Kemi-Tornio kaupunkilehti nro 5 05022020

VIIKKO

6

5.2.2020 KAUPUNKILEHTI T O R N I O - H A A PA R A N TA - K E M I - K E M I N M A A - K U I VA N I E M I - S I M O - T E RV O L A - Y L I T O R N I O

3

AJANKOHTAISTA

Työ supikoirakannan vähentämiseksi jatkuu

Liikunnan riemua

4

AJANKOHTAISTA

Keminmaan uusin tähti hyppäsi helposti Putoukseen

U

OIT SUR

SEN

M HIIHTOLO 14., 21., ja 28.2. in perjantais

Vesaisenkatu 1, 95400 Tornio • sales@lappari.fi • 044 441 1221

VAPPAASTI

Metsän Emäntä kerää ainekset tuotteisiin luonnosta

IKEA

Norraindustrivägen 1, 95334 Haparanda

EKO LÄHDEVEDET

Neljä eri makua: vadelma, omena, sitruuna, mustaherukka

aviikoilla 9 Hiihtolokm päivä 12-1 a jo a n avoin IT IR A YÖLE

6

18500 KPL

0,59€ 9,99€ 50 cl pullo + pantti

20 x 50 cl laatikko

Runsaat valikoimat mm. limsoja, energiajuomia, mehuja, tölkkien ja muovipullojen palautus PIDENNETYT AUKIOLOT Avoinna Suomen aikaa ma-pe 9-20 • la 9-19, su 10-19

www.kemitornio.fi

ASIANAJOTOIMISTO HAAVIKKO & SALO OY Asianajaja Jorma Haavikko Asianajaja Kari Salo

Kauppakatu 15 (katutaso), 94100 Kemi Puh. 016-725 5000 / 050 911 9319 Sähköposti: etunimi.sukunimi@rovalex.fi www.rovalex.fi

TORNIO

LAIVAKANKAAN RAVIRADALLA

SNOWCROSSIN SM

LAUANTAI KLO 16.00-19.30 SUNNUNTAI KLO 14.00-18.00

LIPUT 15 € Alle 15 vuotiaat ilmaiseksi.

WWW.SNOWCROSS.FI

2

5.2.2020 TORNIO - HAAPARANTA - KEMI - KEMINMAA - KUIVANIEMI - SIMO - TERVOLA - YLITORNIO

TOIMITTAJALTA KAUPUNKILEHTI

ILMOITUKSET

Johannes Jaakkola

040 571 0776

ilmoitukset@kemitornio.fi

Leila Hollanti

0400 394 274 ilmoitukset@kemitornio.fi

TOIMITUS

toimitus@kemitornio.fi 050 411 0210

KUSTANTAJA Torniolainen Oy Vesaisenkatu 1, 95400 TORNIO ilmoitukset@kemitornio.fi

ULKOASU/TAITTO tuotanto@crea.fi p. 044 282 0588

toimitus@kemitornio.fi

Sus siunakkoon metsän koira! ” MAARET MATTILA

Hukka perii, tuli susi, sutta ja sekundaa, onhan näitä sudesta sanontoja mutta metsän koira menee yli ymmärryksen.

Viime vuosisadalla susista ei puhuttu paljon mutta nykyään susiasia on jokapäiväinen lehti- ja some-puheenaihe. Ihmisten tekemät susihavainnot lisääntyvät viikoittain ja häirikkösusia tavataan yhtä usein kuin oravia lintulaudalla, sanoi joku oivaltavasti. Susien aikaansaamat tuhot eivät ole saaneet riittävää huomiota, eikä ratkaisuja susiongelmaan ole esitetty. Pikemminkin ongelmaa on vähätelty.

Ympäristöfilosofi Leena Vilkka kieltäisi susi-sanan ja puhuisi mieluummin vaikka metsän koirasta, kertoo Aamuposti. Hänen

Ympäristöfilosofi Leena Vilkka kieltäisi susi-sanan ja puhuisi mieluummin vaikka metsän koirasta mielestään susirajan pitäisi kulkea kehä kolmosella.

Sen pohjoispuolella susi voisi olla yhtä tavanomainen eläin kuin esimerkiksi

kettu. Hyvää päivää filosofi, nyt ollaan aika kuutamolla. Ihmiset ja metsästäjien koirat, lampaat ja ulkona laiduntava karja eivät ole samaa mieltä.

Ympäristöfilosofin mielestä susi voisi olla jollekin kunnalle matkailuvaltti muun muassa siksi, että monet haluaisivat saada sudesta valokuvan.

"Sudesta voisi maksaa korvauksia niille kunnille, joiden alueilla on susia, eikä vain susien aiheuttamista vahingoista. Vaikka 10 000 euroa per susi", Vilkka sanoo.

Olen nähnyt suden raateleman ajokoiran. Se oli karmea näky. Koko koiraparan peräpää oli riekaleina mutta onneksi se oli sitkeä ja nopea koira ja pääsi pahalta sudelta pakoon ja pelastui.

