Uudenmaan pienten ja keskisuurten yritysten näkymät parantuneet
Pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotukset ovat parantuneet selvästi verrattuna pariin edelliseen vuoteen sekä Uudenmaan Yrittäjien alueella että valtakunnallisesti. Uudenmaan Yrittäjien mukaan käänne näyttää nyt pysyvältä. Valtakunnallisesti yhtä moni yrittäjä odottaa yleisten talousnäkymien paranevan kuin huononevan. Valtakunnallisestikin alueellinen hajonta on suurta ja yritysten odotukset vaihtelevat nollan molemmin puolin.
Uudenmaan yrittäjien yleiset suhdannenäkymät ovat hieman koko maan keskiarvoa negatiivisemmat ja vielä piirun verran nollan alapuolella. Uudellamaalla yritykset suhtautuvat työllisyyden, liikevaihdon ja innovaatioiden kehitykseen kuitenkin valtakunnallista keskiarvoa myönteisemmin.
Uudenmaan Yrittäjien alueella pk-yritykset ovat hieman koko maata kasvuhakuisempia. Kasvuhalut ovat lisääntyneet hieman vuodentakaisesta, mutta on edelleen tavallista alempana. Joka kolmas alueen yrityksistä tavoittelee kasvua ja kuusi prosenttia on voimakkaasti kasvuhakuisia. Tässä erottuu erityisesti Itä-Uusimaa, jossa noin puolet yrityksistä pyrkii kasvuun. Uudellamaalla työvoiman saatavuus ja suhdanteet koetaan kasvun esteiksi.
Toimintaympäristön haasteet
Kyselyyn vastanneiden Länsi-Uudenmaan alueella toimivien yritysten odotukset
ovat monilta osin heikommat kuin Uudellamaalla ja muualla maassa keskimäärin.
-Ei alavirisyydelle varmastikaan yhtä tiettyä selitystä löydy, mutta Länsi-Uudellamaalla vaikuttaa olevan suuria haasteita työvoiman saatavuuden ja muiden resurssitekijöiden kanssa. Nämä heijastuvat selkeästi myös kehittämishalukkuuteen, Uudenmaan Yrittäjien aluejohtaja Petri Ovaska sanoo. Tilannetta voi selittää hänen mukaansa myös se, että toimintaympäristö ei pysty tarjoamaa luotettavaa tulevai-
suuden näkymää.
-Tämän näkymän parantamiseksi olisi hyvä entisestään tiivistää alueen kuntien ja elinkeinoelämän toimijoiden yhteistyötä ja yhdensuuntaista tavoitteiden asettamista, Ovaska mainitsee.
Työvoiman saatavuuden ilmoittaa esteeksi 16 prosenttia alueen vastaajista. Uudellamaalla sen ilmoittaa suurimmaksi esteeksi 14 prosenttia vastaajista. Koko maassa luku on 12 prosenttia. Resurssitekijät kehittämisen ja kasvun esteiksi ilman työvoiman saatavuutta ilmoittaa viisi prosenttia Länsi-Uudenmaan
Esteellisyyttä ja hallinnollisia epäselvyyksiä
Inkoo
vastaajista.
Näkymä selvästi miinuksella
Syksyn pk-yritysbarometri perustuu hieman alle 4 200 pienen ja keskisuuren yrityksen vastauksiin. Länsi-Uudellamaalla vastaajia oli noin 130. Kyselyyn vastanneiden yritysten suhdannenäkymää seuraavan vuoden ajalle kuvaava saldoluku on -7. Koko maassa saldoluku on nollilla ja Uudellamaalla keskimäärin -1. Keski-Uudellamaalla näkymä on peräti seitsemän pykälää plussalla.
Länsi-Uudellamaalla yrityk-
sen kehittämisen tai kasvun pahimmat ulkopuoliset esteet ovat yleinen suhdanne- ja taloustilanne (44 % vastaajista). Vastaavat luvut ovat koko maassa 38 ja Uudellamaalla 41 prosenttia. Sen sijaan kustannustaso ja kilpailutilanne ovat Länsi-Uudellamaalla pienempiä esteitä kuin muualla. Kustannustasoa pitää esteenä yhdeksän prosenttia ja kilpailutilannetta vain seitsemän prosenttia alueen vastaajista. Uudellamaalla vastaavat luvut ovat 12 ja 10 prosenttia, koko maassa 12 ja 11 prosenttia. Liikevaihdon suhdannenäkymä on Länsi-Uudellamaalla +1, koko maassa +10 ja Uudellamaalla pykälän parempi. Henkilökunnan määrän kehittymisen saldoluku on alueella -3, koko maassa +3 ja Uudellamaalla +4.
