EU 12b / 24.3.2024

24

3 kpl/st.

Plussa-

9

KARITSAN LUUTON PAISTI BENFRI LAMMSTEK 1,5 kg, pakaste/djupfryst raj. 2 paistia/talous egr. 2 stekar/hushåll Panda VIRVON VARVON, LENTÄVÄ LUUTA & TIPUN MARMELADIT

95 kg

5.2 ps ERÄ

MARMELAD 195-220 g (12,82-11,96/kg)

Aluehallitus ottaa maanantaina kantaa palveluverkon muutoksiin

Hyvinvointialue haluaa keskittää seudun laajat sote-palvelut Tammisaareen

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella vireillä olevaan palveluverkkouudistukseen liittyen ehdotetaan, että läntisen Uudenmaan kunnissa olisi jatkossa terveysasema Tammisaaressa ja Hangossa sekä lähiterveysasema Karjaalla ja Inkoossa.

Hyvinvointialueella olisi jatkossa 15 terveysasemaa suurimmissa kuntakeskuksissa, joihin sijoitettaisiin monialaiset perustason avopalvelut. Seitsemän lähiterveysasemaa olisivat toiminnallisesti osa lähialueen terveysasemaa.

Hyvinvointialuejohtaja esittää myös, että alueelle perustetaan kattava akuuttivastaanottoja, jotka ovat avoinna päivittäin kello 8-20. Akuuttivastaanottotoiminta on määrä aloittaa Raaseporin terveysasemalla Tammisaaressa vuoden 2025 alussa. Lohjan akuuttivastaanoton suunnittelu aloitettaisiin syksyllä ja sen jälkeen Espoon alueelle.

Vanha päätös pois, uusi vireille

Hyvinvointialuejohtaja

Sanna Svahnin mukaan tuoreessa esityksessä säilytetään alueellisesti kattava palveluverkosto ja varmistetaan lähipalvelut.

Maanantaina kokoontuvan aluehallituksen ehdotetaan merkitsevän tiedoksi hyvinvointialuejohtajan laatima esitys palveluverkkouudistuksesta ja suunnitelluista toimenpiteistä.

Aluehallituksen ehdotetaan myös poistavan tammikuisen päätöksensä palveluverkoston linjausten toimeenpanosta menettelyvirheeseen perustuen.

Syynä on se, että asiassa ei voida varmuudella todentaa, onko sen käsittelyyn osallistunut esteellisiä luottamushenkilöitä. Aluehallituksen ehdotetaan näin käynnistävän palvelujen verkoston kehittämisen linjausten toimeenpanon valmistelun uudelleen.

Laajat palvelut Tammisaaressa

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä kuntoutuspalveluiden kokoamisesta Tammisaaren terveysaseman yhteyteen käynnistetään tarveselvitys. Sellainen on suunnitteilla myös Tammisaaren, Karjaan, Pohjan, Tenholan ja Hangon hammashoitoloiden yhdistämisestä Tammisaaren uudeksi hammashoitolaksi.

Suun terveydenhuollon palveluja, aikuisten sosiaalipalveluja, mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä kuntou-

tuksen palveluja keskitetään nykyistä suurempiin ja toiminnallisesti vahvempiin yksiköihin.

Tammisaareen sijoitettaisiin ehdotuksen mukaan myös sosiaalipalvelukeskus ja laajat digitaaliset palvelut täydentäisivät lähipalveluita alueemme kunnissa.

Raaseporin laaja perhekeskus olisi Tammisaaressa ja alueellinen toimipiste Karjaalla, johon sulautuisivat Mustio ja Pohja. Alueellinen toimipiste esitetään perustettavaksi myös Inkooseen ja Hankoon, johon sulautuisi Lappohjan toimipiste. Näissä olisi ainakin neuvola ja niihin voitaisiin tuoda asiakastarpeen mukaan kohdennettuja ja erityisen tuen palveluita.

Supistuu Karjaalla ja Inkoossa

Karjaan terveysasema muutetaan ehdotuksen mukaan lähiterveysasemaksi, jossa on lääkäri- ja hoitajapalveluja sekä tarvittaessa muita perustason palveluita virka-aikaan. Suunnitelman mukaan Karjaalla olisi myös mielenterveys- ja päihdepalveluita, suun terveydenhuollon palveluita, fysioterapeutin yksilövastaanottoja ja aikuisten sosiaalipalveluita.

Pohjan terveysasemalla ei ole enää ollut vakituista terveysasematoimintaa, eikä sen uudelleen käynnistämistä suunnitella.

Inkoon terveysasema ehdotetaan muutettavan niin ikään lähiterveysasemaksi, jossa on lääkäri- ja hoitaja-

palveluita sekä tarvittaessa muita perustason palveluita virka-aikaan. Suunnitelman mukaan Inkoossa olisi myös mielenterveys- ja päihdepalveluiden vastaanotto ilman ajanvarausta, suun terveydenhuollon palveluita, fysioterapeutin yksilövastaanottoja ja aikuisten sosiaalipalveluita.

