teltalla torilla 12.30 - 14 Keskustelu ennaltaehkäisevästä toiminnasta, Karjaan palvelutalo, Felix Fromin katu 6 Keittotarjoilu

11 - 12 På torget vid SDP:s tält 12.30 - 14 Diskussion om förebyggande verksamhet, Karis ser vicehus, Felix Froms gata 6 Vi bjuder på soppa suorittaa annetut tehtävät nopeimmin. Espoossa toukokuussa järjestettävään kaksipäiväiseen finaaliin pääsivät Ekenäs högstadieskolan joukkue Bra lag (Daithi Lynch, Rasmus Qvarnström ja Jens Kero), Karjaan yhteiskoulun joukkue Tempre X, jossa kilpailevat Oliver Alatalo, Iiris Ahti ja Charles Rangelov, sekä Karis svenska högstadium -koulun joukkue Karis (Benjamin Björklöf, Asta Willför, Luas Hellman). Muut kaksi finalistijoukkuetta ovat Veikkolasta ja Kirkkonummelta.

Taitaja9 on valtakunnallinen hyväntuulinen kädentaitokilpailu peruskoulun 7.-9. -luokkalaisille. Länsi-Uudenmaan paikalliskilpailuihin osallistui marraskuussa 36 joukkuetta alueen peruskouluista.

Taitoja kysyttiin muun muassa väriopissa, työkalujen tunnistamisessa, hedelmien kuorinnassa ja kakun koristelusapluunan teossa. Nokkeluutta tarvittiin myös ohjelmoinnissa, liiketaloudessa ja sähkökytkennöissä, eli syttyykö lamppu vai ei. Käsiraudatkin ilmestyivät pöydälle eräässä kilpailutehtävässä.

Taitaja-kilpailu koostuu kolmesta vaiheesta. Paikalliskilpailussa parhaiten menestyneet joukkueet jatkavat aluekilpailuun, josta alueen parhaat joukkueet jatkavat valtakunnalliseen finaaliin. Finaali järjestetään keväisin valtakunnallisen Taitaja-tapahtuman yhteydessä.