Hangon talousarvio hyväksyttiin nuijankopautuksella
(Hanko) Hyvää yhteistyötä ja -henkeä sekä virkakunnan että poliitikkojen kesken tiukassa taloustilanteessa kiitelleet ryhmäpuheenvuorot riittivät Hangon kaupunginvaltuustossa vuoden 2025 talousarvion hyväksymiseen kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti. Vaatimattomaan 114 000 euron ylijäämään perustuvasta budjettikirjasta ei käyty sen enemmän keskustelua, eikä tavallisesti mielipiteitä herättäviin investointihankkeisiinkaan tarvinnut kajota. Hangon vesiliikelaitokselle budjetoidaan hieman alle 260 000 euron tulos vuodelle 2025. Talousarviopykälän käsittely kesti vain puolisen tuntia. Ryhmäpuheenvuoroissa valtuutettuja huolestutti edelleen epävarma taloustilanne tulevina vuosina ja mm. infran kasvava korjausvelka. Lisäksi korostettiin hyvinvointipanostusten, elinvoimatoimien ja tulomuuton tärkeyttä. Uusi kaupunginjohtaja sai kiitoksia Hankoon tuomastaan raikkaasta toimintatavasta ja asioihin tarttumisesta sekä ilmapiirin tervehdyttämisestä päätöksenteossa.
Ei sentään pelkkää murhetta
Kaupunginjohtaja Petra Ståhl totesi tavoitteena olleen ensi vuodelle nollatulos ja se,
Valtuutetuilla oli helppo ilta, vaikka talousarvioluvut huolestuttivatkin. Tuore kunnallisneuvos Sture Söderholm sai aplodit päättäjätovereiltaan. Kuva kokouslähetyksestä.
että lisää lainaa ei nosteta, vaan investoinnit on rahoitettava vuosikatteella. Tämä onnistuu, kun talousarvion vuosikate on 3,5 miljoonaa ja investoinnit noin 3,4 miljoonaa, josta Hangon veden osuus on 865 000 euroa. Suurimmat muutokset menopuolella ovat ensi vuonna energiakustannusten ja eläinlääkintämenojen nousu. Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunta hyväksyi marraskuussa Siuntion Eläinlääkärit Oy:n tarjouksen eläinlääkinnän päivystyspalveluista vuosille 2025-2026. Korotus aiemmasta hintatasosta on huomattava. Palvelu maksaa läntisen
Uudenmaan kunnille ensi vuonna 814 000 euroa ja seuraavana vuonna hieman enemmän. Ympäristöterveysalueelle budjetoitiin kuluvalle vuodelle ostopalveluihin 410 000 euroa, josta suurin osa on eläinlääkintäpalveluja.
-Suurin tekijä joka meitä kurittaa, on valtionosuudet. Olemme yksi harvoista kunnista, jotka maksavat valtiolle sen sijaan että saisimme valtionosuuksia. Tänä vuonna maksamme 1,6 miljoonaa ja ensi vuonna ennusteen mukaan 1,4 miljoonaa euroa, Ståhl kertoi.
Hangossa odotettiin, että valtionosuusjärjestelmä olisi uudistettu jo vuodelle 2026,
Hallinto-oikeus palautti asian aluehallintovirastolle
mutta se siirtyy ainakin vuodella eteenpäin.
-Tämä on valitettavaa ja meitä tuskin hymyilyttää vuoden päästä yhtään enempää kuin nyt, Ståhl sanoi. Palkat on laskettu kolmen prosentin korotuksen mukaan ja kaupunginjohtajaa toivoo sen riittävän.
-Investointeja ei ole paljon, mutta niiden joukossa on muutama elinvoimahankekin, eli talousarvio ei sisällä pelkkää murhetta, Ståhl sanoi ja mainitsi esimerkkeinä museon uuden pysyvän näyttelyn, johon on varattu 250 000 euroa, sekä osallistuvan budjetoinnin jatkamisen.
-Kaikkea mitä toivottiin, ei
voida tehdä, vaan nyt on keskityttävä pakollisten asioiden hoitamiseen, Ståhl sanoi ja kiitti osaltaan myös poliittisia ryhmiä suuresta työpanoksesta talousarvion laadinnassa. Hän kertoi vielä kokouksen päätteeksi, että tasavallan presidentti on päättänyt myöntää kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sture Söderholmille (r) kunnallisneuvoksen arvonimen.
Lisämäärärahoja ynnä muuta
Valtuusto hyväksyi lisämäärärahat kuluvan vuoden talousarvioon. Maa-alueiden hankintaan lisättiin 285 000 euroa ja kunnan osuuteen työmarkkinatuesta 100 000 euroa. Työterveyshuoltoon lisättiin 150 000 euroa menopuolelle ja 40 000 työterveyshuollon korvauksiin.
Lisäksi vuoden 2024 talousarvioon lisättiin verotuloja noin 11 000 euroa ja vähennettiin valtionosuuksia noin 140 000 eurolla. Yhteisöverokertymä on jäämässä 565 000 arvioitua pienemmäksi, kunnallisveroa on tulossa vastaavasti 540 000 ja kiinteistöveroa 36 200 euroa enemmän kuin viime vuonna arvioitiin.
Kaupunginvaltuusto päätti, että Långörin ja Gloskärin viemäriosuuskunnan 10-vuotias jätevesiverkosto otetaan vastaan korvauksetta vuoden 2025 alusta lähtien. Osuus-
Keinäsen haettava uusi ympäristölupa Horsbäckin
(Raasepori) Viime vuoden keväällä Horsbäckissä uuden kierrätyslaitoksen käyttöön ottanut Romu Keinänen Oy joutuu hakemaan toiminnalle uuden ympäristöluvan valitusten vuoksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä. Uudenmaan Ely-keskus vaati muutoksia muutamiin lupamääräyksiin. Yksityishenkilön valituksessa vaadittiin, että aluehallintoviraston päätös kumotaan ja lupahakemus hylätään.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi laitokselle ympäristöluvan vuoden 2023 helmikuussa. Lupa koskee jätteiden vastaanottoa, välivarastointia, pihatoimintaa, metallijätteen esimurskausta, murskausta, erottelua ja lajittelua.
Aluehallintovirasto päätti tuolloin, että yhtiö voi aloittaa hakemuksen mukaisen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Sen myöntämällä ympäristöluvalla sai vastaanottaa, välivarastoida ja käsitellä jätteitä enintään 93 500
tonnia vuodessa, ja varastoida jätejakeita kerrallaan enintään 6 000 tonnia.
