Pyhä-Luosto kesä nro 40

PYHÄ LUOSTO KESÄ

PYHÄ-LUOSTO ALUEEN LEHTI NRO 40

Rakasta rahoillasi.

Osta paikallista.

KESÄ / SUMMER 2020

r e m m Su 0 202

Esim.

Puisto ja tiet tekivät Pyhä-Luostosta matkailualueen Itä-Lapin ilma on tosi puhdasta

4-5 9

Aktiviteetit ja tapahtumat 13-18 Elo-syyskuun tapahtumista muista tarkistaa nettisivuilta viimeiset tiedot. pyha.fi ja luosto.fi

2

PYHÄ

KESÄ LUOSTO

www.pyha-luosto.fi

Activities, Guided tours & Canoe rental

+358 400 703 324 | www.kairankutsu.fi

Kippari-lehti valitsi Hokka pelastusliivit

kestävän kehityksen tuotteeksi 35

vuotta

Myös sodankylä ja RovanieMi

4 2u v

- ravintolatoimintaa Tervetuloa!

Pyhällä a t t o Kesän ja syksyn tapahtumat www.pyha.fi RINNERAVINTOLA Hampurilaisateriat alk.

Pizzat alk.

Päivänpihvi Poronkäristys

AVAAMME KEsÄKAUDELLE perjantaina 26.6. klo 16

A’LA cARTEsTA esim.

Rautua vartaassa

Palvelemme korona-ajan suositusten mukaan.

Täytetty pihvi a’la Huttu-Uula

Lisätiedot: www.pyha.fi

Poropippuripihvi

7,80 9,80 12,30 19,90

Vene

Hokka Special Hokka Sailing kelluntatakki kelluntapukine

Kauluksellinen, joustava, helppokäytUS! UUTU töinen ja asustemainen kelluntapukine. Hyvät lämpö ja kelluntaominaiHokka Swing suudet. Heijastimet, pillit, tavara-/ lämpötaskut ja kännykkätasku. Takki Pehmeästi keinuva Swing jokaiseen kotiin. ympärivuotiseen käyttöön. Värit: • Helpotusta selkä- ja Vihr./oranssi, sini/oranssi ja pinkki. niskakipuihin EdulliSESti tEHtaan Hinnoin! • Lievittää jalkojen turvotusta • Parantaa verenkiertoa • Vähentää stressiä HOKKA OY • Äideille/isille lapsen kanssa Kemijärvi | puh. 0400 237 728 myynti@hokka.info | www.hokka.info • Venyttelyyn ja voimisteluun

taksi 24 / 7

26,80 26,80 31,90

Avoinna: ma-la 16 - 22 su 16 - 21 syyskuussa 5.9. lähtien ma-la 13 - 22 su 13 - 21

Testi-ja voitta2017

TaKSi Ja TiLaUSaJOT

Taksi Jari Kaari

98530 Pyhätunturi, puh. 0400-271 839 ahti.isojarvi@claudipal.inet.fi www.huttu-uula.fi

LUOSTO / PYHÄ Taksi 050 3000 890

Uulan Hyvää ~ Parasta Pyhää Kuljetus VH Heikkilä Oy Hinauspalvelu 24h Henkilö- ja pakeeautojen hinaus- ja epalvelut

040 1313 100

Pelkosenniemi - Pyhätunturi - Luosto Sodankylä - Salla - Savukoski - Kemijärvi www.kuljetusheikkila.com

luosto@jarikaari.fi www.jarikaari.fi

Kuljetus VH Heikkilä Oy •Maanrakennustyöt •Maa-ainekset •Laveekuljetukset •Roskalavat

Petri 0400 395 596 poss@kuljetusheikkila.com

www.kuljetusheikkila.com

www.pyha-luosto.fi

PYHÄ

3

KESÄ LUOSTO

Monipuolinen palveleva kangaskauppa Kemijärvellä - vaatekankaat - ompelutarvikkeet • nauhat • pitsit • napit • helmet…

- sisustus- ja verhokankaat - verhotangot ja -kiskot - verhojen suunnittelu ja ompelupalvelu

R

Pyhä-Luoston luonto on vaalimisen arvoinen

eilussa sadassa vuodessa Pyhä-Luostosta on kehittynyt matkailualue, jonka vetovoima pitää.

Matkailijoiden kiinnostus puhtaaseen luontoon ja sen myyttisiinkin ilmiöihin - kasvaa edelleen, kuten kansallispuiston kävijämäärän kasvu kertoo.

Ilmaston muutos muuttaa pohjoisenkin luontoa. Pidemmän kasvukauden ja lisääntyneen lämpösumman myötä metsä kasvaa ja vaeltaja näkee omin silmin avoimen tunturin laen pienenemisen. Luonnon kausivaihtelut elävät, mutta lumetonta talvea ei ole näköpiirissä.

Ja puhtautta tältä alueelta löytyy. Tutkimustieto todistaa, että Lapin ilma on yksi maailman puhtaimmista.

Kun siihen lisätään luonnon hoitava ja virkistävä vaikutus – sekin tutkittua tietoa –, ovat Pyhä-Luoston raamit kunnossa ja vaalimisen arvoiset. Ympäristöasiat ovatkin erityisen huolenpidon kohteena.

Pyhä-Luostolla ovat hyvät mahdollisuudet elää luonnon muutoksen mukana ja kehittää läpivuotista matkailua.

Tämäkin on osa vastuullisuutta. Rakennetut, erilaisia resursseja vaatineet puitteet ovat käytössä tällöin läpi vuoden. PyhäExpressin muuttaminen hybridihissiksi on esimerkki ympärivuotisen matkailun kehittämisinvestoinneista.

Sodankylän, Kemijärven ja Pelkosenniemen päättäjät ja matkailun eeskäyvät ovat olleet hyvissä ajoin asialla suomalaisten ja ulkomaisten innostuessa Lapin luonnosta. Matkailun pioneereilta on kysytty rohkeutta, uskallusta ja uskoa, kun tunturialue on leimattu matkailulle. Pyhä-Luostosta ei ole haluttu massakohdetta. Toiminta onkin pysynyt ihmisen mittaisena, turvallisena ja herkän luonnon erityispiirteet huomioivana.

Luostolla matkailu on rakennuksineen ja reitteineen istutettu vanhojen kynttiläkuusikoiden keskelle rakennusmateriaaleja myöten. Pyhätunturi on kasvanut kansallispuiston ja alueen veturin, Pyhätunturi Oy:n ympärille. Luonnossa monin tavoin viihtyvät, hengen ja ruumiin kulttuurin ystävät ja extremeä rakastavat ovat kaikki löytäneet paikkansa.

www.palttina.net KEMIJÄRVI, KIRKKOKATU 8 puh. (016) 812 226

NYT UUSI E KESÄ-OLOHUON

joka arvostat viihtyisää majoitusta lähellä Pyhän palveluita

Varaukset: 040 571 6683 tai www.pyhakirnu.fi

Ympäristöä säästävästä ja käyttökustannuksiltaan edullisesta maalämmöstä on tullut uusien Pyhä-Luoston mökkien suosituin lämmitysmuoto ja Pyhän keskuksessa on saatavilla kaukolämpöä. Pyhä on Pohjoismaiden ensimmäinen hiilineutraali hiihtokeskus ja vastuullisen hiihtokeskusmatkailun edelläkävijä Suomessa. Myös Pyhän tuore tulokas Sunday Morning Resort on hiilineutraali teknisten ratkaisujensa ja hiilinieluna toimivan lähimetsän ansiosta.

Pyhä-Luoston luonnosta ja ympäristöstä kannattaa meidän kaikkien pitää huolta läpi vuoden.

HILKKA JANKKILA

PS. Junaradan jatkaminen Lapin rajalta vielä pohjoisempaan on taas keskusteltavana. Tarina kertoo, että lähikylän, Vuostimon vanha ukko näki ennen viime sotia unen, jossa juna kulki viitostien ja Pyhätunturin välisessä maastossa pohjoista kohti. Näinköhän se joskus menee?

Laadukkaat lomamökit Pyhätunturilla PERHERINTEEN VIERESSÄ

Hinaus ja 0400 154 006

Kuljetus Lahtela Oy

PYHÄN MÖKIT +358 400 485 757 www.pyhamokit.fi

24 h www.hinaus-kemijarvi.com

24h HINAUSPALVELU

www.hinaus-kemijarvi.com

Varastotie 12 98120 Kemijärvi

Kemijärvi-Salla-Pelkosenniemi-Pyhätunturi-Luosto-Savukoski-Suomu-Sodankylä

0400 154 006

PYHÄ

KESÄ

LUOSTO PYHÄ-LUOSTO ALUEEN LEHTI NRO 40

KESÄ / SUMMER 2020

Kustantaja:

Pyhän Ryhti ry

Toimituskunta: Pyhän Ryhti ry ja Luoston Syli ry Toimitus: Ilmoitukset:

Hilkka Jankkila, Viestintä Jankkila maire.mattila@viestinet.fi 040-515 9956

Graafinen suunnittelu ja tekninen toteutus: Viestinet, Maire Mattila Paino:

Suomalainen lehtipaino

Kannen kuva:

Pyhä-Luosto kuvapankki

Pyhä-Luosto Kesäehden painosmäärä on 10.000 kpl.

www.pyha.fi www.luosto.fi Jakelu matkailukeskusten asiakkaille ja sidosryhmille.

Sekä telinejakelussa Sodankylän ja Kemijärven matkailutoimistoissa.

Lehti ilmestyy jälleen talvikaudelle joulukuussa 2020.

Vastuu virheistä: Lehden vastuu hyväksytyssä ilmoituksessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoitushintaan. Lehti toimitetaan force majeure -varauksin.

4

PYHÄ

KESÄ LUOSTO

www.pyha-luosto.fi

Puisto ja tiet tekivät Pyhä-Luostosta matkailualueen Pyhä-Luoston matkailu heräili 1900-luvun alkupuolella, kasvoi sotien jälkeen ja vahvistui elinkeinoksi 1960-luvulta lähtien. Kansallispuisto ja maisematie yhdistivät komean tunturijonon matkailualueeksi nelos- ja viitosteiden väliin.

Yli 500 metriset tunturit ovat muotoutuneet parin miljardin vuoden aikana. Täällä Lapin ja lannan rajalla on kuljettu kivikaudelta lähtien. Meno vilkastui 1600-luvulla Ruotsin kuninkaan antaessa Lapin asutusplakaatin etuoikeuksineen halutessaan rajoittaa venäläisten vaikutusta pohjoisessa. Saamelaiset siirtyivät pohjoisemmaksi tai sulautuivat suomalaisiin, mutta Pyhältä löytyy edelleen saamelaisten uhri- ja palvonta- ja kastepaikkoja.

Paikallisten lisäksi liikkeellä ovat olleet milloin vieraat metsästäjät ja kalastajat, vihovenäläiset, pirkkalaiset, karjalaiset laukkukauppiaat ja sittemmin luontoon tykästyneet matkailijat sekä Lapin kultamaille tai myyttiseen Petsamoon matkaavat.

Tänään Pyhä-Luosto on kansainvälinen talvi- ja kesämatkailukeskus.

kun Suomen Latu merkkasi Pyhä-Luoston vaellusreitin vuonna 1957. Nyt alueella on erilaisia kesä- ja talvireittejä pari sataa kilometriä.

Petsamon vaellus toi nelostien

Pyhän pioneerit Erkki Pesonen, Vilho O. Orava ja Gösta Mallander sekä Isokurun talvimaisemaa ja Hietasen ranta Pyhäjärvessä. Kuvat Pesosen, Oravan, Mallanderin ja Talvensaaren perhearkistot.

Kansallisalueesta kansallispuistoksi Jo 1900-luvun alussa Pyhä oli yksi Lapin matkailun tunnuksista. Kansallispuistoa esitettiin vuonna 1910. Kemijokea vuonna 1911 lasketellut J E Rosberg arvioi Pyhän merkitystä: ”Jos Pyhätunturista tulisi n.s. kansallispuisto tai oikeammin kansallisalue, pääsisivät matkustajat hyvän matkaa Pyhäjokea ylös vaikkapa moottoriveneellä, ja jokiveneellä pääsisi melkein tunturin juurelle”. Rosberg oli Suomen ensimmäinen maantieteen professori ja vuonna 1887 perustetun Suomen Matkailijayhdistyksen johtokunnan jäsen.

Pyhätunturin kansallispuiston saaminen vuonna 1938 vauhditti matkailua. Luostonkin erityispiirteet, geologinen maaperä ja kaunis puusto noteerattiin 1900-luvun alkupuolella.

Luostoa esitettiin puistoalueeksi 1970-luvulla, mutta vasta vuonna 2005 syntyi Pyhä-Luoston kansallispuisto, kun Luoston soiden- ja metsiensuojelualueita liitettiin alkuperäiseen kansallispuistoon.

Aluemetsänhoitaja Olavi Haapaporras leimasi Luoston matkailulle ja muistelee sitä kirjassaan. Kuvat: Olavi Haapaporras.

Pelkosenniemen välillä liikennöi Aalto-laiva vuoteen 1934 maantien valmistumiseen saakka.

Maantie viitostieltä Pirt-

tivaaralta Pyhälle valmistui 1940-luvun lopussa. Vuostimojärven pohjukassa asuneiden Elina ja Aleksi Rytilahden kepponen varmisteli tien saantia:

”Tie- ja vesilaitoksen insinööri tuli tutustumaan tietarpeeseen.

Elina kestitsi vierasta, Aleksi lämmitti saunan, tarjosi miestä väkevämpääkin niin tuhtisti, että seuraavana päivänäkään ei Vuostimon kylää kohti taivaltanut tieinsinööri meinannut pysyä pitkosilla. Ja hän vakuuttui, että kyllä Pirttivaaran ja Pyhän välille pitää tie saada”.

Tunturit sidottiin toisiinsa vuonna 1968 maisematiellä, mutta molemmat säilyttivät ominaispiirteensä. Vanhaa Tapion metsäautotietä mukaileva maantie nelostieltä Torvisesta Luostolle saatiin vuonna 2002.

Askasta Ala-Kisitien suuntaan oli tietä jo aiemmin.

1950-luvun lopulle asti hiihdettiin ja patiokoitiin omin päin, omia reittejä. Uusi vaihe alkoi,

Teiden tarinat Kylät syntyivät Torviseen ja toisaalla Kemijokivarteen Ylikylään sekä Pyhä- ja Vuostimojärvien tuntumaan. Asukkaat, työmiehet ja matkailijat taivalsivat tuntureille hevosilla, jalkaisin ja jokiveneillä Kitistä ja Kemijoen sivujokia pitkin. Kemijärven ja

Pyhän vanhat majat ylhäältä vasemmalta: Ensimmäinen kunnan maja, Matkailijayhdistyksen maja, Mallanderin maja ja toinen kunnanmaja eli Keropirtti. Kuvat: Talvensaaren, Jankkilan ja Mallanderin perhearkistot.