Olen sitä mieltä monien

muiden kanssa, että päättäjien olisi otettava jo kantaa tähän ongelmaan ja tehtävä myös päätöksiä häirikkösusiongelman ratkaisemiseksi. Ensinnäkin susien kaatolupia olisi tarkistettava. Äiti, joka vauvanvaunujen kanssa kulkee kylän raitilla ja katsoo sutta silmiin, ei taida ottaa puhelinta esiin ja kuvata petoa. Olisi syytä madaltaa kriteerejä, joilla poikkeuslupia häirikkösusien ampumiseen myönnetään.

Ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus poistaa pihapiirissä liikkuvat sudet ennen kuin ne ehtivät käydä koti- tai tuotantoeläimien kimppuun. Onkohan susikannasta olemassa tarkempaa tietoa kuin pantasusien liikkuminen.

Aikoinaan kuulin varmoilta tahoilta tietoa, että jopa kumipyörillä oli-

si tuotu susia itärajan yli, päästetty luontoon ja sitä kautta laumat lisääntyivät ja laajensivat liikkumisaluettaan idästä kohti länttä ja pohjoista. Onneksi vielä näillä selkosilla ei ole havaittu laumoja, ehkä yksittäisiä petoja vain satunnaisesti. En ehkä tiedäkään, onko vai ei, mutta kyllä se kummasti metsässä liikkuessa mieleen tulee, että joko kohta täälläkin.

Susitilanteesta pitäisi keskustella avoimesti. Tulevien petosukupolvien kannalta on erityisen tärkeää estää susien kesyyntyminen ja tottuminen ihmiseen. Susilaumat olivat poissa asutusten läheltä lähes sadan vuoden ajan. Pitäisikö meidän palata susipiha-taloihin. Susikysymys on turvallisuuskysymys koko maassa.

AJANKOHTAISTA toimitus@kemitornio.fi

Työttömyysputken lyhentäminen lisäsi ikääntyneiden työllisyyttä Tutkimuksen mukaan työttömyysputken lyhentäminen pidensi työuria ja sitä kautta lisäsi valtion verotuloja ja vähensi tulonsiirtojen tarvetta.

Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa eläkeputken alaikärajaa nostettiin 55:stä 57:n vuoteen vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneillä.

Labour Economics -lehdessä vastikään julkaistussa artikkelissa VATT:n tutkijat Hanna Pesola ja Tomi Kyyrä arvioivat eläkeuudistuksen vaikutuksia työllisyyteen ja julkistalouteen. Tutkimuksessa verrataan vuoden 1949 lopussa ja vuoden 1950 alussa syntyneiden työurien loppupäätä ja tu-

FINGERPORI

loja yksityisellä sektorilla.

Tutkimus osoittaa, että vuoden 1950 alussa syntyneet työskentelivät lopputyöuransa aikana keskimäärin noin seitsemän kuukautta pitempään kuin vuoden 1949 lopulla syntyneet. Korkeamman työllisyyden myötä vuoden 1950 alussa syntyneet saivat palkkatuloja kymmenen vuoden aikana noin 22 000 euroa enemmän ja vastaavasti työttömyysetuuksia noin 11 000 euroa vähemmän kuin vuoden 1949 lopulla syntyneet.

Uudistuksen vaikutus julkistalouteen oli positiivinen. Suuremmista ansioista maksettiin enemmän vero-

ja ja veroluonteisia maksuja.

Ne myös vähensivät tarvetta turvautua tulonsiirtoihin, kuten asumis- ja toimeentulotukeen.

Vuoden 1949 lopussa syntyneet maksoivat veroja ja sosiaalivakuutusmaksuja noin 26 000 euroa enemmän kuin saivat takaisin erilaisina tulonsiirtoina vuosina 2004-2013. Vuoden 1950 alussa syntyneillä maksettujen ja saatujen tulosiirtojen erotus oli noin 41 000 euroa eli 15 000 euroa (60 prosenttia) suurempi kuin 1949 lopulla syntyneiden.

Vuonna 1950 syntyneitä työskenteli yksityisellä sektorilla 2000-luvun alussa noin 33 000 henkeä. Tämän

joukon nettotulonsiirrot yhteiskunnalle kymmenen vuoden ajalta olivat noin 500 miljoonaa suuremmat kuin ne olisivat olleet ilman työttömyysputken kiristystä.

Eläkeputken alaikärajaa on nostettu useampaan otteeseen vuoden 2005 jälkeenkin. Vuoden 2020 alussa työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajaa nostettiin jälleen yhdellä vuodella vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä.

Tällä hetkellä 1961 tai myöhemmin syntynyt työtön henkilö on oikeutettu työttömyysturvan lisäpäiviin 62-vuotiaana.

– Tutkimukset osoittavat

selvästi, että työttömyysputki heikentää ikääntyvien työllisyyttä ja työttömyysputken alaikärajan nostaminen lisää työllisyyttä, sanoo Tomi Kyyrä.

Työttömyysputkella viitataan ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäiviin. Kun ansiosidonnainen normaalisti päättyy 300, 400 tai 500 päivän jälkeen, lisäpäiviin oikeutetut saavat ansiosidonnaista työttömyyskorvausta eläkepäiviin asti. Työttömyysputki kannustaa kohdistamaan irtisanomiset vanhimpiin työntekijöihin. Toisaalta se vähentää ikääntyvien työttömien kannustimia hakea töitä.

