EU 19b / 12.5.2024

KEKKILÄ 40 L Käyttövalmis yleismulta kotipihan kasveille. Raaka-aineena käytetään hietasavea, karkeaa ja hienoa hietaa, kompostia sekä eri maatumisasteen turvelaatuja. Peruslannoitettu ja kalkittu.

Kariniemen KANANPOJAN FILEESUIKALEET FILÉSTRIMLOR

AV KYCKLING 800 g (8,74/kg) hunajamarinoidut/honungsmarinerade

699 rs/ask

Valio JUUSTOVIIPALEET OSTSKIVOR

270-300 g (13,67-12,30/kg)

Plussaetu/förmån

-12 %

Ilman Plussa-korttia/ utan Plussa-kort 7,95 rs/ask (9,94/kg)

Snellman

KANAPASTASALAATTI

RESEPTI K-RUOKA.FI/RESEPTIT TAI K-RUOKA-SOVELLUS

SUIPPOPAPRIKA SPETSIG PAPRIKA

200 g (4,95/kg) Espanja/ Spanien Alankomaat/ Nederländerna Marokko /Marocko

Kokkikartano KEITOT SOPPOR 350 g (12,26/kg)

Plussaetu/förmån

Plussaetu/förmån -8 %

ALL NATURAL tai/eller MAUSTETUT GRILLIMAKKARAT SMAKSATT GRILLKORV

230-300 g (13,00-9,97/kg) Ilman Plussa-korttia/utan

Plussaetu/förmån

4,29 pkt (15,89-14,30/kg)

Forssan MAJONEESIja RAASTESALAATIT MAJONNÄS- och RÅKOSTSALLADER

3 69 pkt 429 kpl/st. 299 pkt -13 %

TARJOUKSET

KAR IS -KAR

Ratakatu/Bangatan 59 10300 KARJAA/KARIS puh./tel. 0207 870 150 ark./vard. 7-22, la/lö 8-21, su/sö 9-21

Verkkokauppa: Tilaa ja Nouda -palvelu

350-400 g (5,71-5,00/kg) ei lounas- eikä herkkusienisalaatti ej lunch- eller champinjonsallad

Ilman Plussa-korttia/ utan Plussa-kort 2,35-2,45 kpl/st. (7,00-5,88/kg)

099 ps 4.-

Plussa-korttia/utan Plussa-kort 4,69 kpl/st. (13,40/kg) Ilman Plussa-korttia/utan Plussa-kort 3,49 pkt (15,17-11,63/kg)

-

Rautatienkatu/Järnvägsgatan 19 10600 TAMMISAARI/EKENÄS puh./tel. 019 212 6500 ark./vard. 7-21, la/lö 8-20, su/sö 10-20

Raaseporintie/Raseborgsvägen 14 10650 TAMMISAARI/EKENÄS puh./tel. 0207 630 810 ark./vard. 7-21, la/lö 8-18, su/sö 12-18

Verkkokauppa: Tilaa ja Nouda -palvelu

2 kpl/st. -14-18 % Plussaetu/förmån

Revellinkatu/Revellsgatan 2 10900 HANKO/HANGÖ puh./tel. 0207 871 680 ark./vard. 7-21, la/lö 8-21, su/sö 10-20

Verkkokauppa: Tilaa ja Nouda -palvelu

3.999€

Västanbynkuja 4, TAMMISAARI ma-pe 7.30-16.30 019 241 6999

R214C ajoruohonleikkuri

Nro 19b Sunnuntaina toukokuun 12. pnä 2024

Arkadiantie 13, KEMIÖNSAARI

ma, ke & pe 8.00-16.30 040 176 1461

Kyläfoorumissa kiivasta keskustelua monitoimitalon sijainnista

Pohjan terveyskeskuksen tontti nähdään liian pienenä lasten tarpeisiin

(Raasepori) Pohjan kyläfoorumiksi kutsutaan kyläyhdistyksen koolle kutsumaa asukastilaisuutta, joista ensimmäiset pidettiin vuonna 2019. Kuluneella viikolla oli aika kokoontua uudelleen keskustelemaan Pohjan kirkonkylän uuden monitoimirakennuksen suunnitelmista.

Suunnitelmat uudisrakennuksen sijoittamiseksi terveyskeskuksen tontille eivät kuitenkaan olleet kyläläisille mieleen, jotka laittoivat paikalla olleet viranhaltijat koville kysymyksineen ja kommentteineen.

Uusi paras vaihtoehto Raaseporin tekninen johtaja Jan Gröndahl sekä sivistys- ja hyvinvointijohtaja Tina Nordman esittelivät uuden monitoimitalon suunnitelmia monikymmenpäiselle yleisölle. Esillä olleiden vaihtoehtojen mukaan mahdollisia toimenpiteitä on uudisrakentaminen tai vanhojen, jo olemassa olevien tilojen saneeraaminen nykyvaatimuksia vastaaviksi.