Nelostie Helsingistä Petsamoon virallistui vuonna 1938, mutta se katkesi sotien jälkeen Utsjoelle Venäjän ottaessa Petsamon.

Rovaniemeltä Sodankylään pääsi tieuraa pitkin jo vuonna 1912. Petsamon liittäminen Suomeen vuonna 1920 vauhditti tie- ja majoitusrakentamista.

Rovaniemi-Petsamo -postireitti avattiin vuonna 1922 ja maantie valmistui kokonaan vuonna 1931. Viime sotien aikana tie oli tärkeä sotilas- ja muiden kuljetusten väylä, mutta jo ensimmäisen maailmansodan aikana tätä ”puuvillatietä” pitkin rahdattiin raaka-ainetta Jäämereltä Lapin kautta etelään.

Oulun läänin maaherran pyynnöstä Suomen Matkailijayhdistyksen edustajat tohtori Ragnar Numelin ja maisteri Ernst Lampen arvioivat vuonna 1921 Petsamon reittiä matkailun kannalta. Torvisen kestikievarista ympäristöä tutkaillut Ernst Lampen kuvaa, kuinka noin seitsemän penikulmaa Rovaniemeltä pohjoiseen olevien Pyhä- ja Luostotunturien paljakat siintävät sinisinä ja niiden luonteenomaiset piirteet luovat taustan maakunnan ihmeille.

Paikalliset pioneerit Pohjoisen matkailun eeskäypien Helsingin tohtoreiden, maistereiden ja forstmästareiden rinnalla tulivat heti paikallisetkin.

Vuonna 1910 maanviljelijä Matti Särkelä oli Suomen Matkailijayhdistyksen jäsen ja asiamies Kemijärvellä. Pian jäsenluettelosta löytyivät apteekkari A Castren rouvineen, metsänhoitaja M Haartman rouvineen sekä metsänhoitaja A Sjöman. Matkailupioneereja olivat Sodankylässä maisteri J Kärönen ja kirjakauppias Juho A. Valvio, Pelkosenniemellä metsänhoitaja A Moilanen ja Kemijärvellä V.I Laitinen.

Pyhän puusuksihiihtäjien joukkoon ilmestyivät laskettelijat vuonna 1952, kun pelkosenniemeläinen opettaja Erkki Pesonen tilasi hiihdonopettajan Pyhälle. Vuonna 1964 Pesonen perusti Pyhätunturi Oy:n apulaisrehtori Vilho O. Oravan, maanomistajien Arvi, Kauko ja Leo Pyhäjärven, pankinjohtaja Tauno Soivion ja silloisen Kemijärven kauppalan virkamiesten Veli Saarisen ja Timo Oksasen kanssa. Pian rakennettiin hissit, hotelli Kultakero ja Astelin retkeilykeskus.

www.pyha-luosto.fi

PYHÄ

5

KESÄ LUOSTO

Tiet ja reitistöt ovat yhdistäneet PyhäLuoston matkailualueeksi. Kuvat Hilkka Jankkila ja http://e75lapland. com/fi

Suomen matkailuliitto osti Pyhätunturi Oy:n, mutta sen rahkeet eivät riittäneet kehittämiseen. Uusi nousu alkoi ”pohojalaasen” liikemiehen Juhani Ahon ostaessa yhtiön vuonna 1987. Hänen lapsensa KariJussi, Mia ja Ville ovat vuorollaan luotsanneet tätä laskettelun ja erilaisten tunturitapahtumien edelläkävijää.

Kunnan majoista Mallanderin majaan Pyhän Isokurun suussa nautitaan nyt eväät komeissa pytingeissä. Samaan paikkaan Kemijärven kunta rakennutti majan vuonna 1927. Se samoin kuin seuraaja, Kemijärven Matkailijayhdistyksen vuonna 1951 rakennuttama maja paloivat.

Uusin kunnanmaja, kulttuurihistoriallisesti arvokas Keropirtti rakennettiin vuonna 1954.

Nyt sen omistaa metsähallitus ja vuokralaisena on Lapin yliopisto.

Pyhän ensimmäinen kaupallinen majoitustila on Pyhäjärven rannalle vuonna 1936 rakennettu Tunturila eli Mallanderin maja. Maailmanmatkaaja Gösta Mallander sai Montrealissa ajatuksen: Jos täällä Kanadassa, niin miksei matkailu menesty Suomen Lapissakin. Hän osti Aale Hakavalta Tunturilan.

Isännästä, kuulusta karhujen ja ahmojen kesyttäjästä, tuli Pyhän kehittäjä ja markkinoija maailmalla. Eläkepäivillään Gösta mökkeili vaimonsa Liisan kanssa Pyhällä ahkerasti marjastaen ja kalastaen.

Rannassa olevalle tanssilavalle seudun väki kokoontui sotien jälkeen. Teiden puuttuessa loppumatka tehtiin usein veneellä Pyhäjärven kylästä Hietasen rannasta. Kerran yksi huimapää

Torvisen maja 1950-luvulla ja tänään. Kuvat: Torvisen kyläyhdistys ja Hilkka Jankkila

vaihtoi rannassa tanssivaatteensa uima-asuun ja kroolasi järven yli tansseihin.

Luosto leimattiin matkailulle Matkailu muutti ahveneen eli vaiskoon viittaavan Vaiskotunturin nimen Luostoksi, joka tarkoittaa poron kyljen vaaleaa merkkiä tai korkeaa, kesälläkin lumihuippuista tunturia.

Luoston matkailu alkoi metsähallituksen rakennuttaessa vuonna 1949 Yliluoston autiotuvan ja Torvisen maamiesseuran talkoillessa vuonna 1957 Luoston lomaan edelleenkin käytössä olevan Torvisen majan.

Matkailu vauhdittui, kun Metsähallituksen aluemetsänhoitaja Olavi Haapaporras asteli iltasella lokakuussa 1959 Ahvenlammelle, ihaili sieltä Ukko-Luoston näkymiä ja 200300 vuotta vanhoja metsiä. Ja päätti leimata Luoston matkailulle pysäyttäen suunnitellut hakkuut. Avainkehittäjiä ovat myös aluemetsänhoitaja ”Lihvi” eli Aimo Lifländer ja metsänhoitaja Hannu Vainio.

Metsähallituksen Sodankylän hoitoalue ryhtyi kehittämään valtion maita virkistys- ja matkailukäyttöön Sodankylän kunnan kanssa. Ensimmäisessä yleissuunnitelmassa olivat laskettelurinteet, lomakylä tunturin kupeeseen, latu- ja retkeilypolut sekä riistan rauhoitusalue.

Ytimenä oli luonnonmukaisuus ja tavaramerkkinä honkarakentaminen. Luostolla lasketeltiin helmikuussa 1966. Pian valmistuivat Luostonhovi sekä arvovieraiden kohde Metsä-Luosto.

Pienlentokenttäkin tehtiin, mutta kilpailurinteen rakentaminen kaatui 1990-luvun lamaan.

Metsähallitus perusti vuonna 1964 Luostolle 4500 hehtaarin luonnonhoitometsän, joka tuplattiin kymmenen vuoden päästä.

’’

Pyhä-Luoston matkailu heräili 1900-luvun alkupuolella, kasvoi sotien jälkeen ja vahvistui elinkeinoksi 1960-luvulta lähtien. Kansallispuisto ja maisematie yhdistivät komean tunturijonon matkailualueeksi nelos- ja viitosteiden väliin.

Porot ja matkailumajalat Poro varattiin matkailulle varhain. Vuoden 1910 matkailupäivillä Helsingissä Ernst Lampen nosti poroajelut talvimatkailun mahdollisuudeksi: Porolla ajaminen - sitä ei ole muualla ja se on supisuomalaista.

Lampen halusi myös, että suksihiihtäjille epämukavien Alppien rinnalle kehitetään myös Suomeen talviurheilupaikkoja etenkin, kun, kun Ruotsi ja Norja menivät edellä.

Lampenin mukaan talvimatkailu on matkustamista seuduille, joissa voi harrastaa useamman laatuista talviurheilua ja nauttia raikkaasta ilmasta. Siksi matkailureittien varsille tarvittiin talvimatkailumajaloita, joita alkoi pikkuhiljaa nousta Lappiinkin.

Kultaryntäys kosketti Pyhää, kun reilut sata vuotta sitten Amerikan kaivoksilla oppinsa saanut Henry ”Kulta”-Kerkelä miehineen etsi kultaa Isokurun rinteestä. Saalis oli vähäinen ja miehet siirtyivt Inariin. Luostolta löydettiin 1980-luvulla Lampivaaran ametistiesiintymä, josta tehtiin Lampivaaran kaivospiiri kymmenisen vuotta myöhemmin. Kaivosyhtiö toimii luonnonmukaisesti vaikka kaivospiiri ei kuulukaan luonnonsuojelualueeseen.

Kansainvälinen Pyhä-Luosto Reilussa sadassa vuodessa Pyhä-Luostosta on kehittynyt matkailualue, jossa yöpyy lähemmäs 200 000 rekisteröityä ja reilusti yli 100 000 rekisteröimätöntä matkailijaa. Molemmissa tuntureissa rakennetaan koko ajan lisää majoitusta sekä ohjelma-, liike- ja ravintolapalveluita. Matkailualue on silti säilynyt sopivan kokoisena ja turvallisena, jossa palveluilla ovat kasvot.

Kansainvälisten matkailijoiden kiinnostus myyttiseen Lapin luontoon ei ole laantunut.

Pyhä-Luoston kävijäkunnasta lähemmäs 40 prosenttia on ulkomaalaisia. Alue kiinnostaa erityisesti brittejä, saksalaisia, ranskalaisia, hollantilaisia, sveitsiläisiä ja venäläisiä.

Talvikaudella 2019-2020 Pyhä-Luostolla on noin 9 450 petipaikkaa, joista Pyhällä 5450 ja Luostolla 4000. Pyhä-Luoston Matkailuyhdistyksessä on noin 70 jäsentä. Osalla on kiinteä toimipaikka tunturissa, osa toimii useammassa kohteessa, kuten monet ohjelmapalvelu- ja liikenneyritykset.

HILKKA JANKKILA

6

PYHÄ

KESÄ LUOSTO

www.pyha-luosto.fi

Uusia retkeilyrakenteita ja vastuullista retkeilyä Pyhä-Luoston kansallispuisto tarjoaa mahdollisuuden tutustua tunturiluonnon kauneuteen, tuntureilta laajalle avautuviin maisemiin ja monimuotoisiin yli 400-vuotiaisiin metsiin.

Kansallispuisto on yksi Suomen suosituimmista, kesäisin esimerkiksi tupasvillojen kukinnat ovat kauneimmillaan ja syksyllä suo- ja tunturikasvillisuus näyttää parhaita sävyjään.

Retkeilyrakenteita uudistuu Kesällä 2020 kunnostetaan retkeilyrakenteita. Ukko-Luoston huipulle johtavien portaiden viime vuonna aloitettu uusiminen viedään loppuun alkukesän aikana ja rakennustyömaa on

poissa käytöstä. Ukko-Luoston huipulle pääsee joko Tikkalaavun kautta tai rinnealueen huoltotietä pitkin. Lisäksi Luostonportille ja Ukko-Luoston huipun reitille lisätään viitoitusta.

Myös Pyhällä korjataan retkeilijöitä palvelevia rakenteita.

Isokurusta Uhriharjulle vievät portaat uusitaan vuoden 2020 aikana. Tämä katkaisee Isokurusta harjulle kulkevan reitin kesä-syyskaudeksi. Isokuruun ja Pyhänkasteenputoukselle pääsee kulkemaan normaalisti, kun palaa samaa reittiä takaisin.

Poropolun varrella, Keropirtin lähellä, uusitaan pitkospuita.

Myös muita huonokuntoisia pitkospuita uusitaan kesän aikana.

Pyhä-Luoston kansallispuisto tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia päiväretkille Löydätkö Pyhä-Luoston retkeltä oman lempipaikkasi? Pyhätunturin lähellä sijaitsevan Tunturiaavan värikäs luonto ja panoraamanäkymä suolta kohti tunturijonoa on erityisen hyvä päiväretkikohde. Tämän helppokulkuisen 7 km reitin suot voi kulkea kokonaan pitkoksilla, ihailla suoluontoa ja ehkä jopa kokea veden päällä kävelyn tunteen avovesirimpiä ylittäessään. Puiston keskivaihteilla sijaitsevalta Rykimäkeron parkkipaikalta voi käydä Rykimäkurun alueella, josta voi löytää runsaasti kauniita naavan ja

vuodeksi ja opetella uusia vastuullisen retkeilyn taitoja. Retkeilyn viisi luontoa säästävää sääntöä: 1) Kunnioita luontoa - älä muuta sitä. Pidä lemmikit kytkettynä. 2) Suosi merkittyjä reittejä ja noudata eri liikkumistapoja koskevia sääntöjä. Tarkista liikkumisrajoitusalueet ja -ajat. 3) Leiriydy vain sallituille paikoille. Älä tiskaa tai peseydy suoraan vesistössä. Noudata autiotupien sääntöjä. 4) Tee tulet virallisille tulentekopaikoille, suosi retkikeitintä. Älä tee tulta Teemana vastuullinen retkeily metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana. 5) Älä roskaa. Eli Tänä vuonna Metsähallituksen tiivistettynä, arvostetaan kaikki luontopalvelut panostavat vas- upeaa luontoamme, ja kuljetaan tuulliseen retkeilyyn. Kuluvan siellä jälkiä jättämättä. vuoden voi ottaa itsekin teemalupon täyttämiä puita sekä tehdä kiinnostavia lintuhavaintoja.

Rykimäkuru on muutenkin erityislaatuinen, koska se on alueen rotkoista ainoa, jonka rotkolaakso on syntynyt maanrepeämän seurauksena. Luostolla, kansallispuiston pohjoisosissa, vanhat aarniometsät ovat upeita. UkkoLuoston parkkipaikalta voikin helposti käydä tutustumassa Pikku-Luostoa ympäröiviin metsiin. Lisää retkivaihtoehtoja löytyy luontoon.fi-sivuilta.

www.pyha-luosto.fi

’’

PYHÄ

7

KESÄ LUOSTO

Pyhä-Luoston kansallispuisto tarjoaa mahdollisuuden tutustua tunturiluonnon kauneuteen, tuntureilta laajalle avautuviin maisemiin ja monimuotoisiin yli 400-vuotiaisiin metsiin.