Investointiodotukset ovat Länsi-Uudellamaalla saldoluvussa -18 ja Uudellamaalla keskimäärin -16. Yrityksen kannattavuuden saldoluku on alueella -25, koko maassa -9 ja Uudellamaalla keskimäärin -15. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus kaikista yrityksistä on Länsi-Uudellamaalla alhaisin, 28 prosenttia. Koko maassa niiden osuus on 38 ja Uudellamaalla 39 prosenttia.
Työvoima ja resurssitekijät
Lähes kolme neljästä kyselyyn vastanneesta Länsi-Uudenmaan yrityksestä ilmoittaa, että niillä ei ole tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Sellaista on 16 prosentilla. Koko Uudellamaalla ilman tutkimus- ja kehittämistoimintaa on 64 pro-
senttia yrityksistä ja sellaista löytyy hieman yli joka viidennestä yrityksestä.
Yhdeksän kymmenestä Länsi-Uudellamaalla toimivasta yrityksestä ilmoittaa, ettei ole tehnyt yhteistyötä korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa viime vuonna. Koko maassa vastaava luku oli 85 ja Uudellamaalla 88 prosenttia.
Kuusi prosenttia Länsi-Uudenmaan vastaajista on tehnyt yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa, kolme prosenttia tutkimuslaitosten kanssa ja prosentti yliopistojen kanssa. Ammatillisten oppilaitosten kanssa yhteistyötä on tehnyt 36 prosenttia Länsi-Uudenmaan yrityksistä. Koko maassa määrä on 28 ja Uudellamaalla 33 prosenttia. Kunnallisten tai seudullisten kehitysyhtiöiden kanssa yhteistyötä on tehnyt Länsi-Uudellamaalla vain viisi prosenttia vastaajista. Koko maassa osuus on seitsemän ja Uudellamaalla yhdeksän prosenttia. Uudenmaan yrityksistä alle kolmanneksella on ollut rahoitustarpeita viimeisen vuoden aikana. Rahan korkea hinta sekä kireät vakuusvaatimukset ovat tärkeimpiä syitä sille, ettei yritys ole hakenut tai saanut rahoitusta. -Haluamme rohkaista yrityksiä valmistautumaan talouden käänteeseen ja kysynnän piristymiseen. Finnveran takaus voi auttaa rahoituksen järjestymisessä. Olemme myös valmistelemassa lainaohjelmaa mikroyritysten kasvuun tähtääviin investointeihin, Finnveran aluejohtaja Anna Karppinen viestittää.
jätti sairaalapäätöksestä valituksen hallinto-oikeuteen
(Inkoo) Inkoon kunta on jättänyt valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen HUS:in kesäkuussa tekemästä palveluverkkopäätöksestä. Inkoo pitää itseään asianosaisena prosessissa, sillä Lohjan sairaalan toiminta vaikuttaa hyvin merkittävästi kuntalaisten hyvinvointiin ja kunnan elinvoimaan. Kunnan mukaan asia on tärkeä myös kunnan ja seudun asukkaiden sekä sairaalan henkilökunnan kannalta. Myös Siuntio yhtyy valitukseen. HUS-yhtymä päätti vastikään aikaistaa päätöstään sulkea Lohjan sairaalan synnytysosasto jo joulukuun alussa tänä vuonna. Kesällä yhtymähallitus päätti, että
Lohjan synnytykset siirtyvät muualle aikaisintaan Naistenklinikan remontin valmistuttua ja viimeistään Jorvin sairaalan lisätilan valmistuttua. Naistenklinikan peruskorjatut tilat otetaan käyttöön marras-joulukuun aikana.
Aluksi täytäntöönpanokielto Koska HUS on päättänyt jouduttaa Lohjan sairaalan synnytysosaston sulkemista, Inkoo pyytää hallinto-oikeutta pikaisesti ottamaan kantaa mahdollisuuteen asettaa päätökselle täytäntöönpanokielto. Kunnan mukaan hallinto-oikeus on ollut jo asian tiimoilta yhteydessä
HUS:iin. Inkoon mukaan nyt on tärkeää, että oikeusistuin ottaa kantaa siihen, rikkooko HUS:in päätös Suomen lainsäädäntöä.
Kunta perustelee valitustaan sillä, että esteellisinä pidettäviä henkilöitä on osallistunut asian käsittelyyn. Lisäksi kunta viittaa hallinnollisiin epäselvyyksiin ja mm. epäilyyn vaillinaisesta dokumentoinnista ja joidenkin kokouspöytäkirjojen puuttumisesta.
Valitusta perustellaan myös työoikeudellisilla virheillä, muilla menettelyvirheillä ja kielellisillä oikeuksilla. Kunta kertoo saaneensa lainopillisia neuvoja mm. am-
mattijärjestö Tehyltä ja Folktingetiltä valituksen tekemiseen.
Oikaisut ja aluevalitus
HUS-yhtymähallitus kokoontui ylimääräiseen kokoukseen kesäkuun puolivälissä käsittelemään uudelleen talouden sopeuttamisohjelmaa ja palveluverkkotyötä, koska aiemmasta päätöksestä jätettiin viisi oikaisuvaatimusta.
