Fiskars-konserni aloittaa yhteistoimintaneuvottelut
Pinjaisten jakelukeskus suljetaan, toiminnot Hämeenlinnaan
(Raasepori) Fiskars-konserni aloittaa yhteistoimintaneuvottelut, jotka voivat johtaa enimmillään noin 190 työntekijän irtisanomiseen. Yhtiö aikoo keskittää jakelutoiminnot Suomessa yhteen paikkaan ja Hämeenlinnaan logistiikkatoimintojen optimoimiseksi. Konserni vahvistaa myös keskittymistään premium- ja luksustason tuotteisiin ja suunnittelee tekevänsä muutoksia kahdella lasitehtaallaan.
Fiskarsilla on tällä hetkellä pieni jakelukeskus Pinjaisissa, jonka yhtiö suunnittelee sulkevansa. Muutoksen arvioidaan tarkoittavan lähes 20 työntekijän vähentämistä Raaseporin yksikössä. Muilta osin Pinjaisten tehdas jatkaa yrityksen tuotteiden valmistuksen keskiössä, Fiskars-konserni tiedottaa.
Yhtiö arvioi suunniteltujen muutosten johtavan enintään 155 työntekijän vähennykseen Slovenian tehtaalla ja enintään parinkymmenen
työntekijän vähennykseen Iittalan tehtaalla. Lisäksi Fiskars-konserni suunnittelee Iittalassa lomautuksia varastojen purkamiseksi. Suunnitellut lomautukset koskisivat enintään noin 140 lasitehtaan työntekijää.
Lasitehtaiden suunniteltujen muutosten tavoitteena on myös optimoida tuotantoka-
pasiteettia ja vastata siten entistä paremmin tuotannollisiin tarpeisiin.
-Kohotamme profiiliamme yhä enemmän premium- ja luksustuotteisiin. Keskitymme siihen, minkä osaamme parhaiten, eli edistykselliseen muotoiluun ja käsityötaitoon, Fiskars-konsernin toimitusjohtaja Nathalie Ahlström to-
teaa tiedotteessa. Konserni ilmoittaa työskentelevänsä tiiviisti henkilöstön ja henkilöstön edustajien kanssa suunnitelmien edetessä varmistaakseen, että osapuolilla on saatavilla kaikki tarvittava tieto ja että heidän kanssaan neuvotellaan esitetyistä muutoksista. Konsernin vertailukelpoi-
Demarikansanedustajat Kvarnström ja Marttila suivaantuivat:
”RKP tekee kaksinaamaista sote-politiikkaa”
Uusmaalaiset demarikansanedustajat Johan Kvarnström ja Helena Marttila ovat suivaantuneet RKP:n sote-politiikasta, joka on heidän mukaansa kaksinaamaista.
RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson totesi haastattelussa viime viikolla, että ”jos poliittista tahtoa löytyy muistakin puolueista kuin RKP:sta, niin HUS-yhtymä voi itse tehdä lapsimyönteisen päätöksen siitä, säilyykö Lohjan synnytysosasto myös jatkossa”.
-RKP on nyt joka paikan tullen niin mediassa kuin eduskunnan salissa sysännyt vastuuta paikallistason päättäjien niskaan, vaikka pelin säännöt sanelee maan hallitus. Yhtään lisärahoitusta RKP ei ole HUS-alueelle ajanut, vaan pelkkiä lisäleikkauksia. Tällainen poliittinen show on yksinkertaisesti epäreilua, Marttila viestittää. Hänen mukaansa RKP ratsastaa härskisti kaksilla rattailla. Raaseporilainen kansanedustaja Kvarnström sanoo ymmärtävänsä, että RKP ei halua puhua hallituksen sote-politiikasta.
-En minäkään haluaisi heidän asemassaan. Onhan se puolustusmekanismi, että he haluavat vaihtaa puheenaihetta ja siirtää huomion pois
hallituksen laiminlyönneistä, Kvarnström toteaa.
”Tahtoa vain tietyillä alueilla”
Marttilan ja Kvarnströmin mukaan RKP ei tunnu ymmärtävän, että se on historiallisen oikeistolaisessa hallituksessa, joka ei ole helpottanut hyvinvointialueiden tai sairaanhoidon tilannetta, vaan päinvastoin on tekemässä jälleen uusia leikkauksia sote-palveluihin. Esimerkiksi sosiaalihuoltoon kaavaillut 100 miljoonan leikkaukset pakottavat hyvinvointialueet entistä rajumpiin säästötoimiin. Käytännössä nämä kohdistuisivat mm. ikäihmisten päivätoimintaan tai lapsiperheiden tukiperhepalveluihin.