Hankoon tulossa muutoksia

Hangon terveysasemalla olisi mielenterveys- ja päihdepalveluiden vastaanotto ilman ajanvarausta ja fysioterapeutin vastaanottoja. Laajemmat palvelut olisivat Tammisaaressa.

Hangon hammashoitolan toimintaa aiotaan supistaa ja täydet palvelut olisivat saatavilla Tammisaaressa. Hyvinvointialueen mukaan hammashoitolan ylläpitäminen Hangossa on osoittautunut vaikeaksi. Hoidon saatavuus ei ole hyvä ja siellä on jouduttu turvautumaan kalliiseen vuokrahenkilöstöön.

Hangon vuodeosasto muutetaan ehdotuksen mukaan arviointiyksiköksi, johon tullaan joko suoraan kotoa tai sairaalasta jatkokuntoutukseen.

-Väestön ikääntyessä nopeasti kuntouttavien arviointijaksojen tarve kasvaa. On tärkeää, että meillä on tällaiseen toimintaan erikoistuvia yksikköjä, ikääntyneiden palvelualuejohtaja Tuula Suominen sanoo.

Aikuisten sosiaalipalvelut tuotaisiin Hankoon Tammisaaren sosiaalipalve-

lukeskuksesta asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Sairaalapaikkoja keskitetään

Sairaaloissa olisi osastotoimintaa Espoossa, Lohjalla ja Raaseporissa. Esityksen mukaan potilaan hoitopaikka valitaan lääketieteellisen tarpeen ja osastohoidon saatavuuden mukaan. Osastotoimintaa kehitetään ja sovitetaan yhteen HUS-yhtymän kanssa.

”Osastojen arvioinnissa tullaan huomioimaan yksikkökoot, henkilöstön saatavuus ja yhteistyö muiden palveluiden kanssa, ja lähtökohtaisesti luovutaan erillisistä pienistä yksiköistä”, esityksessä todetaan.

Osastopaikkoja halutaan keskittää ja profiloida alueellisesti väestön tarpeita vastaavaksi. Hyvinvointialueen tavoitteena on, että osastopaikkojen määrä tuhatta 75 vuotta täyttänyttä kohti laskee 9-10 paikkaan.

Väestön kasvu ja ikääntyminen painottuvat määrällisesti Espooseen ja sen lähialueelle. Tähän vastattaisiin esityksen mukaan siirtämällä hoitopaikkojen sijoittumisen painopistettä hyvinvointialueen sisällä.

Muutoksia asumiseen

Alueen palvelustrategian mukaan pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa asumispalvelussa asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä tulee vähenemään. Pyrkimys on

keventää palvelurakennetta ja lisätä yhteisöllistä asumista. Asumispalvelut sijoitetaan tulevaisuudessa lähtökohtaisesti alue- ja asutuskeskuksiin.

Ikääntyneiden asumispalvelujen kokonaisuudessa on mukana vuosille 2024-2026 Tammisaaren Liljedahlinkadun uudishanke. Suunnitelmassa on myös Hangon palvelutalo Novan osittainen muuttaminen yhteisölliseksi asumiseksi. Sama tulisi arvioitavaksi Inkoon Vaahteramäessä, samoin Kissankulman yksikön jatkomahdollisuudet.

Toimeenpanolistalla vuosina 2024-2026 on myös Tammisaaren Hagakodin ja Tunahemmet-kodin toiminnan siirto ja Tenhola-Bromarvin palvelukodin jatkomahdollisuuksien arviointi.

Hyvinvointialueella on 33 oman palvelutuotannon pitkäaikaista ja kuusi lyhytaikaisen asumisen yksikköä. Lisäksi palveluja tuotetaan yksityisten ja kolmannen sektorin toimesta 55 ostopalveluyksikössä. Monituottajamalli säilyy alueella myös jatkossa. Vammaisten henkilöiden erityisen vaativan tason asumisen asiakaspaikkoja lisätään omassa palvelutuotannossa palvelustrategian mukaisesti.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen palveluverkostoon ei ole suunnitteilla muutoksia Raaseporin seutukunnassa. Pelastustoimen palveluverkko muodostuu nykyisistä pää- ja sivutoimisista paloasemista sekä sopimus-

palokuntien paloasemista. Asukasiltoja huhtikuussa

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen asukkaat, henkilöstö, alueen kunnat ja muut sidosryhmät pyydetään mukaan keskusteluun tulevaisuuden palveluverkostosta. Asukkaiden toiveita ja mielipiteitä tutkitaan kyselyillä ja puhelinhaastatteluilla. Henkilöstön mielipiteitä tutkitaan kyselyllä. Hyvinvointialueella järjestetään huhtikuun aikana myös asukasiltoja, joissa käydään läpi esitystä ja tulevia muutoksia. Hyvinvointialuejohtajan esitys on määrä lähettää maanantaina lausuntokierrokselle alueen kuntiin ja muille tärkeimmille sidosryhmille. Esitystä voi kommentoida myös Otakantaa.fi-palvelussa.