Retket Pyhä-Luoston tuntureille, kuruihin ja aapasoille.

Nuotiotulilla istuskellen, luontoa havainnoiden.

Tunturien kainalossa oleskellen.

LUONTORETKIÄ - OHJATTUA LIIKUNTAA YKSILÖLLISESTI Sinulle – Perheellesi – Ryhmällesi Suomeksi – Suomalaisella viittomakielellä

Luontoliikunta Pyhä-Luosto luontoliikunta.pyhaluosto@gmail.com Marika Vuoriheimo

Tervetuloa ostoksille! – Welcome to shop!

APTEEKIN PALVELUPISTE

POSTIN PALVELUT

MATKAHUOLLON PAKETIT

VEIKKAUS JA ARVAT

Hartsutie 1, 99555 Luosto info@luostonkauppa.fi | 040 678 7455

KOE AITO LAPIN TAIKA PYHÄ-LUOSTOLLA Viihtyisät ja hyvin varustellut Kotitunturin lomamökit

+358 44 324 2122, 0400 590 237 info@kotitunturi.fi, www.kotitunturi.fi Hukka • Karhunkainalo • Karhunmarja • Tunturin Taika • Tunturin Tuuli • Tunturin Tähti

Retkeily Pyhä-Luostolla korona-aikaan Korona-aikana retkeilijöiden vastuullisuus on entistä tärkeämpää.

Luonnossakin tulee noudattaa terveysviranomaisten ohjeita. Muutamilla toimilla pääsee jo pitkälle.

Laavulle tai tulipaikalle tullessa jätetään selkeä turvaväli toisiin seurueisiin. Kannattaa myös suosia retkikeitintä, niin voi nauttia eväänsä syrjässä mahdollisesti ruuhkaisista taukopaikoista tai ottaa päiväretkelle mukaan termariin lämmin retkiruoka, jota ei tarvitse lämmittää maastossa.

Kansallispuiston tuvat ovat pieniä, eikä niiden hygieenisyyttä voida taata. Oma majoite onkin nyt oikein hyvä ajatus. Pyhä-Luoston kansallispuistossa leiriytyä voi taukopaikkojen lä-

heisyydessä.

Käsihygieniasta tulee huolehtia myös maastossa. Pakkaa siis mukaan käsidesiä ja käytä sitä riittävän usein.

Hygieniaa ei voi korostaa liikaa esimerkiksi käymälässä käynnin jälkeen.

Retkeileminen on nyt meille henkireikä, kun monet muut harrastukset on ollut pakko jättää tauolle. Näitä ohjeita noudattamalla se on niin retkeilijöille kuin retkikohteista huolehtiville turvallisempaa. Muistahan myös toimia yleisen Retkietiketin mukaan www.luontoon.fi/retkietiketti Lisätietoa retkeilystä ja koronaviruksesta www.luontoon.fi/koronavirusohjeet

Luonto- ja kulttuurikeskus Naavassa

Olemme avoinna joka päivä. Tervetuloa!

Café KAHVILA • RAVINTOLA Luontotie 1 PYHÄTUNTURI

• Lounas / Ala carte • Burgerit • Soft ice • A-oikeudet www.cafeloimu.fi

8

PYHÄ

KESÄ LUOSTO

www.pyha-luosto.fi

Viihtyisä olohuone-pub Pyhällä htumat Katso tapa arpyha.fi tb www.spor

Tervetuloa Sporttiin!

Urheilua, karaokea, musiikkia ja mukavaa meininkiä.

Pub-ruokaa iltamyöhään, myös take-away.

PYHÄN LIIKEKESKUS 98530 PYHÄTUNTURI | 0400 330 801 www.sportbarpyha.fi Seuraa meitä Facebook: SportBar Pyhä | Instagram:sportbarpyha

Pyhän päiväkoti toimii ensi talvenakin Vanhemmilta ja lapsilta hyvää palautetta saanut Pyhän Kuusirannnan päiväkoti toimii ensi talvenakin.

Pelkosenniemen kunnan hyvinvointi- ja sivistysjohtaja Jutta Hartojoki kertoo, että hyvinvointilautakunta on Pyhän päivähoidon järjestämisen kannalla, vaikka lopul-

linen päätös tehdäänkin myöhemmin koronaepidemian aiheuttaman epävarmuuden vuoksi.

Pyhällä on ollut lasten päivähoitoa kolmen talvisesongin aikana. Päivähoidon tarve Pyhällä on kasvanut vuosi vuodelta ja on todettu pysyväksi.

Kuluneen talven aikana hoidossa oli 14 lasta.

Pyhä-Luostolla toimitaan vastuullisesti korona-aikanakin Ihmisen kokoinen ja turvallinen Pyhä-Luosto toimii vastuullisesti korona-aikanakin noudattaen valtiovallan ja viranomaisten ohjeita ja suosituksia. Kesän ja syksyn toiminta sekä palvelut sovitetaan näihin raameihin.

Tuntureiden monipuolisilla reiteillä voi liikkua ja nauttia luonnosta huomioimalla ryhmäkoot ja etäisyydet muihin. Pyhä-Luostolla on kesäretkeilyyn, kuten patikointiin ja osa pyöräilyynkin, soveltuvia reittejä noin 150 km. Osa niistä on PyhäLuosto kansallispuistossa, osa puiston ulkopuolella. Alueen frisbeegolfradat avataan kelien mukaan, mutta runsaslumisen talven jäljiltä radoilla voi vielä kesän alussa olla lunta tai vettä.

Lucky Ranchin ja Outisen ratsastuskeskuksen palvelut ovat kesäkaudella tarjolla entiseen tapaan.

Samoin Kairankutsun, Pyhä Safariksen, Arctic Horizonsin opastetut luontoretket sekä Northern Activitiesin melontaretket ja Jänkäkoiran kalastusretket ovat saatavilla normaalisti tilauksesta koko kesäkauden

Loma-asuntoja tarjolla noin 360 Pyhä-Luostolla on vuokrattavissa noin 360 loma-asuntoa. Niitä voi varata alueen majoitusvaraamojen Pyhä-Luosto Matkailu Oy:n, Pyhähippu Oy:n, Pyhä Booking Oy:n ja Adventures in Luosto kautta. Majoituspalveluja tarjoavat myös Pyhä Igloos ja Parkside Pyhä. PyhäSuites- ja Pyhälinna -huoneistojen majoitus on saatavilla avainpalvelulla. Majoitukset toimivat kesäkuun alusta lukien.

Santa’s Hotel Aurora Luostolla avaa aikaisintaan elokuussa.

’’

Loppukesän ja syksyn tapahtumien viimeisimmän tiedon voi tarkistaa pyha. fi ja luosto.fi -sivuilta tai järjestäjien ja yritysten omilta sivuilta.

Ametistikaivos ohjeistaa asiakkaat Ametistikaivos avataan kesäkuun alussa. Se antaa suositukset kuljettavista reiteistä siten, että kaivokselle tulevat ja sieltä poistuvat vieraat eivät kohtaa, paikoittain kapeilla, reiteillä. Kaivoksen laella järjestetään tarintatuokioita tarvittaessa useammassa pisteessä, jolloin vieraat voivat istua turvavälejä noudattaen. Varsinainen kaivuualue on laaja ja jakautuu kahteen osaan, joten sielläkään ei tule ongelmia. Samaan aikaan avautuvassa Lampivaaran kahviossa asiakaspaikkoja siirretään väljyyden varmistamiseksi sisältä terassille ja pihapiiriin.

Myös Luontokeskus Naava Pyhällä avautuu kesäkuun alussa. Arctic Husky Farmin opastetut tarhakierrokset ovat maanantaistaperjantaihin kello 12-13. Luoston Porosafarit Jaakkola on kesäkaudella avoinna tilauksesta. Poropuisto Kopara avaa syyskauteen.

Tapahtumat on pääosin peruttu 31.7.2020 saakka mukaan lukien Pyhä Unplugged.

Pyhä-Luosto Open -tapahtumasta päätetään myöhemmin.

Loppukesän ja syksyn tapah-

tumien viimeisimmät tiedot voi tarkistaa pyha.fi ja luosto.fi -sivuilta tai järjestäjien omilta sivuilta.

Ravintolat avoinna ohjeita noudattaen Pyhä-Luoston ravintolat avautuvat kesän aikana eri tahtiin ja palvelevat noudattaen viranomaisten ohjeistuksia. Useissa ravintoloissa on Take away -palvelu, joten asiakkaat voivat ostaa aterioita myös omille mökeilleen.

Cafe Loimu Luontokeskus Naavassa avaa 1.6. Myös Sportbar Pyhä avautuu kesäkuun alussa ja siellä toimii Take away -palvelu. Calletalo avataan viimeistään 15.6., mutta mahdollisesti jo kesäkuun alussa. Sieltäkin voi ostaa aterioita mukaansa. Huttu-Uula avaa juhannuksen jälkeen perjantaina 26.6. ja Take away -palvelu toimii. Huttuhippu avaa heinäkuun alussa ja myy myös Take away-aterioita.

Tsokka Pyhän huipulla avaa syyskauteen, mutta tilanne voi muuttua, kun selviää muun muassa Pyhän maisemahissin avaaminen.

Luoston Punakettu seuraa tilannetta ja avaa mahdollisuuksien mukaan juhannusviikolla ja on kesäkaudella avoinna ajoittain. Myös siellä on Take away -palvelu.

www.pyha-luosto.fi

PYHÄ

9

KESÄ LUOSTO

Tutkimus todistaa:

Itä-Lapin ilma on tosipuhdas Värriöllä Pohjois-Sallassa mitataan yhtä maailman puhtainta ilmaa. Värriön tutkimusaseman ilmakehätutkimukseen erikoistunut fyysikko Kimmo Neitola vahvistaa, että koko Itä-Lapin ilma on yhtä puhdasta, sillä ilmamassat liikkuvat alueittain ja ovat hyvin samat koko maakunnassa.

Lapin ilmanlaadun ero vaikkapa pääkaupunkiseutuun on suuri. Helsingissä hiukkaspitoisuudet ovat tyypillisesti kymmenen-satakertaisia Lappiin verrattuna. Tietysti Lapinkin taajamissa liikenne, energiatuotanto ja teollisuus huonontavat ilmaa hieman.

Värriölle perustettiin SMEAR-asema 1990-luvun alussa, kun Suomessa pelättiin Kuolan niemimaan teollisuuden saasteiden ja happosateiden tulevan Suomen puolelle. Pian todettiin, että läntiset ilmavirtaukset kuljettavat saasteet useimmiten Suomesta poispäin. Kuolan saasteet näkyvät ilmanlaadussa hyvin harvoin ja Kuolan saasteetkin ovat vähentyneet, kun siellä on ryhdytty hillitsemään päästöjä.

Puhdas ilma brändiksi Janne Mukkala Itä-Lapin kuntayhtymän VÄRI-hankkeesta iloitsee näistä tiedoista. -Itä-Lapin puhdas ilma sopii hyvinkin brändättäväksi. Etenkin kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa kohdealueen puhdas ilma on erittäin tärkeä vaikkapa aasialaisille. Puhtaan ilman on todettu vaikuttavan ihmisen elinikään. Jos milanolainen viettää viikon Itä-Lapissa, hänen laskennallinen elinikä jatkuu noin 3,5 tunnilla.

Itä-Lapissa onkin Lapin liiton, EAKR:n, kuntien ja yritysten rahoittamalla hakkeella lähdetty hakemaan tutkimustietoa Itä-Lapin luonnon puhtaudesta alueen elinkeinojen, innovaatioiden ja osaamisen kehittämiseksi.

Pohjoisten alueiden merkitys kasvaa Ilmaston muutokselle hyvin herkkien pohjoisten alueiden rooli kasvaa maailmanlaajuisesti. Janne Mukkalan mukaan etenkin Fennoskandian korkean teknologian ja hyvinvoinnin mailla on mahdollisuus, vastuukin, kehittää ilmaston muutosta hillitsevää teknologiaa ja olla vähähiilisen yhteiskunnan kehittämisen ja puhtaan luonnon suojelun edelläkävijöitä.

Jos kuivuus, merenpinnan nousu, pohjaveden suolaantuminen ja ympäristön saastuminen heikentävät asuinolosuhteita laajoilla alueilla, voi arktisille harvaan asutuille leudon ilmas-

PyhäLuostolla ja koko ItäLapissa hengitetään yhtä maailman puhtainta ilmaa.

Kuva Eero Liikanen.

den fotosynteesiä ja sulan maan aikana myös maaperän hengittävyyttä. Maaperähän toimii myös hiilinieluna. Hiukkasia syntyy luonnossa, mutta suuri osa ihmisen toiminnan seurauksena.

Värriön tutkimusaseman ilmakehätutkimukseen erikoistunut fyysikko Kimmo Neitola.

ton alueille tulla kova ilmastopakolaispaine. Janne kertoo kokemuksestaan, kuinka Italian Veronan eläkeläiset muuttivat Lessinian kansallispuiston vuoristoon kesähelteillä.

Napa-alueet heijastavat voimakkaasti auringonvaloa takaisin avaruuteen. Jäätiköiden sulaessa maapallon väri tai heijastamiskyky muuttuvat voimakkaasti aiheuttaen auringonvalon imeytymisen maan tai veden pintaan. Tämä kiihdyttää ilmastonmuutosta. Ihmisten päästöt, varsinkin musta hiili, aiheuttaa jäätiköiden ja lumipeitteen ennenaikaista sulamista, johtaen tähän noidankehään, Kimmo Neitola kuvaa.

Talven lumikuorma voi tuoda tulvia

Ääri-ilmiöt lisääntyvät Ilmaston muutos näkyy Lapissakin ääri-ilmiöinä, kuten lumen määrän suurena vaihteluna talvesta toiseen sekä helle- tai pakkasjaksoina. Kokonaisuuden arviointi pitkällä aikavälillä on äärimmäisen vaikeaa.

Lumikausi lyhenee molemmista päistä, syksyllä enemmän kuin keväällä. Kimmo Neitola arvioi, että äärevyydestä johtuen talvikauden avauksen ennakointi vaikeutuu lähivuosikymmeninä, mutta tähän epävarmuuteen voidaan varautua kehittämällä ympärivuotista matkailua Lumipeitepäivät ovat vähentyneet neljän viime vuosikymmenen aikana noin 5,5 päivää

Lumirajan kiipeäminen pohjoista kohti kasvattaa Lapin matkailua, ennakoi Janne Mukkala.

