EU 11 / 14.3.2024

33 vuoden kokemuksella!

EDELLEEN KAKSI KERTAA VIIKOSSA!

TORSTAINA PAPERI & DIGI SUNNUNTAINA

Pohja 59,5 m² 2 h, k, kph, vh, parv. II krs. Heti vapaa koti palveluiden vieressä. S-market, kirkko ja kirjasto sekä meri myös lähellä. Yhtiössä käyttövesiputket ja ikkunat uusittu. Valokuitu yhtiössä. Rv. 1975. ET E2018 Vhp. 29.900 €.

Pohja 76 m² 3 h, k, vh, kph, parv., III krs. Ihastuttava läpitalon koti (ei hissiä). Meri ja uimaranta läh. Pohjan keskustan palvelut aivan vieressä. Sopii myös 2-kodiksi. Rv. 1975. Ei e-tod. Vhp. 39.950 €.

Suvi Ahlfors Oy LKV

Puh. 0500 505 838 suvi.ahlfors@kotikone.fi

Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi

Rantaratatyöryhmä linjasi kehittämisestä ja palvelutasosta:

8.3 - 5.4.2024 på

Platsbokningar:

Nro 11 Torstaina maaliskuun 14. pnä 2024

Peruskorjaus Karjaalta Kauklahteen ja Siuntioon kaksoisraideosuus

Länsi-Uudenmaan kuntien Rantaratatyöryhmä ehdottaa, että 80 miljoonan määräraha rantaradan kehittämiseen kohdistetaan hallituksessa jo tehtyjen päätösten mukaisesti Kauklahti-Karjaa-rataosuuden toteuttamiseen.

Kyseinen kehittämisvaihtoehto sisältää radan peruskorjauksen lisäksi kaksoisraideosuuden Siuntion kohdalle sekä Kirkkonummen itäiset vaihteet, Inkoon laiturit ja matkustajainfot, Siuntion pitkän laiturin ja seisontaraiteen, kahden tunnelin avartamisen nopeusrajoituksen poistamiseksi sekä asema-alueiden pienemmät esteettömyyttä parantavat toimenpiteet. Kustannusarvio on noin 61 miljoonaa euroa, josta kaksoisraiteen osuus on hieman yli 16 miljoonaa euroa.

Rantaratatyöryhmän mukaan kyseinen vaihtoehto tarjoaa parhaan mahdollisuuden kauko- ja lähijunaliikenteen kehittämiseksi ja sujuvoittamiseksi. Se lisäisi huomattavasti myös rantaradan häiriönkestävyyttä sekä kapasiteettia Karjaan ja Kirkkonummen välillä.

Tarvitaan kaukoliikenteelle vielä pitkään

Työryhmän mukaan rantaradalla on keskeinen vaikutus Kirkkonummen, Siuntion, Inkoon, Raaseporin ja Hangon kasvun sekä elinvoiman

Rantaratatyöryhmän mukaan Karjaan ja Kauklahden välisellle osuudelle on mahdotonta perustella muuta vaihtoehtoa kuin parhaan välityskyvyn tuottava kehittämistoimenpide.

myönteiseen kehittymiseen. Toimenpiteiden keskeinen tavoite on mahdollistaa lähijunaliikenteen kehittäminen Hangosta Helsinkiin Tammisaaren, Karjaan, Inkoon, Siuntion ja Kirkkonummen kautta.

”Nykyinen rantarata palvelee Suomen kasvukolmion kaukoliikennettä vähintään vuosikymmenien ajan, ja paikallisliikenteellä on tällä rataosuudella voimakas kehittymispotentiaali”, työryhmä toteaa lisäksi.

Alueen omaan maankäyttöarvioon perustuva ennuste näyttää Kirkkonummi-Karjaa-rataosalla tehtäviin matkoihin 25 prosentin kasvua nykytilanteesta vuoteen 2050 mennessä ja toisin kuin selvityksen pohjana ollut ennuste. Lisäksi rantarata liittyy Etelä-Suomen huoltovarmuuden ja myös sotilaallisen liikkumisen kannalta kriittisiin väyliin. Väylävirasto on tehnyt rantaradalle ja Karjaa-Hanko-radalle tarve- ja infraselvityksen sekä hankearvioinnin

Ely-keskus kilpailuttaa ensimmäisiä kohteita

Länsi-Uudellamaalla

Maantieverkon korjausvelan kasvua pystytään tänä vuonna taittamaan hallituksen myöntämän lisärahoituksen turvin. Uudenmaan Ely-keskuksen vastuulla olevalla vilkasliikenteisellä tieverkolla Uudellamaalla, Kanta- ja Päijät-Hämeessä korjataan päällysteitä merkittävä määrä.

Alueen päällystyskohteet ovat vielä kilpailutuksessa. Ratkaisut ensimmäisiin kilpailutuksiin saadaan jo maaliskuussa, jolloin laaditaan lopullinen suunnitelma jäljellä olevan rahoituksen käytöstä ja kohteista.

Väylävirasto ja Ely-keskukset tavoittelevat valtakunnallisesti noin 4 000 kilometrin päällystysohjelmaa. Samaan suuruusluokkaan päästiin viimeksi vuonna 2020. Viime vuonna maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä päällystettiin alle 1 700 kilometriä. Määrä oli koko

tänä

2000-luvun pienin. Uudellemaalle liki tuplaten

Kuluvana vuonna tieverkon korjausvelan kasvua pystytään kuitenkin taittamaan, sillä hallituskaudelle on osoitettu korjausvelan purkuun 520 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 siitä saadaan käyttöön 250 miljoonaa euroa. -Seudun erityispiirre on vilkas liikenne, jonka vaikutuksesta teiden rasitus on suuri ja talven aikana syntyvälle kulumalle ja vaurioille on jätettävä hankinnoissa liikkumavaraa keväälle, Uudenmaan Ely-keskuksen kunnossapitoyksikön päällikkö Tuomas Vasama sanoo.

-Lisärahoitus karkeasti ottaen kaksinkertaistaa käytettävissä olevan rahoituksen verrattuna perustienpidon päällysteiden korjaukseen osoitettuun määrärahaan, hän jatkaa.

rantaradalle Karjaalta Kauklahteen. Ne julkistettiin helmikuussa. Hallitus päätti syksyn budjettiriihessä varata 80 miljoonaa euroa rantaradan kehittämiseen.

Vain paras toimenpide on perusteltavissa

Rantaratatyöryhmän mukaan kyseiselle osuudelle on mahdotonta perustella mitään muuta kuin parhaan välityskyvyn tuottava kehittämistoimenpide. Pitkän odotuksen jälkeen viimein sähköistetyn

Hanko-Hyvinkää-radan potentiaali tulee hyödyntää työryhmän mukaan täysimääräisesti.

Siuntion kaksoisraiteen ja aseman seudun toteuttaminen mahdollistaa parhaiten henkilöjunaliikenteen kehittämisen sekä Helsingin ja Hangon että Helsingin ja Turun välillä. Työryhmä esittää, että kaksoisraiteen suunnittelu sisällytetään Väyläviraston ohjelmiin siten, että suunnittelutyö alkaisi heti vuonna 2025.

Väyläviraston selvityksissä esitetyt välttämättömät peruskorjaustoimenpiteet ovat edellytys muille kehitystoimenpiteille. Osa toimenpiteistä on jo kiireellisiä ja osa parannuksista voidaan toteuttaa myöhemmin.

Lisäksi työryhmä toteaa, että töiden ajoittaminen Espoon kaupunkiradan rakentamisen ja liikennekatkojen yhteyteen parantaisi hankkeen hyöty-kustannussuhdetta merkittävästi ja vähentäisi myös junaliikenteelle aiheutuvia haittoja.

Enemmän pysähdyksiä ja työmatkavuoroja

Henkilöjunaliikenteen Helsingistä länteen rantarataa hyödyntäen on parannuttava siten, että junia pysähtyy nykyistä useammin kaikissa Länsi-Uudenmaan kunnissa.

Radanvarsikunnissa halutaan myös, että lännen

vuonna neljä päällystettävää tieosuutta

Päällystettävistä ajoratakilometreistä on kuitenkin Vasaman mukaan vielä turhan aikaista puhua, koska kilpailutus on kesken, ja hintataso tulee olemaan ratkaiseva. Alustavien tietojen mukaan Uudenmaan osuus voisi tarkoittaa uutta päällystettä reilulle 550 kilometrille, mikä olisi liki kaksi kertaa enemmän kuin viime vuonna.

Valtatie 25 ja maantie 111

Uudenmaan Ely-keskuksen kilpailutuksessa olevien päällystyskohteiden joukossa on läntisellä Uudellamaalla neljä kohdetta. Mukana on valtatien 25 osuus Kaunislahden ja Virkkalan välillä sekä Karjaan länsipuolelta Tammisaareen.

Kilpailutuksessa on myös osuus Skogbyn maisemissa valtatiellä 25 sekä maantiellä 111 Fiskarissa kylän kohdalla kulkevalla runsaan kilometrin

Läntisellä Uudellamaalla on kilpailutuksessa kolme osuutta valtatiellä 25 ja maantie 111 Fiskarin kylän kohdalla osuudella, joka jäi vielä päällystämättä viime kesänä paikallisten suunnitelmien keskeneräisyyden vuoksi.

osuudella, joka jäi päällystämättä viime kesänä.

Päällystettävät kohteet valitaan mittausten mukaan niin, että käytetylle rahalle saadaan paras hyöty, ja huonokuntoisia osuuksia korjattua mahdollisimman paljon. Kohteiden valinnassa priorisoidaan liikenteellistä merkittävyyttä. Ensimmäiset kilpailutettavat kohteet sijoittuvat vilkkaille teille.

-Myös muulle tieverkolle riittää tänä vuonna rahoitusta ja valikoituja kohteita saadaan toteutukseen myös vähäliikenteiselle tieverkolle. Työllä saadaan tehokkaasti poistettua huonokuntoisia osuuksia, sujuvampaa ja mukavampaa liikennettä ja pidettyä tieomaisuus kunnossa, Vasama sanoo. Aloitus jo vapun tienoilla

Jotta suuri työmäärä saadaan toteutettua, päällys-

suunnan liikenne palvelee työmatka- ja opiskelijaliikennettä Espoosta, Kirkkonummelta, Siuntiosta ja Inkoosta sekä varusmiesten liikkumista Raaseporiin ja Kirkkonummelle, sekä liikennettä Turkuun nykyisiltä asemilta. Lisäksi vuorovälit eivät saa olla liian pitkät, kuten Kirkkonummella tällä hetkellä, vaan niiden tulee kannustaa ihmisiä matkustamaan junalla. Työryhmä haluaa myös suoria junayhteyksiä Hangon ja Helsingin välille niin, että ne palvelevat työmatkaliikennettä ja muuta arkipäivän liikennettä. Se tarkoittaa vuoroja, jotka ovat perillä Helsingissä arkiaamuisin kello 7-9 aikaan ja paluuvuoroja iltapäivään ja iltaan. Lisäksi Inkoon asema tulee ottaa uudelleen käyttöön. Palvelutasotavoitteena alueella on myös säännöllinen suora viikonloppuliikenne pääkaupunkiseudun ja Hangon sekä välipysäkkien välille. Lisäksi on huomioitava rantaradan tavaraliikenne ja sen mahdolliset investointitarpeet, koska kyseessä on huoltovarmuuttakin ajatellen keskeinen yhteys Hangon satamaan. Alueella todetaan olevan vielä potentiaalia tavaraliikenteen lisäämisellekin mm. Joddbölen alueella. Rantaratatyöryhmään kuuluvat Hanko, Raasepori, Inkoo, Siuntio ja Kirkkonummi.

tystyöt pyritään aloittamaan mahdollisimman aikaisin koko maassa ja parhaimmillaan jo vapun tienoilla. Kauden arvellaan jatkuvan aina loka-marraskuulle.

-Väljemmät työaikarajoitukset voivat näkyä työmailla paikoin tavallista pidempinä jonoina, jolloin tienkäyttäjiltä pyydetään malttia. Toivomme että tälle riittää ymmärrystä, kun tarkoituksena on palvella kulkijoita paremmin uudella päällysteellä, Vasama sanoo. Muut toteutettavat päällystyskohteet varmistuvat juhannukseen mennessä, kun kevään kuntomittaustulokset ovat käytettävissä ja kohteiden kilpailutukset etenevät.

-Rahankäyttö on tehokkainta, kun kohteiden valinnassa hyödynnetään mittaustiedot, Ely:n paikallistuntemus ja historiatieto sekä tienkäyttäjiltä ja sidosryhmiltä saadut palautteet, Vasama summaa.

Suvi Ahlfors

Rakkaamme Marja-Leena LINDSTRÖM

ent. Bastman

* 16.05.1945 Pori

† 23.02.2024 Tammisaari

Oli sulla sydän niin lämmin, hellä, oli siellä paikka meillä jokaisella. Mitään et pyytänyt, kaikkesi annoit, meitä muistit ja huolta kannoit.

Kauniit muistot voimaa antaa, surun raskaan hiljaa kantaa.

Rakkaudella kaivaten Satu, Jukka, Ilmari, Akseli, Aino & Olli ja Iris Kalle, Carina ja Adam Taru, Christer, Linus ja Albin sukulaiset ja ystävät

Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos muistamisesta.

KUOLLUT DÖD

Peppe

* 30.07.1966 † 31.01.2024

Du är nu fri, då du seglat i hamn in i lyckans famn.

Älskad, saknad av släkt och vänner

INKOO

To 14.3. klo 10-15 Avoimet ovet & minikirppis auki Rantatie 11 (diakonian olohuone). Lindell, Kakko. To 14.3. klo 11.30-13 Ruokatarjoilu seurakuntatalossa (maksullinen). Sköld-

MISSIONSKYRKAN I EKENÄS

Björknäsgatan 11 Liksom vi i en enda kropp har många lemmar och alla lemmarna inte har samma uppgift, så är vi många en enda kropp i Kristus.

Men var för sig är vi varandras lemmar. Rom 12:4

On 13.3 Creative Joy kl 17-19 Målarkurs för ungdomar och unga vuxna. Instagram creativejoy.ekenas

To 14.3 kl 16 Bön

Min kära bror Olof Valdemar PIHL

* 11.07.1940 † 07.02.2024 I ljust minne bevarad Runa släkt och vänner Livets slut kan ingen hindra men vackra minnen kan sorgen lindra.

Bjarne Wilhelm FÖRSTRÖM

* 21.09.1940 Esbo

† 12.02.2024 Hanko

Vei kotiin Herra jo uupuneen, elon pitkän kulkea antoi. Otti syliinsä vanhan ja väsyneen, hänet rauhan rantahan kantoi.

Rakkaudella kaivaten Kaija

Marianne, Anne ja Martin Krista, Arttu ja Leevi Henna ja Carson sukulaiset ja ystävät

Siunattu läheisten läsnä ollessa. Kiitos kotihoidolle ja HUS Hangon terveyskeskuksen vuodeosastolle.

VÄLKOMMEN

17 3 kl 11 Gudstjänst/ Jumalanpalvelus

24 3 2024

Lö 16.3 kl 18-22

Church Disco för ungdomar & unga vuxna. Tema: Country www.churchdisco.org.

Sö 17.3 kl 16 Andakt

Maria Nikander.

Sö 17.3 kl 16.30 Årsmöte

Ti 19.3 kl 14 Brödkyrka Kaffe med dopp & hopp!

Kl 14.30 Brödutdelning

On 20.3 Creative Joy kl 17-19 Målarkurs för ungdomar och unga vuxna.

www.ekenasmissionskyrka.net

Jordfästningen har skett i stillhet. Tack för varmt deltagande. Tack också till dialysavdelningen på Raseborgs sjukhus.

Långgatan 19 Gamla kyrkan

Morgonbön alla vardagar kl. 9-10

Tiistaisin klo 18 Suomenkielinen rukousilta.

Onsdagar kl. 9.30 Nattvard.

Må-fre kl. 10-15.30 Öppet hus Lö 16.3 kl. 9.30 Gemensam bön i Betesda.

Raseborgsvägen 9 Seminariekyrkan

Fre 15.3 kl. 16 Active för 10-12-åringar.

Fre 15.3 kl. 18 4wrd för 1317 åringar.

Fre 15.3 kl. 18 Impact (för unga vuxna) temakväll om Jesus.

Sö 17.3 kl. 10.30 Gudstjänst med besök av sångaren Kristoffer Streng och predikan av Jenny Nyqvist-Streng, Edward Holmberg, Barnkyrka i Arken, After Church Café. Efter caféet info och arbetsmöte kring sommarkonferensen.

Ons 20.3 kl. 14 Samling för daglediga. Dagens gäst: Majlis och K-G Martin, sång och musik: Micke och Simon, värd: Mariann Vuorenmaa, servering och gemenskap.

www.etela.com

Qvarnström.

To 14.3 klo 13-15 Keskustelu- ja käsityöpiiri Pappilassa. Kakko.

To 14.3. klo 17.30 Rukouspiiri (kaksikielinen) Rantatie 11. Kakko.

To 14.3. klo 19 Kelttiläinen messu Inkoon kirkossa. Sjöblom, Gustafsson Burgmann.

Pe 15.3. klo 9-11 Miesten perjantaibrunssi (2 €), Rantatie 11. Lindell, Kakko.

Pe 15.3. klo 10-18 Lipaskeräys Yhteisvastuu-keräyksen hyväksi Inkoon S-marketin edustalla. Lindell.

Su 17.3. klo 10 Kaksikielinen messu Inkoon kirkossa, kirkkokahvit kirkossa. Marttojen kirkkopyhä. Sjöblom, Gustafsson Burgmann.

Su 17.3. klo 18 Konsertti ”Andante religioso” Inkoon kirkossa. Petri Komulainen, käyrätorvi, Jan Lehtola, urut. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen maksullinen.

Ma 18.3. klo 13-15 Koulu-

SOPPAKIRKKO

Su 17.3. klo 15.00

Gentoftenkatu 8, Hanko Juonto Kauko Laaksamo

Puhe Osmo Vuorenmaa

Musiikki Rainer Friman Ruokatarjoilu. Tervetuloa! Järj. Hangon katulähetys

Hangon suomalainen seurakunta

Ke 13.3. klo 18 Virsilauluilta Hangon kirkossa. Laulamme virsiä tunnelmallisessa musiikkihetkessä kanttori Päivi Viitasen johdolla. Mukana myös Janina Heina. Kirkkoon voi tulla hiljentymään jo klo 17 alkaen.

Hangö svenska församling

Ons 13.3 Kaffe med kyrkoherden kl. 14-15.30 på Alan´s Café. Välkommen med på goda samtal. Vi bjuder på kaffe/te med dopp.

Ons 13.3 Diskussions- och trivselgruppen i Lappvik kyrka kl. 14-16. Tage Nylund är med och berättar om sin nya bok. Kaffe-/ teservering.

Fre 15.3 Café 27 för ungdomar som är 13 år och äldre, varje fredag kl. 18-22 på Bangatan 27. Maami ger mera info 040 541 0365.

Lö 16.3 OBS! Konserten i Hangö kyrka kl. 18 är inhiberad.

Sö 17.3 Högmässa i Hangö kyrka kl. 12 med kyrkoherde Monica Cleve och kantor Roland Näse. Marlen Talus och konfirmander medverkar. Efteråt kyrkkaffe.

Må 18.3 Käpphästklubben för åk 1-6 varje måndag kl. 16.3017.30 på Bangatan 27.

Må 18.3 Konstklubben för åk 4-6 varje måndag kl. 18-19.15 på Bangatan 27.

Ti 19.3 Stick-Café kl. 13-15 i församlingshemmet, Parkgatan 7. Samvaro kring kaffebordet, den som vill handarbeta gör det. Info Marita Böckerman tel. 040 532 4797.

Ons 20.3 Spel och skoj för åk 3-6 varje onsdag kl. 15.15-16.30 på Bangatan 27.

Ons 20.3 Påskvandring i Hangö kyrka kl. 18. ”Jerusalem år 33” församlingens anställda medverkar i rollerna. Öppen för alla, räcker ca 1 timme. Vi rör oss från sakristian, där vandringen börjar, via kyrksalen och upp till läktarna. Ingen anmälan behövs, välkommen med. Mera info www.hangoforsamling.fi och från pastorskansliet vardagar kl. 9-15 tel. 040 645 6588

laisten Einstein-kerho seurakuntatalon alakerrassa. Nylund, Sköld-Qvarnström.

Ti 19.3. klo 10-12 Perhekahvila seurakuntatalon alakerrassa. Nylund, Sköld-Qvarnström.

Ti 19.3. klo 10-15 Avoimet ovet & minikirppis auki Rantatie 11 (diakonian olohuone). Lindell, Kakko.

Ti 19.3. klo 15-16.15 Raamattutuokio. Pastori Lauri Huhtinen esittelee eri aiheita Raamatusta, keskustelua. Rantatie 11.

Ke 20.3. klo 13-16.30 After School seurakuntatalon alakerrassa. Kaksikieliset avoimet ovet lapsille 1.-6. luokilla. Nylund, Sköld-Qvarnström.

Ke 20.3. klo 18 Raamattupiiri Pappilassa. Tötterman.

To 21.3. klo 10-15 Avoimet ovet & minikirppis auki Rantatie 11 (diakonian olohuone). Kakko.

To 21.3. klo 11.30-13 Ruokatarjoilu seurakuntatalossa (maksullinen). SköldQvarnström.

To 21.3. klo 13-15 Keskustelu- ja käsityöpiiri Pappilassa. Kakko.

Lue lisää https://www. inkoonseurakunta.fi.

RAASEPORI

To 14.3. klo 14 Ilosanomapiiri Karjaan palvelutalon ruokasalissa, Felix Fromin katu 6. Eija Kemppi.  Kahvitarjoilu. Pelikerho Tammisaaren seurakuntakodin nuorten tilassa, klo 17.15-18.15 1.-3.-luokkalaisille, klo 18.30-19.30 4.-6.-luokkalaisille. Pelikerho sisältää yhdessäoloa, leikkiä, pelaamista ja muuta isosten vetämää yhteistä puuhaa. Tarjolla on pieni välipala. Osallistuminen toimintaan on ilmaista. Lisät. lapsi- ja perhetyönohjaaja

To 14.3. klo 12 Seurakuntalounas, Puistokatu 7. Suositushinta 3 €/henkilö.

To 14.3. klo 15-16.30 Torstai Tohinat 1.-6.-luokkalaiset, Ratakatu 27 (rippikoulusali).

To 14.3. klo 18-20 Kirkkokuoro Soivat sävyt, Puistokatu 7. Vetäjänä Päivi-kanttori. Pe 15.3. klo 18-22 Nuorten Café 27, Ratakatu 27 (krypta). Yhteistä puuhailua ja pientä purtavaa.

La 16.3. Pami Karvonen konsertti PERUTTU

Su 17.3. klo 10 Karjalaisten kirkkopyhämessu Hangon kirkossa. Mukana Hangon suomalainen sekakuoro Antti Soinisen johdolla. Messun jälkeen juhla seurakuntakodissa, keitto- ja kahvitarjoilu.

Ke 20.3. klo 14-15.30 Kultaisen iän kerho, Puistokatu 7. Kerhossa eri teemoja sekä vierailijoita. Mahdollisuus taksikuljetukseen, tiedustelut diakoniatyöntekijä puh. 040 180 6111.

Ke 20.3. klo 16 RiSu-ryhmä, Puistokatu 7. Avoin keskusteluryhmä naisille ja miehille. Vetäjänä Riitta Suonurmi.

Ke 6.3. klo 18-20 Raamattupiiri, Puistokatu 7. Ilpo Kari.

Su 24.3. klo 13 Keskusteluryhmä, Lappohjan kirkko. Tervetuloa mukaan rupattelemaan ajankohtaisista aiheista kahvikupposen äärelle! Kokoonnumme kerran kuukaudessa sunnuntaisin (muut päivät 14.4. ja 19.5.) klo 13 Lappohjan kirkossa. Vetäjänä Päivi Viitanen.

Rukouspiiri maanantaisin klo 18, Korkeavuorenkatu 4 as 2, Marita Leivo.

Tapaamispaikka Diakonian kirpputorilla keskiviikkoisin klo 13-17, Korsmaninkatu 40. Tervetuloa tekemään löytöjä! Lisätietoja: www.hangonseurakunta.fi tai puh. 040 519 9664/virasto. Facebook: Hangon suomalainen seurakunta.

Minna Malmgren.  Pe 15.3. klo 9.45-10.30 Muskari Karjaan seurakuntakodin alakerrassa, ilm. ja tied. Minna Berg, p. 044-7553641, minna. berg@evl.fi.