Lomautuksia ja selvityksiä
Toimitusjohtaja Toni Keinänen kertoo, että toiminta pantiin jäihin Horsbäckin laitoksella maanantaina. Töitä riittää joksikin aikaa parille kolmelle hengelle huolto- ja siivoustöissä, mutta lomautuksilta ei vältytä. Ne koskevat arviolta vajaata kymmentä henkilöä ja noin 3-6 työntekijälle voidaan tarjota töitä yrityksen muilta laitoksilta. Katkos vaikuttaa myös yrityksen alihankkijoihin. Hallinto-oikeus muutti välipäätöksellään kesällä 2023 aluehallintoviraston täytäntöönpanomääräystä. Uuden laitoksen koekäytön aikana vastaanotettava ja käsiteltävä jätemäärä saa olla enintään 20 000 tonnia vuodessa ja vaarallisen jätteen kertavarastointimäärä enintään 50 tonnia. -Kyseinen lupaa pienempi volyymi oli syy myös aiem-
Yhtiössä arvioidaan, että uusi ympäristölupa heltiää suunnilleen neljässä kuukaudessa. (Arkistokuva)
min syksyllä käydyille yhteistoimintaneuvotteluille, joiden seurauksena jouduimme irtisanomaan Raaseporissa kuusi työntekijää. Odotimme, että uusi lupa olisi tullut jo aiemmin, Keinänen sanoo.
Hänen mielestään hallinto-oikeuden päätös syntyi varsin heppoisin perustein ja luvan palauttaminen uuteen käsittelyyn on pettymys. Kei-
nänen katsoo, että asiat olisi saatu korjattua aiempaa lupahakemusta täydentämällä. Hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan, että asiaa ei voida ratkaista lupamääräyksiä muuttamalla.
-Emme valita päätöksestä, koska oikeusprosessiin menisi vuosia. Tärkeintä on nyt se, että saamme uuden luvan. Teetämme kolmella konsul-
tilla uudet suunnitelmat hulevesien käsittelystä, meluntorjunnasta ja tulipaloriskeistä oikeuden päätöksen mukaisesti. Arvelen, että luvan saaminen kestää tällä tavalla nelisen kuukautta, Keinänen sanoo. Horsbäckin uuden kierrätyslaitoksen rakentaminen maksoi yli 10 miljoonaa euroa.
Aloittamislupa kumottiin
Hallinto-oikeus päätti asiasta äänestämällä runsas viikko sitten. Hallinto-oikeustuomareiden äänet menivät tasan ja puheenjohtajan ääni ratkaisi. Oikeus kumosi aluehallintoviraston päätöksen valituksen johdosta ja palautti asian uutta käsittelyä varten aluehallintovirastolle. Samalla kumoutui aluehallintoviraston myöntämä toiminnan aloittamislupa.
Oikeus hylkäsi yksityishenkilön esittämän vaatimuksen katselmuksen suorittamisesta. Valitus hylättiin myös siltä osin, kun kyse oli me-
kuntaan on liittynyt nelisenkymmentä kiinteistöä. Investointihanke, jossa rakennettiin pumppaamo, 5,4 kilometriä paineviemäriä ja samalla valokuitu, maksoi 420 000 euroa. Lisäksi vahvistettiin FuGen Energia Oy:n vuokrausehdot akkuvarastolle kaavaillulle tontille Koverharin alueella. Vuokrasopimuksen kertakorvaus on vuosivuokra 20-kertaisena, mikäli vuokralainen luovuttaa vuokraoikeuden ennen rakentamisvelvoitteen täyttymistä. Suunnitellun hankkeen toteuttaminen edellyttää poikkeamislupaa. Tiedoksi merkittiin luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden ilmoittamat sidonnaisuudet. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Jouko Kavander (sd) kertoi, että asiassa on ollut vaikeuksia koko 3,5 vuotta jatkuneen toimikauden ajan, ja velvollisuudesta on huomauteltu yleensä kerran vuodessa.
-Näistä on tärkeä ilmoittaa, vaikka sidonnaisuuksia ei olisikaan. Edelleen on 5-7 ilmoitusvelvollista, jotka eivät ole ilmoittaneet sidonnaisuuksistaan, Kavander ilmoitti. Tarkastuslautakunnan varajäseneksi Kaija Heikkisen tilalle valittiin Päivi Moilasheimo-Jansson ja ympäristölautakunnan jäseneksi Marja-Liisa Hovin tilalle Iina Ekroos.
nettelystä aluehallintovirastossa, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja luonnonsuojelulain mukaisesta selvityksestä. Myös vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylättiin.
Raaseporin ympäristönsuojeluviranomainen antoi aiemmin valitusten johdosta vastineen, jossa todettiin muun muassa, että laitoksen melua tulee rajoittaa enemmän kuin jo myönnetyssä ympäristöluvassa.
”Koska vaihteleva ja kolahduksista aiheutuva melu on merkityksellisin normaalitoiminnan aikainen haitta lähialueelle, hallinto-oikeus katsoo, että asiaa ei tule jättää pelkästään jälkivalvonnassa hoidettavaksi. Kun otetaan huomioon, että kyseessä on uusi metallijätteen käsittelylaitos, joka sijoittuu kohtalaisen lähelle asuinkiinteistöjä, hakijan olisi tullut esittää yksityiskohtainen meluntorjuntasuunnitelma, joka olisi tullut käsitellä osana lupaharkintaa”, oikeus toteaa päätöksessään.
20,3
Kaupunginhallitus äänesti Raaseporin investoinnit uuteen muotoon
(Raasepori) Raaseporin kaupunginhallitus jatkoi talousarvion käsittelyä kuluneella viikolla runsaasti äänestäen. Käyttötalousosa saatiin valmiiksi jo parisen viikkoa sitten, mutta kokous keskeytettiin yön tullessa vastaan, ja investointihankkeet jätettiin odottamaan.
Kaupunginhallitus ehdottaa maanantaina kokoontuvan valtuuston hyväksyvän vuodelle 2025 yhteensä 20,3 miljoonan euron investoinnit. Summa on 300 000 euroa pienempi, kuin kaupunginjohtajan tekemä ehdotus edelliseen kokoukseen.
Investointiehdotus syntyi maanantaina seitsemän äänestyksen jälkeen, joten puhetta ja erilaisia mielipiteitä voidaan olettaa riittävän vielä valtuuston kokoukseenkin.
Kaupunginhallituksen edellisessä kokouksessa äänestettiin myös talousarvion käyttö-
talousosasta.