Hyvinvointialueen aluevaltuuston neuvottelutoimikunta käsittelee esitystä toukokuussa. Aluevaltuuston on tarkoitus päättää palveluverkoston linjauksista kesäkuussa. Ei kelpaa kaikilta osin

Aluehallituksen jäsen Henrik Wickström (r) ilmoitti kuluneella viikolla, ettei ole valmis kaikilta osin hyväksymään esitystä siinä vielä olevien epämääräisyyksien vuoksi. -Esitys herättää paljon kysymyksiä. On hyvä, että lähipalvelut halutaan säilyttää kaikissa kunnissa, mutta mitä esimerkiksi tarkoittaa lähiterveysasema? Haluan tietää, mitkä palvelut kunnissa järjestetään, Wickström viestittää. Ehdotus, joka sisältää mm. sairaalan akuuttivastaanoton ja muutoksia terveysasemien palveluihin, ei ole hänen mukaansa hyvä maaseutualueiden ja pienten kaupunkien kannalta. Wickström toteaa, että investointeja on tehtävä myös muualla kuin alueen suurimmissa kaupungeissa. -On hyvä, että Liljedahlinkadun asumisyksikköhanke on mukana suunnitelmissa, mutta Inkoon ja Siuntion hoivapalvelujen tulevaisuus huolestuttaa. Kunnissa on investointisuunnitelmia, jotka eivät tule toteutumaan, mikäli tämä esitys hyväksytään, hän sanoo. Wickströmin mukaan esitys ei ole kuitenkaan yhtä radikaali kuin monella muulla alueella Suomessa, mutta tämäkin sisältää heikennyksiä, jotka vaikuttavat ihmisten arkeen, joten huolellinen kokonaisarviointi on tarpeen.

Hyvinvointialueen palveluverkkoon kaavaillaan useita muutoksia. Karjaalle ja Inkooseen ehdotetaan uutta ns. lähiterveysasemaa. Varsinainen terveysasema olisi Hangossa ja Tammisaaressa, johon keskitettäisiin enemmän palveluja.

Esitys HUS-yhtymähallitukselle: Lohjalle vain päivystävä lähisairaala,

synnytykset pois

HUS-yhtymähallitus käsittelee maanantaina muutoksia Lohjan ja Porvoon sairaaloiden toimintaan. Esityksen mukaan öisin ja viikonloppuisin tehtävät leikkaukset loppuvat molemmissa sairaaloissa ja synnytystoiminta lakkautetaan Lohjan sairaalassa. Muutokset tulisivat voimaan Lohjalla vuoden 2026 alussa.

Leikkaustoiminnan loppuminen vaikuttaa suoraan synnytystoimintaan, sillä synnytyssairaalassa tulee olla keisarinleikkausvalmius ympäri vuorokauden. HUS-alueen synnyttäjiä palvelisivat jatkossa Naistenklinikka, Jorvin ja Hyvinkään sairaalat. Muutoksen perusteeksi kerrotaan merkittävät haasteet pitää yllä tarvittavia anestesia- ja lastenlääkärien päivystysrinkejä.

Lohjan päiväkirurgisessa leikkaustoiminnassa keskityttäisiin ortopediaan, vatsaelinkirurgiaan ja urologiaan. Silmätautien ja korva-, nenäja kurkkutautien toimintojen esitetään säilyvän ennallaan. Sairaalassa olisi jatkossakin ympärivuorokautinen yhteispäivystys sekä erikoissairaanhoidon ajanvarauspoliklinikat ja vuodeosastot.

Yö- ja viikonloppuaikaisen päivystysleikkaustoiminnan keskittäminen vapauttaa

HUS:in mukaan henkilöstöresursseja päiväsaikaiseen ajanvaraukselliseen leikkaustoimintaan. Jatkossa Lohjan sairaalan leikkauskapasiteettia voidaan lisätä ja myös aukioloja laajentaa, ja tavallisimpien leikkausten saatavuus alueellisesti paranee, HUS tiedottaa.

Palveluverkkoon liittyvien muutossuunnitelmien kerrotaan pohjautuvan tarkkaan analyysiin henkilöstön saatavuudesta ja leikkaustoiminnan tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä. Muutosten vaikutuksia on arvioitu myös ensihoidon ja sairaankuljetuksen näkökulmasta. Lisäksi kielellisten oikeuksien toteutumisesta on tehty arvio.

HUS:in palveluverkko on osa koko Uudenmaan palveluverkostoa ja muutoksia suunnitellaan yhteistyössä Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kanssa. Kyseisiä erikoissairaanhoidon toimintoja ei tulla siirtämään Uudenmaan hyvinvointialueiden tai Helsingin kaupungin vastuulle.

”Muutokset tehtävä hallitusti”

Muutoksia esitetään Uudenmaan erikoissairaanhoidon palveluverkkoselvityksen pohjalta. Taustalla on sote-uudistus, jonka myötä HUS joutuu sopeuttamaan talouttaan vuosina 2025-2027 yhteensä noin 225 miljoonalla eurolla.