Pe 15.3. klo 12-13 Postillan lounas, kalkkunaleike, 5 €. Su 17.3. klo 10 Messu Karjaan kirkossa, Katri Grönroos, Pyhän Katariinan laulajat ja Hanna Noro.

Ti 19.3. klo 9-12 Perhekahvila Pohjan seurakuntakodissa, yhteistyössä Karis-Pojo svenska församlingin kanssa. Lisät. Minna Malmgren.

Ti 19.3. klo 12-13 Postillan lounas, siskonmakkarakeitto, 5 €.

Ti 19.3. klo 17.30-19 Pyhän Katariinan laulajat Karjaan seurakuntakodissa, Hanna Noro.

Ti 19.3. klo 17.30-19 Aurinkokehä -käsityöpiiri Tammisaaren seurakuntakodin nuortentilassa. Lisät. Carola Lupander p. 040-8396733, Ekenäsnejdens svenska församling.

Ti 19.3. klo 18-19 Sopusointu-kuoroharjoitus Tammisaaren seurakuntakodissa, Minna Berg.  Ti 19.3. klo 18-20 Alfasta Omegaan -ilta Pohjan seurakuntakodissa. Illan aiheena: Miten voin vastustaa pahaa? Miten käyttäisin loppuelämäni hyvin? Ryhmän vetäjänä seurakunnan luottamushenkilö ja vapaaehtoinen Robert Karlman.

Ke 20.3. klo 9-11.30 Perhekahvila Pikku pappilassa. Lisät. Minna Malmgren.

Ke 20.3. klo 9.30-11.30

Kaksikielinen Drop-in perhekahvila Tammisaaren seurakuntakodin kerhotiloissa, järj. Ekenäsnejdens svenska församling. Iselin Nylund, iselin.nylund@evl.fi, p. 044-7553611.

Ke 20.3. klo 10.30-11.30 Ikivihreät -kuoron harjoitus Karjaan seurakuntakodissa, Hanna Noro.

Ke 20.3. klo 12-13 Seurakuntalounas Tammisaaren seurakuntakodissa, tarjolla

To 14.3 kl. 9.30-11.30 Familjecafé i Lilla prästgården.

To 14.3 kl. 18-20 Spelhålan för ungdomar i Karis församlingshem. Fre 15.3 kl. 12 Lunch i Postilla i Pojo. Lunch à 5 €/person, take away à 6 €/person. Fre 15.3 kl. 14 Eftermiddagskören i Pojo församlingshem.  Marie bebådelsedag sö 17.3 Högmässa kl. 10 i Pojo kyrka, Karl af Hällström och Håkan Lindroos. Eftermiddagskören medverkar.

Högmässa kl. 12 i Karis kyrka, Karl af Hällström och Päivi Tiitu.

Må 18.3 kl. 14.30 Bibelgruppen i Karis församlingshem.

Må 18.3 kl. 18-20 Raseborg Gospel övar i Ekenäs församlingshem.

Må 18.3 kl. 18.30 Församlingskören övar i Pojo församlingshem.

Ti 19.3 kl. 9-12 Familjecafé i Pojo församlingshem.

Ti 19.3 kl. 12 -13 Sopplunch á 5 €/pers. i Postilla i Pojo.

Ons 20.3 kl. 18.30 Katarina Singers övar i Karis kyrka. Kommande program: Påskvandring i Karis kyrka må 25.3 kl. 18. Samling vid Sockenstugan. Vandringen tar ca 30 minuter. Inne i kyrkan får du bekanta dig med påskens händelser på olika ställen i kyrkan. Ingen anmälan. Övrigt: Ansök om plats för hösten till vårt tvåspråkiga Eftis i Lilla prästgården under tiden 1.2-31.3 2024. Ansökningsblankett finns på församlingens hemsida: www. karis-pojoforsamling eller kan hämtas från Lilla prästgården. Avgiftsbelagd busstransport från skolan för den som inte är berättigad till skolskjuts. Närmare info: Jessica Sandberg tfn 044 300 3676, e-post: jessica.sandberg@evl.fi. Närmare information: www.karis-pojoforsamling.fi

Gudstjänster sö 17.3: Högmässa och vinterskribans konfirmation kl. 10 i Ekenäs kyr ka, Yliportimo, Nygård, Wik ström. Kyrkokören medv. Kvällsmässa kl. 18 i Tenala kyrka, Yliportimo, Aittola. Webbandakt i fastan publiceras lö 16.3 kl. 18 i kanalen Ekenäs nejdens församling på Youtube. Du kan samtidigt bekanta dig med våra övriga andakter. Skattletarna – en öppen bibeldiskussionsgrupp träffas fr 15.3 kl. 12.30 i Ekenäs förs.hem. Vårkonsert med Cajorna lö 16.3 kl. 17 i Ekenäs kyrka. Dir. Gustav Nyström. Konserten arrangeras och genomförs tillsammans med Lärkkulla Music och Raseborgs Musikinstitut. Bilj. 15 € vid dörren. Onsdagssoppa on 20.3 kl. 12 i Ekenäs förs.hem. Soppa, bröd och kaffe för 5 €. Kom med, i sällskap smakar det bättre!

Eftermiddagskaffe med jubilarfest to 21.3 kl. 13.30 i Snappertuna förs.hem. Skjuts ordnas vid behov, kontakta Daniela senast 3 dagar före, 044 755 3604.

Karlagruppen träffas to 21.3 kl. 14 i Bromarvs kyrka. Vi bekantar oss med Bromarvs kyrkas historia. Fika i församlingshemmet efteråt.

BARN&FAMILJ

Familjekväll on 20.3 kl. 17.30 i Ekenäs förs.hem med temat påsk. Anmäl din familj senast 18.3 till Iselin, tfn 044 755 3611. Familjekyrka & lunch sö 24.3 kl. 11 i Ekenäs församlingshem. Anmäl till Iselin senast 20.3.

Info: www.ekenasnejdensforsamling.fi

keittolounas ja kahvit. Lisät. Diakoni Nina Fabritius-Ylitalo.

Ke 20.3. klo 17.15-18.15 Puuhailta isosten kanssa Karjaan seurakuntakodin nuortentiloissa, 1.-3.-luokkalaiset. Lisät. Minna Malmgren.

Ke 20.3. klo 18-19 Sopusointu-kuoroharjoitus Tammisaaren seurakuntakodissa, Minna Berg.

Postilla. Kirpputori avoinna ma, ti, ke ja pe klo 10-14 ja to klo 10-15. Olohuone avoinna ti, ke ja pe klo 10-14 ja to klo 10-15. Lounas ti ja pe klo 1213. Ruokamyynti. Voit tilata noutoannoksen (6 €). Noutoaika ti ja pe klo 11-13. Tilaukset viim. edellisenä päivänä p. 0445912746.

Kirkkoherranvirasto Karjaalla: avoinna ma-to klo 9-13, p. 019-2793030, raaseporin. seurakunta@evl.fi.

Tammisaaren palvelupiste: avoinna ma-pe klo 10-12, p. 019-2411060.

HANGON VAPAASEURAKUNTA, Koulukatu 2

To 14.3. klo 18 Avoimet ovet -rukousilta, Juha Saarinen.

La 16.3. klo 18 Nuorten ilta

Su 17.3. klo 11 Jumalanpalvelus, Roni ja Rebekka Zidbeck, Juha Saarinen, säest. Heikki Järvenpää. Klo 15 Soppakirkko Päiväkeskuksessa, Osmo ja Marianne Vuorenmaa, Kauko Laaksamo ym.

Ti 19.3. klo 18 Seurakunnan kokous, kahvitarj. 17.30.

To 21.3. klo 18 Rukouksen ja pääsiäisajan musiikin ilta piano Heikki Silvola, Juha Saarinen.

HANGON HELLUNTAISRK

Paasitie 1

To 14.3. klo 18 Rukousilta

Su 17.3. klo 11 Jumalanpalvelus. Puhujavieraana Eero Ketola Salosta.

FOLKIACENTER

Esplanaadi 61

La 23.3. klo 16 Stop running! kaikille avoin sanan- ja rukouksen ilta Folkiacenterin rukoushuoneessa. Vastuussa: Jani Långström ja Sami Ikonen. Tilaisuuden lopuksi yhdessäoloa kahvin äärellä.

ORTODOKSIT

Hanko, ort. kirkko, Täktomintie.

La 16.3. klo 10 Akatistos Jumalanäidille. Akatistoksen lauantai.

La 16.3. klo 17 Vigilia

Su 17.3. klo 10 Liturgia Maria Egyptiläisen sunnuntai.

Ti 19.3. klo 18 Iltaa Yhdessä -kerho joka kuukauden 1. ja 3. tiistai. Kaikille avoin tapaamisilta teen ja kahvin ääressä keskustellen. Välillä vierailijoita ja alustuksia, välillä vain mukavaa yhdessäoloa kirkon hehkussa.

Ke 20.3. klo 18 EPL eli EnnenPyhitettyjen lahjain Liturgia. Paasto alkaen puoliltapäivin.

La 23.3. klo 10 Liturgia ja sen jälkeen pääsiäisen valmistelutalkoot

Karjaa, evl srk-sali, Keskuskatu 23.

To 14.3. klo 18 AKK eli Andreas Kreetalaisen Katumuskanoni.

Lisätietoja isä Kalevi Kasala, p. 040-5252868.

Uusi markkinointiohjelma

rajallisilla resursseilla

(Raasepori) Kaupunkikehitysjaosto on hyväksynyt Raaseporin kaupungille vuosiksi 2024-2026 markkinointiohjelman, jossa mm. todetaan markkinointiin varattujen resurssien olevan hyvin rajalliset.

Markkinointitiimi on tehnyt päivitetyn version vuosien 2021-2023 markkinointisuunnitelmasta, jonka nimi on vaihtunut tarkistusten myötä. Ohjelman tavoitteena on selkeyttää markkinoinnin keskeisiä teemoja, vastuunjakoa, painotuksia ja tavoitteita, ja toimia pohjana kaupungin markkinoinnille.

Vuoden 2024 alussa tehdyn organisaatiomuutoksen myötä aiempi viestintä- ja markkinointitiimi hajosi. Sen tilalla on nyt uusi ryhmä, ja sen vuoksi aiemmin luodut rakenteet ja prosessit on muutettava ja määriteltävä uudelleen.

”Koska markkinoinnin resurssit ovat hyvin rajalliset, on erityisen tärkeää työskennellä kustannustietoisesti, kestävästi ja pitkäjänteisesti”, selostuksessa mainitaan.

Tämä tarkoittaa myös, että uusi ohjelma korostaa entistä enemmän osallisuuden ja yhteistyön merkitystä. Raaseporin tunnettuuden lisääminen koskee asukkaita, yrittäjiä, yhdistyksiä, vapaa-ajan asukkaita, viranhaltijoita ja päättäjiä.

Kehitysosaston mukaan markkinoinnin tavoitteita on sopeutettu resurssien mukaan ja konkretisoitu panostamalla enemmän myös valikoituihin teemoihin kaupungin strategiasta. Erilaisten markkinointi- tai viestintätoimenpiteiden kantavana tavoitteena on lisätä Raaseporin tunnettuutta ja kaupungin vetovoimaa.

Kaupungin viestintä- ja markkinointiosaston markkinointibudjetti jakautuu kahteen osaan: elinkeinoelämä ja asukasosallisuus.

Markkinointikoordinaattori Martina Rosenqvist kertoo, että kaupungin markkinointiin on varattu 35 000 euroa ja Visit Raaseporin matkailumarkkinointiin saman verran. Teknisellä osastolla on oma markkinointibudjetti mm. tonttien markkinointiin.

Kiinteistöohjelma epävarmassa tilanteessa

(Inkoo) Kunnanvaltuusto on hyväksynyt päivitetyn kiinteistöohjelman kunnan omistuksessa oleville kiinteistöille. Ohjelmassa kiinteistöt priorisoidaan käyttötarkoituksen, käyttöasteen ja kiinteistön kunnon mukaan.

Ohjelma on lähtökohtana sille, miten kunnan rakennuksia tulevaisuudessa hoidetaan ja korjataan. Tavoitteena on, että koulut pidetään käyttökunnossa, ellei palveluverkosta muuta päätetä. Päiväkotitiloihin ei ole odotettavissa suuria muutoksia lähivuosina.

Kiinteistöt, joista aiotaan luopua myymällä tai purkamalla, ovat Ingakodin rivitalo, Fagerstrandin kiinteistö ja vanha paloasema Kotipolulla. Näiden kohdalla on määrä selvittää kaavamuutoksen tarve rakennusoikeuden ym. myyntiin keskeisesti vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi.

Kiinteistöohjelma on päivitetty olemassa olevan tiedon pohjalta, sillä toimintaympäristöön liittyy epävarmuustekijöitä. Esimeriksi hyvinvointialueen palveluverkkoa

Päätös varojen sijoittamisesta

Raaseporin lahjarahastoissa

(Raasepori) Kaupunkikehitysjaosto on valtuuttanut talouspäällikön sijoittamaan vuoden 2024 aikana kaupungin lahjoitusrahastojen varoista enintään 900 000 euroa.

Sijoitukset tehdään määräaikaisina talletuksina tai tallettamalla ne korkoa tuottavalle säästötilille, jolta voidaan tarvittaessa nostaa varoja. Tavoitteena on parantaa rahastojen tuottoa ja lisätä

Yksi ihminen kuoli Hangon tulipalossa

(Hanko) Linjakadulla sijaitsevassa kerrostalossa syttyi tulipalo varhain sunnuntaina. Poliisin mukaan tulipalossa menehtyi iäkkäämpi mieshenkilö.

Hätäkeskus sai aamuviideltä ilmoituksen jossain huoneistossa soivasta palovaroittimesta sekä savusta talon porraskäytävässä.

Pelastuslaitoksen saapuessa paikalle eräässä asunnossa paloi. Tulipalo saatiin hallin-

S uomalaisten työeläkevarat kasvoivat 13 miljardia euroa vuoden 2023 aikana. Kasvua vuoden viimeisellä neljänneksellä oli noin seitsemän

taan alle tunnissa ja se saatiin rajoitettua yhteen huoneistoon, mutta rakennus kärsi savuvahinkoja.

Pelastuslaitos poistui kohteesta puoli kahdeksan aikoihin sammutettuaan palon ja tarkastettuaan viereiset asunnot sekä rakennuksen yläpohjan, jonka jälkeen sopimuspalokunta jäi vielä torjumaan jälkivahinkoja. Tehtävään hälytettiin toistakymmentä sammutus- ja säiliöyksikköä.

miljardia, ja varoja oli vuoden päättyessä yhteensä 251 miljardia euroa, Työeläkevakuut-

Viranomaiset selvittävät palon syytä, josta ei voitu sanoa mitään vielä alkuviikolla.

Pelastustoimintaa johtanut Kaarlo Minkkinen muistutti tiedotteessa, että tällaisissa tapauksissa asukkaiden tulee pysytellä suojassa omassa asunnossaan, eikä savuiseen porrashuoneeseen pidä mennä.

Ostoskärryt tulessa

Hätäkeskukselle ilmoitet-

tajat Tela tiedottaa. Sijoitusten kasvu johtui osakemarkkinoiden hyvästä kehityksestä.

koskevien päätösten sisältö ja aikataulu ovat vielä epävarmat.

Hyvinvointialueen käytössä olevista tiloista tehdyt vuokrasopimukset päättyvät vuoden 2025 lopussa ja kunnan on päätettävä vuoden 2024 aikana sote-kiinteistöjen yhtiöittämisestä. Kunnanhallitus päätti jo aiemmin, että heti kunnan saatua varman tiedon hyvinvointialueen tulevista kiinteistötarpeista, se aloittaa sote-kiinteistöjä koskevat vuokrasopimusneuvottelut.

1,1 miljoonaa euroa

vuotuisia osinkoja. Kaupungilla oli viime vuoden lopussa yhteensä 1,1 miljoonaa euroa 40 lahjoitusrahastossa. Varoista on jaettu stipendejä ja avustuksia muuhun toimintaan keskimäärin noin 50 000 euroa vuodessa.

Suojaa koroille

Kaupunki tekee kehitysjaoston päätöksellä myös korkosuojauksen 25 miljoonalle eurolle. Raaseporin kaupun-

tiin rakennuspalosta myös Karjaan Alingsåsinkadulla perjantaina illansuussa.

Paikan päällä selvisi, että kohteessa ei ollut rakennuspaloa, vaan rakennuksen ulkopuolella oli sytytetty ostoskärryt tuleen.

gin lainoistaan maksama kiinteä korko ei saa ylittää 2,75 prosenttia.

Kaupungin lainasalkun suojausaste oli vuoden vaihteessa 100 prosenttia. Vuoden 2024 lopussa suojausaste tulee olemaan noin 85 prosenttia, ja se laskee noin 60 prosenttiin vuonna 2025.

Israelin ystävyysseuran Hangon paikallisosaston

Vuosikokous su 24.3. klo 15 Vapaakirkossa, Koulukatu 2, Hanko. Käsitellään sääntömääräiset ja muut esille tulevat asiat. Johtokunta

Pääkaupunkiseudun

Luustoyhdistys ry

Hangon paikallisosasto Vuosikokous ruokailun merkeissä tiistaina 19.3. klo 13.00 uudessa ”Voimakasiinissa”. Sääntömääräiset asiat.

Vistanäs

Hembygdsförening rf håller vårmöte söndagen den 24 mars kl. 17.00 på Tallåsa, Västankvarnvägen 174. Stadgeenliga ärenden. Alla välkomna! Styrelsen

Föreningens stadgeenliga vårmöte sö 24.3 kl. 16. Mötet hålls på klubbkansliet, Berggatan 12-14 5, Hangö. Styrelsen

Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous su 24.3. klo 16. Kokous pidetään klubitoimistolla, Vuorikatu 12-14 5, Hanko. Johtokunta

Scoutkåren

Karis Flickorna rf Välkommen på stadgeenligt vårmöte torsdag 21.3 kl. 17.30 i Malmis, Malmgatan 10, Karis. Stadgeenliga ärenden behandlas. Styrelsen

KARIS

PENSIONÄRER rf

Stadgeenligt vårmöte to 21.3 kl. 15 i Brankis. Gamla och nya medlemmar välkomna. Styrelsen

VÄNSTUGAN I EKENÄS RF

Stadgeenligt årsmöte fredag 22.3 kl. 15 i Vänstugan, Torngatan 4, Ekenäs. Stadgeenliga ärenden. Välkommen! Styrelsen

Ingå PensionärshemInkoon Eläkeläiskoti rf

Årsmöte tisdagen 26.3 kl. 15.00 i Malmgårdens samlingsrum, Lillmalmsvägen 4. Välkomna! Styrelsen Vuosikokous tiistaina 26.3. klo 15.00 Malmgårdin kokoustilassa, Pikkunummentie 4. Tervetuloa! Hallitus

Länsi-Uudenmaan

Pyöräilijät -82 ry

Tenala IF

håller årsmöte torsdagen den 14.3 kl. 19 i Sportstugan. Stadgeenliga ärenden. Välkomna! Styrelsen

Karjaan-Pohjan Eläkeläiset ry Sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 20.3. klo 14 Högåsassa, Vanha Turuntie 85, Pohja. Johtokunta

Hangon Moottorikerho ry

Sääntömääräinen vuosikokous to 21.3. klo 18.00 kerhotilassa, Esplanaadi 124, Hanko.

11§ vuosikokouksen käsiteltävät asiat.

KOKOUKSET MÖTE

Karis Ungdomsförening rf Stadgeenligt årsmöte to 21.3 kl. 18.30 på Karisvägen 6, Karis Välkommen.

KUF styrelsen

Ingå gymnastikförening rf. kallar sina medlemmar till årsmöte torsdag 21.3 kl. 18.00 i Smedsvillan, Farleden 2, Ingå. Stadgeenliga ärenden. Styrelsen

Hangon suomenkieliset eläkeläiset ry

Sääntömääräinen kevätkokous ma 25.3. klo 13.00 Astrean peilisalissa, Vuorikatu 4, Hanko. Sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Johtokunta

Airbnb-majoittajien ansiot selvitetty

Uudenmaan Airbnb- ja Vrbo-majoittajien keskimääräinen päivähinta oli viime vuonna 117,6 euroa, varausaste 43,4 prosenttia ja mediaanivuosituotto 23 000 euroa, kertoo Etua-lainavertailupalvelun tekemä selvitys majoittajien saamista tuloista. Koko Suomessa vastaava luku oli 17 000 euroa.

Helsingissä oli Suomen korkein 61 prosentin varausaste. Se oli samalla ainoa majoituskunta Suomessa, jossa varausaste oli yli 60 prosenttia. Helsingissä oli myös eniten aktiivisia majoituskohteita, yli 4 200. Keravan 65 euron päivähinta oli maan edullisin niistä kunnista, joissa oli vähintään 20 kohdetta. Kirkkonummi oli tuottoisin niistä Uudenmaan kun-

nista, joissa oli vähintään 20 majoituskohdetta. Kirkkonummella keskimääräinen päivähinta oli 196,3 euroa 48 prosentin varausasteella ja noin 90 kohteella. Raaseporissa väliaikaisen majoituksen keskimääräinen päivähinta oli 167,9 euroa ja hieman yli 200 kohteen varausaste 45 prosenttia. Vuosituoton mediaani oli 27 800 euroa. Hangossa keskimääräinen päivähinta oli 183,1 euroa ja runsaan 190 kohteen varausaste 40 prosenttia. Vuosituoton mediaani oli 26 800 euroa. Inkoossa keskimääräinen päivähinta oli 190,3 euroa ja hieman yli 30 tarjolla olleen kohteen varausaste 44 prosenttia. Vuosituoton mediaani oli 30 600 euroa.

KUULUTUKSIA KUULUTUKSIA

RAASEPORI.FI

EROTTAJANKADUN KATUSUUNNITELMA

Ehdotus Erottajankadun katusuunnitelmaksi on 12.3.-26.3.2024 nähtävänä kaupungin verkkosivulla osoitteessa www.raasepori.fi/ kuulutukset/

Karis-Pojo avdelning Karjaan-Pohjan osasto

Stadgeenligt vårmöte

tisdag 19.3 kl. 18.00 i Karis servicehus, Felix Froms gata 6. Stadgeenliga ärenden behandlas. Styrelsen sammanträder kl. 17.00. Välkommen. Styrelsen

Sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 19.3. klo 18.00 Karjaan palvelutalossa, Felix Fromin katu 6.

Käsitellään sääntömääräiset asiat. Hallitus kokoontuu klo 17.00. Tervetuloa. Hallitus

Sääntömääräinen kevätkokous ti 26.3. klo 18, ABC Karjaa, Lepinpellonkatu 2. Hallitus Stadgeenligt vårmöte ti 26.3 kl. 18 i Karis ABC, Läppåkersgatan 2. Styrelsen

Ekenäs simsällskap rf Stadgeenligt årsmöte hålles måndag 25.3 kl. 18.00 på Rådhus Källaren, Museigatan 2, Ekenäs. Stadgeenliga ärenden. Välkommen!

Styrelsen Sääntömääräinen vuosikokous pidetään maanantaina 25.3. klo 18.00 Rådhus Källarenissa, Museokatu 2, Tammisaari. Sääntömääräiset asiat. Tervetuloa!

Hallitus

Föreningen Folkhälsan i Ekenäs rf Välkommen på vårmöte tisdag 26.3 kl. 18.00 på Seniora lunchcafé, Prästängsgatan 14. Stadgeenliga ärenden. Efter mötet får vi ta del av hälsocoahen Sara Nöjds föreläsning. Vi får lära oss vad tungan kan säga om vår kropp och hälsostatus samt varför helhetshälsa är så viktigt! Vi bjuder på lätt kvällsbit. Anmäl dig senast 22.3 till ordförande Eva Taube 044 526 6368. Alla medlemmar välkomnas! Styrelsen

Erottajankadulla nykyisellään sijaitsevien suurien jalopuiden (lehmus) juuret ovat vaurioittaneet katua, ja toisaalta niiden syksyisin pudottamat lehdet aiheuttavat tukoksia hulevesijärjestelmässä.

Suunnittelutyöryhmä on pitänyt alueen kaupunkikuvan näkökulmasta kuitenkin erittäin tärkeänä sitä, että puita ei vain poisteta, vaan on haluttu ottaa viherrakentaminen mukaan suunnitteluun. Katusuunnitelmassa esitetään puille uusia istutusalustoja (kantava kasvualusta), joita voidaan samalla käyttää myös kasvualustana pensaille ja perennoille. Istutusalueet rajataan reunakivillä ja mahdollisesti myös kaiteella/aidalla.