Karjaan uuteen päiväkotiin esitetään 6,8 miljoonaa vuodelle 2025 ja 1,65 miljoonaa euroa vuodelle 2026. Kaupungin omistamien rakennusten peruskorjauksiin esitetään ensi vuodelle 1,2 miljoonaa euroa ja liikenneväyliin 1,5 miljoonaa. Pienvenesatamiin ja rantarakenteisin ehdotetaan reilun miljoonan euron investointeja. Raaseporin vesiliikelaitoksen investoinnit ovat ensi vuonna 2,4 miljoonaa euroa.
Pohjan monitoimitalohankkeeseen ei esitetä vielä määrärahaa, sillä hankesuunnitelma palautettiin valmisteluun jo aiemmin. Myös uimahallin korjaushanke on jäämässä tässä vaiheessa ilman määrärahaa. Pinjaisten päiväkotihanketta selvitetään niin ikään, eikä siihen ehdoteta summia.
Kaupunginhallituksen
kokouksessa kuluneella viikolla pidettiin neuvottelutauko Camilla Grundström (sd) pyynnöstä kohdassa Ekenäs högstadieskola. Kati Sointukangas (vihr) ehdotti, että vuodelle 2025 varataan 500 000 euron määräraha Karjaan yhteiskoulun peruskorjauksen suunnitteluun ja saman verran Ekenäs högstadieskolanin korjauksen suunnitteluun. Suunnittelun jälkeen ratkaistaisiin, kumpi kouluista kunnostetaan ensin. Korjausmäärärahoiksi Sointukangas ehdotti vuosille 2026 ja 2027 yhteensä 10,9 miljoonaa euroa. Mikael Nylund (r) ehdotti, että vuoden 2027 investointitalousarvioon varataan 500 000 euron määräraha Karjaan yhteiskoulun korjauksen suunnitteluun.
Äänestyksessä Sointukankaan ehdotus hävisi RKP:n äänin 6-5. Sointukangas, SDP:n Camilla Grundström,
Ulf Heimberg ja Frank Holmlund sekä Harri Burtsov (kok) merkityttivät eriävät mielipiteensä. Nylundin määrärahaehdotus hyväksyttiin äänin 6-0 ja viisi tyhjää. Yhteiskoulun peruskorjauksen arvioidaan maksavan 20,1 miljoonaa euroa.
Ekenäs högstadieskolanin hankkeeseen ehdotetaan aivan samaa 11,4 miljoonan euron investointimäärärahaa kuin Karjaan Katarinaskolanin meneillään olevaan peruskorjaukseen ilman lisärakennusta budjetoitu summa. EHS-hankkeeseen ehdotetaan 500 000 euroa vuodelle 2025 ja yhteensä 10,9 miljoonaa euroa seuraaville kahdelle vuodelle.
Katarinaskolanin hankkeeseen tarvitaan vielä ensi vuonna 1,7 miljoonaa euroa ja lisärakennukseen suurella liikuntasalilla ehdotetaan 300 000 euroa. Hankkeen
kokonaiskustannus on 10,2 miljoonaa euroa ja sen on tarkoitus valmistua kesään 2027 mennessä.
Burtsov ehdotti, että investointitalousarviosta poistetaan 400 000 euron määräraha Tammisaaren keskuskentän katsomojen uusimiseen. Asiaa pureskeltiin kahdella neuvottelutauolla ja lopulta esittelijän ehdotus voitti äänin 9-2 (Burtsov, Sointukangas).
Ehtona on, että EIF hakee Palloliitolta avustusta katettujen lisäkatsomopaikkojen rakentamiseen. Mikäli arvioidaan, että kaupungin osuus ja mahdollinen avustus eivät riitä katsomopaikkojen rakentamiseen, asia käsitellään uudelleen.
Burtsov ehdotti, että investoinneista poistetaan Västerbyn tekonurmihankkeeseen esitetty 890 000 euroa. Enemmistö oli hankkeen kannalla ja äänestystulos oli tässäkin
9-2. Hankkeen kokonaiskustannusten arvioidaan olevan lähes 1,5 miljoonaa euroa. Edelleen Burtsov ehdotti, että investoinneista poistetaan Karjaan urheilukentän kunnostamiseen vuodelle 2026 esitetty 550 000 euron määräraha ja sama summa seuraavalta vuodelta.
Nylund puolestaan ehdotti hankkeeseen 600 000 euroa jo vuodelle 2025 ja samaa summaa vuodelle 2026. Tästä tuli kaupunginhallituksen ehdotus valtuustolle äänin 9-2.
Yksimielisesti päätettiin leikata 400 000 euroa urheilu-, vapaa-aika- ja liikuntapaikkojen saneeraukseen ja uusimiseen varatusta määrärahasta. Momentille muut vapaa-ajan laitokset jäi näin 100 000 euroa. Annika Pråhl (r) ehdotti ulkoilureitteihin 200 000 euron määrärahaa ja ehdotus hyväksyttiin äänin 9-2.
HUS-yhtymän koko henkilöstöä koskevien yhteistoimintaneuvottelujen päätökset ovat valmistuneet. Organisaatiosta vähenee noin 780 henkilötyövuotta. Irtisanomisia on 280 ja loput pääosin määräaikaisuuksien päättymisiä ja eläköitymisiä. Irtisanomiset kohdistuvat ensisijaisesti hallintoon ja tukipalveluihin sekä päällikkö- ja johtajanimikkeillä tai vastaavissa tehtävissä työskenteleviin henkilöihin. Hallinnosta ja tukipalveluista
vähennetään noin 340 henkilötyövuotta, joista irtisanomisia on 170. Hoitohenkilökuntaan kuuluvia työntekijöitä irtisanotaan hieman alle sata ja lääkäreitä alle 10. Kaikki heistä eivät tee välitöntä potilastyötä, HUS tiedottaa. Henkilöstöön kohdistuvaa vähennystarvetta onnistuttiin sen mukaan pienentämään vaihtoehtoisilla ratkaisuilla. Niillä löydettiin seitsemän miljoonan euron säästöt. HUS aikoo vähentää ostopalveluja ja vuokratyön käyttöä
JHL arvostelee irtisanomisia:
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton mukaan HUS rapauttaa työntekijöiden irtisanomisilla palvelua ja työhyvinvointia, ja vähennykset heikentävät väistämättä erikoissairaanhoitoa Helsingissä ja Uudellamaalla.
Raaseporin sairaalan päivystys siirtyy vuoden 2025 alussa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hoidettavaksi.