Luonnossa liikkuja näkee tutun tunturin paljaan laen pienentyvän vuosi-vuodelta metsän hiipiessä kohti huippua pidemmästä kasvukaudesta ja lisääntyneestä lämpösummasta johtuen. Kuva Hilkka Jankkila.

vuosikymmenessä. Lumirajan kiipeäminen pohjoista kohti kasvattaa Lapin matkailua, koska täysin lumetonta talvea täällä ei ole näköpiirissä aivan heti, Janne Mukkala ennakoi.

Toisaalta kasvukausi pitenee. Vuoden keskilämpötila Suomessa on noussut 1800-luvun puolivälistä lähtien noin 2,3 astetta. Värriöllä vastaava nousu on tullut vuoden 1975 jälkeen.

Metsätalous hyötyy pidemmästä kasvukaudesta ja lisääntyneestä lämpösummasta.

Luonnossa liikkuja voi havaita tutun tunturin paljaan laen pienentyvän vuosi-vuodelta metsän hiipiessä kohti huippua.

Tutun hieskoivun lehteen tulo on aikaistunut 40 vuoden aikana reilulla viikolla, Kimmo Neitola luettelee.

-Tietyt eläinlajit katoavat lähivuosikymmeninä, kun lämmintä säätä ei pääse piiloon.

Hyönteisten määrän kasvu on hyvä lintukannoille, mutta tuhohyönteisten lisääntyminen tuo ongelmia. Ilmaston muutoksen voittajia ja häviäjiä on vaikea ar-

vioida, sillä kaikki kytkeytyvät toisiinsa. Jotkut sopeutuvat ja toiset katoavat.

Värriöltä pitkiä havaintosarjoja Värriön tutkimusasema saatiin rajavartiolaitoksen ja Helsingin yliopiston yhteistoimin vuonna 1967. Sitä johti vuoteen 2003 saakka biologi, suurpetotutkija Erkki Pulliainen. Kansan parissa hänet tunnettiin Susi-Pulliaisena, kun suupetotutkimus ei ollut kaikkien paikallisten mieleen.

Nykyisin asema toimii Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden keskus INAR:n alaisuudessa ja keskittyy ilmakehätutkimukseen. Henkilökunnan lisäksi asemalla käy tutkijoita Suomesta ja ulkomailta sekä opiskelijoita.

Värriön SMEAR-asemalla mitataan ilmakehän pienhiukkasia, kasvihuonekaasuja, meteorologisia suureita, auringosta tulevaa ja maasta lähtevää säteilyä sekä ilmansaasteita samoin pui-

Pian aseman perustamisen jälkeen Värriöllä alkaneet riistan ja lintujen havaintosarjat sekä lumilinjamittaukset ovat Suomen vanhimpia yhtäjaksoisia tutkimusaineistoja. Lumilinjalla mitataan lunta kerran kuukaudessa yhteensä 80 kohdasta ja 14 pisteestä punnitaan myös lumen paino eli vesiarvo. Tiedot toimitetaan Suomen ympäristökeskukseen. Tietoja käytetään muun muassa tulvaennusteiden tekemiseen.

-Aineistoa käytetään jatkuvasti. Keväällä 2020 on tiettyjen mallien mukaan ennustettu mahdollisesti suurtulvia lumisen talven jälkeen, joskin ennusteet ovat vielä spekulaatioita.

Tulvat riippuvat voimakkaasti loppukeväästä satavan lumen määrästä, ja varsinkin sulamiskauden aikana yöpakkasista, Kimmo Neitola sanoo.

Ilman laadun mittarit Ilmanlaatua mitataan EU:n vaatimuksesta useissa kaupungeissa ja pisteissä useilla suureilla, kuten PM10 ja PM2.5 arvot, rikkidioksidi-, otsoni- ja typpidioksidipitoisuukset. PM10 ja PM2.5 ilmoittavat hiukkasten, joiden halkaisija on alle 10 mikrometriä tai alle 2.5 mikrometriä, massan kuutiometrissä ilmaa. Muut mitattavat suureet ovat kyseisten hivenkaasujen pitoisuuksia. Kaikkien yksikkö on mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa (µg / m3).

Värriössä ei mitata suoraan PM-arvoja, koska nämä ovat hieman vanhentuneita suureita tieteen käyttöön, ja koska pitoisuudet ovat todella matalat.

Näitä mitataan Lapissa Kittilän Kenttärovalla, Pallaksen kansallispuistossa. Hivenkaasujen pitoisuuksia kuitenkin mitataan Värriössäkin. https://www.helsinki.fi/fi/ tutkimusasemat/varrion-tutkimusasema http://varrio.blogspot.com/ https://www.facebook.com/ VARIhanke

10

PYHÄ

KESÄ LUOSTO

www.pyha-luosto.fi

Tunturien portaat paranevat Kesäkulkijoitten meno paranee molemmissa tuntureissa. Ukko-Luoston uusille portaille pääsee jo alkaneen kesän aikana.

Pyhällä alkaa Isonkurun Uhriharjun porrasremontti, minkä vuoksi kaikki Isokurun halki Karhunjuomalammelle kulkevat reitit on suljettu koko kesän ja syksyn ajaksi.

Retkeilijöiltä toivotaan kärsivällisyyttä. Turvallisuussyistä suljetuille reiteille ei saa mennä. Pyhä-Luoston kansallispuistosta löytyy muitakin hienoja reittejä ja upeita maisemia, joten laadukkaita retkeilymahdollisuuksia on remonteista huolimatta paljon tarjolla. Kummatkin portaat toteuttaa Metsähallituksen Luontopalvelut / Peräpohjolan puistoalueen kenttätiimi.

’’

Ukko-Luoston portaille pian Viime syksynä kesken jäänyttä Ukko-Luoston porrasremonttia jatketaan heti, kun tunturin rinteessä olosuhteet sallivat. Työ kestää arviolta 2-3 viikkoa sen aloituksesta. Työn ajan porrasreitti on vielä kokonaan pois käytöstä. UkkoLuoston huipulle pääsee

Pyhänkasteenputouksella pääsee käymään Isokurua myöten, mutta Isokurun läpikulku on estetty Uhriharjun porrasremontin vuoksi.

Uhriharjun porrasremontin aikana Karhunjuomalammelle pääsee Kultakeron pohjoispuolen reittiä, mutta kulkiessa on huomioitava, että reitillä on myös paljon huoltoliikennettä.

remontin ajan kulkemaan laskettelurinteiden huoltoreittiä pitkin olosuhteiden muutoin salliessa.

Ukko-Luoston uusien portaiden runko on kestävästä, maisemaan sopivasta teräksestä. Askelmat pinnoitetaan puulla, ja myös porraskaiteet tehdään puusta. Puisten portaiden arvioidaan kestävän reilut parikymmentä vuotta, mutta teräsosien merkittävästi pidempään.

Puiset osat voidaankin vaihtaa eikä kallista portaiden rakentamista tarvitse aloittaa taas ihan alusta.

Isokurun läpi ei pääse tänä kesänä Pyhällä Uhriharjun porrasremontti alkaa heti, kun olosuhteet sallivat. Maastoon on jo kuljetettu paljon rakennusmateriaaleja.

Porrastyömaan aikana Isokurusta ei pääse suoraan Karhunjuomalam-

melle eikä päinvastoin.

Isokurun läpi ei siten voi kulkea myöskään PyhäLuoston vaellusreittiä eikä Noitatunturin valloitusta kiertää rengasreittinä.

Pyhänkasteenputoukselle pääsee edelleen Pyhältä Isokurun taukopaikan kautta edestakaisin.

Karhunjuomalammelle pääsee Hotelli Pyhätunturilta Kultakeron pohjoispuolista reittiä pitkin edestakaisin. Huomioitava kuitenkin on, että tällä Kultakeron pohjoispuolisella reitillä on myös paljon huoltoajoliikennettä remontin aikana.

Myös Uhriharjun portaiden rakenteet tehdään maisemaan sopivasta metallista ja kaide lämpöpuusta. Portaiden pituus on noin 170 metriä ja askelmia noin 500. Uhriharjun portaat kiivetään vuosittain lumetonna aikana noin 50 000 kertaa.

Harjulla on kohtisuoraa nousua 60 metriä.

Lähireittikarttaa löytyy Pyhältä luontokeskus Naavasta painettuna versiona ja sitä tulee jakoon muihinkin tunturien asiakaspalvelupisteisiin. www.luontoon.fi/pyha-luosto

Pyhä-Luoston matkailutulo kasvaa

Pyhä-Luoston alueen yritykset ovat merkittäviä tulon tuojia ja työllistäjiä.

Yritysten tuottama välitön matkailutulo vuonna 2017 oli 27 miljoonaa euroa - kasvua yli seitsemän miljoonaa vuodesta 2011. Välitön matkailutyöllisyys 2017 oli 235 henkilötyövuotta, josta vajaa kolmannes oli vuokratyövoimaa.

Lapin ammattikorkeakoulun Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin (MTI) tekemässä selvityksessä tutkimusalue rajattiin

Vuostimo- PelkosenniemiPyhätunturi-Torvinen-AskaLuosto -alueelle. Matkailun merkitys tällä alueella kaikilla kohdetoimialoilla oli huomattava. Majoituksen, ravitsemisen, sekä huvi- ja virkistyspalveluiden toimialoilla tulo tuli lähes kokonaan matkailun ansiosta, joskin paikalliskysyntääkin oli jonkin verran. Vähittäiskaupat ja liikenne eivät perinteisesti kuulu matkailun ydintoimialoihin, mutta myös niiden tulosta yli puolet kertyi matkailusta.

Lapin yliopisto on tarkastellut aiemmin yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa Pyhä-Luoston matkailun vuoden 2011 talousvaikutuksia.

Tutkimuksessa luotiin talousvaikutusten seurantajärjestelmä, jota hyödynnettiin Lapin AMK:n viime vuonna toteuttamassa selvityksessä.

Tilastotietoa täydennettiin erilliskyselyillä.

Selvityksen osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi: amk-202002102209

Matkailun tulovaikutukset Pyhä-Luostolla vuonna 2017 Toimiala Vähittäiskauppa ja liikenne Majoitus- ja ravitsemuspalvelut Virkistys- ja muut palvelut Yhteensä

Kokonaisliikevaihto € Matkailutulo € 7 332 170 4 455 925 14 473 203 13 129 301 10 079 473 9 523 485 31 884 846 27 108 711

Pyhä-Luoston alueen yritysten matkailutulo ja työllistävyys kasvavat. Kuva Hilkka Jankkila.

TARK

sundaymorning.fi pyha.fi

TAR

’’

A AUKIOLO IST

T AJA

Ravintola Aihkin ruoat kertovat lähitarinaa Pyhäjärven rannalle talvella avattu yksityinen hotelli Sunday Morning Resort toi mukanaan myös laadukkaan uuden ravintolan, Aihkin. Ruokien pääraaka-aineet löytyvät luonnon omasta aarreaitasta ja päämenut vaihtuvat vuoden kierron ja raaka-aineiden saatavuuden mukaan. Niihin sovitetaan valittuja eurooppalaisia laatuviinejä, -Aihkin lappilainen kokki Petri Haverinen tuntee arktiset raaka-aineet ja paikalliset tuottajat, joten pystymme tarjoamaan asiakkaillemme lähiruokaa parhaimmillaan. Talven ajan ruokiin saatiin uudenlaistakin vivahdetta, sillä keittiössä on häärinyt myös espanjalainen Jaime Lafuente, Sunday Morning Resortin markkinointi- ja viestintävastaava Eve Tarkkonen kertoo.

- Hienoimmat raakaaineet löytyvät kesällä ja syksyllä aivan läheltä Pyhän puhtaista metsistä ja tuntureilta, mutta kasvatamme itsekin juureksia, kasviksia ja yrttejä omalla kasvimaalla ja kasvihuoneessa käyttäen orgaanisia lannoitteita.

24-paikkainen Aihki on iltaisin klo 18 jälkeen avoinna ennakkovarauksilla myös Resortin ulkopuolisille asiakkaille. Pihapiirin kodassa valmistuu samoin ennakkotilauksesta lappilaista ruokaa 10 hengelle. Vieraat voivat nauttia Aihkissa myös taiteesta ja kulttuurista, joista löytyy ajankohtainen tieto somesta ja Pyhätunturin

11

KESÄ LUOSTO

OT

PYHÄ

KIS-TA TIED

www.pyha-luosto.fi

Ravintola Aihkin ruokien pääraaka-aineet löytyvät luonnon omasta aarreaitasta ja päämenut vaihtuvat vuoden kierron ja raakaaineiden saatavuuden mukaan. tapahtumauutisista. Kyyti Pyhän alueella järjestyy tarvittaessa minibussilla 5 eur/suunta/seurue.

Perustana kestävä matkailu Sunday Morning Resortin toiminnan perusta on kestävä matkailu. Resort on hiilineutraali ympäristöystävällisen lämmitysjärjestelmän sekä ympäröivän kuuden hehtaarin hiilinieluna toimivan metsän ansiosta. Jätteiden kierrätysjärjestelmä on täydellinen. Sähköautoille löytyvät latauspisteet ja Sunday Morning käyttää sähköisiä moottorikelkkoja, joita ei ole kuin parissa muussa paikassa maailmassa.

-Haluamme kantaa myös yhteiskunnallista vastuuta käyttämällä paikallisia yhteistyökumppaneita ja palveluntuottajia sekä palkkaamalla paikallisia ihmisiä pitkäkestoisiin työsuhteisiin, Eve Tarkkonen lisää. aihki@sundaymorning.fi sales@sundaymorning.fi

Every Morning is Like Sunday Morning – myös ravintola-Aihkissa Pyhäjärven rannalla.

Talvi Pyhällä karaisi Espanjan Jaimen

Elämä Pyhäjärven rannassa arktisissa oloissa ei säikäyttänyt Jaime Lafuentea sillä hän aikoo vielä joskus palata Pyhälle.

Espanjan Zaragozasta kotoisin oleva kokki Jaime Lafuente (28 v.) ei suunnitellut Lappiin ja Pyhätunturille tuloa. Mutta, kun Sunday Morningin hovimestari – tuttu vuosien takaa – pyysi, niin hän pakkasi matkalaukkunsa ja lensi Lappiin. -Tämä on yksi elämäni kovin ja coolein juttu, hän tuumaa ja aikoo tulla joskus uudelleen.

Kesäksi kotimaahansa palaava Jaime on viihtynyt Pyhällä.- Tykkään ihmisten tavasta elää täällä. Se on vaikuttavaa ja minulle

jonkinlainen ihme. Itsekin olen joutunut opettelemaan uusia päivärutiineja.

Välimeren lämmöstä tulleelle Jaimelle elämä Pyhäjärven rannassa on ollut ääriolojen selviytymiskurssi, mistä riittää tarinaa kotiinkin vietäväksi.