Yhtymähallitus päätti uudelleen Lohjan ja Porvoon sairaaloiden profiilimuutoksista ja hyväksyi äänestyksen jälkeen uuden, sairaaloiden profiilimuutoksia koskevan
päätöksen aiemman suunnitelman mukaisesti. Yhtymähallitus hylkäsi tuolloin Hangon, Karkkilan ja Vihdin oikaisuvaatimukset. Raaseporin oikaisuvaatimus saapui vasta määräajan jälkeen ja se jätettiin tutkimatta. Sen sijaan yhtymähallitus hyväksyi Inkoon ja Siuntion oikaisuvaatimukset ja totesi, että vaatimuksen kohteena olevaa päätöstä rasittaa esteellisyyteen perustuva menettelyvirhe, minkä vuoksi se poistettiin.
Yhtymähallitus hyväksyi esteellisyyttä koskevat väitteet, koska niitä ei voitu varmuudella sulkea pois epävarman oikeustilan vuoksi.
Esteellisyys kohdistui mm. luottamushenkilöihin ja puhe- ja läsnäolo-oikeutettuihin, jotka ovat samanaikaisesti Uudenmaan kunnan- tai kaupunginhallitusten jäseniä tai varajäseniä tai HUS-yhtymän jäsenten aluehallitusten jäseniä tai varajäseniä. Vaikka HUS hyväksyikin Inkoon oikaisuvaatimuksen, kunta päätti valittaa myös tästä päätöksestä, koska siinä oli kunnan mukaan selkeitä viitteitä virheistä päätöksentekomenettelyssä. Tässä tapauksessa kyseessä on aluevalitus Lohjan sairaalan synnytysosaston lakkauttamisesta. Kunnanhallitus päätti aluevalituksesta elokuun lopussa.
Länsi-Uudellamaalla toimivien yritysten odotukset ovat monilta osin heikommat kuin muualla. Uudenmaan Yrittäjien aluejohtaja Petri Ovaskan mukaan tilannetta voi selittää se, että toimintaympäristö ei pysty tarjoamaa luotettavaa tulevaisuuden näkymää.
Kaupunginvaltuusto aloitti syyskauden
Hangon taloudessa mukava suunta ilman isompia yllätyksiä
(Hanko) Hangon kaupunginvaltuusto on aloittanut syyskauden vajaan tunnin kokouksella. Valtuusto kunnioitti kokouksen alkajaisiksi vastikään edesmenneen matkailupäällikkö Kira Marschanin muistoa hiljaisella hetkellä. Suurin osa kokouksesta käytettiin talouden ensimmäisen vuosipuoliskon toteutuman ja koko vuoden ennusteen läpikäymiseen vt. talouspäällikkö Kim Adolfssonin esityksellä. Ilonaihe oli se, että tilikauden ylijäämän ennustetaan olevan tänä vuonna 600 000 euroa ja 0,3 miljoonaa euroa budjetoitua parempi.
Varjona lainataakka Adolfsson totesi talouden kehittyneen varsin mukavasti ja että ennusteeseenkin voidaan vielä vaikuttaa. Esimerkiksi verotulojen arvioidaan jäävän tänä vuonna 100 000 euroa budjetoidusta, mutta suunta voi muuttua vielä loppuvuoden aikana.
-Rahoitusosassa ei ole suurempia yllätyksiä. Valtionosuudet ovat edelleen surkeita, ne olivat 1,5 miljoonaa miinuksella jo aiemmin ja
nyt maksamme valtiolle vielä 100 000 euroa enemmän hyvinvointialueelle menevien 3,5 miljoonan euron sote-osuuksien vähennyksen jälkeen, Adolfsson kertoi. Yleishallinto on alittamassa talousarvionsa 0,4 miljoonalla ja ympäristötoimi 0,2 miljoonalla eurolla. Sivistystoimeen on tulossa 0,1 miljoonan euron ylitys ja muilla hallinnonaloilla toiminta on ollut talousarvion mukaista Hangon vesiliikelaitos mukaan lukien.
-Investoinnit tulevat olemaan 4,1 miljoonaa euroa, mikäli ne etenevät suunnitelmien mukaisesti. Lainataakka ei näytä muuttuvan suuntaan tai toiseen. Koko konsernin tulosennuste on 0,3 miljoonaa euroa ja se on kunnossa. Suuri lainataakka on meillä se kompastuskivi, mutta muuta katastrofia kaupungin taloudessa ei ole juuri nyt, Adolfsson kiteytti.
Ville Ekroos (kok) kysyi kaupungin lainojen kiinteistä koroista. Adolfssonin mukaan korkotasoja on monta ja ne ovat keskimäärin kolmen prosentin kieppeillä. Osavuosikatsaus ja ennuste merkittiin
Kansanedustajat normien kimpussa
Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien asettama norminpurkutyöryhmä on jättänyt hallitukselle uusia ehdotuksia purettavista normeista. Listalla on 33 ehdotusta.