”HUS lopettaa Raaseporissa lähes kaikki toimintonsa psykiatriaa lukuun ottamatta, muut palvelut pitää jatkossa hakea Lohjalta, Espoosta tai kauempaa. Esimerkiksi Hangosta on miltei kahden tunnin matka Meilahden sairaalaan Helsinkiin”, JHL tiedottaa.
-Esimerkiksi kaikkien eläköityvien tilalle ei palkata uutta työntekijää eikä kaikkia määräaikaisuuksia jatketa.
Rujojen vähennysten perimmäinen syy on, että valtio ei ole rahoittanut toimintaa riittävästi. Sama ongelma koskee Suomen hyvinvointialueita, JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström suomii.
-Alueiden rahoitus tulee suoraan valtiolta. Nykyhallituksen politiikka on vetää äärimmäistä säästölinjaa, vaikka se romuttaisi toimivat palvelut. Hyvinvointialueet tarvitsevat verotusoikeuden, jotta ne voivat päättää itse palvelujen järjestämisestä. Muuten rahoituspohjan ja palveluiden
murentuminen jatkuu jatkumistaan tavallisten ihmisten ja työntekijöiden kustannuksella, Ekström jatkaa. Vähennykset osuvat JHL:n mukaan erityisen pahasti tukipalveluihin ja esimerkiksi tietotekniikan työntekijöistä vähennetään noin viidennes. Työtehtäviä yhdistellään niin, että hoitologistikon ja vahtimestarin tehtävät poistuvat. Uusi monipalvelutyöntekijän toimenkuva sisältää esimerkiksi ruokapalveluissa avustamista, kassatyöskentelyä, logistiikkatehtäviä ja potilaskuljetuksia.
JHL:n pääluottamusmiehet Niina Koskela ja Jenni Sorvari katsovat, että HUS ei ymmärrä tukipalveluiden tärkeyttä. Kun tukipalveluista karsitaan, hoitohenkilökunta joutuu tekemään entistä enemmän sihteerin tehtäviä ja muita töitä, mikä vie aikaa potilailta.
-Ilmeisesti HUS:in johto on unohtanut, että tukipalveluiden tehtäviin vaaditaan pitkä koulutus. Nyt tehtäviä yhdistellään lyhyellä varoitusajalla ja työntekijät joutuvat opettelemaan uusia vastuullisia tehtäviä lennosta, Koskela sanoo.
-Työntekijät ovat jo nyt rasittuneita ja tekevät jatkuvasti ylitöitä. Nämä muutokset lisäävät työn kuormitusta ja työntekijöiden väsymystä en-
sekä tehostaa tilojen käyttöä. Lisäksi vähennetään kliinistä lisätyötä ja ylitöitä. Paikallisten sopimusten muutoksilla saadaan useiden miljoonien säästöt.
Kustannustehokkuuden lisäämiseksi toimintoja järjestellään uudelleen. Muutokset koskevat kaikkia sairaaloita. Suurimmat muutokset kohdistuvat konsernihallintoon, tietohallintoon ja tukipalveluihin.
Lisäksi päätettiin yhtymäjohtoon kohdistuvista
tisestään, Sorvari lisää.
Moitteita ymmärryksen puutteesta
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen RKP-ryhmä arvostelee alueen muita puolueita ymmärtämättömyydestä HUS:in rahoitustarpeisiin. Se kertoo olleensa valmis neuvottelemaan muiden hyvinvointialueiden kanssa rahoituksen lisäämisestä henkilöstövähennysten välttämiseksi. Nyt se ilmoittaa pettymyksensä siitä, että ehdotus ei saanut tukea muilta. Aluehallituksen jäsen Henrik Wickström sanoo kokoomuksella ja SDP:llä olevan asiassa suurin vastuu.
-Haluamme säilyttää lähipalvelut Raaseporissa ja Lohjalla. Olemme valmiita myös asettamaan vaatimuksia sille, että osa palveluista säilyy. Olen hyvin huolissani ja myös vihainen tiedoista Raaseporin sairaalaan jäljelle jäävistä palveluista, Wickström sanoo.
HUS-yhtymähallituksen jäsen Karin Cederlöf on myös huolissaan toimintojen leikkauksista ja vaikutuksista lähisairaaloihin. Sairaalakohtaisista henkilöstövähennyksistä saadaan lisätietoa tulevalla viikolla.
-Olemme saavuttaneet kipurajan HUS:iin kohdistuvissa säästöissä. HUS on vajon-
toimenpiteistä. Laajennettu johtoryhmä lomautetaan ensi vuonna kahdeksi viikoksi ja muu johto viikoksi. Vuoden 2025 arvioinnista lähtien tiettyjä johtavia viranhaltijoita koskevan tulokseen ja tavoitteisiin sidotun muuttuvan palkanosan maksamisen edellytyksenä on, että HUS pääsee tulostavoitteeseen. Rekrytointikieltoa voidaan jatkaa pisimmillään vuoden 2025 loppuun.
Neuvotteluissa saavutettiin 50 miljoonan euron pysyvät
nut jo polvilleen pyrkiessään tasapainottamaan talouttaan, Cederlöf kuvailee. Hänen mukaansa HUS:illa on jo nyt suuria vaikeuksia hoitaa potilaita ajallaan.
vuosittaiset säästöt. -Päätökset ovat erittäin raskaat, mutta taloudellisen tilanteemme vuoksi välttämättömät, toimitusjohtaja Matti Bergendahl kommentoi. Koko henkilökunnalle järjestettiin asiasta tiedotustilaisuus torstaina.
HUS-yhtymähallitus päätti yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä osana vuoden 2025 talousarviovalmistelua. Yhtymäkokous leikkasi
TABORKYRKAN
Västankvarnvägen 111 Ingå st Sö 1.12 kl. 18.00 Adventsgudstjänst
Predikan: Tom Hellsten Sång av Taborkören. Kyrkkaffe.
Ingå Sv. Metodistförsamling Hjärtligt välkomna!
kesäkuussa vuoden 2025 talousarviokehystä 43 miljoonalla, mikä nosti vuoden 2025 kokonaissopeutustarpeen 140 miljoonaan euroon. Neuvotteluiden alkaessa säästötavoitteen arvioitiin tarkoittavan enintään noin 990 henkilötyövuoden vähennystä.
