Fi manifesto web

DIGIOSAAMISEN OHJELMAJULISTUS THE E-SKILLS MANIFESTO Johdanto: Don Tapscott, Wikinomicsin kirjoittaja

Kirjoittajat ovat johtavia hallinnon, opetuksen, politiikan, tutkimuksen ja yritysten /elinkeinoel채m채n edustajia

DIGIOSAAMISEN OHJELMAJULISTUS THE E-SKILLS MANIFESTO Johdanto: Don Tapscott, Wikinomicsin kirjoittaja

Kirjoittajat ovat johtavia hallinnon, opetuksen, politiikan, tutkimuksen ja yritysten /elinkeinoel채m채n edustajia

ESIPUHE Tämänhetkisestä taloudellisesta epävakaudesta huolimatta siirtyminen tietopohjaiseen, innovaatioilla ohjattuun digitaaliseen talouteen on kiihtymässä. Eurooppalaisten yritysten kyky kilpailla ja innovoida riippuu yhä enemmän uuden tieto- ja viestintäteknologian strategisesta osaamisesta. Tämä uusi teollinen vallankumous palkitsee pätevät ja tietotekniikan hallitsevat työntekijät, mutta jättää vähemmän pätevät työntekijät haavoittuviksi. Alan toimijat ja markkinat kasvavat ja teollisuudessa etsitään uusia voimavaroja ja kykyjä; digiosaaminen on ratkaisevan oleellista Euroopan kilpailukyvylle.

Tämänhetkinen kriisi on paljastanut työmarkkinoillamme ja maidemme talouksissa monia heikkouksia. Aikana, jolloin työttömyysaste on yli 10%, työmarkkinoille ei vieläkään valmistu riittävästi tietotekniikan ammattilaisia. ICT-aloilta valmistuvien määrä nousi aina vuoteen 2005, mutta sittemmin se on laskenut ja naispuolisten opiskelijoiden osuus pysyy toivottoman alhaisena. Yritysjohtajat varoittavat meillä olevan edessä vakavia kilpailu- ja innovaatio-ongelmia, jotka hidastavat kasvua pitkällä aikavälillä. Tietotekniikan-ammattilaisten lisäksi tarvitsemme digiosaavia johtajia, päälliköitä ja yrittäjiä kaikissa ammateissa ja kaikilla aloilla.

Eurooppa on edelleen hyvässä asemassa kohtaamaan tulevat haasteet.

Euroopan komissio on ehdottanut pitkän tähtäimen digitaalistrategiaa asioista, joita pitää ratkaista ICT-alueen hyödyntämiseksi. Edistystä on tapahtunut, mutta se ei riitä: meidän täytyy nopeuttaa ja tehostaa toimiamme. Työttömyysasteen rikkoessa ennätyksiä ja talousennusteiden näyttäessä synkiltä Euroopan komissio tulee antamaan uusia ehdotuksia talouden parantamiseksi vuonna 2012.

Tämä manifesti sisältää monia tärkeitä ajatuksia, joita ovat esittäneet päättävissä asemissa olevat valtion, koulutuksen, poiittiset, tutkimuksen ja teollisuuden johtajat. Siinä esitetään Euroopan digiosaamishaasteen tärkeimmät kohdat ja annetaan hyödyllisiä neuvoja siitä, mitä nyt pitäisi tehdä. Olen hyvin kiitollinen näille henkilöille heidän viisaiden neuvojensa, kokemuksensa ja energiansa jakamisesta yhteisen vision ja toimintasuunnitelman luomiseksi. Tämä julistus kutsuu meitä kaikkia tarttumaan toimeen.

Antonio Tajani

Euroopan komission varapuheenjohtaja Teollisuus- ja yrittäjyysvastaava ESIPUHE

3

JOHDAN TO Kohti digiosaavaa Eurooppaa Don Tapscott Eurooppa on ratkaisevassa käännekohdassa. Valtionvelka, nuorisotyöttömyys, heikko talous, yhteiskunnallinen levottomuus, innovaation puute, vakiintuneiden toimintojen lamaannus ja muut ongelmat ovat kaikki yhteydessä toisiinsa. Teollisuuteen perustuva talous ja sen instituutiot pettävät kaikkialla maailmassa.

Näemme teollisuudenaloja kriisissä, tehottomia hallituksia, kuolevia perinteisiä tiedotusvälineitä, horjuvia finanssipalveluja, toimimattomia liikennejärjestelmiä, heikkenevää globaalia yhteistyötä, ongelmanratkaisun puutetta. Meidän on ajateltava ja rakennettava uusiksi organisaatioita ja instituutioita, jotka ovat palvelleet meitä hyvin tähän saakka, mutta ovat nyt tulleet tiensä päähän.

Samaan aikaan alamme selvästi nähdä uudenlaisten yritysten, alojen ja uudenlaisen sivilisaation ääriviivat. Yhteiskunnalla on nyt käytössään kaikkien aikojen tehokkain alusta kasvun, yhteiskunnallisen kehityksen ja oikeudenmukaisen ja kestävän maailman rakentamiseen.

Digitaalisen vallankumouksen ansiosta vanhat yritysmallit kääntyvät päälaelleen ja uusia mahdollisuuksia syntyy tukuttain. Internet kehittyy nopeasti valtavan voimakkaaksi kommunikaatiovälineeksi ja ratkaisevaksi innovoinnin ja vaurauden moottoriksi, joka minimoi yhteistyön kustannukset ja antaa meille tilaisuuden mullistaa sen, miten innovoimme ja tuotamme tavaraa, palveluja ja vaurautta. Muutoksen vauhti kasvaa, ja niin kasvavat myös seuraamukset.

Digitaalinen vallankumous voi muuttaa taloutemme ja yhteiskuntamme vauraaksi, oikeudenmukaiseksi ja vakaaksi. Yritykset ja yhteisöt tekevät uusilla tavoilla yhteistyötä yhteisten huolien, pyrkimysten ja haasteiden ratkaisemiseksi. Ihmiset kaikkialla työskentelevät ennennäkemättömällä tavalla yhdessä muuttaakseen insituutiomme ja turvatakseen planeettamme, terveytemme ja olemassaolomme.

Loistavia uusia hankkeita on käynnissä koulutuksen, tieteen, kansalaisten osallistumismahdollisuuksien ja demokratian saralla; uudella vuosisadalla vallitsevat yhteistyö, avoimuus, jakaminen, keskinäinen riippuvuus ja rehellisyys.

4

Digiosaamisen ohjelmajulistus

Mutta meillä on vakava ongelma. Kaikkialla Euroopassa vallitsee kasvava kuilu sen välillä, mitä digitaalinen mullistus edellyttää ja mitä työvoima osaa ja tietää. Kuten digiosaamisen ohjelmaj u l i s tuksessa todetaan, vaikka nuorisotyöttömyys Euroopassa on 22% tasoa, työnantajat raportoivat jatkuvasti vaikeuksista löytää työntekijöitä tieteellistä ja teknistä osaamista vaativiin töihin. Tämä vaje muuttuu vain pahemmaksi.

London School of Economicsin (LSE) tuore euroopanlaajuinen tutkimus kertoo, että Euroopan nuorten osaaminen on todella puutteellista, vaikka heitä yleisesti pidetään “digisukupolvena”. LSE toteaa myös, että kehitys digiosaamisen hankkimisessa on viime vuosina pysähtynyt. IsoBritanniassa julkaistu, arvostettu Livingstone-Hope-raportti tukee tätä näkemystä; sen mukaan opetussuunnitelmissa ei oteta huomioon eikä ymmärretä yritysten tarpeita. Kouluissa opetetaan esim. tekstinkäsittelyä eikä aidosti tarpeellista, syvempää ja oleellisempaa teknologian, tietojenkäsittelyn ja ohjelmoinnin ymmärtämistä.

Tuoreimmat, vuonna 2009 julkaistut Eurostat-luvut kertovat, että Euroopan unionin 27:ssa jäsenmaassa vain 14.3 ihmistä tuhannesta (20-29-vuotiaat) opiskelee tiede- tai teknologia-alaa korkea-asteella. Se on paradoksi: nuoret ovat erityisen aktiivisia tietotekniikan käyttäjiä; 16-24-vuotiaat käyttävät internetiä viidestä seitsemään kertaa viikossa.

Siitä huolimatta alle 30% pojista ja 15% tytöistä aikoo opiskella jotakin tietotekniikan liittyvää. Tiede- ja tekniikka-aineiden vierastaminen alkaa peruskoulussa. Se vaikuttaa siihen, kuinka paljon nuoria lähtee opiskelemaan alaa ja sitä kautta digiosaamisen määrään työvoimassa.

Opetusjärjestelmässä tarvitaan suuria muutoksia ja kunnianhimoisia tavoitteita, jotta tiede- ja tekniikka-aineiden imagoa voidaan parantaa ja valmistaa nuoret työelämään.

Digiosaamisen puute on valtava ongelma Tämä on valtava ongelma, koska teknologinen osaaminen on ratkaisevan tärkeää kaikille aloille. Globalisaatio ja digitaaliteknologia ovat mullistaneet kaikki teollisen aikakauden käsitykset innovaatiosta, tuotannosta, jakelusta ja kaikesta muusta taloudellisesta toiminnasta.

Kuten olen jo vuosien ajan kirjoissani sanonut, teknologiaa kunnolla hyödyntävät yritykset ovat innovatiivisempia, koska lahjakkaiden ihmisten verkostoituminen on toimintamallina tehokas. Verkostoituneella mallilla saadaan aikaan paremmat suhteet asiakkaisiin, sillä yhteisömedia tuo asiakkaat liiketoimintaverkoston sisälle. Internetin, liikkuvuuden ja nk. tietomassan l. “big datan” ja uuden sukupolven data-analyysin

JOHDANTO

5

avulla yritykset voivat nostaa toimintansa tehokkuuden aivan uusiin ulottuvuuksiin ja saada merkittävää kilpailuetua. Tällä hetkellä Euroopan yritykset, hallitukset ja muut instituutiot jäävät työvoiman digiosaamisen puutteen vuoksi muusta maailmasta jälkeen.

On toinenkin ongelma – nuorisotyöttömyys, jonka Euroopassa arvioidaan olevan yli 22%. Luku on kasvanut tasaisesti 10 vuoden ajan. Kreikassa ja Espanjassa nuorisotyöttömyysaste on riistäytynyt 50%:n tasolle. Monet syyttävät teknologiaa, mutta se ei ole syynä.

Edellinen teknologia-aalto oli automatisointia ja sillä haluttiin vähentää kustannuksia ja työntekijöitä. Mutta digitaalinen vallankumous on nyt kypsynyt täyteen mittaansa ja teknologialla halutaan tukea inhimillistä panosta, ei korvata sitä. Tietokoneista on tullut kommunikaation ja tiedon ja älykkyyden jakamisen välineitä. Ne eivät enää ole pohjimmiltaan automaatiotyökaluja. Lisäksi niillä on maailmanmarkkinoilla tärkeä asema kilpailukykyisten yritysten ja talouksien rakentamisessa ja siten työpaikkojen luomisessa.

Uudenlaiset yhteistyön muodot voivat toki tehdä joistakin töistä tarpeettomia tai saada yritykset muuttamaan tai pienentämään työvoimaansa. Mutta merkittävämpää on se, että tietoteknologia voi auttaa aloittelevat yritykset menestykseen – ja nuoret pienet yritykset ovat varmimpia työpaikkojen tarjoajia. Vuonna 2007 yhdysvaltalaisen Kauffman Foundationin tutkimus osoitti, että työpaikkoja syntyy eniten nuorissa yrityksissä, eli yrittäjyyden kautta: kahdeksan kahdestatoista miljoonasta työpaikasta syntyi alle viisivuotiaissa start-up-yrityksissä.

Maiden johtajat ovat hakoteillä luullessaan, että työpaikkoja luovat suurimmat ja menestyneimmät yritykset. Internet on tuonut mukanaan uudenlaisen yrittäjyyden aikakauden ja uudenlaisia liiketoimintamalleja. Pienellä yrityksellä voi olla samoja voimavaroja kuin suurellakin – ilman suuren yrityksen painolastia: byrokratiaa, perinteitä, raskaita järjestelmiä ja vanhanaikaisia työskentelytapoja haittaamassa innovointia. Avoin innovointi, jossa osaamista ei rajata yritysrajojen sisäpuolelle, hyödyttää kaikkia organisaatioita ja aivan erityisesti pieniä yrityksiä. Hyödyntämällä internetin uusia resursseja pienet yritykset voivat saavuttaa maailmanmarkkinoilla aseman, johon ennen pystyivät vain suurimmat.

ICT-alaa on aina ajanut yrittäjähenki. Tämä toimintamalli alkaa levitä muissakin yrityksissä. Yrittäjä- ja innovointitaidot ovat siis olennainen osa tulevaisuuden digiosaamista. “Osaaminen ja työvoiman

6

Digiosaamisen ohjelmajulistus

kehittyminen ovat Euroopan taloudellisen tulevaisuuden avaimet,” toteaa Microsoftin Jan Muehlfeit, joka toimii myös Euroopan digiosaamisjärjestön European e-Skills Associationin puheenjohtajana.

Yrittäjyydellä luodaan työpaikkoja. Yhteistyö ja verkostoituneet liiketoimintamallit mahdollistavat kilpailukykyisen yrittäjyyden. Nämä totuudet pätevät sekä ICT-alalla että koko talousjärjestelmässämme.

Mutta yksi tekijä puuttuu. Jotta rakennetyöttömyyden ongelma voidaan ratkaista, täytyy Euroopassa luoda konteksti, jossa se on mahdollista.

Teknologian tarjoamat mahdollisuudet ovat kaikille yhteiset ja Euroopan yrittäjillä on kilpailijoita kaikkialla maailmassa. Intialainen tai kiinalainen yrittäjä pystyy yhtä hyvin hyödyntämään ulkoistamista, kansainvälistä osaamista ja kommunikaatiovälineitä. Työpaikat ajautuvat sinne, missä kulttuuri, instituutiot ja osaaminen tukevat innovointia. Euroopan täytyy ehdottomasti siirtyä maailman kärkeen digiosaamisessa ja turvata työvoima – myös yrittäjät ja johtajat – jolla on aitoa teknologista tietämystä ja digitaalivallankumouksen kulttuuri geeneissään.

Mahdollistaakseen yrittäjyyden ja työpaikkojen luomisen hallitusten täytyy panostaa digiosaavan työvoiman kouluttamiseen. Niiden täytyy välttää protektionismia ja varmistaa, että yrittäjillä on pääsy maailmanmarkkinoille. Hallitukset voivat tukea tutkimus- ja kehitystyötä veroetujen ja muiden kannustimien avulla ja helpottamalla start-up-yritysten rahoituksen hankkimista. Maiden johtajat voisivat kannustaa kansalaisiaan ideoimaan, miten yrittäjyyttä voidaan tukea. Jotta Euroopassa voidaan luoda ja säilyttää työpaikkoja kasvavilla maailmanmarkkinoilla, hallitusten täytyy lakata laskemasta suuryritysten varaan ja alkaa edistää yrittäjyyttä. Yrittäjyyttä tulee edistää kouluissa, tiedotusvälineissä ja kaikissa muissa mahdollisissa paikoissa ja tilanteissa. Jokaisessa Euroopan maassa tarvitaan “työpaikkoja digiyrittäjyydellä”-kampanja, jolla tuetaan digiosaamista ja uusien yritysten syntymistä ja kasvua.

Tämän päivän Euroopassa yli 300 miljoonaa ihmistä kuuluu digitaalitalouden marginaaliin. Digiosaamisen lisääminen täydentäisi työvoimaa, parantaisi työllistymismahdollisuuksia ja antaisi Euroopan tuottavuudelle kipeästi kaivatun piristysruiskeen. Työntekijöiden täytyy pitää osaamisensa ajan tasalla taatakseen kilpailukykynsä uuden vuosisadan haastavilla työmarkkinoilla. Tietotekniikkataitoisten ammattilaisten palkka on paljon parempi kuin vähemmän osaavien.

JOHDANTO

7

Silti tarvitaan vielä vahvoja johtamisstrategioita ja –tekniikoita varmistamaan, että digiosaamista hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla tietotekniikkapohjaisessa innovoinnissa ja ajurina, talouden toipumisessa ja tuottavuuden kasvussa.

Osaamista tarvitaan usealla tasolla: • Kaikkien työntekijöiden täytyy tuntea ja ymmärtää meidän aikamme työvälineitä, jotka ovat yhä ratkaisevampia kaikissa työtehtävissä.

• Myös johtajat tarvitsevat digiosaamista. Vain sen avulla voidaan ymmärtää, miten uutta teknologiaa voidaan hyödyntää organisaation menestymisessä. Muuhun maailmaan verrattuna Euroopan johtajat ovat omaksuneet tietokoneenkäytön hitaasti. Heidän pitäisi sen sijaan olla uuden teknologian käyttämisen kärjessä, sillä he määräävät käyttäytymisellään yrityksensä kulttuurin. Johtajien kouluttaminen ja tietotekniikan johtaminen ovat avaintekijöitä.

• Meidän on kehitettävä ja lisättävä voimakkaasti ohjelmoijien, analyytikkojen, järjestelmäinsinöörien ja järjestelmäarkkitehtien määrää ja osaamista – heitä tarvitaan yritysten ja hallitusten tietoteknisten ympäristöjen rakentamisessa ja ylläpitämisessä.

• ICT-sektorilla tarvitaan uutta osaamisen tasoa – ammattilaisia, jotka pystyvät kilpailemaan maailmanmarkkinoilla. Eurooppa tarvitsee ensiluokkaisen työvoiman, joka koostuu huippuosaajista, keksijöistä ja teknologeista. Innovointikeskuksia kasvaa hurjaa vauhtia Piilaaksosta Bangaloreen, Pekingiin ja Souliin, joten tämän on tapahduttava nopeasti.

• Tietoteknisen osaamisen puute on LUMA-problematiikan huippu. Euroopan täytyy kehittää valmiuksiaan luonnontieteissä, teknologiassa, tekniikassa ja matematiikassa.

Tarkoituksena ei ole sanoa, että vain tekninen koulutus on tärkeää – eikä, että vain perinteisellä tavalla määritellyllä “osaamisella” on merkitystä – vaan, että opetuksessa tarvitaan tasapainoa tiedeaineiden ja humanististen aineiden välillä. Humanistisella opetuksella on yhä paikkansa. Ennen nuori valmistui opinnoistaan ja siinä kaikki – tarvitsi vain hiukan pysytellä perässä oman alan kehityksessä. Tänä päivänä valmistumisen

8

Digiosaamisen ohjelmajulistus

jälkeen voi rentoutua ehkä varttitunniksi. Ensimmäisenä opiskeluvuonna suoritetun tekniikkakurssin tieto saattaa olla vanhentunutta neljänteen opiskeluvuoteen mennessä. Tarvitaan tietenkin yhä vankka osaamispohja; kaikista tehtävistä ja keskusteluista ei selviä Googlaamalla. Mutta tärkeämpää on kuitenkin elinikäinen oppiminen: kyky ajatella, etsiä tietoa, analysoida, koostaa, sijoittaa asiayhteyteen ja arvioida kriittisesti; soveltaa tietoa ongelmanratkaisuun; tehdä yhteistyötä ja kommunikoida.

Tämä on erityisen tärkeää opiskelijoille ja työnantajille, jotka kilpailevat globaalissa taloudessa. Työmarkkinat ovat nyt globaalit ja verkottuneissa liiketoimintamalleissa toimivat tietotyöläiset kilpailevat keskenään reaaliajassa. Työntekijöiden ja johtajien täytyy oppia, mukautua ja suorittaa toisella tavalla kuin koskaan ennen.

Kun tässä manifestissa siis puhutaan “digiosaamisesta”, sillä ei tarkoiteta vain tiettyjen digitaalisten työkalujen käyttämistä, vaan syvempää ymmärrystä ja kykyä oppia jatkuvasti kaikilla digitaalisen vallankumouksen osa-alueilla.

Mitä siis pitää tehdä?

Valjastaakseen digitaalisen vallankumouksen voiman ja pysyäkseen globaalin kilpailun tahdissa Euroopan täytyy muuttaa työvoimansa osaaminen ja tietämys. Yhdessä hallitukset, ICT-ala ja korkeakoulut voivat taata toimenpiteiden jatkuvuuden ja työpaikat, kilpailukyvyn ja tuotannon kasvun. Euroopan työntekijät tarvitsevat välineitä ratsastaakseen digitaaliteknologian mahdollistaman innovointiaallon harjalla. Tämä pätee kaikilla talouden sektoreilla. Meidän on taattava, että kaikki työntekijät, eivät vain nuoret, saavat riittävän digiosaamisen osallistuakseen tähän verkostossa toimivan älyn maailmaan. Oppiminen on nyt elinikäinen prosessi.

Kaikkien kansalaisten on helposti päästävä tietotekniikan koulutukseen; Euroopan e-Skills-viikolla on tässä prosessissa tärkeä asema. Kampanja tukee Euroopan komission vuoden 2007 julkaisussa ‘e-Skills for the 21 century’, ‘osaaminen uudella vuosisadalla’ linjattuja tavoitteita. Sen mukaan digiosaaminen täytyy integroida perusopetukseen. Meidän on tehostettava tiedeaineiden, erityisesti matematiikan ja fysiikan, opetusta. Nuorten täytyy ymmärtää, että digiosaaminen avaa heille valtavan määrän ammattivaihtoehtoja.

Yritysmaailman ja korkeakoulumaailman välinen raja hämärtyy.

Se on hyvä; se helpottaa tutkimuksen ja yritysten tarpeiden

JOHDANTO

9

yhdenmukaistamista. Se auttaa tuottamaan IT-ammattilaisia, joilla on oikeanlaista osaamista. Se puolestaan lisää yritysten liiketoiminta-arvoa.

Samaan aikaan Euroopassa täytyy keskittyä hyödyntämään paremmin jo olemassaolevaa osaamista. Tietotekniikan osaaminen on erinomainen lisä kenen hyvänsä kokeneen ammattilaisen työkalupakkiin. IDC:n tutkimuksesta käy ilmi, että vuoteen 2015 mennessä 90%:ssa työpaikoista tarvitaan tietoteknistä osaamista. Sähköisen hallinnon täydet hyödyt saadaan vasta, kun Euroopan koko väestö on internetissä ja heillä on tietotekniset valmiudet. Syrjäytymisvaarassa oleville ryhmille tarvitaan koulutusta. Eläkeläisetkin hyötyvät digiosaamisesta terveytensä, raha-asioidensa ja muun elämänsä hoitamisessa.

Naisten vähäiseen määrään ICT-alalla on löydettävä parannuskeino.

Ongelma hidastaa talouskasvua, ja kaikkien maiden on ryhdyttävä toimiin sukupuolten välisen epätasapainon korjaamiseksi. Naisten vähäinen määrä tietotekniikan opinnoissa ja –työssä aiheuttaa valtavan osaamispulan ICT-alan yrityksissä ja maiden taloudessa.

Euroopan tietoteknisten osaamisongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan merkittäviä parannuksia johtamiskäytäntöihin, jotta voidaan hyödyntää valtavia liiketoimintamahdollisuuksia. Teknologian on oltava osa muuta liiketoimintaosaamista. Innovation Value Institute on todennut, että monessa yrityksessä IT-osasto on tehoton eikä johto halua panostaa innovointiin. On nähty, että parhaiten pärjäävät ne yritykset, joissa innovointia tapahtuu tietotekniikan ja liiketoiminnan rajapinnassa.

Eurooppalaisten digiosaamisstandardien ja yhteisten sertifikaattien tukeminen nostaa tietotekniikka työn profiilia ja tekee edistyneen digiosaamisen hankkimisesta houkuttelevampaa. Se asettaa selkeät vaatimukset niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla tarvittavalle osaamiselle ja tietämykselle. Tämä vahvistaa Euroopan korkeakoulujen asemaa ICT-ammattilaisten ja tietotekniikkavalmiudet omaavien johtajien tuottajina. ICT-alan osaamisen on kehityttävä uusien kasvusuuntauksien mukana.

Tässä manifestissa Euroopan digitaaliosaamisen strategian tekijät ja tukijat astuvat esiin valmiina tekemään oman osuutensa Euroopan koulutuksen innovointikumppanuuden luomisessa. Innovointi ICTkoulutuksessa ja digiosaamisen kehittämisessä on ensiarvoisen tärkeää.

10

Digiosaamisen ohjelmajulistus

Don Tapscott on best-seller-kirjailija, jonka viimeisin teos (Anthony D Williamsin kanssa) on Macrowikinomics. Hän johtaa tällä hetkellä globaalin ongelmanratkaisun ja hallinnon malleja selvittävää tutkimusta.

11

12

Digiosaamisen ohjelmajulistus

SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe

3

Johdanto: Kohti digiosaavaa Eurooppaa

4

Sisällysluettelo

13

Yleiskatsaus: Kokonaiskuva: pyrkimys laatuun ja innovointiin

14

Luku 1: Innovatiivinen opetus: Euroopan tuleva työvoima

24

Luku 2: Lahjakkuuden löytäminen ja valjastaminen

35

Luku 3: Kohti arvopohjaisia IT-toimintoja

46

Luku 4: Naisten potentiaalin hyödyntäminen

61

Luku 5: Visio tulevaisuudesta

76

Tietoa kirjoittajista

86

Lähdeluettelo

100

SISÄLLYSLUETTELO

13

YLEISKATSAUS: Kokonaiskuva: pyrkimys laatuun ja innovointiin Tri Bruno Lanvin Ajatusta Euroopasta ‘realistisena utopiana’ koetellaan parhaillaan ensimmäistä kertaa toden teolla. Taloudellinen kriisi on kiistatta globaali, mutta se saa eri puolilla maailmaa erilaisia muotoja. Tämä on modernina aikana ensimmäinen kerta, kun kriisin puhjetessa tärkein tuottajatalous ei ole samalla tärkein kuluttajatalous. Myös ensimmäistä kertaa kansainväliset kilpailuvaltit eivät enää perustu luonnonvaroille, sijainnille tai ‘pysyvälle teknologiselle etulyöntiasemalle’.

Aika käy vähiin Olosuhteiden muuttuessa niin nopeasti Euroopan täytyy pian löytää tulevan menestyksensä avaimet. Viime vuosikymmenenä Euroopassa onkin tehty strategisia valintoja sen suhteen: on rakennettu kilpailukykyistä ja tasapuolista taloutta ja pysytelty ympäristönsuojelun ja innovoinnin etulinjassa. Käynnissäolevan kriisin myötä nuo valinnat ovat nyt entistä kalliimpia ja samalla entistä arvokkaampia. Jos jokin on Euroopassa muuttunut digiosaamisen suhteen, se on asian kiireellisyys: työttömyysluvut kasvavat Euroopassa, kun Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa ne ovat kääntyneet laskuun (ks. kuvaaja alla).

Työttömyysluvut EU-27, EA-17, USA & Japani, kausivaihtelut huomioitu, tammikuu 2000 - tammikuu 2012 EA-17

% 10

EU-27

USA

8 6

Japani

4 ‘00

’01

‘02

’03

‘04

’05

Lähde: Eurostat 2012

14

Digiosaamisen ohjelmajulistus

‘06

’07

‘08

’09

‘10

’11

‘12

Kalenterivuosi

Huolestuttavinta on Euroopan nuorten työttömyysaste (15-24-vuotiaat). Tammikuussa 2012 koostettu tieto (ks. kuvaaja alla) kertoo 22.4% työttömyysasteesta EU-27-alueen nuorten ja 21.6% työttömyysasteesta euroalueen nuorten keskuudessa.

Tammikuussa 2011 vastaavat luvut olivat 21.1% ja 20.6%. Alhaisinta nuorisotyöttömyys on Saksassa (7.8%), Itävallassa (8.9%) ja Alankomaissa (9.0%) ja korkeinta Slovakiassa (36.0%), Kreikassa (48.1% marraskuussa) ja Espanjassa (49.9%). Vastaavat luvut ovat Yhdysvalloissa 8.3% ja Japanissa 4.6%.

Nuorisotyöttömyys, EU-27 ja EA-17, kausivaihtelu huomioitu, tammikuu 2000 - tammikuu 2012 EU-27

% 22

EA-17

20 18 16 14 ‘00

’01

‘02

’03

‘04

’05

‘06

’07

‘08

’09

‘10

’11

‘12

Kalenterivuosi

Lähde: Eurostat 2012

Aika on siis käymässä vähiin. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että uudet tuotantotekniikat ja uudenlaiset kulutustottumukset antavat Euroopalle tilaisuuden toipua kriisistä ja luoda samalla runsaasti työpaikkoja tinkimättä tuottavuudesta, innovatiivisuudesta ja tasapuolisuudesta.

Tieto- ja viestintäteknologia (ICT) ja digiosaaminen nousevat ratkaisevaan asemaan tulevaisuuden analyysissä ja toimenpiteissä, joilla luodaan Eurooppaan työpaikkoja ja kestävää toipumista kriisistä.

Uusia mahdollisuuksia Maailmanlaajuisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana on päivittäisten sähköpostiviestien määrä noussut 12 miljardista 247 miljardiin ja tekstiviestien määrä 400 000:sta 4,5 miljardiin. Verkossa vietetty aika viikossa on noussut 2,7 tunnista huimaan 18 tuntiin.

Tällaisessa maailmassa tarvitaan uudenlaisia taitoja niin yksilö-, yhteisö-, ammatti- kuin johtotasollakin.

YLEISKATSAUS: KOKONAISKUVA

15

Uudet keksinnöt ja ilmiöt tietojenkäsittelyssä ja tiedonsiirrossa (kuten pilvilaskenta, tietomassat, yhteisömedia, mobiili-internet ja monikäyttölaitteet) vaativat uusia taitoja ja avaavat mahtavia mahdollisuuksia niille, jotka ensimmäisinä hallitsevat nuo taidot.