-Olennaista on tehdä palveluverkkoon lähivuosina hallitusti ne muutokset, jotka ovat välttämättömiä talouden, osaavan työvoiman saatavuuden ja viime kädessä palvelujen turvaamiseksi. Vain tällä tavoin varmistamme potilasturvallisuuden ja hoidon laadun, HUS:in toimitusjohtaja Matti Bergendahl viestittää.

Kansanedustaja Henrik Wickström (r) toivoo, että kaikki puolueet miettivät vielä, miten ne toimivat HUS:n palveluverkon suhteen, sillä pelkkä myötätuntopuhe ei hänen mukaansa enää riitä.

-Useat poliitikot ovat kommentoineet suunnitelmien olevan ongelmallisia. Nyt toivon, että he ryhtyvät toimiin käytännössä, Wickström sanoo ja toteaa, että Lohjan sairaalassa on toimiva synnytysosasto, jota tarvitaan jatkossakin.

Osastot eduskunnan käsiteltäväksi?

Raaseporilainen kansanedustaja Johan Kvarnström (sd) on jättänyt keskustelualoitteen, jossa esitetään, että eduskunta käy täysistunnossaan ajankohtaiskeskustelun synnytysosastojen tulevaisuudesta.

-Synnytysosastojen määrä on enemmän kuin puolittunut 1980-luvulta lähtien.

Osa päätöksistä on tehty taloudellisista syistä, tärkein perustelu synnytysosastojen vähentämiselle on kuitenkin ollut potilasturvallisuus.

Samaan aikaan pidentyneet etäisyydet muodostavat jo itsessään riskin synnytyksessä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan sairaaloiden ulkopuolella tapahtuvien synnytysten määrä on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti, Kvarnström perustelee huoltaan.

Tällä hetkellä edellytetään, että sairaalassa on vähintään tuhat synnytystä vuodessa, muutoin toiminnalle vaaditaan poikkeuslupa. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä esitti talvella, että synnytyssairaaloiden määrää tulisi edelleen vähentää nykyisestä ja poikkeusluvista tulisi luopua.

-Mielestäni meidän pitäisi päinvastoin pyrkiä säilyttämään jäljellä olevat synnytysosastot. Potilasturvallisuus on kaikkein tärkeintä, ja meidän on pyrittävä vahvistamaan sitä. Sairaalan ulkopuolella tapahtuvien synnytysten määrän kasvattaminen ei mitenkään vahvista oikeutta turvalliseen synnytykseen, Kvarnström sanoo. Kvarnströmin mukaan työryhmän raportti ja hyvinvointialueiden taloushaasteet ovat lisänneet epävarmuutta niin tulevien vanhempien kuin myös hoitohenkilöstön keskuudessa. -Jo nyt useat hyvinvointialueet tarkastelevat palveluverkkoaan ja HUS-yhtymässä on valmistelussa ehdotuksia, jotka toteutuessaan johtaisivat synnytysosastojen sulkemiseen. Lisäksi viranhaltijapäätöksellä päätettiin Lohjan sairaalan synnytysosaston kesäsulusta. Nyt tarvitaan pitkäjänteisyyttä synnytysten hoitamiseen, Kvarnström sanoo.

Puhemiesneuvostolle osoitetussa aloitteessa esitetään, että eduskunta käy keskustelun siitä, miten Suomessa voidaan parhaiten luoda edellytykset turvallisille synnytyksille ja mikä on siinä lainsäätäjän ja valtion talousarvion rooli.

Hangon Satama ja Euroports

tekivät aiesopimuksen Koverhariin kaavaillaan kansainvälistä

tuulivoimahankkeiden tukikohtaa

(Hanko) Hangon Satama ja Euroports-konserni ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen Koverharin sataman kehittämiseksi Itämeren alueen tuulivoimaprojektien keskittymäksi ja solmukohdaksi.

Itämeren alueella on käynnistymässä useampia merituulivoimapuistohankkeita, joihin Koverhar tarjoaa yhtiöiden mukaan erinomaisia mahdollisuuksia. Alueen sijainti Suomen eteläisimmällä rannikolla on hyvä ja siellä on käytettävissä laajat 600 hehtaarin teolliseen käyttöön suunnitellut maa-alueet, jotka sopivat paljon tilaa vaativiin hankkeisiin. Satamatoimintojen käytössä on 90 hehtaaria.

Osapuolten tavoitteena on kehittää Koverharista tukikohta, joka palvelee jatkossa koko Itämeren tuulivoimaekosysteemiä. Kokonaisuuteen kuuluu tuulivoimaloiden logistiikka, komponenttien asennustoiminta ja varastointi sekä tuulivoimaloihin liittyvät huoltotoiminnot.

Hankkeen puitteissa aiotaan jatkaa myös keskusteluja johtavan terästuottajan ja vedyntuotantoon keskittyvän toimijan kanssa osana vihreän ekosysteemin luomispyrkimyksiä.