Koko remontti alkaen 100 €/kk Hela remonten från 100 €/mån
Kysy lisää / Fråga mer: Nils Fagerström 0400 513 234
M a rk k u Koi s ti n e n 0400 670 39 7
kymppikatto.fi
Toimeentulo helppoa valtaosalla eläkeläisistä
Suurin osa vanhuuseläkeläisistä pitää toimeentuloaan helppona, käy ilmi Eläketurvakeskuksen kyselytutkimuksessa, jossa on seurattu samoja vastaajia vuosina 2017, 2020 ja 2023. Kuitenkin noin joka kymmenes koki toimeentulovaikeuksia kaikkina kyselyvuosina, mikä kertoo vaikeuksien pitkittymisestä. Valtaosa eläkeläisistä sai tavanomaiset menonsa katetuksi helposti ja pystyi maksamaan välttämättömyysmenoja turvautumatta säästöihin. Lisäksi rahaa jäi jäljelle välttämättömien menojen jälkeen. Suurin osa olisi myös suoriutunut suuremman yllättävän maksun maksamisesta.
-Kuluttajahintojen nopea nousu ei näytä laajasti heikentäneen vanhuuseläkeläisten taloudellista tilannetta. Kulutustarpeita on mahdollisesti myös sopeutettu, Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Liisa-Maria Palomäki arvelee.
Kuitukaista, kaapeli-tv ja maksukanavat
karjaanpuhelin.fi
Vaikeudet asumis-, terveydenhoito- ja lääkemenoissa lisääntyivät hieman vuodesta 2020 vuoteen 2023. Vaikeuksia näiden kulujen hoitamisessa koki viime vuonna viidestä seitsemään prosenttia vastaajista. Ruokamenojen maksamisessa vaikeuksia oli kolmella prosentilla vastaajista, mikä oli aiempia vuosia enemmän. Reilu kymmenes kyselyyn vastanneista arvioi, ettei rahaa jäänyt välttämättömien menojen jälkeen yhtenäkään vuotena. Noin joka kymmenennellä oli vähintään pieniä vaikeuksia terveydenhoitomenojen ja lääkkeiden maksamisessa kaikkina vuosina. Tätä useampi koki toimeentulovaikeuksia yhtenä tai kahtena kyselyvuonna. Pitkittyneet toimeentulovaikeudet olivat keskimääräistä yleisempiä pientä eläkettä saavilla, yksin asuvilla ja henkilöillä, joilla on jokin päivittäistä toimintaa rajoittava sairaus tai vamma.
Karjaalla
MEILTÄ SÄHKÖISET
PASSIKUVAT
Lions Club Karis-Karjaa
Lucia 2024
Luciaflickorna från vänster/Luciatytöt vasemmalta: Felicia Sjöblom, Pihla Malmström, Varpu Aakkula, Linnea Söderström, Ellen Allamo, Emilia Berlin o./ja Jazmin Mainetti. Foto/Kuva: Ian Granström
Årets 2024 Luciadeltagare alternerar som Lucia i år.
Luciafest
i Pojo kyrka fre 13.12 kl. 18.00
Program + glögg och pepparkakor. Gratis inträde. Hjärtligt välkomna att fira ljus i vintermörkret!
Lucia uppträder även i Fokus fre 13.12 kl. 9.30 samt ons 18.12 kl. 19.00 i Svartå kyrka.
Vuoden 2024 Luciaosallistujat vuorottelevat Luciana tänä vuonna.
Luciajuhla
Pohjan kirkossa pe 13.12. klo 18.00 Ohjelmaa + glögiä ja piparkakkuja. Ilmainen sisäänpääsy.
Sydämellisesti tervetuloa valon juhlaan talven pimeydessä!
Lucia esiintyy myös
Fokuksessa pe 13.12. klo 9.30 ja ke 18.12. klo 19.00 Mustion kirkossa.
Äänimajakoita ja valoheijastimia valtateiden
varsille Etelä-Suomessa kokeillaan uusia keinoja peurakolareiden ehkäisemiseksi
Suomen valkohäntäpeurakanta on kasvanut yli kaksinkertaiseksi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sen myötä myös peurakolareiden määrä on kasvanut ja samoin kolarivahinkojen aiheuttamat kustannukset viime vuosina.
Luonnonvarakeskus on tämän vuoksi päättänyt selvittää yhteistyökumppaneidensa kanssa, mitkä teiden ympäristötekijät lisäävät kolaririskiä. Samalla tutkitaan kolareiden ehkäisyyn tarkoitettujen laitteiden ja menetelmien toimivuutta.
Ääntä ja valoa teiden varsille
Hankkeessa on asennettu Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla valtateiden varsille äänimajakoita ja valoheijastimia kolarimäärien ja liikenneturvallisuuden kannalta tärkeiksi katsottuihin paikkoihin. Laitteiden vaikutusta kolareihin selvitetään vertaamalla sijoituspaikkojen aikaisempia kolarimääriä laitteiden käyttöönoton jälkeisiin määriin.
Tutkimuksessa selvitetään myös, miten liikenne, tienvarsien kasvillisuus ja sen hoito, suojarakenteet ja varoitusjärjestelmät, maisemarakenne, maankäyttö, riistanhoitotoimet ja sää vaikuttavat kolaririskiin.
Peurakolareita tapahtuu eniten Uudellamaalla, Varsi-
Tutkimuksessa selvitetään äänimajakoiden vaikutusta peurakolareiden määrään. Kun tutka tunnistaa eläimen, alkaa majakasta kuulua ihmisääntä. Tarkoitus on estää eläimen kulku tielle liikenteen sekaan. (Kuva: InnoTrafik Oy)
nais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeessä ja Pirkanmaalla. Samalla kolarivahinkojen kustannukset ovat kasvaneet
viime vuosina. Taloudellisten vahinkojen lisäksi kolarit ja niiden riski aiheuttavat stressiä autoilijoille. Lisäksi
kasvanut peurakanta aiheuttaa riskialueella läheltä piti -tilanteita.
Yhteistyötä metsästäjien kanssa Tutkimustulosten perusteella laaditaan riskikarttoja ja annetaan suosituksia onnettomuuksien ehkäisyyn. Tienkäyttäjien lisäksi hankkeen tulokset hyödyttävät Luken mukaan myös metsästäjiä. -Toivomme tutkimusalueen metsästäjien osallistuvan hankkeeseen tekemällä kolareita ehkäiseviä toimenpiteitä. Yhteistyö on arvokasta myös mallinnuksissa, joita varten toivomme esimerkiksi tietoa tienvarsinauhoituksista ja ruokintapaikoista. Hankkeessa saamme lisätietoa alueista, joille kannattaa erityisesti kohdistaa kannansäätelyä liikennevahinkojen vähentämiseksi, Luken erikoistutkija, projektipäällikkö Esa Huhta sanoo.