Esitämme tuonnempana dataa tämänhetkisestä ja ennustetusta digiosaamisesta kysynnästä ja tarjonnasta. Koko Euroopassa on jatkuvasti pulaa digiosaaminen: korkea työttömyysaste yhdistettynä työvoimapulaan tietotekniikkasektorilla on Euroopan työmarkkinoiden suurin paradoksi.

Näinä aikoina oikean strategisen lähestymistavan valitseminen digiosaamiskysymykseen on yhtä tärkeä tekijä kuin sen ratkaisemiseen tarvittavat välineet ja prosessit. Globaali kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietoon ja innovointiin, ja on selvää, että Euroopan on hyödynnettävä olemassaolevia vahvuuksiaan (kuten ICT-sektoriaan ja tietoyhteiskuntaansa) rakentaessaan kestäviä kilpailuetuja kansainvälisillä markkinoilla. Työvoiman laadullinen ja rakenteellinen sovittaminen globaalin tietotalouden mahdollisuuksiin ja haasteisiin on välttämätöntä, jotta Eurooppa voi tulevaisuudessa olla globaali voimatekijä ja kilpailukykyisen mutta tasapuolisen yhteiskunnan edelläkävijä. Näin valtavasta asiasta digiosaamisessa on kysymys.

Puuttuva rengas Kaikki asianomaiset ovat yhtä mieltä siitä, että tietotekninen osaaminen on ratkaisevaa kilpailukyvyn, tuottavuuden ja innovoinnin rakentamisessa ja Euroopan työvoiman ammattitaidon ja työnsaantimahdollisuuksien kehittämisessä. On varmistettava, että johtotason, tietotekniikan ammattilaisten ja tietotekniikan käyttäjien tietämys, taidot, osaaminen ja kekseliäisyys ovat korkeinta mahdollista tasoa ja että ne päivittyvät jatkuvasti elinikäisen oppimisen prosessissa.

Eurooppa tarvitsee digiosaamista sekä infrastruktuurin rakentamiseen että käyttämiseen. Digiosaava yhteiskunta johtaa tietoyhteiskuntaan.

Kun Euroopan väestöltä puuttuu tietoteknistä osaamista, ei sijoituksista infrastruktuuriin (esim. laajakaista) saada kunnollista vastinetta.

Teollisuuden näkökulmasta on myös selvää, että osaavien ICTalan työntekijöiden puute vaarantaa koko Euroopan talouden. Se vaikuttaa high-tech-yritysten kehitykseen ja hidastaa innovointia, mikä

16

Digiosaamisen ohjelmajulistus

puolestaan vaikuttaa työllisyyteen ja tuottavuuteen ympäröivillä aloilla.

Näin IT-osaajien puute heikentää Euroopan kilpailukykyä. Se vaarantaa myös Euroopan digitaaliset sisämarkkinat.

Digiosaaminen on avain Euroopan kilpailukykyyn, kasvuun ja työllisyyteen Syyskuussa 2007 Euroopan komissio julkaisi Euroopan e-Skills Forumin yhteydessä käytyjen laajojen keskustelujen jälkeen asiakirjan ”e-Skills for the 21st Century: Fostering Competitiveness, Growth and Jobs”, joka sisältää EU:n pitkän tähtäimen digiosaamisstrategian.

Jäsenmaat ottivat strategian ilolla vastaan Kilpailukykyneuvoston pöytäkirjassa marraskuussa 2007. Myös alan toimijat toivottivat pitkän tähtäimen strategian tervetulleeksi. ICT-teollisuus perusti e-Skills Industry Leadership Boardin auttamaan strategian toteuttamisessa. Samassa yhteydessä tehdyn tutkimuksen mukaan kansallinen tietotekniikkaan liittyvä päätöksenteko keskittyy yleensä peruskäyttäjien taitojen kehittämiseen. ICT-ammattilaisten osaamisen nähdään kuuluvan ammatillisen jatkokoulutuksen puolelle.

Tutkimuksen mukaan yhdeksässä maassa on tehty digitaalisen liiketoiminnan osaamisen kehittämiseen tähtääviä kansallisia päätöksiä. 26:ssa maassa on huomioitu käyttäjien digiosaaminen ja yhdessätoista maassa (Tanska, Ranska, Saksa, Unkari, Irlanti, Malta, Espanja, Portugali, Romania, Iso-Britannia ja Turkki) on päätöksenteossa ajateltu erityisesti ammatinharjoittajien tietoteknistä osaamista. Tutkimuksessa löydettiin yhteensä 45 nimenomaisesti ICT-ammatinharjoittajille suunnattua hanketta.

EU:n digitaalistrategian toteuttaminen on edennyt hyvin. On laadittu Euroopan tietotekniikan osaamisen viitekehys (European e-Competence Framework) ja yhdessä alan huipputoimijoiden kanssa on perustettu uraportaali European e-Skills Career Portal. On myös aloitettu useita uusia hankkeita: suunnitelmia kysynnän ja tarjonnan ennakoimiseksi, osaamisen viitekehyksen kehittämiseksi ja taloudellisten kannusteiden vahvistamiseksi. Euroopan e-Skills-viikko on ollut tärkeä kampanja digiosaamisen edistämisessä, kokemusten jakamisessa, yhteistyön tukemisessa ja alan toimijoiden aktivoimisessa.

Eurooppa etsii yhä ulospääsyä kriisistä, ja vuoden 2007 ajatukset saavat nyt uutta arvoa: tietotekniikka alan työttömyys on koko ajan pysytellyt

YLEISKATSAUS: KOKONAISKUVA

17

reilusti kokonaistyöttömyyttä alemmalla tasolla. Se kertoo, että ICTsektorin (ja digiosaamisen) stimuloiminen saattaa olla päättäjille tehokas keino kriisistä toipumiseen ja työpaikkojen luomiseen.

Uusia ulottuvuuksia globaalissa lahjakkuuden etsinnässä Digiosaamisen kysynnässä vaikuttaa tällä hetkellä voimakkaasti globaalius. Eurooppaan tuodaan ICT-tavaraa ja sieltä viedään ICT-palveluja - tarkemmin sanottuna kalliita tuotteita ja palveluja viedään ja halpoja tuotteita ja palveluja tuodaan. On siis selvää, että Eurooppa tarvitsee digiosaajia tuomaan innovatiivisuutta erityisesti palvelusektorille.

Viime vuosikymmenen aikana Eurooppa ei ole onnistunut kovin hyvin houkuttelemaan IT-osaamista ulkopuolelta. Ulkoistaminen ja työn teettäminen Euroopan ulkopuolella eivät ole kestäviä ratkaisuja Euroopan tietotekniikan osaamispulaan. Liikaa käytettyinä nämä käytännöt vaarantavat Euroopan tuotteiden ja palveluiden laadun.

Näyttää myös siltä, että maissa, jotka tähän saakka ovat paikanneet Euroopan IT-ammattilaispulaa – esim. Kiinassa ja Intiassa – tulee niissäkin pian pulaa digiosaamisesta. Meidän täytyy siis taata riittävä IT-ammattilaisten määrä Euroopassa, mutta lisäksi meidän tulee myös kehittää nykyisen työvoiman digiosaamista.

Tätä digiosaamismarkkinoiden globalisoitumista voimistaa entisestään huippuosaajien kasvava liikkuvuus. Globaalit tietoverkot, etäyhteydet, maiden rajoista riippumattomat virtuaalitiimit ja eri aikavyöhykkeet muodostavat uudenlaisia työympäristöjä, joissa oikeanlaisten kykyjen värvääminen on ratkaiseva strateginen kysymys. “Taitotason nostaminen on täydessä vauhdissa: korkeakoulutukseen ja tutkimukseen käytetty rahamäärä on huimassa nousussa kaikkialla maailmassa – erityisesti kehittyvissä maissa.”

Täsmätoimien aika INSEAD:n eLabin ‘osaamispyramidin’ mukaan Euroopan tulee vastata haasteisiin kolmella tasolla: (1) lukutaito ja perusosaaminen, mukaanlukien digiosaaminen, matematiikka ja luonnontieteet; (2) työelämässä tarvittavat taidot, jotka saadaan opetusjärjestelmän

18

Digiosaamisen ohjelmajulistus

puitteissa mutta yhä enemmän myös työn ohessa; (3) globaalin tietotalouden taidot, jotka ovat vähemmän konkreettisia ja liittyvät ryhmänjohtamiseen ja muutosten ennakoimiseen ja ovat ratkaisevan tärkeitä innovoinnin kannalta. Vaikka Eurooppa pärjää monia kilpailijoitaan paremmin perus- ja ammattiosaamisessa, se ei ole huipulla millään näistä kolmesta tasosta (ks. alla).

Tas o3

Globaalin tietotalouden osaaminen: Kolmas (ylin) taso sisältää vaikeammin mitattavan osaamisen, jota tarvitaan monikulttuuristen tiimien johtamiseen, virtuaalisissa tiimeissä työskentelemiseen ja muutoksen ennakoimiseen, GTTkäsittelemiseen ja ohjaamiseen. Tämä osaaminen on ratkaisevaa osaaminen innovoinnissa ja uusien haasteiden käsittelemisessä.

Tas o2

Ammattiosaaminen: Toinen (keskimmäinen) taso sisältää tietyssä työssä tarvittavan osaamisen ja tietämyksen. Suuri osa tästä osaamisesta voidaan saada koulutusjärjestelmän puitteissa (esim. tekniset koulut ja korkeakouAmmattiosaaminen lut). Yhä enemmän tätä osaamista saadaan kuitenkin työn ohessa.

Lukutaito ja perusosaaminen:

Tas o1

Lukutaito ja Osaamispyramidin ensimmäinen (alin) taso sisältää peruperusosaaminen sosaamisen ja -tietämyksen, jota yksilö tarvitsee nykyaikaisessa yhteiskunnassa elämiseen. Se sisältää perinteisten perustaitojen (matematiikka, ja kirjoitustaito ja matematiikan perusteet) lisäksi yhä luonnontieteet, IT-osaaminen) (lukuenemmän myös IT-osaamista.

Lähde: Lanvin, B. and Fonstad, N. (2009), “Who Cares? Who Dares? providing the skills for an innovative and sustainable Europe” INSEAD eLab, maaliskuu 2009.

Vuonna 2009 INSEAD antoi Euroopalle arvosanaksi B:n perusosaamisesta, B- ammattiosaamisesta ja C:n tietoyhteiskuntataidoista. Tilanne ei ole muuttunut siitä juurikaan. Mutta Euroopan ei ole pakko jäädä jälkeen: esim. Suomi, Tanska ja Ruotsi ovat maailmanlaajuisesti korkealla tasolla. Työn ohessa oppimisen on oltava tärkeä osa ratkaisua, mutta avainasemassa ovat silti opetusjärjestelmät.

Euroopan opetusjärjestelmät, ala-asteelta korkeakouluun, kaipaavat kokonaisvaltaista muutosta, jotta digilukutaito on paremmin mukana opetussuunnitelmassa. Tämä muutos edellyttää tiivistä yhteistyötä opetus- ja yritysmaailman välillä, muutoksentarpeen ymmärtämistä ja runsaasti lisää resursseja.

Euroopassa sijoitetaan korkeakoulutukseen paljon vähemmän kuin Yhdysvalloissa ja Japanissa. Äskettäisessä Economist Intelligence Unitin (EIU) tutkimuksessa todettiin, että IT-osaamista kehitetään tehokkaimmin Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Irlannissa ja EteläKoreassa. EIU arvelee, että näiden maiden menestyksen salaisuus on korkeakoulujen opiskelijamäärien aktiivisessa kasvattamisessa,

YLEISKATSAUS: KOKONAISKUVA

19

myös luonnontieteiden ja tekniikan aloilla. Näissä maissa on myös huipputason korkeakouluja, joissa tekniikan alojen opiskelijat saavat oppia myös liiketaloutta ja johtamista.

Euroopan digitaalistrategian toteuttaminen Vuonna 2010 Euroopan komissio hyväksyi virallisesti varapuheenjohtaja Neelie Kroesin digitaalistrategian, jossa luetellaan seitsemän painopistealuetta: digitaalisten sisämarkkinoiden perustaminen, yhteensopivuuden kasvattaminen, internet-turvallisuuden ja -luottamuksen kehittäminen, nopeammat internet-yhteydet, enemmän resursseja tutkimus- ja kehitystyöhön, digilukutaidon lisääminen ja tuominen kaikkien ulottuville ja tieto- ja viestintäteknologian käyttäminen kaikkiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja väestön ikääntymiseen, vastaamiseen. Saavutettavia hyötyjä ovat esim. sähköisen maksamisen ja laskuttamisen helpottuminen, etälääketieteen tehostuminen ja valaistuksen energiatehokkuus.

Euroopan komissio aikoo: • edistää tietojohtajuutta ja ICT-ammattilaisuutta ja sitä kautta kasvattaa Euroopan osaamisvarantoa ja ICT-ammattilaisten liikkuvuutta Euroopassa • kehittää verkkotyökaluja ICT-ammattilaisten ja -käyttäjien taitojen arvioimiseen Euroopan tietotekniikan osaamisen viitekehyksen ja EUROPASSin puitteissa • kannustaa naisia ICT-alan ammatteihin • nostaa digilukutaidon tärkeään asemaan Euroopan sosiaalirahaston toiminnassa (2014-2020) • ehdottaa koko EU:lle yhteisiä digiosaamisen ja medialukutaidon mittareita Kaiken tämän saavuttamiseksi jäsenmaiden tulee: • toteuttaa pitkän tähtäimen suunnitelmia digiosaamisen ja digilukutaidon saralla

20

Digiosaamisen ohjelmajulistus

• ottaa sähköinen oppiminen mukaan kaikkeen opetuksen ja koulutuksen suunnitteluun, kuten opetussuunnitelmiin, oppimistulosten arviointiin ja opettajien jatkokoulutukseen On helppoa nähdä, miten digiosaamispyramidi kytkeytyy kuhunkin näistä kohdista. Haasteena onkin kaiken tämän toteuttaminen kattavasti kaikissa Euroopan maissa ja toimielimissä.

Innovoinnilla erinomaisuuteen ja erinomaisuudella innovointiin Viime vuosina useat alan toimijat (erityisesti yritykset) ovat aktiivisesti tehneet suosituksia välittömiksi toimenpiteiksi. Esitämme tässä joitakin ehdotuksia.

EU-tasolla ja jäsenmaissa viranomaiset laativat julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä tiedotuskampanjoita, joissa tuodaan esille matematiikkaa, luonnontieteitä ja teknologiaa opiskelevien erilaisia uravaihtoehtoja. Näiden kampanjoiden tulisi tuoda esille myös Euroopassa vallitsevaa tietotekniikan osaamispulaa ja sen seuraamuksia.

Kaikkien peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten tulisi saada nopea internet-yhteys vuoteen 2015 mennessä, ja kaikkien oppilaiden tulisi saada opastusta internetin turvallisessa ja vastuullisessa käyttämisessä.

Luokkaretkiä ja vierailuja yrityksiin ja tutkimuskeskuksiin sekä tutkijoiden vierailuja kouluissa tulisi lisätä.

Työharjoittelupaikkoja tulisi lisätä kahdessa ratkaisevassa vaiheessa: kun nuoret miettivät mitä opiskella toisen asteen jälkeen ja kun korkeakouluopiskelijat aloittavat opintojaan ja miettivät mihin suuntautua.

Keskipitkällä tähtäimellä: • Tulisi koota tarkkaa tilastotietoa tietotekniikkataitojen puutteesta.

Vuosittain tulisi laatia raportteja työnantajien käsityksestä siitä, millaista digiosaamista tarvitaan seuraavien kolmen-viiden vuoden aikana • Opettajia tulisi kannustaa päivittämään omaa tietoteknistä osaamistaan ja uudistamaan opetustaan niin, että digitaalinen

YLEISKATSAUS: KOKONAISKUVA

21

opettaminen ja oppiminen tulevat osaksi arkipäivää. Voitaisiin laatia sertifikaatteja opettajien digiosaamisesta • Euroopan komission tulisi järjestää ja rahoittaa Euroopan koulujen välisiä matematiikka- ja luonnontiedekilpailuja Lisäksi on selvää, että digiosaamiskysymys ei ole vain määrällinen vaan myös laadullinen. Eurooppa tarvitsee IT-alan huippuammattilaisia, joiden osaaminen vastaa työnantajien tarpeita. Perinteinen ‘ensin koulutus ja sitten työ’-malli ei tässä ailahtelevassa taloustilanteessa ole enää välttämättä paras. Työnantajien ja oppilaitosten täytyy yhdessä tarjota oppijoille joustavampia tapoja osaamisen hankkimiseen opettaa heidät oppimaan.

EU:n virallinen digiosaamisstrategia ei voi olla lyhytnäköinen. Kysynnän ja tarjonnan välinen kuilu digiosaamisessa kasvaa kasvamistaan.

Jatkossa tarvitaan yhä enemmän sekä perinteistä teknologiaosaamista että ICT-taitoja.

Kaikkia näitä suosituksia tärkeämmäksi nousee kuitenkin ‘globaali innovaatiopakko’, joka Euroopalla on vastassaan. Digiosaaminen on ratkaisevan tärkeä osa innovaatioekosysteemiä; toisin sanoen Euroopan digiosaamisen täytyy olla loistavalla tasolla, jotta Eurooppa voi pysyä edelläkävijänä innovoinnissa. Euroopan täytyy olla huipputasolla, jotta innovointia syntyy. Vastaavasti Euroopan täytyy kehittää opetus- ja koulutusjärjestelmiään, jotta osaamista, tutkijoita, huippuammattilaisia ja johtajia riittää. Kaikilla opetuksen tasoilla Euroopan on innovoitava, jotta päästään huipputasolle.

Ei aikaa odotteluun Euroopan täytyy olla luova ja tukea päätöksiä ja toimia, joilla vähennetään rakenteellista digiosaamispulaa. Tämänhetkinen kriisi on sekoittanut tilannetta, koska vähentynyt kysyntä saa jotkut arvelemaan, että digiosaamispula on häviämässä. Se on kuitenkin illuusiota: elleivät Euroopan yritykset, hallitukset ja korkeakoulut reagoi nopeasti, tilanteen koko synkkyys käy ilmi kun toipuminen kriisistä pääsee käyntiin. Ne Euroopan maat, jotka eivät käytä nyt tilaisuutta hyväkseen kasvattaakseen digiosaavien työntekijöiden määrää joutuvat vielä peränpitäjiksi globaalissa, ICT:hen ja innovointiin perustuvassa kilpailukyvyssä.

22

Digiosaamisen ohjelmajulistus

Markkinoiden osaamisvaatimukset

Kokonaiskysyntä & -tarjonta

Markkinoiden osaamistarjonta Skenaario 2: e-osaamisopetusta kehitetään

Markkinoiden osaamistarjonta Skenaario 1:

Osaamispula

Mitään ei tehdä

Aika

Ennen kriisiä

Kriisi

Kriisin jälkeen

Lähde: Lanvin, B. and Fonstad, N. (2010), “Strengthening e-Skills for Innovation in Europe”, INSEAD eLab, 2010.

Nuorisotyöttömyys on Euroopalle valtava haaste, johon vastaamisella on kiire. Olemme nähneet digivallankumouksesta vasta alun: tulevaisuudessa sen tulisi palvella Euroopan päämääriä (tasapuolista kilpailukykyä, kestävää ja innovatiivista kasvua) ja vastata samalla Euroopan kansalaisten välittömiin tarpeisiin ja odotuksiin.

Mahdollisuus digiosaamisen hankkimiseen on avain tähän kaikkeen.

YLEISKATSAUS: KOKONAISKUVA

23

Luku 1: Innovatiivinen opetus: Euroopan tuleva työvoima Talouskriisi on vaikuttanut työttömyyteen voimakkaasti - erityisesti nuorten keskuudessa - sitten vuoden 2010, jolloin digiosaamisen julistuksen (e-Skills-manifesto) ensimmäinen painos julkaistiin. Yksi asia on kuitenkin pysynyt samana: opetusjärjestelmässä ei kehitetä niitä taitoja, joita työelämässä tarvitaan.

Kuten julistuksen ensimmäisessä painoksessa todettiin, on olemassa paradoksi: “Nuoret ovat aktiivisia IT:n käyttäjiä; 16-24-vuotiaat käyttävät internetiä viidestä seitsemään kertaa viikossa. Silti alle 30% pojista ja 15% työistä aikoo opiskella mitään IT-alaan liittyvää.”

Vieraantuminen tiede- ja tekniikka-aineista alkaa jo varhain (peruskoulun aikana), mikä vaikuttaa alan opiskelijoiden määrään ja siten digiosaamisen määrään työvoimassa. Koko opetusjärjestelmässä tarvitaan kunnianhimoisia tavoitteita ja muutoksia, jotta voidaan vastata Euroopan nuorten tarpeisiin, muuttaa asenteita tiede- ja tekniikkaaineita kohtaan myönteisemmiksi ja valmistaa nuoria paremmin työelämään.

Opiskelijoiden osaamispula Euroopassa on asetettu erinomaisia tavoitteita nuorten työelämävalmiuksien ja työllisyyden suhteen - “EU:n tavoitetyöllisyys on 75% 20-64-vuotiaiden keskuudessa vuoteen 2020 mennessä.”

Marraskuussa 2010 julkaistussa “New Skills for New Jobs” hankkeessa mainitaan tavoitteina: • Osaamistarpeen ennakoinnin kehittäminen • Osaamisen kehittäminen paremmin työmarkkinoiden tarpeita vastaavaksi • Opetuksen ja työelämän tuominen lähemmäs toisiaan

24

Digiosaamisen ohjelmajulistus

Nuoret, jotka vuonna 2020 ovat 20-vuotiaita käyvät nyt koulua. Se tarkoittaa, että opetusjärjestelmän täytyy jo tänään antaa lapsille ja nuorille digiosaamista ja valmiuksia, joita he tarvitsevat työmarkkinoilla vuonna 2020.

Siksi vuonna 2006 julkaistut eurooppalaiset elinikäisen oppimisen suositukset nostavat etualalle kaksi teknologisen osaamisen aluetta: “perusosaaminen tieteessä ja teknologiassa” (ml. teoreettinen tietämys ja teknisten työkalujen käyttäminen) ja “digitaalinen osaaminen” eli tietotekniikan välineiden käyttäminen työssä, vapaa-ajalla ja kommunikoimisessa.

Eurostatin digitaalistrategiaa varten keräämä data kertoo nuorten osaamisen huolestuttavasta tasosta: On yhä olemassa nuoria, jotka eivät käytä internetiä säännöllisesti, erityisesti vähänkoulutettujen nuorten keskuudessa. Vähänkoulutetuista nuorista 13% ei käytä internetiä säännöllisesti, ja joissakin maissa, esim.

Romaniassa, määrä nousee jopa 50%:iin.

Vain 25% EU:n nuorista arvioi oman internet-osaamisensa ”erinomaiseksi”, kun erinomaisella tarkoitetaan kysyä suorittaa viisi tai kuusi näistä toiminnoista: tiedon hankkiminen selaimen avulla, sähköpostiviestin ja sen liitteiden lähettäminen, viestien kirjoittaminen chattihuoneisiin, uutisryhmiin tai muulle foorumille verkossa, puhelun soittaminen internetissä, elokuvien, musiikin jne. siirtäminen, verkkosivujen luominen.

Kun otetaan huomioon, että tämä “erinomainen” osaamistaso ei sisällä alkeellisimpiakaan ICT-alan ammattien aspekteja, kuten yhteisöverkostoja, ylläpitotehtäviä, verkkoja tai perusohjelmointia, tilanne on todella uhkaava nykysukupolvelle, joka työmarkkinoille saapuessaan saa huomata, että valtaosassa töitä tarvitaan digiosaamista. Tilastoista käy ilmi, että ohjelmointityö on osaaville nuorille yksi parhaista vaihtoehdoista.

ICT-alan perusosaamisen politiikka Vaikka opiskelijoiden osaamistaso on selkeästi puutteellinen, päätöksentekotasolla tietotekniikkaosaamista kyllä kannustetaan.

Tyypillisesti asiaa lähestytään kokonaisvaltaisesti useilla eri koulutustasoilla:

LUKU 1: INNOVATIIVINEN OPETUS

25

opettajien osaaminen, oppilaiden osaaminen, tietoturvallisuus, tietotekniikka erityisryhmille, digitaalikuilu. Päätöksenteossa kiinnitetään huomiota myös infrastruktuuriin ja pyritään takaamaan kouluille tarvittava teknologia, kuten interaktiiviset kirjoitustaulut, kannettavat tietokoneet ja perinteiset tietokoneluokat. Useimmissa Euroopan maissa panostetaan myös digitaaliseen sisältöön, opettajien ja oppilaiden verkkoyhteisöistä sähköisiin oppikirjoihin ja resurssitietokantoihin.

Euroopan opetusministeriöiden verkoston, European Schoolnetin Insight 2011 -raportit EU:n jäsenmaista kertovat, että opetusministeriöt ovat laatineet useita tietoteknistä perusosaamista edistäviä hankkeita ja että digilukutaidon ymmärretään olevan perustava osa modernia elämää. Digiosaamisen lisäämiseksi on kokeiltu monenlaisia keinoja erillisestä tietotekniikan opetuksesta tietotekniikan sulauttamiseen kaikkiin oppiaineisiin.

Joissakin maissa (esim. Saksassa) ja alueilla on otettu tietotekniikan osaamisen mittariksi ulkopuolisia sertifikaatteja, esim. eurooppalainen tietokoneajokortti. Monessa paikassa ei kuitenkaan ole tehty digiosaamisesta ykköstavoitetta ja koulujen välillä on suurta vaihtelua siinä, missä määrin hallitusten tavoitteita ja ohjelmia noudatetaan. Se selittää, miksi virallisten tavoitteiden ja oppilaiden osaamisen välillä on niin suuri ero.

Siksi on tärkeää jatkaa aloitettuja hankkeita ja tavoitteisiin pyrkimistä, varmistaa, että tieto- ja viestintätekniikan menetelmät ja välineet päätyvät oikeisiin paikkoihin opetusjärjestelmässä ja painottaa myös tietotekniikan jokapäiväisyyttä. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota siihen, että kaikki oppilaat taustasta riippumatta saavat hyvät perustaidot. Opettajien osaaminen on kuitenkin esteenä kehitykselle: ICT-opettajien osaamiselle ei ole olemassa yhteistä eurooppalaista standardia, eikä globaaleja standardeja aina voida soveltaa Euroopan oloihin. Siksi opetusministeriöt pohtivat oman, Euroopan digiosaamisen viitekehyksen mukaisen standardin laatimista. Future Classroom Labin kaltaiset monen tekijän hankkeet, joissa opettajat saavat kokeilla innovatiivista pedagogiaa teknologian avustuksella ovat ratkaisevan tärkeitä opettajien digi saamisen kehittämisessä.

Ovatko tavoitteet riittäviä?

Euroopan avainosaamisen viitekehyksessä luetellut tavoitteet ovat hyvä lähtökohta kaikkien kansalaisten perustaidoille digimaailmassa, mutta niissä ei kiinnitetä riittävästi huomiota työelämässä tarvittavaan

26

Digiosaamisen ohjelmajulistus

digiosaamiseen. Ne muodostavat hyvän perustaitotason, mutta eivät riittävästi valmista ihmisiä ammattimaiseen IT-koulutukseen tai tietojenkäsittelytieteen opiskeluun. Tämä on ongelma kaikissa EU:n jäsenmaissa.

Livingstone-Hope-raportissa todetaan: “Yritykset kärsivät opetusjärjestelmästä, jossa ei ymmärretä niiden tarpeita. Opetussuunnitelmissa keskitytään toimistotyössä tarvittaviin tietotekniikan taitoihin, ei vaativampaan tietojenkäsittelyyn ja ohjelmointiin, joita tarvitaan esim. videopeli- ja erikoistehostealalla.

Nuoret ja heidän opettajansa tarvitsevat myös parempaa tietämystä siitä, millaista työtä korkean teknologian -aloilla on tarjolla ja mitä siihen pääseminen edellyttää. LUMA-aineet – luonnontieteet, teknologia, tekniikka ja matematiikka – ja taideaineet ovat avain menestykseen.”

Raportissa suositellaan, että tietojenkäsittely otetaan oppiaineeksi fysiikan ja matematiikan rinnalle ja sitä opetetaan lapsille 11-vuotiaasta saakka. Tämän kehotuksen seurauksena Iso-Britannian hallitus on korvannut perinteiset tietotekniikan oppitunnit tietojenkäsittelyllä, jonka opetuksessa keskitytään ohjelmointiin, verkkosuunnitteluun ja mobiilisovellusten kehittämiseen.

Matematiikasta ja fysiikasta ohjelmointiin Matematiikan ja fysiikan osaamisen taso on esteenä siirtymisessä perustietotekniikka taidoista digiosaamiseen. Hyvät matematiikkataidot, erityisesti algebran ja algoritmien ymmärtäminen, ovat välttämättömiä ohjelmoinnin ja laskennan oppimisessa. Microsoft Teaching and Learningin tutkimus osoittaa, että matematiikan opetuksessa käytetään harvoin innovatiivisia menetelmiä. Samoin fysiikan tietämys on ratkaisevaa verkko- ja tietojenkäsittelytieteen sovelluksille. Verrattain vähäinen kiinnostus näihin oppiaineisiin ja alhainen suoritustaso niissä on huolestuttavaa edistyneemmän digiosaamisen hankkimisen kannalta.

Eurydice-tutkimus aiheesta osoittaa, että monessa Euroopan maassa ei kansallisella tasolla riittävästi tueta huonosti suoriutuvia. Niissä maissa, jotka pärjäävät luonnontieteissä ja matematiikassa hyvin OECD:n PISAtutkimuksessa (Programme for International Student Assessment) on tyypillisesti kiinnitetty paljon huomiota niiden oppilaiden tukemiseen, jotka suoriutuvat näissä aineissa huonosti.