Työryhmän ehdotuksen mukaan tavoitteena on kuitenkin rakentaa uusi monitoimitalo terveyskeskuksen

Pohjan kyläfoorumi kutsuttiin tällä kerralla koolle keskustelemaan uuden monitoimitalon rakennussuunnitelmista. Palveluverkkouudistuksen tavoitteena on koota nykyään kuudessa vanhassa rakennuksessa sijaitsevat toiminnot saman katon alle. Vuoden kylä 2024 -tittelin kunniaksi tarjolla oli myös täytekakkukahvit.

tontille, sillä tämä tulisi laskelmien mukaan kustannustehokkaammaksi ja olisi sijainniltaan paras vaihtoehto. Yleisö huomautti useaan

kertaan tilaisuuden aikana 2000-luvun alussa peruskorjatun ruotsinkielisen alakoulun vastaavan ympäristönsä puolesta tavoitteeseen

paremmin. Tätä perustellaan sillä, että terveyskeskuksen tontti on ainoastaan 7 500 neliön suuruinen, ja siten aivan liian pieni kahden koulun se-

Työryhmä yksimielisesti uudisrakennuksen kannalla

Raaseporin sivistyslautakunta hyväksyi maaliskuussa Pohjan alueen päiväkoti- ja kouluverkon tarveselvityksen ja lähetti asian eteenpäin hankesuunnitelman laatimista varten. Uusia ja tarkoituksenmukaisia tiloja tarvitaan varhaiskasvatukseen, esiopetukseen, alakoulujen opetukseen sekä aamu- ja iltapäivätoimintaan.

Suunnitelman mukaan

monitoimitalon rakennustyöt aloitettaisiin vuosina 20262027. Kuluvalle vuodelle hankkeeseen on budjetoitu 200 000 euroa ja samaa summaa on kaavailtu vuodelle 2025. Hankkeen on arvioitu maksavan 8,4 miljoonaa euroa.

Suunnitelman mukaan Pohjan terveysasema puretaan uuden rakennuksen tieltä ja Pohjan päiväkoti ja kirkon-

VR vaatii investointeja ratainfraan

kylän koulut siirtyisivät uuteen rakennukseen syyslukukaudesta 2027 alkaen.

Sivistyslautakunta totesi, että luonnonläheisyys on yksi Pohjan suurimmista eduista, minkä vuoksi uudisrakennusta ei tulisi sijoittaa nykyisen terveyskeskuksen tontille. Vaihtoehtoiseen sijoituspaikkaan lautakunta ei ottanut kantaa.

Pohjan alueelle erilaisia

Kaukoliikenteessä paljon myöhästymisiä

Vain 77 prosenttia kaukoliikenteen junista kulki huhtikuussa aikataulun mukaisesti.

Täsmällisyyttä mitataan viiden minuutin tarkkuudella.

VR:n mukaan hieman yli puolet junien myöhästymisistä johtui radasta aiheutuvista syistä, kuten vaihde- ja sähkövioista ja 26 prosenttia muista syistä. Sellaisia ovat esimerkiksi radalle kaatuneet puut tai muut esteet. Hieman yli joka viides kaukojunan myöhästyminen aiheutui VR:stä johtuvista syistä.

VR:n lähiliikenteessä huhtikuun täsmällisyys oli 95 prosenttia. Myöhästymisistä

55 prosenttia johtui radasta, 38 prosenttia muista syistä ja loput VR:stä. Rataverkon kunnosta ja ylläpidosta vastaa Väylävirasto. -Junien täsmällisyydellä on suuri vaikutus asiakaskokemukseen. Yli puolet junien myöhästymisistä johtuu ongelmista ratainfrassamme, joten oikein kohdennetut ja riittävät valtion infrainvestoinnit ovat välttämättömiä, toimitusjohtaja Elisa Markula viestittää.

Kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin huhtikuussa lähes 1,3 miljoonaa matkaa, joka oli noin viisi prosenttia enem-

män kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2024 tammi-huhtikuussa tehtiin 4,7 miljoonaa kaukoliikenteen matkaa, kun vuosi sitten vastaavana aikana niitä oli 4,6 miljoonaa.

Huhtikuussa tavaraa kulki rautateitse noin 1,6 miljoonaa tonnia. Tammi-huhtikuussa tavaraa on kuljetettu rautateitse noin 6,3 miljoonaa tonnia, mikä on noin 21 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Viikon verran huhtikuun puolelle jatkunut poliittinen lakko vaikutti VR:n mukaan merkittävästi tavaraliikenteen volyymeihin.

vaihtoehtoja selvittänyt työryhmä totesi yksimielisesti, että paras ratkaisu on uusi monitoimitalo Pohjan keskustaan, koska nykyisten rakennusten kunnostaminen olisi kallista, eivätkä ne olisi korjausten jälkeenkään toiminnallisesti ihanteellisia.

Uuden rakennuksen käyttökustannukset olisivat myös alhaisemmat kuin niissä kuu-

kä päiväkodin tarpeisiin. Sekä Gröndahl että Nordman muistuttivat, että kyseessä on vasta esitys, joka tullaan viemään lautakuntiin ja sitä

dessa rakennuksessa, joihin toiminnot on nyt sijoitettu. Samalla lapsille ja nuorille saataisiin terveelliset ja turvalliset tilat. Vanhat kiinteistöt voitaisiin myydä.