3

TORNIO - HAAPARANTA - KEMI - KEMINMAA - KUIVANIEMI - SIMO - TERVOLA - YLITORNIO 5.2.2020

AJANKOHTAISTA

toimitus@kemitornio.fi

facebook.com/kemitornio

Työ supikoirakannan vähentämiseksi jatkuu Supikoira on Suomen luontoon kuulumaton vieraslaji ja haitallinen muun muassa maassa pesiville linnuille ja alkuperäisluonnon monimuotoisuudelle. Supi on myös tautien, kuten kapin ja trikiinin levittäjä. Sen tehopyynti on voimassa edelleen.

Pohjoismaisen supiprojektin avulla haitallista vieraslajikantaa on vähennetty.

Hankkeen tavoitteena on pysäyttää vieraspedon leviäminen Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Suomen riistakeskuksen koordinoimaa hanketta on toteuttanut keminmaalainen Juha Mäkimartti. Päätoimenpiteenä on tehopyynti Pohjois-Suomessa sekä Merenkurkussa.

Juha Mäkimartti toteaa, että paikalliset metsästäjät ovat jälleen kerran ison asian vartijoina.

– Innostus vieraslajien metsästämiseen on pysynyt vahvana.

Ruotsin supisaalis on pysynyt kymmenissä yksilöis-

sä, mikä kertoo kannan pysyneen maltillisena. Lisäksi leviäminen Norjaan on onnistuttu estämään. Supikoiraprojekti jatkuu edelleen Lapissa ja esimerkki on tuonut tekemisen meininkiä myös Etelä-Suomeen.

– Suuri kiitos kuluu lappilaisille metsästäjille, sillä ilman heidän arvokasta luonnon hyväksi tekemää työtä supikoirakanta olisi valloittanut Pohjois-Suomen ja levittäytynyt Suomen kautta Ruotsiin ja Norjaan. Täällä supikoirakanta on saatu kuriin ja kannankasvu on pysähtynyt.

Suomen riistakeskus kerää havainto- ja saalistietoja Lapin supikannasta,

niitä voi syöttää Oma riista -palveluun.

”

Paikalliset metsästäjät ovat jälleen kerran ison asian vartijoina.

– Innostus vieraslajien metsästämiseen on pysynyt vahvana JUHA MÄKIMARTTI

Supikoiran reitti Kemijokivarresta Ruotsin puolelle.

Elävän loukulla saatu supi saa Susanna Mäkimartilta GPS-pannan kaulaansa. GPS-lähetintä kantava supikoira tekee ”juudaan” työtä paljastamalla toisia supikoiria. Supikoira saatiin saaliiksi kettuterrierien Unan ja Alman avustuksella talvihorrospaikasta.

– Suomen riistakeskus tukee riistanhoitoyhdistyksiä ja metsästysseuroja kouluttamalla supikoiran metsästykseen ja loukkujen rakentamiseen. Oma riista -palvelu on loistava työkalu metsästäjille. Sinne kirjataan supikoirasaaliit hyvin ja tieto kulkee myös sen kautta.

Supikoira on poistettu riistaeläinluettelosta.

Uuden vieraslajistatuksen myötä supeja koskeva lainsäädäntö on muuttunut eikä lisääntymisaikaista rauhoitusta enää ole.

– Supikoira minkki ja muutama muu laji siirtyivät 1.6.2019 riistalajeista haitallisten vieraslajien kategoriaan Supikoiran pyynnissä on sallittua käyttää keinovaloa, elektronisia tähtäinlaitteita ja koneellisesti ääntä synnyttävää laitetta.

2.div. www.tihc.fi

Juttu MAARET MATTILA I Kuva JUHA K e MÄKIMARTTI m i n m a a Keminmaa

TIHC–EtPo Ylitornio pe 7.2. klo 19 Otteluisäntä:

la tauol llä erä KOULU e s i ä U m Ensim yy LUISTEL t y ä t t i es

Lippu 10/7€, alle 16-v. ilmaiseksi MENNÄÄN

E. Jussila

4

5.2.2020 TORNIO - HAAPARANTA - KEMI - KEMINMAA - KUIVANIEMI - SIMO - TERVOLA - YLITORNIO

Heikki Ranta sanoo esiintymisen olevan yhtä aikaa kiehtovaa ja pelottavaa.

Keminmaan uusin tähti hyppäsi helposti Putoukseen Juttu MAARET MATTILA Kuva ANTTI ANGERIA Helsinki

Heikki Ranta kantaa keminmaalaisuutta mukanaan isolla kirkolla. Hän hyppäsi helposti Putoukseen.

Heikki Ranta on nuori näyttelijä ja kotoisin Keminmaasta, Jokisuulta ja muistaa mainita, että oli Lassilan koulun alakoululainen.

Hän on jo hyvin todennäköisesti jokaiselle telkkarin katsojalle tuttu näyttelijä.

Helsingin Kaupunginteatterin Kirka, maikkarin tv-sarja ja nyt Putous, joka on lauantaisin monen sohvaperunan odottama ohjelma.

Tällä hetkellä Ranta on

nosteessa ja hänestä kirjoitetaan syystäkin. ”Heikki Ranta hyppäsi pää edellä putoukseen”, johon Ranta päätyi, kun kanavapäälliköt soittivat ja pyysivät mukaan.