-Herää myös kysymys, löytyykö RKP:llä ”poliittista tahtoa” vain tietyillä alueilla, kun muut Suomen sairaalalakkautukset eivät tunnu puoluetta vaivaavan. RKP välittää vähät siitä, suljetaanko yöpäivystys alueilla, joissa heillä ei ole äänestäjiä. SDP välittää sosiaali- ja terveyspalveluista, RKP vallasta, Kvarnström lataa.
Riittämätön sote-rahoitus voi johtaa hänen mukaansa myös Raaseporin sairaalan yöaikaisen päivystyksen lakkauttamiseen tulevaisuudes-
sa, vaikka laki mahdollistaisi jatkossakin sen jatkamisen.
-RKP:n taktiikka on leikata sotesta valtakunnallisella tasolla ja sitten puolustaa yksiköitä valikoivasti, kun leikkaukset toteutetaan alueellisella tasolla, Kvarnström arvostelee.
Marttila toteaa, että hyvinvointialueen ja siten myös HUS:in rahoitus tulee kokonaisuudessaan valtiolta ja näistä rahoista päättää hallitus, jossa RKP on mukana. Aluepolitiikkaa omille äänestäjille
Kvarnström vastasi viime viikolla myös Anderssonin esittämään kysymykseen HUS-yhtymän tulevasta päätöksestä koskien Lohjan sairaalan synnytystoimintaa. Andersson kysyi, pystyykö Kvarnström takaamaan, että kaikki SDP:n edustajat HUS-yhtymähallituksessa äänestävät Lohjan synnytysten puolesta.
Kvarnströmin mukaan kyseessä oli vain yritys siirtää huomio muualle hallituksen politiikasta ja totesi, että kansanedustajat eivät sanele äänestyskäyttäytymisestä aluetasolla. Hän mainitsi myös, että RKP oli mukana hallituksen kehysriihessä päättämässä useiden sairaaloiden toimintojen karsimisesta synnytys-
toiminnot mukaan lukien. Kvarnström ilmoitti haluavansa Lohjan synnytysosastolle työrauhan ja totesi näyttävän siltä, että isoissa puolueissa asiasta on erilaisia näkemyksiä. Kvarnström arveli, että näin kävisi todennäköisesti myös RKP:ssa, jos se olisi iso puolue. Perusongelma on hänen mukaansa se, että niin kauan kuin hoitopalveluihin ei ole riittävästi rahaa, koko asiasta tulee alue-
nen liikevaihto laski vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä 5,8 prosenttia ja oli 255,5 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen tulos laski vastaavasti 25,1 miljoonaan euroon edellisvuoden 31,2 miljoonasta eurosta. Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 5,5 miljoonaa euroa miinuksella, kun vuotta aiemmin se oli noin 22 miljoonaa euroa plussalla.
Fiskars Oyj odottaa vuoden 2024 vertailukelpoisen tuloksen olevan hieman yli viime vuoden tason, jolloin tulosta tehtiin 110,3 miljoonaa euroa ennen rahoituskuluja ja veroja. Yhtiökokous päätti maaliskuussa hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että tilikaudelta 2023 maksetaan omistajille osinkoa 0,82 euroa osakkeelta. Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli vuoden 2024 tammi-maaliskuussa 0,19 euroa (0,27).
Raasepori hakee ”johtajaharjoittelijaa”
(Raasepori) Raaseporin kaupunki hakee ”kaupunginjohtajaharjoittelijaa” kolmeksi kuukaudeksi kaupunginjohtaja Petra Themanin toimistoon. Kaupunki haluaa tällä tavalla näyttää, miten paljon mainettaan jännittävämpi kuntasektori oikeasti on.
Ajatuksena on tutustuttaa korkeakouluharjoittelija kaupungin ja kaupunginjohtajan tehtäviin sekä jakaa oppia julkishallinnosta. Tavoitteena on myös löytää projekteja kaupungin yleisen toiminnan kehittämiseksi sekä uudelle elinkeino- ja työllisyystoimialalle.