Tavoitteena on helpottaa suomalaisten arkea yleisesti, sujuvoittaa sote-palveluita ja yritysten toimintaympäristöä sekä helpottaa tapahtumien järjestämistä, norminpurusta vastaavat kansanedustajat Sinuhe Wallinheimo (kok), Vilhelm Junnila (ps), Henrik Wickström (r) ja Mika Poutala (kd) tiedottavat. Norminpurkulista siirtyy seuraavaksi virkakunnan arviointiin, jota johtaa työ- ja elinkeinoministeriö.
-Uutta listaa laadittaessa on kuunneltu muun muassa tapahtuma-alan yrittäjien näkemyksiä sääntelystä. Jatkossa väliaikaisia tiloja tulisi voida käyttää helpommin erilaisten tapahtumien järjestämiseen ja melulupapäätöksiin tulee saada alan yrittäjien vaatimaa ennakoitavuutta. Osakeyhtiöiden lopet-
tamiseen liittyvän byrokratian keventäminen madaltaa puolestaan yrittäjyyden kynnystä, Wallinheimo viestittää.
Junnilan mukaan norminpurkuehdotuksissa on haluttu huomioida myös vaikeuksissa olevan rakennusalan ahdinko.
-Alalla on aivan liikaa byrokratiaa, joka asettaa pullonkauloja rakennushankkeille. Esimerkiksi lukuisten rakennuslupakorttien määrää on vähennettävä ja niiden uusimistiheyttä rajoitettava. Myös rakennusalan yrittäjien verottajalle tekemiä monia päällekkäisiä ilmoituksia on karsittava, Junnila mainitsee. Wickströmin mukaan Suomessa on paljon sääntelyä, joka ei ole enää tarkoituksenmukaista.
-On erittäin tärkeää, että tuemme yrittäjyyttä poistamalla turhaa byrokratiaa. Yrittäjyyden kautta käännämme maamme negatiivisen taloudellisen kehityksen, sillä yritykset luovat työpaikkoja ja myös hyvinvointia. Toivottavasti tämä laskee kynnystä perustaa yrityksiä, Wickström
Kvarnström Yle-päätöksestä: ”Parlamentaarinen perinne jatkuu”
Raaseporilainen kansanedustaja Johan Kvarnström (sd) pitää merkittävänä asiana sitä, että parlamentaarinen Yle-työryhmä pystyi sopimaan laajasta mietinnöstä, ja parlamentaarinen perinne yhtiön päätöksenteossa jatkuu.
-Rahoituksesta on todettava, että kompromissi on raskas, mutta parempi kuin vaihtoehto, jossa se vaihtelee hallituskoalition mukaan. Emme voi varmuudella tietää, mitä olisi tapahtunut, ellemme olisi päässeet kompromissiin.
tiedoksi.
Jälki- ja etukäteen
Moottorikatu 5:ssä sijaitsevan kiinteistön myyntiin lisättiin ehto. Valtuusto päätti, että mikäli kiinteistökauppa ei ole toteutunut lokakuun loppuun mennessä, myyntipäätös raukeaa. Kaupalle ei huomattu määritellä takarajaa myyntipäätöksessä viime vuoden marraskuussa. Kaupungin mukaan se ei ole toteutunut odotetussa aikataulussa ja siksi takaraja on tarpeen. Teollisuustontti päätettiin myydä 520 000 eurolla Kronospan Rigalle.
Carunalle sähköasemaa varten itäiseltä teollisuusalueelta jo aiemmin varattuun alueeseen sovelletaan viiden euron neliöhintaa käyttörajoitusalueella ja muilta osin hinta on 15 euroa. Vuosivuokra on viisi prosenttia vahvistetusta myyntihinnasta. Caruna aikoo ostaa alueen jossain vaiheessa ja se toivoi kaupungilta hintatietoa etukäteen.
Lisäksi valtuusto hyväksyi kuntatekniikan 235 000 euron talousarvioylityksen vuodelle 2024 ja päätti siirtää 20 000 euroa yleishallinnolta tekni-
seen toimeen ja puisto-osastolle Haagapuiston lammen ja lähiympäristön kunnostamiseksi. Kyseessä on asukasäänestyksellä valitun osallistuvan budjetoinnin hankkeen toteuttaminen.
Vanha ja uusi aloite Loppuun käsitellyksi julistettiin Jaana Pulkkisen (sd) valtuustoaloite vuoden 2020 syyskuulta. Siinä esitettiin hallintosäännön päivittämistä kaupungin strategian mukaisesti. Vastauksessa todetaan johtoryhmän aloittaneen työn elokuussa ja päivitetty sääntö tuodaan valtuuston käsiteltäväksi joulukuussa 2024.