Uudet tilat suunnitellaan mahdollisimman joustaviksi lapsi- ja oppilasmäärien vaihtelun vuoksi. Yhteisiä tiloja olisivat muun muassa liikunta- ja juhlasali, henkilöstötilat, ruokasali, kirjasto sekä

kautta päätöskierrokselle ennen lopullisia toimenpiteitä. Uusi ei aina parempi Yleisö kyseenalaisti uudisrakentamisen tarpeen myös ympäristövaikutusten näkökulmasta ja muistutti, että peruskorjaamalla ja laajentamalla voidaan luoda täysin nykyaikaisia oppimisympäristöjä.

Gröndahlin mukaan tehdyt selvitykset ovat osoittaneet uudisrakentamisen olevan tässä tapauksessa kaupungille noin kaksi miljoonaa euroa saneeraustoimenpiteitä edullisempi vaihtoehto. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Marianne Liitelä nosti esiin monien huulilla olleen kysymyksen siitä, onko lasten hyvinvointi ja mielekäs oppimisympäristö todellakin arvioidun kahden miljoonan euron säästön arvoinen. Vaikka viranhaltijat muistuttivat useaan kertaan tilaisuuden aikana, että mitään toimenpiteitä ei ole vielä päätetty, jäi yleisölle silti tunne siitä, että työryhmän eteenpäin viemä esitys on jo valmiiksi puitu, eikä päätökseen voi enää vaikuttaa. -Marjo Pirilä

käsitöiden opetustilat. Valtuusto on hyväksynyt palveluverkkoselvitykseen liittyvät toimenpiteet vuosille 2024-2034. Pohjan monitoimitalon suunnittelussa huomioidaan Mustion vastaavasta hankkeesta saadut kokemukset. Pohjaan tehdyn tarveselvityksen mukaan suomenkielinen koulu tarvitsee enemmän tilaa kuin ruotsinkielinen.

Hinnat laskivat, asuntokauppa edelleen vaisua

Erityisesti perheasuntojen hinnat laskivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta. Pienien osakeasuntojen hintojen lasku oli sen sijaan maltillisempaa.

Tilastokeskuksen mukaan perheasuntojen hinnat laskivat eniten suurissa kaupungeissa, joissa kolmioiden ja sitä suurempien kerrostaloasuntojen hinnat laskivat 8,6 prosenttia. Koko maan vastaava lukema oli 7,4 prosenttia. Yksiöiden ja kaksioiden hinnat laskivat koko maassa hieman alle 5 prosenttia. Rivitaloasuntojen hinnat laskivat kerrostaloja vähemmän.

Vanhoja osakeasuntoja myytiin tammi-maaliskuus-

sa viime vuotta vähemmän. Laskua oli 12 prosenttia. Vanhojen osakeasuntojen kauppa hiipui jo viime vuonna, jolloin kauppoja tehtiin noin neljännes vähemmän kuin vuonna 2022. Maaliskuussa asuntojen hinnat laskivat koko maassa neljä prosenttia, mikä on kuukausitilaston pienin vuosimuutos sitten loppuvuoden 2022.

Uusien osakeasuntojen kauppoja tehtiin koko maassa noin 30 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten tammi-maaliskuussa. Uusien asuntojen hinnat laskivat pääkaupunkiseudulla, mutta nousivat muualla maassa vuodentakaisesta.

OP Kodin kautta myytiin huhtikuussa 16 prosenttia enemmän käytettyjä asuntoja kuin viime vuonna. Pitkän hiljaisen jakson jälkeen asuntokaupassa on viimein näkyvissä merkkejä käänteestä parempaan, yhtiö tiedottaa. Se välitti huhtikuussa noin 730 kauppaa ja huhtikuu oli toistaiseksi tämän vuoden paras kauppakuukausi. -Touko- ja kesäkuu näyttävät, onko käsillä nyt kauan odotettu asuntokaupan käänne, vai onko kyse normaalista kausivaihtelusta. Huhtikuu kuitenkin luo positiivista odotusta tulevaan ja merkkejä käänteestä on ilmassa, johtaja Lasse Palovaara sanoo.

Ensimmäinen alueellinen foorumi koolla Uudellamaalla kiinnitetään huomiota yritysten

omistajanvaihdoksiin

Ensimmäistä kertaa koolla olleessa Uudenmaan omistajanvaihdosfoorumissa keskityttiin pienten ja keskisuurten yritysten omistajanvaihdosten edistämiseen. Uudenmaan alueella noin 30 000 yrittäjää pohtii tällä hetkellä omistajanvaihdosta. Näistä valtaosa on pieniä yrityksiä.

Uudenmaan Yrittäjien järjestämässä tilaisuudessa luotiin yhteistä käsitystä siitä, mitä konkreettisia palveluja ja tukitoimia yritykset tarvitsevat omistajanvaihdoksen suunnittelussa ja toteutuksessa, ja miten yrityksiä voidaan tukea omistajanvaihdoksen eri vaiheissa.

Yrittäjäjärjestön mukaan yritysten onnistuneiden yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten tueksi on hyvä olla tarjolla sekä julkisten organisaatioiden matalan kynnyksen palvelua että yksityistä asiantuntijapalvelua.