Hakijan opiskelutausta ja opintojen vaihe voi olla melkein mikä tahansa, sillä kaupungit tarvitsevat monialaista osaamista, hakemuksessa todetaan. Edellytyksenä on, että opiskelupaikka kustantaa osan harjoittelupalkasta. Kaupunki maksaa harjoittelijalle 1 800 euroa yhden kuukauden harjoittelupalkkiona. Mikäli kokeilu on onnistunut, siitä aiotaan tehdä pysyvä ja uusia ”kaupunginjohtajaharjoittelijoita” haettaisiin myös ensi vuodelle.
politiikkaa.
-RKP puolustaa tietenkin ruotsinkieliselle väestölle tärkeitä yksiköitä, mikä on sinällään hyvä asia, ja tästä olemme yhtä mieltä. Mutta muiden yksiköiden lakkauttaminen muualla maassa ei näytä huolestuttavan puoluetta vähääkään, koska se ei koske sen omia äänestäjiä, Kvarnström sanoi. -Itse ajattelen, että yöpäivystykset myös muissa
maakunnissa eri puolilla maata ovat tärkeitä, vaikka minulla ei olekaan niissä omia kannattajia, hän lisäsi. Kvarnström peräänkuulutti vastikään keskustelualoitteessaan eduskunnassa laajempaa keskustelua synnytysosastojen tulevaisuudesta Suomessa.
-Kukaan RKP:n kansanedustajista ei valitettavasti allekirjoittanut sitä, Kvarnström kertoi.
Sairaaloiden tulevaisuus puhutti eduskunnassa Wickström kritisoi oppositiota tuen puutteesta pienille sairaaloille
Eduskunta kävi alkuviikolla keskustelun sairaalaverkkoja koskevasta välikysymyksestä. Kansanedustaja Henrik Wickström (r) korosti ryhmäpuheenvuorossaan, että RKP on johdonmukaisesti toiminut Uudenmaan sairaaloiden turvaamiseksi, kun taas oppositiopuolueiden edustajat eivät.
-HUS:issa laaja enemmistö SDP:n ja vihreiden edustajista eivät ole tukeneet esimerkiksi Lohjan synnytysosaston jatkoa. Samaan aikaan kyseiset puolueet ovat kansallisessa politiikassa, muun muassa
tällä välikysymyksellä, vaatineet lähipalvelujen turvaamista. RKP:n edustajat ovat johdonmukaisesti puhuneet ja äänestäneet sairaaloiden ja niiden toiminnan turvaamisen puolesta, Wickström sanoi.
-Harva asia aktivoi ja kiinnostaa kansalaisia niin paljon kuin sosiaali- ja terveydenhuolto. Hoitoa on saatava kohtuullisella etäisyydellä, kohtuullisessa ajassa ja omalla äidinkielellä. Siksi RKP on aina tehnyt töitä lähipalveluiden säilyttämiseksi. Tämä näkyy muun muassa Pohjanmaalla, missä hyväksyttiin
tulevien vuosien tulevaisuusja sopeuttamisohjelma, jossa päätettiin säilyttää lähipalvelut ja matalan kynnyksen hoito, inkoolaiskansanedustaja huomautti. Wickström totesi myös, että mikäli henkilöstöpulaa ei onnistuta ratkaisemaan, sairaaloiden tai hoitopaikkojen lukumäärällä ei ole mitään merkitystä, jos ne eivät voi ottaa potilaita vastaan. Puolue on kannattanut jo pitkään terveydenhuollon ammattihenkilöstön työnjaon päivittämistä ja tällaista lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan.
Raaseporin vesilaitos ja kaupunki arvioivat korjausurakan kestävän kaksi kuukautta. (Kuva: A. Berglund Oy)
Kanavatorilla kaivetaan kesäkuun loppuun saakka
(Raasepori) Raaseporin vesiliikelaitos ja kaupunki aloittavat vesijohtoverkoston saneerauksen ja kadun korjausurakan Karjaan Kanavatorin alueella.
Työt aloitetaan Keskuskadulta, josta ne jatkuvat Ratakadulle. Saneeraustöiden yhteydessä ei uusita tonttijohtoja. Raaseporin kaupunki ja vesilaitos arvioivat urakan
kestävän kaksi kuukautta eli kesäkuun loppuun saakka. Töiden on määrä alkaa maanantaina 29. huhtikuuta.