– Ei tarvinnut koekuvata sillä ehdolla, että minulla on jokin idea hahmosta.

Vakuuttelin, että näin on.

Todellisuudessa minulla ei ollut mitään hajua. Olen tosi iloinen, että minut valittiin. Tämä on mahtava työpaikka.

Heikki Ranta sanoo, että murrekin on hyvin pysynyt muistissa ja tulee esiin silloin tällöin.

– Teatterikorkeakoulussa opeteltiin pääsemään murteista irti, jotta sen voi tarvittaessa ottaa käyttöön.

Vapaa-ajalla vähintään in-

tonaatiossa voi kuulla pohjoisen. Murre korostuu, kun keskustelen lapsuudenkavereideni kanssa.

Teatterikoulun ovet aukesivat neljännellä kerralla

vuonna 2012. Heikki Ranta on huomannut sittemmin, että näytteleminen ei ole mikään helpoin työ, vaikka aluksi saattoi niin kuvitellakin.

– Mukavuudenhaluni on ajanut minua kohti asioita, jotka eivät lähtökohtaisesti tunnu työläältä, vaan hauskalta ja joissa voin käyttää luovuuttani ja vilkasta mielikuvitustani. Myöhemmin olen huomannut, että ei tässä ammatissa välttämättä pääse helpolla. Työajat, jatkuva aivotyöskentely, uudet ihmiskohtaamiset, paineet ja kritiikki voivat

”

Heittäytymiskyky, korkea häpeänsieto ja positiivinen röyhkeys. Niillä pääsee jo aika pitkälle.

HEIKKI RANTA

väsyttää, jos ei saa välillä etäisyyttä.

Kysymykseen onko näyttelijällä oltava jokin erityi-

nen luonteenpiirre, varsinkin komediapuolella, Rannalla on selkeä vastaus.

– Heittäytymiskyky, korkea häpeänsieto ja positiivinen röyhkeys. Niillä pääsee jo aika pitkälle.

Kouluaikojen pelle hän ei

kuitenkaan ole ollut. Näyttelijä on ehkä juuri kuin Thalian kuva, jolla on kahdet kasvot.

– Minulla on aina ollut ristiriitainen suhde esilläoloon. Olen perinyt vanhemmiltani ja sedältäni huumorintajun ja halun viihdyttää muita. Toisaalta koin lapsena arkuutta vaikkapa kouluesitelmää pitäessä. Esiintyminen on yhtä aikaa kiehtovaa ja pelottavaa.

Heikki Ranta osaa laulaa, sehän on kuultu, koska Rannan tunnetuin rooli tähän mennessä on ollut päärooli Kirkana Helsingin Kaupunginteatterin musikaalissa keväällä 2017. Ja laulutaidolla on taustaa.

– Äiti on sanonut, että lauloin aina kun tulin

ovesta sisään. Ilmeisesti kun tarpeeksi hölisee, ääni kehittyy väkisinkin. Olen käynyt laulutunneilla nyt kahdeksan vuotta. Estill- ja Complete vocal -tekniikat ovat tulleet tutuiksi. Kannattaa lauleskella menemään, siitä tulee hyvä mieli.

Näyttelijän arkipäivät kuluvat Putouksen harjoi-

tuksissa mutta muutakin on ja pitääkin olla eli laiskottelua.

– Arkipäivisin olen Putouksen harjoituksissa, sen jälkeen on vuorossa sali tai kävelyä. Viime viikolla otin vaarin hiljattain edesmenneen Jörn Donnerin neuvosta. Pyrin varaamaan aikaa laiskuudelle. Lauantait tosin menevät kokonaan töissä.

TORNIO - HAAPARANTA - KEMI - KEMINMAA - KUIVANIEMI - SIMO - TERVOLA - YLITORNIO 5.2.2020

AJANKOHTAISTA

CLUB TEATRIA ESITTÄÄ

A.COM

14.3. Club Teatria Tornio

JA MUITA MAHTAVIA ELÄMYKSIÄ! ...

TSEKKAA MYÖS OULUN CLUB TEATRIAN TARJONTA: SANNI, MAUSTETYTÖT, LAMB OF GOD, SONATA ARCTICA, JA PALJON MUUTA..

WWW.TEATRIA.COM

5

SEURATOIMINTA

6

SEURATOIMINTA Avoin kohtaamispaikka Meän Talo, Vapaudenkatu 19, Tornio. p. 040-1821773, 040 5025 584 https://www.meäntalo. fi, mean.talo@pp.inet.fi.

Tietokone yleisön käytettävissä, kopiokone yhdistysten käytettävissä. Bookcrossing-piste.

Tapahtumat ajalla 10.2.

- 16.2.2020. Talo avoinna ma-to klo 8-15, pe 8-14, la klo 8-12.