-Yhteistyö satamaoperaattori Europortsin kanssa korostaa tavoitettamme olla merkittävä toimija uusiutuvan energian alalla koko Itämeren alueella, satamayhtiön toimitusjohtaja Anders Ahlvik sanoo.

Koverharin satamasta aiotaan luoda kansainvälinen merituulivoimahankkeiden logistinen keskittymä, joka palvelee koko Itämeren aluetta. (Kuva: Hangon Satama)

Europortsin kaupallinen johtaja Petteri Sammalisto toteaa niin ikään aiesopimuksen mahdollistavan yhtiölle liiketoiminnan laajentamisen uusiutuvan energian alalla. -Tällä hankkeella emme vastaa pelkästään tuulivoimasektorin välittömiin tarpeisiin, vaan luomme kestävän ekosysteemin palvelemaan koko Itämeren aluetta ja laajempiakin alueita. Aiesopimuksemme on konkreettinen askel kohti vihreämpää tulevaisuutta ja vastaus uusiutuvan energian kasvavaan kysyntään, Sammalisto sanoo.

Huoltovarmuuskeskus haluaa rajata polttoainejakelun lakkoilun

ulkopuolelle

Suomessa on varastoissa moninkertainen määrä polttoaineita lakkojen aikaiseen tarpeeseen nähden. Polttoaineiden loppumisesta ei siis tarvitse olla huolissaan, eikä hamstraamiseen ole aihetta, Huoltovarmuuskeskus tiedottaa.

Työtaistelun pitkittyessä polttoaineiden jakelu olisi kuitenkin kyettävä turvaamaan jatkossakin ennen kuin häiriöitä alkaa syntyä. Huoltovarmuuskeskus katsoo, että lakkorajoja tulisi näin ollen tarkistaa, sillä lakko on jo vaikuttanut merkittävästi polttoainehuollon järjestämiseen. Toiminnanharjoittajien ja Huoltovarmuuskeskuksen erityisjärjestelyillä polttoainejakelu on kyetty turvaamaan vielä toistaiseksi lähes normaalisti.

Huoltovarmuuskeskus on viestinyt Teollisuusliitolle polttoainejakeluun liittyvästä huoltovarmuustarpeesta ja keskustelu aiheesta jatkuu. Huoltovarmuuteen liittyvät kysymykset on saatu aiemmin hoidettua yhteisymmärryksessä.

-Emme ole tässä asiassa neuvotteleva osapuoli, vaan huoltovarmuudesta vastaavana viranomaisena olemme

Starjonneet näkemyksemme ja tilannearviomme sekä huoltovarmuuteen liittyvän osaamisemme liittojen käyttöön. Polttoaineiden jakelussa ei tällä hetkellä ole akuuttia ongelmaa, mutta pitkittyneessä lakkotilanteessa riskit luonnollisesti kasvavat. Siksi olisi tärkeää määritellä lakkorajat niin, ettei ongelmia pääse syntymään, Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen viestittää.

Vaikka polttoaineita Suomessa on ja niitä koko ajan valmistetaan, jakeluterminaalien kuuluminen lakon piiriin estää niiden saamista käyttöön. Työtaisteluista vastaavat liitot ovat vakuuttaneet, että huoltovarmuus turvataan. Huoltovarmuuskeskus edellyttää, että tämä näkyy käytännössä kriittisten toimintojen rajaamisena lakon ulkopuolelle laajemminkin kuin lentopolttoaineen osalta. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan näyttää todennäköiseltä, että lakon pitkittyessä dieselin ja myös bensiinin saatavuushäiriöt yleistyvät. Niiden välttämiseksi liittojen pitäisi rajata polttoainejakelu riittävän laajasti pois lakon piiristä.

uomessa oli kaksi vuotta sitten runsaat 38 000 kiinteää muinaisjäännöstä, joista suurin osa sijaitsi Lapissa (4 800), Uudellamaalla (4 100) ja Pohjois-Pohjanmaalla (3 800). Muinaisjäännöksiä löydetään jatkuvasti lisää.

Koverhar toimi taannoin varastoalueena Itämeren Nord Stream -kaasuputkihankkeessa ja alueelle pyritään saamaan jatkossa saman mittaluokan toimintaa.

19

Söndag 31.3 kl 16 Torsdag 4.4 kl 19

Fredag 5.4 kl 19

Biljettpris: Vuxen 28 €, Pensionär / Studerande 25 €, Barn 5-15 år 15 € Ka e och god bulle ingår i priset!

Talousarviomuutoksella myös pienempi alijäämä

VNF lykkää investointejaan, jäsenkuntien ei tarvitse rahoittaa

Västra Nylands folkhögskolan kuntayhtymän yhtymäkokous on päättänyt muuttaa vuoden 2024 talousarviota hallituksen esityksen mukaisesti. Tilikauden alijäämä pienenee muutoksen myötä 22 000 eurolla 93 000 euroon.