Hankkeesta vastaa Luonnonvarakeskus. Yhteistyökumppaneita ovat Suomen Riistakeskus, Väylävirasto sekä Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan Ely-keskukset. Äänimajakat on hankittu InnoTrafik Oy:ltä, joka myös vastaa niiden asennuksesta ja ylläpidosta. Ely-keskukset vastaavat valoheijastimien asennuksesta ja ylläpidosta. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
Vuoden tärkein myyntikuukausi lähestyy Kaupan odotukset joulusesonkiin hieman paremmat
Suomalaisten usko omaan talouteen on vahvistunut, ja samalla myös erikois- ja käyttötavarakaupan odotukset loppuvuoden myynnistä ovat kohentuneet, Kaupan liitto tiedottaa. Joulukauppaa rasittaa kuitenkin arvonlisäverotuksen kiristys, joka leikkaa niukasti kehittynyttä ostovoimaa entisestään.
-Arvonlisäverotuksen kiristäminen on ollut iso isku kotimaiselle erikois- ja käyttötavarakaupalle, joka kilpailee asiakkaista ulkomaisten toimijoiden kanssa, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja sanoo.
Joulukaupan alle ajastettu veronkiristys ja ostovoiman
leikkaus eivät liiton mukaan edes näytä tuottavan hallituksen toivomaa verokertymää.
-Samalla kun kaupan kotimaan myynneistä tilittämät arvonlisäverot ovat kutistuneet pitkin vuotta, hallituksen talousarvioesityksen alkuperäistä verokertymäennustetta on tälle vuodelle jouduttu supistamaan jo lähes 900 miljoonalla eurolla, Kurjenoja mainitsee.
Viime vuonna kaupan yritykset vastasivat tuotteiden arvonlisäveron kautta jopa noin 50 prosentista kaikesta Suomen arvonlisäverokertymästä. Erikois- ja käyttötavarakaupan odotukset loppuvuodelle ovat kuitenkin hieman
paremmat kuin viime vuonna.
-Odotukset ovat kohentuneet noin vuoden ajan, mikä on tietenkin positiivista. Erikois- ja käyttötavarakaupan myyntiodotukset alittavat silti edelleen pitkän aikavälin keskiarvon, Kurjenoja toteaa. Joulusesongin alku on viimeisen 10 vuoden aikana vuosi vuodelta hivuttautunut aikaisemmaksi, kun vielä runsas viisi vuotta sitten joulumyynti käynnistyi toden teolla vasta itsenäisyyspäivän aikaan. Marraskuun merkitys joulukaupassa on kasvanut selvästi, ja esimerkiksi kodintekniikan myynnissä marraskuu on jo joulukuuta vilkkaampi.
Joulukuu on silti edelleen ylivoimaisesti vuoden tärkein ja vilkkain myyntikuukausi. Joulukuun myynti kasvaa kuukausikeskiarvoon verrattuna noin viidenneksen. Viime vuonna marras-joulukuussa kotimaassa toimivan vähittäiskaupan arvonlisäverollinen liikevaihto oli noin 9,7 miljardia euroa. Joulusesongin tuoma lisäkulutus kotitalouksissa oli arviolta 214 euroa.
-Kuluttajilla on jouluhankinnoissa oiva tilaisuus tukea Suomen työllisyyttä ja taloutta tekemällä ostoksia kotimaassa toimivilta yrityksiltä, Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto muistuttaa.
Kaupunginjohtaja Hangon Suomalaisen Kerhon kutsuvieraana
(Hanko) Hangon Suomalainen Kerho ry:n vieraana oli viime viikolla pidetyssä esitelmätilaisuudessa Hangon kaupunginjohtaja Petra Ståhl.
Tilaisuus keräsi ravintola Nöjenin yläkertaan suuren joukon kerhon jäseniä. Petra kertoi taustoistaan ja työstään Hangossa. Vapaamuotoisessa tapaamisessa keskusteltiin monesta aiheesta kaupunkiin liittyen.
Esitelmän jälkeen kerhon jäsenillä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä, joihin kaupunginjohtaja vastasi tietämyksensä mukaan. Petra oli kiinnostunut kerhon toimin-
nasta ja reipas puheensorina jatkuikin koko tilaisuuden ajan. Sen lopuksi puheenjohtaja Jouko Ahonen luovutti kaupunginjohtajalle kerhon toiminnasta kertovan kirjan. Yhdistyksellä on pitkät perinteet, tänä vuonna tulee täyteen jo 90 vuotta. Kerhossa on ollut tähän asti vain miehiä. Tänä syksynä yhdistyksen hallitus teki uuden päätöksen ja sen myötä myös naiset ovat tervetulleita mukaan toimintaan. Kerho kokoontuu kuukausittain ja järjestää yhden matkan vuodessa yleensä ulkomaille. (Teksti ja kuva: Jari Martiskainen)
Kerhon puheenjohtaja Jouko Ahonen luovutti kaupunginjohtaja Petra Ståhlille yhdistyksen toiminnasta kertovan kirjan.
Kaupunginhallituksen esitys kismittää BK-46:n
(Raasepori) Vuonna 2008 valmistunut Karjaan tekonurmi on saanut hattuunsa sulan, joka ei ole kaikkein komeimmasta päästä. Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvisen mukaan kyseessä on Suomen vanhin tekonurmikenttä.
-Hän kävi jo muutama vuosi sitten paikan päällä toteamassa, että kenttä on todella huonossa kunnossa. Edelleen se saa kuitenkin luvan kelvata, kentän pääkäyttäjän BK-46 jalkapallon puheenjohtaja Dennis Lindholm puhalteli.
Maanantaina kokoontunut kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että vuoden 2025 talousarviossa Karjaan tekonurmelle varatusta 500 000 euron määrärahasta leikataan 400 000 euroa, joka käytännössä siirretään Karjaan urheilukentän kunnostamiseen. Uutta tekonurmea ei siis levitettäisi ensi vuonna, vaan akuuttiin tarpeeseen halutaan vastata korjaamalla yleisurheilupuitteet urheilukentällä. Sen kunnostamisen kokonaiskustannukset olisivat 1,2 miljoonaa euroa vuosien 2025 ja 2026 tehtävien töiden aikana.
BK-46 toivoo, että tulevana maanantaina talousarvion ja investointisuunnitelman vahvistava valtuusto vielä harkitsee asiaa.