Nykyisellään kadun hallitsemattomat hulevedet ovat aiheuttaneet ongelmia reippaampien rankkasateiden aikana. Siksi suunnitelmassa esitetään myös merkittävää lisäystä hulevesikaivojen määrään, jotta varmistetaan hallittu hulevesien ohjaaminen niille tarkoitettuun verkostoon.

Osallisilla on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 §:n mukaisesti oikeus tehdä yllä mainittuna aikana kirjallisia huomautuksia ehdotusta vastaan. Osoite: Tekninen lautakunta, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari.

ETELÄISEN SATAMAKADUN

KATUSUUNNITELMA

Ehdotus Eteläisen satamakadun katusuunnitelmaksi on 12.3.26.3.2024 nähtävänä kaupungin verkkosivulla osoitteessa www.raasepori.fi/kuulutukset/

Raaseporin kaupungin toteuttamassa Södra vikenin itäosan rantarakenteiden uusimisen sekä ruoppaus- ja läjitystyö hankkeen yhteydessä on noussut esille tarve parantaa kevyenliikenteen olosuhteita hankealueella.

RAASEPORI.FI

Keskuskenttä, asemakaavan muutos kuulutetaan vireille 15.3.2024

Kaava-alue sijaitsee Tammisaaren keskustassa Södra vikenistä koilliseen Skepparträdgårdenin varrella ulottuvalla viheralueella. Tavoitteena on, että tuleva kaava mahdollistaa Keskuskentän ympäristön kehittämisen isompien jalkapallo- ja tennistapahtumien ja muiden urheilutapahtumien tarpeisiin.

Kunnan jäsenillä ja osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, joka on nähtävillä kaupungin kotisivulla www.raasepori.fi koko kaavoituksen ajan.

Mielipide tulee toimittaa kaavoitusyksikölle osoitteeseen Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari tai kaavoitus@raasepori.fi.

Kaavoituslautakunta

Laavu- ja grillipaikkojen sijoitus virkistysalueiden läheisyyteen

Ehdotus on nähtävillä 14.3.-28.3.2024 välisenä aikana teknisen ja ympäristöviraston ulkoilmoitustaululla osoitteessa Santalantie 2. Lisäksi nähtävillä oleva materiaali ja kuulutukset annetaan tiedoksi kaupungin kotisivuilla: https://www.hanko.fi/kuulutukset

Mahdolliset muistutukset ehdotuksesta voi jättää osoitteeseen: Hangon kaupunki, tekninen ja ympäristövirasto, kuntatekniikan osasto, Santalantie 2, 10960 Hanko tai Hangon kaupungin kirjaamolle: kirjaamo@hanko.fi.

Muistutusten tulee olla perillä viimeistään 28.3.2024 klo 16.00

Hangossa 5.3.2024

Tekninen lautakunta

Placering av vindskydds- och grillplatser vid rekreationsområden

FSRS Ekenäs Sjöräddare rfSMPS Tammisaaren Meripelastajat ry Föreningens stadgeenliga vårmöte hålles torsdag 21.3 kl. 18.00, på Näseuddens sjöräddningsstation. Möjlighet till online deltagande. Anmälan om online deltagande per e-post till info@ekenassjoraddare.org senast måndag 18.3. Stadgeenliga ärenden. Kaffeservering. Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 21.3. klo 18.00 Näseuddenin meripelastusasemalla. Mahdollisuus osallistua etänä. Ilmoittautuminen etäosallistumiseen sähköpostitse info@ekenassjoraddare.org viimeistään maanantaina 18.3. Sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Välkommen! Tervetuloa!

Katusuunnitelmassa esitetään korotettua kevyenliikenteenväylää Eteläisen satamakadun ja saneeratun laiturirakennelman väliin. Samassa suunnitelmassa tarkennetaan myös muita hankealueen katuun liittyviä rakenteita, joita ovat muun muassa pysäköintialueen rakenteet ja sen välittömään yhteyteen suunniteltuja viheralueita, sekä yksi laiturikannelle nouseva lisäluiska.

Osallisilla on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 §:n mukaisesti oikeus tehdä yllä mainittuna aikana kirjallisia huomautuksia ehdotusta vastaan. Osoite: Tekninen lautakunta, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari.

TEKNINEN LAUTAKUNTA

Styrelsen / Hallitus

Förslaget finns till påseende 14.3-28.3.2024 på tekniska och miljöverkets uteanslagstavla, Sandövägen 2 under tiden. Planmaterialet och kungörelserna finns också för kännedom på stadens hemsidor: http://www.hanko.fi/kungorelser

Eventuella anmärkningar om förslaget kan lämnas till Hangö stad, tekniska och miljöverket, kommuntekniska avdelningen, Sandövägen 2, 10960 Hangö eller till Hangö stads registreringsbyrå kirjaamo@hanko.fi.

Anmärkningarna ska vara inlämnade senast 28.3.2024 kl. 16.00

Hangö 5.3.2024

Tekniska nämnden

699

Voimassa/Gäller 13.3.–17.3. Snellman Naudan lehtiphvi/ Lövbiff av nöt 240 g (29,13/kg)

Voimassa/ Gäller 13.3.–17.3.

Valio

Maustetut rahkat/ Smaksatt kvarg 200 g (7,50/kg)

159

Voimassa/Gäller 13.3.–17.3. Pouttu

Ohuen ohut kanaleikkele/ Tunn kycklingfilé 150 g (10,60 /kg) 2 kpl/st.

Yksittäin/Enskilt 1,95–1,99 (9,75–9,95/kg)

Voimassa/ Gäller 13.3.–16.3. Juustokakku/ Cheesecake

399

Voimassa/Gäller 13.3.–17.3. Berryworld Pensasmustikkarasia/ Buskblåbär i ask 300 g (13,30/kg)

099

Voimassa/Gäller 13.3.–17.3.

Rainbow Ciabatta 250 g (3,96/kg)

Voimassa/Gäller 13.3.–17.3. Rainbow Caesarsalaatti/ Caesarsallad 200 g (8,95/kg)

Voimassa/ Gäller 13.3.–16.3. Loimulohifilee/ Flamstekt laxfilé

Kampanjatuotteita saatavilla rajoitettu määrä. / Ett begränsat antal annonserade produkter. Aukioloajat löydät S-mobiilista ja osoitteesta vbo.fi / Öppettider hittar du i S-mobil och på adressen vbo.fi

TURNÉ:

Hypokoira tunnistaa verensokerin vaihtelut Diabeetikon paras ystävä Simba

vieraili Karjaalla

(Raasepori) Länsi-Uudenmaan diabetesyhdistys on järjestänyt Karjaalla tilaisuuden, jossa parikymmenpäinen osallistujajoukko pääsi tutustumaan hypokoiratoimintaan.

Nimi tulee sanasta hypoglykemia, joka tarkoittaa liian alhaista verensokeria. Koulutettu hypokoira pystyy hajuaistinsa avulla erottamaan verensokerin vaihtelut ihon tuoksun ja hengityksen perusteella jopa ennen kuin diabeetikko itse havaitsee niitä.

Hypokoira osaa tuoda verensokerimittarin tai syötävää ja juotavaa diabeetikolle. Hypokoiran voi tarvittaessa myös kouluttaa hakemaan toinen henkilön avuksi, mikäli tilanne vaatii. Jos diabeetikko on lapsi, koira opetetaan ilmaisemaan verensokerin vaihtelut vanhemmille tai jollekin toiselle aikuiselle. Simba rakastaa ihmisiä

Karjaalle Paraisilta saapuneen hypokoira Simban omistaja Joanna Ekman kertoo tämän rakastavan kaikkia ihmisiä ja välillä hieman liikaakin.

-Simba on 2,5-vuotias labradorinnoutaja, joka haluaisi myös työliivit päällä olla kaikkien kaveri. Joudumme kuitenkin muistuttamaan Simbaa siitä, että työajalla tehdään vain töitä, Ekman kertoo.

Ekmanin perheessä Simballa onkin tassut täynnä töitä, sillä perheeseen kuuluu kaksi diabeetikkoa.

-Simba saattaa ilmoittaa jopa seitsemän kertaa päivässä joko minun tai poikani verensokerin vaihteluista. Onneksi hetkittäin on myös aikoja, jolloin Simba saa vain lepäillä tavallisena kotikoirana, Ekman sanoo.

Hypokoiralle valitaan ja

Hypokoira Simba omistajansa Joanna Ekmanin kanssa. Koira koulutetaan ilmaisemaan liian alhaisesta verensokerista esimerkiksi kuonolla tönimällä tai tassulla.

koulutetaan ilmaisutapa, joka sopii sen käyttäjän tai käyttäjien elämään. Ilmaisutapa valitaan koirakkoa kouluttavan kouluttajan ja koiran käyttäjän kanssa yhteistyössä.

Usein koira koulutetaan ilmaisemaan esimerkiksi tönimällä kuonolla tai tassulla, mutta joskus koirille opetetaan hyvinkin voimakkaita ilmaisukeinoja omistajan tarpeista riippuen. Simba ilmaisee tönimällä aikuista kuonolla reiteen, jolloin aikuinen tietää, että kyse on jommankumman perheen diabeetikon tarpeista.

-Välillä Simba tulee tönimään reittäni ja saatuaan kiitoksen tekee sen heti uudelleen. Tällöin tajuan nopeasti, ettei kyse ollutkaan ainoas-

taan poikani verensokereista vaan myös omani tarvitsevat huomiota, Ekman kertoo. Muutakin kuin avustaja Ilmaisun lisäksi hypokoira tuo helpotusta ja turvaa diabeetikon arkeen myös muilla tavoin. Se muun muassa aktivoi ihmistä liikkumaan ulkona ja tunnistaa myös ihmisen tunnetiloja. -Perheemme elämä on ajoittain hektistä ja stressaavaa. Simba on taitava lukemaan perheenjäsenten tunnetiloja ja tulee muistuttamaan, jos kierrokseni ovat liian korkealla. Simban läsnäolo rauhoittaa myös hyperaktiivista poikaani, jonka kanssa Simba pitää lukuhetkiä kaikessa rauhassa, Ekman kertoo. Hypokoira ry:n hyväksymän virallisen hypokoiran tunnistaa siitä, että sillä on työskennellessään yllään liivi, jossa on hypokoiramerkki. Rekisterissä on tällä hetkellä yli sata erirotuista koiraa. Koirat on koulutettu käyttäytymään erilaisissa tilanteissa, julkisissa tiloissa ja liikenteessä asianmukaisesti aiheuttamatta häiriötä tai vaaratilanteita. Viralliset hypokoirat saavat kulkea käyttäjänsä kanssa myös kaupoissa ja ravintoloissa.

Suomessa hypokoiria on koulutettu vuodesta 2009 lähtien. Hypokoirayhdistys järjestää myös vertaistukitapahtumia ja perheleirejä jäsenistölleen. Koirakouluttaja Elisa Forsman on ollut perustamassa hypokoiratoimintaa Suomeen.

-Ensimmäiset koulutukset pidettiin Axxellin Brusabyssa, mutta vuoden 2013 jälkeen ne siirtyivät Hypokoirayhdistyksen järjestettäviksi. Koulutus kestää 1,5-2 vuotta, Forsman kertoo. -Marjo Pirilä

Kesätöitä tarjolla viime vuotta enemmän

Kesätöitä on tarjolla viime vuotta enemmän. Yrittäjä-

gallupin mukaan pienistä ja keskisuurista yrityksistä 26 prosenttia aikoo palkata kesätyöntekijöitä. Viime vuonna vastaava osuus oli 24 prosenttia. Kesätyöntekijöitä palkkaavien pk-yritysten osuus on kasvanut tasaisesti vuodesta 2020, jolloin se oli 17 prosenttia.

21.3.

Yli kymmenen henkeä työllistävistä yrityksistä kesätyöntekijöitä palkkaa 71 prosenttia ja 5-9 henkeä työllistävistä liki puolet. Useimmin kesätyöntekijöitä otetaan teollisuudessa, jossa 47 prosenttia pk-yrityksistä aikoo palkata kesätyöntekijöitä. Kaupan alan yrityksistä 40 prosenttia palkkaa kesätyöntekijöitä. Kesätyöntekijöitä palkkaavat yritykset aikovat palkata keskimäärin 5,6 kesätyöntekijää. Viime vuonna luku oli 2,3. -Tämä on hyvä viesti kesätöitä hakeville, kannattaa siis olla aktiivinen. Yritysten on puolestaan tärkeää vastata jokaiselle hakijalle. Se on myös investointi tulevaan, sillä kesätyöntekijät ovat potentiaalisia tulevia työntekijöitä ja ehkä myös yrittäjiä, Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen-Sandberg sanoo.

Raaseporin veden viime vuoden tulos 4 003 euroa

Vedenmyynnin väheneminen ja kustannusten nousu rokottivat

(Raasepori) Raaseporin vesiliikelaitoksen viime vuoden tulos on 4 003 euroa ylijäämäinen, mikä on noin 620 000 euroa alkuperäistä talousarviota heikompi. Vuonna 2022 vesilaitoksen ylijäämä oli vielä noin 670 000 euroa.

Vedenmyynti väheni viime vuonna yli seitsemän prosenttia edellisvuodesta, joten veden ja jäteveden myynnistä saadut tulot jäivät alkuperäistä talousarviota pienemmiksi. Käyttökustannukset ja ostopalvelut olivat budjetoitua korkeammat. Tämä johtui vesilaitoksen mukaan pääasiassa hintojen ja korkojen noususta sekä inflaatiosta.

Palkkakustannukset olivat talousarvion mukaiset ja poistot budjetoitua pienemmät. Raaseporin kaupungille laitos maksoi peruspääoman korvauksena noin 600 000 euroa.

Vesilaitoksen johtokunnan hyväksymä tilinpäätös toimitetaan edelleen kaupunginhallitukselle ja valtuustolle.

Vuotomäärä yli

22 prosenttia

Vedenhankinta, jakelu, viemäröinti ja jäteveden käsittely toimivat laitoksen mukaan normaalisti. Vuotomäärä eli pumpatun ja myydyn veden määrän erotus nousi 22,4 prosenttiin. Vuonna 2022 vuotovesien määrä laski 15,8 prosenttiin edellisen vuoden 16,7 prosentista. Vettä myytiin 1,25 miljoonaa kuutiometriä ja sitä pumpattiin 12 vedenottamolta kaikkiaan 1,6 miljoonaa kuutiometriä. Pumpatun ja myydyn vesimäärän lähes 362 000 kuutiometrin erotus muodostuu johtoverkon huuhtelemiseen käytetystä vedestä sekä tulipa-

lojen sammuttamiseen käytetystä vedestä ja vuodoista.

Runkoputkista korjattiin viime vuonna noin 30 vuotoa, kun vuotta aiemmin vuotoja oli 12 vähemmän. Tänä vuonna johtoverkossa oli ollut maaliskuun alkuun mennessä viisi vuotoa.

Puhdistamoissa puhdistetun jäteveden määrä kasvoi noin 12 prosenttia edellisvuodesta. Jätevedenpuhdistamoissa puhdistettiin vuoden aikana kolme miljoonaa kuutiometriä vettä. Puhdistetun ja myydyn vesimäärän 1,8 miljoonan kuutiometrin erotus johtuu jätevesijärjestelmään joutuneesta vuotovedestä, kuten sade- ja sulamisvesistä. Investointeja 1,8 miljoonalla

Vesilaitoksen verkostoa saneerattiin viime vuonna noin

Kunnalliset kuljetukset Inkooseen keväällä 2025

(Inkoo) Kunnanhallituksella ei ollut huomautettavaa Uudenmaan jätelautakunnan esittämiin muutoksiin jätetaksaan ja jätehuoltomääräyksiin. Suurin osa muutoksista koskee kiinteistöjä, joiden jätevedet johdetaan saostus- tai umpisäiliöön, pienpuhdistamoon tai vastaavaan jäteveden käsittelyjärjestelmään kiinteistöllä. Muutokset tulevat voimaan alueen kunnissa vaiheittain vuosina 2024-

2026, kun kunnalliset lietekuljetukset alkavat. Inkoossa lietetyhjennyksiä ja -kuljetuksia koskevat muutokset tulevat voimaan vuoden 2025 maaliskuussa. Saarissa, joista puuttuu tie- tai lossiyhteys, kunnan järjestämä lietekuljetus aloitetaan vasta vuoden 2026 syyskuussa. Umpisäiliöt on tyhjennettävä vähintään kahden vuoden välein. Kuljetus- ja tyhjennysmaksun lisäksi kiinteistöiltä

veloitetaan lietteen käsittelymaksu, joka määräytyy lietteen määrän ja lajin mukaan. Rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että kiinteistöjen todennäköisesti hyvin vaihtelevat tarpeet on huomioitu jätehuoltomääräyksissä hyvin. Sen sijaan määräystä, jossa säädetään liittymisestä kunnan järjestämään lietekuljetukseen, pidetään hieman epäselvänä.

3,1 kilometrin verran. Siitä oli vesijohtoja 1,9 kilometriä ja loput viemärijohtoja. Uusia vesijohtoja tehtiin viime vuonna 0,6 kilometriä ja 0,8 kilometriä uusia viemäri- ja paineviemärijohtoja. Uusia hulevesijohtoja rakennettiin noin 1,2 kilometriä ja vanhoja sellaisia saneerattiin noin puolen kilometrin matkalla.

Johtoverkon saneeraukseen ja hulevesijohtojen laajentamiseen investoitiin noin 1,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 investoinnit olivat kokonaisuudessaan hieman yli 1,8 miljoonaa euroa.

Suurimmat yksittäiset hankkeet olivat Kuningattarenkadun-Kaivokadun ja Högkullantien saneeraukset Tammisaaressa sekä Esikunnankadun ja Keskuskadun saneeraukset Karjaalla. Suuriin investointeihin lukeutui myös

Määräyksistä tulisi käydä selkeämmin ilmi se mitä vaaditaan, kun vakinaiseen asumiseen tarkoitettua kiinteistöä joka on tyhjillään, käytetään satunnaisesti vapaa-ajan asumiseen. Lisäksi lautakunnan mukaan määräyksiä tulisi muuttaa siten, että tyhjennys tehdään kun säiliöt ovat täynnä, ja määräyksiä tulisi täydentää yksityiskohtaisimmilla ohjeilla lietteen käsittelystä.

KEVÄTUUTUUDET! KEVÄTUUTUUDET!

Bäljarsin Raudoittajantien ja Timpurintien uuden johtoverkon rakennushanke Karjaalla. Kunnallistekniikkaa saneerattiin Karjaalla myös Veturinkuljettajankadulla ja Hindersinkadulla sekä Mustiolla Askersintiellä ja Linderintiellä. Lisäksi saneerattiin Tammisaaressa Västerbyn peltoalueen vesijohto.

Lions

Johtoverkkoa täydennettiin Punasuolla ja Kroggårdintien varrella Karjaalla ja Lummekaaren varrella Tammisaaressa. Åminneforsissa sijaitsevan Karjaan ja Pohjan jätevedenpuhdistamon katolle asennettiin aurinkopaneelit. Raaseporin vedellä oli viime vuoden lopussa hieman yli 20 työntekijää.

ILMAINEN ESITYS BIO PALLAKSESSA

100 ensimmäiselle

Lauantaina 23.3. kl. 11

Esitys on suomenkielinen.

GRATIS FÖRESTÄLLNING I BIO PALLAS

för

Lördagen den 23.3 kl. 13

Föreställningen

lionskariskarjaa.fi

Jo kuudennen kerran lakkautusuhan alla

Billnäs skolan vanhemmat toivovat kaupungilta avoimuutta

(Raasepori) Billnäsin ruotsinkielinen koulu on jälleen lakkautusuhan alla. -Tämä on muistaakseni kuudes kerta, kun lakkautuksesta puhutaan. Turhauttavan tilanteesta tekee se, että mikään taho ei oikeastaan osaa kertoa asiasta tai sen valmistelusta, Billnäs skolan koti- ja kouluyhdistyksen puheenjohtaja Louise Kjellberg sanoo.

-Olemme olleet yhteydessä kaupungin viranhaltijoihin ja poliitikkoihin yrittäen hahmottaa tilannetta, mutta vastaukset ovat olleet hyvin ympäripyöreitä, hän harmittelee.

Yhdistystä askarruttaa myös se, että heihin tai oppilaiden vanhempiin ei olla oltu yhteydessä asiaa valmisteltaessa ja jotain tietoa saadakseen yhdistys on joutunut lähestymään itse päättäjätahoja.

-Saimme syksyllä vieraaksemme muutaman kunnallispoliitikon ja kaupungin viranhaltijan, mutta tämänkään tilaisuuden aikana kukaan ei osannut antaa vastauksia.

Saimme kuitenkin lupauksen, että meille tiedotetaan kunhan valmistelu etenee, Kjellberg

kertoo.

Karjaan Katarinaskolan hankesuunnitelman mukaan Billnäs skolan oppilaat tulevat siirtymään Katarinaskolaan saneerauksen valmistuttua. Lisäksi on esitetty, että Pinjaisten päiväkoti muuttaisi tulevaisuudessa koulun tiloihin. Aikanaan koulun saneerauksen yhteydessä kävi kuitenkin ilmi, ettei koulurakennus sovellu esimerkiksi päiväkotitoimintaan.

-Jos päiväkotia kaavaillaan koulun tiloihin, koulurakennukseen on tehtävä suuria muutostöitä. Tulisiko kuitenkin edullisemmaksi korjata kyseinen päiväkotirakennus, Kjellberg pohtii.

Pieni koulu suurella sydämellä

Johanna Kylmä muutti perheineen Helsingistä Raaseporiin syksyllä oltuaan tätä ennen useamman vuoden täällä kesäasukkaana.

-Muutimme kesämökillemme, Kylmä naurahtaa ja kertoo koulun valinnan olleen merkittävä tekijä alueelle muuttamista harkittaessa.

-Otimme yhteyttä kaupun-

Vastikään raaseporilaistunut Johanna Kylmä (vas.) koti- ja kouluyhdistyksen puheenjohtaja Louise Kjellbergin kanssa Billnäs skolan kirjastossa. Hymyjen takana on huoli koulun tulevaisuudesta.

kiin jo ennen muuttopäätöstä ja varmistimme, onko lapsillamme mahdollista opiskella nimenomaan Billnäs skolassa. Iloksemme tämä järjestyi ja lapsemme otettiin avosylin vastaan pari viikkoa lukukauden alkamisen jälkeen, Kylmä kertoo.

Ruotsinkielisessä koulussa on myös pari suomenkielisen perheen oppilasta.

-Moni ei tiedä, että Raaseporissa voi hakea koulupaikkaa myös muusta kuin niin sanotusta lähikoulusta, Kylmä sanoo.

Myös Kjellbergillä on kak-

si lasta koulussa ja hän nostaa esiin erityisesti pienen koulun resurssit erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kannalta.

-Täällä on 50 oppilasta kolmessa eri luokassa, sillä luokka-asteita on yhdistetty. Luokissa on valtavan hyvä yhteishenki ja rauhallinen työskentelyilmapiiri. Lisäksi koulun henkilökunnalla on resursseja tukea oppilaita heidän tarpeidensa mukaisesti. Meillä on todella upea henki oppilaiden, vanhempien ja henkilökunnan kesken, Kjellberg sanoo.

Sekä vanhempia että kotija kouluyhdistystä huolestuttaa koulun joutuminen lakkauttamislistalle.

-Jotkut vanhemmat ovat tässä tapauksessa harkinneet siirtävänsä lapsensa Mikaelskolaniin Tammisaareen, Kjellberg kertoo.

”Lakkauttaminen ei tuo säästöjä”

Pieniä kouluja lakkautetaan Suomessa kustannussyistä ja tilalle luodaan suurempia koulukeskuksia.

-Eräs alueemme poliitikko

TBE-tautitapauksia viime vuonna ennätysmäärä, nousussa myös Länsi-Uudellamaalla

Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärä nousi viime vuonna jälleen uuteen ennätykseen.

Vuoden aikana todettiin hieman yli 190 TBE-tapausta. Määrät ovat olleet nousussa koko 2010-luvun. Erityisesti

ne ovat nousseet pääkaupunkiseudulla, Länsi-Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.

Vuonna 2023 eniten tapauksia todettiin Länsi-Uu-

denmaan hyvinvointialueella (50), Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (30) ja Helsingissä (hieman yli 20).