Pirstaleinen toimintaympäristö Uudenmaan omistajanvaihdosfoorumin tarkoituksena on tiivistää toimijoiden yhteistyötä.

-Pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Uudenmaan omalle

Kiinteistöliitto:

Tilaisuudessa luotiin käsitystä yritysten avun ja tuen tarpeista omistajanvaihdoksissa. (Kuva: Jeanette Broman)

omistajanvaihdosfoorumille osana valtakunnallista foorumia on selkeä tilaus. Toimintaympäristö on eriytyneempää ja palvelutarjonta on alueella pirstaloituneempi, Uudenmaan Yrittäjien aluejohtaja Petri Ovaska sanoo. Alueellisia omistajanvaihdosfoorumeita kokoontuu kahdeksalla alueella Suomessa. Lisäksi useilla alueilla käynnistellään parhaillaan Uudenmaan tapaan alueellisen foorumin toimintaa. -Aiemmat kokemukset osoittavat, että yhteiset ta-

paamiset kasvattavat kaikkien osaamista. Saadaan tietoa siitä, millaiset yritykset ovat aktiivisia yrityskaupoissa ja sukupolvenvaihdoksissa, ja millaisia palveluita esimerkiksi julkiset toimijat tarjoavat yrityksille. Myös henkilökohtaisten suhteiden luominen on tärkeää, Ovaska viestittää.

Toimia käytännön tasollakin

Suomen Yrittäjien omistajanvaihdostoiminnan päällikkö Anneli Komi koordinoi

Taloyhtiön ei kannata kieltää parvekegrillaamista

Kesän kynnyksellä moni kaivaa grillin esiin ja ruuanlaittopuuhiin ryhdytään parvekkeillakin. Kokkailun käryt ja tuoksut saattavat herättää naapureissa muutakin kuin ruokahalun. Aihe näkyy keväisin myös Kiinteistöliiton lakineuvonnassa.

-Parvekkeella grillaamista ei ole kielletty laissa. Taloyhtiössä voidaan kyllä laatia omat määräykset, mutta ne eivät saa rajoittaa normaa-

lia asumista, Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Pauliina Haapsaari sanoo. Monien taloyhtiöiden järjestyssäännöissä lukee, että parvekkeella grillaaminen on kielletty. Kiellossa on valvomisen vaikeuden lisäksi Kiinteistöliiton mukaan ongelmana se, ettei kiellon rikkomiseen voida pätevästi puuttua, ellei grillaaminen aiheuta esimerkiksi paloturvallisuusriskiä.

Sääntöjen rikkomisesta voidaan lain mukaan ottaa huoneisto yhtiön hallintaan jopa kolmeksi vuodeksi. Sellaista ei kuitenkaan voida tehdä, jos rikkomuksella on vain vähäinen merkitys.

-Kyseessä on niin järeä toimenpide, ettei siihen käytännössä voida pelkän grillaamisen vuoksi ryhtyä. Niinpä grillaamiskielto sellaisenaan jää käytännössä vaille oikeusvaikutusta, Haapsaari tote-

Toimintaympäristössä nopeita muutoksia

Maanantaina kokoontuvalle Uudenmaan maakuntahallitukselle esitetään, että se päättää käynnistää vihreän siirtymän vaihemaakuntakaavan laadinnan ja viedä asian maakuntavaltuustolle tiedoksi. Uudella kaavakierroksella aiotaan päivittää Uusimaa 2050 -kaavakokonaisuutta ja sitä myös täydennetään uusilla teemoilla. Vihreän siirtymän kaava aiotaan laatia koko Uudenmaan alueelle ja myös siinä aikatähtäin on vuodessa 2050. Kaavan on tarkoitus valmistua vuonna 2027.

Maakuntaliitto kartoitti viime vuonna maakuntakaa-

Hyötyä ja hupia kuidun täydellä nopeudella!

van ja Uusimaa-ohjelman täydennystarpeita sidosryhmäkyselyillä ja kuntakierroksella. Merkittävimmiksi tulevaisuuden haasteiksi nousivat toimiva seudullinen joukkoliikenne, ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen, luontokadon pysäyttäminen sekä kasvun kestävä ohjaaminen. Kaavan täydennys- ja päivitystarpeista korostuivat eri energiamuotoihin, vihreään siirtymään, kiertotalouteen, ekologiseen verkostoon sekä joukkoliikenteeseen liittyvät kaavaratkaisut.

Suunnittelu- ja selvitys-

teemoina korostuivat aurinkoenergia, liikenne, kaupan ohjaus, tulevat kasvusuunnat, keskusten ja kylien kehittäminen sekä hajarakentamisen hallinta, ilmastovaikutukset, kiertotalous ja kaivosvaraukset. Lisäksi läpileikkaavina näkökulmina kaavatyössä korostuvat mm. huoltovarmuus ja turvallisuus.

Vihreää siirtymää tukevien hankkeiden ja niiden sijoittumisedellytysten tunnistaminen, sekä hankkeiden tarpeiden ja sijoittumisalueiden

valtakunnallista omistajanvaihdosfoorumia. Hän on ollut mukana lukuisten alueiden vastaavissa foorumeissa. Uudenmaan ensimmäisessä tapaamisessa luotiin yhteistä näkymää.