Työmaa-alue ulottuu Kanavatorilta kappaleen matkaa Keskuskadulle ja Maasillantielle. Kyseisten katujen risteysalue on kokonaisuudessaan työmaata ja Kanavatorin alueelle tulee poikkeavat liikennejärjestelyt.
Caruna
Tähän mennessä jo toistasataa laitetta
Caruna lähetti Ukrainaan kaksi rekallista muuntajia
Sähköverkkoyhtiö Caruna on lähettänyt Ukrainaan 27 jakelumuuntajaa tukemaan sodassa vaurioituneen sähköverkkoinfrastruktuurin korjaamisessa. Kyseessä oli Carunan neljäs muuntajalähetys.
-Muuntajia lähti Ukrainaan nyt kaksi rekallista. Sähköverkkomme parannus- ja rakennustöissä jää yli osia, jotka sopivat Ukrainan verkkoon. Lahjoitetut muuntajat ovat täysin toimivia koneita, joita voidaan ilmajohtoverkon pylväässä, puistomuuntamossa tai rakennuksen sähkökeskuksessa, kunnossapitopäällikkö Petteri Palmumaa kertoo.
Elintärkeä sähköverkko on kärsinyt Ukrainassa pahasti Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Jakeluyhtiö Caruna on lähettänyt Ukrainaan tähän mennessä yhteensä 112 jakelumuuntajaa, suuren päämuuntajan ja generaattorin. -Jatkamme Ukrainan tukemista sopivilla sähköverkkokomponenteilla ja kannustamme muitakin tukemaan maata parhaansa mukaan, Palmumaa sanoo. Ukrainaan tällä kerralla lahjoitetut sähköverkon osat oli poistettu käytöstä kuten edellisessäkin lähetyksessä. Materiaaliapua koordinoi sisäministeriö.
Päivittäistavaramyynti 2023: S-ryhmä kasvatti markkinaosuuttaan, K-ryhmä ja Lidl menettivät hieman
Suomen päivittäistavaramarkkinan kasvua vetivät vuonna 2023 isot super- ja hypermarketit, kun taas alle 400-neliöisten myymälöiden myynti supistui, kertoo Nielsen IQ:n tuottama päivittäistavaramyymälärekisteri.
Kaikkiaan päivittäistavaramyynnin arvo kasvoi kuusi prosenttia edellisvuodesta ja oli 22,9 miljardia euroa. Myynnin volyymi puolestaan laski 1,1 prosenttia. Vuosi 2023 oli poikkeuksellisesti jo toinen perättäinen vuosi, jolloin myynnin volyymi pieneni. Päivittäistavaroita myyviä myymälöitä oli Suomessa kuluvan vuoden alussa noin 4 400. Määrä laski edellisvuodesta parillakymmenellä.
S-ryhmä 48,3, K-ryhmä 34,3
S-ryhmän päivittäistavaramyynti kasvoi edellisvuodesta 8,9 prosenttia saavuttaen 48,3 prosentin markkinaosuuden, joka kasvoi 1,3 prosenttiyksikköä. Kasvua vetivät ensisijaisesti Prisma ja S-market, joiden myynti kasvoi keskimääräistä arvokehitystä nopeammin.
K-ryhmän päivittäistavaramyynti kasvoi 3,3 prosenttia
edellisvuodesta, mutta markkinaosuus laski 34,3 prosenttiin 0,9 prosenttiyksikköä. K-ryhmässä K-Supermarket ja K-Citymarket kasvattivat myyntiään eniten.
Lidlin päivittäistavaramyynti kasvoi 3,9 prosenttia ja sen markkinaosuus palasi vuoden 2021 tasolle 9,6 prosenttiin. Markkinaosuus pieneni 0,2 prosenttiyksikköä ja saman verran kuin ryhmässä muut yksityiset alan toimijat.
Päivittäistavaroiden verkkokaupan arvo oli Suomessa viime vuonna 626 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 6,7 prosenttia. Edellisvuonna kasvu oli 9,4 prosenttia.
Päivittäistavaramyymälärekisteri koostuu yksityisistä ja osuustoiminnallisista päivittäistavaroita myyvistä myymälöistä. Tiedoissa ovat mukana myös mm. yksinomaan verkkokauppaa harjoittavat toimijat sekä suppeampaa valikoimaa myyvät halpahintamyymälät ja huoltamomyymälät.