-Keskellä järveä 10 asteen pakkasessa tuulisena päivänä ”putosimme vahingossa” märkäpuku päällä jääkylmään veteen ja siitä piti selvitä pian vaihtamaan kuivia vaatteita. Se oli tosi kovaa ja adrenaliini oli korkealla. Se tunne, kun kaiken jälkeen pääsi

Aihki-ravintola käyttää paljon puhtaita lähiraaka-aineita, joita löytyy luotettavilta toimittajilta, Pyhän maastosta ja Aihkin omalta kasvimaalta.

kuumaan saunaan. Oli muuten ekakerta saunassa silloin, hän kertoo.

Jaime on ensimmäistä kertaa Suomessa, mutta hän on työskennellyt vuorilla Pohjois-Kiinassa kolme vuotta sitten espanjalaisessa ruokaprojektissa konsulttina ja päällikkönä. Siellä oli samanlainen lämpötila, mutta ei tuoret-

ta valkoista lunta, jota hän rakastaa.

Jaime on tutustunut suomalaisiin ja lappilaisiin ruoan raaka-aineisiin ja tykännyt tehdä niistä ruokaa. Loimulohi avotulella kodassa on hänen suosikkinsa. -Ja poro menee puoliraakana marinoituna fileenä, hän lisää.

12

PYHÄ

KESÄ LUOSTO

Luoston ystävä Eero Liikanen Luoston klubin puheenjohtajan Eero Liikasen tajuntaan piirtyy aina vahva tunne, kun Luostontien varren pieni lampi alkaa näkyä. Tunturista on tullut mieluisa paikka, missä on hyvä rauhoittua. Tämä on pitänyt Eeron perheen luostolaisena vuodesta 2006 lähtien, jolloin oman mökin rakentaminen alkoi.

Eeron ja Ritva-vaimon uusimman kodin remontti ”kirkolla” edistyy tasaista tahtia. Kaksi taloa on tehty ja myyty perheen elämäntilanteen muuttuessa.

Muutaman vuoden, nykyisin vuokrattava, Luoston mökkikin oli heidän vakinainen asuntonsa.

Pudasjärven poika Eero tuli - ihan vapaehtoisesti, hän muistuttaa – Sodankylään vuonna 1981 tykistön muuttaessa Oulusta pohjoiseen. Hän jäi armeijasta eläkkeelle jo jokunen vuosi sitten.

Eläkepäivillään Eero on jatkanut jo nuorena aloittamaansa rakentamisharrastusta. Hirsi- ja kirvesmies, muuraus, sisustus ja mikä vain muu rakentaminen kuuluu nykyisiin harrastuksiin. Oman yrityksen kautta tehtävät rakennustyöt rytmittävät elämää sopivasti ja harrastamaankin ehtii hyvin.

Kodin rakentamisenkin voi lukea harrastuksiin.

’’

Tunturi on Luoston Klubin puheenjohtajan Eero Liikasen sielun koti ja Orresokan pahdat tuttuja. lat. -Kun asuin Oulussa purjehdus alkoi kiehtoa ja myöhemmin Sodankylässä ollessani hankin purjeveneen. Altaat ovat hyviä purjehdusvesiä, Eero sanoo.

-Alle nelikymppisenä oivalsin liikunnan merkityksen oman kunnon hoidossa ja aloin juosta.

Takana on puolen kymmentä täyttä maratonia ja lyhyempiä matkoja.

Luoston hyvät murtsikka- ja vaellusreitit vetävät puoleensa, samoin Kitinen - joki. Haastetta halutessaan Eero vaelsi myös Savukoskelta Rajajooseppiin aikana, jolloin kännyköitä ja gps:ää ei ollut. Muutama vuosi sitten Eero kävi vaimon ja ystäväpariskunnan kanssa interreilaamassa Euroopassa, koska nuorena nuo reissut oli jäänyt tekemättä.

Luoston aktiivinen klubi

Kalastaminen altailla Tunturi on toinen koti, mutta miehen mielipuuha kesällä on kalastaminen Porttipahdan ja Lokan altailla, joista mukaan tarttuvat myös syömäka-

Tunturi on Luoston Klubin puheenjohtajan Eero Liikasen sielun koti ja Orresokan pahdat tuttuja. Kuva Eero Liikanen

Eeron yksi mukava harrastus on tänä vuonna 20 vuotta täyttävä Luoston Klubi. Luoston kyläyhdistykseksikin sitä voi kutsua. Klubi kokoaa yhteen kyläläiset, mökkiläiset ja Luoston ystävät. Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa.

Noin 180:sta jäsenestä suuri osa on ulkopaikka-

kuntalaisia.

Yhdistyksen kokous on perinteisesti pääsiäislauantaina. Eeron puheenjohtajapesti alkoi, kun pitkäaikainen, ansioitunut puheenjohtaja Matti Soini menehtyi vajaa kaksi vuotta sitten. Pesti on taas katkolla pääsiäisenä.

Eero listaa ahkeran klubin vuoden tapahtumia. Siivoustalkoot ovat yleensä toukokuussa, juhannusjuhla toisinaan sekä syyskuussa retrotanssit Toni Jaatisen bändin tahdissa. Itsenäisyyspäivän aattona kokoonnutaan yhteisölliseen tapahtumaan. Syksyllä Luoston ytimeen talkoillaan lumipuisto, josta on tullut ulkomaisten matkailijoiden suosima kuvanottopaikka.

Lumipuistossa raikaavat myös joululaulut ja Sodankylän seurakunta järjestää joulukirkon. Iso, mieluinen urakka on aina ollut talkoilu Luosto Classicissa ja Nuorten Luosto Classicissa. Tulevana kesänä talkoillaan Luosto Classicin perinteitä jatkavan Luosto Soi! - tapahtuman ja Nuorten Luosto Classicin parissa.

Tulevana kesänä talkoillaan Luosto Classicin perinteitä jatkavan Luosto Soi! - tapahtuman ja Nuorten Luosto Classicin parissa.

Tunturi on Luoston Klubin puheenjohtajan Eero Liikasen sielun koti ja Orresokan pahdat tuttuja.

Pyhä-Luoston ja ympäristön vesistä nousee edelleenkin kalaa – arvokalaakin, Eero Liikanen kertoo.

Kaiken kattava, palveleva TONTTI TUNTURISTA? Metsähallitus myy ja vuokraa yksilöllisiä tontteja Pyhä-Luoston upeista tunturimaisemista.

Jos monipuolinen ulkoilu ja liikunta luonnonkauniissa ympäristössä on lähellä sydäntäsi, niin tarjolla olevat tontit odottavat juuri sinua.

Esimerkkejä vuokra- ja myyntitonteistamme: • Lomatontteja Luostolla ja Orresokassa • Vakituiseen asumiseen tontteja Orresokassa • Liikerakentamiseen kaavoitettuja tontteja Luoston keskustassa.

Kysy lisätietoja: Paula Pekkinen, p. 040 630 9119 tai paula.pekkinen@metsa.fi

Tutustu tarjontaamme osoitteessa laatumaa.fi

kodinkoneliike

Kemijärven keskustassa Meiltä saa myös DNA-puhelinliittymät, antennija satelliittiasennukset, kaikki koneet tarvittaessa asennettuna, vanhat kierrätykseen vietynä.

KEMIJÄRVI www.veikonkone.fi https://www.facebook.com/veikonkonekemijarvi/

Avoinna: ma-pe 9:30-17:30 la 9:30-13:00

KODINKONE APAJA OY Pohjolankatu 1 Puh. 020 735 1020

www.pyha-luosto.fi

PYHÄ

KESÄ LUOSTO

’’

13

Ylitä itsesi ja kohtaa voimasi, tunne tunturin luonne ja kurun kutsu!

Tajukankaan upeat kalliomuodot mahdollistavat erilaisia toimintoja radalle.

Pyhä Kuru tarjoaa ainutlaatuisen seikkailun Pyhätunturilla

APAHTUMA AT

Myös kesällä Marikan liikuntakalenterissa ovat ohjatut kehonhuoltoryhmät, joihin voi osallistua kuka tahansa ilman ennakkoilmoittautumista kahdeksan euron kertamaksulla. Tarkat kuukausittaiset kokoontumisajat sekä tiedot Luontoliikunta Pyhä-Luoston ajankohtaisista tapahtumista voi pyytää sähköpostilta osoitteesta luontoliikunta. pyhaluosto@gmail.com

Monipuolisen liikunnan ja luontoliikunnan ohjaajan koulutuksen saanut Marika Vuoriheimo ohjaa matkailijoita ja tunturien omaa väkeä saleilla ja maastossa. Chihuahua Mökötöö avittaa menoa.

’’

tarjoten itsensä ylittämistä ja onnistumisen tunteita.

Seikkailupuistot ovat nostaneet suosiotaan koko maailmassa ja Suomessakin niitä on jo parikymmentä. Suurin osa puistoista on rakennettu hiekkakentille tolppien varaan tai metsään puihin. Vastaavaa tunturiin kiviseen kuruun ja kallioseinämiin rakennettua seikkailupuistoa ei ole toista Suomessa. www.pyhakuru.fi Teksti ja kuvat: Miia Taivalantti

Kaivosvierailut alKavat lampivaaran Kahviolta tasatunnein

luontoliikunta. pyhaluosto@ gmail.com

DOT TAR

Marika Vuoriheimon Luontoliikunta PyhäLuosto vie vieraita ja tunturien omaa väkeä turvallisesti maastoon ja salille.

Kesän ja syksyn kuntokalenterissa on aivan uusiakin Revontuli-Opiston kursseja. Luonnossa mennään pitkosilla ja poluilla eri puolilla kansallispuistoa. Vesijumppa on Ametistikylpylässä.

Marikan ohjelmatarjonnassa on kesällä ja syksyllä luonto-opastuksia, luontoliikuntaa ja muita liikuntapalveluja. Ne tehdään tilauksesta asiakkaiden toiveiden mukaan.

Sopivaa ohjelmaa löytyy myös lapsille ja nuorisolle. Marikan erityisosaamista on suomalainen viittomakieli, joten hänen opastuksellaan viittomakielisetkin pääsevät turvallisesti kansallispuiston luontoon.

aina itänaapuriin saakka ja muuttuvat luonnonilmiöt ovat osa elämystä.

Pyhä Kuru palvelee monentasoisia asiakkaita vaihtelevalla ja monipuolisella radalla.

Perheen pienimmät huomioidaan lasten alle 120cm osuudella. Suurin osa radasta on toteutettu soveltuvaksi kaikille, mutta vaikeustaso nousee rata kerrallaan aina extremehaasteelliseen saakka.

Seikkailupuisto rakennetaan kuuden paikallisen pienyrittäjän yhteistyönä intohimosta seikkailuun ja kiipeilyyn. Tajukankaalla on jo ennestään jääkiipeilyä talvella, joten elämysten laajentaminen kesäiseksi seikkailuksi on luonteva lisä Pyhätunturin kesätarjontaan.

Ihmiset kaipaavat vapaa-aikaansa ohjattua tekemistä, iloa, elämyksiä ja kokemuksia.

Pyhä Kurun seikkailupuisto tarjoaa näitä turvallisissa puitteissa upean luonnon keskellä,

TIE

Marikan matkassa maastoon ja salille

TARKIS T

Uskomattomat korkeuserot luovat seikkailijalle lisäjännitystä ja haasteita uudessa Pyhä Kuru -seikkailupuistossa.

OT

toista vastaavaa löydy Suomesta. Erottuvan siitä tekee se, että sen rakenteet sulautuvat osaksi upeaa, villiä tunturiluontoa pinnanmuotoineen. Kalliot ja jyrkänteet tukevat ratojen toiminnallisuutta ja rata rakennetaan maaston ja siellä olevien pinnan muotojen, kivien ja kallioiden muotojen mukaan.

Pinnan muotojen lisäksi radalla on erilaisia tehtäviä ja haasteita, joilla pääsee ylittämään itsensä ja testaamaan omia voimiaan. Ratojen yläosista aukeavat huikeat maisemat

KISTA TIED

Kiipeä kallion seinämää ylös, ylitä rotko vaijerisiltaa pitkin tai liu’u vaijeriliukua seinämältä seinämälle. Ylitä itsesi ja kohtaa voimasi, tunne tunturin luonne ja kurun kutsu!

Tähän yllät uudessa Pyhä Kurun seikkailupuistossa Tajukankaalla.

Pyhätunturi saa omaan luonteeseensa sopivan Via Ferrata-tyylisen seikkailupuiston Pyhä Kurun. Se avataan heinäkuussa 2020 Tajukankaan kallioseinämiin ja -muodostumiin.

Pyhän seikkailupuisto on ainutlaatuinen, eikä

1.6-15.8. joka päivä kello 11-17 16.8.-30.9. joka päivä kello 11-16 Revontuli-Opiston ohjelmassa Luostolla on kesän ja syksyn aikana aivan uusiakin kursseja, kuten kahvakuulailua ulkona, patikkaretkiä Luoston maisemissa sekä kesäistä vesijumppaa. Näitäkin ohjaa Marika. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset www.revontuliopisto.fi Marika on myös koulutettu hieroja/urheiluhieroja. Aikoja voi tiedustella suoraan Marikalta.

Marikan ohjelmatarjonnassa on kesällä ja syksyllä luonto-opastuksia, luontoliikuntaa ja muita liikuntapalveluja.

1.10.-31.10. tiistaista lauantaihin kello 11-15

www.amethystmine.fi

www.pyha.fi www.luosto.fi

14

PYHÄ

KESÄ LUOSTO

www.pyha-luosto.fi

’’

Northern Activities vie melojia jo ensi kesänä erilaisille melojille sopiville, testatuille vesille PyhäLuostolla, mutta myös muualle PohjoisSkandinaviaan Pyhän vetovoima vei ja Antti Siltala ja Venla Saari asettuivat Pyhäjärven kylään, johon rakentavat elämänsä ja yrityksensä.

Antin ja Venlan Northern Activities vie vesille ja tuntureille vuoden kierron mukaan Erä- ja luonto-oppaat Antti Siltala ja Venla Saari asettuivat Pyhäjärven kylään viime syksynä. Ja sinne he myös aikovat rakentaa elämänsä ja yrityksensä.

Northern Activities vie melojia jo ensi kesänä erilaisille melojille sopiville, testatuille vesille Pyhä-Luostolla, mutta myös muualle Pohjois-Skandinaviaan. Haaveissa on pieni hostelli ohjelmapalveluineen ja myöhemmin muutakin toimintaa Pyhäjärven rannalle.