LUKU 1: INNOVATIIVINEN OPETUS

27

Lisäksi Eurydice huomauttaa, että ICT:n rooli matematiikassa jää usein liian vähälle huomiolle: “Tieto- ja viestintätekniikan käyttö matematiikassa on useimmissa maissa ymmärretty. Tietokoneita ei kuitenkaan, niiden yleisyydestä huolimatta, juurikaan käytetä matematiikan opetuksessa. Kun matematiikkaa ei yhdistetä oppilaille jokapäiväiseen teknologiaan, epäonnistutaan sen tekemisessä kiinnostavaksi ja ajankohtaiseksi.”

Matematiikka ja fysiikka kärsivät erityisesti tyttöjen vähäisestä kiinnostuksesta. Opetuksessa käytetään esimerkkejä ja malleja, jotka kiinnostavat tyypillisesti paljon enemmän poikia kuin tyttöjä. Tämä saa tytöt usein tilaisuuden tullen jättämään matematiikan ja fysiikan pois lukujärjestyksestään, mikä myöhemmin estää heitä opiskelemasta tietojenkäsittelyä ja pääsemästä ICT-alan ammatteihin. Eurydice toteaa, että yhtenä aiheuttajana on se, ettei opettajankoulutuksessa huomioida erilaisuutta: “Erilaisuuden huomioiminen - erilaisten oppilaiden opettaminen, poikien ja tyttöjen erilaisten kiinnostuksenaiheiden huomioiminen - ja sukupuolistereotypioiden välttäminen oppilaiden kanssa kommunikoidessa jäävät opettajankoulutuksessa aivan liian vähälle huomiolle.”

Matematiikan ja fysiikan opetuksen laatua täytyy siis parantaa innovatiivisemmilla lähestymistavoilla, modernilla teknologialla ja kiinnittämällä huomiota sukupuolten tasa-arvoon.

Tietojenkäsittely oppiaineena On paljastavaa, että tietojenkäsittelystä erillisenä oppiaineena Euroopassa on olemassa erittäin vähän tuoretta tietoa. Yksi tuoreista Insight-maaraporteista sivuaa aihetta, mutta vain osana laajempaa kokonaisuutta ’tietotekniikka koulutuspolitiikassa’.

Näistä maaraporteista käy ilmi, että tietojenkäsittely on käytännössä aina valinnaisaine - jos sitä ylipäätään on tarjolla. Harvinainen poikkeus on Sveitsi, jossa tietojenkäsittelystä tuli pakollinen oppiaine vuonna 2008 ja jossa on päätetty tietotekniikan teknisen ymmärtämisen olevan tärkeä osa koulusivistystä.

28

Digiosaamisen ohjelmajulistus

Toinen kiinnostava maa on Itävalta, jossa “Tietotekniikka työelämää varten” mainitaan erikseen kansallisissa tavoitteissa, kuten myös “digiosaaminen yli perustason, mukaanlukien käytännön tietojenkäsittely”.

Informatiikka on oma oppiaineensa yläasteelta saakka.

Osaamista mitataan ulkopuolisilla mittareilla (esim. tietokoneajokortti), mutta myös sertifikaateilla yrityksiltä kuten Cisco, Microsoft, SAP, Novell ja Oracle - samoin teknisiä perustaitoja. Niitä edistetään “eLearning Clusterin” erityisellä kouluosiolla.

Myös Kyproksella tietojenkäsittely on pakollista lukiotason ensimmäisenä vuonna. Seuraavina kahtena vuonna opiskelijat voivat valita tietojenkäsittelyä, sovelluksia tai verkkoja käsittelevän moduulin (viimeksimainittua tukee Cisco Networking Academy). Teknisissä oppilaitoksissa on tarjolla kolmevuotinen tietojenkäsittelyteknikkolinja.

Muissakin maissa on vastaavia mahdollisuuksia ammattikouluasteella, mutta opiskelijamäärät ovat alhaiset ja erityisesti naispuolisista opiskelijoita on pulaa.

On selvää, että tietojenkäsittelyyn perehtyminen, algoritmeista ohjelmointiin ja verkkoteknologiaan, antaa hyödyllisen pohjan teknisten alojen opiskeluun niin akateemisesti kuin ammattiopistoissakin.

Paikallisella tasolla löytyy esimerkkejä yrityksistä tuoda tietojenkäsittely ja teknologia osaksi opetusta: • Massachussets Institute of Technology (MIT) on kehittänyt ohjelmointikielen nimeltä “Scratch” lapsia varten. Sitä käytetään laajasti Euroopan kouluissa. Scratch-yhteisöjä on erityisesti IsoBritanniassa ja Portugalissa, mutta myös muissa maissa.

• Alankomaissa SURFNET/Kennisnet-yhteishanke alkoi vuonna 2004 ja on tuonut kouluihin erilaisia IT-välineitä (esim. Make a game -kilpailu). Ammattioppilaitoksissa on otettu käyttöön toinen mielenkiintoinen menetelmä, jossa yritysten sertifikaateilla (esim. IC3, ECDL ja Microsoft) voi saada opintopisteitä.

• Microsoftin oppimishankkeen kumppanien sponsoroima Innovative Teaching and Learning (ITL) -tutkimus käsittelee sitä, miten välttämätöntä on valmistaa nuoret 2000-luvun yhteiskuntaan. Se on tavoite, joka monien mielestä edellyttää perustavaa

LUKU 1: INNOVATIIVINEN OPETUS

29

muutosta opetusjärjestelmissä ja teknologian integroimista opettamiseen ja oppimiseen. ITL-tutkimuksessa keskitytään opetuskäytäntöihin, joilla on vahva yhteys oppimistuloksiin. Tulokset osoittavat, että valtaosa oppilaista on yhä perinteisessä informaation käyttäjän asemassa sen sijaan, että olisivat ongelmanratkaisijoita, innovoijia ja sisällöntuottajia. Vaikka tietotekniikan käyttö opetuksessa yleistyy, monessa koulussa oppilaiden tietotekniikan käyttö oppimisessa on yhä poikkeus.

On aika siirtyä yksittäisistä onnistuneista tapauksista kokonaisvaltaisempaan ja kattavampaan lähestymistapaan tietojenkäsittelyn opettamisessa ja oppimisessa. Kaikkien EU-maiden opetusjärjestelmissä tulee pohtia tietojenkäsittelyn vahvistamista ja edistyneempien ICT-taitojen lisäämistä opetussuunnitelmissa. Tietojenkäsittelyn kanssa ei tarvitse odottaa myöhempiä koulutusasteita, vaan jo pienetkin lapset voivat oppia yksinkertaisin menetelmin.

Roolimallit saavat nuoret karttamaan IT:tä Oppilaiden kasvaessa roolimallit - opettajat, vanhemmat, ammatinvalinnan ohjaajat ja julkisuuden hahmot - ovat ratkaisevassa asemassa nuorten valitessa tulevaa ammattiaan. Erityisesti tytöt luottavat vanhempiin esikuviin tehdessään ammatinvalintapäätöksiä.

Tässä kuvaajassa verrataan naisopiskelijoiden, Ciscon ICT-ammattilaisten sekä vanhempien ja opettajien näkemyksiä.

30

Digiosaamisen ohjelmajulistus

Mitä tietoverkkotyö sisältää 100 %

50 %

0% ohjelmistokehittämistä

asiakkaiden tapaamista

ihmisten auttamista

maailman parantamista

Mikä osa tietoverkkotyöstä sisältää näitä Ciscon mukaan Naispuoliset opiskelijat, joiden mielestä nämä kuuluvat tietoverkkotyöhön Vanhemmat/opettajat, joiden mielestä nämä kuuluvat tietoverkkotyöhön Lähde: WHITE PAPER Women and ICT: Why are girls still not attracted to ICT studies and careers? European Schoolnet, 2009

Siitä käy selvästi ilmi, että vanhempien ja opettajien näkemykset ITalasta ovat erityisen epärealistisia: alle 35% heistä uskoo, että IT-työllä on myönteinen vaikutus maailmaan, ja valtaosa uskoo ettei IT-alalla juurikaan tavata muita ihmisiä, esim. asiakkaita. Tämä väärä tieto välittyy nuorille, jotka saattavat tehdä sen perusteella ratkaisuja tulevan uransa suhteen. On siis todella tärkeää antaa opettajille ja vanhemmille oikeaa ja asianmukaista tietoa IT:stä, jotta alalle saadaan enemmän nuoria.

Kuilu koulutuksen ja työelämän välillä Toinen digiosaamisen suurista haasteista on siirtyminen opiskelusta työelämään. Perus- ja toisen asteen opetuksen uudistuksilla pyritään usein antamaan lapsille koulutus, joka tekee heistä tulevaisuudessa sivistyneitä kansalaisia. Monessa maassa suhtaudutaan epäilevästi yritysmaailman tarpeiden huomioonottamiseen koulussa. Ajatellaan, että opetusjärjestelmän täytyy olla enemmän kuin vain putki työelämään. Epäilemättä onkin totta, että nuorten tulee saada tietoa tiedon itsensä vuoksi ja oppia laaja kirjo asioita, jotka kohentavat elämänlaatua työnsaantimahdollisuuksien lisäksi. Kaaviossa esitellään yritysmaailman käsitystä opintoputken asemasta.

LUKU 1: INNOVATIIVINEN OPETUS

31

Livingstone-Hope-tutkimus osaamisesta peli- ja tietokone-efektialalla: Tavoitteet ja osaamisputki

Tavoitteet

Taataan, että opetusjärjestelmästä tulee tasaisesti hyviä osaajia työelämään

Taataan, että työvoimalla on mahdollisuus päivittää osaamistaan korkeatasoisella koulutuksella

Koulutuksen tarjoajat

Osaamisputki

Koulut

Ammattikorkeakoulut Korkeakoulut

Yritykset

Lähde: The Livingstone-Hope Skills Review of Video Games and Special Effects, 2011

Nyt ollaan kuitenkin ehkä ajauduttu liikaa siihen suuntaan – nuoret kärsivät erityisesti talouskriisistä – ja on aika painottaa enemmän työelämässä tarvittavaa osaamista. Maissa, jotka ovat selvinneet kriisistä parhaiten – esim. Alankomaat, Saksa ja Itävalta – painotetaan eniten nuorten työnsaamismahdollisuuksia esim. oppisopimuskoulutuksen ja yritysten ja koulujen yhteistyön kautta.

Tästä kertoo Iso-Britannian Education and Employers Taskforcessa työskentelevän Anthony Mannin tuore tutkimus, jossa todetaan: “OECD:n analyysi osoittaa, että nuorisotyöttömyys on matalalla tasolla maissa, joissa opetusjärjestelmä tarjoaa luokkahuoneopetuksen ja työelämään tutustumisen yhdistelmiä (esim. Saksan oppisopimusjärjestelmä)”.

Mann jatkaa: “Iso-Britanniassa on selvä tilastollinen yhteys koulussa (14-19-vuotiaana) saatujen yrityskontaktien (ammattien esittelyt, työharjoittelu jne.) ja ammatinvalinta- ja opiskelupäätösten varmuuden ja sujuvuuden välillä 19-24-vuotiaana.”

IT- ja muiden yritysten on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä koulutuksen järjestäjien kanssa, jotta työelämään tutustumista ja asianmukaista tietoa ammateista on kouluissa riittävästi. e-Skills-viikko ja InGenious

32

Digiosaamisen ohjelmajulistus

ovat tärkeitä hankkeita, joilla pyritään tuomaan yritys- ja koulumaailmaa lähemmäksi toisiaan.

Euroopan komission e-Skills-viikko kokoaa alan toimijoita yhteen tiedottamaan IT-ammateista ja tarjoamaan nuorille koulutus- ja opiskelumahdollisuuksia - muun, ammatinharjoittajille ja PKyrityksille suunnatun toimintansa lisäksi. Hankkeen vaikutus on suurempi kuin sen osien summa – ja sitä täytyy jatkaa, jotta saadaan parhaat mahdolliset tulokset.

Laajemmin tiedettä ja teknologiaa käsittelee puoliksi Euroopan komission FP7-tutkimusohjelman ja puoliksi yritysmaailman rahoittama Ingenious, opetusministeriöiden yhteistyöverkoston, European Schoolnetin (EUN) ja Euroopan teollisuuden yhteistyöfoorumin European Roundtable for Industrialist (ERT) yhdessä toteuttama hanke, jolla pyritään vahvistamaan Euroopan nuorten kiinnostusta luonnontieteiden ja teknologian opiskelua ja ammatteja kohtaan ja siten poistamaan osaamispulaa. Kaikella InGenious-toiminnalla pyritään varmistamaan, että opetus- ja yritysyhteistyöhankkeet parantavat LUMA-ammattien imagoa nuorten keskuudessa ja kannustavat nuoria ajattelemaan LUMAaineiden avaamia lukuisia mahdollisuuksia elämässä.”

Suosituksia: Paljon on siis saatu aikaan, mutta paljon on vielä myös tehtävää. Näiden asioiden tulisi olla etusijalla: • Parannetaan digiosaamisen käytännön toteuttamista koko opetusjärjestelmässä. Parannetaan opettajien osaamista perustamalla digiosaamisen viitekehyksen (European e-Competence Framework) mukainen arviointi- ja todistusjärjestelmä ja taataan täten, että koulut ja oppilaat saavat täyden hyödyn ICT-infrastruktuurin parannuksista.

• Varmistetaan, että digiosaaminen on mukana kaikilla kouluasteilla perusdigiosaamisesta tietojenkäsittelyyn. Tietojenkäsittelyn opiskeleminen johtaa edistyneeseen digiosaamiseen ja sitä tulee kehittää koulujärjestelmissä yhdessä perusdigiosaamisen kanssa.

• Tehostetaan tiedeaineiden – erityisesti matematiikan ja fysiikan opiskelua painottamalla sukupuolten tasa-arvoa ja tukemalla huonostipärjääviä oppilaita, sekä käyttämällä innovatiivisempia menetelmiä.

LUKU 1: INNOVATIIVINEN OPETUS

33

• Puututaan ammatinvalinnan vaikeuksiin varmistamalla, että yritykset ovat mukana prosessissa; tavoitetaan oppilaiden itsensä lisäksi heidän tärkeitä roolimallejaan kuten vanhemmat ja opettajat.

• Lisätään usean kumppanin hankkeita, joissa yritys- ja koulumaailma yhdessä toimivat tietojenkäsittelytaitojen ja alan kiinnostavuuden lisäämiseksi.

• Pidetään digiosaaminen ja sen tukitoimet jatkossakin ensi sijalla poliittisessa päätöksenteossa, millä taataan toimien pitkäkestoisuus ja sitä kautta muutokset opetusjärjestelmissä.

34

Digiosaamisen ohjelmajulistus

Luku 2: Lahjakkuuden löytäminen ja valjastaminen Osaaminen on maailmanlaajuisesti kortilla, ja pula vain pahenee ajan myötä. Ongelmassa on kaksi tärkeää osatekijää: Monet eurooppalaiset ovat digitalouden marginaalissa – heidän osaamisensa kehittäminen toisi markkinoille uutta, pätevää työvoimaa.

Rohkealla, yhteisellä päätöksenteolla Eurooppa voisi vähentää osaamispulaa. Digiosaamisen marginaalissa ovat esim. naiset, vanhukset, vammaiset ja ne, joilla ei ole digitaaliteknologiaa ulottuvillaan.

Olemassaolevia osaavia työntekijöitä ei hyödynnetä riittävän tehokkaasti. Digiosaavat työntekijät ovat hyvinpalkattuja ja työpaikasta toiseen siirryttäessä tarvitaan usein koulutusta, koska työpaikkojen tarpeet ovat hyvin erikoistuneita. On laadittava johtamisstrategioita ja -tekniikoita, joilla taataan digiosaamisen tehokas hyödyntäminen ja siten lisätään Euroopan tuottavuutta ja helpotetaan IT-pohjaista innovointia.

Syrjäytyneiden tavoittaminen Digitaalisesti syrjäytyneisiin ihmisiin keskittyminen vähentää osaamispulaa – koulutusohjelmat lisäävät todistetusti heidän työnsaantimahdollisuuksiaan. Näitä ihmisiä on yhä Euroopassa paljon, ja jotkut heistä jättäytyvät mielellään teknologian ja sitä kautta modernin maailman paineiden ulkopuolelle. Tällainen ajattelu jättää heidät kuitenkin ulkopuolelle myös koko jatkuvasti digitalisoituvasta yhteiskunnastamme.

Digiosaaminen ja -osallistuminen ovat avaimia taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen ja oppimismahdollisuuksiin.

Tarvitaan voimakkaampia toimia näiden syrjäytyneiden tavoittamiseksi – ja myös koko väestön osaamisen kehittämiseksi. Moni kansalainen ei osaa tai uskalla käyttää teknologiaa kunnolla hyväkseen arkielämässä ja työssä.

LUKU 2: LAHJAKKUUDEN LÖYTÄMINEN JA VALJASTAMINEN

35

MEP Edit Herczog sanoo: “Pula naisista tieteessä ja tutkimuksessa on tiedostettu jo kauan. Yhä suurempi joukko ihmisiä on ilmaissut huolensa sen johdosta ja vaatii välittömiä toimia. Tämä on tärkeä asia, mutta toinen, samankaltainen ongelma on jäänyt vähemmälle huomiolle: pula naisista IT-alalla. EU:ta koskevaa kirjallisuutta ja tutkimusta tästä aiheesta on vähän. Jos puolet Euroopan 500 miljoonasta kansalaisesta jää ulkopuolelle eikä hyödy IT-alasta, se johtaa sukupuolten väliseen ja ikään liittyvään epätasa-arvoon ja on suuri yhteiskunnallinen vääryys.

Meidän päättäjien täytyy kaikin keinoin taistella tätä vastaan.”

Stereotyyppinen käsitys IT:stä miesten, ja erityisesti nuorten miesten, alana on haaste IT-yrityksille. Se johtaa epätasapainoon alalla, taloudessa ja koko yhteiskunnassa. Kaikenlaisille ihmisille löytyy alalta paikka, jos digiosaamista löytyy. Haastetta löytyy varsinkin PK-yrityksissä, joiden henkilöstörakenne on erityisen yksipuolinen.

Hyvä tarkoitus Mutta voisiko kysymys ollakin motivaatiosta eikä ulkopuolelle jäämisestä? On havaittu merkittäviä eroja siinä, miten alan työntekijät kuvaavat työtään ja mitä roolimallit – erityisesti vanhemmat ja opettajat - luulevat. He luulevat, että IT-työntekijät ovat yksinäisiä ja kirjoittavat koodia huonostivalaistussa, ahtaassa huoneessa ilman päätäntävaltaa tai luovuutta. Tämä negatiivinen kuva välittyy nuorille ja muille, jotka eivät ole tavanneet oikeita IT-alan työntekijöitä. Päättäjien ja yritysten täytyy yhdessä lähteä ratkaisemaan tätä ongelmaa.

“Tästä voisi löytyä hyvä yhtymäkohta myös eri ikäryhmiin liittyvää päätöksentekoa varten, mutta tässä nimenomaisessa tapauksessa ei kaivata niinkään digiosaamista kuin positiivista asennetta ja innostusta teknologiaa ja IT-alaa kohtaan,” sanoo MEP Edit Herczog.

Tutkimuksista käy ilmi, että myönteisten roolimallien puuttuminen mediassa ja koko kulttuurissa estää tyttöjä lähtemästä IT-alalle.

Elokuvissa ja tv:ssä – sekä fiktiossa että muuten – ohjelmoijat ja IT-asiantuntijat esitetään yksipuolisesti. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että IT-ala on poikia varten eikä sieltä löydy paikkaa naisille tai marginaaliryhmille.

Ikääntyneitä Edit Herczog kutsuu digitaaliseen maailmaan muuttaneiksi; he eivät ole syntyneet internet-maailmaan. Hän toteaa:

36

Digiosaamisen ohjelmajulistus

“Tietotekniikkaa mystifioidaan aikuisten ja ikäihmisten, digimaahanmuuttajien, keskuudessa aivan tarpeettoman paljon.

Tarvitaan yhä hankkeita ja työpajoja, joissa heille kerrotaan, että IT on tiedonhankkimisen ja -siirtämisen väline eikä niin kovin erilainen asia kuin radio tai televisio. Se on vain nopeampi ja monipuolisempi väline kuin mikään ihmiskunnan historiassa. Sillä on tarjottavaa kaikenikäisille: voit lukea uutisia, etsiä ruokareseptin, varata teatteriliput, pitää yhteyttä rakkaisiisi, jakaa valokuvia ja tehdä lomajärjestelyt muutamassa minuutissa. Asiakirjojen tallentaminen ja löytäminen tietokoneella ja ICT-pohjaisten terveyspalvelujen löytäminen voivat vähentää iäkkään ihmisen avuttomuudentunnetta ja lisätä itsenäisyyttä.”

Ikääntyneet ihmiset vastustavat usein IT-välineitä ja kokevat, etteivät tarvitse niitä, koska ovat pärjänneet hienosti ilmankin.

He voivat kuitenkin selvästi hyötyä digiosaamisesta – työssään tai yksityiselämässään. Euroopan työvoima ikääntyy nopeasti, ja digiosaaminen voi olla vahva lisä kokeneen työntekijän ansioluettelossa; se tukee muuta osaamista ja helpottaa työllistymistä muuttuvilla työmarkkinoilla.

Muita syrjäytyneitä ihmisryhmiä voidaan lähestyä erilaisen epämuodollisen koulutuksen kautta. Eri puolilla Eurooppaa vähäosaisten digilukutaitoa ja aikuisopetusta edistävät paikalliset telekeskukset. Niissä lähdetään liikkeelle perustietotekniikkataidoista ja pyritään auttamaan henkilökohtaisessa kehittymisessä, aktiivisessa kansalaisuudessa ja syrjäytymisen estämisessä, ja – nykyisen taloustilanteen valossa – edetään sitten työllistymisen edistämiseen.

Telekeskukset ovat yleensä ilmaisia, kaikille avoimia ja paikallisia – niissä tarjotaan opastusta ja verkostoitumismahdollisuuksia digitaalisesti syrjäytyneille. Digitaaliteknologian tuominen näiden ihmisten ulottuville on tärkeä askel heidän matkallaan aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi.

Työllistyminen on ratkaisevaa. Työnsaamisessa vaadittavat taidot sisältävät enenevässä määrin myös digiosaamista. Jos tähän ei kiinnitetä riittävästi huomiota, yhteiskuntaamme kehittyy ajan myötä rampauttava digitaalinen alaluokka.

LUKU 2: LAHJAKKUUDEN LÖYTÄMINEN JA VALJASTAMINEN

37

Telekeskukset toimivat kirjastoissa, kouluissa ja yhteisökeskuksissa ja niitä ylläpitää usein jokin vapaaehtois- tai julkisorganisaatio. Ne ovat yleisölle avoimia ja tarjoavat kävijöiden käyttöön tietokoneita, internetyhteyden ja muuta digitaaliteknologiaa, jonka avulla he voivat etsiä tietoa, luoda, oppia ja kommunikoida. Euroopassa on nyt yli 100 000 telekeskusta. Kaivataan kuitenkin yhtenäistä linjaa kaikille erilaisille kansallisille hankkeille.

Sitä silmälläpitäen perustettiin Telecentre-Europe koordinoimaan kansallisia hankkeita; koordinoidulla toiminnalla saadaan paremmin resursseja hallituksilta. Telecentre-Europelle on tarvetta myös maidenvälisen tiedonjakamisen helpottajana, mikä auttaa vastaamaan koko Euroopan tietoteknisiin tarpeisiin.

Tuottavuus Mitä digiosaavan työvoiman parempaan hyödyntämiseen tulee, London School of Economicsin tutkimuksessa mainitaan lukuisia haasteita. Osaavat IT-työntekijät tulevat työnantajalle kalliiksi ja tarvitsevat yritysten erikoispiirteiden vuoksi usein vielä koulutusta uudessa työssä. Heitä saattaa myös olla vaikeaa sovittaa yrityksen hierarkiaan. Tänä päivänä ei kuitenkaan yksikään yritys pärjää ilman digiosaamista, ja osaavat työntekijät ovat ehdoton edellytys yrityksen tehokkaalle toiminnalle.

Vaikuttaa siltä, että eurooppalaiset yritykset ovat muita huonompia hyödyntämään digiosaamista. Tähän viittaa esim. se, että digiosaavien työntekijöiden palkka ei ole niin korkea kuin voisi odottaa, kun otetaan huomioon miten kova pula heistä työmarkkinoilla on.

On suoria todisteita siitä, että yhdysvaltalaiset yritykset Euroopassa saavuttavat IT:llä korkeamman tuottavuuden kuin paikalliset yritykset – tulivat työntekijät sitten Euroopasta tai sen ulkopuolelta. Tämä kertoo, että ero johtuu organisaatiorakenteesta ja johtamismenetelmistä.

Eurooppalaistenkin yritysten välillä on suuria eroja. Suurissa yrityksissä tiedostetaan työntekijöitä palkatessa digiosaamisen tärkeys, kun taas PK-yrityksissä siihen kiinnitetään vähemmän huomiota – vaikka on selvää todistusaineistoa siitä, että PK-yritykset voivat saada tehokkaasta tietotekniikan käytöstä merkittävää hyötyä. Julkisella sektorilla sen sijaan vaaditaan digiosaamista.

38

Digiosaamisen ohjelmajulistus

Kaikesta tästä huolimatta vallitsee yhteisymmärrys siitä, että Euroopassa ei ole tarpeeksi digiosaamista toteuttamaan Euroopan unionin sosioekonomisia tavoitteita – yritysjohtajat, hallitukset ja tutkijat varoittavat kaikki tästä. Kaikkien sektorin yrityksista 41%-56% kertoo palkkaavansa jatkuvasti IT-asiantuntijoita ja että heitä on vaikeaa löytää. OECD:n ja Euroopan e-Skills Forumin empiirinen tutkimus tukee tätä näkemystä.

Pulaa voitaisiin vähentää kahdella tavalla: tehostetaan ammattikoulutusta (tai vahvistetaan työvoimaa maahanmuuton kautta, tai siirretään työtä Euroopan ulkopuolelle) ja tehostetaan koulutetun tai koulutettavissa olevan henkilöstön hyödyntämistä.

Lyhyesti sanottuna painopiste Euroopassa on osaamisen lisäämisessä mutta paljon on tehtävää myös osaamisen valjastamisessa käyttöön.

Koulusta töihin Teknologiset innovaatiot muovaavat työnteon tulevaisuutta. On kuitenkin syntymässä kuilu niiden välille, joilla on mahdollisuuksia ja osaamista menestyä uusilla työmarkkinoilla ja niiden, joilla ei ole.

Digiosaaminen on ratkaisevan tärkeää eurooppalaisten työllistymisessä ja menestymisessä urallaan - monenlaisissa ammateissa. Kun mietitään mistä kysyntä saa alkunsa, vastaus löytyy osaksi siitä, miten välttämätöntä teknologia nykyään on pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka ovat taloutemme selkäranka. Vanson Bournen tekemässä maailmanlaajuisessa tutkimuksessa 60% PK-yrityksistä sanoi tietokoneteknologian olevan ratkaiseva tekijä yrityksen menestymisessä. Lisäksi 73% PK-yrityksistä sanoo, että teknologian tulee auttaa työntekijöitä tekemään töitä missä ja milloin hyvänsä.

Uuden talouden digiosaaminen on siis ensisijainen tavoite hallituksille, yrityksille ja koulutusmaailmalle.

IT-maailma muuttuu nopeasti. Ne, jotka löytävät ja hallitsevat osaamispulan poistamiseen kulloinkin tarvittavat taidot varmistavat oman ja yrityksensä menestyksen. Nämä teknologian ja innovoinnin globaalit trendit tulee ottaa huomioon opetuksessa tarjoamalla opettajille ja kouluille joustavia oppimisratkaisuja, jotka innostavat nuoria ja elinikäisiä oppijoita ja antavat heille uudessa taloudessa tarvittavaa osaamista. Otetaan esimerkiksi pilvilaskenta; useimmat

LUKU 2: LAHJAKKUUDEN LÖYTÄMINEN JA VALJASTAMINEN

39

yritykset haluavat kouluttaa IT-ammattilaisensa muutosta varten jo etukäteen. Johtajien, jotka haluavat lisätä IT:n avulla tuottavuuttaan täytyy pysytellä pilvilaskennassa koulutuksen etulinjassa - ja kouluttaa sekä itseään että IT-työntekijöitään. Työn luonne on muuttumassa.

Pilviteknologiaan liittyviä uusia työnsaantimahdollisuuksia ja osaamista käsitellään Microsoftin raportissa ‘Cloud computing: What IT professionals need to know’. Kasvava pilviympäristö tarjoaa osaaville yrityksille mahdollisuuden kasvuun ja menestykseen.

Tulevaisuuden osaaminen ja työmarkkinoiden muutokset ovat aiheena myös London School of Economicsin tuoreessa raportissa ‘Modelling the Cloud. Employment effects in two exemplary sectors in the UK, Germany, Italy & the US’. Tutkimuksessa todetaan, että pilvilaskenta aiheuttaa johtamistavan muutoksia kaikilla yrityssektoreilla ja että johtajien on omaksuttava uudenlainen, liiketaloutta ja teknologiaa yhdistelevä lähestymistapa. Uuden teknologian kasvupotentiaali on mahtava: esim. IsoBritanniassa ennustetaan, että älypuhelinsektorilla pilvilaskentaan liittyvien työpaikkojen määrä kasvaa vuosina 2010-2014 349%. IT-osaaminen on yhä tärkeämpää kaikilla aloilla ja sen täytyy näkyä myös johtamisessa.