Aamuvirkut ma-la klo 8-10, ma-pe maksuton tietokoneen ja tabletin yksilöopetus, varaa aika. MA: klo 12-14 Lankamaakarit, klo 14-15.30 Lapin TaikuSydän verkoston kokous TI: klo 9-12.30 Ruokailuryhmä – lounas kävijöille, klo 10-12 Sydänyhdistyksen puumiehet, klo 10-14 Päivätoiminta 2, klo 12.15 Bingo, klo 13-14.30 Lauluryhmä Duuri, klo 15 Näkövammaisten kerho KE: klo 9 Puutyöpiiri, klo 10-11.30 Käsityöpaja, klo 11-11.30 Kirjastoauto pysähtyy Meän Talolla, klo 17 Rajan Diskettivikaiset TO: klo 12-13 Ruista ranteeseen Putaan urheiluhallilla, klo 12.30 Puhutaan englantia, klo 17.30 Al-Anon vertaisryhmä PE: klo 9-12.30 Ruokailuryhmä – lounas kävijöille, klo 12-13 Äijäklubi, klo 13-15 Touri miehille - hanke - Tule pohtimaan muiden miesten kanssa ”Elämä

miehenä” teemaa LA: Klo 8-12 Vapaaehtoiset pitävät taloa avoinna TORNION REUMA RY Kokontuu torstaina 6.2 klo 17 Åströmmillä.

Vieraana Tarja Mustonen.

Aiheena kengät ja niiden vaikutus jalkojen terveyteen. Kuntosali- ja allasryhmät Saarenviressä alkaneet, tied. Anneli Ajanki puh.

040 540 7344. Tervetuloa! ”Mitä enämpi talvi lumen kassaa sitä enemmän nisua laariin tassaa”.

Yhdessä ry:n klubitalon (Keskuspuistokatu 21, Kemi) toimintaa: Talo avoinna ma, ti 8-15, ke 10–18, to, pe 8-15 ja su 12–15. Ma: Pirttikahvila klo 8-9.30 ja 13– 14.30, ruokaryhmä klo 10– 12, klubikokous klo 12.50, srk:n keskusteluryhmä ja sähly(tervahalli) 13.30. TI: Pirttikahvila 8-9.30 ja 12– 14.30, tiistaiturinat klo 10, uimahalli ja kuntosali klo 12–14, kamera kiertää ja liikkuu klo 13.30–14.30 ja vesijumppa uimahallilla klo 14.30–15. Ke: Talo aukeaa klo 10, Äijien peliryhmä klo 11–12, Pirttikahvila klo 12–14.30 ja naisten ompelupiiri klo 13.30–15. TO: Pirttikahvila klo 8-9.30 ja 12-14.30, 1e aamupala klo 9-9.30(jäsenille), sauvakävely klo 12-13, kuunnellaan äänikirjoja klo 13.30-14.30,

seuratoiminta@kemitornio.fi nuorten klubi klo 15-17.

TO: pirttikahvila 8-9.30 ja 13-14.30, ruokaryhmä 1012, perjantairyhmä 12.3014 parittomina viikoilla.

Su: Talo avoinna klo 12-15, vapaaehtoisten järjestämää ohjelmaa. Lisätietoja p. 0401735234, yhdessary80mail.com. Tervetuloa mukaan!

Arpelan Kylä- ja kotiseutuyhdistys. La 8.2 klo 1014 munkkitalkoot kylätalolla. To 13.2 klo 13.00-14.30 Torniontuvan Porinaa ja puuhaa kutsuu kyläläisiä vaihtamaan kuulumisia kahvikupin äärellä. Tervetuloa!

SKP:n Kemin kaupunkijärjestö ja DSL:n opintokeskus.

Kommunistit ovat tavattavissa Kemin kulttuurikeskuksen kahvilassa keskiviikkona 12.2. klo 11 – 12.

Tule kyselemään ja keskustelemaan. Pullakahvitkin tarjotaan, jos kahvila on auki.

Tornion eläkkeensaajat ry: Tiistaikerho 11.2. Klo 12.30. alkaen. Aloitamme. Porinakerholla, vapaata ohjelmaa.

Boccia torstaina klo13. Alkaen. Tervetuloa.

Torniotupa – Senioreiden olohuone (vanha linja-autoasema). Avoinna ma-to klo 11-16, pe klo 11-15. Ohjelmat 6.2.- 14.2. TORNIOTUPA: to 6.2. Peliryhmä klo 13-14.30 Bingo, pe 7.2.

Seniorineuvontaa- kaupungin vanhuspalveluneuvoja tavattavissa klo 13-15, ke 12.2. Liikuntatuokio klo 11.30-12 sisäjumppaa ja Hunteeraus-piiri klo 14.1515.15 muistellaan 80-lukua. Pe 14.2. Ystävänpäiväkahvit klo 12-14. HOPEAHOVI KERHOTILA: pe 7.2. Tuolijumppaa musiikin tahdissa klo 13-14, ke 12.2. YHDESSÄ-laulupiiri 13-14. KARUNGIN KOTITUPA: ti 11.2. Seniorikahvila klo 13-14.30 ohjausta ja neuvontaa: mm. tapahtumat ja harrastukset. ARPELA KYLÄTALO: to 13.2. Porinaa & puuhaa klo 13-14.30.

Seniori Piste SENIORI-

PISTE , KIERTÄVÄ KOHTAAMISPAIKKA Kylästä kylään-kiertue viikolla 7: TI 11.2. klo 13.00 Pirkkiö, Pirkkiön Talo, Vanha Pirkkiöntie 25.

KE 12.2. klo 12.00 Sattajärvi, kylätalo, Sihtuunantie 795.