Rolf Nyström (sit) jätti aloitteen Hangon uimarantojen kunnostamiseksi. Hän totesi aikanaan hienojen hiekkarantojen nykytilan olevan kaupungille häpeäksi.
-Täällä markkinoidaan, että uimarantoja on 30 kilometriä. Tämä ei ole totta, sillä suuri osa niistä on kasvanut umpeen ja hoito on laiminlyöty. Niillä ei viihdy kukaan ja kuitenkin matkailuun halutaan panostaa. Täällä pitäisi olla Suomen komeimmat rannat. Asia on korjattava
viipymättä ja rannat saatettava aikaisempaan tilaansa, Nyström sanoi. Aloite lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Kokouksessa valittiin myös Hangon edustajat alueelliseen työ- ja elinkeinolautakuntaan. Jäsenet ovat RKP:n Mikael Lindqvist
(varajäsen Kim Fagerlund), SDP:n Jorma Nousiainen (Sami Laine) ja kokoomuksen Ville Ekroos (Tony Särs). Lautakunta päättää työvoimapalvelujen lakisääteisten tehtävien järjestämisestä. Lisäksi se toimii Raaseporin, Hangon ja Inkoon työllisyysalueen työvoimaviranomaisena.
HÖSTMIDDAG MED
DANS till Jussi Lindberg på Brankis i Hangö SYYSILLALLINEN JA
TANSSIT Jussi Lindbergin tahtiin Hangon Brankiksella lördag/lauantai 28.9. kl./klo 18-24
Sluten tillställning (EFM) men alla välkomna med, dörren stängs kl. 18. Suljettu tapahtuma (OPM) mutta kaikki ovat tervetulleita, ovi menee kiinni klo 18. Bindande anmälan senast
viestittää.
Hänen mukaansa erityisesti sosiaali- ja terveysalalla ehdotus ammattiharjoittajamalliin liittyvien hallinnollisten prosessien selkeyttämisestä on tärkeä askel oikeaan suuntaan.
Uusi sote-alan palveluntuottajille tehty Soteri-rekisteri on aiheuttanut kohtuutonta haittaa yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville. Palvelu on ollut alusta lähtien ruuhkautunut ja käsittelyjonot useita kuukausia.
Uusi laki toi merkittäviä muutoksia ja useita uusia vaiheita viranomaisen käsittelyprosessiin. Aiemmin yksinyrittäjät saivat aloittaa toimintansa ilmoituksella. Nyt heidän on odotettava viranomaisen rekisteröintipäätöstä ennen kuin saavat aloittaa toiminnan. Tilapäisen lakimuutoksen valmistelu on aloitettu hakemusruuhkan purkamiseksi.
-Uusi rekisteri on aiheuttanut kohtuutonta haittaa yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville. Ministeriö on aloittanut on-
gelman ratkaisun jämäkästi. Asiaa on hyvä käsitellä avarakatseisesti ja löytää tehokkaimmat ratkaisut, Poutala toteaa.
Hallitusohjelman tavoitteena on tunnistaa 300 byrokraattista normia, jotka pitäisi poistaa tai joita pitäisi lieventää. Normityöryhmä jatkaa seuraavan purkulistan laatimista. Se kannustaa kansalaisia ja etujärjestöjä aktiivisuuteen ja ilmoittaa ottavansa vastaan ehdotuksia sujuvamman Suomen ja toimivamman arjen puolesta matalalla kynnyksellä.
Myynnissä
ensimmäistä pääsee kantamaan ostokset kotiin Bo på landet ämpärillä.
Paikoituksiin opasteet. Ota mukaasi myös käteistä (kaikilla myyjillä ei ole kortinlukijaa, useilla on käytössä MobilePay -sovellus)
Tähän vaihtoehtoon liittyi joka tapauksessa suuria riskejä Ylelle, Kvarnström viestittää. -Kulttuuri, jossa suuret hallituspuolueet sanelevat ehdot joka kausi, olisi kohtalokas Ylen riippumattomuuden kannalta ja lisäisi valtavien leikkausten riskiä, hän toteaa ja mainitsee yhtiöllä olevan suuri merkitys myös demokratian kannalta. Yleisradion toiminnan rahoittamiseksi peritään vuotuista yleisradioveroa. Henkilön Yle-vero on tulojen
määrästä riippuen enintään 163 euroa. Yhteisön vero on verotettavan tulon määrästä riippuen 140-3 000 euroa.
Kysy lisää / Fråga mer: Nils Fagerström 0400 513 234
M a rk k u Koi s ti n e n 0400 670 39 7 Koko remontti
Sariola tuo taas huvitusta Tammisaaren markkinoille ”Toiminnan pyörittäminen
Suomessa on vaativaa ja kallista”
(Raasepori) Tivoli Sariola aloitti tämän vuoden kiertueensa huhtikuussa Turusta. Seuraavana vuorossa on Tammisaari ja siellä tulevalla viikolla järjestettävät syysmarkkinat. Sen jälkeen vuorossa on Salon syysmarkkinat, johon kiertue perinteisesti päättyy.