Turun yliopiston tutkimuksen mukaan puutiaisia tavataan nyt jopa 400 kilo-

metriä pohjoisempana kuin vielä 50 vuotta sitten. THL tiedotti alkuvuodesta laajentavansa ohjelman myös Bromarviin. Rokotusohjelmaan kuuluvien alueiden vakituiset asukkaat ja pitkäaikaiset

loma-asukkaat saavat rokotteen perussarjan ilmaiseksi. Lisäksi TBE-rokotetta suositellaan kaikille Bromarvissa pidempiä aikoja oleskeleville henkilöille. Muualla Raaseporissa omakustanteista roko-

on laskenut, että esimerkiksi jo lakkautetun Klinkbackan koulun sulkeminen ei todellisuudessa tuonut kaupungille säästöjä, vaikka sulkemispäätöstä niillä perusteltiin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että pienten koulujen lakkauttaminen kansallisesti ei ole tuonut säästöä ja ne ovat vaikuttaneet kielteisesti kaupungin tulomuuttoon, Kjellberg sanoo.

Hän esittää myös ajatuksen siitä, voisivatko Katarinaskolan ja hyväkuntoisessa kiinteistössä toimiva Billnäs skola toimia yhteisen hallinnon alaisuudessa niin, että koulurakennuksia olisi kuitenkin kaksi.

Kjellberg ja Kylmä nostavat esiin myös näkökulman siitä, kuinka kaupungista tehdään lapsiperheille houkutteleva.

-Tutkimuksissa on osoitettu, että pienten koulujen sulkeminen hidastaa muuttoliikettä, Kjellberg sanoo.

-Jos olisimme tienneet, että tämä koulu on lakkautuslistalla, emme olisi edes todennäköisesti muuttaneet Raaseporiin, Kylmä toteaa. -Marjo Pirilä

tusta suositellaan luonnossa ja viheralueilla oleskeleville asukkaille ja mökkiläisille sekä alueella paljon ulkoileville henkilöille. Sama suositus on voimassa Hangossa ja Inkoossa.

Sirpa

Avajaiset klo 10

10.00 HANGÖ MANSKÖR

11.30 SIRPA KÄHKÖNEN

13.00 VIRPI HÄMEEN-ANTTILA

14.00 PETTERI JÄRVINEN

16.00 MINNA NUOTIO

Lastenohjelmaa kirjastossa

11.30 RUOTSIKSI

12.30 SUOMEKSI AGNETA MÖLLER-SALMELA

KAUPUNGINTALON JUHLASALI LAUANTAI

23.3.

KATSO KOKO OHJELMA www.hanko.fi/kirjallisuuspaiva KINOKONSERTTI

KINO OLYMPIASSA

17.00

VICTOR SJÖSTRÖM: TERJE VIGEN (1917) 60 min Mykkäelokuvaa säestää kitaristi Topias Tiheäsalo LIPUT 15 € Yhteistyössä

Ohjelma kulttuuritalo Fokuksessa

Kirjailijavieraat TryckeriTeaternissa

Klo 12

Minna Rytisalo

HUOKAUKSIA LUOKASTA, JENNY HILL

Klo 13

Elina Hirvonen RAKKAUKSIEN LOKIKIRJA

Klo 14

Niko Hallikainen SUURI MÄRKÄ SALAISUUS

Ohjelmaa lapsille ja lapsenmielisille

Klo 10 - 12

Askartelupajoja Nylands hantverk & Luovat Pajat monitoimitila Maresi, 2. kerros

Klo 11

Sanataidehaasteen palkintojenjako TryckeriTeatern

Kulttuuritalo Fokus, Laaksokatu 4, 10300 Karjaa

Lue lisää & tutustu koko ohjelmaan: kirjakekkerit.fi

Klo 15

Petra Rautiainen MEREN MUISTI

Klo 12 - 14

Kulttuurikaramelli: Fenix-disko alakouluikäisille: DJ Gobo soittaa lastenvinyylejä, Fenix-sali

Klo 16

Iida Rauma HÄVITYS - TAPAUSKERTOMUS

Kirjakekkerit

Klo 10 - 17

Kahvila Fika&FOKUS palvelee kirjallisuuden ystäviä

Ilmainen sisäänpääsy

Taikelta festivaaliavustus Hankoon ja Raaseporiin

Taiteen edistämiskeskus on jakanut avustuksia vuonna 2024 järjestettäville taide- ja kulttuurifestivaaleille yhteensä yli 2,1 miljoonaa euroa. Avustuksen sai 80 festivaalijärjestäjää. Eniten avustuksia jaettiin Uudellemaalle, josta tuli myös eniten hakemuksia.

Taike jakoi yksi- ja kolmivuotisia festivaaliavustuksia. Kolmivuotisten avustusten saajien joukossa on Hangö

Teaterträff, joka saa toiselle vuodelle 40 000 euroa. Yksivuotinen 35 000 euron avustus menee Fiskarin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunnalle kesänäyttelyn järjestämiseen.

Kolmivuotisen festivaalituen piirissä on 10 festivaalia. Kolmivuotiset avustukset ovat 35 000-100 000 euroa. Yksivuotisen 10 000-85 000 euron avustuksen sai 70 festivaalia.

Käyrätorvi ja urut soivat Inkoossa

(Inkoo) Monipuoliset musiikkitaiteilijat Petri Komulainen ja Jan Lehtola konsertoivat Inkoon kirkossa sunnuntaina 17. maaliskuuta kello 18.

-Komulainen ja Lehtola ovat etsineet ja esittäneet jo yli 25 vuotta alkuperäisiä teoksia käyrätorvelle ja uruille, ja nyt on mahdollisuus kuulla sekä varhaisimpia romantiikan ajan sävellyksiä että aivan uusinta ohjelmistoa, Inkoon seurakunnan kanttori Marianne Gustafsson-Burgmann ker-

too ja lupaa elämyksellisen illan kamarimusiikin parissa.

Konsertin päättää kantaesityksensä saava Jennah Vainion teos Unikeko.

Lehtola on Sibelius-Akatemian yliopistonlehtori ja puheenjohtaja Musiikkitalon urkukonserttitoiminnasta vastaavassa yhdistyksessä. Käyrätorvitaiteilija Komulainen työskentelee Sibelius-Akatemian puhallinorkesterinjohdon lehtorina.

Ikkuna- ja oviesittely Karjaalla

Tule juttusille ja tutustumaan Tiivin ikkunoihin ja oviin sekä osallistumaan 10.000 euron ikkunaremonttiarvontaan.

Shell Raasepori Lepinpellonkatu 1, Karjaa To 14.3. klo 9-17

Alueesi Tiivi-asiantuntija:

Esa Salonpää 040 4806 674 esa.salonpaa@tiivi.fi www.tiivi.fi

ANNE sohva ja nojatuoli soffa och fotölj -25% -25%

norm.hinnoista/från normalpriserna

SOHVA/SOFFA alk./fr. 786 € (norm. 1049 €)

”Korkea aika nostaa esiin tuotantoa” Suomen ensimmäiset teollisuuskuvat esillä ensimmäistä kertaa

(Raasepori) Suomen ensimmäisiä teollisuuskuvia vuodelta 1865 on nähtävillä Fiskarin Kuparipajaan pystytetyssä näyttelyssä. Valokuvaaja Carl Jacob Malmbergin (1824-1895) tuotantoa on esillä Suomessa nyt ensimmäistä kertaa.

Malmberg on tallentanut valokuviinsa tärkeän palan Suomen teollisuushistoriaa ja Fiskarsin työntekijöiden arkea ja tuotantoa. Näyttelyssä on esillä Malmbergin alkuperäiskuvia Fiskarsin museon ja Fiskars-yhtiön arkistoista. Esillä on myös alkuperäiskuvien suurennoksia rinnastettuna samoista kohteista kuvattuihin ajankohtaisiin kuviin.

Näyttelyn kuraattoreiden Barbro Kulvikin ja Antti Siltavuoren mukaan on jo korkea aika nostaa Malmbergin tuotantoa esille myös meillä. Tukholman Moderna Museet -museossa on erillinen Malmberg-kokoelma, jossa on satoja alkuperäiskuvia.

E lävän musiikin yhdistys Kelmu tuo pitkästä aikaa taas irlantilaista musiikkia Karjaalle.

C.J. Malmberg kuvasi ruukissa ikuistaen Kuparipajan ja työntekijöitä 1800-luvun lopulla. (Kuva: Fiskarsin arkisto)

Kokoelma on museon suurin suomalaisen taustan omaavalta tekijältä. ”Suomessa Malmbergin ura on jäänyt ilman huomiota, muutaman rivin maininnaksi joissakin valokuvausta käsittelevissä kirjoissa”, kuraattorit toteavat. Kultasepästä valokuvaajaksi

Malmbergin isä Jacob Jo-

Irish i Karis -tapahtuma järjestetään Sociksessa lauantaina 16. maaliskuuta Irlannin kansallispäivän aattona.

Helsingin kamariorkesterin ranskalainen ilta

James S. Kahane kapellimestari

Maurice Ravel

Camille Saint-Saëns

Gabriel Fauré

Arthur Honegger & Emmanuel Séjourné

Sunnuntaina 17. maaliskuuta klo 18 Sigurd Snåren salissa Tammisaaressa

Liput: 30 € (25 € Ekenäs konsertgarantiföreningin jäsenille). Ovelta tunti ennen konserttia (käteinen, korttimaksu tai Smartumin kulttuurisetelit).

han muutti perheineen Tammisaaresta kuparisepäksi Fiskarsin ruukkiin vuonna 1825. C.J. Malmberg varttui Fiskarissa ja valmistui kultasepäksi Pietarissa, mutta valokuvauksesta tuli nopeasti hänen päätehtävänsä. Myöhemmin esimerkiksi Carl Fabergén jalokivihuoneen itsenäisistä kultaseppien työpajoista yli puolet oli suomalaisten kulta-

Tapahtumassa esiintyvät raaseporilais-lohjalainen Irish Finn ja Marko Hannilahden luotsaama MH trio. Irish Finn

seppien johtamia, joissa suuri osa työntekijöistäkin oli johtavan kultasepän maanmiehiä. Osa heistä oli Malmbergin lailla kotoisin Pohjasta. Malmbergilla oli oma valokuvausateljee Ruotsissa vuosina 1859-1895. Studiossa kuvattiin eniten muotokuvia ja ns. käyntikorttikuvia. Lisäksi hän kuvasi Suomen varhaisia teollisuuskuvia entisessä kotipitäjässään Pohjassa sekä Fiskarsin, Antskogin ja Kärkelän ruukeissa vuosina 1865-1872. Kuvissa on mukana myös ihmisiä ja esimerkiksi hienotaepajan edustalta löytyy koko tehtaan henkilökunta. Myös Kuparipajaa esittävässä kuvassa on työntekijöitä.

Valokuvanäyttely on osa Fiskars-yhtiön 375-juhlavuoden ohjelmaa. Tänä vuonna tulee kuluneeksi lisäksi 200 vuotta C.J. Malmbergin syntymästä. Näyttely on avoinna huhtikuun 1. päivään saakka torstaista sunnuntaihin kello 12-17.

-kokoonpanon muodostavat Jukka Hautaviita, Jaakko Hautaviita, Kalevi Reinikainen ja Jussi Lemberg.

voimassa / i kraft KOKO MAALISKUUN HELA MARS 1.-28.3.

NOJATUOLI/FOTÖLJ alk./fr. 468 € (norm. 625 €)

SOHVA SOFFA BOTANIKkangas/tyg 1120 € (norm. 1494 €)

Toimitusaika n. 4 viikkoa tilauksesta. Leverans ca 4 veckor fr. beställning.

www.karjaanvarastomyynti.fi

Avoinna/Öppet: ma/må-pe/fre 9-17, la/lö 10-14

Kes kuskatu 142, KARJAA Centralgatan 142, KARIS Puh./tel. 040 543 4001

KOHDEAPURAHAT JA AVUSTUKSET KEVÄT 2024

haettavina ajalla 15.3.2024-8.4.2024

Säätiön tarkoituksena on säästäväisyyden edistäminen ja kotiseudun tukeminen sekä Karjaan-Pohjan Säästöpankin perinteiden vaaliminen. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan mm. jakamalla avustuksia kulttuuritoimintaan sekä etenkin lasten ja nuorten hyvinvointia edistävään yleishyödylliseen toimintaan, esimerkiksi liikuntatoimintaan Karjaan-MustionPohjan seuduilla.

Lähempiä tietoja, www.saastopankkisaatio.fi

Avustushakemus tulee täyttää ja lähettää sähköisesti hakemusportaalin kautta https://karispojo.rimbert.fi

Hakija, joka on hakenut avustusta syksyn hakukierroksella, ei voi hakea avustusta kevään hakukierroksella. Erityisistä syistä hakeminen on kuitenkin mahdollista. Kevään avustuksia koskevat päätökset tehdään siten, että päätökset annetaan tiedoksi toukokuun aikana.

Syksyn 2024 kohdeapurahat ja avustukset on haettavissa syyskuun aikana.

Karjaan-Pohjan Säästöpankkisäätiön hallitus

Mitsubishi Electric ilmalämpöpumput uusi LN-mallisarja

Esittelyvideo osoitteessa

Ilmalämpöpumppuj

uusi aikakausi on alkanut

Järj.

Haunted Landscapes maaliskuun ajan

Valokuvakeskuksessa pohditaan luontosuhdetta

(Raasepori) Vaasalaisen

Maria Ångermanin näyttely Haunted Landscapes on esillä Raaseporin valokuvakeskuksen galleriassa Karjaalla maaliskuun 28. päivään saakka. Näyttelyssä pohditaan, miten jokaista maisemaa riivaavat menneet elämäntavat ja kyky sopeutua muutoksiin.

Näyttelyn teokset ovat saaneet inspiraationsa Donna Harawayn tekstistä Staying with the Trouble, joka käsittelee rinnakkaiseloa planeetan muiden eliöiden kanssa ekologisten uhkien maailmassa.

Ångerman lähestyy aihepiiriä leikkisästi ja spekuloi esimerkiksi sillä, miten peura kokee ihmisen kohtaamisen.

-Suomeen tulleena lajina valkohäntäpeura on sopeutunut menestyksekkäästi ja näyttää kestävän ilmaston-

Maria Ångermanin Haunted Landscapes -näyttely koostuu installaatiosta ja syanotypiavedosten sarjasta.

muutosta paremmin kuin kotoperäiset lajit. Valkohäntäpeuraa voidaan pitää vieraana olentona, joka liikkuu alueilla

vapaasti ja pysyy poikkeuksellisen herkkänä, Ångerman taustoittaa. Teoksella on erityinen yhteys paikkaan, sillä

Possujuhlat Degerbyssä jo 19. kerran

(Inkoo) Degerbyn maalaismaisemissa järjestetään taas tulevana kesänä perinteiset hyvän mielen festarit eli

Possujuhlat heinäkuussa. -Juhlia vietetään jo 19. kerran peräkkäin. Ja totta kai olemme tässä meidän pienessä kyläyhteisössämme tapahtumasta ylpeitä. Etenkin, kun olemme vuosi toisensa jälkeen saaneet esiintyjiksi maailmankuuluja tähtiä. Nostalgian hengessä tietysti mennään ja aikuiseen ikään

varttunut yleisö on tähtäimessämme, tapahtuman järjestävä Kisu Jernström kertoo. Festarilippujen ennakkomyynti alkaa maaliskuun puolivälissä. Pääesiintyjä on brittipopin eliittiin jo vuosikymmeniä kuulunut Sweet. Sen tunnettuja kappaleita ovat mm. Fox on the Run, Poppa Joe ja Wig-Wam Bam. Lavalle nousee myös 60-vuotisjuhlaansa viettävä Topmost, jossa myös festivaali-isäntä soittaa, sekä Hott File.

Vuonna 1964 helsinkiläisistä koulupojista perustetussa Topmostissa on vieläkin viisi alkuperäisjäsentä, eli Gugi Kokljuschkin, Harri Saksala, Eero Lupari, Holle Holopainen ja Kisu Jernström. Hott File on pitkän linjan ”granilainen” coverbändi, joka aloitti taipaleensa jo 1990-luvun alussa. Bändin laulusolisti Tipe Johnson tunnetaan mm. bändeistä Gringos Locos ja Leningrad Cowboys.

näyttelyn peura on kuvattu Fiskarissa, jossa runsas laji on jo lähes kesyyntynyt.

Ångerman on kuvataiteilija ja elokuvantekijä. Hän tutkii ihmisen suhdetta luonnolliseen maailmaan ja luonnon käsitteeseen ollen kiinnostunut rajallisuudesta, kehollisuudesta ja tuntoaistimuksista.

Digitaalisen ja analogisen materiaalin yhdistelmänä toteutetun lyhytelokuvan lisäksi näyttely koostuu 8 mm:n filmiin perustuvasta installaatiosta ja kasvisävyisten syanotypiavedosten sarjasta. Teoksissa kokeillaan aikaa, toistoa ja näkökulman siirtymiä, jolloin materiaalisuus hallitsee prosessia.

Esitys BILLNÄSIN RUUKISSA on täynnä naurettavia sketsejä ja huikeita musiikkinumeroita.

Estradilla Anniina Jokinen, Hannamaija Nikander, Esa Nummela ja Joonas Suominen. Musiikista vastaa Samuli Jokinen.

Mustion Linnan kesäteatterissa:

Rooleissa Risto Kaskilahti, Sari Puumalainen, Joonas Suominen, Hannamaija Nikander.

Ohjaus Hannes Suominen

29.6.-31.7.

TULEVAT ESITYKSET: pe 26.4. klo 19 pe 3.5. klo 19 la 4.5. klo 18 ke 8.5. klo 19 pe 10.5. klo 19 pe 17.5. klo 19 ke 22.5. klo 19

FARSSI

Mustiolla kesän aikana mm. Diandra, Stand-up, Lenni-Kalle Taipale & Osmo Ikonen, Kaseva, Ilmari Saarelainen - Parasta ennen, Esko Rahkonen musiikkinäytelmä, Jukka Puotila.

Sarah Nordman Hammaslääkäri

Meillä suusi terveydestä huolehtivat:

Hammaslääkärit

Sarah Nordman

Leena Minkkinen

Kristine Mikelsone

Elina Patovirta

Ulrika Sundén

Suukirurgi Harri Vaalas

Suuhygienisti Ann-Sofi Kock

PLUSTERVEYS

KARJAAN HAMMAS

Katso koko ohjelmisto www.teatteriprovinssi.fi

Lipunmyynti Priman infot, R-kioskit tai p. 0440 520 260 myynti@teateriprovinssi.fi

Hae syy hymyyn

Meiltä Karjaan Hampaasta saat monipuoliset hammashoidon palvelut kuten

•perushammashoito

• keraamiset kruunut

• implantit

• Clear Align- ja Invisalignkalvo-oikominen

Tervetuloa meille hoitoon!

karjaanhammas.fi

Puh. 019 231 033

Kauppiaankatu 11, Karjaa

Jatkosarja

päättyi pöllytykseen BK-46 valmistautuu voitonvarmana kevään huipennukseen

(Raasepori) Vakuutusyhtiö tarjosi yleisölle Karjaan urheiluhallissa ilmaiset kahvit ja illan isäntä vastustajalle ilmaisen oppitunnin kunniakkaasta käsipallonpeluusta.

BK-46 kaatoi SM-liigan ylemmän jatkosarjan päättymisen kunniaksi HIFK:n kuppiin kylmää kahvia ja hörppäsi piristävän voiton maalein 40-23 (19-12). BK paukkaa paalupaikalta suoraan välieriin, jotka pyörähtävät käyntiin kolmen viikon päästä.

Tuttua vimmaa

Voittopuolisesta menosta huolimatta karjaalaisten pätkivä puolustuspeli ja ailahteleva asenne nousivat jatkosarjassa tikunnokkaan.

Lauantaina toiminnassa oli jälleen runkosarjasta tuttua tuhoamisen vimmaa, missä ponteva puolustus lyö vauhtia kauhua kylvävälle kontrauspelille. Maalit nopeista hyökkäyksistä pantiin BK:n piikkiin 21-5.

-Pelasimme hyvällä asenteella ja kaikki toimi taas hienosti. Pitkän kauden aikana kohtaamme jatkuvasti samoja vastustajia ja senkin takia jatkosarjassa alkoi vähän näkyä, että ei olla koko ajan terävimmillään. Välieristä lähtien jokaisella pelillä on merkitystä ja silloin olemme parhaimmillamme. Asenneongelmat jäivät jatkosarjaan, valmentaja Andreas Rönnberg totesi.

Pelinrakentaja Jac Karlsson ei syttynyt jatkosarjan kahteen viimeiseen otteluun, kun joukkueen ykkössija oli jo varmistunut.

-Vihaan tällaisia pelejä, joilla ei ole mitään merkitystä. Niihin on vaikeaa latautua ja olen ottanut parissa viime ottelussa vähän rauhallisemmin. Tänään näkyi se, että puhuimme asiat halki edellisen kierroksen Cocks-tappion jälkeen, ja päätimme hieman ryhdistäytyä, Karlsson sanoi.

Lupa lentää

Kolmella tähdellä palkitun Miska Henrikssonin ryhti ei

L apsille suunnattu jäte- ja kierrätysaiheinen Kierrätysexpertit-kilpailu on taas käynnissä. Seitsemättä kertaa järjestettävä kilpailu on avoin kaikille Länsi- ja Itä-Uudenmaan neljäsluokkalaisille.

Jätehuoltoyhtiö Rosk’n Rollin järjestämän kilpailun tavoitteena on lisätä oppilaiden ympäristötietoisuutta ja haastaa lapset mm. miettimään omia valintojaan ja kulutustottumuksiaan.

Miska Henrikssonin tieltä väistyivät männynkävyt ja tervaleppäset. Vili Leppänen ei kyennyt estämään hankolaispelaajan hurjastelua.

ollut lauantaina runneltavissa. Väellä ja voimalla tilanteisiin punnertanut hankolainen lähenteli liigan maaliennätystään ja sai hyväksyvän nyökkäyksen kapteeni Sebastian Säkkiseltä, joka antoi toverilleen ”lentoluvan” kauden alussa. -Miska on meille todella tärkeä pelaaja, puolustuksessa aina ja nyt myös enemmän hyökkäyksessä. Välillä unohtuu, miten nuori hänkin on, täyttää huhtikuussa vasta 23 vuotta. Hän tulee lentämään vielä ties kuinka korkealla, Säkkinen suitsutti.

Kolmekymppinen kippari ei ole enää itse eilisen teeren poika, mutta vauhtia on yhä kuin vinttikoiralla. Säkkinen on jo tässä kohtaa viittä vaille yltänyt viime kauden maalimääräänsä (197) ja kun pelejä on vielä jäljellä, niin yhden kauden maaliennätys tulee posahtamaan komeasti rikki.

-Olen ehkä pitänyt kropastani vähän parempaa huolta ja viimeistellyt paremmalla prosentilla. Mutta kyllähän suurin kiitos menee joukkuetovereille, jotka syöttävät minulle paikat. Minun tarvitsee vain juosta pallojen perään ja

Alkukarsinnan etevimmät kierrättäjät pääsevät kisaamaan Kierrätysexpertti-kisan voitosta kevään finaaleissa. Loppukilpailut järjestetään jäteasemilla ja viidellä joukkueella Länsi- ja Itä-Uudeltamaalta on mahdollisuus voittoon.

Luokat voivat ilmoittautua kisaan täyttämällä lomakkeen Rosk’n Rollin nettisivuilla. Alkukilpailuun voi osallistua maaliskuun loppuun asti.

senpä takia on syytä viihtyä kesäisin pururadalla, Säkkinen kommentoi.

Liigan maalipörssiä johtava oikea laita tempaisi jatkosarjassa 58 nyyttiä, kun taas vasemmalta laidalta tintattiin neljän eri pelaajan voimin 17 kaappia.

Lupa syöttää

Maalintekoa yleensä kyltymättömällä kädellä harrastava Nico Rönnberg jäi puolestaan kahdessa pelissä peräjälkeen nollille. Olkapäätään tuskaillut Rönnberg ei pystynyt Riihimäellä heittämään ja laakaisi lauantainakin vain kahdesti. Hän väläytti sen sijaan syöttötaitoaan ja alusti peräti kymmenen osumaa.

-On vain hyvä, että meillä on pelissämme tällainenkin ulottuvuus. Nico voisi tehdä tuota samaa silloinkin, kun olkapää on paremmassa kunnossa, valmentaja Rönnberg kannusti.

Karlsson oli empivämpi ja lohkaisi, että ”eihän Nico edes osaa syöttää”.

-Minä hoidan jo pallonjakajan roolia ja jos meitä on kentällä kaksi siihen hommaan, niin peli voi mennä

jumiin. Pidän enemmän siitä, kun Nico menee röyhkeästi heittoihin. Luulen, että hän tulee niin myös jatkossa tekemään, ei se olkapää niin kipeä ole, Karlsson arveli.