TO 13.2. klo 12.00 Lautamaa, Honkapirtti, Lauta-

Tornion kylien neuvoston kokous TI 11.2.2020 KLO 18.00 Lautamaan Honkapirttillä, Lautamaantie 1243

ESITYSLISTALLA MM. Tornio 400v juhlien järjestäminen -/avustukset kylien osalta, Ajankohtaista asiaa Outokaira-hankkeista ja - Lappilaiset kylät ry:stä.

Lisätietoja ja esityslista: facebook.com/tornionkylat, tornionkylienneuvosto@gmail.com, 0407705968!

maantie 1243.

Toiminta avointa kaikille senioreille, tervetuloa!

Yhteystiedot: Anu 040-840 7752, anu.senioripiste@gmail.com/ Mia 0400-270 945, mia.senioripiste@gmail.com TORNION VAPAAS E U R A K U N TA , Saarenpäänkatu 20, ke 5.2. klo 18 rukoussoluissa rukoillaan Israelin puolesta, KOKKOKANGAS: Mukkatie 14, SUENSAARI: Vapaakirkko, pe 7.2.klo 18 kristittyjen yhteinen rukousilta Koivistolla, Keskikatu 21 as 1, la 8.2. klo 12 leipäkirkko: lyhyt hartaus, musiikkia, voileipäkahvit ja ruokajakoa sen mukaan, mitä kaupasta saadaan, su 9.2. klo 12 jumalanpalvelus, vieraana Lasse Pekkala ja tiimi, ke 12.2. klo 18 rukoussolut, su 16.2. klo 12 lähetysaiheinen jumalanpalvelus, jossa kannettava uhri tulee lähettien kannatukseen. www.tornio.svk.fi

Tornion Helluntaiseurakunta, Keskikatu 21. To 6.2. klo 13 Torstaipiiri. La 8.2. klo 14 Luento: Israelin kadonneet sukukunnat, Esa Kylänkoski. Su 9.2. klo 16 Päivätilaisuus Petri Joona ja Juha Juola. Ma 10.2. klo 17.30 Jippii-kuoron harjoitukset. Ti 11.2. klo 18 Jumalan kohtaamisen ilta. Ke 12.2. klo 18 Naisten kesken. www.tornionhelluntaiseurakunta.fi Finska FILADELFIA Haparanda, Torggatan 29.

Ke 5.2 klo 18 Rukousilta. Su 9.2 klo 14 Hyvän Sanoman tilaisuus, vieraana Jorma ja Tarja Lappalainen, terveiset Afrikan matkalta.

Olet Tervetullut!

SEURAT HAAPARANNAN RUKOUSHUONEELLA Su. 9/2 klo 17 (S.a), K-E.Tjäder. Tervetuloa!

Fabriksgatan 22. Fridsförbund

Metsän Emäntä kerää ainekset tuotteisiin luonnosta Juttu MAARET MATTILA Kuva METSÄN EMÄNNÄN ARKISTO Tervola

Metsän Emäntä Katja Turunen on kiinnostunut luonnonyrteistä ja siitä, miten vanha kansa on osannut niitä käyttää niin ravintona kuin lääkkeinäkin.

– Tarinan mukaan 1800-luvun lopulla Tervolassa Tikan perällä eleli omassa metsäpirtissään noidaksi väitetty akka. Tuo Metsän Emännäksi kutsuttu akka keitteli luonnonyrteistä rohtojaan ja hoivasi niillä rohkeita, apua vaivoihinsa hakemaan tulleita kyläläisiä. Metsän Emännän kerrottiin puhuvan metsän ja eläinten kielellä ja sillä tavoin saavan luonnon tai-

kavoimat vangittua rohtoihinsa.

Noin kertoo Katja Turunen, nykyinen Metsän Emäntä ja yrittäjä Tervolasta.

– Vanha suomalainen mystiikka liittyy ohuesti tekemisiini, mutta vanhan kansan perinnetieto liittyy sitäkin enemmän.

Turunen on kiinnostunut luonnonyrteistä ja siitä, miten vanha kansa on osannut niitä käyttää niin ravintona kuin lääkkeinäkin. Tuon ”entisen akan” jalanjäljissä on valmistettu tämän päivän Metsän Emännän tuotteet, vanhaa aikaa ja luontoa kunnioittaen – Olen ollut kiinnostunut ympäristöasioista ja ekologisuudesta jo parikymppisestä lähtien. Vuonna 2012 tein käänteentekevän ratkaisun elämässäni, kun päätin lähteä pois

Turusta luonnon keskelle Inarin Kaamaseen opiskelemaan luontoalaa. Samalta luokalta löysin nykyisen mieheni ja koulun jälkeen aloimme etsiä yhteistä kotia koko Lapin alueelta.

He asettivat tilan hankinnalle muutamia kriteereitä, kuten syrjäisen sijainnin, viljelymahdollisuuden ja leivinuunin. Sellainen sattui löytymään Tervolasta vuonna 2015.

– Kumpikaan meistä ei ollut edes käynyt Tervolassa ennen asuntonäyttöä, emmekä tunteneet täältä ketään. Etsimme avoimin mielin unelmiemme tilaa riippumatta siitä, missä kunnassa sellainen sijaitsisi.

nulla on edelleen valtava palo jakaa tätä unohtunutta perinnetietoa eteenpäin.