Tiedot kootaan vuosittain yhteistyössä kaupan ryhmien ja yksittäisten toimijoiden kanssa, osin arvioihin pohjautuen. Rekisteriä on tuotettu vuodesta 1978.
Poliisi varoittaa some-haasteesta
TikTokissa on levinnyt viime päivinä haaste, jossa lapsia ja nuoria kehotetaan ottamaan teräaseita mukaan kouluun. Poliisi on selvittänyt haasteen todenperäisyyttä, mutta ei ole saanut sille vahvistusta.
Poliisihallitus muistuttaa, että teräaseiden vieminen kouluun tai sen kantaminen julkisilla paikoilla on laitonta.
Kuitukaista, kaapeli-tv ja maksukanavat
karjaanpuhelin.fi
Jos tällainen esine havaitaan lapsella tai nuorella, poliisi selvittää asian ja tapahtuneesta tehdään lastensuojeluilmoitus.
Poliisi kehottaa vanhempia keskustelemaan lasten kanssa netissä leviävistä haasteista ja rohkaisemaan lapsia kertomaan aikuisille, jos he havaitsevat tällaista materiaalia sosiaalisessa mediassa.
Mustiolla 50 kuutiota sekunnissa Kolminkertainen
virtaama ajankohdan keskiarvoon verrattuna
Etelä- ja Lounais-Suomen jokien vedenpinnat ovat nousseet alkuviikolla sataneiden lumien sulaessa. Sademäärät ovat jäämässä kuitenkin aikaisempia ennustettua vähäisemmiksi, joten todennäköisesti etelärannikon joet eivät nouse aivan tulvalukemiin, Suomen ympäristökeskus tiedotti perjantaina.
Peltokosken voimalaitoksella Mustiolla juoksutettiin vettä loppuviikolla 50 kuutiometriä sekunnissa ja virtaa-
man määrä oli sama kolmen päivän ennusteessa. Luku tarkoittaa luokittelussa tulvaa tai runsasvetistä virtaamaa. Suurimmillaan virtaama on ollut Peltokoskella viime aikojen seurannassa keskiviikkona 17. huhtikuuta, jolloin se oli lähes 54 kuutiometriä sekunnissa ja vielä pari päivää myöhemminkin 52 kuutiometriä. Ajankohdan keskiarvo on Peltokoskella vain hieman alle 18 kuutiometriä sekunnissa.
Rintamalisät nousevat
Rintamalisä nousee nykyisestä 146 eurosta 200 euroon kuukaudessa toukokuun alussa. Korotus koskee myös ulkomaille maksettavaa lisää.
Maaliskuussa lisän saajia oli enää hieman alle 1 900 ja ulkomaille maksettavan
rintamalisän saajia alun toistakymmentä henkilöä. Suurimmillaan määrä oli vuonna 1989, jolloin rintamalisää sai lähes 267 000 henkilöä. Kansallista veteraanipäivää vietetään Suomessa vuosittain 27. huhtikuuta.
Pris: 100 €, syskonrabatt 10 €, i priset ingår ett varmt mål och ett mellanmål dagligen. Anmälan senast 2.5 till folkdansringen@folkdans.fi eller tel. 040 352 3688
83 | ma–pe 9–17 | 019
”Hur får jag mina pengar att räcka till?”
Marthaförbundets ekonomirådgivare Marina Nygård
Föreningen Karis Tysta Nöd rf arrangerar en gratis infokväll med mat och barnpassning: Det du verkligen vill veta:
ger dig goda råd, som inte är dyra utan HELT GRATIS! Tisdagen den 7 maj 2024 kl. 17-19
Karis servicehus, Felix Froms gata 6
0789 Arr. Finlands Svenska Folkdansring r.f. / www.folkdans.fi På lägret får barnen leka, dansa, sjunga, spela, pyssla, göra utflykter och baka.
Vi börjar med mat och kaffe och vill därför gärna att du anmäler antalet deltagare till Gunilla Wikström, sms 045 174 9598, e-post wikstrom.gunilla01@gmail.com senast fredagen den 3 maj. Meddela samtidigt om det finns behov av dietmat eller barnpassning.