Nuorille on erityisen tärkeää pysyä ajan tasalla trendeissä ja hankkia tämän päivän osaamista. Nuorisotyöttömyys on Euroopassa ennätystasolla, ja uusien taitojen hankkiminen on ratkaisevaa työmarkkinoiden uudenlaisiin vaatimuksiin vastaamisessa ja työmahdollisuuksien hyödyntämisessä. ICT-yritysten täytyy yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa tehdä töitä kaikilla tasoilla, jotta varmistetaan, että sekä perustasoinen että edistyneempi IT-osaaminen johtaa työnsaantimahdollisuuksiin.

Brittiläinen ‘Britain Works’ on esimerkki skaalautuvasta julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeesta, jolla pyritään vastaamaan tähän osaamishaasteeseen. Britain Works yrittää yhdessä kansalaisjärjestöjen, kunnallisten oppimiskeskusten ja viranomaisten kanssa auttaa puolta miljoonaa ihmistä saamaan töitä kolmen vuoden aikana, aloilla, jotka erityisesti edistävät talouden toipumista. Hanke on jo auttanut 300 000 nuorta löytämään töitä tuotanto-, palvelu- ja IT-sektorilta ITkoulutuksen ja -harjoituspaikkojen avulla.

40

Digiosaamisen ohjelmajulistus

Huono johtaminen Työntekijöiden omatoimisen opiskelemisen ja yritysten sisäisen koulutuksen yleisyys kertoo koulutustarpeesta, jota perinteiset oppi- ja koulutuslaitokset eivät kykene kattamaan.

London School of Economicsin tuore tutkimus kertoo, että johtamiskäytännöt IT:n suhteen vaihtelevat merkittävästi; eurooppalaiset yritykset suoriutuvat huonommin kuin yhdysvaltalaiset silloinkin, kun markkinat ovat samat.

Nämä yritykset käyttävät suurimmaksi osaksi samaa teknologiaa ja palkkaavat työntekijänsä samalta alueelta. Näissä tutkimuksissa on koostettu dataa suuresta määrästä yrityksiä, joten korrelaatiot ovat merkittäviä - mutta syyt eroihin ovat epäselviä. London School of Economicsin toinen tuore tutkimus erikokoisten ilmailu- ja avaruusteollisuuden yritysten johtamiskäytännöistä antaa kuitenkin paremman käsityksen johtamiskäytäntöjen eroista ja siitä, miten digiosaavia työntekijöitä johdetaan. Käy ilmi esim., että yhdysvaltalaisissa yrityksissä sekä korkea- että keskitasoisten digiosaajien palkat ovat korkeampia kuin eurooppalaisissa yrityksissä; voidaan arvella, että heidän osaamistaan myös hyödynnetään paremmin. Se on pysäyttävä ajatus.

Euroopan digiosaamishaaste on sekä laadullinen että määrällinen.

Tämä oivallus suuntaa huomion tähän saakka tuntemattomaan vikaan Euroopan arvoissa. Parhaiten pärjäävissä maissa on paljon vähemmän huonostijohdettuja yrityksiä. Maissa, joissa on eniten huonostijohdettuja yrityksiä koetaan, ettei johtamisen laatu ole erityisen tärkeää. Johtamiskäytäntöjen kehittäminen vaikuttaa suoraan työntekijöiden suoritukseen.

Johtajien keskuudessa vallitsee hämmästyttävä sokeus omien johtamiskykyjen suhteen; on selvitetty, etteivät johtajat juurikaan vertaile johtamiskäytäntöjään muihin yrityksiin edes omalla sektorillaan. Vaikka digiosaamistasoa täytyy kokonaisuudessaan nostaa, varsinkin huonon osaamisen EU-maissa (esim. Iso-Britannia, Kreikka ja Portugali) suurimmat heikkoudet löytyvät IT:n hyödyntämisestä.

Palkkataso ja tuottavuus kytkeytyvät enemmän siihen, kuinka paljon asioita tietokoneella tehdään kuin siihen, montako tietokonetta työpaikalla on tai työntekijöiden perusosaamiseen.

LUKU 2: LAHJAKKUUDEN LÖYTÄMINEN JA VALJASTAMINEN

41

Euroopan digiosaamishaaste on myös johtajien digiosaamishaaste.

Meidän tulisi keskittyä enemmän johtajien kouluttamiseen. Päättäjien kannattaa pitää tämä mielessään resurssienjakoa miettiessään.

Innovointi tarvitsee johtamista Johtamisongelmaa vaikeuttaa entisestään innovoinnin tuominen mukaan yrityksen prosesseihin. Yksilöt tuovat osaamisen, mutta siitä on hyötyä vain kun sitä sovelletaan yrityksen tarpeisiin. Rutiinityön lisäksi tietotekniikan käytössä tapahtuu jatkuvasti innovointia, mikä edellyttää organisaatiolta joustavuutta siinä missä yksilöltäkin.

Kuten eräs arvostettu IT:n talous- ja johtamisaspekteja analysoiva ryhmä toteaa: “Yritykset eivät saa parannuksia palvelutasoonsa tai tehokkuuteensa vain käynnistämällä tietokoneen tai telekommunikaatiolaitteen. Lisäksi tarvitaan joskus pitkällinen ja vaikeakin innovointiprosessi. IT-laitteiden myyjät myyvät teknologiaa; ne eivät auta teknologian soveltamisessa, tekevät vain sen mahdolliseksi; IT:n käyttäjien täytyy keksiä soveltamistavat.

Innovointiprosessiin kuuluu aina sekä prosessi- että tuote-elementti.

Prosessipuolella IT:n tehokas käyttö edellyttää usein organisaatiomuutoksia.”

Täydelliset yhdessä: paras osaaminen ja parhaat yritykset Parhaat osaajat hakeutuvat parhaisiin organisaatioihin. Halu työskennellä joustavassa organisaatiossa, joka arvostaa tietynlaista osaamista voi myös toimia kannustimena osaamisen hankkimiseen.

Tämä organisaatioiden laadun ja yksilöiden motivaation välinen yhteys näkyy ulospäin mitattavina tekijöinä: osaavien työntekijöiden määränä ja yritysten palkkaamiskäytäntöinä. Ihmiset saattavat siis hankkia enemmän ja korkeatasoisempaa osaamista päästäkseen töihin tällaisiin organisaatioihin; lisäksi vaikuttaa siltä, että niiden yritysten, jotka parhaiten osaavat hyödyntää tätä osaamista pitäisi voida maksaa korkeampaa palkkaa ja palkita innovatiivista työtä. Tämä käy selvästi ilmi palkkatasojen vertailusta.

Työmarkkinat globalisoituvat kovaa vauhtia ja Euroopan digiosaajat menevät töihin organisaatioihin, joilla on heille eniten tarjottavaa. On olemassa todellinen riski, että nämä organisaatiot löytyvät Euroopan ulkopuolelta. Näin Eurooppa lisätessään digiosaamista saattaakin

42

Digiosaamisen ohjelmajulistus

muuttua sen viejäksi eikä korkeatasoiseksi innovointikeskukseksi. Se on epämiellyttävä mutta realistinen mahdollisuus.

Sanoista tekoihin ICT on jo läsnä kaikilla elämämme osa-alueilla. Se on erottamattomasti kytköksissä siihen, millaisessa maailmassa haluamme elää: vauraaseen ja kilpailukykyiseen talouteen, ympäristön vaalimiseen ja demokraattiseen ja avoimeen yhteiskuntaan. Nämä asiat saavutetaan kuitenkin vain, jos kaikki kansalaiset voivat olla täysipainoisesti mukana uudessa digiyhteiskunnassa. Emme voi jatkaa kuten tähän saakka.

Voimaannuttaminen tämän päivän digiyhteiskunnassa tarkoittaa useita perustavia asioita. Mahdollisuuksien tarjoaminen tarkoittaa, että meillä on uudessa internet-maailmassa käyttäjinä ja kuluttajina tiettyjä oikeuksia; se tarkoittaa myös, että meillä on käytössämme luotettavia langallisia ja langattomia laajakaistayhteyksiä. Mutta ennen kaikkea voimaannuttaminen tarkoittaa digiosaamista: sitä, että jokaisella meistä on osaamista ja kykyä hyödyntää digiaikakauden mahdollisuuksia.

Koska kaikkien eurooppalaisten digitaalinen voimaannuttaminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, tarvitaan strateginen ohjelma, jonka etenemistä voidaan säännöllisesti arvioida. Pitäisi siis asettaa konkreettisia tavoitteita, joiden avulla voitaisiin jatkuvasti seurata ja arvioida päätöksenteon vaikutuksia ja onnistumista.

Euroopan digitaalistrategiassa ehdotetaan tavoitteiksi esim. säännöllisen internetinkäytön lisäämistä 60 prosentista 75 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä (vähäosaisten kohdalla 41 prosentista 60 prosenttiin) ja myös vuoteen 2015 mennessä sen väestönosan puolittamista, joka ei ole koskaan käyttänyt internetiä (tavoitteena siis 15%). Kaikkien aikuisten tulee päästä helposti ICT-koulutukseen.

Tavoitteisiin voitaisiin päästä laatimalla digilukutaidon ja -osaamisen toimintasuunnitelma. Se sisältäisi digilukutaitohankkeita syrjäytymisvaarassa oleville ihmisryhmille, useiden yhteistyökumppaneiden yhteistyöllä tehtävien hankkeiden edistämistä ja kannusteita yksityissektorille, jotta se järjestäisi koulutusta kaikille työntekijöille. Nämä tulee saada kokonaisvaltaisella tavalla mukaan koulutussektorin hankkeisiin.

LUKU 2: LAHJAKKUUDEN LÖYTÄMINEN JA VALJASTAMINEN

43

Euroopan tulevaisuus on sen väestön, työvoiman ja organisaatioiden osaamisessa. Ilman kattavaa infrastruktuuria ICT:tä voidaan käyttää vain rajallisesti ja ilman osaamista sen käytön taloudelliset ja yhteiskunnalliset hyödyt ovat rajallisia. Jos ICT-osaamisen puutteeseen ei kiinnitetä huomiota, siitä muodostuu pullonkaula, joka estää EU:ta olemasta kilpailukykyinen maailmantaloudessa.

Tuottavuuden ja teknologiaosaamisen hyödyntämisen kannalta ratkaisevia ovat seuraavat toimenpiteet: • Keskitytään enemmän johtamiseen, hyviin johtamiskäytäntöihin ja omien johtamistaitojen tuntemiseen. Johtajat tarvitsevat tähän koulutusta ja hallitusten tulisi kannustaa huonostijohdettuja yrityksiä kehittymään. Se sisältää kaksi asiaa: johtajat tarvitsevat nykyistä korkeampaa koulutusta ja johtajakoulutuksen tulisi sisältää opastusta teknologian luonteesta ja digiosaavien työntekijöiden käsittelemisestä.

• Osaavia työntekijöitä tulisi kannustaa näkemään itsensä organisaation osana, jolla on yhteiset tavoitteet organisaation kanssa ja joka voi vaikuttaa sen toimintaan. Osaavat työntekijät pakotetaan usein kapeaan, tekniseen rooliin eikä heidän sallita käyttää kykyjään laajemmin ja innovatiivisemmin, vaikka se lisäisi tuottavuutta.

• Varmistetaan digiosaajille oleellisesti paremmat työolosuhteet.

Palkka, korvaukset ja erityisesti osaavan työntekijän heikko asema verrattuna osaamattomampaan mutta korkeampiarvoiseen työntekijään eivät kannusta nuoria työntekijöitä kehittämään osaamistaan. Yritykset kertovat osaajista olevan pulaa, mutta se ei näytä nostavan digiosaajien palkkatasoa Euroopassa.

• Muutetaan digiosaajien uramahdollisuuksia: ICT on menestyneiden organisaatioiden erottamaton osa. Digiosaajat eivät kuitenkaan yleensä pääse, eikä heitä kannusteta, houkuttelevimmille urapoluille Euroopan yrityksissä.

• Hallitusten on varmistettava, että ne itse käyttävät digiosaamista esimerkillisellä tavalla, että niiden sähköiset palvelut ovat huipputasoa ja että ne panostavat kokeiluihin ja toimintamalleihin, jotka saattavat vaikuttaa laajemmin eri organisaatioiden käytäntöihin.

44

Digiosaamisen ohjelmajulistus

• Varmistetaan, että perusosaamisen taso on vertailukelpoinen kaikilla markkinoilla, jotta työnantajat hahmottavat paremmin työnhakijoiden osaamisen. Myös työntekijät hyötyvät yhtenäistettyjen sertifikaattien ja työnkuvausten tuomasta selkeydestä.

• Digiosaamisen tuoma tuottavuuden kasvu tulee kahdessa muodossa: joustavuus, joka mahdollistaa uusiin käytäntöihin sopeutumisen nopeasti ja edullisesti, ja innovointi. Tulevan digiosaamisstrategian tulisi keskittyä näihin tekijöihin ja edistää niitä opetuksessa, julkisella sektorilla ja tiedotuskampanjoissa.

Faktat ovat selkeitä. Päättäjien, yritysten, koulutusmaailman, henkilöstöasiantuntijoiden ja johtajien kannattaa noudattaa näitä suosituksia.

LUKU 2: LAHJAKKUUDEN LÖYTÄMINEN JA VALJASTAMINEN

45

Luku 3: Kohti arvopohjaisia IT-toimintoja IT-toiminnot ovat kriittinen linkki IT-teollisuuden ja sen palvelemien yritysten välillä – ja tärkeä innovaation lähde. IT-toiminnot muodostavat liiketoiminnan perustan ja siten lenkin ja toiminta-alustan organisaatioiden arvoketjussa. Ne tukevat organisaatioita ihmisten, prosessin ja teknologian yhdistämisessä kokonaisprosessiksi ja tuottavat ratkaisuja, joiden avulla organisaatiot ja käyttäjät voivat olla tehokkaita ja innovatiivisia.

IT-toimintojen perimmäisenä tarkoituksena on muuntaa IT-sijoitukset - ihmiset, prosessi ja teknologia - liiketoiminnan arvoksi digiosaavien käyttäjien avustuksella. IT-toimintoihin käytetyn euron pitäisi tuottaa enemmän kuin euron verran liiketoiminnan arvossa mitattuna. Mutta tuottaako se? Ja osaammeko edes mitata sitä?

Laajasti ottaen IT-toiminnoilla ei ole vastausta tähän kysymykseen.

Monessa organisaatiossa tietohallintopäällikkö ei kykene mittaamaan tai kuvailemaan IT:n tuottamaa liiketoiminnan arvoa. Tätä kutsutaan IT:n tuottavuusparadoksiksi, jonka Robert Solow määritteli näin: “Näen tietokoneita kaikkialla, paitsi tuottavuustilastoissa.”

Tämä turhauttaa yritysten johtajia ja aiheuttaa luottamuspulaa johtoportaan ja IT-toimintojen välille. Joissakin tapauksissa se johtaa siihen, että IT-toiminnot eivät ole yritykselle strateginen kumppani vaan käytännössä ulkopuolisen palveluntoimittajan asemassa. Jos ITtoiminnoissa kyetään ratkaisemaan tämä ongelma, IT saattaa päästä takahuoneesta mukaan päätöksentekoon.

Sen lisäksi, että IT-toiminnoilla on organisaatioissa huono maine, myös koko IT-ala nähdään usein negatiivisessa valossa. Usein kuulee IT-alan huonoista uramahdollisuuksista, nörtti-imagosta, kapeakatseisesta teknologiaan keskittymisestä, lisääntyvästä hyödykkeistämisestä ja vähenevästä strategisesta merkityksestä yrityksille. On helppo ymmärtää, miksi Euroopassa ei ole riittävästi IT-alan opiskelijoita. Ja kuitenkin, Mooren lain mukaisesti, IT on ehkä rikkain ja elinvoimaisin resurssi, joka yrityksillä ja organisaatioilla tänä päivänä on käytössään.

46

Digiosaamisen ohjelmajulistus

IT:n huonon maineen seuraamukset ovat selkeät: alalle tulee ja jää liian vähän riittävän osaavia työntekijöitä, minkä seurauksena Euroopan yritykset eivät hyödy IT:n innovatiivisesta kapasiteetista läheskään niin paljon kuin voisivat. Se vaikuttaa Euroopan kilpailukykyyn maailmanmarkkinoilla.

Syntyy helposti noidankehä. Kun IT ei pysty tuottamaan liiketoiminnalle arvoa, sen strateginen merkitys organisaatiossa pienenee. Kun sitä ei pidetä tärkeänä, siihen sijoitetaan vähemmän rahaa. Rahan puute johtaa palkkaamisen vähentämiseen. Se puolestaan vaikuttaa alan houkuttelevuuteen työntekijöiden silmissä, mikä vähentää yrityksille tarjolla olevaa osaamista. Ja tämä johtaa pienempään liiketoiminnan arvoon.

Kaikki ei sentään kuitenkaan ole huonosti. Joissakin suurissa eurooppalaisissa yrityksissä on onnistuttu hyödyntämään IT:tä kaikilla osa-alueilla. Tässä luvussa esitellään useita tällaisia tapauksia ja pohditaan, millaisia käytäntöjä ja osaamista tämä menestys edellyttää.

Luvun lopussa käsitellään ehdotuksia ja toimenpiteitä, jotka voivat parantaa tilannetta koko Euroopassa.

Onko IT tärkeää?

Intel Labs Europen johtaja ja Innovation Value Instituten apulaisjohtaja Martin Curley tunnistaa ongelman ja sanoo: “IT on tänä päivänä yksi voimakkaimmista liikemaailmaa ja yhteiskuntaa muuttavista tekijöistä. Mooren laki kohtaa yhä useammin kaikenlaiset yritykset ja seurauksena on mahtavia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita.” Teknologia etenee Mooren lain mukaisesti huimaa tahtia, mutta johtamis- ja soveltamistavat näyttävät laahaavan pahasti perässä. Tämä näkyy useiden toimitusjohtajien puheissa ja paljon lainatuissa tutkimuksissa, joissa kysytään “Onko IT tärkeää?”

IT:hen sijoitettujen resurssien ja liiketoiminnan arvon välinen yhteys on saatava selkeämmäksi.

Alamäki Innovation Value Institute on todennut, että monessa yrityksessä IT-osasto on tehoton eikä johto halua rahoittaa innovointia. Näissä organisaatioissa IT-toiminnot ovat puhtaasti operatiivisia, eikä uuden

LUKU 3: KOHTI ARVOPOHJAISIA IT-TOIMINTOJA

47

teknologian mahdollisuuksia tunnisteta. Esimerkiksi pilvilaskenta nähdään näissä organisaatioissa ainoastaan tapana hallinnoida tavanomaista IT-toimintaa, eikä sen tarjoamia innovatiivisia mahdollisuuksia ymmärretä.

Tämän tilanteen korjaamiseksi ja IT:n strategisen alamäen pysäyttämiseksi toimitusjohtajien täytyy tehdä IT:n potentiaalinen arvo paremmin selväksi. Lisäksi tarvitaan työntekijöiltä oikeanlaista osaamista ja tietämystä toimitusjohtajan vision toteuttamiseksi.

Väärinkäsitysten korjaaminen Avain oikeiden ihmisten löytämiseen on väestön riittävä osaamispohja.

Se on nykypäivän yritysmaailman haaste. Nuorten keskuudessa esiintyy väärinkäsitystä, jonka mukaan IT-työntekijät ovat töissä IT-yrityksissä. Tosiasiassa alle puolet kaikista IT-työntekijöistä työskentelee IT-alalla. Useimmat työskentelevät loppukäyttäjäyritysten IT-toiminnoissa. Toinen väärinkäsitys on se, että uran IT-ammatissa on oltava teknologiapainotteinen. Kun IT:tä katsotaan laajemmin, harva sen työntekijä on puhtaasti teknologian osaaja. Suuntaus on kohti teknologisen ja muun bisnesosaamisen yhdistelmää. Teknologia ei ole enää ainoa tekijä.

Vaikuttaa siltä, että menestyneimmissä organisaatioissa osataan innovoida liiketoiminnan ja IT:n rajapinnalla. IT on väline, joka luo kilpailukykyä tehokkaimmin yhdistettynä bisnesinnovointiin - ei yksin. Innovoinnin edistämiseksi tarvitaan yhä enemmän ihmisiä, joissa yhdistyvät IT- ja bisnesosaaminen. Tällä hetkellä sellaisia ihmisiä ei löydy niin paljon kuin yrityksissä tarvitaan, joten monenlaisia mahdollisuuksia menee hukkaan. Sillä on kauaskantoisia vaikutuksia talouteen ja koko yhteiskunnan hyvinvointiin.

Viimeaikaisista tutkimuksista käy ilmi, että IT-alan opiskelijoiden määrä on laskussa. IT-alan oppilaitoksista tulee vain osa digiosaajista; tämä kuvastaa huolta IT:n julkisesta kuvasta. Suuntaus on saatava kääntymään.

IT:n asema Euroopan tärkeimmissä organisaatioissa kehittyy nopeasti; työntekijät, joiden osaaminen ei ole ainoastaan teknologista ovat yhä tärkeämpiä. Lisäksi pilvilaskenta ja muu uusi teknologia muuttavat IT:tä yhä demokraattisemmaksi, minkä ennustetaan lisäävän yksilöiden kykyä hyödyntää IT:tä kaikessa liiketoiminnassa. Esimerkiksi valmiit palvelualustat ovat yhä kehittyneempiä ja helppokäyttöisempiä, mikä

48

Digiosaamisen ohjelmajulistus

helpottaa innovatiivisten IT-ratkaisujen löytämistä perinteisen ITympäristön ulkopuolella. Tähän tarvitaan kuitenkin ihmisiä, joilla on oikea yhdistelmä IT- ja bisnesosaamista. Tärkeä askel olisi IT- ja IT-innovoinnin johtamisen sisällyttäminen kauppakorkeakoulujen ja muun johtamiskoulutuksen opetukseen.

Tietotekniikan merkitys Euroopan tietohallintojohtajien järjestön EuroCIOn puheenjohtaja ja Daimlerin tietohallintopäällikkö Michael Gorriz kertoo: “Suuremmissa organisaatioissa IT ja tietohallinto ovat koko ajan tärkeämmässä asemassa. Ulkomaailma ei ehkä täysin ymmärrä tätä tosiasiaa. Suuret organisaatiot lakkaisivat kokonaan toimimasta, jos niiden IT-järjestelmät pettäisivät. Pitempiaikainen häiriö johtaisi väistämättä liiketoiminnan hajoamiseen. Suurissa organisaatioissa tällä olisi mullistavat vaikutukset.”

Michael Gorriz kertoo, miten IT:tä voidaan käyttää innovatiivisesti, kuten Daimlerilla: “Daimler ei ole tässä poikkeus. IT on erottamaton osa koko organisaatiorakennetta. IT on mukana kaikissa ensi- ja toissijaisissa liiketoiminnan prosesseissa. Ennen kuin ensimmäistäkään metallinpalaa käytetään, uusi Mercedes-Benz on jo ajanut miljoonia testikilometrejä tietokoneella. Automme suunnitellaan ja kootaan kolmeulotteisesti tietokoneella. Tietokoneella tehdään myös törmäys- ja kestävyystestausta ja ajosimulaatioita. Ilman näitä simulaatioita emme pysty ennustamaan uuden automallin käyttäytymistä.”

Sama koskee Mercedes-Benzin kokoamislinjaa – kaikki on mallinnettu 3D:nä. Siksi kokoamisessa ei juuri tapahdu suunnittelemattomia poikkeamisia. IT on mukana toimituksissa, kierrätyksessä, varaosatoiminnoissa, markkinoinnissa, asiakaspalvelussa ja huollossa. IT on itse asiassa liiketoiminnan tehokkuuden moottori. Yhä useammat asiakkaat muokkaavat autoja oman makunsa mukaan, pyytävät lausuntoja ja järjestävät koeajoja verkossa.

Digiosaaminen on siis ratkaisevan tärkeää yrityksen toiminnalle. Se muuttuu myös koko ajan tärkeämmiksi innovoinnin kannalta, koska IT on avainasemassa uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä.

LUKU 3: KOHTI ARVOPOHJAISIA IT-TOIMINTOJA

49

Myös Intelillä informaatioteknologia on yrityksen hermojärjestelmä - ja enevässä määrin myös sen lihaksisto, sillä automatisoidut ITjärjestelmät auttavat Intelin tehtaissa tuottamaan ja lähettämään yli miljardi korkealaatuista osaa vuodessa. Intelin kaltaisissa yrityksissä, joissa koko tuotevalikoima uusitaan melkein vuosittain, innovointia pyöritetään IT:n voimin. IT yhdistää eri puolilla maailmaa sijaitsevat suunnittelutiimit, joiden ansiosta Intel ja muut yritykset pystyvät jatkuvasti innovoimaan.

Daimlerilla on toinenkin esimerkki IT:stä innovatiivisen liiketoiminnan mahdollistajana. Uusi car2go-järjestelmä mullistaa henkilöliikenteen kaupunkialueilla. Ensimmäistä kertaa asiakkaat voivat nyt vuokrata ‘Smart Fortwo’-autoja kaikkialla kaupungissa, kaikkiin aikoihin, houkuttelevalla minuuttihinnoittelulla. Auton voi löytää ja vuokrata tai varata matkapuhelimen tai tietokoneen avulla vaikkapa vain yhdensuuntaiselle matkalle. Matkapuhelinteknologia yhdessä IT:n huippusovellusten kanssa mahdollistaa ainutlaatuisen ja yksinkertaisen vuokraamisprosessin. Tässä tapauksessa innovatiiviset IT-ratkaisut toimivat moottorina kokonaan uudelle liikkumiskonseptille ja vahvalle liikeidealle.

Intelin IT-organisaatio on yhdessä Intel Corporate Affairs Groupin kanssa luonut globaalin alustan lasten matematiikan ja luonnontieteen opetuksen mediasisällöille.

IT-organisaatio ei rakentanut vain monipuolista alustaa (www.skool.com), joka palvelee yli kahtakymmentä maata eri kielillä, vaan myös ainutkertaisen, yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöhön perustuvan bisnesmallin takaamaan alustan laadun ja pitkäkestoisuuden.

Disney IT toi varhaisessa vaiheessa digivalokuvauksen Disneyn huvipuistoihin, vaikka yhtiössä aluksi vastustettiin ajatusta. Tämäkin on esimerkki siitä, miten IT-organisaatio voi olla aikaansa edellä ja auttaa yritystä menestymään. Digivalokuvauksen avulla Disney sai huvipuistojensa kävijöiltä lisää tuottoa ja tarjosi heille entistä viihdyttävämmän kokemuksen.

On rohkaisevaa ja inspiroivaa lukea tällaisesta innovatiivisesta IT:n käytöstä. Daimler, Intel ja Disney eivät ole ainoina valjastaneet IT:tä tuomaan yritykselle liiketoiminnan arvoa ja innovointia. Muissakin suurissa yrityksissä Euroopassa on vastaavia strategioita. Kaikilla näillä organisaatioilla on kuitenkin vastassaan vakava osaavien työntekijöiden vaje.

50

Digiosaamisen ohjelmajulistus

Digiosaaminen loppukäyttäjäyrityksissä Miten digiosaaminen sitten nähdään IT-keskeisessä yrityksessä kuten Daimler? Michael Gorriz kertoo: “Meillä IT:n parissa työskentelee kolmenlaisia ihmisiä. Ensinnäkin meillä on ns. perinteisiä IT-ammattilaisia, jotka työskentelevät ITosastolla. Daimlerilla heitä on 2% työvoimasta. Muissa organisaatioissa osuus on suurempi, talouspalveluissa jopa yli 10%. Toiseksi meillä on suurempi ryhmä, joka käyttää IT-järjestelmiä todella paljon. Nämä ihmiset työskentelevät tekniikassa, logistiikassa, rahoituksessa ja hallinnossa. Heille kaikille IT on välttämätön osa työtä. Kolmas ryhmä sisältää kaikki ne, jotka käyttävät perus-IT-järjestelmiä, kuten intranetiä, sähköpostia, prosessintukea ja tietojärjestelmiä. He tarvitsevat perusosaamista ja joissakin tapauksissa koulutusta tietyn järjestelmän käyttämiseen. On selvää, että kaikissa organisaation osissa tarvitaan tänä päivänä edistyneitä digiosaajia.”

IT-ammattilaisten kohdalla tavanomaisesta digiosaamisesta on sovittu erilaisissa monikumppanisissa sopimuksissa Euroopassa. Kattavia hankkeita laaditaan parhaillaan. Tarvitaan kuitenkin enemmän yrityksiä ja oppilaitoksia tukemaan tätä digiosaamismallia.

Valitettavasti kaikissa näissä kolmessa kategoriassa on selkeästi pulaa oikeanlaisesta digiosaamisesta. Kaikki nuoret osaavat tietenkin pelata tietokonepelejä ja käyttää yhteisömediaa, mutta monille on haastavaa käyttää työelämässä tavanomaista IT-järjestelmää.

Tällä tasolla perusosaamisen kattavan sertifikaatin, esim. Euroopan tietokoneajokortin, tekeminen tunnetuksi ja käyttäminen olisi suuri harppaus eteenpäin. Se hyödyttäisi opiskelijoita, organisaatioita ja koko yhteiskuntaa, jos kaikilla olisi tämä perusosaaminen hallussaan.

Tekstinkäsittelyn ja taulukkolaskennan lisäksi voitaisiin hallita liikehallinnon järjestelmien perusteet. Se edistäisi sekä ammattitaitoa että työllistymistä.

IT-ammattilaisten suhteen on useita ongelmia. Ensinnäkin tietojenkäsittelyn, tietohallinnon yms. opiskelijoita on aivan liian vähän (odotettu vaje on 10-15%, riippuen taloustilanteesta vuonna 2015).