-Olimme yhteydessä kaupunkiin ensimmäisen kerran tekonurmen uudistamisesta 7-8 vuotta sitten. Lopulta hankkeelle laadittiin kolmivuotinen suunnitelma, jonka aikana aluetta on kyllä paranneltu, mutta itse tekonurmen vaihtoa on lykätty kolmeen otteeseen. Aina tulee joitain muita pakottavia tarpeita. En tiedä, miten voisimme enää luottaa kaupungin sanaan, jos tämä päätetään ehdotuksen mukaisesti. Jos tekonurmea ei uusita ensi vuonna, niin onko mitenkään varmaa, että se tehdään vuonna 2026. En pidättäisi hengitystäni, Lindholm sanoi.
Järjestys uusiksi
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anita Westerholmin (r) mukaan hankejärjestystä muutettiin, eli ensin otetaan työn alle urheilukenttä ja sitten uusi tekonurmi. -Lajeja tulee kohdella oikeudenmukaisesti ja yleisSuomen
jalkapalloilussa
BK-46:n jalkapallokatraassa suhtaudutaan apeasti esitykseen siitä, ettei Karjaan tekonurmea uusitakaan ensi vuonna. Puheenjohtaja Dennis Lindholm kävi Suomen vanhimmalla tekonurmikentällä seuran tyttöjunioreiden kanssa.
urheilupuitteet on saatava paremmiksi, jotta kentällä voi järjestää toimintaa ja kilpailuja hyvissä olosuhteissa. Tähän on syytä ryhtyä senkin takia, että Tammisaaren keskuskentällä yleisurheilulla on nykyään niukemmat oltavat. Haluamme myös käynnistää nopeasti ulkoisten varojen hakemisen. Karjaan tekonurmihankkeessa olemme toteuttaneet ykkös- ja kakkosvaiheet, osa kolme siirtyisi nyt ehdotuksen mukaan eteenpäin, Westerholm sanoi. Lindholm painotti, ettei hänellä ole mitään urheilukentän korjaamista vastaan. IF Raseborg on penännyt yleisurheilun olosuhteiden kohentamista vähintään yhtä pitkään kuin BK on himoinnut uutta tekonurmea. Molemmilla seuroilla on tullut mitta täyteen ja IFR:n hihojen kääriminen ollaan palkitsemassa.
-Urheilukentän kunnostaminen on ehdottoman hyvä asia, mutta ehkä voisi katsoa, minne muualle kaupunki on rahojaan laittanut. Olemme pitkään olleet kilttejä ja sillä mielellä, ettemme vaadi liikaa. Kaupunginhallituksen esitys harmittaa kuitenkin niin paljon, että tuli joku raja vastaan. Pitää katsoa peiliin,
emme ole osanneet lobata asiaamme yhtä hyvin kuin toiset, Lindholm tokaisi.
Onko pakko?
BK-puheenjohtaja viittasi naapuriin, jossa kaupunki on yhteistyössä EIF:n kanssa päässyt syksyllä vauhtiin Västerbyn tekonurmihankkeessa. Ohituskaistaa ajanut Västerby on saamassa jalkapallohallin kupeeseen uuden tekonurmen jo ensi kesäksi kokonaiskustannuksiltaan lähes 1,5 miljoonan euron projektissa, josta kaupungin osuus on 1,25 miljoonaa. Aluehallintovirastolta saatiin hankkeeseen rahoitusta 200 000 euroa sillä ehdolla, että työt aloitettiin kuluvan vuoden lokakuuhun mennessä. Västerbyn hanke meni valtuustossa ensin läpi 750 000 euron varauksella, mutta syyskuussa tehdyssä talousarviomuutoksessa määräraha pomppasi 1,25 miljoonaan.
-Olemme tuota kyllä miettineet, että miten laskelmat menivät niin väärin. Ideaalitilanteessa kustannusarvio osuu oikeaan, mutta tässä niin ei käynyt. Kustannusten nousulle on kuitenkin esittää pätevät selvitykset, Westerholm sanoi.
Harri Burtsov (kok) eh-
Parannusta myös Raaseporissa, Hangossa ja Inkoossa
Aluehallintovirastot ovat selvittäneet kuntien liikuntapalveluiden resursointia. Kunnat käyttivät vuonna 2022 liikuntapalvelujen tuottamiseen 1,1 miljardia euroa. Investoinneista ja toimintamenoista koostuvat kokonaismenot kasvoivat vuonna 2015 tehdystä edellisestä selvityksestä lähes 187 miljoonaa euroa ja olivat asukasta kohden keskimäärin 206 euroa. Seitsemän vuotta aiemmin summa oli 174 euroa asukasta kohti.
Kasvaneen rahankäytön
huomaa myös eteläkärjen kuntien tilastosta. Raaseporissa käytettiin liikuntatoimeen vuonna 2015 reilut kolme miljoonaa euroa, kun vuonna 2022 potissa oli 4,3 miljoonaa. Hangossa on pompattu vajaasta miljoonasta 1,3 miljoonaan ja Inkoossa 249 000 eurosta 560 000 euroon. Luvuissa tapahtuu suurta vuosittaista vaihtelua, mitä selittävät suurelta osin investoinnit. Esimerkiksi Raaseporissa pyörittiin vuosien 2015-2022 välisenä aikana 2,6 ja 4,3 mil-
joonan haarukassa ja Hangossa 0,9-1,4 miljoonan euron maastossa.
Alueellamme ei sitä vastoin ylletä valtakunnan keskiarvolukuihin asukaskohtaisessa tilastossa. Hanko käytti vuonna 2022 liikuntatoimeen 171 euroa, Raasepori 159 ja Inkoo vain 104 euroa asukasta kohti. Numerot ovat silti huomattavasti kohentuneet jokaisella paikkakunnalla vuoden 2015 selvityksestä, jolloin Hangon lukema oli 104, Raaseporin 109 ja Inkoon 45 eu-
dotti kaupunginhallituksen kokouksessa ensi vuoden 890 000 euron investointimäärärahan poistamista Västerbyn hankkeesta, mutta ehdotus hävisi äänin 9-2.
-Västerbyn tekonurmeen laitetaan tosi iso raha. En tiedä, olisiko kenenkään maailma romahtanut, jos sitä hanketta olisi lykätty eteenpäin, Lindholm aprikoi.
Häntä hiertää myös se, että investointisuunnitelmassa on varattu 400 000 euroa Tammisaaren keskuskentän katsomorakentamiseen. Kaupunginhallituksen mukaan Palloliitto vaatii 200 katettua katsomopaikkaa lisää, jotta osakeyhtiövetoisen EIF:n edustusmiehistö voi pelata Ykkösliigassa. EIF:n tulee hakea Palloliitolta HatTrick-avustusta kattamaan rakentamiskuluja. Burtsov ehdotti tämänkin määrärahan poistamista, mutta hävisi jälleen maalein 9-2.