Investointitalousarvio karsitaan vastaavasti vain 20 000 euroon. Kyseisellä summalla varaudutaan mahdollisiin akuutteihin tarpeisiin vuoden aikana, mutta varsinaisia investointihankkeita ei ole kuluvalle vuodelle.

Yhtymäkokous päätti kuluneella viikolla, että peruskorjaukset lykätään vuoteen 2025 ja kuluvan vuoden aikana laaditaan tarkempi suunnitelma niiden toteuttamisesta.

Hankkeita voidaan rahoittaa jatkossa esimerkiksi myymällä kansanopiston rahasto-osuuksia ja hakemalla uudelleen korjausavustusta Konstsamfundet-säätiöltä.

Tarvittaessa hankkeita voidaan rahoittaa myös lainarahalla. Uuden päätöksen mukaan VNF ei tule enää anomaan rahaa investointeihin jäsenkunniltaan.

Yhtä lukuun ottamatta kaikki

Yhtymäkokous päätti lokakuussa Karjaalla toimivan VNF:n opiston talousarviosta ja taloussuunnitelmasta vuosille 2024-2026.

Suurin osa jäsenkunnista ilmoitti tyytymättömyytensä siihen, että niiden maksuosuus kuntayhtymän käyttömenoista nousi 80 000 eurosta 100 000 euroon. Raaseporia lukuun ottamatta ne eivät olleet myöskään halukkaita osallistumaan VNF:n opistorakennuksen perus-

ANNE sohva ja nojatuoli soffa och fotölj -25%

Pelastusoperaatio alkaa. VNF:n yhtymäkokous päätti kuluneella viikolla talousarviomuutoksista ja asettaa työryhmän laatimaan muutoksia jäsenkunnissa närää herättävään perussopimukseen.

korjaushankkeen rahoitukseen.

Joulukuun 2023 lopussa Hanko, Inkoo, Siuntio, Kirkkonummi, Kauniainen, Espoo ja Vantaa päättivät erota kuntayhtymästä ja asettivat erilaisia ehtoja siinä jatkamiselle. Jäljelle jäi vain Raasepori, jolla on kuntayhtymän päätöksenteossa yksinkertainen enemmistö.

Kuluneena talvena selvisi, että hallituksen leikkaukset vapaan sivistystyön rahoitukseen olivat VNF:n osalta arvioitua lievemmät ja myös oppivelvollisten määrän kasvu vaikutti tilanteeseen myönteisesti.

VNF saa valtionosuut-

SOHVA/SOFFA

NOJATUOLI/FOTÖLJ

Toimitusaika

SOHVA SOFFA BOTANIKkangas/tyg 1120 € (norm.

ta tänä vuonna 752 000 euroa, kun talousarviossa sen ennakoitiin olevan 710 000 euroa. Sen myötä voidaan pienentää myös jäsenkuntien maksuosuutta. Se määräytyy opiskelijamäärien perusteella kunnittain.

Perussopimukseen muutoksia

Yhtymäkokous merkitsi jäsenkuntien eroamispäätökset tiedoksi ja päätti asettaa työryhmän, joka alkaa suunnitella muutoksia kuntayhtymän perussopimukseen useiden jäsenkuntien asettamien vaatimusten pohjalta. Työryhmään nimettiin yksi edustaja jokaisesta jäsenkunnasta sekä VNF:n rehtori ja talouspäällikkö.

Raaseporia edustaa sivistys- ja hyvinvointijohtaja Tina Nordman. Hanko ei nimeä omaa edustajaa työryhmään ja Inkoo tekee sen myöhemmin.

Hanko ja Vantaa päättivät viime vuoden lopulla, että ne eroavat kuntayhtymästä vuoden 2025 alusta. Ehdollinen eroamispäätös samalle päivämäärälle tehtiin Inkoossa, Siuntiossa, Kirkkonummella, Kauniaisissa ja Espoossa.

Kunnat vaativat mm. että niiden maksuosuudet eivät saa nousta yli 10 prosenttia ja että niiden ei tarvitse rahoittaa VNF:n investointeja. Jäsenkunnissa on oltu tyytymättömiä myös siihen, että yhdellä jäsenkunnalla on enemmistö päätöksenteossa.

Valviralta määräys: Hoitoon pääsy lain vaatimalle tasolle

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on määrännyt 14 hyvinvointialuetta ja HUS-yhtymän saattamaan kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn lainmukaiseksi maaliskuun loppuun mennessä.

Niiden täytyy myös antaa Valviralle selvitys toimenpiteistä sekä ajantasaiset hoitoon pääsyn seurantatiedot viimeistään huhtikuun puolivälissä.

Määräyksen saaneet hyvinvointialueet ovat Etelä-Pohjanmaa, Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Lappi, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Päijät-Häme, Satakunta ja Varsinais-Suomi.

Lisäksi Valvira kehottaa Etelä-Savon ja Kymenlaakson hyvinvointialueita järjestämään kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn alueellaan lainmukaiseksi mahdollisimman nopeasti.

Henkilöstö- ja rahapulaa

Valvonnat aloitettiin heinäkuussa. Lain mukaan kiireetön erikoissairaanhoito täytyy aloittaa viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu.