Lisäksi muilla opiskelualoilla kiinnitetään aivan liian vähän huomiota informaatioteknologiaan. Kaikilla perinteisillä opiskelualoilla tarvitaan

LUKU 3: KOHTI ARVOPOHJAISIA IT-TOIMINTOJA

51

työelämässä nykyään IT-osaamista, varsinkin jos on tarkoitus innovoida.

Koulutustarjonta ei vastaa työelämän tarpeita.

Vaikka korkeakouluissa tuetaan digiosaamista monella tavalla, täytyy varmistaa, että opetus pysyy nopeasti kehittyvän IT-ympäristön vauhdissa mukana. Yhteisömedia ja pilvilaskenta ovat uusia ilmiöitä, mutta vaikuttavat jo elämäämme merkittävästi. Digiosaaminen täytyy ottaa osaksi elinikäistä oppimista.

Daimlerin kaltainen suuri organisaatio pystyy tekemään suoraa yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Työntekijöiden kouluttaminen tai kurssittaminen on yksi keino vastata Daimlerin kohtaamiin haasteisiin.

Mutta Daimlerilla ollaan sitä mieltä, että täytyy tehdä enemmän.

“Yhteiskunnan täytyy antaa työntekijöille riittävä digiosaaminen, olivat he sitten edistyneitä käyttäjiä tai IT-ammattilaisia,” korostaa Michael Gorriz. “Tämä ei ole vain suuren yrityksen vaatimus, vaan tietoyhteiskuntaan siirtymisen edellytys.”

Myös tietojärjestelmätieteen suhteen tarvitaan muutoksia. Suurin osa tästä tutkimuksesta tapahtuu yliopistoissa; tietojärjestelmiä tutkitaan käyttäytymistieteen näkökulmasta. Tämä tutkimus on arvokasta, mutta ei riitä.

Suunnittelutiede on nouseva tieteenala, joka tarjoaa uudenlaisia välineitä tietotekniikan systemaattiseen hallinnoimiseen ja hyödyntämiseen. Innovation Value Instituten ydintutkimus on suunnittelutiedettä ja se tarjoaa työkaluja ja koulutusta IT-johtajille.

Tämän tutkimustyön erityispiirteenä on se, että suuren osan siitä tekevät eri yrityksissä työskentelevät IT-johtajat, jotka yhdistävät tietämyksensä kehittääkseen alaansa. Tämä yhteinen tietämys kootaan talteen tietovarastoon nimeltä IT Capability Maturity Framework (IT-CMF). Tietovarasto päivittyy ja elää jatkuvasti, ja sieltä voidaan nopeasti löytää ajantasaista tietoa ja opetusta. Tämä yritys- ja tutkimusmaailman rajojen hämärtyminen on suuntaus, josta jatkossa seurannee paljon etuja; se helpottaa tutkimuksen sovittamista yritysmaailman vaatimuksiin ja edistää siten oikeanlaisen osaamisen löytymistä ja liiketoiminnan arvon kasvua.

52

Digiosaamisen ohjelmajulistus

IT-osaaminen Aiemmin mainitun osaamisvajeen lisäksi on nähtävissä myös kasvava kuilu koulutustarjonnan ja työelämän tarpeiden välillä. IT-ala on lisäksi vielä niin nuori, ettei organisaatiotasolla - saati sitten Euroopan tasolla - osata järkevästi vertailla IT-työntekijöiden osaamista tai tietämystä. Se on kestämätön tilanne. IT-osaamisen tulkitseminen eri tavoin käy vaaralliseksi, kun tietotekniikka on läsnä kaikilla nykyelämän osa-alueilla.

Ratkaiseva askel tilanteen korjaamiseksi on Euroopan yhteisen, digiosaamisen määrittelevän viitekehyksen laatiminen. Se antaa kouluille, korkeakouluille, työnantajille, työntekijöille, koulutusyrityksille ja henkilöstoyrityksille yhteisen pohjan. Silloin organisaatiot voivat kuvailla työtehtäviä niissä vaadittavan IT-osaamisen mukaisesti, työntekijät voivat selkeästi kertoa digiosaamisestaan ja koulutuslaitokset voivat kertoa tarkalleen, mitä osaamista niiden kurssit antavat; se helpottaa opiskelun ja uran suunnittelua.

Euroopan digiosaamisen viitekehyksen ensimmäiset versiot ovat osoittaneet, että kehyksellä on mahdollisuus toimia digiosaamisen Rosettan kivenä kaikkialla Euroopassa. Ajan myötä lopputuloksena on työvoiman suurempi liikkuvuus, kun tieto välittyy johdonmukaisesti organisaatiosta ja maasta toiseen. Jotta osaamiskehyksen hyödyt saadaan kokonaan käyttöön, kaikkien tärkeiden toimijoiden – yritysten (sekä IT- että muiden yritysten), koulutuslaitosten (julkisten ja yksityisten) ja viranomaisten (Euroopan tasolla, kansallisesti ja paikallisesti) – täytyy kiireesti ottaa käyttöön sen tärkeimmät kohdat. Toimenpiteitä tällä alueella tarvitaan viipymättä. Jos yhtenäistä linjaa ei saada aikaan, syntyy todennäköisesti lukuisia erillisiä malleja organisaatiotasolla, paikallis- ja maatasolla sekä Euroopan tasolla, mikä heikentää Euroopan työntekijöiden liikkuvuutta ja urakehitystä.

Euroopan komission teollisuus- ja yritystoiminnan pääosaston teettämässä, Innovation Value Instituten ja Council of European Professional Informatics Societiesin toteuttamassa tuoreessa ICTalan tutkimuksessa kannatetaan digiosaamisen viitekehyksen käyttöä.

Siinä suositetaan myös yksilön osaamisen kytkemistä organisaation valmiuksiin. Tätä käsitellään seuraavassa osiossa.

LUKU 3: KOHTI ARVOPOHJAISIA IT-TOIMINTOJA

53

Innovointi ja arvo Arvo ja hinta ovat tietenkin kaksi eri asiaa. Oscar Wilden sanoin: “Kyynikko tietää kaiken hinnan muttei minkään arvoa.”

Monelle tietohallintojohtajalle tulee tästä lainauksesta joku tietty henkilö mieleen. IT:n suhteen keskitytään pääasiassa kustannuksiin.

Tämä ei liity taloustilanteeseen, vaan on pysyvä ilmiö. On alettava keskittyä kustannusten sijaan arvoon, jotta IT:n innovointihyödyistä saadaan kaikki hyöty irti.

Innovointi tietotekniikan avulla ei edellytä ainoastaan digiosaamista; haaste on laajempi. Ratkaisun täytyy kattaa ihmiset, prosessit ja teknologia. Tietohallintopäälliköiden ja toimitusjohtajien täytyy arvioida IT:n mahdollisuuksia organisaatiossa laajasti eikä keskittyä ainoastaan yksittäisten työntekijöiden osaamiseen. Organisaation kypsyyden tunteminen auttaa päättämään, mitkä strategiat ja taktiikat parhaiten lisäävät ihmisten, tekniikan ja hallinnon tuottamaa IT-arvoa.

Tietohallinnon viitekehykset voivat auttaa organisaation IT-valmiuksien puutteiden löytämisessä. Arviointiprosessissa voidaan havaita esim. tarvetta kehittää jotakin tiettyä käyttäjäosaamista kohdennetun koulutuksen tai palkkaamisen kautta. Näin tietohallinnon viitekehykset ja ICT-valmiudet voivat täydentää toisiaan ja johtaa parempaan liiketoiminnan arvoon. Tästä syystä organisaation, esim. tietohallinnon, viitekehyksillä ja yksilöiden digiosaamisen viitekehyksillä on vahva, symbioottinen suhde.

Uutta vastuuta Yritysten IT-toiminnot ovat käännekohdassa. Samanaikaiset merkittävät suuntaukset, kuten pilvilaskenta, IT:n demokratisoituminen ja palveluinnovaatiot vaikuttavat tietohallintojohtajan rooliin. Tarvitaan suuria muutoksia, mikäli sen roolin halutaan olevan tärkeä myös tulevaisuuden yrityksissä.

Yrityksen kypsyydestä riippumatta IT:n keskeinen asema organisaatioissa tarkoittaa, että tietohallintojohtajan täytyy ensi tilassa varmistaa vakaa suoritustaso ja tehokas palvelu. Jos palvelutaso ei ole tasaisen hyvä, tietohallintojohtaja ei nouse

54

Digiosaamisen ohjelmajulistus

arvoketjussa. Siirryttäessä pilvipalveluiden käyttöön on kuitenkin odotettavissa merkittävä muutos siinä, miten tietohallintojohtaja ohjaa IT:n perusvalmiuksia yrityksessä. Työnkuva sisältää tuolloin enemmän ulkopuolisten kumppanien kanssa toimimista kuin yrityksen omien resurssien johtamista. Todellisuudessa monissa organisaatioissa otetaan todennäköisesti käyttöön yhdistelmämalli, jossa tärkeimmät ja arkaluontoisimmat valmiudet pysyvät yrityksen sisällä ja ulkopuoliset kumppanit hoitavat prosesseja asiakkaiden suuntaan. Tämän muutoksen luovimiseen tarvitaan muutoksia sekä tietohallintojohtajan että IT-toimintojen työntekijöiden osaamiseen.

Kun ajan myötä yhä suurempi vastuu operatiivisesta IT:stä siirtyy ulkopuolisille kumppaneille, tietohallintojohtajat keskittyvät luultavasti suunnittelemaan liiketoiminnan arvoa lisäävää ITtoimintaa - sitä, miten tietotekniikkaa voidaan käyttää innovoinnin helpottamiseen organisaatiossa. Innovointi muuttuu kuitenkin luultavasti paljon; IT-avusteista innovointia ei enää synny vain ITtoiminnoissa, vaan yhä kehittyneemmät ja helppokäyttöisemmät alustat ja palvelut helpottavat ratkaisujen kehittämistä ja toteuttamista myös muissa organisaation osissa. Tietohallintojohtajien täytyy kannustaa ja ohjata näitä ratkaisuja, jotta voidaan taata niiden laatu ja johdonmukaisuus sekä yhteensopivuus organisaation IT-järjestelmien kanssa. Tämä edellyttää suurta muutosta tietohallintojohtajan työnkuvassa. On arvioitu, että tällä hetkellä jokaista IT-ammattilaista kohti on neljä loppukäyttäjäohjelmoijaa.

Tähän saakka tietohallintojohtajat ovat yleensä keskittyneet rajoittamaan näiden loppukäyttäjien mahdollisesti aiheuttamaa vahinkoa. Uusien alustojen myötä tietohallintojohtajan täytyy oppia hyväksymään nämä osaajat ja hyödyntämään heidän potentiaaliaan; he ovat yrityksen liiketoiminnan keskiössä ja heitä on suhteessa paljon, ja siksi he voivat muodostaa mahtavan uuden innovaationlähteen.

Tämä kaikki edellyttää uutta osaamista niin tietohallintojohtajilta, IT-ammattilaisilta kuin näiltä “loppukäyttäjäohjelmoijiltakin”.

Ennen kaikkea tarvitaan paljon enemmän “tuplaosaajia” - niitä, jotka kykenevät yhdistämään IT- ja bisnesosaamisen.

Koulutuksen tarjoajilla on tärkeä asema tässä työpaikan muutoksessa: täytyy taata, että seuraavan sukupolven koulutuksessa tapahtuu vastaava muutos, jotta työntekijöitä riittää jatkossa. On kiinnitettävä huomiota IT-alan opiskelijoiden koulutukseen ja myös muiden alojen opiskelijoiden riittävään IT-osaamiseen. Ilman muutoksia sekä

LUKU 3: KOHTI ARVOPOHJAISIA IT-TOIMINTOJA

55

suuret että pienet eurooppalaiset yritykset jäävät paitsi teknologian innovointimahdollisuuksista, mikä vähentää Euroopan kilpailukykyä tietoon pohjautuvilla maailmanmarkkinoilla.

Tietohallintojohtaja ratkaisee Tietohallintojohtaja on ratkaisevassa asemassa tarvittavien muutosten tekemisessä organisaatiossa, mutta se on haastava ympäristö.

Tietotekniikka ei aina saa johdolta ansaitsemaansa tunnustusta usein siksi, että johtokunta ei ymmärrä riittävästi tietotekniikkaa.

Johtotasolla keskitytään usein pelkästään leikkaamaan tietotekniikan kustannuksia ja unohdetaan innovoinnin tukeminen. Tätä asennetta aiheuttaa osaltaan se, ettei tietohallintojohtaja aina osaa riittävästi välittää johdolle tietotekniikan tuottamaa arvoa. Tätä ongelmaa puolestaan pahentaa tietohallinnon tiiminjohdon puutteellinen bisnesosaaminen.

Yrityksen johtokunta ei aina ymmärrä tietotekniikan asemaa yrityksessä, koska ei tunne sitä. Tietohallintopäällikön täytyy auttaa johtoa ymmärtämään, mikä IT:n arvo yritykselle on. Talouspäällikkö voi oppia, ettei yksin kustannuksia leikkaamalla saada aikaan innovatiivista IT-osastoa. Toisaalta tietohallintojohtajien täytyy tulevina vuosina osoittaa tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet liiketoiminnan elvyttämiseen (mikäli digiosaamisen valtava puute sen sallii).

Vaikuttaa siltä, että tietohallintojohtajien joukossa ymmärretään nämä asiat ja on alettu toteuttaa hankkeita tilanteen muuttamiseksi.

Innovation Value Institute (joka koostuu useista suurista ITyrityksistä ja IT:tä käyttävistä yrityksistä) on laatinut viitekehyksen ja koulutusohjelman tukemaan yritysten IT-johtoa tietotekniikan tuottaman arvon osoittamisessa. Maailmanlaajuisesti yli 500 ITjohtajaa on käynyt läpi tämän koulutuksen, ja uusi, tätä aihetta käsittelevä maisterikoulutusohjelma on tekeillä. Samaan aikaan Euroopan tietohallintojohtajien järjestö, European CIO Association, on alkanut kehitellä omaa koulutusohjelmaansa, jossa keskitytään kysyntään; pyrkimyksenä on löytää osaavia työntekijöitä joihinkin tärkeimmistä ja kiireellisimmistä avoimista paikoista. Ensimmäiset opiskelijat ovat aloittaneet opintonsa, ja tietohallintojohtajien yhteisö on onnistunut saamaan koulutusohjelmaan mukaan useita liiketaloudenoppilaitoksia ja teknillisiä korkeakouluja. Yksi

56

Digiosaamisen ohjelmajulistus

tämän koulutushankkeen kiinnostavista ulottuvuuksista on se, että opiskelijat voivat osallistua siihen missä hyvänsä mukanaolevista oppilaitoksista monessa eri maassa - mutta he kaikki suorittavat samaa tutkintoa. Kurssi on jo päätetty yhdenmukaistaa digiosaamisen viitekehyksen kanssa - ollaan siis saamassa Euroopan ensimmäinen digiosaamisen viitekehyksen mukainen sertifikaatti.

Nämä hankkeet ovat tärkeitä askelia IT-hallinnon kehittämisessä, mutta ne tuskin yksinään riittävät lisäämään IT-alan opiskelijoiden määrää tai antamaan muiden alojen opiskelijoille parempaa digiosaamista. Vielä tarvitaan lisää toimia, jotta Euroopan tilanne paranee.

Suosituksia Euroopan tietohallintojohtajien järjestö European CIO Association ja Innovation Value Institute suosittavat: Euroopan tietotekniikan osaamisen viitekehys on otettava laajemmin käyttöön.

Digiosaamisen viitekehystä (ja siihen liittyviä ICT-alan työnkuvia) pitäisi tehdä tunnetuksi IT-yrityksissä ja IT:tä käyttävissä yrityksissä sekä PK-yrityksissä ja viranomaisten keskuudessa. Mitä laajemmin digiosaamisen viitekehys on käytössä, sitä tehokkaammin se yhdenmukaistaa osaamista, työnkuvia ja koulutusta ja tukee siten IT:n ammattimaisuuskehitystä. Samaan aikaan tulisi yhdessä IT-alan suurten työllistäjien kanssa tarkentaa tietotekniikka-alan työnkuvia.

Digiopetuksen linjoja ja ohjeistusta pitäisi päivittää ja Euroopan oppilaitoksia tukea digiosaamisen viitekehyksen mukaisten opetusja koulutusohjelmien laatimisessa. On tärkeää rakentaa tietotekniikan parissa työskenteleville yhteinen koulutusalusta. Tällä hetkellä työnantajien ja työntekijöiden on vaikea hahmottaa, mitä osaamista eri maiden eri kursseilta saadaan. Koulutuksen yhdenmukaistaminen digiosaamisen viitekehyksen mukaisesti selkeyttäisi tilannetta merkittävästi.

Muiden alojen ammattilaisten tietotekniikkakoulutusta on tehostettava.

Tietotekniikka on ratkaisevan tärkeässä asemassa lähes jokaisessa ammatissa, ja oman alan IT-järjestelmien ymmärtäminen on välttämätöntä tehokkaalle liiketoiminnalle. Koulutuslaitoksissa

LUKU 3: KOHTI ARVOPOHJAISIA IT-TOIMINTOJA

57

ei kuitenkaan usein ole otettu huomioon työelämän vaatimuksia.

Tarvitaan toimia, joilla varmistetaan, että opiskelijoille kerrotaan, miten tietotekniikkaa sovelletaan heidän alallaan, millaisia järjestelmiä on olemassa ja miten he voivat auttaa IT-toimintoja järjestelmien kehittämisessä. Tietotekniikka on tänä päivänä niin välttämätön tekijä niin monessa työssä, että opiskelijat tarvitsevat IT-osaamista sopeutuakseen vaivatta työelämään. Siirtyminen pilvilaskentaan vahvistaa luultavasti tätä suuntausta, kun loppukäyttäjäohjelmoijat oivaltavat uuden teknologian mahdollisuudet.

Yritysten ja oppilaitosten yhteyksiä on tiivistettävä.

Elinkeinoelämän / yritysten ja koulutuksen tarjoajien on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä. Tällä saralla on jo otettu edistysaskelia, mutta puutteita riittää silti vielä. Innovation Value Institute on ottanut käyttöön avoimen innovoinnin lähestymistavan rakentaessaan tietovaraston, jota lukuisat yritykset, korkeakoulut ja virastot jatkuvasti täydentävät. Euroopan tietohallintojohtajien järjestö (European CIO Association) on myös kehittänyt koulutusohjelmia, joiden suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana tietohallintojohtajia ja muita yritysten edustajia. Ikävä kyllä tämä ei ole laajallelevinnyt käytäntö. IT-yritysten huippuosaajia hyväksytään harvoin opettajiksi korkeakouluihin tai suunnittelemaan koulutusohjelmia. Tilanne on toinen esim. oikeustieteen, lääketieteen ja tekniikan aloilla. Näilläkin aloilla tarvitaan kuitenkin oman alan huippujen lisäksi IT-alan osaajia kehittämään ammateissa tarvittavan IT-osaamisen opetusta.

Yritysten johdon ja tietotekniikantoimintojen kanssakäymistä on kehitettävä.

Monessa yrityksessä IT-toimintojen ja johdon välit eivät ole hyvät.

Tämä heikentää tuottavuutta ja innovointia, mutta voi olla myös suoranainen riskitekijä (esim. jos johto haluaa yrityksessä käytettävän jotakin uutta high tech -laitetta). Euroopan komission käynnistämät tai tukemat, yritysten johtoportaalle suunnatut hankkeet voivat edesauttaa tietotekniikan merkityksen ymmärtämistä. Tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet ovat kehittyneet ja muuttuneet oleellisesti, mutta joissakin organisaatioissa johto keskittyy yhä IT:n tuottavuuteen ja kustannuksiin eikä sen mahdollistamaan innovointiin. Komission tuki tällä alueella saattaisi auttaa yritysten johtoa näkemään tietotekniikan ratkaisevan merkityksen Euroopan yrityksille. Komissio voisi ottaa kantaa myös esim. tiedonhallintaan ja IT-ympäristöjen strategisiin analyyseihin, ja tuoda siten yritysten

58

Digiosaamisen ohjelmajulistus

johdon tietoisuuteen näitä kaikille yrityksille yhä tärkeämmäksi muuttuvia aiheita.

Tietotekniikkaa on markkinoitava nuorille.

Kiinnostus koulujen IT-kursseihin on laskussa. Tämä on hälyttävä suuntaus, joka on saatava kääntymään. Nuorille täytyy myös kertoa tietotekniikan yhä tärkeämmäksi muuttuvasta asemasta kaikilla aloilla, ei vain IT-alalla. Tietohallintojohtajien koulujen parissa tekemä työ on osoittanut, että nuorilla on IT:stä suuria väärinkäsityksiä. Jos nuoret eivät tiedä tietotekniikan tarjoamista lukuisista ja monenlaisista ammattivaihtoehdoista, kiinnostus alaa kohtaan vähenee vähenemistään. Se on vakava uhka Euroopan kilpailukyvylle. Jotta saadaan aikaan muutos ratkaisevimmassa vaiheessa, toimien tulisi kohdistua lukioihin ja ammattikouluihin ja ehkä jopa yläasteelle. Euroopan e-Skills-viikko muuttaa jo hyvää vauhtia nuorten käsityksiä. Jos vastaavaa yritysten, viranomaisten ja oppilaitosten yhteistä, koordinoitua toimintaa saataisiin lisää, vaikutukset olisivat suuremmat ja Euroopan digitaalistrategian tavoitteet lähempänä toteutumista.

Nämä suositukset sopivat täydellisesti yhteen Innovation Value Instituten ja CEPIS:in tuoreessa tutkimuksessa tunnistettujen tarpeiden kanssa. Tutkimuksen tilasi Euroopan komissio tarkoituksenaan kehittää Euroopan ICT-ammattitaidon viitekehys.

Vaikka tässä projektissa keskityttiin ICT-alan ammattilaisiin, ehdotetun viitekehyksen pohjana on tarve kehittää yleistä digiosaamista.

Euroopan komissio on saanut aikaan ICT-alan yritysten kannalta erittäin myönteistä kehitystä. Näille hankkeille löytyy runsaasti tukea. ICT-sektorilla ymmärretään, että tällaisia hankkeita tarvitaan ja niitä täytyy vahvistaa.

Yritysten, viranomaisten ja koulutusmaailman aktivoiminen vetämään yhtä köyttä on suuri haaste, josta kaikkien alan toimijoiden on otettava vastuu.

Tutkimukset osoittavat, että vuonna 2015 digiosaamisen puute IT-alan työntekijöiden parissa on 10%-15% ja samaan aikaan nuorten kiinnostus tietotekniikkaa kohtaa hiipuu. Kun otetaan huomioon vielä IT-koulutuksen ja työelämän välinen kasvava

LUKU 3: KOHTI ARVOPOHJAISIA IT-TOIMINTOJA

59

kuilu ja muiden alojen työntekijöiden heikko digiosaaminen, on selvää, että Euroopalla on edessään valtava ongelma. Tietotekniikan asema liiketoiminnan innovoinnin mahdollistajana on ratkaisevan tärkeä, joten digiosaamisen suhteen tarvitaan kipeästi koordinoitua yhteistyötä. Jotta Euroopan kilpailukyvyn heikkeneminen voidaan estää, kaikkien alan toimijoiden täytyy ryhtyä toimeen heti.

60

Digiosaamisen ohjelmajulistus

Luku 4: Naisten potentiaalin hyödyntäminen Unohtakaa Kiina, Intia ja internet: talouskasvu on naisista kiinni.”

The Economist, 15. huhtikuuta 2006 Euroopan unionin ikääntyvää työvoimaa käsittelevässä perustelumuistiossa todetaan: “Vuodesta 2012 eteenpäin Euroopan työikäinen väestö pienenee ja yli 60-vuotiaiden määrä kasvaa noin kahdella miljoonalla vuodessa; arviot perustuvat todennäköisiin maahanmuutto- ja syntyvyyslukuihin”. Työelämään tarvitaan moniosaajia, kun pienemmän ihmisjoukon on tehtävä kaikki työ, ja tähän päästään järkevästi ainoastaan tietotekniikan tehokkaalla käytöllä.

On kuitenkin esitettävä tärkeitä kysymyksiä: missä ovat naiset? Miten he pärjäävät? Mikä on heidän asemansa tulevaisuudessa ICT-alalla?

Tässä luvussa esitetään keskeisiä tosiasioita, kurkistetaan numeroiden taakse ja tehdään selväksi, miksi nyt on aika siirtyä sukupuolten tasaarvoon. Luvun lopussa esitetään suosituksia, joiden avulla naiset saadaan mukaan digitalouteen ja heidän työnsä saa ansaitsemansa tunnustuksen.

Tilastoja, projekteja ja hankkeita Tilastoista käy ilmi, että ero sukupuolten välillä alkaa tietotekniikan opetuksessa jo varhain. Kuilu kasvaa toisen asteen opetuksessa ja erityisesti korkeakoulutasolla. Ero pysyy yhtä suurena työelämässä.

Oslon yliopistossa toimiva Norjan tiedeopetuskeskus (Norwegian Centre for Science education) toteutti vuosina 2003-2006 nuorten parissa ensimmäisen kattavan tutkimuksen tieteeseen ja teknologiaan liittyvistä kiinnostuksenaiheista, asenteista, arvoista ja suunnitelmista.

Tutkimus toi esille tieteen ja teknologian oppimisen kannalta tärkeitä tekijöitä. ROSE – Relevance of Science Education - keräsi tietoa yli 40 000:lta viisitoistavuotiaalta neljässäkymmenessä maassa.

LUKU 4: NAISTEN POTENTIAALIN HYÖDYNTÄMINEN

61

Tiedeopetuksen merkitys Turkki Kreikka Portugali Espanja Puola Tsekki Latvia Viro Slovenia Itävalta Saksa Irlanti Skotlanti P-Irlanti Englanti Suomi Islanti Ruotsi Tanska Norja 0%

20%

40%

60%

80%

100%

Tytöt, jotka haluavat työtä teknologia-alalta.

Pojat, jotka haluavat työtä teknologia-alalta.

Lähde: ROSE-projekti - The Relevance of Science Education (Tiedeopetuksen merkitys), 2010

Tässä kansainvälisessä vertailututkimuksessa todettiin, että useimmissa Euroopan maissa äärimmäisen harvat tytöt harkitsevat tieteellistä uraa. Todella harvat tytöt ovat kiinnostuneita teknologian työpaikoista ylipäätään. Tämä asenne näkyy myös tyttöjen vähäisenä osuutena opintojen aloittajissa. ICT-kurssien opiskelijoista 10%-30% on tyttöjä ja ICT-alan ammateissa osuus on alle 20%.

Tiede- ja tekniikka-aloilla suuntaus on sama: tietojenkäsittelytieteestä valmistuneiden naisten osuus putosi Euroopassa 25%:sta 22%:een vuosien 1998 ja 2006 välillä. Tilanne on huonompi kuin Kanadassa (27%), Yhdysvalloissa (28%) ja Etelä-Koreassa, missä 38% ITalan valmistujsta on naisia. Tämä huolestuttava suuntaus jatkuu Euroopassa yhä.

Naisten urakehitys korkeakoulumaailmassa on merkittävästi erilainen kuin miesten. Naisten osuus perusopinto-opiskelijoista on 31% ja nousee 36%:een väitöskirjaopiskelijoista ja väitelleistä, mutta putoaa sitten 33%:een C-tason työpaikoissa, 22%:een B-tasolla, ja A-tasolla naisia on vain 11% (nk. ‘saksikuvaaja’).

62

Digiosaamisen ohjelmajulistus

100 %

Miesten ja naisten suhteellinen osuus tyypillisellä korkeakoulu-uralla tieteessä ja teknologiassa, opiskelijat ja henkilökunta, EU-27, 2002/2006 Miehet 2006

50 %

0%

Naiset 2006 ISCED 5A ISCED 5A ISCED 6 ISCED 6 Opiskelijat Valmistuneet Opiskelijat Valmistuneet

Taso C

TasoB

Taso A

Lähde: Koulutustilastot (Eurostat): WIS-tietokanta (Tutkimuksen pääosasto) Tasojen määritelmät: A: Korkein taso/asema, jossa tehdään tutkimusta B: Tutkijat alemmalla tasolla kuin A, mutta ylemmällä tasolla kuin vastaväitelleet tohtorit C: Taso/asema, johon vastaväitellyt tohtori yleensä palkataan ISCED 5A: Koulutusohjelmat, jotka antavat riittävät valmiudet edistyneissä tutkimusprojekteissa sekä korkean vaatimustason ammateissa työskentelemiseen ISCED 6: Koulutusohjelmat, jotka johtavat edistyneeseen tutkimustyöpätevyyteen (tohtorin tutkinto) SET-koulutusalat = 400 Luonnontieteet, matematiikka ja IT + 500 Tekniikka, tuotanto ja rakennus.

SET-tieteenalat = Tekniikka ja teknologia + luonnontieteet

Euroopan maissa naisia on eniten A-tason akateemisissa työpaikoissa Romaniassa, Latviassa, Bulgariassa, Suomessa ja Portugalissa. Naisia löytyy tällä tasolla vähiten Maltalla, Luxemburgissa, Kyproksella, Irlannissa, Belgiassa, Kreikassa ja Alankomaissa. Vaihteluväli on Romanian 32%:sta Maltan 2%:een. Naisten vähäinen määrä tietotekniikka-alan opinnoissa ja -ammateissa johtaa valtavaan lahjakkuusvajeeseen ICT-alan yrityksissä ja taloudessa.

Maanosien tasolla eniten naisia tieteen ja tekniikan aloilla löytyy Pohjois- ja Keski-Amerikassa. Seuraavina ovat Keski- ja Itä-Eurooppa, Etelä-Amerikka ja Oseania. Länsi-Eurooppa laahaa jäljessä vasta viidennellä sijalla.