Esitys BILLNÄSIN RUUKISSA on täynnä naurettavia sketsejä ja huikeita musiikkinumeroita.
Estradilla Anniina Jokinen, Hannamaija Nikander, Esa Nummela ja Joonas Suominen. Musiikista vastaa Samuli Jokinen.
kesäteatterissa:
TULEVAT ESITYKSET: la 4.5. klo 18 pe 10.5. klo 19 pe 17.5. klo 19 ke 22.5. klo
järven suojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja Rolf Oinonen ja puheenjohtaja Hannu Lumme. Kuvassa myös LUVY ry:n toiminnanjohtaja
Vuoden vesiensuojelijan tunnustus 50-vuotiaalle
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. on myöntänyt Vuoden vesiensuojelijan tunnustuksen Enäjärven suojeluyhdistykselle pitkään jatkuneesta ja aktiivisesta työstä Lohjan ja Salon alueilla sijaitsevan järven hyväksi.
Enäjärven suojeluyhdistys on edistänyt vesiensuojelua järvellä ja sen valuma-alueella jo vuodesta 1974. Yhdistys on seurannut Enäjärven vedenlaatua 1970-luvulta saakka ja ollut aktiivisesti vaikuttamassa esimerkiksi alueen tiesuunnitelmiin ja rantakaavoitukseen. Viimeaikaisiin saavutuksiin kuuluvat pinnankorkeuden vaihteluita tasaava pohjapato järven laskujokeen ja vedenkorkeuksien seuranta.
LUVY:n mukaan suojeluyhdistys on onnistunut kokoamaan yhteen alueen mökkiläi-
siä, ranta-asukkaita ja muita toimijoita sekä edistänyt vesiensuojelua hyvähenkisellä vuoropuhelulla. Yhdistyksessä on noin 500 henkilö- ja yhteisöjäsentä.
-Olemme ilahtuneita tunnustuksesta ja arvostamme sitä. Olemme pyrkineet Enäjärvellä tehtävän työn lisäksi osallistumaan yhteistyöhankkeisiin koko Kiskonjoen vesistöalueella aina Saaristomerelle asti. Lisäksi viestimme aktiivisesti vesiensuojelusta, Enäjärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Lumme sanoi.
LUVY on nimennyt Vuoden vesien- tai ympäristönsuojelijan vuodesta 1983 lähtien. Tunnustus myönnetään ansiokkaasta vesiensuojelutyöstä tai muusta ympäristön hyväksi tehdystä toiminnasta.
Kylmyys hidastaa peltotöitä
-Kasvukausi on hieman myöhässä aikataulusta, mutta jos säätila lämpenee nopeasti, pellot kuivuvat nopeasti kylvökuntoon. Yöpakkasten aikaan kannattaa hyödyntää peltojen parempaa kantavuutta syysviljojen lannoituksessa, ProAgrian kasvintuotannon toimialapäällikkö Juha-Matti Toppari tiedottaa. Maatila- ja maaseutuyrittäjien asiantuntijaverkosto aloitti kasvutilannetiedotuksen tällä viikolla ja katsauksia julkaistaan syyskuun loppuun saakka. Ensimmäisen katsauksen mukaan syysviljojen kunto on vielä hieman epäselvä, mutta
ainakin kumina ja ruis näyttävät selvinneen talvesta kohtalaisen hyvin. Paksu lumipeite suojeli syyskasveja talven kovilta pakkasilta. Kevään etenemistä hidastavat yöpakkaset ja pitkään jatkunut kylmyys. Ennusteissa on edelleen yöpakkasia. Talvi oli lähes koko maassa luminen ja tämän vuoksi maassa ei ole paljonkaan routaa, ProAgria tiedottaa. -Sään lämmetessä peltotyöt voivat käynnistyä nopeasti. Pohjoisessa lunta on vielä paljon, joten siellä pelloille pääsyä saa vielä odottaa, Toppari kertoo.
Vappumakunsa kullakinsuomalaisille maistuu niin perunasalaatti kuin pakastepizza
Tippaleivät, munkit, sima, perunasalaatti ja nakit ovat vapun perinteisiä herkkuja, joilla on vankkumaton paikka suomalaisten vappupöydissä. S-ryhmän myyntidata kertoo, että herkuttelussa löytyy mielenkiintoisia eroja maakuntien kuin ikäryhmienkin välillä.