-Aluksi katsotaan tilannekuva ja sen pohjalta pohditaan, mitä alueellinen omistajanvaihdosfoorumi voisi tehdä juuri täällä käytännön tasolla, Komi kertoo.

Samalla pyritään aktivoimaan organisaatioita. Yhteinen tekeminen syntyy joskus nopeasti ja joskus se vie enemmän aikaa tarpeesta ja toimijoista riippuen.

-Odotan, että pystymme yhdistämään alueen toimijat ja selkeyttämään palvelutarjontaa niin ostajille kuin luopujillekin. Olemme saaneet kattavan osallistujajoukon ja tällä kokoonpanolla meidän on mahdollista edetä kohti tavoitetta, aluejohtaja Ovaska luottaa.

Omistajanvaihdosfoorumiin Tuusulassa oli ilmoittautunut yli 30 omistajanvaihdospalveluiden asiantuntijaa mm. kehitysyhtiöistä, yrityspalvelut hoitavista kunnista, Business Finlandista, Yrityskummeista ja TE-toimistosta.

aa. Hän suositteleekin, ettei parvekegrillaamista koskevaa kieltoa ilman hyviä perusteluja kirjattaisi yhtiön järjestyssääntöihin.

-Grillatessa kannattaa kuitenkin mahdollisuuksien mukaan huomioida naapureita, jotta turhilta kiistoilta vältyttäisiin, Haapsaari muistuttaa.

Tärkeää on myös huolehtia paloturvallisuudesta ja pitää grilli riittävän kaukana puisista rakenteista ja muista syttyvistä materiaaleista niin kauan, että grilli on kunnolla jäähtynyt.

Karjaa-Hanko-rataosan matkustajaliikenne on kiskobussiliikennettä nopeampaa ja äänettömämpää. Uusi lähijuna Dragsvikin seisakkeella. (Kuva: Väylävirasto)

Väylävirastolta turvallisuusmuistutus:

Hanko-radan uudet junat nopeampia ja äänettömämpiä

Karjaan ja Hangon välillä tätä nykyä kulkevat sähkömoottorijunat ovat nopeampia ja äänettömämpiä kuin rataosuudella aiemmin liikennöineet kiskobussit. Nopeasti liikkuva äänetön juna voi yllättää radalla asiattomasti oleskelevan, Väylävirasto muistuttaa.

Karjaan ja Hangon välinen junayhteys muuttui VR:n lähiliikenteeksi tammikuussa, kun radan sähköistystyöt saatiin valmiiksi. Aiemmin ratavälillä liikennöi tavaraliikenteen junien lisäksi kaukoliikenteen kiskobussi, johon verrattuna nykyinen lähijunaliikenteessä käytettävä sähkömoottorijuna on nopeampi ja äänettömämpi.

Kiskobussiliikenne korvattiin kyseisellä välillä radan sähköistystöiden aikana linja-autoilla noin 2,5 vuoden ajan. Sähköistysurakan valmistuttua junaliikenne palautui ja junia on kulkenut osuudella myös aiempaa ti-

T ilastokeskuksen maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi vuoden 2024 tammi-maaliskuussa eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Kaikkiaan väkiluku kasvoi 13 ja väheni kuudessa maakunnassa.

Uudellamaalla väkiluku

heämmin.

Väylävirasto muistuttaa, että asiaton liikkuminen radalla ja sen välittömässä läheisyydessä on ehdottomasti kielletty ja tästä säätää myös laki. Sähköistetyllä radalla kulkee hengenvaarallinen suurjännite. Myös radan varrelle rakennettuihin sähköratapylväisiin kiipeäminen voi aiheuttaa pahimmillaan kuoleman.

-Äänetöntä junaa on vaikea havaita, eikä sen lähestymistä radalla ehdi välttämättä huomata ajoissa. Radan vaaroista on hyvä keskustella etenkin lasten ja nuorten kanssa. Hyvinkää-Hanko-ratahankkeen aikana lähialueen kouluilla on käyty keskustelemassa junaradalla ja ratapihoilla liikkumiseen liittyvistä vaaroista, Väyläviraston projektipäällikkö Harri Sakki kertoo.

Sähköistystöitä tehdään edelleen Hyvinkään ja Karjaan välisellä rataosalla. Työt valmistuvat vuoden 2024 aikana.

kasvoi hieman yli 5 300 hengellä, Pirkanmaalla kasvua oli noin 900 ja Varsinais-Suomessa 780 henkeä. Väestönkasvu johtui edelleen kasvaneesta maahanmuutosta. Ulkomailta muutti Suomeen noin 14 500 henkeä ja Suomesta ulkomaille 3 000 henkeä.

ennakointi maakuntakaavassa on maakuntaliiton mukaan yksi keskeinen tapa varmistaa, että seudullisesti ja valtakunnallisestikin merkittäville hankkeille on alueidenkäytölliset toteuttamisedellytykset. Vihreän siirtymän teemakaavalla ja kaavatyöhön liittyvillä selvityksillä voidaan myös tukea alueen kuntien kaavoitusta ja sitä kautta edesauttaa vihreän siirtymän hankkeiden mahdollisimman sujuvaa toteutumista Uudellemaalle.