Pyhän seudulta Pyhäjärveltä ja Kemijärveltä sekä Pyhä- ja Javarusjoilta löytyy erilaisille ryhmille sopivia vesiä sup-, kajakki- sekä packraftmelonnnalle. Omatoimisille vuokrataan kalustoa ja kuljetetaan melontapaikalle. Suomen kanoottilii-

ton hyväksymät ohjaajat Venla ja Antti ovat aktiivisia melojia, joilta luontuu erityisen hyvin myös nuotiolla kokkaus.

Kokemusta ja kielitaitoa Antti on toiselta ammatiltaan talonrakentaja ja tarttuu rakennustöihin, kun matkailun puolella on hiljaisempaa. Monipuolinen osaaminen on vienyt häntä ympäri maailmaa. Haastavin taitaa olla seikkailujuoksija Jukka Viljasen opastus ja huolto Grönlannin jäätikön halki ja rakennustyöt etelämantereella.

-Sukellusopastusta Khao Lakissa, erä- ja safarioppaana Pyhä-Luostolla talvikaudet vuodesta 2011 lähtien ja yhden

kesän Kilpisjärvellä, vaellus- ja melontaretkien opastusta Suomen Lapissa vuodesta 2012, yli 30 kesävaellusreissua, 15 talvivaellusta hiihtäen ja kuusi maastopyörävaellusta eri puolilla maailmaa sekä vuorikiipeilyä Skandeilla, Alpeilla ja Andeilla, hän luettelee.

Kokkolasta kotoisin oleva Venla ja hämeenlinnalainen Antti olivat aluksi viisi sesonkia Luostolla, sitten yksi kausi Pyhällä vei mennessään. -Ihastuimme ulkoilupuitteisiin, mukaviin ulkoiluhenkisiin ihmisiin sekä Pyhän yhteisöllisyyteen ja muutenkin hyvään meininkiin, Antti tuumaa.

Antti operoi asiakkaiden kanssa suomeksi ja englanniksi, Venla myös ruotsiksi ja espan-

jaksi. Molemmat ovat kokeneita retkimelojia ja survival-killan jäseniä.

Ekologisuus edellä Anti ja Venla tekevät ohjelmia luonnon ehdoilla vuoden kierron mukaan. Pyrkimyksenä on myös elää omavaraisesti kasvattamalla, keräämällä, metsästämällä ja kalastamalla. Kesälampaitakin on jo ollut.

-Haaveemme on rakentaa Pyhäjärven rannalle vanhantyylinen pihapiiri vanhoine rakennuksineen ja turvekattoineen.

Rakentamiseen käytämme mahdollisimman paljon hengittäviä luonnon materiaaleja. Ekologisuus näkyy myös ohjelmissa, joissa käytetään mahdollisim-

man paljon lähikohteita, jolloin matkustaminen jää vähemmälle.

Antin mukaan Pyhä-Luoston luonnossa ovat rajattomat mahdollisuudet matkailulle. -Sopivan pienten kohteiden, joissa ovat riittävät palvelut asumiseen ja matkailun pyörittämiseen, kysyntä kasvaa. Tänne on ollut helppo tulla ja sopeutua. Täällä on kaikki, mitä ihminen tarvitsee rentoutuakseen. Siksi haluamme tuoda muitakin ihmisiä tänne rauhoittumaan ja kohtaamaan upean luonnon, kiireettömyyden sekä itsensä.

Facebook: Northern Activities, Sposti: anttisiltala@hotmail.com

Kalaan yksin tai kalakaverin kanssa Tekeekö mieli kalaan? PyhäLuostolta ja lähiympäristöstä löytyy kalavesiä tosikalastajille ja harrastelijoille. Kairaan ja vesille voi lähteä luvan kera yhdessä tai yksin. Myös monet ohjelmapalveluyritykset myyvät opastettuja kalaretkiä eri kokoisille vesille. Ja, jos kala ei käy omaan onkeen, voi sillä herkutella ravintoloissa.

Kairan puhtaissa, pienissä puroissa viihtyvän tammukan eli purotaimenen houkuttelu onkeen vaatii taitoa ja hiljaisuutta.

Tammukan hieno maku sitten kyllä palkitsee pyytäjän. Myös haluttua harria eli harjusta käy pyydyksiin. Näiden vesien yleinen kala on hauki, mutta nousee sieltä myös istutettuja kirjolohia, säynäviäkin. Herkulliset ahvenet ottavat myös onkeen.

Kalaan lähtevän kannattaa perehtyä alueen lupakäytäntöihin. Iältään 18-64- vuotiaiden, vieheellä tai pyydyksellä kalastavan pitää maksaa kalastonhoitomaksu. Lisäksi tarvitaan vesialueen omistajan lupa.

Hyvä tietolähde lupa-asioissa on Luontokeskus Naava (p. 0206

Tällainenkin kala saattaa nousta Pyhä-Luoston ja lähialueen vesistä Luoston Klubin isäntä Eero Liikanen näyttää.

39 7302). Kalastusrajoitus.fi -sivuillekin kannattaa kurkata.

Pyhätunturin sylissä sijaitsevat Pyhäjärvi ja Pyhäjoki ovat perinteisiä kalapaikkoja. Ja Pyhäjärven osakaskunta ja Pyhän kyläyhdistyksen jäsenet elvyttävät niiden siika- ja muikkukantaa pyytämällä pois särkikaloja.

Järvessä pyydetään verkoilla ja nuotalla, mutta myös mato-onki, heittouistin ja viehe käyvät. Järven rannoille on helppo mennä lastenkin kanssa ongelle.

Onkiminen ja pilkkiminen yhdellä vavalla ovat yleiskalastusoikeuksia eikä niihin tarvitse erityislupaa. Muita lupia Pyhäjärven osakaskunnan osakkaille ja kylän vakituisille asukkaille myyvät Lucky Ranch (p.

0407540683) sekä Pentti Rantala (p. 0400 132 837). Vierailijat voivat ostaa lupia Luontokeskus Naavasta ja Lucky Ranchista.

Lisätietoa Pyhäjärven kalastuksesta: www.pyhanvedet.fi/ Kemijärven puolella Kemi-, Pyhä- ja Javarusjoki -alueella toimii Ylikylän jakokunta, jonka kalastuslupia myyvät Luontokeskus Naava, Pyhän-

tähti, Lomamökit Sarivaara sekä Jänkäkoira. Vuostimossa toimiva Jänkäkoira myy myös kalastuspalveluja Kemijoelle ja lähivesille, jonne kalastusretkiä tekevät myös Pyhäsafaris ja Kairankutsu.

Luoston alueen kalastusluvista tietävät Luontokeskus Naava ja Lapland Hotel Luostotunturi. Ala-Kitinen kuuluu Kitisen yhtenäislupa-alueeseen, joka käsittää koko Porttipahdan alapuolisen Kitisenjoen aina Pelkosenniemen Kokkosnivan voimalaitokselle saakka.

Luoston kupeessa olevalle Ahvenlammelle on helppo poi-

keta pyytämään vaikkapa lampeen istutettuja pyyntikokoisia kirjolohia tai ahventa ja siikaa.

Lampi sopii heittouisteluun ja pilkintään sekä koko perheen kalastuskohteeksi. Sen ympäri kulkevilta pitkospuilta on hyvä heitellä. Veneen käyttö lammessa on kielletty.

Ahvenlampi on metsähallituksen vapakalastusalue ja kaikkeen kalastukseen, myös onkimiseen ja pilkkimiseen, tarvitaan Ahvenlammen vapalupa.

Sen voi ostaa eraluvat.fi verkkokaupasta, ja Luontokeskus Naavasta.

Kalastusretkiä Pyhä-Luostolla järjestävät mm: • • • • • • • •

Arctic Horizons: www.arctic-horizons.com Adventures in Luosto: www.adventuresinluosto.com FishSki Uski: www.fishski.fi Jaakkolan porotila: www.luostonporosafarit.fi Jänkäkoira: www.jankakoira.fi Kairankutsu: www.kairankutsu.fi Lucky Ranch: www.luckyranch.fi Pyhä Safaris: www.pyhasafaris.com

www.pyha-luosto.fi

PYHÄ

15

KESÄ LUOSTO

Pyhä Unplugged suuntaa jo vuoteen 2021

S

TARKI

OT

TAR

KISTA TIED

Oy yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.

Esiintymispaikkoina ovat upeasta akustiikastaan tunnettu Aittakurun ja lähellä hotellia olevan Tajukankaan ulkoilmalavat sekä alueen ravintolat.

Pyhätunturi Oy:n tapahtumatuottaja Suvi Vuorimäki suuntaa katseen jo kesään 2021 ja lupaa, että artistikattaus tulee olemaan jälleen timanttinen.

Majoitus ja festivaaliliput kannattaa lunastaa heti, kun lipunmyynti alkaa, sillä tapahtuma myydään nopeasti loppuun.

Pyhä Uplugged vetää alueelle noin 2000 festivaalivierasta. pyha.fi/unplugged

pyha.fi/ unplugged

DOT TIE

Pyhä Unplugged yllättää tunturissa tulevaisuudessakin, vaikka tämä kesä jääkin koronan vuoksi väliin. Maamme rakastetut muusikot soittimineen ovat tulleet Pyhälle jo yli 20 vuoden ajan.

Eivätkä he siitä tavasta luovu, sillä kesällä 2021 musisoidaan 29.7.-1.8. Se on jo päätetty.

Unpluggedin luontoon ja saleihin levittäytyvissä konserteissa kuullaan puoliakustista musiikkia moneen makuun; klassisesta vauhdikkaaseen poppiin ja jazzahtavaan kitarataiteiluun. Sitä on luvassa taas vuoden kuluttua maailmanmenon normalisoituessa.

Ensimmäisen kerran jo 1998 järjestetyn Pyhä Unpluggedin taiteellinen johtaja on ollut alusta asti Mato Valtonen ja tapahtuman pääjärjestäjä Pyhätunturi

TAPAHTUMA TA

Pyhä Unplugged- fanit suuntaavat katseensa jo kesän 2021 heinä-elokuun vaihteeseen. Tajukankaan uudistettu miljöö on yksi esiintymispaikka. Sinne, samoin kuin Aittakuruun, pääsee myös rullatuolilla. Kuva Teemu Kuisma.

Musiikki herättää maahiset elokuussa Pyhällä Maahisteatteri herättää musiikin voimin satuolennot elokuussa Pyhällä Astelin maastossa.

Koko perheen esitykseen saavat osallistua niin orkesterissa kuin katsomossa olevat lapset, lastenlapset, vanhemmat ja isovanhemmat.

Lauantaina 1.8.2020 pidettävän musiikkitapahtuman aihepiiri koostuu ympäröivään luontoon ja esityspaikkaan sopivista erilaisista metsän olennoista, kuten maahiset, peikot ja keijut. Musiikin valinnoissa nousee esille erityisesti Marjatta Pokelan panos suomalaisen lastenmusiikkikulttuurin vaikuttajana. Hänen tuotannostaan kuullaan ennestään tuttuja peikkolauluja, mutta myös hieman unohduksiin jääneitä, mutta loistavia sävellyksiä Ohjia tässä projektissa pi-

’’

Maahisteatteri herättää musiikin voimin satuolennot elokuussa Pyhällä Astelin maastossa. tää ja itsekin esiintyy hoitovapaalla oleva 37-vuotias neljän lapsen isä Ville Sorsa. Hän on varhaiskasvatuksen opettaja ja työskentelee esikoulun opettajana Rovaniemellä. Yhden vuoden hän oli myös Pelkosenniemellä musiikinopettajana. Sorsan perhe käy usein Saunavaarassa, jossa Ville saa kansanmusiikkikaverikseen appensa Eero Perttusen. ***** Ville Sorsa on harrastanut musiikkia koko ikänsä sekä säveltänyt ja esittänyt lastenmusiikkia. Rovaniemellä hän on aktiivinen salsatanssija.

Maahisteatterin musiikkiesitys on osallistava ja vuorovaikutteinen. Katsojat pääsevät kuuntelun ja

katselun ohella laulamaan, soittamaan ja tanssimaan. Itse esityksen tekeminenkin on yhteisöllinen ja osallistava projekti.

Paikallisista voimista koostuvassa 10-14 henkilön muusikko-, esiintyjä- ja laulajaporukassa kohtaavat eri sukupolvet.

Taiteen ja musiikin parissa työskentelyssä Villen korostaa yhdessä tekemistä, siksi esityskin on vuorovaikutteinen. -Hankeemme on onnistunut, jos se lisää yhteisöllisyyttä Pelkosenniemellä, auttaa eri sukupolvia ja ennestään toisilleen vieraita kohtaamaan yhdessä tuotetun musiikin äärellä, hän tuumaa.

Maahisteatteri on Astelin maastossa. Sinne opastetaan pitkospuita pitkin. Paikalla on myös kioski, josta saa ostaa suun makeaa.

Tervetuloa!

PEIKKOMETSÄN LASTENKONSERTTI

Maahisteatterissa Pyhätunturilla

lauantaina 1.8. klo 14:00 Ohjaaja: Ville Sorsa Vapaa pääsy!

Konsertti toteutuu koronatilanteen salliessa.

Kulku Astelin rannan parkkipaikalta.

Satuolentoja herätellään Maahisteatterissa elokuun alussa Astelin maastossa. Kuva Hilkka Jankkila.

Järj. Pyhän kyläyhdistys ry

16

PYHÄ

KESÄ LUOSTO

www.pyha-luosto.fi

NLC TAAS 2021!

Kesällä 2021 se tapahtuu!

TA

OT

www.luostosoi.fi Facebook: www.facebook.com/ luostosoi

KISTA TIED

Luosto soi! -festivaalin taiteellinen johtaja on San Franciscon lahden ympäristössä kasvanut viulisti Aku Sorensen, joka asuu nykyään Suomessa ja opiskelee Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla. Hän on Helsingin Kamariorkesterin perustajajäsen ja konserttimestari sekä NYKYensemblen tuottaja ja muusikkona useissa kamarimusiikkiryhmissä. Kuva Panu Pälviä

TAR

Suosiotaan kasvattanut Nuorten LuostoClassic -leiri pitää koronan vuoksi välivuoden, mutta tähtää jo vuoteen 2021. Leiri ja sen yhteydessä olevat konsertit kokoavat nuoria lappilaisia klassisen musiikin osaajia musisoimaan, oppimaan uutta ja esittämään taitojaan myös yleisökonserteissa, joita järjestetään Luostolla ja lähiympäristössä.

NLC-leirin osallistujamäärä on kasvanut vuosi vuodelta ja leiriläiset tulevat tunturiin musisoimaan kerta toisensa jälkeen.