Selvitysten mukaan tilannetta on pyritty korjaamaan alueilla kehittämällä toimintaa, rekrytoimalla ja vuokraamalla henkilöstöä, lisä- ja ylitöillä, käyttämällä ostopalveluita ja palveluseteleitä, vuokraamalla toimitiloja ja yhteistyöllä muiden toimijoiden kanssa. Haasteena on kuitenkin ollut paheneva henkilöstöpula, riittämätön rahoitus, väestön vanheneminen ja yleinen kiireettömän erikoissairaanhoidon tarpeen kasvu. Myös koronapandemian vaikutukset ovat jatkuneet edelleen. -Kun omavalvonta osoittautuu riittämättömäksi, valvontaviranomaiset puuttuvat tilanteeseen lain sallimilla keinoilla. Määräys ja kehotus ovat valvontaviranomaiselle laissa annettuja keinoja puuttua lainvastaiseen toimintaan tai asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantaviin puutteisiin ja epäkohtiin, Valviran sote-osaston johtaja Helena Mönttinen tiedottaa. Valvontaviranomaiset ilmoittavat antaneensa hyvinvointialueille ja HUS-yhtymälle runsaasti omavalvontaa koskevaa ohjausta. Viime vuoden maaliskuussa niitä kehotettiin valvomaan, että hoitoon pääsyn enimmäisajat eivät ylity.

Syksyn aikataulusta toukokuussa Tehosterokotukset vähensivät ikääntyneiden sairaalahoitoja ja kuolemia

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen selvityksen mukaan koronarokotteiden syystalven tehosteannokset vähensivät kohtuullisen hyvin koronaan liittyviä sairaalahoitojaksoja ja kuolemia ikääntyneillä Suomessa. Selvityksessä oli mukana lähes 1,7 miljoonaa ikäihmistä ja koronan riskiryhmiin kuuluvaa.

Tehosteannoksia suositeltiin syystalvella 2023-2024 kaikille 65 vuotta täyttäneille sekä 18 vuotta täyttäneille lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville ja 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille. Rokotuksen sai

noin 913 000 täysi-ikäistä, eli noin 20 prosenttia Suomen aikuisväestöstä.

-Tulosten perusteella voidaan sanoa, että tehosteannokset vähensivät kohtuullisen hyvin koronaan liittyviä sairaalajaksoja ja kuolemia erityisesti ikääntyneiden keskuudessa lyhyen seurannan aikana. Tulokset ovat hyvin samansuuntaisia kuin mitä on raportoitu muista korkean tulotason maista, joissa tehosteita on annettu, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo. Rokotettujen sairaalahoitoja ja kuolemantapauksia seurattiin lokakuun 2023 alusta tammikuun 2024 lopulle. Seurantajakson aikana syystalven tehosterokotteen saaneista ikääntyneistä 2 100 joutui koronan vuoksi sairaalahoitoon. Lisäksi tilastoitiin 860 koronakuolemaa ja 630 kuolemaa, joissa korona oli myötävaikuttavana tekijänä. THL suosittelee edelleen tehosteannoksia niille rokotusten kohderyhmiin kuuluville, jotka eivät ole saaneet rokotusta tai sairastaneet koronavirustautia syksyn tai talven aikana. Sen sijaan uusia rokotuskierroksia ei kevään aikana aloiteta. Syksyn rokotussuosituksista tiedotetaan toukokuussa. THL:n mukaan hyvinvointialueiden kannattaa valmistautua antamaan koronarokotetehosteita ikä- ja riskiryhmäperustaisesti jo varhain syksyllä ennen influenssarokotuksia.

044

KATTOTYÖT / TAKARBETEN

OSAAJAT PALVELUKSESSANNE - TILL ER TJÄNST

Marko Paavola 050 441 2713, marko@ph-pelti.com

Ab

Patrik Alén Teknikerv. 10, Ekenäs Teknikontie 10, T:saari 050 505 7731 info@vnplat.fi www.vnplat.fi

Plåttak/Peltikatot | Taksäkerhet/Kattoturvatuotteet Regnavvattningssystem/ Sadevesijärjestelmät |Plåtlister/Peltilistat

ENERGIARATKAISUT / ENERGILÖSNINGAR

TAKSIPALVELUT / TAXITJÄNSTER

Hanko 0400 613 400

R

0400 17 01

LEIPOMO / BAGERI

Keskuskatu 82 Centralgatan, Karjaa/Karis Auki/Öppet: ma-pe 7.00-17.00 må-fre la 8.30-15.00 lö

TURVAKOTI / SKYDDSHEM

ATK- ja antenniasennukset El-, industriautomation-, tele-, ADB- och antenninstallationer

LUKOT ja HÄLYTYSLAITTEET / LÅS och LARMSYSTEM

Leif

Stålarms väg 25 Renoverings och saneringsarbeten. Målningsarbeten inom och utomhus. Sprutmålningar, tak, fasader, hallar. Skylifttjänster, fasadtvätt även höghus. Kakel, klinker, tapet och mattarbeten. Golvslipningar, lackeringsarbeten. Mindre metallarbeten, svetsarbeten.