Osallistuvan budjetoinnin hankkeen tulos

Pumppulahden seikkailurata kutsuu temmeltämään

(Raasepori) Keskelle olohuonetta sijoitetaan harvemmin seikkailurataa, mutta näin on päässyt käymään Karjaalla. -Näemme Pumppulahden alueen karjaalaisten ”olohuoneena”, jossa viihdytään koko perheen voimin ja kavereiden kanssa. Seikkailurata on hieno lisä tähän ympäristöön ja sopii niin pienemmille kuin vanhemmillekin, Elena Horttana totesi.

Horttana, Hanna Al-Gburi, Sandra Ahtola ja Linda Martelius esittivät kaksi vuotta sitten eniten ääniä keränneen idean Raaseporin kaupungin ensimmäisessä osallistuvan budjetoinnin hankkeessa, jossa paikkakunnan asukkaat ehdottivat kohdetta 50 000 euron summalle.

Aurinkoiset avajaiset

Rata valmistui jo marraskuussa, mutta virallisia avajaisia vietettiin vasta keskiviikkona aurinkoisessa kevätkelissä. Ehdotuksen tehneestä kvartetista paikalla olivat Horttana ja Al-Gburi, jotka saivat kunnian leikata nauhan.

-Osallistuva budjetointi on

Pumppulahden seikkailuradalla pääsee tyydyttämään kiipeilynälkää. Rata syntyi Raaseporin ensimmäisen osallistuvan budjetoinnin hankkeen tuloksena.

mahtava juttu. Asukkaiden ei tarvitse olla politiikassa mukana, jotta pääsevät vaikuttamaan siihen, mitä Raaseporissa tehdään. Meillä olisi paljon muitakin ideoita, Al-Gburi naurahti. Nelikko edisti projektia yhdessä puistopäällikkö Maria Erikssonin kanssa. Vanhan ammattikoulun lähelle sijoitettu seikkailurata sisältää

useita kiipeilyyn kannustavia telineitä ja esteitä, jotka saivat värikseen klassisen ruskean.

-Halusimme radan sulautuvan väritykseltään ja ilmeeltään ympäristöön. Karjaallahan on myös Jumbo-leikkipuisto, mutta tämä on siihen verrattuna vähän erilainen, Horttana totesi. Al-Gburi kehui Pumppu-

Liput salkoon 1,6 miljoonan äidin kunniaksi

Suomessa on lähes 1,6 miljoonaa äitiä, kertoo Tilastokeskuksen tänä sunnuntaina vietettävän äitienpäivän kunniaksi tekemä tietokooste. Toukokuun toisena sunnuntaina vietettävä äitienpäivä sai Suomessa virallisen aseman

Nytta och nöje med blixtsnabb fiber!

karistelefon.fi

vuoden 1927 jälkeen ja liputuspäivä siitä tehtiin jo vuonna 1947.

Suomessa 65 prosentilla 15-88-vuotiaista naisista on lapsia. Eniten on kahden lapsen äitejä, ja 10 prosentilla äideistä on neljä lasta tai enemmän. Suomen 64-88-vuotiaista naisista äitejä on 86 prosenttia. Suomalaisella 15-88-vuotiaalla äidillä oli vuonna 2023 keskimäärin 2,25 lasta. Eniten on kahden lapsen äitejä, joiden osuus on noin 44 prosenttia. Yhden lapsen äitejä on noin joka neljäs. Pari vuotta sitten isoäitejä oli noin 550 000, joilla

KEVÄTKAMPANJA VÅRKAMPANJ

6.-25.5.

PEARL sohva ja nojatuolit soffa och fåtöljer

norm.hinnoista/från normalpriserna

Yli 50 erilaista kangasvaihtoehtoa / Över 50 olika tygalternativ

Toimitusaika n. 4 viikkoa tilauksesta / Leverans ca 4 veckor fr. beställning

Köysirata veti kyydissä olevaa Leeviä ja muita lapsia puoleensa seikkailuradan avajaisissa. Liikunnanohjaaja Patrik Nybergilläkin oli hauskaa.

lahden olevan Karjaan kesäkeidas ja huomasi seikkailuradan vihkimisen yhteydessä myös toisen ilonaiheen.

-Tänne on vihdoin saatu bajamaja, jollaista olen jo pidempään kaivannut.

Köysirata kiehtoo Avajaisissa lyhyen puheen pitänyt Raaseporin elinkeino-

oli vähintään yksi alaikäinen lapsenlapsi. Isoäidit olivat keskimäärin noin 61-vuotiaita lapsenlapsen saadessaan. Isoäitien keski-ikä oli hieman yli 68 vuotta.

Vuonna 2022 työllisyysaste oli 20-59-vuotiailla naisilla keskimäärin 79,8 prosenttia. Lapsiperheiden äitien työllisyysaste oli 81,4 prosenttia ja korkeampi kuin lapsettomilla naisilla, joiden työllisyysaste oli 78,9 prosenttia.