Luonto on metsän emännälle läsnä jokaisena vuodenaikana.

– Luonnosta hyödynnetään kaikkea mahdollisuuksien mukaan. Ravintoa, rohtoja sekä hyvää oloa. Tietämystäni luonnon hyötykäytöstä haluan jakaa eteenpäin niin tuotteideni kuin kurssien ja työpajojen muodossa.

– Luonto on meille arvokas monellakin tapaa. Pidetään yhdessä huolta siitä, että se säilyy, eikä vanhan kansan tieto luonnosta häviä tulevaisuudessakaan.

– Syrjäseudulle muuttaessa oli selvää, että tilallemme on perustettava oma yritys. Intohimostani yrttejä kohtaan syntyi yritys Metsän Emäntä ja mi-

Katja Turunen kotitilan maisemissa. Hän suosittelee flunssakauteen havupuun neulasteetä, joka on hyvämakuista ja voi auttaa yskään.

5.2.2020 TORNIO - HAAPARANTA - KEMI - KEMINMAA - KUIVANIEMI - SIMO - TERVOLA - YLITORNIO

ALANSA OSAAJAT

PALVELUHAKEMISTO

7

ilmoitukset@kemitornio.fi

AKKULIIKE

VERENLUOVUTTAJIA TARVITAAN

ASIANAJAJIA

Tornio tiistaina 11.2. klo 13–17 Järjestötalo Kemintie 53 Tervetuloa!

ASIANAJOTOIMISTO OJENNA KÄTESI. Muista virallinen henkilötodistus. • Luovuttajainfo 0800 0 5801 • veripalvelu.fi • sovinkoluovuttajaksi.fi

kemitornio.fi Pyydä tarjous ilmoitussarjasta ilmoitukset@ kemitornio.fi

PARTURI-KAMPAAMO

HAMMASLÄÄKÄRI

Oikeustieteen lisensiaatti Varatuomari Asianajaja Lukiokatu 10, 95400 Tornio +358 40 580 6721 www.kycy.eu miikka.kunnari@kycy.eu

Jääkärinkatu 12B Tornio 016-430101

BANDYLIIGAA! Haparanda Remium Arena

lehti Jäikö atta? saam na An ta! utet pala

Tänään 5.2. klo 18.30 OLS La 8.2. klo 15.00

VEITERÄ Lappeenranta

• Puhelimella: 040-596 0166 • Sähköpostilla: info@suorajakelu.fi • Netissä: www.jakelupalaute.fi

Su 9.2. klo 13.00 Liput 8 / 5 €, alle 16-v. ilmaiseksi

KAMPPARIT Mikkeli

TERVETULOA MUKAAN AKTIIVISEEN JOUKKOOMME!

E. JUSSILA KY

Tornion kaupunki tiedottaa Suunnitteletko veteen, luontoon, ympäristöön, Tornionlaaksoon ja rajaseudun kulttuuriarvoihin tai kalastukseen liittyvää toimintaa?

Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio julistaa haettavaksi rajajokiavustuksen Avustusta voi hakea hankkeelle, toiminnalle tai tapahtumalle Tornionjoen vesistöalueella.

Hakija voi olla yksityishenkilö, yhdistys tai organisaatio, esim. koulu.

Rajajokikomissio jakaa avustuksena 10 000 euroa tai vastaavan summan kruunuissa yhdelle tai useammalle hakijalle.

Hakuaika päättyy 16.2.2020 Lisätiedot ja hakemuksen täyttö osoitteessa www.fsgk.se Yhteystiedot: info@fsgk.se tai +358 40 7055509

Tornion moottorikelkkailun runkoreitistö Tornion Kiviranta – Ylitornion kunnanraja sekä Keminmaan kunnanraja – Raumo on avattu käyttöön.

Tornion kaupungin teknisen keskuksen kunnossapito on tehnyt sopimuksen reitin kunnossapidosta P&J Herajärvi Oy:n kanssa.

Reitillä tulee noudattaa liikennemerkkien osoittamia nopeusrajoituksia. Suurin sallittu nopeus reitillä on 60 km/h.

Erityistä varovaisuutta on noudatettava kelkkareitin ja maanteiden risteämissä sekä vesistöjen ylityspaikoilla. Vesistöjen ylitykset tapahtuvat kelkkailijan omalla vastuulla.

Reitin ulkopuolella ajaminen on ehdottomasti kielletty.

Tekninen keskus Kunnossapito

TORNION KANSALAISOPISTO

Ilmoi�audu ne�ssä www.opistopalvelut.fi/tornio puhelimitse 040 770 5972 tai opiston toimistossa.

Katso opinto-ohjelmasta kurssien tarkemmat �edot ja muut alkavat kurssit sekä kurssialennukset.

TIETOTEKNIIKKA Digi�ääkö Digi? Digitupa ajanvarauksella Kansalaisopiston, tunnit sopimuksen mukaan Tiki�ääkö Digi?-kurssit ovat Opetushallituksen rahoi�amia ja osallistujille maksu�omia. Lisä�etoja ja ajanvaraukset: arja.jaako@tornio.fi, puh 040 669 4848 Digitupa kirjastolla keskiviikkoisin klo 14-15 Ei ajanvarausta!