LUKU 4: NAISTEN POTENTIAALIN HYÖDYNTÄMINEN

63

Miesten ja naisten suhteellinen määrä tieteessä ja tekniikassa vuonna 2008 Luonnontieteet ja tekniikka 2008 1 2 3 4 5 6 7 8

Koko maailma Pohjois- ja Keski-Amerikka Keski- ja Itä-Eurooppa Etelä-Amerikka Oseania Länsi-Eurooppa Lähi-Itä Aasia Afrikka

Naiset Nr 1.058.156 296.894 92.228 62.298 21.909 268.182 85.572 226.337 4.736

% 39,4 48,2 46,9 44,7 43,0 41,8 40,3 28,0 24,5

Miehet Nr % 1.625.546 60,6 318.714 51,8 104.391 53,1 77.082 55,3 29.003 57,0 373.963 58,2 126.983 59,7 580.850 72,0 14.560 75,5

Yhteensä 2.683.702 615.608 196.619 139.380 50.912 642.145 212.555 807.187 19.296

Lähde: NSF Science and Engineering Indicators, 2008

Länsi-Eurooppa pärjää vertailussa paremmin, kun keskitytään vain insinööreihin. Mitä naisten osuuteen koko työvoimasta tulee, LänsiEurooppa on neljännellä sijalla Keski- ja Itä-Euroopan, Etelä-Amerikan ja Oseanian jälkeen. Naisten vähäinen määrä IT-opinnoissa näkyy suoraan naisten määrässä IT-alan töissä.

Vaikka naisia osallistuu toisen asteen opetuksessa IT-kursseille vähän, esim. Iso-Britanniassa on havaittu että naiset suoriutuvat niillä miehiä paremmin.

Voidaan siis olettaa, että jos naisia olisi IT-ammateissa enemmän, alan työnantajilla olisi käytössään oleellisesti enemmän ja parempaa osaamista.

Accenture on viime vuosina tehnyt useita kansainväliseen naisten päivään liittyviä tutkimuksia, jotka ovat tuoneet esille ICT:n kasvavaa merkitystä menestyneille naisjohtajille ja naisjohtajien kasvavaa merkitystä yrityksille.

Keskimäärin 4000 johtavassa asemassa olevaa naista keskikokoisista ja suurista yrityksistä kahdestakymmenestä maasta osallistui näihin vuosittaisiin kyselytutkimuksiin verkossa. Tuloksista käy ilmi, että naiset ovat joustavampia ja sitkeämpiä ja että “nykyisinä taloudellisesti epävarmoina kovan kilpailun aikoina etulyöntiasemassa ovat organisaatiot, joissa näitä ominaisuuksia painotetaan tulevissa johtajissa.”

64

Digiosaamisen ohjelmajulistus

Kahdeksan naista kymmenestä sanoi olevansa valmis oppimaan ja käyttämään uutta teknologiaa, kuten blogeja ja yhteisömediaa, menestyksen välineenä. Yli 76% naisista ennusti, että tämän teknologian käytöllä tulee olemaan suuri merkitys. Naisista 66% sanoi odottavansa, että teknologian kautta tapahtuva vuorovaikutus muuttuu merkittävästi tulevaisuudessa.

Osuus naisia TVT:ssä, EU-27, 2010 Suurin osuus

Pienin osuus

Liettua

45.1%

Itävalta

30%

Bulgaria

43.9%

Irlanti

30%

Latvia

37.8%

Slovakia

29.3%

Romania

36.2%

Sveitsi

29.1%

Kroatia

35.4%

Iso-Britannia

28.5%

Kypros

35.5%

Tanska

28.2%

Saksa

34.3%

Tsekin tasavalta

26.5%

Puola

34.2%

Turkki

25.1%

Suomi

34%

Islanti

24.6%

Alankomaat

23.4%

Kreikka

33.7%

Data: Global Contact, Ranska, 2012, pohjana OECD, EuroStat ja IESF

EU:n korkein osuus naisista ICT-alalla (> 35%) vuonna 2010 oli näissä maissa: • Liettua: 45.1% • Bulgaria: 43.9% • Latvia: 37.8% EU:n pienin osuus naisista ICT-alalla vuonna 2010 oli näissä maissa: • Tanska: 28.3% • Tsekin tasavalta: 26.5% • Alankomaat: 23.4%

LUKU 4: NAISTEN POTENTIAALIN HYÖDYNTÄMINEN

65

Euroopan päättäjille huolestuttava suuntaus on se, että tietotekniikan parissa työskentelevien naisten määrä laski vuosien 2008 ja 2010 välillä 32.7%:sta 31.6%:iin.

Joissakin EU-maissa, esim. Luxemburgissa ja Italiassa, naisten määrä ICT-alalla nousi - esimerkkimaissa 5.2% ja 1.8%. Joissakin maissa, esim.

Latviassa, Portugalissa ja Tanskassa naisten määrä laski merkittävästi esimerkkimaissa 6.1%, 5% ja 3.2%. Tätä eroa täytyy tutkia tarkemmin ja selvittää sen syyt. Sen jälkeen voidaan tehdä oikeanlaisia päätöksiä ja toimenpiteitä suurimman ja pienimmän prosenttiluvun välisen eron pienentämiseksi.

CEPIS toteutti vuonna 2011 28:ssa maassa Euroopan ICT-alan ammattilaisten osaamistutkimuksen (The European Professional e-competence Survey), johon osallistui 2000 IT-alan ammattilaista.

Tutkimus vahvisti aiemmin mainitut suuntaukset ja naisten liian vähäisen määrän ICT-alan ammateissa. Vain kahdessa työtehtävässä naisia on yli 20%: IT-laadunvalvojissa luku on 30% ja IT-kouluttajissa 41%. Lisäksi useammassa kuin yhdessä työtehtävässä naisten osuus on alle 10%: IT-turvallisuuspäälliköt, tietoverkkopäälliköt ja IT-järjestelmäinsinöörit.

CEPIS - Council of European Professional Informatics Societies Eurooppa (keskiarvo) IT-kouluttaja IT-laaduntarkkailija IT-päällikkö Ohjelmistokehittäjä IT-järjestelmäarkkitehti IT-turvallisuuspäällikkö Tietoverkkopäällikkö IT-järjestelmäinsinööri 0%

50%

100%

Naispuoliset työntekijät Miespuoliset työntekijät Lähde: CEPIS Survey of Professional e-Competence in Europe, European Report 2011

CEPIS toteaa, että tulevaisuutta varten tarvitaan ‘kiireellisiä toimia sukupuolten välisen epätasapainon korjaamiseen kaikissa maissa ja naisten määrän lisäämiseen ICT-alan ammateissa. Käynnissäolevia mentorointiohjelmia ja roolimallihankkeita tulee toistaa ja laajentaa.

66

Digiosaamisen ohjelmajulistus

Jäsenmaiden tulisi tarjota rahallisia kannusteita yrityksille, jotka omaksuvat sukupuolten tasa-arvon osaksi organisaatiokulttuuriaan, palkkaamiskäytäntöjään ja ylenemisohjelmiaan.

Digiosaamisen parantamiseksi yleisesti koko Euroopassa tarvitaan toimia, joissa otetaan huomioon alla esitetty tieto; naisille epämuodollinen oppiminen on yhä tärkein tapa kehittää digiosaamista.

Itseopiskelu ja viralliset oppilaitokset ovat toisella ja kolmannella sijalla.

Miehet puolestaan pitävät itseopiskelua tärkeimpänä tapana ennen epämuodollista oppimista ja oppilaitoksia.

Viime vuosina julkiset ja yksityiset toimijat, opetusmaailma ja järjestöt ovat kiinnostavilla tavoilla tukeneet toimia ja hankkeita tyttöjen ja naisten digiosaamisen parantamiseksi: Fraunhofer IAIS:n hienosti menestynyt, Saksan opetus- ja tutkimusministeriön rahoittama (2002-2006) projekti ‘Roberta – tytöt ja robotit’ on johtanut 23:n Roberta-keskuksen perustamiseen Saksassa vuosina 2005-2008. ‘Roberta-Goes-EU’-projektin kautta saatiin 12 alueellista Roberta-keskusta Itävaltaan, Italiaan, Ruotsiin, Sveitsiin ja Iso-Britanniaan. Saksassa on koulutettu satoja opettajia ja 5000 lasta, ja muualla Euroopassa n. 5000 tyttöä on osallistunut projektiin. Robertakurssien ansiosta monet tytöt ovat koonneet omia robotiikkatiimejä ja osallistuneet kilpailuihin, kuten RoboCupJunioriin tai FIRST Lego League -kilpailuun. Roberta-kursseille osallistuneista 94% sanoo pitäneensä kursseista, 88% suosittelisi niitä ystävilleen ja 74% haluaisi osallistua uusille kursseille.

Fraunhofer IAIS ja ECWT pohtivat parhaillaan keinoja robotiikkaverkoston kasvattamiseksi ja tuomiseksi kaikkien Euroopan tyttöjen ulottuville.

Kansallisella tasolla laajin ja onnistunein hanke on brittiläinen Computer Clubs for Girls (CC4G - tietokonekerhoja tytöille), jossa yritetään innostaa 10-14-vuotiaita tyttöjä IT-alalle musiikkiin, muotiin ja julkkiksiin liittyvien teknologiaprojektien kautta. Hankkeessa hyödynnetään uusimpia verkkoresursseja ja tuoreimman version kehitti Wallacesta ja Gromitista tunnettu Aardman.

Yli 135 000 tyttöä 3 800 koulussa on osallistunut CC4G-hankkeeseen vuodesta 2005. Heistä 84% kertoo sen jälkeen todennäköisemmin

LUKU 4: NAISTEN POTENTIAALIN HYÖDYNTÄMINEN

67

harkitsevansa IT-opintoja tai -työtä. Koulu voi 600 eurolla pyörittää CC4G-kerhoa verkossa vuoden ajan. Sponsorit tukevat usein paikallista kerhoa käymällä kannustamassa tyttöjä. Erityistä IT-osaamista ei vaadita ja kaikenlaiset organisaatiot voivat lähteä hankkeeseen mukaan.

Euroopan tasolla CEPIS (eCouncil of Professional Informatics Societies) ja Euroopan e-Skills-viikko ovat perustaneet uuden CEPIS-palkinnon IT-alan naisille. Tarkoituksena on kannustaa nuoria naisia lähtemään IT-alalle ja pysymään siellä. Palkinto perustuu eurooppalaiseen naisten digiosaamiskilpailuun. Vuonna 2010 14-vuotias Anna Voríšková Tsekin tasavallasta voitti 1000 euron stipendin verkkosivuillaan (http://www.folmici.cz/) ja perustamallaan blogiprojektilla. Toiseksi sijoittui Louisa Luciani Ruotsista tietokonekerhojen perustamisesta ja roolimallina toimimisesta. Vuonna 2012 kilpailun voittivat kreikkalaiset Afroditi Gkertsi, Eirini Kokkinidou ja Anastasia Zarafidou työllään ’Beat Robotics’ ja toiseksi tuli tsekkiläinen Sarka Vavrova työllään ’Timekeeper’.

Myös vähäosaisemmille naisille on suunnattu inspiroivia hankkeita. Yli puolet Euroopan maahanmuuttajista on naisia. Vuonna 2009 TASCHA toteutti Microsoftin rahoituksella tutkimuksen “maahanmuuttajanaisista, digiosaamisesta ja työllistymisestä” (Immigrant Women, e-Skills and Employability in Europe). Tutkimuksessa perehdyttiin kansalaisjärjestöjen toteuttamien digiopetushankkeiden vaikutuksiin maahanmuuttajanaisten työllistymisessä ja kotoutumisessa Unkarissa, Italiassa, Alankomaissa, Romaniassa ja Espanjassa. Se oli osa Microsoftin pitkäaikaista hanketta, jolla tuetaan Euroopan digiosaamista yhteistyössä järjestöjen ja paikallisten koulutushankkeiden kanssa.

Tutkimukseen osallistui 530 maahanmuuttajanaista ja siinä todettiin, että mahdollisuus käyttää tietotekniikkaa on ratkaiseva tekijä työpaikan löytämisessä ja taloudellisen ja sosiaalisen aseman parantamisessa. Noin kolmanneksella maahanmuuttajanaisista oli perustaidot tietokoneen ja internetin käytössä. Naisista 32% oli keskitasoinen osaaminen tietokoneen ja 22% internetin käytössä. Hiukan yli 20% naisista kertoi, ettei osaa lainkaan käyttää tietokonetta. Tutkimuksessa todettiin, että maahanmuuttajanaisilla on työmarkkinoilla “kaksinkertainen haaste”, ensin naisina ja sitten maahanmuuttajina. Työllistymisen parantumiseksi heidän täytyy: oppia kieltä, saada tietoa työllistymisestä, laajentaa sosiaalisia verkostojaan ja saada koulutusmahdollisuuksia.

68

Digiosaamisen ohjelmajulistus

Toinen hyvä esimerkki on European Alliance on Skills for Employabilityn - ja sen kumppanien Microsoftin, Adecco Groupin ja State Streetin - vuoden 2011 kilpailu työllistymisosaamisesta. Palkintoja jaettiin ’nuorten voimaannuttamisesta osaamisen kautta’ ja ‘aktiivisen ikääntymisen tukemisesta IT-oppimisen kautta’, ja nyt jaettiin myös erikoispalkinto ‘naisten voimaannuttamisesta teknologian kautta’.

Sillä haluttiin palkita kansalaisjärjestöjen tehokasta ja onnistunutta työllistymisen edistämistä ja syrjäytymisen estämistä ICT-koulutuksen ja osaamisen kehittämisen avulla. Voiton ja 5 000 euroa sai liettualainen Langas į ateitį - ’Ikkunoita tulevaisuuteen’ - hankkeestaan, jossa tyttöjä ja naisia koulutettiin tietokoneenkäytössä ja luotiin yhteyksiä yritysmaailmaan ja ympäröivään yhteisöön. Langas į ateitį on johtajansa Loreta Križinauskienėn johdolla kouluttanut 45 000 naista viimeisten viiden vuoden aikana.

Tasa-arvon aika on nyt Jotta voimme ymmärtää uuden osaamisen tärkeyden tällä vuosisadalla verrattuna viime vuosisataan, meidän täytyy ymmärtää, että maailma on muuttunut ratkaisevalla tavalla: olemme siirtyneet pääasiallisesti analogisesta maailmasta kokonaan digitaaliseen.

Josephine Green, joka on toiminut Philips Designin trendi- ja strategiajohtajana vuodesta 1997, kehottaa meitä ajattelemaan näin: teknologia on muuttunut moottorista mahdollistajaksi - on siirrytty pyramidimaailmasta pannukakkumaailmaan. Viime vuosisadalla talous perustui massamarkkinoille: koko ratkaisi ja massatuotanto toimi kasvun moottorina. Se oli teknomarkkinoiden aikakausi, jota hallittiin ylhäältä käsin – se oli pyramidi. Tätä vuosisataa leimaa yhteisöllinen innovointi.

Tänä päivänä ihmiset voivat teknologian avulla olla oman elämänsä hallitsijoita ja oman elämäntyylinsä suunnittelijoita. World Wide Webin ansiosta ihmisillä on käytössään kaikki innovoinnin kerrokset. Ei ole kysymys kuluttamisesta, vaan yhteiselosta. Maailmaamme määrittää kulttuurienvälinen vuorovaikutus, joka rakentuu käytäntöyhteisöille (Community of Practice) ja tietotekniikan käytölle. Eletään ekosysteemissä, jossa kaikki on omannäköistä ja personoitua. ”Nettisukupolvi” (tai Y-sukupolvi, digitaalit, millenium-sukupolvi) on nyt nousemassa yritysten johtotehtäviin, ja kun pohditaan naisten

LUKU 4: NAISTEN POTENTIAALIN HYÖDYNTÄMINEN

69

vähäistä määrää ICT-alan-työpaikoissa on otettava huomioon tämän sukupolven ominaispiirteet ja oppimistyyli. Tämä on MP3-soittimien, chattailyn, verkkopelaamisen ja tiedostojenjakamisen sukupolvi.

Tämä on sukupolvi, joka uskoo, että ‘kulttuuria voidaan opettaa’ ja kannattaa enemmän ihmiskeskeisiä henkilöstön johtamisen malleja kuin tuotekeskeisyyttä. Näiden mallien keskeisiä tekijöitä ovat motivaatioteoriat ja eteneminen organisaatiossa.

Nykymaailmassa arvostetaan erilaisuutta, yhteisyyttä ja sukupuolten tasa-arvoa enemmän kuin koskaan ennen. Miehet olivat teollisen aikakauden muutoksentekijöitä, mutta tänä päivänä naisilla on innovoinnissa ratkaiseva rooli.

John Hagel III on puheenjohtajana Piilaaksossa sijaitsevassa Deloitte Center for the Edgessä, jossa tehdään tutkimusta ja kehitetään itsenäisiä näkökulmia yritysten kasvuun. Hän toteaa: ‘Digitaalisessa tietotaloudessa inhimillinen pääoma ottaa luonnonvarojen paikan kasvun pohjana. Tällä vuosisadalla ovat johdossa ne yritykset ja maat, jotka parhaiten pystyvät valjastamaan ihmistensä innovatiivisuuden ja luovuuden. Naiset ovat epäilyksettä yhä tärkeämpi osaajajoukko’.

Uusia käsitteitä, kuten investoinnin sosiaalinen tuotto kehitetään ja uudenlaista osaamista tarvitaan. “Pyramidimaailmassa” tarvitaan osaamista näillä alueilla: johtaminen, suunnitteleminen, budjetoiminen, mittaaminen, arvioiminen, organisoiminen, strukturoiminen ja kontrolloiminen. “Pannukakkumaailmassa” osaamista tarvitaan näillä alueilla: innovoiminen, kyseenalaistaminen, haastaminen, unelmoiminen, kuvitteleminen, kokeileminen, oppiminen ja yrittäminen.

Ruotsin hallitus julkaisi Ruotsin EU-puheenjohtajakauden aikana vuonna 2009 ICT-politiikkaohjelman (A Green Knowledge Society).

Euroopan tulevaa tietoyhteiskuntaa varten (Vihreä tietoyhteiskunta).

Siinä korostetaan tarvetta pehmeämmän infrastruktuurin päätöksenteolle - sosiaaliseen pääomaan sijoittamiselle.

Tämä painotuksen muutos sopii erinomaisesti siihen, mitä naiset haluavat tehdä: työskennellä ammateissa, jotka suoraan auttavat yhteiskuntaa ja/ tai yksilöitä. Tämä linjaus auttaa saamaan naisia teknisille aloille.

Tänä päivänä tunnistetaan monipuolisuuden merkitys liiketoiminnalle.

McKinseyn vuonna 2009 tekemä Women Matter -kysely ja vuoden

70

Digiosaamisen ohjelmajulistus

2010 Centered Leadership -tutkimus osoittivat, että naisjohtajien ominaisuudet ja käytännöt – virikkeellisyys, inspirointi, osallistuva päätöksenteko ja tavoitteet/palkinnot - ovat juuri sitä, mitä tarvitaan lamasta nousemiseen ja menestymiseen monimutkaisessa kriisitaloudessamme.

World Economic Forum kertoo, että ne maat, joissa resurssit jaetaan tasaisimmin miesten ja naisten välillä (riippumatta resurssien määrästä) pärjäävät parhaiten.

Vuoden 2011 tutkimuksessaan Catalyst havaitsi 26% eron sijoitetun pääoman tuotossa niiden yritysten välillä, joissa oli eniten naisia johtoasemissa (19-44%) ja joissa ei ollut lainkaan naisia johtoasemissa.

Erkki Ormala, Nokian liiketoimintaympäristöjohtaja (Vice President Business Environment) ja DIGITALEUROPEn puheenjohtaja, totesi kilpailukykyä, kasvua ja työpaikkoja käsitelleessä e-Skills -konferenssissa Brysselissä 13. joulukuuta 2011, että ‘naiset tuovat teknologian kehittämiseen paljon uutta innovointia.’

Nokia luettelee kolme tavoitetta naisten saamisessa alalle: • Johtaminen - kyky johtaa muutosta digimarkkinoilla • Organisaation osaamisen kehittäminen - tietämys, osaaminen ja kokemus, joilla kehitetään Nokian kilpailukykyä • Monipuolisten ratkaisujen tarjoaminen käyttäjälle - houkuttelevuus molemmille sukupuolille

Yhteisömedia Naiset hallitsevat tällä hetkellä yhteisömediaa: kaikissa ikäluokissa naiset käyttävät yhteisömediaa enemmän kuin miehet. Myös yhteisömedian parissa käytetyssä ajassa naiset hallitsevat. Jos Facebook olisi maa, se olisi kolmanneksi suurin maailmassa. Nopeimmin kasvava käyttäjäryhmä Facebookissa ovat 55-65-vuotiaat naiset. Facebookin ja Twitterin käyttäjistä 57% on naisia. Yhdysvaltalaisista naisista 86%:lla on oma sivu yhteisömediassa ja 72% käyttää sitä joka päivä.

Yhteisömediaa käyttävistä naisista 80% seuraa joitakin tiettyjä tuotteita ja tuotemerkkejä.

LUKU 4: NAISTEN POTENTIAALIN HYÖDYNTÄMINEN

71

Kun Facebookiin perustettiin EU Women-sivu Women for Smart Growth -työpajan yhteydessä digitaalistrategiakokouksessa (Digital Agenda Assembly) kesäkuussa 2011, sivu sai kuukaudessa yli 14 500 kävijää ja 95 ‘tykkäystä’. Samaan aikaan LinkedInissä saatiin kuukauden aikana ryhmään yli 100 jäsentä ja syntyi viisitoista keskustelua, ja Twitter @ EUWomen sai aikaan 158 tweettausta ja 91 seuraajaa Digital Agenda Assemblyä edeltävän kuukauden aikana.

Cedefop (Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus) toteaa keskipitkän aikavälin ennusteessaan, että työpaikkojen muuttuessa yhä tieto- ja osaamiskeskeisemmiksi meidän on alettava hyödyntää myös tähän saakka sivussa olleita ihmisiä - erityisesti naisia, jotka ovat pätevämpiä kuin miehet.

Yleisesti ottaen naisia on työmarkkinoilla vähemmän kuin miehiä.

Naisten määrä on kuitenkin kasvussa vaatimustason kehittyessä, kun taas miesten määrä on laskussa. Vaatimustasojen hierarkia on molemmille sukupuolille sama. Nousu on kuitenkin tyypillisesti suurempaa naisilla kuin miehillä, mikä kertoo, että naiset ovat tulevaisuudessa todennäköisesti (muodollisesti) pätevämpiä kuin miehet - paitsi keskitasolla, jolla nousu on miehillä suurempaa kuin naisilla.

Toisaalta matalan pätevyystason työvoiman osuus on laskussa kaikkialla Euroopassa. Tämä lasku on naisilla jyrkempi kuin miehillä. Nämä suuntaukset ovat havaittavissa lähes kaikissa maissa.

Toinen muutos, joka kertoo naispuolisen työvoiman tarpeesta on palvelualan työpaikkojen jatkuva lisääntyminen.

Yrityspalveluiden ja muun palvelualan odotetaan kasvavan n. seitsemällä miljoonalla työpaikalla. Myös jakelu- ja kuljetusalalle odotetaan merkittävää kasvua. Julkisten palveluiden sektorilla kasvua tulee terveydenhoidon ja opetusalan uusista työpaikoista, mutta vastaavasti tullaan budjettisyistä näkemään laskua julkishallinnon työpaikkojen määrässä.

72

Digiosaamisen ohjelmajulistus

Sukupuoli ja innovaatiot Viime vuosina on alettu ymmärtää paremmin sukupuolen tuoma lisäarvo tutkimukseen. Yhä useammat tutkijat käyttävät sukupuolta tietämystä ja teknologiaa stimuloivana resurssina.

Stanfordin yliopistossa on käynnissä ‘Gendered Innovations’niminen projekti, jossa tehdään yhteistyötä Euroopan komission asettaman Innovation through gender - asiantuntijatyöryhmän kanssa.

Työryhmään on koottu asiantuntijoita kahdestakymmenestä EUmaasta ja sitä johtavat Berliinin teknillinen korkeakoulu ja Fraunhofer Gesellschaft. Projektissa kehitetään sukupuolianalyysin menetelmiä tutkijoille ja insinööreille ja laaditaan tapaustutkimuksia osoittamaan, miten sukupuolianalyysi tukee innovointia kolmella avainalueella: tieteessä, lääketieteessä ja terveydenhoidossa sekä tekniikassa.

Suosituksia On tullut aika antaa ICT-alan sukupuolinäkökulmalle enemmän tilaa ja resursseja Euroopassa.

Euroopan digitaalistrategian ja Eurooppa 2020 -strategian toteutuminen riippuu pitkälti siitä, onnistuvatko Euroopan komissio ja alan toimijat laajalla yhteistyöllä integroimaan riittävän määrän naisia tietotekniikan käyttämiseen, suunnitteluun, tutkimukseen, innovointiin ja tuottamiseen vuoteen 2020 mennessä.

Koko IT-alan täytyy yhdessä rakentaa linja, jota pitkin lahjakkaat naiset tulevat alalle. Samalla täytyy saada alalla jo olevat naiset pysymään siellä ja menestymään.

Pohja tälle euroopanlaajuiselle yhteistyölle on luotu 7.-8. maaliskuuta 2011 Budapestissa Euroopan komission informaatioyhteiskuntapääosaston, silloisen EU:n puheenjohtajamaan Unkarin ja ECWT:n järjestämässä konferenssissa, jonka aiheena olivat naiset tieteessä, innovoinnissa ja teknologiassa. Konferenssia johti Euroopan komissiossa digitaalistrategiasta vastaava Neelie Kroes, ja sen yhteydessä sitouduttiin ‘Budapestin kansainvälisen naistenpäivän julistukseen 2011’.

LUKU 4: NAISTEN POTENTIAALIN HYÖDYNTÄMINEN

73

Kansainvälisen naistenpäivän julistus pohjautuu ECWT:n kannanottoon (Position Paper on Lining up for the Digital Agenda) valmistautumisesta digitaalistrategiaan sekä konsultointiprosessiin, joka tapahtui verkossa helmikuusta kesäkuun loppuun 2011. Julistuksessa korostetaan, että Euroopassa on rakennettava kestävä monenkeskinen kumppanuusinfrastruktuuri ja koottava avaintoimijat julkiselta ja yksityiseltä sektorilta, korkeakouluista ja kansalaisjärjestöistä yhteen toteuttamaan sukupuolitoimintasuunnitelmaa.

TVT yhteiskunnan haasteissa

E-osaamisen kehittäminen

Digitaalinen tulevaisuus

Tutkimus ja innovointi

Erittäin nopea internet

Luottamus ja turvallisuus

Yhteensopivuus ja standardit

- Toimitustapa - Varhainen panostus nuoriin ja erityisesti tyttöihin - Tasa-arvotoimet ja roolimallit - Edistetään sukupuolen huomioimista Digitaaliagendassa - Painotetaan ihmispääomaa ja panostetaan naisiin - Edistetään parempaa johtamistapaa, huomioidaan tasa-arvo

Digitaaliset yhteismarkkinat

Digitaaliagendan pilarit

Digitaaliagendakokoontuminen

Budapestin julistus vahvistettiin digitaalistrategiakokouksessa 16.-17. kesäkuuta 2011 Brysselissä. Tuolloin todettiin: ‘Digiosaamisen vahvistamisen ja naisten integroimisen kaikkeen tietotekniikkaosaamiseen tulee olla yksi digitaalistrategian peruspilareista.’

Lähde: Raportti. Digital Agenda Assembly. 2011 Työpaja 22 Women 4 Smart Growth

Viimeinen askel ennen Budapestin julistuksen toteuttamista on päätös, joka mahdollistaa toimintasuunnitelman integroimisen Euroopan komission Horizon 2020 -ohjelmaan vuosina 2014-2020.

Euroopan naisten ja teknologian keskus suosittaa seuraavia toimia: • Laaditaan pitkän aikavälin toimintasuunnitelma, jossa määritellään kunkin toimijan asema sekä toimenpiteet, joilla naisten asemaa digitaalistrategiassa edistetään ja tulosten vuosittainen arviointi integroidaan suunnitelmaan.

74

Digiosaamisen ohjelmajulistus

• Laajennetaan ICT-alalla työskenteleviä naisia koskevaa eurooppalaista tietokantaa (European Directory of Women and ICT), joka tammikuussa 2010 sai Euroopan digiosaamisjärjestön tuen.)

Tavoitteena on saada aikaan tietokanta, joka toimii kattavana tietolähteenä naisista ja digiosaamisesta Euroopassa (kansallinen päätöksenteko, parhaat käytännöt, tutkimus, palkkaaminen ja palkitseminen, osaamisen hankkiminen ja sen käyttäminen jne.).

• Edistetään tutkimusta Euroopan kansalaisjärjestöjen parhaista käytännöistä digiosaamiskoulutuksen saralla.

• Varmistetaan, että luonnontieteiden, teknologian, tekniikan ja matematiikan opetukseen ja imagoon liittyvissä kampanjoissa otetaan riittävästi huomioon sukupuolinäkökulma.

LUKU 4: NAISTEN POTENTIAALIN HYÖDYNTÄMINEN

75

Luku 5: Visio tulevaisuudesta Vuonna 2012 Eurooppa on kipeästi tuottavuuden kasvun tarpeessa.

Vaikka talouskriisin akuuteimmat oireet ovat laantuneet, ei pohjalla olevaa sairautta ole parannettu. Oleellinen esimerkki tästä on nuorisotyöttömyys, joka on kasvanut tasaisesti viime vuosien aikana.