NLC:n taiteellinen johtaja Laura Raudaskoski kertoo, että NLC pitää myös mielessään jo 2020 kesäksi sovitun yhteistyön perinteisen Pyhä Unpluggedin ja uuden Luosto soi! -tapahtuman kanssa. Pyhä Unpluggedin Mato Valtonen sekä Marzi Nyman ovat halunneet nuoret klassisen musiikin osaajat osaksi omaa festivaaliaan. https://luosto.fi/tapahtuma/ nuorten-luosto-classic

HTUMATIED PA

OT

Nuorten Luosto Classicin suosio kasvaa

’’

Vuoden kuluttua 29.7-1.8. klassisen musiikin festari kokoaa Luostolle ja lähiympäristöön suomalaisia ja kansainvälisiä kamarimusiikin huippuesiintyjiä.

Klassinen musiikki palaa Luostolle Luosto soi! -festivaali palauttaa klassisen musiikin Luostolle, vaikka tämän kesän festivaali koronan vuoksi joudutaankin siirtämään kesälle 2021. Vuoden kuluttua 29.7-1.8. klassisen musiikin festari kokoaa Luostolle ja lähiympäristöön suomalaisia ja kansainvälisiä kamarimusiikin huippuesiintyjiä. Silloinkin teemana on musiikin sekä luonnon ja ilmaston yhteys.

Luosto soi! jatkaa aiemmin järjestetyn, arvostetun Luosto

Classicin viitoittamaa tietä.

Kesällä 2021 festivaalin rakenne ja ohjelmisto on tarkoitus toteuttaa 2020 suunnitelmien mukaisesti. Tapahtumapaikkoina ovat Luosto, Sodankylä ja Pyhätunturi.

-Perusteellisen harkinnan jälkeen teimme siirtopäätöksen raskain mielin, mutta tärkeinä tässä tilanteessa on yleisön, esiintyjien ja kaikkien tapahtuman toteuttajien terveys ja turvallisuus, sanoo festivaalin tai-

teellinen johtaja Aku Sorensen.

Kaikilla kesän 2020 lipuja ostaneilla on mahdollisuus käyttää liput ensi vuoden festivaalilla, eikä siirto vaadi mitään toimenpiteitä lippuja ostaneilta. Liput voi myös palauttaa 30.7.2020 mennessä, jolloin lippujen hinnat hyvitetään pois lukien Ticketmasterin käsittelykulut.

-Vaikka nyt jouduttiinkin luopumaan upean ja monipuolisen ohjelmiston esittämises-

tä tulevana kesänä, festivaalin järjestävällä Kuusikko soi ry:llä on tavoitteena järjestää loppusyksystä pienimuotoinen musiikillinen kulttuuriviikonloppu, jos epidemiatilanne sen suinkin sallii. Seuraamalla verkkosivua www.luostosoi.fi ja Facebooksivua www.facebook.com/luostosoi saat ajankohtaista tietoa festivaalin tilanteesta.

S TARKI

DOT TIE

TAPAHTUMA TA

Kemijärvi soi vuoden päästä 2021!

TA

T DO

https:// pyha.fi/tapahtuma/ pyhan-ruska/ruska-race

TA RKIS TIE

Ruska Race tarjoaa haastetta ja nautintoa Pyhän hienoissa maisemissa. Kuva KotaCollectivePhoto

Ruska Race liikuttaa koko perhettä Koko perheen Ruska Race -seikkailutapahtumassa l2.9.2020 liikutaan pyöräillen, meloen ja patikoiden Pyhän ruskamaisemissa. Hyvä fiilis vetää monet mukaan vuosittain. Porukkaa on ympäri Suomen, joukossa joku ulkomainenkin.

Ruska Race -tapahtuman järjestää Lucky Ranch. Perinteisen 31 kilometrin matkan lisäksi on

tarjolla haastavampi, jättipitkä 55 kilometrin reittikin. Siinä pyöräillään 25 kilometriä, melotaan 20 kilometriä ja patikoidaan vielä 10 kilometriä. Matkaan saa polkaista sähköpyörälläkin.

Lähtö on luontokeskus Naavan pihapiiristä. Maastopyöräreitti kulkee Pyhäjärven kylään.

Melonta on hitaasti virtaavalla Pyhäjoella. Patikointiosuus kul-

kee Pelkosenniemelle johtavan tien sillalta kohti Soutajaa ja Aittakurua. Matkaan mahtuu mutkia ja kahvitauko laavulla.

Maali on Tajukankaalla, jossa on mahdollisuus myös ruokailuun.

Osallistumismaksu sisältää itse osallistumisen ja kanootin. https://pyha.fi/tapahtuma/ pyhan-ruska/ruska-race

Maamme pohjoisin pop- ja iskelmäfestivaali ”Kemijärvi soi!” tähtää jo vuoteen 2021.

Koronan aiheuttaman yleisötapahtumien järjestelykiellon vuoksi tämäkin paljon odotettu kesätapahtuma joudutaan alkavalta kesältä perumaan, mutta vuonna 2021 heinäkuun 23.-24. päivinä kokoonnutaan ”Kemppaan” sitäkin komeammin ja kovalla kattauksella.

Kemijärvi Soi! –kesäfestari piti tänä kesänä järjestää ensimmäisen kerran Suomen pohjoisimmassa kaupungissa.

Tapahtuma kuuluu tasokkaaseen eri puolilla Suomea järjestettäviin kaupunkifestivaalien ketjuun. Soi-tapahtumat ovat kiinnostaneet yleisöä ja saaneet kiitosta vetovoimaisesta esiintyjäkaartista ja laadukkaista järjestelyistä.

Tämän kesän nimekkääseen esiintyjäjoukkoon oli

kiinnitetty Suvi Teräsniska, norjalainen Mari Boine, Laura Voutilainen, Neon 2, Kolmas Nainen, Miljoonasade, Arttu Wiskari, Antti Ketonen, Samuli Edelmann & Orkestra Suora Lähetys, Mamba ja Dingo, joista ainakin osa nähdään tapahtumassa kesällä 2021.

Kesän 2020 tapahtumaan jo ostetut pääsyliput käyvät sellaisenaan heinäkuussa 2021.

HUOM! Ja kaikkia kesän 2020 tapahtumaan lipun ostaneita ja säästäneitä festivaalivieraita odottaa portilla heinäkuussa 2021 Super-yllätyslahja!

Lippurahojen mahdollista palautusta koskevat ohjeet löytyvät lipunmyyjän nettisivuilta: www.ticketmaster.fi ja/tai www. lippu.fi . Pääsylipuista rahat palautetaan 31.5.2020 asti.

Lisätietoja lasse@norres.fi ja www.rh-entertainment.fi

PYHÄ

PAHTUM A A TA

Horseback riding tours starting from €

70

DOT TIE

Luosto Racingin uutuus on Orresokan lenkki

OT

www. ounaksenpyorapojat.fi

Book online www.luckyranch.fi/ book-online Pyhäntie 1210 98530 Pyhätunturi 040 754 0683

TAR

Heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestetään Luostolla perinteiset kansainväliset Luosto Racing Weekend maantieajot. Kilpailuihin odotetaan osallistujia eri puolilta Suomea ja vuosi vuoden jälkeen paikalle saapuvia ketjunpyörittäjiä Norjasta ja Venäjältä.

Tällä kertaa viikonlopun uutuutena on kaikille sopiva Orresokka edestakaisin-pyöräily. Kiertämällä Orresokan vapaavalintaisella pyörällä saa arvan, jolla osallistuu tuliterän Jopon arvontaan. Jos kiertää 5,5 kilometrin reitin myös toiseen suuntaan, saa kaksi arpaa. Tapahtuma soveltuu mainiosti myös senioreille ja lapsille. Suositeltavaa on vaihteellinen pyörä pitkien mäkiajojen helpottamiseksi. Osallistuminen arvontaan on ilmainen, kertoo järjestäjän Ounaksen PyöräPojat ry:n Markku Väyrynen.

Kilpailut aloitetaan lauantaina 4.7. Luostolta Pyhän suuntaan ja takaisin ajettavalla aika-ajolla. Sunnuntaina 5.7. pohkeita koetellaan pisimmillään lähes 100 kilometrin yhteislähtöisellä maantieajolla. Tämän ajon aikana Jopoa mielivät voivat kiertää kevyen liikenteen väylää kaikessa rauhassa taukoja pidellen.

Sopivalla ajoituksella näkee ylämäkeä kipuavia kilpailijoita. Yleensä kilpareitillä kärki pitää sen verran rapsakkaa vauhtia, että porukkaa tulee perässä joko yksin tai pieninä ryhminä. Siinä voi kannustaa vastaan tullessa puolin ja toisin!

Palkintojen jako on Hotelli Luostotunturin auditoriossa, missä yhteydessä arvotaan myös Orreso-

17

KESÄ LUOSTO TARKI ST

www.pyha-luosto.fi

KISTA TIED

Mountain bike rental guided tours

30€/day 65€

25€/h guided tours 65€ suP rental

accoMModation canoe rentals

30 65€

€/day/person including pick up / drop off

guided tours

Tommi Martikaisella on Luosto Racingin 30 kilometrin aika-ajoreitin ennätys.

kan kiertäneiden kesken pyörän voittaja. Arpaonneaan jännittävät ehtivät pulahtamaan vaikka kylpylässä.

Mikäli haluat tulla kokeilemaan tunnelmaltaan kiiteltyä kil-

vanajoa, voi tapahtumaan osallistua ajamalla harrastesarjassa. Tapahtumasta kesän edetessä saa lisätietoa järjestäjän sivuilta, Merkku Väyrynen vistittää. www.ounaksenpyora-pojat.fi.

real laPPisH eXPeriences – all year round with a good flow –

Paintball 30€ FisHing tours 65€ Private lake side sauna starting from 25€/person

Pyörällä myös maastoon

S TARKI

OT

KISTA TIED

Pyhä-Luosto MTB – maastopyörätapahtumassa elokuun lopulla polkaistaan maastoon ja teille kilpailumielessä ja mukavasta menosta nautiskellen. Uutuutena ovat e-bike sarjat.

Lauantaina 29.8. klo 11 starttaa rinneravintolaCallen edustalta ensim-

TAPAHTUMA TA pyha.fi/ tapahtumat/ tunturi-mtb

TAR

Pyhä-Luosto MTB 29.8.2020

mäisenä 81 kilometrin kilpasarja Pyhä-LuostoPyhä. Heti perään lähtevät elämyssarjojen Pyhä-Huttujärvi-Pyhä tai Pyhä-Latvavaara-Pyhä (30 km tai

DOT TIE

Pyhä-Luostolta löytyy reittejä sekä peruspyöräilijöille että haastettava kaipaavalle maastopyöräilijöille.

Pyöräily on sallittua sulan maan aikana useimmilla PyhäLuosto kansallispuiston merkityillä reiteillä. Pyöräreittejä löytyy myös kansallispuiston ulkopuolelta Pyhällä Soutajalta ja lähikylästä Vuostimosta sekä Luostolla Orresokasta. Tietoa: https://luosto. fi/aktiviteetit/pyoraily ja https://pyha.fi/aktiviteetit/ pyoraily

50 km) polkijat. Perheille on tarjolla 15 kilometrin Pyhäjärven ympäriajo, jossa vieraillaan Lucky Ranchin hevostilalla.

Osallistumismaksu sisältää kilpailuoikeuden, ajanoton kilpasarjassa, juomahuollon, keittolounaan, palkintojen arvonnan sekä saunaillan Lucky

Ranch saluunalla.

After race ja arvonta ovat Callen terassilla klo18:00. Pyöräilypäivää jatketaan Callen iltamilla klo 22 alkaen.

https://pyha.fi/tapahtuma/ tunturi-mtb Pyörävuokrausta mm: info@pyhahippu.fi

18

KESÄ LUOSTO

www.pyha-luosto.fi

PAHTUM A A TA DOT TIE

TARKI ST

PYHÄ

OT

TAR

tunturimaraton.fi pyha.fi

Pyhän Maraton haastaa kokeneetkin polkujuoksijat, mutta sopii myös vasta-alkajille ja harrastajille.

KISTA TIED

Pyhän Maraton haastaa ja palkitsee Neulasbaanaa, rakkakivikkoa, latu- ja tiepohjia, pururataa, piinaavia nousuja ja palauttavia myötäsiä upeissa tunturimaisemissa Suomen vanhimmassa kansallispuistossa.

Kaikkea tätä pääsevät maistamaan toisiaan ja itseään haastavat polkujuoksijat taas elokuussa 2020.

Pyhä-Luoston maisemissa 14.-16.8 juostava

tunturimaraton on kokeneiden polkujuoksijoiden mukaan Suomen teknisin ja monipuolisin polkujuoksukisa. Varsinainen kilpailu on lauantaina 15.8.2020.

Tarjolla ovat 43 kilometrin Tunturimaraton, 21,5 kilometrin Tunturipuolikas ja aloittelijan tai sprintterin Tunturikymppi. Reittien ja tapahtuman keskuksena on Hotelli

PESULAPALVELUA • • • • •

Matot, verhot, täkit, tyynyt...

Kemialliset pesut Liinavaatevuokraus Kuljetuspalvelu Haalareiden pesu ja korjauspalvelu • Huollamme liinavaatteet!

Kuljetuspalvelu arkipäivisin!

Kysy tarjous!

Puh. 0440 525 440, 0440-765 203, Varastotie 18, 98100 Kemijärvi www.kemijarvenpesuyhtyma.fi

Pyhätunturi. Tapahtuman järjestää Northern Ultra Trail Service – NUTS oy.

Osallistumismaksu sisältää huoltopisteiden juoma- ja energiahuollon, maalissa soppalautasen juoksukumppanien seurassa ja peseytymisen. Jos matka jää kesken, huolto tuo perille.

Maratonille ja tunturipuolikkaalle lähdetään Tajukankaan ja Aittaku-

run kautta ja edetään Karjujuomalammen ja Annikinlammen kautta Huttulomaan, mistä palataan hieman eri reittejä myöten

takaisin. Viimeinen, sisua vaativa rutistus on nousu Kultakeron huipulle. Siitä sitten lasketellaan maaliin hiihtorinnettä pitkin.

Kokeneen juoksijan Henri Ansion vinkkejä: Alkuun pääsee tavallisilla juoksukengillä. Matkojen pidetessä ja juoksualustojen haastaessa lisää, ovat polkujuoksua varten suunnitellut juoksukengät tarpeen. Ne pitävät ja suojaavat varpaita ja jalkapohjia. Juostessa on hyvä katsoa polkua 5-10 metriä edemmäs, jotta ehtii suunnitella, mihin kohtaan astuu.