-Kiertuekalenteriin on tullut joitakin muutoksia arvaamattomien säiden ja varsin korkeiksi nousseiden kustannusten takia. Tivolin vierailut paikkakunnilla ja siirrot on mietittävä ja ajoitettava tarkkaan ja samalla on huo-
mioitava myös muut kenttien käyttäjät, toimitusjohtaja Ville Sariola kertoo. Viime vuodet ovat olleet tivolialalla haasteellisia.
-Vaikka tämä työ ja elämäntapa on meille sydämen asia, on tosiasia, että tivolitoiminnan pyörittäminen Suomessa on vaativaa ja kallista, Sariola toteaa.
Tivoli huvittaa kansaa Tammisaaressa keskiviikosta perjantai-iltaan ja toiveena on aurinkoisia päiviä.
-Kaikki mahdollinen lumisateesta ja ukkosmyrskystä lähtien on tällä kiertueella
koettu. Tivolilaiset ovat varsin tottuneita tekemään töitä joka säässä, mutta erityisesti markkinakävijöiden viihtyvyyden kannalta toivoo tietysti aina kuivaa keliä. Sää vaikuttaa aukiolojen onnistumiseen paljon, joten pidetään peukut pystyssä, Sariola sanoo.
Tivoli Sariola tuo jälleen isomman laitekokonaisuuden Tammisaareen. Kentälle pystytetään 15 laitetta, sekä vauhdikkaampia sellaisia hieman isommille että rauhallisempia lastenlaitteita, ja lisäksi paikalta löytyy joukko pelipisteitä.
Sijaisvanhemmaksi tai -henkilöksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle?
Haemme joukkoomme vastaanotto- ja sijaisperheitä sekä sijaishenkilöitä kaiken ikäisille lapsille. Voisiko juuri sinun perheesi tarjota turvallisen kodin lapselle?
Tervetuloa kuulemaan lisää infotilaisuuteen: Lohja ti 17.9. klo 17.30–19.30, Lohjan kirjasto, Karstuntie 3
Espoo ke 18.9. klo 17.30–19.30, Postipuun vastaanottokoti, Armas Launiksen katu 10
Kahvitarjoilu klo 17 alkaen.
Ilmoittautuminen: luvn.fi/sijaisperheeksi
SKAL ry. laski raskasta liikennettä Suomen teillä Tammisaaressa reilusti alle joka kymmenes ajoneuvo ulkomaan kilvissä
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL keräsi alkuviikon liikenteenlaskennalla tietoa raskaan liikenteen ajoneuvojen kansallisuuksista Suomen teillä. Vuorokauden kestävä laskenta suoritettiin yhdeksässä pisteessä eri puolilla maata.
Laskennan tulokset osoittavat, että Suomen rajojen sisällä kuljetuksia suoritetaan aiempaa enemmän Suomeen rekisteröidyllä kalustolla. Taustalla ovat muun muassa Venäjän rajan sulkeutuminen ja muuttuneet EU-säädökset.
Liikennelaskennassa ulkomaisen kuljetuskaluston, sekä kuorma-autot että ajoneuvoyhdistelmät, osuus liikennevirrasta oli 10,7 prosenttia. Edellisessä liikennelaskennassa vuonna 2021 ulkomaisen kaluston osuus oli 12,8
prosenttia. Ajoneuvoyhdistelmistä ulkomaisia oli 13,6 prosenttia. Ulkomaisten kuorma-autojen osuus oli nyt toiseksi suurin viidettä kertaa järjestetyssä liikennelaskennassa.
Laskentapisteissä suurin ulkomaisten kuorma-autojen osuus oli tällä kerralla Raisiossa, 13,2 prosenttia. Vähiten ulkomaille rekisteröityä kalustoa liikkui valtatiellä 12 Hämeenkosken laskentapisteessä, jossa niiden osuus oli 4,9 prosenttia. Toiseksi vähiten ulkomaille rekisteröityä raskasta kalustoa laskettiin valtatiellä 25 Tammisaaressa, jossa sen osuus oli 6,4 prosenttia.
Vuoteen 2021 verrattuna ulkomaisen kaluston osuus väheni eniten 19 prosentista 12,4 prosenttiin valtatie 21:llä Pellossa. Ulkomaisen kaluston
osuus lisääntyi yhdessä laskentapisteessä 10,2 prosentista 11,6 prosenttiin Parkanossa. Vuonna 2010 ulkomaisten kuorma-autojen osuus Suomen liikenteessä oli noin seitsemän prosenttia. Vuoden 2021 laskennassa noin 13 prosenttia Suomen tiestöllä kulkeneista raskaista ajoneuvoista oli rekisteröity Suomen ulkopuolelle.