Tietotekniikan �edonpäivityskurssi B Ti ja to 25.2.-12.3. klo 9.00-11.30. Kurssimaksu 20€ Tule palau�amaan mieleen aiemmin opi�uja taitoja ja oppimaan uusia asioita �etotekniikasta. Tarkemman kurssisuunnitelman teemme ensinmäisellä kurssikerralla kurssilaisten toiveiden ja tarpeiden mukaan.

KÄDENTAIDOT Ompelulanit opella kevät A La-su 15.2.-16.2.2020 klo 10 -16 Kurssimaksu 28€ Laneilla urakoidaan omia ompeluita toisia tukien ja au�aen Ompeluaikaa, -rauhaa sekä leikkuu�laa rii�ää. Ompelulanit auki la klo 9-21 ja su 9-17.

TANSSI Paritanssi - Rumbabolero ja tango-bolero Seminaarin koulun liikuntasali Ke 19.2.-11.3 klo 19.15-21.00 Kurssimaksu 15€ Ope�elemme rumbaboleron lisäksi uu�a enimmäkseen tango-o�eessa tansi�avaa tango-boleroa. Soveltuu tanssijoille joilla on jo kokemusta. Ei opetusta 4.3.20.

Viim ilm 12.2.2020 Seminaarinkatu 14, 95400 Tornio. Puh 040 770 5972 Toimisto avoinna maanantai-torstai klo 9-16 kansalaisopisto@tornio.fi, www.tornio.fi/kansalaisopisto Kurssit ovat opistotalossa ellei toisin mainita

Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto nähtävänä Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n mukaisesti seuraava asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto on asetettu nähtäville Suensaari Asemakaavan muutoksen laatiminen (Hoivakoti Näräntie) Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosaan. Asemakaavan muutos koskee korttelin 15 tonttia 4 eli Länsiranta -kadun, Näräntien, LP-alueen(rakentamaton) ja kerrostalotontin 3 rajaamaa aluetta. Asemakaavan muutoksella on tarkoitus suurentaa tontin rakennusoikeutta.

Asemakaavan valmisteluaineisto on nähtävillä 5.2.2020 – 19.2.2020 internetissä osoitteessa: www.tornio.fi/kaavatori ja kaupungintalon 1. kerroksessa. Osalliset ja muut torniolaiset voivat esittää aineistosta mielipiteensä suullisesti tai kirjallisesti nähtävilläoloaikana.

Tornion kaupunki Tekniset palvelut/Kaavoitus ja mittaus

8

5.2.2020 TORNIO - HAAPARANTA - KEMI - KEMINMAA - KUIVANIEMI - SIMO - TERVOLA - YLITORNIO

SUUNNITTELU, KUVA US JA WWW

LOGOT, MAINOKSET, ESITTEET, TEIPPAUK SET, GRAAFISET OHJEISTO T

WWW-SIVUT NETTIMAINONTA GOOGLE-OPTIMOIN TI

VIDEO- JA VALOKUVAUKSET. DRONEKUVAUKSET

TEIPPAUS JA SUURK UVA KAIKKEA VOI TEIPATA AUTO- JA IKKUNATEIPPAUKSET

SUURET JA PIENET KYLTIT VALOMAINOKSET JA SEINÄTEIPPAUKSET

BANDEROLLIT , ROLLUPIT JA KUVATELINEET

TULOSTUS, PAINATU

S JA BRODEERAUS

BRODEERAUS JA PAI NATUS SEKÄ VAPAA-AJAN TEK STIILIT JA TYÖVAATTEET

DIGIPAINOSTAMME JULISTEET, KORTIT, ESITTEET

TARRAT JA ETIKETIT

CREA.FI • 044-2820588 AVOINNA ARKISIN 8.30-16.30 LÖYDÄT MEIDÄT LAPPARILTA

195/65R15 4x94 € tai 376 € 429 € 205/55R16 4x119 € tai 476 € 539 € 225/45R17 4x169 € tai 676 € 759 €

TALVIRENKAIDEN

varastontyhjennys PÄRÄHTI KÄYNTIIN!

Esimerkiksi

NOKIAN HAKKAPELIITTA 9

195/65R15 4x119 € tai 476 € 529 € 205/55R16 4x149 € tai 596 € 649 € 225/45R17 4x199 € tai 796 € 939 €

NOKIAN NORDMAN 7

195/65R15 4x94 € tai 376 € 429 € 205/55R16 4x119 € tai 476 € 539 € 225/45R17 4x169 € tai 676 € 759 €

KATSO KAIKKI HUIPPUEDUT: vianor.fi/kampanjat/varastontyhjennys

GT RADIAL ICE PRO 3

195/65R15 4x79 € tai 316 € 399 € 205/55R16 4x99 € tai 396 € 459 € 225/45R17 4x124 € tai 496 € 599 €

Tarjoukset voimassa: talvirenkaat 13.1.-31.3.2020 ja huolto 13.1.-2.2.2020. Asennus sisältyy hintaan.

Valiontie 1,94450 Keminmaa

020 762 4250 | vianor@porho.fi | Avoinna ma-pe 8- 17 Puhelun hinta 0,0835 €/puh + 0,1699 €/min (alv. 24 %)

vianor.fi