Pahimmat työttömyysluvut ovat alle 25-vuotiailla. Kreikassa työttömyys on noussut 47,2 prosenttiin ja tuoreimman Eurostat-tiedon mukaan Espanjassa jopa 48,3 prosenttiin. Tämä hälyttävä suuntaus vaikuttaa moniin hyvinkoulutettuihin nuoriin eurooppalaisiin. Nämä luvut ovat seurausta Euroopan muuttuvista työ- ja työllisyysolosuhteista, yhä kiihtyvästä maailmanlaajuisesta muutoksesta ja perinteisten teollisuudenalojen heikkenemisestä. Säästäväisyys ja leikkaukset ovat tarpeen niin julkisella, puolijulkisella kuin yksityiselläkin sektorilla, mutta ne eivät yksin riitä takamaan Euroopalle vaurasta tulevaisuutta.

Tarvitaan kasvua, jonka on synnyttävä innovoinnista ja yrittäjyydestä.

Samaan aikaan Euroopassa on kohdattava useita perustavia ja pitkävaikutteisia haasteita, kuten ikääntyvä väestö ja terveydenhuollon tehottomuus. Haastetta riittää myös energiataloudellisuuden kehittämisessä ja kulutuksen vähentämisessä, riittävässä vedensaannissa ja liikenteen ja saasteiden hallinnassa kasvavissa kaupungeissa.

Tieto- ja viestintäteknologia (ICT) nähdään tässä yhteydessä oikeutetusti ratkaisevana tekijänä koko yhteiskunnan ja talouden kannalta. Siksi kysymys kuuluu: miten Euroopassa voidaan kehittää digiosaamista, joka ei mahdollista vain tietotekniikan käyttämistä vaan myös ICT-pohjaista innovointia, uutta kasvuteollisuutta ja uusia markkinoita?

“Osaaminen ja työvoiman kehittäminen ovat Euroopan taloudellisen tulevaisuuden avaimet,” sanoo Microsoftin Jan Muehlfeit, joka toimii myös Euroopan digiosaamisjärjestön (European e-Skills Association) puheenjohtajana. “Päättäjät ovat maailmanlaajuisesti todenneet, että teknologinen innovointi on ratkaisevaa ihmisten potentiaalin hyödyntämisessä. Uusi teknologia nähdään keinona kansallisten tavoitteiden saavuttamiseen terveydenhoidosta ja koulutuksesta aina energiaomavaraisuuteen ja ilmastonmuutokseen,” hän toteaa.

76

Digiosaamisen ohjelmajulistus

Tarkastellaan ensin innovointia itseään. Innovoinnissa ei ole kysymys uuden keksimisestä, vaan uuden arvon kehittämisestä. Kuten modernin johtamisen isä Peter F. Drucker on sanonut, innovoinnissa resursseille annetaan mahdollisuus uuden arvon luomiseen (Yrittäjyys ja innovaatio, 1985).

ICT:n ydinominaisuuksia ovat yhä tiivistyvät yhteydet, eksponentiaalinen datantuotanto ja teknisten elementtien yhä suurempi riippuvuus toisistaan – oli kyse sitten ohjelmistoista, palveluista, datasta tai laitteista. ICT-innovoinnilla on erityispiirteitä, jotka määräävät, mitä osaamista tarvitaan: Nopeus: Ei ole toista alaa, jolla innovointisykli on niin lyhyt. Vaikka ICT-sektori on riippuvainen pitkän aikavälin kehityksestä esim. mobiiliverkkostandardien tai tallennus- ja prosessoriteknologian tutkimuksen kohdalla, ICT-markkinat ovat nopeatahtiset erityisesti kulutustuotteiden ja palveluiden tapauksessa. Tämän vuoksi täytyy osaamista, erityisesti teknistä osaamista, koko ajan päivittää ja uudistaa.

Keskinäinen riippuvuus: ICT:tä leimaa keskinäinen riippuvuus.

ICT-innovointia ei juurikaan tapahdu eristyksissä. Alustastrategioiden kaltaiset käsitteet ovat alalle välttämättömiä. Siksi osaamistarvetta ei määrää vain tekninen kehitys vaan myös markkinadynamiikka. Tähän kuuluu myös teknologiaan liittyvän strategiaosaamisen tarve.

Sosiaalisuus: ICT on luonut sosiaalisia ilmiöitä kuten yhteisöllinen ohjelmistokehitys, yhteisömedia, yleisöosallisuus jne. ICT muuttaa jatkuvasti sosiaalista kanssakäymistä, organisaatioita ja työprosesseja.

Siten ICT on luonut tarvetta osaamiselle, joka yhdistää sen yhteiskuntaan, oikeusjärjestelmään ja organisaatioihin, erityisesti ICT-pohjaisten palvelujärjestelmien suunnittelussa, käyttäjien kanssa toimimisessa ja oikeudellisissa kysymyksissä.

Globaalius: ICT-ala ei vain toimi globalisaation moottorina, vaan on myös itse yksi ensimmäisistä aidosti globaaleista aloista, kuten IBM:n entinen toimitusjohtaja Sam Palmisano totesi vuonna 2006 artikkelissaan ‘The globally integrated enterprise’. ICT on tehnyt mahdolliseksi reaaliaikaisen globaalin yhteistyön ja palvelut.

Niiden mukana on tullut ulkoistaminen ja työtehtävien jakaminen maailmanlaajuisesti. On tultu tilanteeseen, jossa jotkin ICT:n aspektit ovat paikallisia – erityisesti ne, jotka ovat yhteiskunnan, käyttäjien

LUKU 5: VISIO TULEVAISUUDESTA

77

ja organisaatioiden rajapinnassa – ja jotkin taas keskittyneitä ja sijainnista riippumattomia. Esimerkki: Google palvelee yli sataa maata vain kymmenestä suuresta datakeskuksesta käsin, ja ne sijaitsevat eri puolilla maailmaa. Sama pätee ICT:n kehitys- ja tutkimustyöhön. On tärkeää, että Eurooppa pysyy halutuimman ICT-osaamisen etulinjassa globaalissa kilpailussa.

Yrittäjyys: ICT-alaa on aina ajanut yrittäjyys. Globaalit toimijat kuten Facebook ja Google olivat start-up-yrityksiä vielä alle vuosikymmen sitten. ICT-innovointia ajaa yhä enemmän avoin innovointi; yrityksen jakaminen, fuusiot, ulkoiset hankkeet ja yritysostot ovat alalla tavanomaisia. Muilla aloilla on alettu tehdä samaa. Hyvä esimerkki tästä ovat eurooppalaiset autovalmistajat. Daimlerilla ja BMW:llä ulkoiset hankkeet ovat oleellinen osa innovointia, ja ne myös tukevat start-up-yrityksiä.

Mullistavuus: Millään mulla teknologialla ei ole ollut näin suurta vaikutusta teollisuuteen ja palvelusektoriin. ICT synnyttää innovaatioaaltoja - ei vain uusien tuotteiden ja palveluiden kautta, vaan myös luomalla yritykseen uuden hermojärjestelmän, joka muuttaa prosessit ja organisaatiomallit. Tarjoamalla pohjan aivan uudenlaisille liiketoimintamalleille ICT voi sekä hajottaa että rakentaa kokonaisia teollisuudenaloja.

Nämä tärkeät tekijät huomioonottaen ei digiosaamista voida ajatella kapeasti vain teknologian näkökulmasta. Esim. IBM on ilmaissut tämän palvelutieteiden englanninkielisellä nimellä ”Service Science, Management & Engineering”, joka kertoo, että tulevaisuuden ICTpohjaisten palvelujärjestelmien suunnittelussa tarvitaan johtamis- ja teknistä osaamista. ICT on integroivaa teknologiaa ja tarvitsee tuekseen integroitua osaamista.

Tarvitaan koordinoituja toimia kaikilta alan toimijoilta. Koulutus on ratkaisun keskiössä. On selvää, että tietojenkäsittelytiedettä korkeakoulutasolla tarvitaan, mutta se ei yksin voi vastata kaikkiin haasteisiin. Meidän on myös integroitava digiosaaminen kokonaisvaltaisemmin ja perustavammin koko opetusjärjestelmiimme ja elinikäiseen oppimiseen, myös johtamis- ja yrittäjäkoulutukseen.

Tämä ei ole yksittäinen koulutushaaste, vaan haaste jokaiselle ammattilaiselle, joka työssään on tekemisissä ICT:n kanssa. Daimlerin toimitusjohtaja Michael Gorriz toteaa: ‘Oikeanlaisen digiosaamisen

78

Digiosaamisen ohjelmajulistus

hankkimisen ja päivittämisen täytyy olla jokapäiväinen asia ICTammattilaisille ja myös muille työssään tietoa käsitteleville. Tämä ei koske vain suuria organisaatioita; sitä tarvitaan koko Euroopan rakentamisessa innovointiyhteiskunnaksi, tai nk. ‘tietoyhteiskunnaksi’.”

Vaikeudet Vahvat taloudelliset ja yhteiskunnalliset syyt pakottavat Euroopan kehittämään digiosaamista ja ICT:n asemaa koulutuksessa. Yhtenä asiaan vaikuttavista tekijöistä on se, miten vaikeata on houkutella ihmisiä – erityisesti naisia - lähtemään ICT-opintoihin ja -uralle. Vaikeuksia on ollut myös ICT:n ja siihen liittyvän integroidun osaamisen koko merkityksen välittämisessä mahdollisille opiskelijoille, huolimatta siitä, että useimmat nuoret eurooppalaiset käyttävät päivittäin ICT-työkaluja monella elämänalueella. Tällä hetkellä on vaarana, että Eurooppa jää ilman järjestelmää, joka takaa osaajia tälle uuden vuosisadan ratkaisevan tärkeälle alalle.

Näin voi käydä monesta syystä. Ensiksikin ICT:n avulla oppimista ei ole riittävästi integroitu Euroopan peruskoulujen opetussuunnitelmiin.

Tuon kehitysvaiheen aikana hankitaan perusosaamista ja motivoidutaan opiskelemaan tiettyjä asioita. ICT:n hyödyt perusopetuksessa ovat suureksi osaksi hyödyntämättä. ICT voisi tarjota opetuslaitoksille lukuisia mahdollisuuksia innovatiivisten koulutusmallien kehittämiseen, erityisesti tuomalla opetusympäristöä lähemmäksi tosimaailman kysymyksiä. Esimerkiksi voitaisiin käyttää reaaliaikaista ympäristö- tai liikennetietoa maantiedontunneilla, hyödyntää historiallisia tekstejä digitaalisessa muodossa historiantunneilla tai analysoida suuria määriä realistista dataa matematiikantunneilla.

Toinen syy on se, että tietojenkäsittelytiede Euroopan korkeakouluissa on perinteisesti ollut puhtaasti matemaattista ja teknillistä. Tämän alan opinnoissa jätetään huomiotta ratkaisevan tärkeää digiosaamista esim. ICT:n sosiaaliseen ulottuvuuteen, yrittäjyyteen, innovointiin ja liiketoimintaan liittyen. Tätä osaamista hankitaan yleensä vasta opiskelun jälkeen työelämässä. Joissakin korkeakouluissa tämä haaste kuitenkin on ymmärretty. Esim. Warwickin yliopistossa opiskelijat voivat osallistua lyhyeen ‘avainosaamisen’ koulutusohjelmaan.

Tämä digiosaamisen puute Euroopan kouluissa ja korkeakouluissa on suurin syy osaavien ICT-ammattilaisten puutteeseen ja on luonut

LUKU 5: VISIO TULEVAISUUDESTA

79

ICT-alalle työmarkkinat, joilla perinteisillä muodollisilla tutkinnoilla ei ole työllistymisen kannalta juurikaan merkitystä. Monilla ICTtyöntekijöillä on itse asiassa tutkinto joltakin aivan muulta alalta. ICTosaamista osoitetaan työnantajille työkokemuksella tai urakehityksellä, eikä sen todentamiseen tai arvioimiseen ole muodollista keinoa.

Nyt on aika toimia Tässä julistuksessa omien alojensa huiput ehdottavat konkreettisia toimia ICT-ammattilaisten määrän lisäämiseksi, ICT-sektorin tervehdyttämiseksi ja vakauttamiseksi ja digiosaavamman työvoiman rakentamiseksi: Aloitetaan peruskoulusta Digiosaamisen saaminen varhaisessa vaiheessa, alakouluiästä alkaen, voi muuttaa ihmisen elämän. Koululaiset oppivat sen avulla hallitsemaan ja hyödyntämään tietoa. Se luo pohjan innovatiiviselle ajattelutavalle, joka on työelämässä yhä tärkeämpi ominaisuus. Yritysten koulu- ja korkeakouluhankkeet, esim. Microsofin Imagine Cup, Intelin World Ahead -ohjelma ja Googlen Science Fair kertovat ICT-alan tuesta ja koululaisten ja opiskelijoiden kiinnostuksesta alaa kohtaan. Esimerkiksi vuoden 2009-10 Imagine Cup -kilpailuun osallistui yli 300 000 opiskelijaa 142 maasta. Näissä hankkeissa hyödynnetään oppilaiden ja opiskelijoiden luovuutta ja yrittäjähenkeä ja osoitetaan heille, millaisia ongelmia ICT:n avulla voidaan ratkaista. Seuraava askel olisi vastaavien oppimiselementtien integroiminen opetussuunnitelmaan tukemaan innovointia (esim. uusiin oppimistiloihin ja aiheisiin tutustuminen).

Tehdään ICT-ammateista houkuttelevampia Osana koulutuksen muutosta ja sen lisänä meidän on tehtävä ICT:stä houkuttelevampi ammattina ja urana. ICT-alan tarjoamat lukemattomat mahdollisuudet on tuotava paljon selkeämmin esille, jotta Euroopan kansalaiset heräävät ottamaan digiosaamisen osaksi uraansa. Askel tähän suuntaan on Euroopan e-Skills-uraportaali, joka auttaa yhdistämään osaamisen ja työpaikat. Se hälventää osaltaan ICT-ammatteihin liittyviä ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä.

Vastaavia toimia tarvitaan muuttamaan IT:n ja digiosaamisen kuvaa nuorten, naisten ja ikääntyvän työvoiman silmissä. Yhtenä keinona voitaisiin luoda korkean profiilin digilähettiläitä ICT-sektorin ja siihen liittyvien alojen aktiivisiksi roolimalleiksi. Lähettiläät voisivat olla tietohallintojohtajia, digialan yrittäjiä ja johtavia tutkijoita. Ellemme tee

80

Digiosaamisen ohjelmajulistus

jotakin sellaista, menetämme parhaat kykymme muille aloille tai muihin maanosiin. ICT-työntekijöihin liittyvät stereotypiat hidastavat ICTpalvelusektorin kasvua ja haittaavat liiketoiminnan innovointia lähes kaikissa organisaatioissa. Toimenpiteissä on otettava huomioon naisten valtavat mahdollisuudet ICT:ssä. Tästä hyvänä esimerkkinä toimivat Euroopan komission varapuheenjohtajan ja digitaalistrategiasta vastaavan komissaarin Neelie Kroesin laatimat käytännöt ICT:n parissa toimiville naisille. Ne tarjoavat ensimmäisinä käytännöllisiä hankkeita naisten aseman parantamiseen ICT-ammateissa. Käytännöt on jo omaksuttu monessa korkeakoulussa ja yrityksessä.

Lisätään ja laajennetaan yhteistyötä korkeakoulujen ja yritysten välillä ICT-maailma on kiivastahtinen ja markkinoiden ohjailema, ja akateemisen maailman on pysyteltävä sen kanssa tiiviissä yhteydessä.

Yritysten aloittamat hankkeet, esim. IBM:n Academic Initiative ja Microsoftin Academic Alliance, ovat tärkeitä yhteistyön välineitä.

Ensimmäisenä askeleena on tarjottu korkeakouluille tuotteita ja palveluja ilmaiseksi tai alennetuin hinnoin. Seuraavaksi korkeakoulut pääsevät hyödyntämään yritysten suuria datakeskuksia ja dataanalyysiympäristöjä esim. IBM:n ja Googlen Cloud Computing University -hankkeessa. Lisäksi ICT-yritykset ovat perustaneet tutkimuskeskuksia korkeakoulujen yhteyteen, tehneet työntekijävaihtoa ja kehittäneet uudenlaisia yhteistyön muotoja. Tästä hyvänä esimerkkinä on suomalainen Aalto-yliopisto, jossa yhdessä Nokian ja muiden yrityskumppanien kanssa tarjotaan opiskelijoille Design Factory ja Service Factory-foorumit yrittäjyyden ja innovatiivisten projektien tueksi.

ICT-yritykset ovat myös neuvoneet korkeakouluja tietojenkäsittelytieteen ja siihen liittyvien oppialojen kehittämisessä ja laajentamisessa.

IBM:n Service Science -hanke pyrkii edistämään ICT-innovointiin liittyvää opetusta monimutkaisissa palvelujärjestelmissä kuten terveydenhuollossa ja energiantuotannossa. Viime aikoina on IBM:n Academic Days -konferenssissa käyty keskustelua siitä, miten suuren mittakaavan data-analyysia voidaan tuoda korkeakouluihin.

Sen lisäksi, että korkeakoulut ja yritykset tekevät yhteistyötä tieteen ja yrittäjyyden saralla, tarvitaan parempaa yhteistyötä myös yksityisten ICT-koulutuslaitosten, yritysten ja korkeakoulujen välillä.

Tämä liittyy aiemmin mainittuihin sertifikaatteihin, jotka tukisivat

LUKU 5: VISIO TULEVAISUUDESTA

81

korkeakoulututkintoja. Sertifioitu osaaminen liittyy yleensä tiettyyn kysyntään markkinoilla - esim. ohjelmistokehitysmenetelmien kypsyyteen, tuotekoulutukseen tai tiettyihin ohjelmointikieliin.

Sertifiointi voi täydentää laajempaa korkeakoulutusta yksityiskohtaisilla elementeillä, joiden avulla työnantaja voi arvioida työntekijän osaamista tietyssä tehtävässä tai tietyn teknologian tai työkalun käytössä.

Tämänkaltainen sertifiointi auttaa laadunhallinnassa kiivastahtisilla ICT-markkinoilla, joilla pätevyys vanhenee nopeasti.

Kehitetään eurooppalaisia sertifiointistandardeja ICT-ammattien imagon parantaminen stimuloi edistyneen ICTosaamisen hankkimista ja tekee siitä dynaamisempaa. Osaamisen hankkiminen tietylle sektorille hyötyy suuresti sertifikaateista; ne helpottavat työntekijöiden liikkuvuutta ja houkuttelevien urarakenteiden kehittämistä. Digiosaamisen viitekehys tarjoaa ainutlaatuisen yhteisen kehyksen ICT-työntekijöiden osaamiselle kaikissa EU-maissa ja kaikilla aloilla. Osaamisen viitekehyksestä voi kehittyä valtava voimavara Euroopalle. Se tarjoaa yrityksille selkeää ja oikeaa tietoa tueksi palkkaamiseen, urakehityksen suunnittelemiseen, kouluttamiseen ja työntekijöiden arvioimiseen. Siinä kerrotaan ICTtyössä tarvittavasta ja käytetystä osaamisesta ja tietämyksestä niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.

INSEADin kunnianhimoinen eurooppalainen digiosaamisen opetussuunnitelma noudattaa digiosaamisen viitekehystä ja asettaa ICT-työntekijät osaksi standardisoitua opetussuunnitelmaa. Se vahvistaa Euroopan korkeakoulujen asemaa ICT-työntekijöiden ja digiosaavien johtajien valmistamisessa. Tämä on tärkeä askel oikeaan suuntaan.

Sovitetaan tarjonta vastamaan kysyntää Hallitusten, yritysten ja korkeakoulujen tulee tiiviissä yhteistyössä pyrkiä varmistamaan, että Euroopalla on riittävästi digiosaamista nousevilla alueilla kuten pilvilaskenta, vihreä IT, kyberturvallisuus, yhteensopivuus ja sähköinen terveys. ICT-alan osaamisen täytyy kehittyä uusien kasvualueiden mukaan. Digiosaamisen vaikutukset esim. terveydenhuoltosektoriin muuttavat tulevaisuudessa sitä, miten käsittelemme yhteiskunnan suurimpia haasteita.

82

Digiosaamisen ohjelmajulistus

Kehitetään innovointikumppanuutta Euroopan ICTalan koulutuksen ja digiosaamisen kehittämisessä Kuten olemme nähneet, tulevaisuuden digiosaamisvisio sisältää merkittäviä haasteita: 1. On taattava tulevaisuuden ICT-ammateissa tarvittava integroiva digiosaaminen; 2. Tietotekniikan ja sen avulla oppimisen asemaa on vahvistettava perusopetuksessa, jotta syntyy kiinnostusta ja motivaatiota ICTalaa kohtaan; 3. Korkeakoulujen tietojenkäsittelyn ja siihen liittyvien aineiden opetusta on laajennettava ja tehtävä innovatiivisemmaksi, jotta voidaan vastata tulevaisuuden ICT-haasteisiin; se tarkoittaa, että ICT-opetuksessa täytyy luopua yksipuolisesta teknologisesta painotuksesta; 4. Yritysten ja korkeakoulujen välille on luotava uudenlaisia kumppanuusmalleja, erityisesti tukemaan opiskelijoiden ICTpohjaista innovointia ja yrittäjäopintoja; 5. Korkeakoulututkintoja on tuettava yritysten myöntämillä, epämuodollisilla sertifikaateilla, jotka noudattavat yhteisiä eurooppalaisia standardeja.

Useat eurooppalaiset organisaatiot pyrkivät erilaisista näkökulmista kehittämään tieto- ja viestintätekniikan-koulutusta ja digiosaamista.

Näiden joukossa ovat mm.: • Euroopan teknologiainstituutti European Institute of Technology (EIT) – ICT-Labs • European e-Skills Association (EeSA) • The European Learning Industry Group (ELIG) • The European Foundation for Management Development (EFMD) • Opetusministeriöiden verkosto European Schoolnet (EUN) • DIGITALEUROPE

LUKU 5: VISIO TULEVAISUUDESTA

83

Kullakin näistä organisaatioista on oma erityisalueensa: standardisoitu digiosaaminen ja sertifikaatit (EeSA), innovointi ja oppimisteknologia digiosaamisen hankkimisessa (ELIG), digiosaamisen johtamis- ja yrittäjyysaspektit (EFMD), digiosaaminen kouluhankkeissa (EUN), tieteellinen taso ICT-opetuksessa (EIT), ICT-yritysten edustaminen (DIGITALEUROPE). Jokainen näistä osa-alueista on mukana ohjelmajulistuksessa linjattujen suurien tavoitteiden saavuttamisessa, ja jokainen niistä edistää Euroopan komission digiosaamisstrategiaa ruohonjuuritasolla.

Euroopan ja sen maiden on nyt aika toimia näiden suositusten mukaisesti.

Innovointikumppanuuksille ICT-koulutuksen ja digiosaamisen kehittämiseksi on valtavasti kysyntää. Kaikkien alan toimijoiden on yhdessä ja koordinoidusti panostettava Euroopan kasvuun, kilpailukyvyn paranemiseen ja työpaikkojen määrään ja laatuun. Tähän päästään tässä julistuksessa lueteltujen suositusten avulla. Nyt on aika koota kaikki palaset yhteen; Eurooppa 2020 on horisontissa.

Tässä manifestissa me Euroopan digiosaamisstrategian toimijat ja tukijat astumme esiin: olemme valmiit tekemään osamme eurooppalaisen koulutuksen innovointikumppanuuden luomisessa. Vastaamme kutsuun, jonka digitaalistrategiasta vastaava komissaari Neelie Kroes esitti Berliinissä joulukuussa 2011 Online Educa -konferenssissa. ICTalan koulutuksesn ja digiosaamisen kehittämisen innovaatioiden tulisi olla tulevaisuuden ensisijainen tavoite.

Tanskan EU-puheenjohtajakaudellaan 27.-28. helmikuuta 2012 järjestämässä konferenssissa löydettiin ilmaisu, joka ehkä parhaiten kuvaa meidän visiotamme: ”Digitaalinen mielenlaatu tai digitaalinen ajattelu” on tosiaankin se, mitä Euroopassa juuri nyt tarvitaan kasvun ja työpaikkojen lisäämiseksi.

84

Digiosaamisen ohjelmajulistus

85

TIETOA KIRJOITTAJISTA Pilar del Castillo Vera Euroopan parlamentin jäsen

Pilar del Castillo on espanjalainen Euroopan parlamentin jäsen. Hän toimi opetus-, kulttuuri- ja urheiluministerinä vuosina 2000-2004, ja hänet valittiin Euroopan parlamenttiin ensi kertaa vuonna 2004.

Hän kuuluu Partido Populariin (Kansanpuolue), joka puolestaan kuuluu Euroopan kansanpuolueeseen.

Hän toimii Euroopan kansanpuolueen koordinaattorina teollisuus-, tutkimus- ja energiakomiteassa (ITRE), varajäsenenä talous- ja raha-asioiden komiteassa, jäsenenä Intia-suhteiden delegaatiossa ja varajäsenenenä EU:n ja Kroatian yhteisessä parlamenttikomiteassa.

Kesäkuusta 2009 lähtien hän on toiminut Euroopan Internetsäätiön puheenjohtajana ja Transatlantic Policy Networkin (TPN) ja Euroopan energiafoorumin (EEE) jäsenenä. Pilar del Castillo on myös Knowledge4Innovation (K4I) -foorumin jäsen ja European ideas Networkin pysyvän energiatyöryhmän puheenjohtaja.

86

Digiosaamisen ohjelmajulistus

Professori Martin Curley

Vice President and Director, Intel Labs Europe Intel Corporation Martin Curley johtaa Intel Labs Europea ja toimii pääinsinöörinä Intel Corporationissa. Intel Labs Europe on 24:n Intel-laboratorion ja yli tuhannen tutkijan/kehittäjän verkosto, joka pyrkii edistämään Intel-tutkimusta ja Euroopan kilpailukykyä. Viime aikoina Martin on toiminut IT-innovointijohtajana Intel Corporationissa. Sitä ennen hän on työskennellyt erilaisissa ITja automaatioalan johtotehtävissä Intelillä sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa ja johto- ja tutkimustehtävissä General Electricillä (Irlanti) ja Philipsillä (Alankomaat).

Martin on kirjoittanut tai ollut mukana kirjoittamassa kolme kirjaa arvon, innovoinnin ja yrittäjyyden tehostamisesta teknologiajohtamisen avulla. Martin on myös teknologian ja liiketoimintainnovoinnin professori Irlannin yliopistossa Maynoothissa ja on toiminut vierailevana tutkijana MIT Sloanissa. Hän on perustajajäsen ja johtaja Innovation Value Institutessa, joka johtaa ainutlaatuista yritysten ja korkeakoulujen yhteistä hanketta IT-johtamisen ja -innovoinnin kehittämiseksi. Martin on tällä hetkellä puheenjohtajana EU:n Open Innovation Strategy and Policy Groupissa ja jäsenenä EU:n innovointia mittaavassa paneelissa.

TIETOA KIRJOITTAJISTA

87

Eva Fabry

Director, European Centre for Women and Technology (ECWT) Eva Fabry on yksi ECWT:n perustajista ja sen tämänhetkinen johtaja. Hän toimii myös globaalin naisten ja teknologian verkoston (GWT) puheenjohtajana ja Eurooppa-asioiden päällikkönä Papirbredden Innovasjon -innovointikeskuksessa.

Vuodesta 2000 lähtien Eva on rakentanut Ruotsin naisten resurssikeskusten liiton kansainvälistä verkostoa (johtokunnan jäsen 2000-2007) ja WINNET Europe -järjestöä (2006-2007).

Vuodesta 2005 Eva on ollut johtoryhmän jäsenenä International Taskforce for Women and ICT:ssä (ITF) ja on arvostettu jäsen YK:n Global Alliance for ICT and Development -asiantuntijayhteisössä (GAID). Eva oli tärkeässä asemassa Euroopan naisten ja teknologian keskuksen (ECWT) perustamisessa ja hänet valittiin keskuksen johtajaksi heinäkuussa 2008.

Eva toimii myös projektipäällikkönä Euroopan komission lokakuussa 2009 julkaisemassa ICT-alalla työskenteleviä naisia koskevassa eurooppalaisessa hakemistossa.

88

Digiosaamisen ohjelmajulistus

Tri Michael Gorriz

Chief Information Officer and Head of Information Technology Management, Daimler AG Tammikuussa 2008 tri Michael Gorriz astui tietohallintojohtajan (CIO) ja teknologiahallinnon johtajan virkaan Daimler AG:lla. Hän vastaa kaikkien IT-järjestelmien strategiasta, suunnittelusta ja kehityksestä sekä kaikkien Daimler AG:n datakeskusten ja tietoverkkojen toiminnasta. Gorriz vastaa suoraan Daimlerin henkilöstöasioista vastaavalle johtokunnan jäsenelle Wilfried Porthille.

Michael Gorriz aloitti uransa saksalaisessa avaruus- ja ilmailualan yrityksessä Messerschmitt-Bölkow-Blohm GmbH:ssa, josta myöhemmin tuli osa Daimler-Benziä ja joka äskettäin sulautettiin EADS:iin.

Vuoden 2000 alussa Gorriz siirtyi Daimlerin IT-hallintoon ITliiketoimintajärjestelmien apulaisjohtajana, josta asemasta hänet ylennettiin Mercedes-Benz-autojen tietohallintojohtajaksi vuonna 2005. Tässä asemassa Gorriz vastasi Daimler AG:n Mercedes-Benzautojen maailmanlaajuisista IT-järjestelmistä.

Vuonna 2009 saksalaiset lehdet CIO ja Computerwoche nimesivät Michael Gorrizin suurten yritysten “vuoden tietohallintojohtajaksi”.