-Suomeen rekisteröityjen ja ulkomaisen kuljetuskaluston suhteellinen osuus on tärkeä tieto. Se muodostaa yhden osan Suomen huoltovarmuuden tilannekuvasta ja kertoo toisaalta suomalaisten yritysten kilpailukyvystä ja markkinaosuudesta. Koska tietoa ei muutoin ole kattavasti saatavilla, tuotamme itse tämän tilastotiedon, SKAL:in johtaja Petri Murto kertoo.
Seuralla jo puolen miljoonan siivu IF Raseborgilla kohtalainen Kunniakierros
(Raasepori) Yleisurheilukentillä laitettiin taas töppöstä toisen eteen IF Raseborgin Kunniakierros-tapahtumissa. Tiistaina Karjaalla ja torstaina Tammisaaressa tempaistut varainkeruuiltamat houkuttelivat mukaan yhteensä noin sata osallistujaa.
Väki kuntoili rataa ympäri tunnin ajan ja kantoi sponsoreidensa tukemana kortensa kekoon joko könttäsummalla tai kierroskohtaisella laskurilla.
Rahaa rehkittiin tällä kerralla runsaat 25 000 euroa, josta IF Raseborgin tilille kilahtaa 80 prosenttia. Loput menevät Suomen Urheiluliiton ja NÅID-piirin kassaan. Viime vuonna seuran Kunniakierros-tapahtumissa mätettiin osapuilleen 28 000 euroa. -Tavoitteena oli nyt päästä samaan tai hieman ylikin, mutta vähän siitä jäätiin. Tulos on silti ihan kohtalainen ja pääsimme edelleen siihen 25 000-35 000 euron haarukkaan, josta seuralle jää 80 prosenttia potista, puheenjohtaja Kristoffer Silfver kertoi. Kunniakierros-kapteenina toimi seuran valmentaja Thomas Sjöström, joka haali valmennettavilleen nohevan setelipinon yhteistyökumppaneilta. Myös Tammisaaren Rotaryklubilla oli vahva vaikutus valuuttavyöryyn.
-Thomas teki oikein hyvää työtä ja sai mm. paikallisten yritysten henkilökuntaa in-
nostumaan. Samalla osa vakituisista rahankerääjistä jäi tänä vuonna pois ja toivottavasti kyseessä oli heille vain välivuosi. Yritykset lähtevät kyllä yhä tukemaan Kunniakierrosta, mutta eri alojen taloudelliset haasteet näkyvät siinä, että summia ei ainakaan nosteta vaan pikemminkin hieman leikataan, Silfver sanoi. Karjaalla ahkerimmin kenttää kiersivät seuran juniorit Ville Ekebom ja Emma Nyman (26 kierrosta), Tammisaaressa puolestaan Thomas Puhakka (25). Joku saattoi enemmänkin painella, mutta heillä ei ollut kierros-
VALAISIMIA ja VARJOSTIMIA
mittaria raksuttamassa. -Kunniakierros on seuramme tärkein tulonlähde, jolla rahoitetaan iso osa toiminnasta. Kerättyjen varojen avulla pystymme pyörittämään toimintaa vakiintuneella tasolla maltillisilla harrastusmaksuilla. Nythän on ollut puhetta siitä, että SUL:n kiinnostus Kunniakierros-kampanjaan on hiipumassa. Sen takia seurakentällä on ollut mietinnässä vaihtoehtoisia toteuttamismalleja, jos tämä SUL:n vetämänä loppuu, Silfver raotti. Yli 40 vuotta kirmannut Kunniakierros on järjestetty SUL:n ja sen jäsenseurojen yhteistyöllä. Seurat ovat tänä aikana keränneet varoja toimintaansa yhteensä yli 33 miljoonaa euroa. IF Raseborg on kaikkien aikojen tuloksissa 10 parhaan joukossa lähes puolen miljoonan siivullaan.
Fiberbredband, kabel-tv och betalkanaler
karistelefon.fi
Karjaan urheilukenttää kierrettiin tiistaina täydellä tarmolla.
Tivoli viihdyttää Tammisaaren syysmarkkinoilla tulevalla viikolla keskiviikosta perjantai-iltaan. Toiveissa on aurinkoista säätä.