Vuonna 2022 ensisynnyttäjien osuus kaikista synnyttäjistä Suomessa oli 43,7 prosenttia. Lapsista 35 prosenttia syntyi Uudellamaalla. Vuonna 1924 Suomessa syntyi 78 000 lasta, pari vuotta sitten enää hieman alle 45 000.

Vastasyntyneen pojan elinajanodote 1920-luvulla oli 50,2 ja tytön 55,1 vuotta. Pari vuotta sitten elinajanodote oli pojilla jo 78,6 ja tytöillä 83,8 vuotta.

BirdLife Suomen Tornien taisto -tapahtumaan osallistuttiin tällä kerralla yli 300 lintutornissa ympäri maan. Kahdeksan aamutunnin aikana Pyhäjoella havaittiin 122 lintulajia, mikä on uusi ennätys. Sadan lajin raja rikkoutui 18 tornissa. Läntisellä Uudellamaalla eniten lajeja havainnoitiin Hangossa.

Meiltä 3/4G -osat ja -tarvikkeet

johtaja Sebastian Risku ylisti hienoa yhteistyötä kaupungin ja asukkaiden välillä.

-Itselläni on 3- ja 6-vuotiaat lapset, jotka tulevat varmasti viettämään täällä aikaa. Varsinkin tuo köysirata näyttää sellaiselta, jossa vanhin lapseni roikkuu vaikka kuinka pitkään, Risku kertoi. Parinkymmenen metrin

matkan kuljettava köysirata sai avajaispäivänäkin lasten suurimman huomion.

-Köysirata oli ensimmäisenä toivelistalla, sen ympärille tämä lähti rakentumaan. Inkoon muumipuistossa on vastaavanlainen köysirata ja lapset ovat pitäneet siitä paljon, Al-Gburi sanoi.

8-vuotias Aida ja 10-vuotias isoveli Veide nimesivät köysiradan ykskantaan seikkailuradan suosikikseen.

-Tämä on muutenkin tosi kiva paikka. Olen käynyt täällä jo ennen näitä avajaisia ja tulen varmasti käymään paljon jatkossakin, Veide sanoi.

7-vuotias Leevi ei saanut köysiradasta tarpeekseen ja veivasi sitä edestakaisin monta kertaa vaihtelevalla tyylillä. Liikunnanohjaaja Patrik Ekström näytti lapsille kuinka radan voi kiertää tietyssä järjestyksessä ja ottaa vaikka leikkimielistä kisailua siitä, kuka on nopein.

-En ole vielä kokeillut, mutta minulla menisi siihen ehkä viisi minuuttia, Leevi arveli.

Gullön kukkalaakso ihasteltavana Kukkivat narsissit varma kevään merkki

(Raasepori) Varma kevään saapumisen merkki on se, kun narsissit alkavat kukkia Gullön kartanolla. Kartanon kukkalaakso avataan yleisölle lauantaina 11. toukokuuta. Kukkalaaksossa kulkee metsän läpi noin puolen kilometrin mittainen polku, jonka varret ovat täynnä kauniisti kukkivia narsisseja.

Ensimmäiset sipulit istutettiin alueelle vuonna 2007 ja tällä hetkellä siellä kukkii yli 30 000 narsissia. Lajikkeita on parikymmentä. Kukintaa on luvassa noin pariksi viikoksi.

Kukkalaakson Facebook-sivulla voi seurata narsissien kukkimista päivittäin. Kävelyreitin vieressä on kahvila, joka on avoinna narsissien kukinnan aikana päivittäin kello 11-18. Kukkalaakso löytyy Gullöntien päästä noin 14 kilometriä Tammisaaren keskustasta.

Raaseporissa Lepinjärven lintutornissa tunnistettiin lauantaina 88 lajia, Pohjanpitäjänlahdella 84, Tammisaaressa 58, Lippukalliolla 55 ja Grundsjössä 54 lajia. Hangossa Uddskatanilla havaittiin 94, Svanvikin tornissa 87 ja Kuningattarenvuorella 78 lajia. Inkoon Kopparnäsissä lajitunnistuksia kirjattiin 82.

Antenni-TV ilman kuukausimaksuja (vapaat kanavat) 3/4G-delar och -tillbehör från oss

Antenn-TV utan månadsavgifter (fria kanaler) www.ek-automatic.com

melkein sataan

Tapahtuma järjestettiin viime kesänä edesmenneen inkoolaisen Lasse J. Laineen muistolle. Hänen ideastaan syntyi aikanaan ensimmäinen Tornien taisto, joka järjestettiin keväällä 1994. BirdLife on järjestänyt tapahtuman vuodesta 2000.

Lintutorneissa havainnoi ja vieraili lauantaina noin 4 000 ihmistä, ja suurimmassa osassa maata heikkotuulisessa poutasäässä. Näkyvää muuttoa kuvailtiin lähes kaikkialla heikoksi. Edellisten päivien lämmin sää oli kuitenkin tuonut ilmoille melko runsaasti hyönteissyöjälintuja.