-Keskuskenttään panostaminen oli ihan perusteltua EIF:n noustua pääsarjaan ja kentän kunnostaminen hyödyttää myös muita kuin edustusmiehistöä. Mutta katsomoihin ei pitänyt alunperin edes mennä kaupungin rahaa, mikäli EIF putoaa pääsarjasta. Sattumoisin tuo 400 000 on sama sum-
ma, joka otettiin pois Karjaan uudelta tekonurmelta. Katsomoiden rakentamiseen palavalla rahalla olisi saatu 200 juniorille parempi pelikenttä, Lindholm puntaroi.
Onko kaupungin vain pakko rakentaa lisää katettua katsomotilaa omistamalleen Tammisaaren keskuskentälle?
-Pakko ja pakko. Lajiliitolla on myös Ykkösliigassa vaatimuksia ja meidän tulee järjestää niiden mukaiset olosuhteet. Lisäksi kaupunkia velvoittaa sopimus kentän nimioikeuden omistavan Tammisaaren Säästöpankin kanssa. En lähtisi asettamaan vastakkain keskuskentän katsomorakentamista ja Karjaan uutta tekonurmea, Westerholm sanoi.
Pitkin hampain
Onko Raaseporissa menossa isojako, jossa Tammisaarella on jalkapallo ja Karjaalla käsipallo?
-Ei se ihan niin mene. Onhan Karjaalla esimerkiksi jäähalli ja nyt panostetaan yleisurheiluun. Jalkapalloonkin on tekonurmi kyllä tulossa. Investointipaine on suuri, eikä sen purkaminen ole ihan helppoa, Westerholm muistutti. Lindholmin mukaan EIF ratsastaa jalkapallossa hyväl-
Meripuolustusta
lä aallolla.
-Pelaajien ja joukkueiden määrässä ei kuitenkaan ole niin hirveän suurta eroa EIF:n ja BK:n välillä. Edustusjoukkueet painivat toki eri sarjassa, mutta olemmekin tehneet valinnan pitää kustannukset kurissa ja tarjota jalkapalloa kaikille matalalla kynnyksellä. Uskon, että maltilliset harrastusmaksut ovat yksi syy viime vuosien kasvuun BK:ssa. Eniten harmittaa juuri se, että uuden tekonurmen lykkäämisestä kärsivät lapset ja nuoret, Lindholm totesi. Karjaan nykyinen tekonurmi on todettu kelvottomaksi ja jopa vaaralliseksi pelialustaksi, jolla BK-46 ei halua pelata otteluita kuin aivan pakon edessä. Tammisaareenkaan ei tee mieli lähteä, vaikka kuinka yritettäisiin olla yhtä Raaseporia.
-Sitä ehdotusta on aika vaikea myydä harrastajien vanhemmille, että ajakaa meidän kentän ohi ja jatkakaa Tammisaareen. Sama se on toisin päin, Tammisaarestakin tultiin Karjaan kentälle aika pitkin hampain keskuskentän ollessa keväällä työmaata, Lindholm virkkoi.
Turnaus tulilinjalla Karjaan tekonurmi on saanut uutta valaistusta ja kentän sivulle levitettiin syksyllä vanhaa Tammisaaren keskuskentän tekonurmea harjoittelualueeksi.
-Nämä ovat hyviä asioita, mutta ne tulivat pyytämättä. Tarvitsemme uuden tekonurmen, Lindholm teroitti. Vaikka hän nostaakin peukkua urheilukentän kunnostamiselle, niin se voi tuottaa BK-jalkapallolle lisämurhetta. Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna pidettävä suosittu junioriturnaus Kodintavaratalocup saattaa joutua ensi vuonna tulilinjalle.
-Urheilukentän aikatauluista ja työvaiheista ei ole vielä selkoa, mutta jos töitä tehdään syksyllä, niin emme pysty järjestämään turnausta. Peruminen ei ole varmaa, mutta se vaara tässä on. Siinä menisi muutama kymppitonni sivu suun ja joutuisimme miettimään aika monta asiaa uusiksi, Lindholm murehti.
tiivistettiin myrskysäässä
roa.
Hieman yli puolet kunnista arvioi selvityksessä, että resurssit riittävät liikuntapalvelujen rahoittamiseen kohtalaisesti. Puutteellisten resurssien vuoksi kunnat ovat joutuneet karsimaan liikuntapaikkojen kunnossapidosta, ohjatusta liikuntatoiminnasta ja investoinneista. Kuntien liikuntaseuroille myöntämien avustusten määrä kääntyi laskuun vuonna 2022 ja avustaminen on vähentynyt eniten Etelä-Suomessa.
Merivoimien johtama kansainvälinen merisotaharjoitus Freezing Winds 24 päättyi perjantaina. Harjoitukseen osallistui lähes 4 500 sotilasta ja noin 30 alusta, mikä teki harjoituksesta kaikkien aikojen suurimman Suomessa järjestetyn merisotaharjoituksen. Suomen merialueita riepotelleen Jari-myrskyn harjoituksen alkuun aiheuttamat haasteet kyettiin voittamaan. -Voisi sanoa, että harjoituksen aikana teimme
sääolosuhteista uuden liittolaisemme. Myrsky aiheutti toiminnan alkuun pieniä viivästyksiä, mutta opetti meitä sopeutumaan erittäin vaativiin oloihin ja sopeuttamaan myös nopealla aikataululla suunnittelua, harjoituksen johtaja, kommodori Marko Laaksonen sanoo. Myös Uudenmaan prikaati osallistui harjoitukseen. Mukana oli niin ikään Dragsvikiin lokakuussa saapunut Yhdysvaltain merijalkaväen lähes 200 henkilön osasto.
Leif Nordström • 0400 485 826 • Arvid Stålarms väg 25 Renoverings och saneringsarbeten. Målningsarbeten inom och utomhus. Sprutmålningar, tak, fasader, hallar. Skylifttjänster, fasadtvätt även höghus. Kakel, klinker, tapet och mattarbeten. Golvslipningar, lackeringsarbeten. Mindre metallarbeten, svetsarbeten.
Ekeröntie 317, Tammisaari
Santeri Kaatra
NUOHOUSPALVELUT / SOTNINGSTJÄNST mtnuohous@gmail.com nuohoukset – sotning tiiveyskokeet ja kuvaukset – provtryck och kontrollfilmning hormien saneeraus – sanering av skorstenar och rökkanaler lv-puhdistus ja -mittaus – ventilationsrengöring och -mätning tikkaat ja sadevesikourut – taksäkerhetsprodukter och rännor