Lupa levätä

HIFK kohtaa puolivälierissä Dickenin ja on hyvin todennäköinen välierävastustaja BK:lle. Tähtirintojen karjaalaiskasvatti André Udd tiesi, ettei polkkapesue kaadu lauantain kaltaisella huitomisella.

-Menimme tilanteisiin 75 prosentin panostuksella. Niihin pitää mennä sata lasissa ja niin, että joka kerta tekee kipeää, Udd evästi.

BK-46:n leirissä ei uskota, että edes satasen lätkä auttaa IFK:ta. Maaginen maalivahtipeli voi auttaa ja Martin Börjes on torjunut liigassa eniten palloja, mutta karjaalaisilla ei ole ollut ongelmia ohittaa HIFK:n ruotsalaisvahtia.

-En näe, että heillä on aseita vaivata meitä, Andreas Rönnberg sanoi.

-Ei millään joukkueella Suomessa ole, jos pelaamme tasollamme, Karlsson lisäsi.

Viime kaudella jatkosar-

BK-naiset maalinälkäisinä, yli 40 osuman ilta

(Raasepori) BK-46:n käsipallonaiset korkkasivat lyhyen ja ytimekkään SM B-loppusarjan reippaalla kotivoitolla Riihimäen Cocksista lukemin 41-27.

Karjaalaisdaamit ovat intoutuneet kauden loppusuoralla hurjalle maalintekotuulelle, sillä jo runkosarjan päätöspelissä venytettiin Dickenin verkkoa 38 osumalla.

Lauantaina ahnaimpia elkeitä esittivät Erica Gustafsson (10), Patricia Anckar (8)

ja Jannica Laukkanen (6). Maalivahdit Nea Kanninen ja Edith Nyström yhdistivät voimansa 15 torjuntaan.

-Hienoa, että pelaajat näyttivät hyvää asennetta, vaikka näillä otteluilla ei ole enää merkitystä, valmentaja Gustaf Ahlroos kehaisi.

BK-46 kohtaa lauantaina 1-divarin kärkijoukkueen Atlaksen kauden viimeisessä kotiottelussa ja matkustaa sen jälkeen vielä Dicken Island Girlsien vieraaksi.

jassa tappioputkeen ajautunut BK sai tuolloin pelinsä raiteilleen puolivälierien kautta, mutta nyt nautitaan suorasta välieräpaikasta pelaamattomuuden kustannuksellakin.

-Luulen, että tämä sopii meille hyvin. Kolhuista kärsineet pelaajat saavat lepoa ja tauko tekee muutenkin hyvää, vaikka kolme viikkoa onkin tähän kohtaan pitkä aika. Voimme harjoitella hyvin ja tulemme välieriin täynnä virtaa, valmentaja virkkoi.

Lupa evätty

Suomen maajoukkue pelaa kuluvalla viikolla MM-karsinnoissa Liettuaa vastaan ja BK:sta mukana ovat Henriksson ja Jonathan Ekman. Säkkisen näytöt eivät puolestaan ryhmään riittäneet.

-Jos minut valitaan, lähden innolla mukaan. Jos taas ei, niin elän sen päätöksen kanssa. Toivottavasti joukkue hoitaa homman kunnialla ja etenee ratkaisevaan karsintavaiheeseen, Säkkinen totesi.

Odottiko hän löytävän nimensä listalta?

-Minulla ei ole ollut enää odotuksia sen jälkeen, kun maajoukkuetta lähdettiin nuo-

rentamaan. Välillä olen ollut mukana, välillä en. Valitseminen tuntuu nykyään kuin jouluaatolta, mutta nyt ei tullut lahjaa. Minulla on maajoukkuekassi edelleen komerossa ja kamat viikattuna, joten olen kyllä valmiina lähtemään, jos kutsu käy.

Ottelutilastot, BK-46: Miska Henriksson 10/14, Sebastian Säkkinen 10/12 (7 m 2/2), Jonathan Ekman 5/7, Igor Skyba 4/7, Linus Sjöman 3/4, Linus Lundqvist 2/3, Albert Löfgren 2/2, Robin Sjöman 2/2, Ivan Roos 1/3, Alex Lignell 1/1, Nico Rönnberg 0/2, Jac Karlsson 0/2.

Heittojakauma: 6 m 30/43, 9 m 7/13, tyhjä maali 1/1.

Maalivahdit: Fredrik Holmberg (45 min.) 10 torjuntaa, Niclas Zweigberg (15 min.) 3.

Jäähyt: R. Sjöman 2 min.

Pallonmenetykset: 12. HIFK:n parhaat: Viktor Grönmark 6/6, André Udd 4/8, Vili Leppänen 4/5 (7 m 2/2). Maalivahdit Martin Börjes (19 min.) 4 torjuntaa, Niklas Zilliacus (19 min.) 4, Viljo Ukkonen (22 min.) 2. Jäähyt Udd 2 min, pallonmenetykset 20.

”Kyllä, minä se taas olin.” SM-liigan maalipörssiä johtava Sebastian Säkkinen tehtaili jatkosarjassa alvariinsa häkkejä.

Seniorikarkelot Tammisaaressa

(Raasepori) Raaseporin kaupungin liikuntatoimi järjestää yli 65-vuotiaille ja heidän läheisille suunnatut messut Tammisaaren palloiluhallissa keskiviikkona 10. huhtikuuta kello 13-16. -Seniorikarkelot kokoaa saman katon alle toimijoita, jotka työskentelevät senioreiden kanssa ja senioreiden hyväksi. Näin kävijät pääsevät tutustumaan tarjolla olevaan palveluvalikoimaan yhdistyksistä ja aktiviteeteista tukijärjestöihin ja muihin toimijoihin, Voimaa vanhuuteen -hankkeen koordinaattori Julia Thurin kertoo.

Seniorikarkelot järjestetään monialaisena yhteistyönä kaupungin eri yksiköiden ja seudun yhdistysten kesken. Raasepori kuuluu Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -ohjelmakuntiin ja Seniorikarkelot on osa kyseistä hanketta. Ohjelman päämääränä on edistää kotona itsenäisesti pärjäävien, toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten liikkumiskykyä, osallisuutta ja itsenäistä selviytymistä terveysliikunnan avulla.

Liikunta on tehokas ja edullinen tapa edistää ikäihmisten hyvinvointia laaja-alaisesti.

Karjaan

Katastrofaalista ja surullista

Urheiluväki murehtii Kisakeskuksen kohtaloa

(Raasepori) Urheiluopisto Kisakeskuksen omistaja Kisakeskussäätiö asetettiin viime viikolla konkurssiin ja 65-vuotias liikunnan ja luonnonrauhan pyhättö vaimeni vähin äänin. Osalle paikallisesta urheiluväestä isku oli kova, osalle ei niinkään.

IF Raseborg otti isointa osumaa, sillä yleisurheiluseura on järjestänyt talviharjoitteluaan Kisiksessä. Raaseporilaisista yhdistyksistä opiston ahkerimpiin käyttäjiin lukeutunut IFR oli varannut vuoroja huhtikuulle asti.

-Onneksi pääsemme kohta jo ulos, mutta jatkon kannalta uutinen oli meille lähes katastrofi. Kisakeskus on lähialueella ainoa paikka, missä voi riittävän hyvin tehdä talvisin tehotreenejä. Ainoa mikä puuttuu, on ympäri menevä juoksurata, mutta muutama vuosi sitten uudistettu juoksusuora kävi meille oikein hyvin, valmennuspäällikkö Tommy Högström kertoo.

IFR on harjoitellut Kisiksessä kolmesti viikossa ja joskus myös viikonloppuisin. Kristallipallo ei kerro, millaiseen käyttöön opiston tilukset jatkossa kulkeutuvat, mutta urheilupalvelujen varaan ei kannata enää laskea.

-Hangon Cuplis on jatkossa yksi vaihtoehto. Katseemme hakeutuu myös Espooseen tai Turkuun, jolloin kustannukset nousevat. Kun

Tammisaaren ja Kisakeskuksen väliä on menty harjoituspäivinä 3,5 tuntia, niin Espooseen lähdettäessä se venähtää viiteen tuntiin. Minulla on sellainen näppituntuma, että omana elinaikanani emme tule näkemään Raaseporissa sellaista hallia, missä onnistuu laadukas yleisurheiluharjoittelu talvisin, Högström sanoo.

Kisakeskuksen kaatuminen ei tullut puskista. -Pari vuotta sitten tuli kaiken kuullun perusteella sellainen olo, että opisto voi

mennä nurin milloin tahansa. Sekin antoi osviittaa, että meidän porukkamme oli usein siellä yksin. Tilat olivat auttamatta liian vanhentuneita ja ränsistyneitä siihen, että olisi pystytty houkuttelemaan muualta asiakkaita, Högström toteaa. Opisto jäi monille paikallisillekin etäiseksi.

-Se on todella sääli. Kisakeskuksessa on upea luonto ja se oli älyttömän hieno paikka kaikille ihmisille, ei vain urheilijoille. Mutta jos käyt vaikka Tammisaaren torilla

ÖSK:n ampumahiihtäjille FSS-pokaali Nuoret hiihtäjät SM-ladulla

Leppävaaran urheilupuistossa laitettiin kapulaa toisen eteen nuorten SM-hiihtojen toisessa sessiossa. Helmikuussa Lieksassa hienosti kympin joukkoon sivakoinut Jill Friberg oli Österby SK:n suksijoista jälleen vilkkaimmassa vauhdissa.

Friberg pinnisti N 18 -sarjan väliaikalähdöissä 10 kilometrin vapaalla sijalle 13 ja kympin perinteisellä samoille havinoille kahdenneksitoista. Joukkuetoveri Rebecca Malmberg oli samassa sarjassa vapaalla 23:s, pertsalla 18:s ja siinä välissä perinteisen sprintissä 26:s. Tulokset eivät Malmbergia tyydyttäneet.

-Ei mennyt ehkä täysin metsään, mutta ei kovin hyvinkään. Odotukset eivät lähtökohtaisesti olleet korkealla, mutta toki toivoin, että pääsisin parempaan vauhtiin, Rebecca harmitteli.

Selkävaivoista aiemminkin kärsineellä tammisaarelaiskasvatilla todettiin kesällä välilevyn pullistuma.

-Selän kanssa on ollut ongelmia ja se on vaikuttanut siihen, etten ole vertynyt niin hyvään kuntoon. Eihän se hyvältä tunnu, kun pistää niin paljon peliin eikä pysty esittämään parastaan, Rebecca pureskeli.

Hän oli sprintin karsinnassa 22:s, mutta matka tyssäsi puolivälieriin.

-Osallistujia oli 70, eli aika paljon. Jäinen ja irtolunta sisältänyt latu oli kinkkinen, mutta karsinta meni silti hyvin. Kaaduin puolivälieräläh-

Jill Friberg (oik.) ja Rebecca Malmberg lähtivät 10 kilometrin perinteiselle matkaan peräkanaa lähtönumeroilla 606 ja 607.

töni alussa enkä päässyt sen jälkeen enää kisaan kiinni. Pähkäilemme vielä osallistumista Äänekosken yleisen sarjan SM-hiihtoihin (22.-24.3.), mutta voi olla, että kausi loppui tähän. Toivottavasti olen ensi talvena paremmassa vedossa, Rebecca sanoi. Vöyrin urheilulukiota käyvän trion kolmas jäsen Therese Äbb jätti Leppävaaran kisat

väliin sairastumisen takia. Rebecka Backholmin sijoitukset N 17 -sarjassa olivat 41:s ja 37:s.

Veljeksillä tahmeaa

IF Sibbo Vargarnaa edustava tammisaarelainen Tomi Sandberg jätti kympin vapaan väliin ja lykki M 20 -sarjassa sijalle 30 sekä sprintissä että kympin pertsalla.

kupeessa muutama vuosi sitten TUL:n mestaruuskisat triathlonissa ja tulevana kesänä kalenteriin on jo kirjattu uusi Kisis Tempo-kilpailu, jonka kilpailukeskuksen on tarkoitus sijaita opistolla.

-Sitä pitää nyt selvittää, että onnistuuko kilpailun läpivieminen. Jos saamme vain laittaa teltat pystyyn, niin silläkin pärjätään. Kisiksestä lähtevä tie on pyöräilyyn todella hieno ja rauhallinen, Lackström sanoo.

Hän ei pysty ymmärtämään Kisakeskuksen kellahtamista.

unohdettiin. Vanhan liiton ihmisenä ajattelen, että ainakin TUL:n seuroille Kisiksen menettäminen on kova paikka, Lackström tuumii.

Kartta kääntyy

Karjaan Ura järjesti Kisakeskuksessa paljon suunnistustoimintaa seuran leireistä yli tuhannen osallistujan Leimaus-leiriin.

-Kisiksen ympäristössä on hienoa ja osin ainutlaatuistakin suunnistusmaastoa, puheenjohtaja Marja-Liisa Lehto sanoo.

kysymässä ihmisiltä milloin kävit viimeksi Kisakeskuksessa, niin voi tulla aika hiljaista, Högström luonnehtii.

Pyörä pyörii

Länsi-Uudenmaan Pyöräilijät-82:n puheenjohtaja Erkki Lackström vieraili Kisiksessä ensimmäisen kerran 13-vuotiaana nassikkana hiihdon aluemestaruuskisoissa. Sen jälkeen hän viihtyi opistolla pyöräilyn valmennuskursseilla, leireillä ja vielä viime vuosina kisatapahtumissakin. LUP järjesti Kullaanjärven

-Surkea juttu ja iso menetys, puhutaan kuitenkin urheiluopistosta. Olisihan se jotenkin täytynyt pitää pystyssä eikä päästää kaatumaan. Valmiuksia olisi ollut vaikka mihin, mutta nähtävästi ei ole ollut kiinnostusta huolehtia opistosta ja kehittää sitä, Lackström vaikeroi.

Kisakeskus pystytettiin alkujaan Suomen Työväen urheiluliiton kurssikeskukseksi, mutta leima hälveni ajan saatossa. Lackström istui aikoinaan liiton Uudenmaan piirin hallituksessa.

-Aina kun tuli puhe Kisiksestä, niin tunnelma meni vaikeaksi. Jos ehdotin kursseja tai tapahtumia Kisakeskukseen, niin ne vietiin jonnekin muualle. Kun TUL siirsi painopisteensä Pajulahden opistolle, niin Kisakeskus

Suunnistuksen SM-kisatkin on Kisiksen maisemissa pidetty.

-Niistä muistan lähinnä vain Juha Miedon kiireisen juoksun lähtöön, Lehto naurahtaa.

Uran porukan oli tarkoitus kerääntyä toukokuussa perinteiselle äitienpäivän viikonlopun leirille, mutta sen kartan saa nyt rypistää.

-Tuntuu tosi ikävältä. Kohde on niin arvokas, että siihen olisi Raaseporin kaupunkikin voinut panostaa enemmän ja jollain tavalla kannustaa ihmisiä käyttämään Kisiksen palveluja. Surettaa, että menetämme tällaisia paikkoja, joissa voi järjestää lapsille ja kouluille ohjelmaa. Yhtä lailla sydämestä otti silloin, kun niin ikään leiripaikkanamme toiminut Grantorp myytiin, Lehto harmittelee.

-Sprintissä olin puolivälierälähdössäni ihan hyvin pelissä mukana, kunnes kaaduin. En olisi ehkä päässyt jatkoon, mutta ainakin sijoitus olisi ollut parempi ilman kaatumista. Seuraavana päivänä kropassa oli jostain syystä huono olo ja kympin perinteinen oli alusta lähtien väkisin vääntämistä. Tämä oli erilainen kausi siitä syystä, että aloin syksyllä tehdä töitä, rakennusalalle ryhtynyt Tomi kertoi.

Seuraavakin kausi tulee olemaan erilainen, sillä Sandberg marssii kesällä sisään Dragsvikin porteista varusmiespalvelukseen.

-Yksi tavoite ensi talvelle on Vasaloppetin hiihtäminen. Viihdyn pidemmillä matkoilla ja 10 kilometriä tuntuu minulle turhan lyhyeltä kisalta. Ei ole poissuljettua, että kilpailen tulevina vuosina pitkän matkan hiihdossa, Tomi puntaroi.

Hän valmentaa Porvoon Akillesta edustavaa pikkuveljeään Jesseä, jonka paras veto Leppävaarassa N 17 -sarjassa oli kympin perinteisen 49:s sija.

-Jesselläkin oli aika tahmeaa ja sairastelu kisojen alla

Nytta och nöje med blixtsnabb fiber!

karistelefon.fi

verotti voimia, Tomi tuumi.

Pokaalin pyssytys

Tammisaareen kantautui viikonloppuna ilouutisia suomenruotsalaisen hiihtoliiton FSS:n ampumahiihdon mestaruuskisoista.

Uutta virtaa saanut ÖSK:n

ryhmä oli jo viime vuonna kisojen toiseksi paras seura ja noukki nyt mukaansa parhaan seuran FSS-pokaalin. Juniorit Ron ja Anton Nyman, Tomas Ekbom ja Max Dahlgren sekä konkarit Mika Pasonen ja ”pelaajavalmentaja” Terttu Augustson rynnistivät kärkisijoille.

PALVELUKSEEN HALUTAAN

Haemme nyt

Luotettava ja joustava merenkulun sisustusjärjestelmien sekä ohutlevytuotteiden toimittaja.

VUOROTYÖNJOHTAJAA PANEELITUOTANTOON

MARINE-OSASTOLLE

Työ on esihenkilötyötä, jossa vastaat päivittäisestä turvallisuudesta, tuotannosta ja laadusta yhteistyössä osaavan henkilöstön kanssa.

Mitä toivomme sinulta?

- Tehtävään sopivaa koulutustaustaa

- Arvostamme aiempaa esihenkilötyökokemusta

- Haemme aktiivista, joustavaa ja reipasta henkilöä päivittäisten asioiden ratkaisemiseen

- Odotamme hyviä vuorovaikutustaitoja ja valmentavaa esihenkilötyötä

- Kykyä tehdä päätöksiä haastavissakin tilanteissa

- Sujuvaa suomen ja ruotsin kielen taitoa niin suullisesti kuin kirjallisestikin, englannin kielen taito katsotaan eduksi.

Lisätietoja tehtävästä antaa tuotantopäällikkö Jon Lundström, puh. +358 44 3277206.

Lähetä hakemus sekä CV: jon.lundstrom@sba

Viimeinen hakupäivä on 1.4.2024. Huomioithan, että hakemuksia käsitellään jo hakuaikana ja tehtävä täytetään heti sopivan henkilön löydyttyä. Rekrytointiprosessimme sisältää haastattelun ja tehtävään valitulle työhöntulotarkastuksen sisältäen huumausainetestauksen.

SBA Interior Oy, Hangontie 940, 10300 Karjaa www.sba.fi

Kisakeskuksen juoksusuora uudistettiin muutama vuosi sitten. Opiston silloinen rehtori Nina Eränpalo seurasi IF Raseborgin urheilijoiden vauhdikasta juoksua. (Arkistokuva)

Inkoossa iloittiin EIF:n voitosta

Lomailevalle tammisaarelaismiehistölle vahvistuksia

(Inkoo) Tykkitielle tulitettiin tunnelmaa, kun EIF:n jalkapallomiehistö toi Inkoon tekonurmelle tuulahduksen Veikkausliigan värinää. Pääsarjapeleihin valmistautuvat tammisaarelaiset kohtasivat PK Keski-Uusimaan harjoitusottelussa, jonka järjestelyistä vastasi yhteistyöseura IIF-jalkapallo. Areenan kenttämestari Cai Welke oli joukkoineen ehostanut nurmen talviterästä pelikuntoon ja seuran juniorijoukkueiden väki kattoi pitopöydän koreaksi. Junioripäällikkö Maija Sivosen mukaan valmisteluista selvittiin tiukassa aikataulussa kunnialla.

-Emme ole aiemmin järjestäneet täällä vastaavaa tapahtumaa, joten tämä on kaikille vähän uutta, hän huomautti.

Vastustajalla ei niin väliä

EIF:n piti alunperin kohdata Albalonga Calcio Brasil -joukkue, mutta sopimuksettomista pelaajista koostuneen

15.-16.3. pe-la 19.00

19.3. ti 13.30 -K12- 15 €

15.3. pe 14.00 17.3. pe 19.00 19.3. ti 19.00 -K16- 13 €

16.3. la 17.00 -K12- 12 €

17.-18.3. su-ma 17.00 -K12-

17.3. su 15.00 -K7-

20.-21.3. ke-to 19.00 -K12- 14 €

21.3. to 17.30 -S-

15.-19.3. pe-ti 17.30 -K12- 12 €

15.3. pe 19.30

16.-17.3. la-su 15.30 -K7- 12 €

16.-19.3.

20.-21.3.

brassipoppoon taso paljastui niin kehnoksi, että vastustajaa vaihdettiin viime metreillä.

-Vastustajalla ei oikeastaan ollut niin paljon väliä. PKKU luultavasti vain nostaa pelin tasoa brassiporukkaan nähden, Sivonen aprikoi ottelun kynnyksellä. Yleisökään ei ollut muutoksesta moksiskaan, vaan tekonurmen liepeille kerääntyi mukavasti lähemmäs 300 katsojaa. EIF herättää mielenkiintoa myös Inkoossa ja erityisenä ilonaiheena on joukkueen IIF-kasvatti Arttu Sivonen. Hän sai päivän suurimmat suosionosoitukset kirmaistuaan kentälle toisella jaksolla.

-Arttu käy edelleen In-

koossa valmentamassa ja viheltämässä junnujen pelejä. Hän on täällä yksi sellainen pelaaja, joka esimerkillään kannustaa paikkakunnan nuoria, äiti-Sivonen totesi.

Artun ja EIF:n puolia pelissä pitivät myös IIF:n P 11 -joukkueen Oliver Vapaakallio ja Väinö Mähönen.

-Olemme odottaneet kovasti tätä ottelua. EIF:iä tulee jonkun verran seurattua ja viime kaudella kävin Tammisaaressa katsomassa yhden pelin. Tulevalla kaudella pitää käydä useammin. Pyöriihän se vähän mielessä, että jos joskus itsekin yltäisi liigatasolle, Väinö kertoi.

Kuinka EIF:n sitten liigassa käy?

Dahlqvist väläytti vauhtiaan

-Kyllä he voivat päästä ihan semi-pitkälle, Oliver muotoili.

-Ei kärkisijoille, mutta keskikastiin, Väinö uumoili.

Myös junioripäällikkö Sivonen luottaa aurinkoiseen lopputulokseen, vaikka EIF:n viime aikojen otteet liigacupissa ehtivät jo nostaa tummia pilviä taivaalle.

-Uskon, että EIF säilyy sarjassa. Valmistavissa otteluissa on ollut kuitenkin pelillisesti hyviä jaksoja ja niistä kehittyy hiljalleen hyvä kokonaisuus. Jätkämäisyyttä joukkueeseen

EIF kellisti kaksi sarjatasoa alempana pelaavan PK-

KU:n vaihtelevan esityksen jälkeen 3-2. Kireän oloisen päävalmentajan Gabri Garcian ilme ei kirkastunut yhtään, kun vierailija livahti johtoon jo ensiminuuteilla. Noah Lundströmin tasoitus ja PKKU:n oma maali käänsivät kelkan, mutta vihreäpaidat laahustivat toisellekin jaksolle laiskasti ja keskiuusmaalaiset rokottivat rankkarista. August Björklundin osuma takasi lopulta voiton, joka nosti hieman mielialaa myöhemmin lauantai-iltana pidettyyn kauden avajaisjuhlaan.

-Avausjakso ei ollut yhtään hassumpi ja meillä oli paikkoja useampaankin maaliin. Toinen puoliaika oli vähän sekavampi. Meiltä puuttui aika paljon pelaajia flunssa-aallon takia, urheilujohtaja Peter Haglund totesi.

Viime kaudelta tuttu energinen keskikenttäpelaaja Abdoulaye Kanté palasi Ilveksestä lainasopimuksella Tammisaareen ja oli tositoimissa jo lauantaina. Sopimus tehtiin myös nuoren maalivahdin Onni Rintamäen kanssa, mutta tähän asti ykkösvahtina toimineelle Ramilson Almeidalle haetaan vielä ulkomailta kovempaa kirittäjää. Alkuviikosta puolestaan julkaistiin FC Lahdessa viime kaudet pelanneen Arian Kabashin sopimus, joka on Haglundin mukaan voimassa 18. heinäkuuta asti sisältäen jatko-option. Sydäntulehduksesta kärsinyt William Lindqvist on toipilaana ja joukkue tarvitsee viime viikkoina vuo-

Grönholm ja Korhola palkintopallilla SM-rallissa

Inkoolaiskuljettajat näyttivät taitojaan Tuurissa, missä mylvittiin SM-rallikiertueen kolmas osakilpailu. Niclas Grönholm ajoi pääluokassa toiseksi ja Benjamin Korhola

16.3.