Kirjosieppoja havaittiin lähes joka toisessa tornissa, käkiä kuultiin 80 tornissa ja satakieliä yli 50 paikassa. Pohjoisimmassa tornissa Inarin Kaamasessa yllettiin

27 lajiin. Tapahtuman aikana aamuviidestä alkaen torneista havaittiin kaikkiaan yli 200 lajia. Yleisimmät olivat peippo, varis, västäräkki, sepelkyyhky ja sinisorsa. Bongaa päivä pihalla -tapahtumassakin tehtiin ennätyksiä, kun lähes 10 000 ihmistä havainnoi lintuja pihassaan viikonloppuna. Noin 6 400 pihalla havaittiin noin 230 lintulajia. Keskimäärin pihoissa havaittiin 18 lajia. Vähintään 50 lajia havaittiin noin 80 paikassa. Pihojen yleisimmät lajit olivat talitiainen, peippo ja sinitiainen. Nämä havaittiin vähintään kolmella pihalla neljästä. Näiden lisäksi mustarastas, varis harakka, räkättirastas, käpytikka, sepelkyyhky ja västäräkki havaittiin vähintään joka toisessa paikassa.

Narsissit kukkivat taas Gullön kartanon maisemissa.

KATTOTYÖT / TAKARBETEN

Marko Paavola 050 441 2713, marko@ph-pelti.com

Ab

Patrik Alén Teknikerv. 10, Ekenäs Teknikontie 10, T:saari 050 505 7731 info@vnplat.fi www.vnplat.fi

Plåttak/Peltikatot | Taksäkerhet/Kattoturvatuotteet Regnavvattningssystem/ Sadevesijärjestelmät |Plåtlister/Peltilistat

LEIPOMO / BAGERI

Keskuskatu 82 Centralgatan, Karjaa/Karis Auki/Öppet: ma-pe 7.00-17.00 må-fre la 8.30-15.00 lö

TURVAKOTI /

LAKIASIAINTOIMISTO / JURISTBYRÅ

Köpmansgatan 24, Karis Kauppiaankatu 24, Karjaa Tel./Puh. 040 589 6365 info@fredenberg. www.fredenberg.

LAKIPALVELUT / JURIDISKA TJÄNSTER

JURIDISKA TJÄNSTER - LAKIPALVELUT

Sara Neovius JM/OTM 010 257 3437 förnamn.efternamn@op.fi • www.op.fi/raseborg etunimi.sukunimi@op.fi • www.op.fi/raasepori

Carola Nordlund Skattesakkunnig/Veroasiantuntija 010 257 3434

010 238 8000

Hanko, Tammisaari, Karjaa, Pinjainen, Mustio

Sähkö-, teollisuusautomaatio-, tele, ATK- ja antenniasennukset El-, industriautomation-, tele-, ADB- och antenninstallationer

Sähkö- ja LVI-tarvikemyynti El- och VVS-materialförsäljning

Myymälä 0400 209 999 • ekenas@mekonomen.fi Korjaamo 019 246 2950 (BD-Auto) Korjaamo Hanko 0400 195 598 (TM-Carservice)

info@ajohansson.fi www.ajohansson.fi

RAKENNUSPALVELU / BYGGTJÄNST

• Asuntokaupan kuntotarkastukset

• Märkätilatöiden valvonta

• Kirvesmiestyöt www.ktkruunu.fi 045 673 9164 • info@ktkruunu.fi

Leif Nordström • 0400 485 826 • Arvid Stålarms väg 25 Renoverings och saneringsarbeten. Målningsarbeten inom och utomhus. Sprutmålningar, tak, fasader, hallar. Skylifttjänster, fasadtvätt även höghus. Kakel, klinker, tapet och mattarbeten. Golvslipningar, lackeringsarbeten. Mindre metallarbeten, svetsarbeten.

/ SOTNINGSTJÄNST

mtnuohous@gmail.com

since 1999 puh./tel. 050 532 5959

nuohoukset – sotning tiiveyskokeet ja kuvaukset – provtryck och kontrollfilmning hormien saneeraus – sanering av skorstenar och rökkanaler lv-puhdistus ja -mittaus – ventilationsrengöring och -mätning tikkaat ja sadevesikourut – taksäkerhetsprodukter och rännor

Siivouspalv elut kotiin, loma-asumiseen ja yrityksille, luotetta vasti ja joustavasti. Städtjänster för hemmet, fritidsboendet och

OSTEOPATIA FISKARS

Santeri Kaatra Osteopaatti AMK

Puh. 044 336 3036

Peltorivi 9, Fiskari

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO / SPECIALTANDTEKNIKER

Viherlehdonkatu 8, T:saari Grönalundsgatan 8, Ekenäs Puh. 040 703 2393 Tel.

SILMÄLÄÄKÄRI / ÖGONLÄKARE

SILMÄLÄÄKÄRI

LÄÄKÄRIPALVELUT / LÄKARTJÄNSTER

Ajanvaraus 06 558 1111 www.wellmedic.fi

Lääkärin vastaanotto ja työterveyshuolto Korttimaksu tai lasku

Terveystori

Korkeavuorenkatu 5-7, 10300 Karjaa

Nykyaikainen tilitoimisto