NUOHOUSPALVELUT / SOTNINGSTJÄNST

mtnuohous@gmail.com

since 1999 puh./tel. 050 532 5959

nuohoukset – sotning tiiveyskokeet ja kuvaukset – provtryck och kontrollfilmning hormien saneeraus – sanering av skorstenar och rökkanaler lv-puhdistus ja -mittaus – ventilationsrengöring och -mätning tikkaat ja sadevesikourut – taksäkerhetsprodukter och rännor

Since 2004

AUTOPALVELUT / BILTJÄNSTER

LAKIASIAINTOIMISTO / JURISTBYRÅ

Köpmansgatan 24, Karis Kauppiaankatu 24, Karjaa Tel./Puh. 040 589 6365 info@fredenberg. www.fredenberg.

LAKIPALVELUT / JURIDISKA TJÄNSTER

JURIDISKA TJÄNSTER - LAKIPALVELUT

Sara Neovius JM/OTM 010 257 3437 förnamn.efternamn@op.fi • www.op.fi/raseborg etunimi.sukunimi@op.fi • www.op.fi/raasepori

Carola Nordlund Skattesakkunnig/Veroasiantuntija 010 257 3434

KEHONHUOLTOPALVELUT / KROPPSVÅRDSTJÄNSTER

Vyöhyketerapeutti

Terhi Kaakinen

Bockbodantie 477, Tammisaari 040 527 0008

OSTEOPATIA FISKARS

Santeri Kaatra

POLTINHUOLTO / BRÄNNARSERVICE

PESULA / TVÄTTERI

SIIVOUSPALVELUT / STÄDTJÄNSTER

Siivouspalv elut kotiin, loma-asumiseen

TILITOIMISTO / BOKFÖRINGSBYRÅ

Osteopaatti AMK Puh. 044 336 3036 Peltorivi 9, Fiskari

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO / SPECIALTANDTEKNIKER

Viherlehdonkatu 8, T:saari Grönalundsgatan 8, Ekenäs Puh. 040 703 2393 Tel.

SILMÄLÄÄKÄRI / ÖGONLÄKARE

Silmälääkäri LT Antti Kuoppala

Ajanvaraus Hanko 019 248 6740

Karjaa 019 230 940

Meiltä myös näkökenttätutkimukset medioptik.fi

SILMÄLÄÄKÄRI

Ari Aittala Tero Ovaskainen AJANVARAUS - bromans.fi

Karjaa 019 230 161

Tammisaari 019 246 2949

LÄÄKÄRIPALVELUT / LÄKARTJÄNSTER

Ajanvaraus 06 558 1111 www.wellmedic.fi

Terveystori wellmedic

Lääkärin vastaanotto ja työterveyshuolto Korttimaksu tai lasku

Korkeavuorenkatu 5-7, 10300 Karjaa

APRIL

3.4 kl. 19

Fröken JulieÅbo Svenska Teater

6.4 kl. 15 MedborgarinstitutetVårkonsert

7.4 kl. 17

11.4 kl. 19

Klassikko-kuoro: Naapurirakkautta

Teater Magnitude - Premiär

Biljetter från lippu.fi

13-20.4 Teater Magnitude - Föreställningar

12.4 kl. 19 Nuuksio

23.4 kl. 18

Hurja Piruetti - ELEMENTS Cirkus & Dans

12 4 kl

HUHTIKUU

3.4. klo 19 Fröken JulieÅbo Svenska Teater

26.4-5.5 Hurja Piruetti - Dörren till magins rike

MAJ

3.5 kl. 18

Osta liput lippu.fi

6.4. klo 15 KansalaisopistoKevätkonsertti

7.4. klo 17 Klassikko-kuoro: Naapurirakkautta

11.4. klo 19 Teater Magnitude - Ensi-ilta

13.-20.4. Teater Magnitude - Esityksiä

12.4. klo 19 Nuuksio

son 30

Hurja Piruetti - AD ASTRA Dansens fest (slutarbeten & dans)

8.5 Lärkkulla - Vårshow

14.5 kl. 13-18

21.5 kl. 18

22.5 kl. 11.30

BlodgivningRödakorset

Raseborgs MusikinstitutVårkonsert

Lunchdisco

30.5 kl. 19 Ilari JohanssonSomeoletettu kiertue

26.4.-5.5. Hurja Piruetti - Ovi maagiseen maailmaan

23.4. klo 18 Hurja Piruetti - ELEMENTS Sirkus & tanssi Lärkkulla - kevätshow

Hurja Piruetti - AD ASTRA

Tanssin juhla (Päättötyöt & Tanssi)

VerenluovutusSuomen Punainen Risti

Raaseporin MusiikkiopistoKevätkonsertti

Lounasdisco

Ilari JohanssonSomeoletettu kiertue (Ajanvaraus veripalvelu.fi)

Osta liput lippu.fi