Benjamin Korholan Hyundai sai Pohjanmaalla siivet. Inkoolainen jatkaa SM1-luokan kokonaistilanteessa toisena. (Kuva: Hannu Rainamo)

kolmanneksi sen jälkeen, kun alkujaan toiseksi sijoittuneen Teemu Asunmaan suoritus hylättiin alipainoisen auton

Meiltä 3/4G -osat ja -tarvikkeet

Antenni-TV ilman kuukausimaksuja (vapaat kanavat)

takia. Asunmaan jättämän vastalauseen käsittely on vielä kesken ja tulokset eivät näin ollen ole virallisia.

3/4G-delar och -tillbehör från oss

Antenn-TV utan månadsavgifter (fria kanaler) www.ek-automatic.com

taneeseen puolustuspäähän apuja.

-Emme tule pärjäämään liigassa, jos päästämme kolmessa pelissä omiin 11 palloa. Puolustuspelin parantaminen on avainasia ja Kabashi tuo sinne johtajuutta. Tällä hetkellä vain Alexander Leksell pitää alakerrassa ääntä. Kabashi otti Lahdessa aika paljon varoituksia, mutta niitä voi kovasta pelistä ottaakin. Kaipaamme joukkueeseen jätkämäisyyttä, sillä olemme aika kilttejä, Haglund peräänkuulutti.

Vapailta valmiuteen

EIF viettää kuluvalla viikolla lomaa ja valmentaja Garciakin käy kotikonnuilla Espanjassa lievittämässä stressiä.

-Moni liigajoukkue on pitänyt näillä paikkeilla vapaata. Kaikki palaavat ensi viikolla hommiin täynnä virtaa ja hiomme peliä kuntoon vielä kahdessa harjoitusottelussa ennen liigastarttia, Haglund totesi.

Tammisaaren keskuskentän uudistamisurakka alkaa maanantaina ja EIF harjoittelee näillä näkymin Karjaalla ja Inkoossa. Tätä ennen treenejä on vedetty talvella Västerbyn pienessä hallissa. -Eihän tämä ole mitenkään optimaalista, mutta tilanteeseen on vain sopeuduttava. Kunhan saamme viimeiset palaset paikoilleen ja porukan ehjänä kasaan, niin olemme kyllä valmiita liigaan, Haglund vakuutti.

Grönholmille nuottia luki Marcus-isän kahteen maailmanmestaruuteen kartturoinut Timo Rautiainen, joka nautti uuden Skoda Fabia RS Rally2:n kyydistä. -Timo voivotteli näitä nykynuotteja, kun niissä on hänen mielestään paljon tavaraa. Hän teki pitkän tauon jälkeen kuitenkin hienon suorituksen. Timolla oli kivaa, mutta kuulemma tämä jää tähän yhteen kisaan, Grönholm kertoi. Hän jäi kisan voittaneesta Roope Korhosesta 42 sekuntia. -Ei ollut enää yhtä paljon turhaa arpomista kuin aiem-

missa ralleissa. En vieläkään ole täysin tyytyväinen, koska edelleen häviän kaasun nostelulla sekunteja, mutta kokonaisuutena meni hyvin, Niclas totesi.

Kokonaistilanteessa toisena kaasutteleva Korhola kävi Grönholmin kanssa tiukkaa taistelua ja taipui runsaalla kolmella sekunnilla. Vieressä istui jälleen ”vauvakuplasta” Hyundain koppiin istahtanut kartturi Sebastian Virtanen. -Tulos ei ollut ihan odotusten mukainen, mutta uudesta autosta kertyi taas lisää oppia. Olen talvikauteen tyytyväinen ja tiedän, missä pystyn vielä parantamaan. Niitä asioita tulee treenata, jotta olemme kesällä kärkitaistelussa mukana, Korhola tuumi.

Pohjankurulainen Raoul Dahlqvist sijoittui SM3-luokassa neljänneksi. Dahlqvist ja kartanlukija Patric Öhman viettivät perjantaina puoli minuuttia hangessa, mutta kova yritys palkittiin nousulla laadukkaan luokan tuloslistalla. -Olen tyytyväinen tulokseen. Näytimme vauhtiamme ja kehittymistä niillä osa-alueilla, joissa se on ollut tarpeen. Vauhti kyllä riittää ja odotan innolla kesäkautta, luokan kokonaistilanteessa viidentenä ajava Raoul raotti. SM-rallin kesäkauden kimppuun käydään toukokuun lopussa Turussa.

Noah Lundström ponnisti kertaalleen maalintekoon Inkoon tekonurmella. EIF ei häikäissyt, mutta voitti PKKU:n 3-2.

044

KATTOTYÖT / TAKARBETEN

OSAAJAT PALVELUKSESSANNE - TILL ER TJÄNST

ENERGIARATKAISUT / ENERGILÖSNINGAR

Marko Paavola 050 441 2713, marko@ph-pelti.com

Ab

AUTOPALVELUT / BILTJÄNSTER

Patrik Alén Teknikerv. 10, Ekenäs Teknikontie 10, T:saari 050 505 7731 info@vnplat.fi www.vnplat.fi

Plåttak/Peltikatot | Taksäkerhet/Kattoturvatuotteet Regnavvattningssystem/ Sadevesijärjestelmät |Plåtlister/Peltilistat

010

Myymälä

Sähkö-,

tele, ATK- ja antenniasennukset El-, industriautomation-, tele-, ADB- och antenninstallationer

Sähkö-

POLTINHUOLTO / BRÄNNARSERVICE

TAKSIPALVELUT / TAXITJÄNSTER

Hanko 0400 613 400 R

0400 17 01 17 Ajamme

Since 2004

LEIPOMO / BAGERI

Keskuskatu 82 Centralgatan, Karjaa/Karis Auki/Öppet: ma-pe 7.00-17.00 må-fre la 8.30-15.00 lö

TURVAKOTI / SKYDDSHEM

LAKIASIAINTOIMISTO / JURISTBYRÅ

Köpmansgatan 24, Karis Kauppiaankatu 24, Karjaa Tel./Puh. 040 589 6365 info@fredenberg. www.fredenberg.

LAKIPALVELUT / JURIDISKA TJÄNSTER

JURIDISKA TJÄNSTER - LAKIPALVELUT

Sara Neovius JM/OTM 010 257 3437 förnamn.efternamn@op.fi • www.op.fi/raseborg etunimi.sukunimi@op.fi • www.op.fi/raasepori

Carola Nordlund Skattesakkunnig/Veroasiantuntija 010 257 3434

KEHONHUOLTOPALVELUT / KROPPSVÅRDSTJÄNSTER

PESULA / TVÄTTERI

SIIVOUSPALVELUT / STÄDTJÄNSTER

OSTEOPATIA FISKARS

Santeri Kaatra

Osteopaatti AMK Puh. 044 336 3036 Peltorivi 9, Fiskari

LUKOT ja HÄLYTYSLAITTEET / LÅS och LARMSYSTEM

Siivouspalv elut kotiin, loma-asumiseen ja

TILITOIMISTO / BOKFÖRINGSBYRÅ

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO / SPECIALTANDTEKNIKER

Viherlehdonkatu 8, T:saari Grönalundsgatan 8, Ekenäs Puh. 040 703 2393 Tel.

SILMÄLÄÄKÄRI / ÖGONLÄKARE

LÄÄKÄRIPALVELUT / LÄKARTJÄNSTER

NUOHOUSPALVELUT / SOTNINGSTJÄNST

wellmedic

Ajanvaraus 06 558 1111 www.wellmedic.fi

Lääkärin vastaanotto ja työterveyshuolto Korttimaksu tai lasku

Terveystori

since 1999 puh./tel. 050 532 5959

mtnuohous@gmail.com nuohoukset – sotning tiiveyskokeet ja kuvaukset – provtryck och kontrollfilmning hormien saneeraus – sanering av skorstenar och rökkanaler lv-puhdistus ja -mittaus – ventilationsrengöring och -mätning tikkaat ja sadevesikourut – taksäkerhetsprodukter och rännor

Korkeavuorenkatu 5-7, 10300 Karjaa

ERBJUDANDEN

l

SPARA

SPARA

ELINVOIMAA IKÄÄNTYNEILLE

Julkaisija: Ikääntyneiden palvelut, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Seniori-infosta saa neuvoa ja ohjausta

Seniori-infon neuvonnasta saa puhelimella tai sähköpostilla

tietoa ja neuvoja ikääntyneiden palveluihin liittyen. Neuvonnan asiakasohjaajat auttavat kartoittamaan ikääntyneen

elämäntilannetta       ja mahdollista tarvetta erilaisille palveluille.

Ikääntyneiden palveluihin hakeudutaan siis Senori-infon kautta, palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Palveluita voidaan myöntää kriteerien täyttyessä.

– Seniori-infon neuvonnasta saa tietoa ja palveluohjausta, jos oma arjessa pärjääminen arveluttaa. Arvioituamme ikääntyneen elämäntilannetta ja hänen toivomaansa tukea, ohjaamme ikääntyneen tarvittaessa laajempaan palvelutarpeen arviointiin. Tällöin Seniori-infosta tehdään ikääntyneen luokse kotikäynti, Senioriinfon asiakkuuspäällikkö Anni Rönnmark kertoo.

Seniori-infoon voi olla yhteydessä myös silloin, kun on huolissaan läheisensä tilanteesta ja selviämisestä päivittäisessä arjessa. Huoli-ilmoituksen voi tehdä sujuvasti puhelimitse, sähköpostitse sekä sähköisellä lomakkeella.

Seniori-infoon voi soit-

taa myös silloin, kun haluaa itselleen tai läheiselleen ammattilaisten tuottamaa tietoa hyvinvoinnin tueksi.

– Seniori-infosta saa neuvoja myös silloin, kun kärsii yksinäisyydestä ja kaipaa ikätoverien seuraa. Asiakasohjaajat opastavat asiakkaita muun muassa hyvinvointia tukevan olkkaritoiminnan ääreen.

Seniori-info yhtenäistyi

Seniori-infon neuvonta yhtenäistyi 1.12. alkaen.

– Aikaisemmin palvelu jakautui itäiseen ja läntiseen neuvontaan. Nykyisin hyvinvointialueen ikääntyneet asukkaat ja heidän läheisensä tavoittavat Seniori-infon neuvonnan yhden puhelinnumeron ja yhden sähköpostiosoitteen kautta, kotipaikkakunnasta riippumatta, Rönnmark kertoo.

Yhtenäistämisen taustalla oli tarve palvella asiakkaita entistä sujuvammin ja kehittää palvelua

Ikääntyneiden palveluihin hakeudutaan aina Senioriinfon kautta. Kuvassa Seniori-infon sosiaalityöntekijä Auri Lempinen.

yhtenäisemmäksi LänsiUudenmaan hyvinvointialueella.

– Seniori-infon yhtenäistymisen myötä pystymme vastaamaan asukkaiden yhteydenottoihin nopeammin. Myös kunkin asian selvittelyyn käytetty aika lyhenee, kun käytössämme on hyvinvointialueella yhteisesti käytössä olevat tietojärjestelmät. Tavoitteemme on, että pystymme jatkossa vastaamaan entistä paremmin ruotsinkielisten asiakkaiden tarpeisiin Rönnmark kertoo.

Yhtenäistymishankkeen myötä ikääntyneille valmistui alkuvuodesta 2024 paperinen palveluopas. Opas on tarkoitettu helpottamaan niiden ikääntyvien ja ikääntyneiden arkea, joilla ei ole hyviä valmiuksia tai lainkaan mahdollisuutta hakea tie-

SENIORI-INFO

seniori-info@luvn.fi

toa luvn.fi-verkkosivuilta. Tarvitsen apua- yhteydenottolomake palvelee verkkosivuilla kuten aiemmin, Rönnmark kertoo.

Seniori-infon yhtenäistämishankkeessa ikääntyneiden palvelualueen verkkosivuja on kehitetty edelleen. Verkkosivuille luvn.fi/hyvinvointiaikääntyneille on koottu tietoa ikääntyneiden hyvinvointia edistävistä, ennaltaehkäisevistä palveluista ja toiminnoista Länsi-Uudenmaan alueella.

Terveydellisissä asioissa yhteys omaan terveysasemaan

On tärkeää muistaa, ettei Seniori-info hoida terveydenhoitoon liittyviä varauksia, vaan niissä ollaan yhteydessä oman alueen terveysasemaan. Äkillisissä terveydentilan muutoksissa otetaan yhteyttä omaan terveysasemaan tai soitetaan hätänumeroon 112.

– Seniori-infon neuvonnasta ei voi varata aikoja terveyspalveluihin. Esimerkiksi reseptin uusimiset, lääkärin tai hammaslääkärin ajanvaraukset hoidetaan aina oman terveysaseman tai hammashoidon yksikön kautta, Rönnmark muistuttaa.

p. 029 151 2270 Arkisin 9–15 Puheluiden hinnat määräytyvät oman puhelinliittymäsi hinnaston mukaisesti.

Seniori-infosta useimmin kysyttyä

• Saako Seniori-infosta varattua aikoja terveysasemalle tai hammashoitolaan? Voinko kysellä laboratoriovastauksia Seniori-infosta?

Ei saa. Terveyspalvelut palvelevat sinua terveydellisissä kysymyksissä: luvn.fi hakusana: Terveyspalvelut. Henkeä uhkaavissa tilanteissa soita hätänumeroon 112.

• Olen kotihoidon asiakas, miten saan yhteyden omaan tiimiini?

Oman alueesi yhteystiedot löydät verkkosivuilta luvn.fi hakusana: Kotihoidon yhteystiedot

• Mistä saan tietoa laskun maksamista ja maksuaikaa koskevissa kysymyksissä tai tietoa laskun eräpäivän siirrosta?

Löydät tietoa verkkosivuilta luvn.fi hakusana: Asiakaslaskutus

• Minulla ei ole lääkereseptiä tai resepti on tyhjä? Miten saan lääkereseptin uusittua?

Ole yhteydessä siihen tahoon, joka on lääkkeen määrännyt tai omaan terveysasemaan. Senioriinfo ei voi auttaa reseptien uusinnassa.

• Olen tyytymätön saamaani palveluun. Minne annan palautetta?

Ole ensisijaisesti yhteydessä palveluntuottajaan, ja keskustele epäkohdista. Voit myös antaa palautetta sähköisesti verkkosivuilla luvn.fi haku-sana: Anna palautetta

• Olen saanut päätöksen, johon olen tyytymätön. Miten saan haettua päätökseen muutosta? Sosiaalihuollon viranhaltijan päätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallituksen alaiselle yksilöasioiden jaostolle. Oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän määräajassa päätöksen tiedoksi saannista. luvn.fi hakusana: Oikaisuvaatimus

• En pysty käyttämään bussia eikä minulla ole omaisia, jotka voisivat auttaa kodin ulkopuolisessa asioinnissa. Mitä apua voisin saada?

Terveydenhuollon matkat

Lisää tietoa terveydenhuoltoon liittyvistä taksimatkoista saat Kelan verkkosivuilta www.kela.fi/ taksimatkat

Virkistys- ja asiointimatkat

Jos et kykene käyttämään yleisiä kulkuneuvoja tai taksia fyysisen toimintakyvyn tai taloudellisen tilanteen vuoksi, voit olla oikeutettu yli 65-vuotiaille tarkoitettuun sosiaalihuoltolain mukaiseen kuljetustukeen. Tuki on tarkoitettu kauppa- ja asiointimatkoihin sekä sosiaalisten kontaktien ylläpitoon. Tukea haetaan ottamalla yhteyttä Seniori-infoon. Vammaispalvelulain mukaista kuljetustukea haetaan Vammaispalveluista. Lisätietoja luvn.fi verkkosivuilta hakusana: Kuljetuspalvelu vammaisille henkilöille

Verkkosivuiltamme löydät aina tuoreimman tiedon hyvinvointialueen palveluista ja puhelinnumeroista suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Hyvinvointialueen sairaalapalvelut kehittyvät ja laajenevat

Kotisairaala tarjoaa sairaalatasoista hoitoa potilaan omassa kodissa, palvelutalossa tai hoivakodissa. Toiminnalla pyritään vapauttamaan vuodeosastojen paikkoja potilaille, jotka niitä kipeimmin tarvitsevat.

Viime vuoden vaihteessa Lohjan ja Raaseporin kotisairaalapalvelut siirtyivät HUSilta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Espoon, Kauniaisten               ja Kirkkonummen kotisairaalapalvelut ovat jo aimmin olleet osa hyvinvointialueen toimintaa. Lohjan               ja Raaseporin yksiköiden

palvelut kattavat nyt muun Länsi-Uudenmaan. Lohjan kotisairaalan sairaanhoitaja Carita Niemen mukaan kotisairaalan tärkeimpänä tavoitteena on kyetä hoitamaan potilas sairaalatasoisesti kotioloissa.

– Hyvinvointialueen kotisairaalan palvelun piiriin kuuluvat nyt kaikki

”Kotisairaalassa mieli pysyy virkeänä ja saa nukkua omassa sängyssä”

Mikael Eklund, 57, on Kirkkonummen kotisairaalan tyytyväinen potilas.

Hän on ollut kotisairaalahoidossa lukuisia kertoja ruusun vuoksi.

– Ruusu on vuosien varrella ollut minulla jo 15–20 kertaa. Kun sairastuin siihen ensimmäisiä kertoja, tarkoitti se aina vähintään viikon makaamista sairaalassa, koska hoito vaatii suonensisäisen antibiootin kahdeksan tunnin välein, Eklund kertoo.

Kun lääkkeen antojen välissä ei muuta hoitoa annettu, tuntui sairaalassa makaaminen turhalta ja hölmöltä.

– Oma kokemukseni on, että kyllä kotona tervehtyy huomattavasti paremmin ja nopeammin. Mieli pysyy virkeämpänä, ja saa nukkua omassa sängyssä, hän sanoo.

Kirkkonummen kotisairaalasta hänellä on pelkästään positiivisia kokemuksia.

– Heillä on älyttömän hyvä jengi, ihan huippuporukka. Kotisairaalan hoitajia on käynyt luonani vuosien varrella noin kymmenkunta, he ovat tulleet jo tutuiksi. Kun minulla on ruusu, he marssivat sisään ja aloittavat hoidon. Lääkehoito tapahtuu kolme kertaa vuorokaudessa

ja sen lisäksi valvotaan, että kaikki menee hyvin.

Vastusta sängyn vetovoimaa

Eklundin mukaan potilaan toimintakyvystä riippuu, kenelle kotisairaalahoito sopii ja kenelle ei.

– Esimerkiksi hyväkuntoisille ikäihmisille tämä on oiva hoitomuoto verrattuna siihen, että makaa sairaalasängyllä. Tietysti pitää katsoa, pystyykö ihminen toimimaan normielämässä, ja pärjääkö hän kotona.

Sairaalasängyllä on Eklundin mielestä sama ominaisuus kuin sohvalla; sen vetovoimaan on helppo jäädä.

– Jos pitkään makaa, voi sairaalavuoteelta olla hankala nousta. Siihen on niin helppo antautua sairaaksi. Minusta olisi hyvä kannustaa ikäihmisiä liikkumaan, menemään ja tekemään. Aktiivisuus lisää vireyttä ja elämänvoimaa.

Eklund tunnustautuu iloiseksi veronmaksajaksi.

– Kotipoliklinikkakäynti on hyvin kohtuuhintainen. Verojen maksusta valittaville kavereille sanon, että minä ainakin saan rahalle täyttä vastinetta. Kyllä meillä on tässä maassa asiat aika hyvin, hän toteaa.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen alueella asuvat ihmiset, pois lukien alle 16-vuotiaat lapset ja nuoret, joita HUS edelleen hoitaa. Kotisairaala tekee kotikäyntejä potilaan kotiin, asuipa hän hoivakodissa, asumispalveluyksikössä tai perheen kanssa kotona, Niemi kertoo.

Periaatteessa kotisairaalahoito ei Niemen mukaan juurikaan eroa sairaalahoidosta muutoin kuin siten, että potilas on kotona.

– Potilas voi olla kotona, vaikka hän tarvitsisi erityisapuja, kuten suo-

nensisäistä lääkehoitoa. Kotona potilas voi välttää esimerkiksi mahdolliset osastohoidossa saadut sairaalabakteerit. Kotisairaalaan tarvitaan aina lääkärin lähete. Lääkäri arvioi jokaisen potilaan kohdalla erikseen, onko kotisairaalahoito hänelle mahdollinen.

Vaativia hoitotoimenpiteitä kotisairaala ei pysty toteuttamaan.

– Sellaisia ovat esimerkiksi monitorointia vaativa lääkehoito tai toimenpide, joka vaati ainoastaan sairaaloista tai terveysasemista löytyvän

erityislaitteen. Kotisairaalaan kuuluu myös infuusiopoliklinikka, joka toimii sairaalan tiloissa. Infuusiopoliklinikalla potilaalle voidaan antaa esimerkiksi verituotteita, suonensisäistä antibioottia, tai muita erikoislääkkeitä.

– Myös palliatiivinen poliklinikka kuuluu kotisairaalaan. Palliatiivisen poliklinikan lääkärillä ja hoitajalla on vastaanottokäyntejä joko sairaalassa tai potilaan kotona hänen vointinsa mukaan. Helmikuun alusta Lohjalla, Raaseporissa ja Kirk-

konummella aloitti toimintansa myös Liikkuva sairaala LiiSa, joka tekee saumatonta yhteistyötä kotisairaalan kanssa, Niemi kertoo.

Liikkuva sairaala LiiSa palvelee ympäri vuorokauden

Liikkuva sairaala, eli LiiSa, on palkittu ja paljon kiitosta saanut konsepti, joka on toiminut Espoossa jo viisi vuotta. Kotisairaalan siirtyminen mahdollisti myös LiiSan toiminnan laajentamisen koko Länsi-Uudenmaan alueelle.

Liikkuva sairaala LiiSa on ikääntyneiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asuvien ja kotihoidon tukea tarvitsevien asiakkaiden puoliakuutteihin päivystyksellisiin tilanteisiin erikoistunut, vuorokauden ympäri toimiva, liikkuva sairaalayksikkö.

LiiSassa kotisairaalan sairaanhoitaja tulee potilaan kotiin tai hoivakotiin tekemään arvioita hoidon tarpeesta. Hoidon pystyy aloittaamaan paikan päällä ilman, että potilasta tarvitsee lähettää päivystykseen. LiiSan kutsuu paikalle hoivakodin tai kotihoidon ammattilainen.

Espoon kotisairaalan osastonhoitaja Susanna Vanhanen korostaa, että LiiSan toimintafilosofian keskiössä ja lähtökohtana on aina potilas.

– Liikkuvan sairaalan hyödyt potilaalle ovat monipuolisia. Kuntoutuminen ja parantuminen saadaan nopeammin käyntiin kotioloissa, kotona infektioriski on pie-

nempi. Tärkeää on myös se, että LiiSan palvelut ovat saatavilla kellonajasta riippumatta.

Aikaisemmin, jos esimerkiksi hoivakodin asukkaan kunto heikkeni äkillisesti, hänet jouduttiin lähettämään päivystykseen.

– Nyt voidaan soittaa LiiSa paikalle tekemään verikokeita ja tutkimaan potilasta tarkemmin. Tutkimusten pohjalta saattaa herätä epäilys esimerkiksi jostakin infektiosta. Lääkärin kanssa käydyn keskustelun jälkeen LiiSa voi esimerkiksi aloittaa suonensisäisen antibioottihoidon paikanpäällä ja kotisairaala jatkaa hoitoa saumattomasti. Näin vältetään päivystyskäynti ja sairaalatason jatkohoito voidaan toteuttaa potilaan omassa kodissa. Jos potilas tarvitseekin laajempia tutkimuksia, siirretään hänet sairaalaan.

Monet asiat voivat ratketa jo puhelimessa kun hoivakodin tai kotihoidon työntekijä soittaa LiiSaan. – Kotihoidossa työskentelee paljon lähihoitajia,

eikä työvuorossa ole siten aina sairaanhoitajaa, jolta kysyä neuvoa. Työntekijät ovatkin kokeneet LiiSan palvelun tuovan lisäturvaa omaan työskentelyyn, kun puhelimen päässä on aina saatavilla kokeneen LiiSan sairaanhoitajan tuki. Resursseja vapautuu kiirelliseen avuntarpeeseen Päivystyskäyntien lisäksi LiiSan on tutkitusti todettu vähentävän ensihoidon kiireettömien tehtävien määrää hoivakodeissa.