KATTOTYÖT / TAKARBETEN
Marko Paavola 050 441 2713, marko@ph-pelti.com
Ab
Patrik Alén Teknikerv. 10, Ekenäs Teknikontie 10, T:saari 050 505 7731 info@vnplat.fi www.vnplat.fi
Plåttak/Peltikatot | Taksäkerhet/Kattoturvatuotteet
Regnavvattningssystem/ Sadevesijärjestelmät |Plåtlister/Peltilistat
LEIPOMO / BAGERI
Keskuskatu 82 Centralgatan, Karjaa/Karis Auki/Öppet: ma-pe 7.00-17.00 må-fre la 8.30-15.00 lö
TURVAKOTI / SKYDDSHEM
SÄHKÖPALVELUT
010 238 8000
Hanko, Tammisaari, Karjaa, Pinjainen, Mustio
Sähkö-, teollisuusautomaatio-, tele, ATK- ja antenniasennukset El-, industriautomation-, tele-, ADB- och antenninstallationer
Sähkö- ja LVI-tarvikemyynti El- och VVS-materialförsäljning
SÄHKÖTYÖT & SUUNNITTELU
info@ajohansson.fi www.ajohansson.fi
LUKOT
RAKENNUSPALVELU / BYGGTJÄNST
www.ktkruunu.fi
045 673 9164 • info@ktkruunu.fi
Leif Nordström • 0400 485 826
• Asuntokaupan kuntotarkastukset
• Märkätilatöiden valvonta
• Kirvesmiestyöt
• Arvid Stålarms väg 25 Renoverings och saneringsarbeten. Målningsarbeten inom och utomhus. Sprutmålningar, tak, fasader, hallar. Skylifttjänster, fasadtvätt även höghus. Kakel, klinker, tapet och mattarbeten. Golvslipningar, lackeringsarbeten. Mindre metallarbeten, svetsarbeten.
NUOHOUSPALVELUT / SOTNINGSTJÄNST mtnuohous@gmail.com
since 1999 puh./tel. 050 532 5959
nuohoukset – sotning tiiveyskokeet ja kuvaukset – provtryck och kontrollfilmning hormien saneeraus – sanering av skorstenar och rökkanaler lv-puhdistus ja -mittaus – ventilationsrengöring och -mätning tikkaat ja sadevesikourut – taksäkerhetsprodukter och rännor
TAKSIPALVELUT / TAXITJÄNSTER
Hanko 0400 613 400 R aasepori 0400 17 01 17 Ajamme kela,- vpl ja kuluttajakyytejä
LAKIASIAINTOIMISTO / JURISTBYRÅ
Köpmansgatan 24, Karis Kauppiaankatu 24, Karjaa Tel./Puh. 040 589 6365 info@fredenberg. www.fredenberg.
LAKIPALVELUT / JURIDISKA TJÄNSTER
JURIDISKA TJÄNSTER - LAKIPALVELUT
Sara Neovius JM/OTM 010 257 3437 förnamn.efternamn@op.fi • www.op.fi/raseborg etunimi.sukunimi@op.fi • www.op.fi/raasepori
Carola Nordlund Skattesakkunnig/Veroasiantuntija 010 257 3434
Vyöhyketerapeutti
Terhi Kaakinen
Bockbodantie 477, Tammisaari 040 527 0008
Myymälä 0400 209 999 • ekenas@mekonomen.fi Korjaamo 019 246 2950 (BD-Auto) Korjaamo Hanko 0400 195 598 (TM-Carservice)
företaget, pålitligt och flexibelt. HUOLTOA
PESULA / TVÄTTERI
SIIVOUSPALVELUT / STÄDTJÄNSTER
Siivouspalv elut kotiin, loma-asumiseen ja yrityksille, luotetta vasti ja joustavasti. Städtjänster för hemmet, fritidsboendet och
Nykyaikainen tilitoimisto Since 2004
Nykyaikainen tilitoimisto
www.azets.fi/raasepori
www.azets.fi/raasepori
OSTEOPATIA FISKARS
Santeri Kaatra
Osteopaatti AMK
Puh. 044 336 3036
Peltorivi 9, Fiskari
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO / SPECIALTANDTEKNIKER
Viherlehdonkatu 8, T:saari Grönalundsgatan 8, Ekenäs Puh. 040 703 2393 Tel.
SILMÄLÄÄKÄRI / ÖGONLÄKARE
Silmälääkäri LT Antti Kuoppala
Ajanvaraus Hanko 019 248 6740 Karjaa 019 230 940
Meiltä myös näkökenttätutkimukset medioptik.fi
SILMÄLÄÄKÄRI
LÄÄKÄRIPALVELUT / LÄKARTJÄNSTER
wellmedic
Terveystori
KEHONHUOLTOPALVELUT / KROPPSVÅRDSTJÄNSTER PSYYKKINEN HYVINVOINTI / PSYKISKT VÄLMÅENDE
Ajanvaraus 06 558 1111 www.wellmedic.fi
Lääkärin vastaanotto ja työterveyshuolto Korttimaksu tai lasku
Korkeavuorenkatu 5-7, 10300 Karjaa
TERAPIAHUONE WOIMA
Salla Holmalahti Psykoterapeutti ET Peltorivi 10 as 2, Fiskari, holmalahtisalla@gmail.com
PARISUHDEKORJAAMO Tuloksekasta psykoedukaatiota 30 v. kokemuksella outi.whynot@gmail.com