-Viime vuonna tippaleipien kysyntä lisääntyi vapun alla erityisesti Pohjanmaalla ja Uudellamaalla, valmiit munkit puolestaan Kainuussa ja Kanta-Hämeessä. Valmis sima maistui ympäri Suomen, mutta erityisesti Pohjanmaalla perinteisen siman ainekset kasvattivat vapun alla selvästi suosiotaan, SOK:n marketkaupan ryhmäpäällikkö Juha Nieminen kertoo.
Viime vuonna perunasalaatin myynti seitsenkertaistui ja nakkien myynti kaksinker-
taistui vappuna S-ryhmän ruokakaupoissa tavanomaiseen viikkoon verrattuna. Perunasalaatti korostuu erityisesti vanhempien ikäryhmien ostoksissa. Ostoskoreista löytyy nuoria ikäryhmiä useammin myös munkkeja ja tippaleipiä. Myös valmista simaa ja perinteisen siman aineksia ostetaan vanhemmissa ikäryhmissä keskimääräistä enemmän.
Pakastepizzojen, hampurilais- ja hodarisämpylöiden, texmex-tuotteiden ja erilaisen suolaisen pikkupurtavan kysyntä kasvaa vapun alla selkeästi nuorempien ikäryhmien keskuudessa. Hyvän ruoan lisäksi vappua juhlistetaan serpentiinillä ja ilmapalloilla, joista foliopallot ovat suosituimpia. Viime vuonna S-ryhmän kaupoista myytiin vapuksi satojatuhansia foliopalloja.
Lumimyräkästä kymmeniä hälytystehtäviä
Takatalvi iski alkuviikosta myös Länsi-Uudellemaalle. Poliisilaitoksen partiot hoitivat vuorokauden aikana yli 30 liikenneaiheista hälytystehtävää. Valtaosa niistä oli erilaisia suistumisonnettomuuksia ja peltikolareita.
-Keli oli erittäin haastava, mutta valitettavasti useat autoilijat olivat liikkeellä kesärenkailla. Vaikka laki itsessään ei edellytä huhtikuussa talvirenkaiden käyttöä edes talvisissa olosuhteissa, on uuden tieliikennelain tultua voimaan tienkäyttäjän vastuu rengasasioissakin korostunut, ylikomisario Aapo Isoaho muistuttaa. Autoilijan vastuulla on huolehtia siitä, että renkaat ovat kelin mukaiset. Kesärenkaat saa vaihtaa huhtikuun alussa, mutta jos keli tai sää ei niiden käyttöön sovellu, niin
Myöhästynyt
silloin korostuu autoilijan huolellisuus ja varovaisuus. -Poliisi ei lähtökohtaisesti sakota kesärenkailla ajamisesta huhtikuussa lumisilla teillä. Toki kehotamme olemaan ajamatta, jos keli ei ole sovelias kyseisille renkaille. Kesärenkailla ajettaessa on noudatettava tieliikennelain mukaista, olosuhteiden edellyttämää varovaisuutta ja ajettava niin, että säilyttää ajoneuvon hallinnan kaikissa tilanteissa, Isoaho selvittää. Mikäli ajoneuvo esimerkiksi suistuu tieltä tai lopputuloksena on peltikolari, jossa kesärenkaiden käyttö on ollut myötävaikuttamassa vahingon tai vaaratilanteen syntymiseen, määrää poliisi todennäköisesti tilanteesta sakkorangaistuksen, koska varovaisuusvelvoitetta ei ole noudatettu riittävästi.
kevät tuo ruuhkaa rengasliikkeisiin
Takatalvi pysäytti jo alkaneen rengassesongin, ja kesärenkaita vaihdettiin takaisin talvirenkaisiin. Rengassesongin odotetaan pyörähtävän taas käyntiin vappuviikolla.
Huhtikuun puolivälissä saapunut takatalvi saattoi autoilijat ja rengasliikkeet hankalaan tilanteeseen.
-Koko Suomessa renkaista on vaihdettu viime vuoden tapaan tässä vaiheessa noin puolet, mutta silti lähes koko maassa ajettiin viime viikolla vielä talvikeleissä, Autonrengasliiton puheenjohtaja Teemu Tuuri sanoo.
Koska kesärenkaiden vaih-