TIETOA KIRJOITTAJISTA

89

Peter Hagedoorn

Secretary General, European CIO Association Peter Hagedoorn on työskennellyt IT-alalla jo parikymmentä vuotta.

Vuonna 2000 hänestä tuli Hagemeyerin tietohallintojohtaja ja varatoimitusjohtaja ja sen jälkeen Océ NV:n tietohallintojohtaja ja varatoimitusjohtaja.

Vuonna 2004 Peter perusti yhdessä muiden hollantilaisten tietohallintojohtajien kanssa Hollannin tietohallintojohtajien järjestön ja toimi sen puheenjohtajana viiden vuoden ajan. Samaan aikaan hän oli myös EuroCIO:n neuvoa-antavan johtokunnan jäsen. Vuonna 2005 Peter sai vuoden tietohallintojohtajan palkinnon tunnustukseksi merkittävästä työstään.

Vuodesta 2008 Peter on toiminut neuvonantajana useille yksityisille ja julkisille tahoille, mm. konsulttiyritys 3Alignin johtajana ja Euroopan digiosaamisjärjestön (European e-skills Association) johtavan komitean puheenjohtajana.

Marraskuussa 2011 Peter Hagedoorn nimitettiin Euroopan tietohallintojohtajien järjestön (EuroCIO:n seuraajan) ensimmäiseksi pääsihteeriksi.

90

Digiosaamisen ohjelmajulistus

Edit Herczog

Euroopan parlamentin jäsen Edit liittyi Unkarin sosialistiseen puolueeseen (MSZP) vuonna 1989. Vuosina 1998-2004 hän oli Unkarin parlamentissa. Vuodesta 2007 Edit on ollut Unkarin sosialistisen puolueen puoluehallituksen jäsen.

Edit Herczog valittiin Euroopan parlamenttiin vuonna 2004 ja liittyi sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan varsinaiseksi jäseneksi ja varajäseneksi teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaan ja talousarvion valvontavaliokuntaan. Edit on tällä hetkellä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan varsinainen jäsen ja talousarvion valvontavaliokunnan ja budjettivaliokunnan varajäsen. Hän toimii myös Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän rahastonhoitajana.

Lisäksi Edit on Euroopan energiafoorumin, Euroopan Internetsäätiön, Kangaroo Groupin, Ydinenergian tulevaisuusfoorumin ja Transatlantic Policy Networkin johtokunnissa.

TIETOA KIRJOITTAJISTA

91

John Higgins, CBE

Director-General, DIGITALEUROPE John Higgins nimitettiin DIGITALEUROPEn, Euroopan digiteollisuuden järjestön johtajaksi marraskuussa 2011. Sitä ennen hän johti yhdeksän vuoden ajan sen sisarjärjestöä, brittiläistä Intellectiä.

John on työskennellyt IT-alalla yli 20 vuotta.

Vuonna 1995 hänet nimitettiin Rocket Networksin toimitusjohtajaksi; tämä kalifornialainen yritys tarjosi ensimmäisenä maailmassa äänitysstudiopalveluja verkossa. Hän palasi Iso-Britanniaan vuonna 1998 ja ryhtyi johtamaan yhtä Intellectin edeltäjistä, Computing Services and Software Associationia.

John on Warwickin yliopiston johtokunnan jäsen ja sen valvontakomitean puheenjohtaja. Hän toimii puheenjohtajana myös WITSA:n toimintasuunnitelmakomiteassa ja on e-Skillsin ja IsoBritannian digitaalisektorin osaamisneuvoston johtokunnan jäsen. Hän on saanut kaksi palkintoa toiminnastaan: ensin työstä järjestösektorilla vuonna 2004 ja sitten työstä IT-sektorilla vuonna 2008. Vuonna 2005 kuningatar antoi hänelle Commander of the British Empiren (CBE) arvonimen palveluksesta Iso-Britannian IT-sektorilla.

92

Digiosaamisen ohjelmajulistus

Alexa Joyce Senior Corporate Development Manager European Schoolnet Alexa Joyce työskentelee vanhempana yrityskehityspäällikkönä European Schoolnetissä, joka on 30:n eurooppalaisen opetusministeriön muodostama verkosto. Hänen työhönsä kuuluu uusien kumppanuuksien muodostaminen ja merkittävän, tiede- ja matematiikkaopetukseen liittyvän InGenioushankkeen (www.ingenious-science.eu) johtaminen.

Alexa on työskennellyt opetuksen parissa 13 vuotta ja keskittynyt erityisesti luonnontieteiden, teknologian, tekniikan ja matematiikan opetukseen sekä teknologian rooliin opettamisen ja oppimisen uudistuksessa. Hän toimii myös neuvonantajana Hewlett -Packardin STEM+ Catalyst -ohjelmassa ja on Euroopan digiosaamisjärjestön (European e-skills Association) jäsen.

Hän on ollut toimittamassa ja kirjoittamassa useita tärkeitä asiakirjoja, kuten digiosaamisen ohjelmajulistus ja Ciscon white paper naisista ja ICT:stä. Hän keskittyy ensisijaisesti eurooppalaisiin koulutustutkimusprojekteihin, mutta on toiminut konsulttina myös OECD:lle, IUPAC:lle ja UNESCO:lle (Pariisi, Ranska ja Bangkok, Thaimaa) globaalin koulutuksen ja Aasian ja Tyynenmeren alueen koulutuksen tiimoilta.

TIETOA KIRJOITTAJISTA

93

Werner Korte Director, empirica

Werner B. Korte toimii empirican (www.empirica. com) johtajana yhdessä Simon Robinsonin kanssa ja vastaa useista laajoista, mm. digiosaamiseen, päätöksenteon arviointiin, uusiin työmuotoihin, tietoyhteiskuntaan ja digiosaamisen arviointiin liittyvistä tutkimus- ja kehitystyöprojekteista.

Hänen johtamiaan viimeaikaisia projekteja ovat ”Monitoring e-Skills Supply and Demand in Europe” (2009-2010) ja eSkills 21 -tutkimus “Evaluation of the Implementation of the Communication on e-Skills for the 21st Century” Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosastolle (2010).

Werner on myös tehnyt Cisco Systemsille tutkimukset digiosaamisesta maittain ja digiosaamistilastoista, ja vuonna 2012 hän aloittaa projektikoordinaattorina Euroopan komission yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston tutkimuksissa “e-Skills Vision, Roadmap and Foresight Scenarios” ja “Quality labels for training fostering e-Skills.”

94

Digiosaamisen ohjelmajulistus

Tri Bruno Lanvin

Executive Director, INSEAD eLab Tri Bruno Lanvin on työskennellyt korkeassa asemassa Maailmanpankissa ja YK:ssa ja toimii tällä hetkellä INSEAD:n eLabin johtajana. Hän käsittelee työssään kilpailukykyä, innovointia, osaamista ja hallitusten uudistuksia. Hän on jo pitkään ollut mukana World Economic Forumilla (erityisesti hän on osallistunut Networked Readiness -indeksin ja Global Information Technology -raportin laatimiseen vuodesta 2001 saakka). Hän on ollut johtavassa asemassa INSEADin innovointityössä (innovointivalmiusmallin (Innovation Readiness Model) kehittäminen, globaalin innovointi-indeksin (Global Innovation Index, GII) muokkaaminen, innovointiosaamistyö Euroopan komissiolle ja European Business Summit -konferensseille vuodesta 2009). Hän puhuu säännöllisesti huipputason tapaamisissa ja toimii globaalien yritysten ja hallitusten neuvonantajana strategisissa kysymyksissä.

Hän työskenteli YK:ssa kaksikymmentä vuotta ja toimi erilaisissa johtotehtävissä, esim. YK:n pääsihteerin kabinettipäällikkönä New Yorkissa, strategisen suunnittelun johtajana ja myöhemmin UNCTAD/ SITE:n PK-yritysten kilpailukyky-yksikön johtajana.

TIETOA KIRJOITTAJISTA

95

Andrea Parola

General manager, European e-skills Association, EeSA Andrea Parola on Brysselistä käsin toimiva konsultti. Hän toimii tällä hetkellä puheenjohtajana Euroopan digiosaamisjärjestössä (EeSA).

EeSA toimii yhteisenä eurooppalaisena alustana ICT-osaamisen kehittämisessä työntekijöiden ja kansalaisten keskuudessa kaikilla sektoreilla ja koko yhteiskunnassa, ja siten tasapuolisemman, kilpailukykyisemmän ja innovatiivisemman Euroopan rakentamisessa. EeSA edistää ideoiden jakamista, tiedottamista ja onnistuneita käytäntöjä Euroopassa ja tukee digiosaamisen tueksi tarvittavien välineiden ja menetelmien kehittämistä. Andrea toimii johtajana myös vuonna 2009 perustamassaan yrityksessä nimeltä EU Strategy sprl, joka toimii julkishallinnon ja vaikuttamistyön parissa.

96

Digiosaamisen ohjelmajulistus

Tri Richard Straub

Secretary General, European Learning Industry Group Richard Straub työskenteli IBM:llä kolmekymmentä vuotta ja toimi sinä aikana tärkeissä kansainvälisissä johtotehtävissä, esim. PC Europen apulaisjohtajana ja globaalin oppimisen päällikkönä. Vuonna 2006 hän aloitti uuden uran kansalaisjärjestöissä - osaaikaisena johtajana ja sosiaalisena yrittäjänä. Tällä hetkellä hän on European Foundation for Management Developmentin (EFMD) johtokunnan jäsen ja European Learning Industry Groupin (ELIG) pääsihteeri. Lisäksi hän toimii yhä strategisena neuvonantajana IBM Global Education Industrylla.

Sosiaalisena yrittäjänä Richard perusti vuonna 2008 Itävallan Peter Drucker -yhdistyksen ja vuonna 2010 Euroopan Peter Drucker -yhdistyksen. Hän on puheenjohtajana kummassakin. Peter Drucker -yhdistys pyrkii toimimaan katalyyttina johtamisen kehittymiselle. Drucker -yhdistys järjestää vuosittain Globaalin Peter Drucker -foorumin Wienissä – tapahtuma järjestetään neljännen kerran marraskuussa 2012.

TIETOA KIRJOITTAJISTA

97

Don Tapscott Don on maailman johtavia auktoriteetteja innovaation ja median sekä teknologian taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten alalla ja toimii liikejohtajien ja hallitusten neuvonantajana kaikkialla maailmassa.

Hän on kirjoittanut tai ollut mukana kirjoittamassa 14 suosittua kirjaa, esim. vuoden 1992 bestsellerin Paradigm Shift. Hänen vuoden 1995 hittikirjansa The Digital Economy muutti kaikkialla maailmassa ajattelua internetin mullistavan luonteen suhteen, ja kaksi vuotta myöhemmin hän määritteli nettisukupolven ja “digikuilun” teoksessaan Growing Up Digital. Vuonna 2000 hän julkaisi Digital Capitalin, jossa esitellään keskeisiä käsitteitä kuten “bisnesverkko”. BusinessWeek ylisti kirjaa: “oivallusten juhlaa.”

Wikinomics: How Mass Collaboration Changes Everything oli vuonna 2007 eniten myynyt johtamisopas Yhdysvalloissa ja se on käännetty yli 25 kielelle.

The Economist luonnehti Donin uusinta teosta Macrowikinomics: Rebooting Business and the World sanoilla “Schumpetermainen tarina luovasta tuhosta”, ja Huffington Post sanoi sen olevan “ei enempää eikä vähempää kuin ohjeet rikkinäisen maailman korjaamiseen.” Don on 30 vuoden aikana kehittänyt useita mullistavia käsitteitä, jotka nyt ovat osa yhteistä ymmärrystämme.

Vuonna 2011 Don pääsi taas Thinkers50:n Top 50 Business Thinkers in the World -listalle, yhdeksännelle sijalle. Hän oli ehdolla myös Maailman johtavaksi globalisaatioajattelijaksi, ja Macrowikinomics puolestaan kahden viime vuoden parhaaksi bisneskirjaksi. Hän on World Economic Forumin jäsen ja johtamistaidon dosentti Rotman School of Managementissa Toronton yliopistossa. On vaikeaa kuvitella ketään yhtä tuotteliasta, osaavaa ja vaikutusvaltaista digitaalivallankumouksen ja sen vaikutusten kartoittajaa.

98

Digiosaamisen ohjelmajulistus

John Vassallo

Vice president EU Affairs, Associate General Counsel, Microsoft Europe John Vassallo johtaa Microsoftin EU-yritysasioita ja lakiasiain tiimiä Brysselissä. Hänen työnkuvansa perustettiin helpottamaan yrityksen dialogia EU:n ja lainsäädäntöyhteisön kanssa.

John Vassallo on AmCham EU:n entinen puheenjohtaja. Järjestö edustaa 140:aa yhdysvaltalaista yritystä Euroopan toimielimissä Brysselissä.

Vuosina 1993-1997, John toimi Maltan suurlähettiläänä EU:ssa, NATO:ssa ja Belgiassa ja neuvotteli ajoituksen maansa liittymiselle EU:hun ja NATOon. Sitten hän toimi Brysselissä sijaitsevan General Electricin Eurooppa-asioiden toimiston johtajana, kunnes siirtyi Microsoftille vuonna 2008.

TIETOA KIRJOITTAJISTA

99

L ÄHDELUETTELO Accenture. (2008). One step ahead of 2011. A new horizon for working women. Accenturen verkkosivuilta: http://www.accenture. com/SiteCollectionDocuments/Local_Germany/PDF/2008_ ANewHorizonforWorkingWomen.pdf Accenture. (2010). Women Leaders and Resilience – Perspectives from the C-Suite. Accenturen verkkosivuilta: http://www.accenture.com/ SiteCollectionDocuments/PDF/Accenture_Womens_Research_ Women_Leaders_and_Resilience3.pdf Ala-Mutka, K., Punieand, Y., & Redecker, C. (2008). Digital Competence for Lifelong Learning. Tiivistelmä. Euroopan komissio.

JRC Technical Notes ( JRC48708). JRC:n verkkosivuilta: http://ftp.jrc.es/EURdoc/JRC48708.TN.pdf Andersson, T., Curley, M., & Formica, P. (2010). Knowledge driven entrepreneurship. The key to social and economic transformation.

(Innovation, Technology, and Knowledge Management). New York: Springer.

BERR, BCS, e-Skills UK, & Intellect. (2008). Women in IT Scorecard.

A definitive up to date evidence base for data and commentary on women in IT employment and education. Iso-Britannian kansallisarkistojen verkkosivuilta: http://webarchive.nationalarchives. gov.uk/20100421065100/e-skills.com/research-and-policy/2535 Britain Works Program: http://www.microsoft.com/uk/britainworks/britainworks.aspx Cattaneo, G., Husing, T., Kolding, Korte, W.B., & M., Lifonti, R. (2009).

Monitoring e-Skills demand and supply in Europe. Current situation, scenarios, and future development forecasts until 2015. e-taitojen Monitorin haettu maaliskuun 30. päivä 2012. http://www.eskillsmonitor.eu/documents/e-Skills%20Monitor2010_brochure.pdf Cedefop. Skill supply and demand in Europe. Medium Term forecast up to 2020. Cedefopin verkkosivuilta. http://www.cedefop.europa.eu/ EN/Files/3052_en.pdf

100 Digiosaamisen ohjelmajulistus

Tanskan yritysviranomaiset ja Euroopan komissio (2012). European High Level Conference: A Single Digital Market by 2015 - A driver for economic growth and jobs. Tanskan EU-neuvoston puheenjohtajuuden verkkosivuilta. Lue Proceedings-osiosta Suomen entisen pääministerin Esko Ahon kommentit Euroopan rakennerahaston varojen sijoittamisesta TVT-alojen koulutukseen: http://eu2012.dk/en/ Meetings/Conferences/Feb/A-Single-Digital-Market-by-2015 Devillard, S., Desvaux, G., & Baumgartner, P. (2007).

Women Matter. Gender diversity, a corporate performance driver.

McKinsey & Company. McKinsey & Companyn verkkosivuilta DIGITALEUROPE: http://www.digitaleurope.org/ Dolton, P., & Pelkonen, P. (2008) The wage effects of computer use.

Journal of Industrial Relations, 46 (4), 587-630.

EU Women: https://www.facebook.com/euwomen http://linkd.in/euwomen; @EUWomen Euroopan komissio, koulutuksen ja kulttuurin pääosasto. (2007). The Key Competences for Lifelong Learning – A European Framework. Official Journal, L 394. Euroopan komission verkkosivuilta: http://ec.europa.eu/ dgs/education_culture/publ/pdf/ll-learning/keycomp_en.pdf Euroopan komissio, tutkimuksen pääosasto. (2009). She figures 2009, Statistics and Indicators on Gender Equality in Science.

Euroopan komission verkkosivuilta: http://ec.europa.eu/research/ science-society/document_library/pdf_06/she_figures_2009_en.pdf Euroopan komissio. Demography Report 2008: Meeting Social Needs in an Ageing Society. Brussels: SEC (2008) 2911.

Euroopan komission verkkosivuilta: http://ec.europa.eu/social/ BlobServlet?docId=709&langId=en Euroopan komissio. Työllisyyden, yhteiskunnallisten asioiden ja inkluusion pääosasto. (2012). European Vacancy Monitor.

(Issue n.5/tammikuu 2012). Euroopan komission verkkosivuilta: http://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=7314&langId=en Euroopan komissio. Työllisyyden, yhteiskunnallisten asioiden ja inkluusion pääosasto. (2011). Employment and Social Developments in

LÄHDELUETTELO

101

Europe 2011. Euroopan komission verkkosivuilta: http://ec.europa.eu/ social/BlobServlet?docId=7294&langId=en Euroopan komissio. Työllisyyden, yhteiskunnallisten asioiden ja inkluusion pääosasto. Uusia taitoja uusiin työpaikkoihin – aloite. Euroopan komission verkkosivuilta: http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=568 European e-Skills Week: http://eskills-week.ec.europa.eu European Foundation for Management Development (EFMD): http://efmd.org/ European Institute of Innovation & Technology (EIT). EIT ICT Labs Knowledge and Innovation Communities (KICs): http://eit.ictlabs.eu/ European Learning Industry Group (ELIG): http://elig.org/ Euroopan parlamentti & neuvosto. (2004). Päätös 2241/2004/ec Euroopan parlamentista ja neuvostosta 15. joulukuuta 2004 yhteisestä yhteisörakenteesta pätevyyksien ja kompetenssien läpinäkyvyydestä (Europass). Virallinen asiakirja, L 390/6 Euroopan parlamentti & neuvosto. (2006). Suositus 2006/962/EC Euroopan parlamentista ja neuvostosta 18. joulukuuta 2006 koskien ratkaisevia pätevyyksiä eliniän oppimisessa. Virallinen asiakirja, L 394.

EUR-Lexin verkkosivuilta : http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/ LexUriServ.do?uri=CELEX:32006H0962:EN:NOT European Schoolnet (EUN): http://www.eun.org Eurostat (2012). Työttömyysluvut EU-27, EA -17, Yhdysvallat ja Japani, kausimuokattu, tammikuu 2000 - tammikuu 2012. Eurostatin verkkosivuilta: http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/ index.php?title=File:Unemployment_rates_EU-27,_EA-17,_US_ and_Japan,_seasonally_adjusted,_January_2000_-_January_2012.

PNG&fi%20letimestamp=20120301094746

102 Digiosaamisen ohjelmajulistus

Eurostat. (2012). Nuorisotyöttömyysluvut, EU-27 ja EA -17, kausimuokattu, tammikuu 2000 -tammikuu 2012. Eurostatin lähdeluettelon verkkosivuilta http://epp.eurostat.ec.europa.eu/ statistics_explained/index.php?title=File:Youth_unemployment_ rates,_EU-27_and_EA-17,_seasonally_adjusted,_January_2000_-_ January_2012.PNG&fi%20letimestamp=20120301094915 FDM Group. (2011). Dedicated to Women in IT. FDMryhmän verkkosivuilta. http://www.fdmgroup.com/ us-about_us-women_in_it Forge, S., Blackman, C., Bohlin, E., & Cave, M. (2009). A Green Knowledge Society. An ICT policy agenda to 2015 for Europe’s future knowledge society. SCF Associates Ltd. Euroopan komission verkkosivuilta: http://ec.europa.eu/information_society/eeurope/ i2010/docs/i2010_high_level_group/green_knowledge_society.pdf Green, J. (2007). Democratizing the Future. Towards a new era of creativity and growth. Philips Design. Philips Designin verkkosivuilta: http://www.design.philips.com/philips/shared/assets/ Downloadablefile/democratizing-the-future-14324.pdf Hagel, J., Brown, J. S., & Davidson, L.. (2009). Measuring the Forces of Long Term Change: The 2009 Shift Index, Deloitte Center for the Edge.

Retrieved from Deloitte website: http://www.deloitte.com/view/ en_EC/ec/ca2c68c3dc794210VgnVCM200000bb42f00aRCRD.htm Hasebrink, U., Görzig, A., Haddon, L., Kalmus, V., Livingstone, S., & members of the EU Kids Online network. (2011). Riskien ja turvallisuuden kuvausta verkossa. Syvällisiä analyysejä EUnuorten verkkokyselystä, joka suunnattiin 9-16-vuotiaille ja heidän vanhemmilleen 25 maassa Euroopassa. Euroopan komission turvallisemman internetin ohjelma. London School of Economicsin verkkosivuilta: http://www2.lse.ac.uk/media@lse/research/ EUKidsOnline/D5%20Patterns%20of%20risk.pdf Hausmann, R., Tyson, L. D. & Zahidi, S. (2011). Global Gender Gap report 2011. World Economic Forum (WEF ). Tutkimus. WEFin verkkosivuilta: http://www3.weforum.org/docs/WEF_GenderGap_Report_2011.pdf

LÄHDELUETTELO

103

i2010. High Level Group. (2009) Benchmarking Digital Europe. 20112015 a conceptual framework. i2010 Information Space. Innovation & investment in R&D. Inclusion (issue no: 27, October, 2009), 16-19.

Euroopan komission verkkosivuilta: http://ec.europa.eu/information_ society/eeurope/i2010/docs/benchmarking/benchmarking_digital_ europe_2011-2015.pdf ITL Research. Innovative Teaching and Learning: http://www.itlresearch.com/ Kolding, M., Robinson, C., & Ahorlu, M. (2009) Post Crisis: e-Skills are needed to Drive Europe’s Innovation Society. ICD White Paper. Euroopan komission verkkosivuilta maaliskuun 30. päivä 2012: http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/ict/files/ idc_wp_november_2009_en.pdf Lanvin, B. & Fonstad, N. (2009). Who cares? Who dares? Providing the skills for an innovative and sustainable Europe. INSEADIN verkkosivuilta maaliskuun 30. päivä 2012: http://www.insead.edu/elab Lanvin, B. & Fonstad, N. (2010). Strengthening e-Skills for Innovation in Europe. INSEADin verkkosivuilta maaliskuun 30. päivä 2012: http://www.insead.edu/elab Le Monde. (2005). L’Europe est la dernière utopie réaliste (Eurooppa on viimeinen realistinen utopia), (haastattelusta Mario Vargas Llosan kanssa), Pariisi, 2005.

Livingstone, I., & Hope, A. (2011) Next Gen. Transforming the UK into the world’s leading talent hub for the video games and visual effects industries. Nestan verkkosivuilta maaliskuun 30. päivänä 2012: http://www.nesta.org.uk/library/documents/NextGenv32.pdf Livingstone, S., & WanMedia, Y. (2011). Literacy and the Communications Act. What has been achieved and what should be done.

LSE Media Policy Project: Media policy brief 2. LSEn verkkosivuilta: http://eprints.lse.ac.uk/38613/1/LSEMPPBrief2.pdf http://blogs.lse.ac.uk/mediapolicyproject/2011/06/13/media-literacy/ Mann, A. (2012). It’s who you meet: why employer contacts at school make a difference to the employment prospects of young adults.

104 Digiosaamisen ohjelmajulistus

Education and Employers Taskforcen verkkosivuilta maaliskuun 30. päivänä 2012: http://www.educationandemployers.org/ media/15052/its_who_you_meet_final_report.pdf McKinsey & Company. (2008). Women Matter. Female leadership, a competitive edge for the future. McKinsey & Companyn verkkosivuilta Molinsky, A., Davenport, D., Iyer, B. & Davidson, C. (2012). Three skills every 21st century manager needs. Harvard Business Review, 90 (1/2), pages 139-143.

Nef consulting. Social Return On Investment (SROI ). The new economics foundationin verkkosivuilta: http://neweconomics.org/ projects/social-return-investment Renkin, T. (2012). The global race for excellence and skilled labour.

Current Issues.Technology and innovation. Deutsche Bank/DB Researchin verkkosivuilta maaliskuun 30. päivänä 2012: http://www.dbresearch.com/PROD/DBR_INTERNET_EN-PROD/ PROD0000000000285883.pdf?kid=dbr.inter_ghpen.headline ROSE – The Relevance of Science Education. Oslon yliopiston verkkosivuilta: http://www.uv.uio.no/ils/english/research/projects/ rose/ Schiebinger, L. & Schraudner, M. (2011). Interdisciplinary Approaches to Achieving Gendered Innovations in Science, Medicine and Engineering. Interdisciplinary Science Reviews, 36 (2), 154-67.

Stanfordin yliopiston verkkosivuilta: http://genderedinnovations. stanford.edu/ISR_07_Schiebinger.pdf The Budapest IWD Centenary Declaration 2011 In Support of a Gender Action Plan for the Digital Agenda. Joint High-level Conference ¨Women in Science, Innovation and Technology in the Digital Age¨ Euroopan komission tietoyhteiskunnan ja ja median pääosasto sekä Unkarin EU-puheenjohtajuus. Osoitteesta http://www.asszisztencia. hu/ntit/index.php?menu=9 The Economist Intelligence Unit 2008. (2008). How technology sectors grow - Benchmarking IT industry competitiveness 2008. raportti, syyskuu 2008

LÄHDELUETTELO

105

Tämän julistuksen julkaisevat European Schoolnet ja DIGITALEUROPE osana Euroopan e-Skills-viikkoa.

Euroopan e-Skills-viikko on Euroopan komission hanke, jota rahoitetaan osana Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa (CIP), jonka tarkoituksena on edistää Euroopan yritysten kilpailukykyä.

Julkaisija

European Schoolnet (EUN Partnership AISBL), Rue de Trèves 61, Bryssel, 1040, Belgia Toimittajat Caroline Bergaud, Natalia Kurop, Alexa Joyce ja Colleen Wood Design, DTP ja paino

Josworld, Belgia ja Hofi Studio, Tsekin tasavalta Käännösten koordinointi Danosh Nasrollahi

106 Digiosaamisen ohjelmajulistus

Kirjoittajat Pilar del Castillo Vera Martin Curley Eva Fabry Michael Gorriz Peter Hagedoorn Edit Herczog John Higgins CBE Alexa Joyce Werner Korte Bruno Lanvin Andrea Parola Richard Straub Don Tapscott John Vassallo ISBN 9789490477301 - EAN: 9789490477301 Painosmäärä 14,000

Julkaistu kesäkuussa 2012. Julkaisussa ilmaistut mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä vastaa European Schoolnetin, DIGITALEUROPEn, the European e-Skills Association-järjestön tai Euroopan komission näkemyksiä. Tätä kirjaa koskevat Attribution 3.0 Unported Creative Commons -lisenssin (http://creativecommons.org/licenses/ by/3.0/) ehdot ja säännöt.

107

Muistiinpanoja

Muistiinpanoja

Muistiinpanoja

Muistiinpanoja

DIGIOSA AMISEN OHJELMA JULISTUS THE E-SKILLS MANIFESTO

Perinteiseen teollisuuteen perustuva talous ja sen instituutiot horjuvat niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Samaan aikaan uudenlaisten yritysten ja teollisuuden ja uudenlaisen sivilisaation ääriviivat alkavat tulla esiin. Siksi Eurooppa on nyt ratkaisevassa käännekohdassa; sen haasteena on kasvava kuilu digitaalisen mullistuksen vaatimuksien ja työvoiman osaamisen ja tietämyksen välillä.

Valjastaakseen digivallankumouksen mahdollisuudet ja pysyäkseen mukana globaalissa kilpailussa Euroopan on kiireesti rakennettava digitaitoinen työvoima. Jos yritykset, hallitukset ja opetusmaailma yhdistävät voimansa, ne voivat taata Euroopalle työpaikkoja, kilpailukykyä ja kasvua.

Tässä julistuksessa on ohjeet sen tekemiseen. Kirja tarjoaa laajoja näkökulmia aiheeseen ja on ehdotonta luettavaa kaikille niille, jotka ovat tekemisissä digiosaamisen hankkimisen, tukemisen ja säilyttämisen kanssa.

“digiosaamisen puute on valtava ongelma. Työmarkkinat ovat nyt globaalit ja verkostoituneiden liiketoimintamallien ansiosta tietotyöläiset kilpailevat keskenään reaaliajassa. Työntekijöiden ja johtajien täytyy oppia, mukautua ja suorittaa enemmän kuin koskaan ennen.”

Don Tapscott

Don Tapscott on yksi maailman johtavista innovoinnin, median, ja teknologian taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten asiantuntijoista. Hän on kirjoittanut 14 best-seller-kirjaa teknologiasta liiketoiminnassa ja yhteiskunnassa, viimeisimmäksi (Anthony D. Williamsin kanssa) teoksen Macrowikinomics: Rebooting Business and the World, jota The Economist kutsui “Schumpetermaiseksi tarinaksi luovasta tuhosta”, ja josta Huffington Post sanoi: “Ei enempää eikä vähempää kuin ohje rikkinäisen maailman korjaamiseen.” Don johtaa tällä hetkellä uusia globaalin ongelmanratkaisun ja hallinnon malleja käsittelevää tutkimusta.