– Ikääntyneillä voinnin heikkeneminen tapahtuu usein pitkän ajan kuluessa. Aina ei ole tunnistettavissa yhtä tapahtumaa tai syytä tilanteeseen, jossa potilaan lähettämistä päivystykseen harkitaan. Tällöin potilaalla ei useinkaan ole kiireellistä ensihoidon tarvetta. Kun paikalle voidaan pyytää LiiSa, vähenevät ensihoidon kiireettömät tehtävät ja aikaa säästyy kiireellistä apua tarvitsevien kuntalaisten auttamiseen.

Vanhanen kertoo, että LiiSan tarjoama hoito on korostuneen hyvää myös potilaan elämän loppuvaiheessa.

– Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon erityisosaaminen parantavat hoidon laatua. Koska LiiSalaiset ovat kotisairaalan sairaanhoitajia, on heille kertynyt monenlaista erityisosaamista. He osaavat esimerkiksi arvioida kipua ja toteuttaa vaativaakin kivunhoitoa niin, ettei potilaan tarvitse kärsiä. Tämä on mielestäni yksi LiiSan tarkeimmistä tehtävistä.

Työtä tehdään potilaiden parhaaksi Sairaanhoitajilta LiiSatoiminta edellyttää Vanhasen mukaan osaamista ja päätöksentekokykyä. – Työ on kiehtovaa ja mielenkiintoista. Parasta siinä on se, että pystyy tekemään työnsä hyvin ja voi toimia potilaan parhaaksi. Tämä vähentää arvoristiriitoja arjen työssä. Sairaanhoitajamme ovatkin hyvin sitoutuneita antamaan hyvää hoitoa liikkuvan sairaalan potilaille.

LiiSan sairaanhoitajilla on takanaan potilaisiin sitoutuneiden esihenkilöiden täysi tuki. – Iloitsen henkilökohtaisesti siitä, että yksikössämme on moniammatillisesti yhteiset tavoitteet toimia potilaiden parhaaksi. Niistä hyötyvät kaikki sairaanhoidon ammattilaiset sekä koko hyvinvointialue.

Verkkosivujemme osoitteena on lyhenne LUVN. Lyhenne muodostuu hyvinvointialueen suomenkielisestä (Länsi-Uusimaa, LU) ja ruotsinkielisestä (Västra Nyland, VN) nimestä.

Liikkuva sairaala LiiSa palvelee nyt koko Länsi-Uudenmaan alueella.

Etäkotihoito antaa vapauden asua omassa kodissa

Aaro Harjanne, 98 on hyödyntänyt etäkotihoitoa jo parin vuoden ajan ja suosittelee sitä lämpimästi myös nuoremmilleen. Myös Aaron omaiset kiittelevät toimivaa yhteyttä läheiseensä.

Minkälaista se olikaan ennen etäkotihoitoa, Aaro Harjanteen poika Risto Harjanne muistelee. Silloin yhteyden 100 km päässä asuvaan isään sai puhelimella, mutta isällä oli vaikeuksia saada puhelimessa puheesta selvää.

Vaikka Aarolla on käytössään monipuolinen valikoima palveluita, oli viikossa silti paljon yksinäisiä odottelun hetkiä.

– Sitä oli aika epätietoinen isän voinnista ja usein huolissaan, Risto muistelee.

Nyt kaikki on ollut jo parin vuoden ajan toisin. Aaro on saanut nauttia etäkotihoidosta ja sen myötä sujuvasta kontaktista omaisiin. Etäkotihoidolla tarkoitetaan palvelua, jossa kotihoidon kotikäynti tapahtuu videoyhteyden välityksellä.

– On hienoa, että omaisetkin voivat soittaa videopuhelun etälaitteeseen. Laitteen kautta ääni kuuluu erittäin selkeästi,                  ja voin nähdä, kuinka isä voi. Ruudun kautta voimme paitsi jutella, myös näyttää toisillemme valokuvia ja käydä läpi monia arjen asioita laskuista kirjepostiin. Yhteyden saa vaikka maailman toiselta laidalta, Risto kiittelee.

Sometaitoja tai teknistä erityisosaamista ei tarvita. Etäkotihoidon laite, jonka ikääntynyt saa lainaan, on helppokäyttöinen. Soittaminen ja vastaaminen onnistuvat yhdellä napin painalluksella ja laitteeseen voi myös ohjelmoida automaattisen vastauksen.

Tutut hoitajat kuin perheenjäseniä

Etäkotihoito on yhteydessä Aaroon neljänä päivänä viikossa, silloin, kun muita palveluita tarjoavat tahot eivät ole paikalla.

– Lohjalla on kolme etähoitajaa, jotka ovat tulleet minulle jo tutuiksi. On niin mukavaa, kun näen tutut kasvot. Hoitajat ovat kuin perheenjäseniä. Heidän kanssaan on kiva jutella ja vaihtaa kuulumisia. Olen todella tyytyväinen,

Aaro sanoo hymyillen.

Etähoitaja Jaana Nurmi kertoo, että kuulumisten ohella tärkeää on tarkkailla ikääntyneen vointia.

– Jutustelun lomassa kyselemme esimerkiksi lääkkeiden ottamisesta ja ruokailusta. Etäkotihoito tukee ikääntyneen omatoimista onnistumista ja pärjäämistä arjessa, Jaana kertoo.

Aarolle tärkeintä onkin saada asua itsenäisesti omassa kodissa.

– Pidän siitä, että saan etäkotihoidon ansioista elää vapaasti omassa kodissani, mutta olen samalla palveluiden äärellä. Minulla on etäkotihoidon ansiosta turvallinen olo. Jos en vastaisi puhelimeen sovittuina aikoina tai minulla olisi jokin muu hätä, tiedän, että hoitaja tulisi paikalle ja hälyttäisi apua nopeasti.

Iloa ja turvaa arkeen Tammisaarelaisen Anneli Rautiaisen 88, silmät alkavat tuikkia, kun hän kertoo etäkotihoidosta.

– Olen saanut hyödyntää etäkotihoitoa jo vuoden ajan. Vaikka minulla onkin paljon ystäviä ja omaa perhettäkin kolmen lapsen ja seitsemän lapsenlapsen verran, tulevat etäkotihoidon puhelut tarpeeseen. Olen karjalainen, nautin ihmisten seurasta ja puhun kuin Runeberg, Anneli nauraa. Annelille etäkotihoito soittaa kerran päivässä. Kerran viikossa kotihoidon hoitaja käy Annelin luona paikan päällä. Maanantaisin on lisäksi päivätoiminnan ohjaajien vetämä etäryhmä, jossa jutustellaan muiden ikäihmisten kesken ja pidetään porukalla muun muassa tietovisailuja.

Raaseporissa työskentelee tällä hetkellä kaksi etähoitajaa, jotka ovat tulleet Annelille tutuiksi ja läheisiksi.

– Kyse ei ole vain mukavasta kuulumisten vaihdosta. Hoitaja tiedustelee vointiani ja tarkistaa lisäksi esimerkiksi sen, olenko muistanut ottaa lääkkeeni. Videopuhelun kautta tuttu hoitaja huo-

Aaro Harjanne 98, on tyytyväinen etäkotihoitoon ja sen suomaan kontaktiin omaisiin.

Etäkotihoidon ansiosta voin elää omatoimista ja itsenäistä arkea omassa kodissani, Anneli 88, sanoo.

maa nopeasti, jos jokin onkin hätänä.

Anneli viettää aktiivista elämää käyden viikoittain seniorikerhossa sekä omaisen tai hoitajan kanssa ulkoilemassa ja kauppa-asioilla.

– Jos tiedän lähteväni asioille, ilmoitan siitä etäkotihoitoon. Näin hoitajien ei tarvitse huolestua, jos en vastaakaan saapuvaan puheluun, Anneli sanoo.

Raaseporin kotihoidossa ja etähoidossa työs-

kentelevä Miia Törmänen tarkentaa hoitajan roolia.

– Etäkäynnit usein vähentävät erikoissairaanhoidon yhteydenottoja, sillä asiakkaat kokevat arkensa turvallisemmaksi. Jos ikääntyneen voinnissa ilmenee jotain poikkeavaa, pyydämme kenttähoitajaa käymään asiakkaan luona. Tarvittaessa soitamme paikalle ambulanssin. Myös silloin, jos ikääntynyt ei vastaakaan puheluun, tulemme ripeästi käymään ilmoit-

taen asiasta myös omaisille.

Etäkotihoidon pariin

Seniori-infon kautta

Etäkotihoidon palvelun piiriin hakeudutaan Se-

niori-infon kautta. Toisinaan asiakkuus alkaa kotiutustiimin välityksellä, sairaalajakson jälkeen.

– Etäkotihoidon palvelu liittyy aina kotihoidon asiakkuuteen, ja etäkotihoidon asiakkaalle voidaan sopia fyysisiä kotikäyntejä asiakkaan tarpeen mukaan. Jokainen asiakas on yksilö, ja kotihoidon palvelut sovitetaan hänelle sopiviksi. Etäkotihoito sopii myös esimerkiksi muistisairaalle ikääntyneelle, Miia Törmänen kertoo. Annelin mukaan useampien ikääntyneiden ja heidän omaistensa kannattaisi oivaltaa etäkotihoidon suomat mahdollisuudet.

– Arvelen, etteivät kaikki vielä tiedä tällaisesta upeasta palvelusta. Etäkotihoitoa kannattaa ehdottomasti kokeilla. Läheiseni voivat hoitaa kiireistä työtään ja perhearkeaan tietäen, että minulla on kaikki kunnossa. Sen myötä voin viettää omatoimista ja itsenäistä elämää omassa kodissani. Mikä voisi olla sen parempaa.

Haluatko tietää lisää etäkotihoidosta

Olet lämpimästi tervetullut infotilaisuuksiin: Lohja, Siuntio Ke 20.3. klo 18-19

Paikka: Vanhusten palvelukeskuksen juhlasali, Ojamonkatu 34 Lohja

Vihti-Karkkila Ke 3.4. klo 18-19

Paikka: Nummelan virastotalo, Asemantie 30

Osallistuminen lisää hyvinvointia

Hyvinvointia edistävällä toiminnalla tarkoitetaan toimintaa, joka tukee hyvän ja mielekkään elämän toteutumista, sekä terveyttä ja arjessa pärjäämistä. Keskeistä on vähentää yksinäisyyttä ja edistää ikääntyneiden sosiaalisen osallistumisen mahdollisuuksia.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue järjestää ikääntyneille yhdessäolon ja kohtaamisen mahdollistavaa toimintaa. Hyvinvointia edistävää toimintaa toteuttavat hyvinvointialueen lisäksi kunnat, seurakunnat, yksityiset toimijat, yhdistykset ja järjestöt sekä työväenopistot ja kansalaisopistot.

Yksin ei

tarvitse jäädä

Kirkkonummella ikäänty-

neille on tarjolla runsaasti aktiviteetteja. – Kunta järjestää erilaisia liikuntamahdollisuuksia. Fyyrin, Masalan ja Veikkolan kirjastoissa on tarjolla monipuolista tekemistä ja tilaisuuksia, kuten musiikkiesityksiä ja tietoiskuja ikääntymiseen liittyen. Myös seurakunnalla on vahva rooli ikääntyneiden yksinäisyyden ehkäisemisessä ja muun muassa kauppakeskus Kirsikassa toimii kaikenikäisille avoin matalan

Kiinnostaako vapaaehtoistoiminta?

Punaisen ristin osastot Kyrkslätt svenska avdelning ja Kirkkonummi-Siuntio sekä Länsi-Uudenmaan Hyvinvointialue järjestävät vapaaehtoiskoulutuksen Kirkkonummen palvelukeskuksessa keskiviikkona 20.3.2024 klo 14–17, Rajakuja 3 B. Kahvitarjoilu. Tervetuloa

VESA*-koulutukset keväällä 2024

11.4. klo 16–18 Vapaaehtoistoiminnan yhteisinfo Tapiolassa

Paikka: HyTe ry:n tilat.

Kansalaistoiminnankeskus, Kauppamiehentie 6. Mukana VESA-hankkeen lisäksi SPR:n ystävätoiminnan, EMY ry:n, Espoon ja Kauniaisten Muistiluotsin sekä Espoon evankelisluterilaisen seurakunnan Arkiystävätoiminnan edustajat. Tilaisuus on maksuton. Kahvitarjoilu. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.hyte.fi/tapahtumat tai rina.oksanen@hyte.fi, p. 0503214705.

25.4. klo 9–15 Ulkoiluystävä ja liikkumisen apuvälineet -yhteiskoulutus

Paikka: Tapiolan palvelukeskus, Länsituuli 1 A, 3. krs. Koulutuskahvit ja –lounas. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.hyte.fi/tapahtumat, rina.oksanen@hyte.fi, p. 0503214705. *vapaaehtoistoimintaa senioreiden avuksi

kynnyksen kohtaamispaikka Ellenin Olohuone. Lisäksi yhdistykset järjestävät erilaisia harrasteita ja retkiä. Esimerkiksi Veikkolassa toimivalla Kirkkonummen sydänyhdistyksellä on erittäin aktiivista toimintaa, kertoo toiminnanohjaaja Pirjo Heinojoki-Pellinen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen järjestämää Yhdessäolon olkkaritoimintaa on tarjolla tällä hetkellä Kirkkonummella Masalassa palvelutalo Valkokullan monitoimitilassa keskiviikkoisin klo 10.00–11.30 ja keskustan kirjasto Fyyrissä torstaisin klo 13.00–14.30. – Hyvinvointialueen olkkari-toiminta on suunnattu erityisesti heille, jotka eivät ole vielä löytäneet

ikääntyneille suunnatusta tarjonnasta itselleen sopivaa vaihtoehtoa, tai arastelevat sen kokeilemista. Toiminnan lomassa tehdään konkreettisia, hyvinvointia tukevia tekoja, esimerkiksi oivalletaan yhdessä jalkavoiman merkitys ikääntyneelle ja vahvistetaan voimia yhdessä mukavalla tavalla, Heinojoki-Pellinen kertoo. Hän kannustaa ikääntyneitä lähtemään rohkeasti kodista muiden seuraan ja tapahtumiin. – Siinä ei menetä mitään. Ikääntyneet, jotka ovat kokeilleet esimerkiksi ryhmätoimintaa, ovat usein jääneet pidemmäksi aikaa, jotkut useammaksi vuodeksikin. Aina itselle sopiva toiminta ei löydy heti, vaan yrityksen

ja erehdyksen kautta. Siksi kannattaa kokeilla eri vaihtoehtoja.

Haasta kaverisi mukaan Ikääntyneiltä saatu palaute on myönteistä ja kiitollista.

– Muiden ihmisten seura, yhdessä tekeminen ja kokemusten jakaminen koetaan tärkeiksi ja innostaviksi. Kohtaamiset piristävät päivää, ja ryhmissä koettu mukava ilmapiiri antaa hyvää mieltä pitkäksi aikaa. Muu palaute kohdistuu lähinnä tietämättömyyteen ryhmistä ja tapahtumista.

– Moni miettii: ”Miksi en osannut, tai uskaltanut tulla tänne aikaisemmin, miksi en tiennyt tällaises-

ta toiminnasta?” Meillä onkin vielä kehitettävää, jotta tieto ryhmistä ja tapahtumista saavuttaa paremmin ikääntyneet. Heinojoki-Pellinen uskoo kaikessa yhteistyön voimaan.

– Kerro läheisellesi tai naapurillesi kokemastasi toiminnasta ja haasta hänet mukaan, ja lähtekää liikkeelle yhdessä, hän vinkkaa.

Tietoa omassa kunnassa tarjolla olevista mahdollisuuksista saa luvn.fi/hyvinvointiaikääntyneille Voit soittaa myös Seniori-infon neuvontanumeroon p. 029 1512 270

Toimintaa ja ikätoverien seuraa

Masalan korttelikerho on koonnut lähiseudun ikääntyneet hyvän mielen olkkariin, palvelutalo Valkokultaan jo vuodesta 2022 lähtien. Moni on viihtynyt viikoittaisessa tapahtumassa alusta alkaen. Uudet olkkarilaiset toivotetaan lämpimästi tervetulleeksi tuoksuvan kahvikupposen ja mukavan tekemisen ääreen.

– Hyvinvointialueen olkkaritoiminta, jota Kirkkonummen Masalassa järjestetään korttelikerhon muodossa, on maksutonta ja poliittisesti sekä uskonnollisesti sitoutumatonta. Korttelikerhoon saa tulla omien voimien mukaan vaikka vaan olemaan, korttelikerhossa säännöllisesti käyvä rouva pohtii.

Korttelikerhosta löytää juttuseuraa ja siellä saa osallistua viikoittain vaihtuvaan, mielenkiintoiseen ohjelmaan. Osallistujat intoutuvat kilvan jakamaan kokemuksiaan.

– Minä lähdin ihan uteliaisuuttani mukaan ja kyllä kannatti, eräs rouva toteaa.

– Eksyin korttelikerhoon sattumalta nähtyäni opastekyltin kadulla, toinen jatkaa.

– Huomasin esitteen kirjastotalo Fyyrissä, se innosti mukaan, kolmas muistelee.

– Upeaa, että tällaista ikääntyneiden toimintaa järjestetään. Ei tarvitse jäädä yksin kotiin, olkkarilaiset toteavat kuin yhdestä suusta.

Hannele Palkki (oik.)on käynyt Masalan korttelikerhossa jo syksystä 2022 lähtien. Eila Ojala löysi olkkaritoiminnan vuosi sitten. Korttelikerhossa tutustuu uusiin ystäviin ja saa osallistua mukavaan ohjelmaan.

Aivojumppa on hyödyllistä ja ennen kaikkea hauskaa. Ritva Sjöblom viihtyy korttelikerhossa. Taustalla jumppaavat Marja-Leena Fränti ja Asta Arkima.

Korttelikerhon ohjelmassa on ollut bingoa, lintubongausta, levyraa-

tia, kirjallisuustuokioita, kesällä mölkyn peluuta,

jumppaa, ravitsemustietoutta ja onpa korttelikerho saanut vieraakseen Eino Gröninkin. Olkkarissa vietetään kalenterin mukaan niin ystävänpäivät kuin Kalavelan päivätkin. Ohjaajalle saa esittää toiveitaan ohjelmaan liittyen.

Korttelikerholaiset kiittelevät olkkaritapahtuman säännöllisyyttä ja suunnitelmallisuutta. – Tänne on ihana tulla viikoittain. Ohjaaja Pirjo on todella tärkeässä roolissa. Kyllähän meillä juttua ja elämäntarinoita riittäisi, mutta Pirjon avulla korttelikerhosta muodostuu kiinnostava ja hyödyllinenkin tapahtuma, olkkarilaiset toteavat ja aloittavat nauruhermoja kutkuttavan aivojumpan.

Kuva: Hyte ry

LIVSKRAFT FÖR ÄLDRE

Utgivare: Tjänster för äldre, Västra Nylands välfärdsområde

Seniorinfo ger råd och handledning

Informationstjänsten Seniorinfo ger information och råd om tjänster för äldre per telefon eller e-post.

Rådgivningens klienthandledare hjälper till att kartlägga den äldres livssituation och eventuella behov av olika tjänster.

Man söker alltså sig till tjänsterna för äldre via Seniorinfon, på basen av en bedömning av servicebehovet. Tjänster kan beviljas om kriterierna uppfylls.

- Seniorinfos rådgivning ger information och servicehandledning om du är osäker på ifall du klarar dig i vardagen. När vi bedömer den äldres livssituation och det stöd hen önskar hänvisar vi vid behov den äldre till en mer omfattande bedömning av servicebehovet. Då gör Seniorinfon ett hembesök hos den äldre, berättar Anni Rönnmark, kundrelationschef vid Seniorinfo.

Du kan också kontakta

Seniorinfon om du är orolig för en närståendes situation och förmåga att klara sig i vardagen. Du kan göra en orosanmälan smidigt per telefon, e-post och med en elektronisk blankett.

Du kan också ringa Seniorinfon när du vill ha information som producerats av yrkesutbildade personer som stöd för väl-

befinnandet till dig själv eller till en närstående.

- Seniorinfon ger råd även när man lider av ensamhet och behöver sällskap av jämnåriga. Klienthandledarna vägleder klienterna bland annat till mötesplatsverksamhet som stöder välbefinnandet.

Seniorinfo förenhetligades

Vi förenhetligade Seniorinfos rådgivning från och med den 1.12.

- Tidigare var servicen indelad i östlig och västlig rådgivning. Numera når välfärdsområdets äldre invånare och deras närstående Seniorinfos rådgivning via ett telefonnummer och en e-postadress, oberoende av hemort, berättar Rönnmark.

Som bakgrund till förenhetligandet fanns behovet av att betjäna kunderna ännu smidigare och utveckla tjänsten så att den blir enhetligare i Västra Nylands välfärdsområde.

- I och med att Seniorinfon förenhetligas kan vi snabbare svara på invånarnas kontakter. Tiden vi använder för att utreda varje ärende blir också kortare när vi använder gemensamma informationssystem i välfärdsområdet. Vårt mål är att vi i fortsättningen kan svara på de svenskspråkiga kundernas behov bättre än tidigare, berättar Rönnmark.

I och med förenhetligandeprojektet färdigställdes en serviceguide i pappersform för äldre i början av 2024. Guiden är avsedd att underlätta vardagen för åldrande och äldre som inte har goda färdigheter eller överhuvudtaget möjligheten att söka information på webbplatsen

SENIORINFO

seniori-info@luvn.fi

luvn.fi. Jag behöver hjälp eller råd-kontaktblanketten finns på webbplatsen precis som tidigare, berättar Rönnmark.

I projektet för att förenhetliga Seniorinfo har vi vidareutvecklat webbsidan med tjänster för äldre. På webbsidan luvn.fi/ sv/välbefinnandeföräldre har vi samlat information om förebyggande tjänster och funktioner som främjar äldre personers välbefinnande i Västra Nyland.

Kontakta din egen hälsostation i hälsofrågor

Det är viktigt att komma ihåg att Seniorinfo inte sköter bokningar i anslutning till hälso- och sjukvården, utan att man i dessa ärenden kontaktar hälsostationen i den egna regionen. Vid plötsliga förändringar i hälsotillståndet, kontakta den egna hälsostationen eller ring nödnumret 112.

Det går inte att boka tid till hälso- och sjukvårdstjänsterna från Seniorinfos rådgivning. Till exempel förnyandet av recept och tidsbokningar till läkare eller tandläkare sköts alltid via den egna hälsostationen eller tandvårdsenheten, påminner Rönnmark.

tfn 029 151 2270 Vardagar 9–15

Samtalspriserna är enligt prislistan för din telefonanslutning.

På

Ofta ställda frågor om Seniorinfo

• Kan man boka tider till hälsostationen eller tandkliniken via Seniorinfo? Kan jag fråga om laboratoriesvar via Seniorinfo?

Nej, det kan man inte. Hälsovårdstjänsterna betjänar dig i hälsofrågor: luvn.fi sökord Hälsotjänster. I livshotande situationer ska du ringa nödnumret 112.

• Jag är klient inom hemvården, hur får jag kontakt med mitt eget team?

Du kan söka kontaktuppgifter för ditt område på webbplatsen luvn.fi sökord: Hemvårdens kontaktuppgifter

• Var kan jag få information om betalningen av och betalningstiden för en faktura, eller om hur fakturans förfallodag kan skjutas upp?

Du hittar information på webbplatsen luvn.fi sökord: Kundfakturering

• Jag har inget läkemedelsrecept eller receptet är tomt? Hur kan jag förnya läkemedelsreceptet?

Kontakta den instans som har förskrivit läkemedlet eller kontakta den egna hälsostationen. Seniorinfo kan inte hjälpa till med förnyelse av recept.

• Jag är inte nöjd med den service jag har fått. Var kan jag ge respons?

Kontakta i första hand serviceproducenten, och diskutera missförhållandena. Du kan också ge respons elektroniskt på webbplatsen luvn.fi sökord: Ge respons

• Jag har fått ett beslut som jag är missnöjd med. Hur kan jag söka ändring i beslutet?

Omprövning av ett beslut av en tjänsteinnehavare inom socialvården kan begäras hos sektionen för individärenden som lyder under välfärdsområdesstyrelsen i Västra Nylands välfärdsområde. Omprövningsbegäran ska göras inom 30 dagar från delfåendet av beslutet. luvn.fi sökord: Omprövningsbegäran

• Jag kan inte använda bussen och jag har inga anhöriga som kan hjälpa mig att uträtta ärenden utanför hemmet. Vilken hjälp kan jag få?

Resor inom hälso- och sjukvården

Mer information om taxiresor inom hälso- och sjukvården finns på FPA:s webbplats www.kela.fi/ taxiresor

Rekreations- och ärenderesor

Om du inte kan använda allmänna transportmedel eller taxi på grund av din fysiska funktionsförmåga eller ekonomiska situation kan du ha rätt till transportstöd enligt socialvårdslagen, som är avsett för personer över 65 år. Stödet är avsett för butiksresor och resor för att uträtta ärenden samt för att upprätthålla sociala kontakter. Stöd söks genom att kontakta Seniorinfo. Transportstöd enligt handikappservicelagen söks hos Handikappservicen. Mer information på webbplatsen luvn.fi sökord: Färdtjänst för personer med funktionsnedsättning

Man söker sig alltid till tjänsterna för äldre via Seniorinfo. På bilden Seniorinfos socialarbetare Auri Lempinen.

Välfärdsområdets sjukhustjänster utvecklas och utvidgas

Hemsjukhuset erbjuder vård på sjukhusnivå i patientens hem, i servicehuset eller i vårdhemmet. Verksamhetens syfte är att frigöra platser på bäddavdelningar för patienter som mest behöver dem.

Vid förra årsskiftet överfördes hemsjukhustjänsterna i Lojo och Raseborg från HUS till Västra Nylands välfärdsområde. Hemsjukhustjänsterna i Esbo, Grankulla och Kyrkslätt har sedan tidigare varit en del av Västra Nylands välfärdsområdes verksamhet. Enheterna i Lojo

och Raseborg täcker nu övriga Västra Nyland.

Enligt Carita Niemi, som är sjukskötare vid hemsjukhuset i Lojo, är hemsjukhusets viktigaste mål att klara av att vårda patienten på sjukhusnivå i hemförhållanden.

– Välfärdsområdets hemsjukhustjänster omfattar nu alla som bor i

”I hemsjukhuset hålls sinnet friskt och man får sova i egen säng”

Mikael Eklund, 57, är en nöjd patient hos Kyrkslätts hemsjukhus.

Han har varit i hemsjukhusvård flera gånger på grund av ros.

– Jag har haft ros i 15–20 gånger under åren. När jag insjuknade första gången betydde alltid att jag låg minst en vecka på sjukhus, eftersom vården krävde intravenösa antibiotika med åtta timmars mellanrum, berättar

Eklund

När ingen annan vård gavs mellan administreringen av läkemedlet, kändes det onödigt och dumt att ligga på sjukhuset.

– Min erfarenhet är att visst tillfrisknar man betydligt bättre och snabbare hemma. Sinnet hålls friskt och man får sova i egen säng, säger han.

Av Kyrkslätts hemsjukhus har han bara positiva erfarenheter.

– De har ett otroligt bra gäng, helt toppklass. Hemsjukhusets skötare har besökt mig ett tiotal gånger under åren, de har redan blivit bekanta. När jag hade ros, marscherade de in och inledde vården. Läkemedelsbehandlingen sker tre gånger per dygn och dessutom övervakar man att allt

går bra.

Motstå sängens dragningskraft

Enligt Eklund beror det på patientens funktionsförmåga, för vem hemsjukhusvården lämpar sig och för vem inte. – Till exempel för äldre människor som är i gott skick är det här en ypperlig vårdform jämfört med att ligga i en sjukhussäng. Naturligtvis måste man se om personen är funktionsduglig i det vanliga livet och om hen klarar sig hemma.

Eklund anser att sjukhussängen har samma egenskap som soffan; det är lätta att fastna i dess dragningskraft.

– Om man ligger länge kan det vara svårt att kliva upp ur sjukhussängen. Det är så lätt att underkasta sig i den och vara sjuk. Jag tycker det är bra att uppmuntra äldre människor att röra på sig, gå och göra saker. Aktiviteten ökar piggheten och livskraften. Eklund bekänner sig som en glad skattebetalare.

– Hempoliklinikens besök är mycket rimligt prissatt. Till den som klagar på skatterna säger jag, att åtminstone jag får full valuta för mina pengar. Visst har vi det ganska bra i det här landet, konstaterar han.

Västra Nylands välfärdsområde, med undantag av barn och unga under 16 år, som HUS fortfarande sköter. Hemsjukhuset gör hembesök hos patienten, som kan bo i ett vårdhem, en boendeserviceenhet eller hemma med familjen, berättar Niemi.

I princip skiljer sig hemsjukhusvården enligt Niemi inte nämnvärt från sjukhusvården, förutom att patienten är hemma.

– Patienten kan vara hemma, trots att hen behöver särskild assistans, såsom intravenös läke-

medelsbehandling. Hemma kan patienten undvika till exempel eventuella sjukhusbakterier som smittar i avdelningsvården. Till hemsjukhuset behövs alltid läkarremiss. Läkaren bedömer varje patient individuellt för att reda ut om hemsjukhusvården är möjlig.

Det är inte möjligt att genomföra krävande vårdåtgärder i hemsjukhuset.

– Sådana är till exempel läkemedelsbehandling som kräver övervakning eller en åtgärd som

kräver specialutrustning som endast finns på sjukhus eller hälsostationer.

Till hemsjukhuset hör också en infusionspoliklinik som finns i sjukhusets lokaler. På infusionspolikliniken kan patienten ges till exempel blodprodukter, intravenösa antibiotika eller andra specialmediciner.

– Även en palliativ poliklinik hör till hemsjukhuset. Läkaren och skötarna på den palliativa polikliniken har mottagningsbesök antingen i sjukhuset eller hemma hos patien-

ten, enligt patientens hälsotillstånd. Från början av februari inledde även det mobila sjukhuset (LiiSa) sin verksamhet i Lojo, Raseborg och Kyrkslätt. Det mobila sjukhuset har ett smidigt samarbete med hemsjukhuset, berättar Niemi.

Det mobila sjukhuset (LiiSa) betjänar

Det mobila sjukhusets koncept, som har tillämpats i Esbo i hela fem år, har belönats och fått mycket beröm. Övergången till hemsjukhuset gjorde det möjligt att även utvidga det mobila sjukhusets verksamhet till hela Västra Nyland.

Det mobila sjukhuset är en mobil sjukhusenhet som betjänar dygnet runt och som har specialiserat sig på halvakuta joursituationer som gäller äldre klienter som bor i serviceboende med heldygnsomsorg och klienter som behöver hemvårdens stöd.

I det mobila sjukhuset kommer hemsjukhusets sjukskötare hem till patienten eller till vårdhemmet för att bedöma vårdbehovet. Vården kan inledas på plats utan att patienten måste skickas till jouren. Det mobila sjukhuset kallas på plats av en yrkesperson vid vårdhemmet eller inom hemvården.

Susanna Vanhanen, som är avdelningsskötare vid Esbo hemsjukhus, betonar att patienten alltid är i centrum och en utgångspunkt för det mobila sjukhusets verksamhetsfilosofi.

– Nyttorna för det mobila sjukhusets patienter är mångsidiga. Återhämtningen och tillfrisknandet kan komma i gång snabb-

dygnet runt

are i hemförhållanden, hemma är infektionsrisken mindre. Det är också viktigt att det mobila sjukhusets tjänster kan fås oberoende av tiden på dygnet.

Tidigare, om till exempel en boende på ett vårdhem snabbt blev sämre, var man tvungen att hämta personen till jouren.

– Nu kan man ringa det mobila sjukhuset på plats för att ta blodprov och undersöka patienten noggrannare. Utifrån undersökningarna kan man komma att misstänka till exempel en infektion. Efter en diskussion med en läkare kan det mobila sjukhuset till exempel inleda administreringen av intravenösa antibiotika och hemsjukhuset fortsätter smidigt med vården. På det här sättet undviks jourbesök och den fortsatta vården på sjukhusnivå kan genomföras i patientens hem. Om det visar sig att patienten behöver mer omfattande undersökningar, flyttas hen till ett sjukhus.

Många frågor kan lösa sig redan i telefonen när den anställda vid vårdhemmet eller hemvården ringer upp det mobila sjukhuset.

– Inom hemvården arbetar alltid många närvårdare och i skiftet finns därför inte alltid en sjukskötare som man kan fråga om råd. De anställda har upplevt att det mobila sjukhusets tjänster medför ökad trygghet i det egna arbetet, när en erfaren sjukskötare vid det mobila sjukhuset alltid kan nås per telefon. Resurser frigörs för brådskande vårdbehov Utöver jourbesöken har det mobila sjukhuset bevisligen konstaterats minska antalet icke-brådskande uppgifter inom akutvården i vårdhemmen.

– När människan blir äldre sker försämringen i tillståndet ofta under en längre tid. Alltid är det inte möjligt att identifiera en viss händelse eller orsak till situationen där man överväger att skicka en patient till jouren. Då har patienten ofta inte brådskande behov av akutvård. När det mobila sjukhuset kan kallas på plats minskar akutvårdens icke-brådskande uppgifter och samtidigt sparas tid för att hjälpa kommuninvånare som behöver brådskande vård. Vanhanen berättar att vården som det mobila sjukhuset erbjuder är särskilt bra även i slutskedet

av patientens liv. – Specialkompetensen inom den palliativa vården förbättrar vårdens kvalitet. Eftersom alla anställda vid det mobila sjukhuset är sjukskötare vid hemsjukhuset, har de samlat på sig många slags specialkompetenser. De kan till exempel bedöma smärta och genomföra även krävande smärtvård, på så sätt att patienten inte behöver lida. Jag tycker att det här är en av det mobila sjukhusets viktigaste uppgifter.

Arbete för patienternas bästa Av sjukskötarna förutsätter det mobila sjukhusets verksamhet kompetens och förmåga att fatta beslut.

– Arbetet är fascinerande och intressant. Det bästa med det är att man kan göra sitt arbete väl och arbeta för patientens bästa. Det här minskar värdekonflikterna i det vardagliga arbetet. Våra sjukskötare är mycket engagerade för att ge mobila sjukhusets patienter god vård.

Det mobila sjukhusets chefer är engagerade i patienternas vård och sjukskötarna har chefernas fulla stöd.

– Jag gläder mig personligen över att vi på vår enhet har yrkesövergripande gemensamma mål för att arbeta för patienternas bästa. Alla experter inom sjukvården och hela välfärdsområdet har nytta av dem.

Adressen för vår webbplats är förkortningen LUVN. Förkortningen består av välfärdsområdets finska (Länsi-Uusimaa, LU) och svenska (Västra Nyland, VN) namn.

Det mobila sjukhuset LiiSa betjänar nu hela Västra Nyland.

Hemvård på distans ger friheten att bo i sitt eget hem

Aaro Harjanne, 98 har använt hemvård på distans redan i ett par år och rekommenderar det varmt även för yngre. Även Aaros anhöriga tackar för en fungerande kontakt med de närstående.

Hur var det riktigt före hemvården på distans, funderar Aaro Harjannes son Risto Harjanne. Då fick man kontakt med pappan som bodde 100 km bort via telefon, men hörbarheten var dålig och det var svårt att höra.

Även om Aaro har tillgång till ett mångsidigt utbud av tjänster, fanns det ändå många ensamma stunder av väntan under veckan.

- Pappas tillstånd var ovisst och man var ständigt orolig, minns Risto. Nu har allt varit annorlunda i ett par år. Aaro har fått njuta av hemvård på distans och tack vare den smidig kontakt med de anhöriga. Med hemvård på distans avses en tjänst där hemvårdens hembesök sker via videoförbindelse.

- Det är fint att även anhöriga kan ringa videosamtal till distansenheten. Via enheten hörs ljudet mycket bra och jag kan se hur pappa mår. Via rutan kan vi förutom att prata även visa varandra foton och gå igenom många vardagliga saker, från räkningar till brevpost. Man kan få kontakt fast från andra sidan jordklotet, tackar Risto.

Färdigheter i sociala medier eller teknisk specialkompetens behövs inte.

Apparaten för hemvården på distans, som den äldre får låna, är lätt att använda. Man kan ringa och svara med en knapptryckning och man kan också programmera ett automatiskt svar på enheten.

Bekanta vårdare som familjemedlemmar

Hemvården på distans kontaktar Aaro fyra dagar i veckan när aktörer som tillhandahåller andra tjänster inte är närvarande.

- I Lojo finns tre distansskötare som jag redan blivit bekant med. Det är så trevligt att se ett bekant ansikte. Skötarna är som familjemedlemmar. Med dem är det roligt att prata och gå igenom läget. Jag är mycket nöjd, sä-

ger Aaro med ett leende på läpparna. Distansskötare Jaana Nurmi berättar att det utöver att gå igenom läget också är viktigt att observera hur den äldre mår.

- Utöver att prata frågar vi till exempel om tagandet av läkemedel och ätandet. Hemvården på distans stöder den äldres möjligheter att på egen hand lyckas och klara sig i vardagen, berättar Jaana.

Det viktigaste för Aaro är att få bo självständigt i sitt eget hem.

- Jag tycker om det att jag får leva fritt i mitt eget hem tack vare hemvården på distans, men att jag samtidigt är i service. Tack vare hemvården på distans känner jag mig trygg. Om jag inte svarar i telefonen vid överenskomna tidpunkter eller om jag har någon annan nöd, vet jag att skötaren kommer på plats och larmar hjälp snabbt.

Glädje och trygghet i vardagen

Ekenäsbon Anneli Rautiainens, 88 år, ögon tindrar när hon berättar om hemvården på distans.

- Jag har haft nytta av hemvården på distans redan i ett års tid. Även om jag har många vänner och en egen familj med tre barn och sju barnbarn, finns ett behov av att få telefonsamtal från hemvården på distans. Jag är karelare, jag njuter av människors sällskap och talar som Runeberg, skrattar Anneli.

Hemvården på distans ringer Anneli en gång per dag. En gång i veckan får Anneli besök av en hemvårdsskötare. På måndagar finns det dessutom en distansgrupp som leds av ledarna för dagverksamheten, där man diskuterar med andra äldre personer och bland annat ordnar frågesporter.

I Raseborg arbetar för närvarande två distansskötare som har blivit bekanta och nära personer till Anneli.

– Det handlar inte bara om ett trevligt utbyte av nyheter. Skötaren kollar

”Tack vare hemvården på distans kan jag leva ett självständigt vardagsliv i mitt eget hem”, säger Anneli, 88 år.

mitt tillstånd och kontrollerar dessutom till exempel om jag har kommit ihåg att ta mina mediciner. Via videosamtalet märker en bekant skötare snabbt om något är på tok.

Anneli lever ett aktivt liv och deltar i seniorklubben varje vecka, samt vistas utomhus och eller åker och handlar tillsammans med en anhörig eller vårdare.

- Om jag vet att jag ska ut och uträtta ärenden, meddelar jag det till hemvården på distans. På så sätt behöver vårdarna

inte oroa sig om jag inte svarar på det inkommande samtalet, säger Anneli.

Miia Törmänen som arbetar med hemvård och distansvård i Raseborg preciserar vårdarens roll.

- Distansbesök minskar ofta antalet kontakter till den specialiserade sjukvården, eftersom klienterna upplever att deras vardag är tryggare. Om det förekommer något avvikande i den äldres tillstånd ber vi en fältskötare att besöka klienten. Vid behov ringer vi upp ambulansen. Också då en äldre person inte sva-

rar på samtalet besöker vi snabbt personen och meddelar även de anhöriga om saken.

Hemvård på distans via Senior-info

Hemvården på distans söks via Seniorinfo. Ibland

inleds klientrelationen via utskrivningsteamet efter en sjukhusvistelse.

- Tjänsten hemvård på distans hör alltid ihop med en klientrelation inom hemvården och man kan komma överens om fysiska hembesök för klienten inom hemvården på distans, enligt klientens behov. Varje klient är en individ och hemvårdstjänsterna anpassas efter honom eller henne. Hemvården på distans lämpar sig också till exempel för äldre personer med minnessjukdom, berättar Miia Törmänen. Enligt Anneli borde flera äldre och deras anhöriga förstå de möjligheter som hemvården på distans erbjuder.

- Jag gissar att alla inte känner till den här fantastiska tjänsten. Det lönar sig absolut att pröva hemvård på distans. Mina närstående kan sköta sitt hektiska arbete och familjevardagen med vetskap om att jag har allt i sin ordning. Tack vare det kan jag leva ett självständigt liv i mitt eget hem. Vad är inte bättre än det.

Vill du veta mer om hemvård på distans?

Du är varmt välkommen till informationsmötena: Lojo, Sjundeå Onsdag 20.3 kl. 18–19

Plats: Festsalen i servicecentret för äldre, Ojamogatan 34 Lojo

Vichtis–Högfors Onsdag 3.4 kl. 18–19

Plats: Nummela ämbetshus, Stationsvägen 30

Aaro Harjanne, 98 år, är nöjd med hemvården på distans och möjligheten att hålla kontakt med sina anhöriga.

Deltagande ökar välbefinnandet

Med verksamhet som främjar välbefinnandet avses verksamhet som stöder ett gott och meningsfullt liv samt hälsa och förmåga att klara sig i vardagen. Centralt är att minska ensamheten och främja de äldres möjligheter till socialt deltagande.

Västra Nylands välfärdsområde ordnar verksamhet som möjliggör samvaro och träffar för äldre. Verksamhet som ökar välbefinnandet genomförs förutom av välfärdsområdet även av kommuner, församlingar, privata aktörer, föreningar och organisationer samt arbetar- och medborgarinstitut.

Man behöver inte vara ensam

I Kyrkslätt erbjuds många

aktiviteter för äldre. - Kommunen ordnar olika motionsmöjligheter. Fyyris, Masabys och Veikkolas bibliotek erbjuder mångsidiga aktiviteter och evenemang, såsom musikföreställningar och informationsinslag med teman kring åldrande. Även församlingen har en stark roll i att förebygga ensamhet bland äldre och bland annat i köpcentret Kirsikka finns en mötesplats med låg tröskel som är öppen för alla. Dessut-

Är du intresserad av volontärarbete?

Röda korsets svenska avdelning i Kyrkslätt ordnar i samarbete med Kyrkslätt-Sjundeå avdelning och Västra Nylands välfärdsområde/Seniorinfo en skolning i frivilligarbete onsdagen den 20.3. kl. 14-17 i Kyrkslätt servicecentral, Rågränden 3 B. Kaffeservering. Välkomna

VESA*-utbildningar under våren 2024

11.4 kl. 16–18 Frivilligverksamhetens gemensamma informationsmöte i Hagalund Plats: HyTe ry:s lokaler. Centret för medborgarverksamhet, Köpmannavägen 6. Utöver VESA-projektet deltar även representanter för FRK:s vänverksamhet, EMF rf, Esbo och Grankulla Minneslotsar samt Vardagsvänverksamheten vid evangelisk-lutherska församlingen i Esbo. Evenemanget är avgiftsfritt. Kaffeservering. Anmälningar och ytterligare upplysningar: www.hyte.fi/tapahtumat eller rina.oksanen@hyte.fi, tfn 0503214705.

25.4 kl. 9–15 Friluftsvän och hjälpmedel för rörlighet - gemensam utbildning Plats: Hagalunds servicecentral, Västanvinden 1 A, 3 våningen. Utbildningskaffe och -lunch. Anmälningar och ytterligare upplysningar: www.hyte.fi/tapahtumat, rina.oksanen@hyte.fi, tfn 0503214705. *vapaaehtoistoimintaa senioreiden avuksi

om ordnar föreningar olika hobbyer och utflykter. Till exempel Kyrkslätts hjärtförening i Veikkola har mycket en aktiv verksamhet, berättar verksamhetsledare Pirjo Heinojoki-Pellinen Gemenskapens vardagsrum-verksamhet som ordnas av Västra Nylands välfärdsområde erbjuds för närvarande i servicehuset Valkokultas allaktivitetslokal i Kyrkslätt onsdagar kl. 10.00–11.30 och i centrumbiblioteket Fyyri torsdagar kl. 13.00–14.30.

- Välfärdsområdets vardagsrum-verksamheten riktar sig särskilt till dem som ännu inte har hittat ett lämpligt alternativ i utbudet för äldre, eller drar sig för att pröva på

det. Vid sidan av verksamheten gör man konkreta handlingar som stöder välbefinnandet, till exempel inser man tillsammans fotkraftens betydelse för de äldre och stärker krafterna tillsammans på ett trevligt sätt, berättar Heinojoki-Pellinen.

Hon uppmuntrar de äldre att modigt åka från hemmet till andras sällskap och evenemang.

- Man förlorar ingenting på det. Äldre som till exempel har prövat på gruppverksamhet har ofta stannat kvar en längre tid, vissa till och med i flera år. Verksamhet som passar en själv hittas inte alltid genast, utan genom försök och misstag. Därför lönar det sig att pröva oli-

ka alternativ.

Utmana en vän att komma med Responsen man fått av de äldre är positiv och tacksam.

- Andra människors sällskap, gemensamma aktiviteter och utbyte av erfarenheter upplevs som viktiga och inspirerande. Träffarna piggar upp dagen och den trevliga atmosfären i grupperna ger en gott humör för en lång tid.

Övrig respons gäller främst okunskap om grupper och händelser.

- Många undrar: "Varför kunde jag inte komma hit tidigare, varför visste jag inte om den här verksamheten?" Vi har fortfaran-

de mycket att utveckla för att informationen om grupper och händelser ska nå äldre bättre. Heinojoki-Pellinen tror på samarbetets kraft i allt. - Berätta för din närstående eller granne om den verksamhet du deltagit i och utmana honom eller henne att delta, och kom igång tillsammans, tipsar hen.

Information om de möjligheter som erbjuds i den egna kommunen fås på luvn.fi/sv/välbefinnandeföräldre Du kan också ringa Seniorinfos rådgivningsnummer tel. 029 1512 270

Verksamhet och sällskap av jämnåriga

Kvartersklubben i Masaby har samlat de äldre i närområdet till ett vardagsrum för gott humör, alltså till servicehuset Valkokulta, sedan 2022. Många har varit med ända sedan början i verksamheten som ordnas varje vecka. De som är nya i mötesplatsverksamheten välkomnas varmt med en doftande kopp kaffe och trevlig sysselsättning.

– Välfärdsområdets mötesplatsverksamhet, som ordnas i Masaby i Kyrkslätt i form av en kvartersklubb, är avgiftsfri och politiskt och religiöst obunden. Man får komma med i kvartersklubben enligt de egna krafterna och fast bara vara, funderar en dam som regelbundet besöker kvartersklubben.

På kvartersklubben hittar man någon att prata med och där kan man delta i ett intressant program som varierar varje vecka. Deltagarna är intresserade av att dela med sig av sina erfarenheter.

– Jag kom hit bara av ren nyfikenhet, och det lönade sig nog, konstaterar en dam.

– Jag kom med i kvartersklubben av en slump när jag såg en skylt på gatan, fortsätter en annan.

– Jag upptäckte broschyren i bibliotekshuset Fyyri, den lockade hit mig, minns en tredje.

– Det är fantastiskt att det ordnas sådan här verksamhet för äldre. Man behöver inte vara ensam hemma, konsta-

Hannele Palkki (till höger) har besökt Masaby kvartersklubb sedan hösten 2022. Eila Ojala hittade till verksamheten för ett år sedan. I kvartersklubben lär man känna nya vänner och får delta i ett trevligt program.

terar kvartersklubbens medlemmar unisont.

Kvartersklubbens program har omfattat bingo,

fågelskådning, skivråd, litteraturstunder, mölkky-spel på sommaren, gymnastik och närings-

kunskap. Kvartersklubben har även fått besök av Eino Grön. På kvartersklubben följer man kalendern och firar både Alla hjärtans dag och Kalevaladagen. Deltagarna får framföra önskemål om programmet till handledaren.

Kvartersklubbsmedlemmarna ger särskild beröm för att verksamheten är regelbunden och planerad.

– Det är härligt att komma hit varje vecka. Handledaren Pirjo spelar en mycket viktig roll. Nog skulle vi ha tillräckligt med diskussionsämnen och livshistorier, men med hjälp av Pirjo blir kvartersklubben en intressant och nyttig händelse, konstaterar deltagarna samtidigt som de inleder en hjärngymnastik som kittlar skrattnerverna.

Hjärngympa är nyttigt och framför allt roligt. Ritva Sjöblom trivs i kvartersklubben. I bakgrunden gympar Marja-Leena Fränti och Asta Arkima.

Bild: Hyte ry