Tunturikympin reitti vie aloittelijan tai sprintterin jylhiin kuruihin ja tunturiaukeille. Reitiltä löytyy sekä helppojuoksuista neulasbaanaa että ketteryyttä testaavaa rakkakivikkoa. info@nuts.fi, p. 0400 816 875 teetakkula@gmail.com, p. 00358405544783 info@pyha.fi

Katja ja Marjaleena viihtyvät Pyhän poluilla Rovaniemeläiset Katja Jussila ja Marjaleena Pyhäjärvi viettävät perheineen Pyhällä lomia ja retkeilevät. Monipuolista liikuntaa harrastaville ystävyksille osallistuminen Pyhän Maratonille on ensi sijassa itseään haastamista. -Se fiilis, kun ylittää maaliviivan ja se tapahtuman yhteishenki, jossa kaikki kannustavat toisiaan, he kuvaavat. Nautintoa eivät ole vieneet edes nilkan nyrjähdys tai naamalleen meno juurakossa.

Te r v e y d e n h o i t a j a Marjaleena Pyhäjärvelle ja hänen miehelleen Mar-

kolle Pyhä on lapsuuden kotitunturi, jossa olevalla mökillä vietetään lomaaikoja ja tutustutetaan omia lapsia tunturiviisikon luontoon. Varhaiskasvatuksen opettaja Katja Jussila asui lapsuudessaan Pelkosenniemellä ja viihtyy nykyisin oman perheensä kanssa Pyhällä. Se on henkireikä, jossa koko perheelle löytyy harrastuksia.

Marjaleena on juossut Tunturikympin kerran ja Tunturipuolikkaan kahdesti. Ei kilpailun vuoksi vaan haastaakseen itseään ja nauttiakseen tuntu-

riluonnosta juoksemalla poluilla ja rinteillä sekä kiipeämällä lopuksi Kultakeron huipulle ennen maalia. Mukava muisto on jäänyt, kun omat vanhemmat yllättäen olivat kannustamassa reitin varrella.

-Maastossa on vaihtelevasti korkeuseroja, kivirakkaa, polkuja ja juurakkoa. Reitillä on tositaitavia ja nopeita juoksijoita, mutta myös varovaisempia menijöitä, osalla kävelysauvat mukana. Polkujuoksuun voi valmistautua rakentamalla peruskuntoa ja juoksemalla monipuolisilla poluilla epätasaisessa

Ystävykset Marjaleena (vas.) ja Katja viihtyvät Pyhän rinteillä ja poluilla. Polkujuoksuun he osallistuvat itseään haastaen ja nauttien tunturin upeista maisemista.

maastossa säännöllisesti. Netistä löytyy ohjeita, Marjaleena vinkkaa.

Tavalliseksi kuntoilijaksi itseään kuvaava Katja on juossut Pyhän maratonin kahdesti testatakseen itseään. Polkujuoksuun valmistautuminen motivoi uudella tavalla ja tuo myös vaihtelua muuhun kuntoiluun ja treeneihin. Katjan repertuaariin kuuluvat juoksun ohella kuntonyrkkeily, hiihto sekä maantie- ja maastopyöräily.

Pari viikkoa ennen maratonia Katja tankkaa enemmän hiilareita ja harrastaa vähemmän teholiikkumista. Peruslenkkeily ja kävelyä riittävät. Maratonilla hänen repustaan löytyy nestettä, idealside, avaruuspeitto, energiageeli sekä hiilarija suklaapatukoita.

Vaikka tunturin kivirakoilla, portailla, karikoilla ja raskailla nousuilla juoksu on ihan eriä kuin asfalttijuoksu, pärjää siellä perushyvällä kunnolla, Katja vakuuttaa. Mutta, jos haluaa tavoitella jotain aikaa, pitää olla realistinen maaston erityisyyden vuoksi.

www.pyha-luosto.fi

PYHÄ

19

KESÄ LUOSTO

’’

Someviestinnän ydinsisällöiksi ovat valikoituneet laadukkaat peruspalvelut kaikenikäisille, luonnon läheisyys sekä yhteisöllisyys – eli tavallisen perheen elämän hyvinvoinnin peruspilarit, joista Sodankylä haluaa kertoa.

Laadukkaat mökit ja lomahuoneistot välittää 24 vuoden kokemuksella

KESÄMÖKKI ALK. 58€/VRK

Tilaa myös lisäpalvelut helpottamaan lomaasi: u liinavaate- ja siivouspalvelut

Tarkista aukioloaika osoitteesta luosto.fi

#vaihtovuosisodankylässä -somerealitysarjassa ammattitubettaja Inari Fernández kertoo päivittäin perheensä arjesta Sodankylässä ja markkinoi kuntaa.

Inari avaa somessa perhearkeaan Sodankylässä Ammattitubettaja Inari Fernández muutti viime kesänä vuodeksi Sodankylän Vuojärvelle tekemään ideoimaansa #vaihtovuosisodankylässä -somerealitysarjaa. Ja Luostosta tuli koko perheen kotitunturi, jonne tuodaan myös vieraat.

Sarjassa hän kertoo päivittäin perheensä elämästä Sodankylässä. Sarjan päättyäessäkin he aikovat jäädä Sodankylään.

Lapsiperheen arki napapiirin pohjoispuolella kiinnostaa muitakin, sillä Inarin Äidin Puheenvuoro -kanavaa seuraa kuukausittain 100 000 kävijää. YouTubeen tulee uusi vlogi kerran viikossa ja Instaan #vaihtovuosisodankylässä. joka päivä on. Vajaan vuoden aikana Inarin puheenvuoroja on katsottu liki 40 miljoonaa kertaa.

-Moni muukin miettinee tällaista elämänmuutosta ja entisen kotiseudun kuulumiset kiinnostavat.

Toki Lapin eksotiikkakin kiehtoo aina, Inari pohtii someviestiensä suosiota.

Someviestinnän aiheet vaihtelevat veden ja taivaan välillä. Ydinsisällöiksi ovat valikoituneet laadukkaat peruspalvelut kaikenikäisille, luonnon läheisyys sekä yhteisöllisyys – eli tavallisen perheen elämän hyvinvoinnin peruspilarit, joista Sodankylä haluaa kertoa.

Inarin työhön kuuluvat myös kuntamarkkinointi sekä kunnan brändityön ja somestrategian konsultointi.

Luontoon kotiovelta Inari Fernández iloitsee, että luonto on kotiovella eikä siellä käyntiä tarvitse kalenteroida. Kotirannasta siintää Luosto ja kauempana myös Etelä-Lapin suurtunturi Pyhä. -Luoston ikimetsä, hiljaisuus ja taianomaisuus energisoivat. Reitit on merkitty hyvin ja tekemistä löytyy koko perheelle. Inari toivookin, että Luostoa brändätään entistä vahvemmin perhetunturina.

Tänne mahtuu myös pieniä perheyrityksiä, hän viestittää.

Vanhempiensa Lappiihastuksen mukaan nimensä saanut Inari on paljasjalkainen stadilainen Lauttasaaresta, mies espanjalainen. Hyppy lähes tuhannen kilometrin pää-

hän Vuojärvelle oli Inarin pitkäaikaisen haaveen täyttymys, jonka sinetöi markkinointisopimus Sodankylän kunnan kanssa.

Liikunnanopettajamies sai töitä opettajana ja lapset pääsivät tuhannen oppilaan koulusta pieneen kouluun, jossa opettajalla on aikaa jokaiselle lapselle. Lähiyhteisönä on Vuojärven noin 70 asukkaan kylä, jossa naapuri voi piipahtaa porstuaan ilman selkeää syytä. -Ja täällä vieras kutsutaan aina pirttiin ja keitetään kahvit, Inari opastaa.

Vuojärven kyläseuralta vuokratusta kodistaan, 125-neliöisestöä Villa Vuojärvestä perhe liikkuu ympäri Lappia. Pihapiirin vierastaloon sopivat ystävätkin majoittumaan, mitä kaupunkikodissa ei voi

ajatellakaan. Ja tositärkeiden ihmisten kanssa Inari ehtii pitämään enemmän yhteyttä kuin Helsingissä.

-Täällä kiteytyvät elämän perusasiat – ajassa ja hetkessä eläminen. Muutto pohjoiseen vei Helsingin kiireen ja ahdistuksen eivätkä ne ole palanneet vaikka töitä on entiseen malliin.

Luonto on läsnä koko ajan ja kaikilla aisteilla, mikä pitää kokea itse.

Latu on lähietäisyydellä ja moottorikelkalla pääsee pihalta. Kesällä vaihdetaan kulkupeliä tai liikutaan jalkaisin lähimaastoissa ja parin penikulman päässä olevalla Luostolla.

Ovathan Lapin välimatkat pitkät, mutta ruuhkissa ei tarvitse ajaa ja matka joutuu.

-Jos miehen työ varmistuu, niin pitempiaikainen lappilaisuus kiinnostaa, sillä minä voin tehdä yrittäjän työtäni missä vain. Netin nopeus 100-vuotiaassa pirtissämme on nopeampi kuin Helsingissä koskaan.

Sodankylään muuton jälkeen mies ei ole käynyt stadissa kertaakaan, Inari itse muutaman kerran työnsä vuoksi.

Instagram: https://www.instagram. com/aidinpuheenvuoro_ official/?hl=fi Youtube: https://www.youtube. com/channel/UCyY_ FrSa64gKNSyNdS23ydw

www.pyha.fi www.luosto.fi

Rento ja hyvän tuulen seurustelu- ja ruokaravintola Luoston keskustassa.

Tarjolla perinteisiä Lapin makuja unohtamatta pizzoja sekä burgereita.

www.punakettu.fi

Punaketun catering palvelut sekä ryhmäruokatilaukset 0207107790

20

’’

PYHÄ

KESÄ LUOSTO

Hämyisen savusaunan lempeissä, yhdeksän tuntia kypsyneissä löylyissä aika ja arki unohtuvat.

www.pyha-luosto.fi

Kairosmajan savusaunassa unohtuvat aika ja arki Kairosmajalla ihan Pyhäjärven rannassa lämpiää aito savusauna kesäkautena noin kerran viikossa.

Hämyisen savusaunan lempeissä, yhdeksän tuntia kypsyneissä löylyissä aika ja arki unohtuvat, Kairosmajan isäntä Timo Ylitalo lupaa.

Savusaunan lämmitys on päivän mittainen tapahtuma. Saunan lämmitys alkaa aikaisin aamulla, kun liki kaksimetriset halot laitetaan isoon tulipesäsään. Saunan räppänät avataan ja saavit siirretään pukuhuoneeseen savulta suojaan. Kahden pesällisen jälkeen hiillos saa hiipua useamman tunnin.

Hiillosta karhitaan useita kertoja, jotta lämpö leviää

tasaisesti.

Kuuma vesi lämpiää saunan ulkopuolella vesipadassa. Ennen saunojien tuloa uunista tyhjennetään tuhkat ja kiukaalle heitetään häkälöylyt. Kun vielä lauteet on lakaistu ja saavit täytetty järvivedellä, on sauna, yhdeksän tuntia uunin sytyttämisen jälkeen, valmis kylpijöitä varten.

Saunasta pääsee vilvoittelemaan puhtaaseen Pyhäjärveen.

-Ja savusaunassa ei heitetä löylyä ämpärikaupalla vaan lämpöä houkutellaan esille vähällä vedellä, Timo muistuttaa.

Kairosmajan savusauna on pääsääntöisesti niin sanottu sekasauna ja siksi siellä käytetään uimapu-

kuja. Savusaunaa lämmitetään toukokuun lopusta lokakuun alkuun noin kerran viikossa. Savusaunapäivä vaihtelee kauden aikana viikoittain. Mutta se on jo nyt varmaa, että keskikesän juhannussavusauna on lämmin aattona 19.6. klo 16-21 (uimapuvut).

Nettisivuilta ja lehdistä löytyy tarkempaa tietoa savusaunapäivistä.

Saunamaksu on 10,-/hlö.

Savusaunaa lämmitetään myös tilauksesta ja silloin sauna on käytettävissä neljä tuntia. Tilauksesta savusaunan lämmittäminen maksaa 250,-/kerta. www.kairosmaja.fi

Kairosmaja - lähellä Pyhää!

Kairosmajan savusaunan lämmitys on koko päivän projekti.

Kairosmajan monipuolisen vuosiohjelman löydät ja voit tallettaa osoitteesta: https://www.kansanraamattuseura.fi/files/17678/Kairosmajan_vuosiohjelma_2020_low.pdf

www.pyha-luosto.fi

PYHÄ

21

KESÄ LUOSTO

Pyhän vahva yhteisöllisyys luo vetovoimaa Pyhän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Mika Kari perheineen tulee mielellään Pyhälle ja miettii myös entistä vakinaisempaa asumista tunturissa.

-Täällä on hyvä asua ja helppo hengittää. Tällaista yhteisöllisyyttä emme ole kokeneet muualla.

Osa palveluista on kauempana eikä kaikkea saa lähikorttelista, mutta Pyhä puistoineen, nykyisine palveluineen ja yhteisöllisyydellään vetää muuttajia. -Kun Pyhän päiväkoti saadaan vakinaistettua ja kunnan kouluasiat kuntoon, vetää Pyhän imu kunnan väkimäärän ja talouden nousuun.

Mahdollisuutemme ovat yhteistyössä. Mika Kari uskoo.

Pyhän kyläyhdistyksen alueella asuu noin 240 ihmistä; alkuperäisiä, paluumuuttajia ja uusia tulokkaita. Joukossa on eritaustaisia ihmisiä, kun valtaosa yrityksistä ja työpaikoista liittyy matkailuun.

Pyhän kylältä löytyy jo paljon ympärivuotisia palveluita. Mika listaa: laajavalikoimainen lähikauppa lääkekaappi- ja postipalveluineen, liikekeskus, hyviä ravintoloita, rakennus- ja kunnossa-

’’

Pyhän alueella on parikymmentä alle kouluikäistä ja lähes saman verran kouluikäisiä lapsia. Viime syksynä avattiin Kuusirannan päiväkoti, jota Mika luonnehtii Suomen hienoimmaksi päiväkodiksi.

Pyhän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Mika Kari viihtyy vaimonsa Maijan ja poikansa Leon kanssa Pyhällä mainiosti ja he miettivät entistä vakinaisempaa tunturiasumista.

pitopalveluita, parturi ja hierontapalveluita, vuokraamoita ja luontoaktiviteettien tarjontaa unohtamatta Metsähallituksen luontokeskusta Naavaa.

Toivomuslistalla ovat sisäliikuntatilat.

Alueella on parikymmentä alle kouluikäistä ja lähes saman verran kouluikäisiä lapsia. Viime syksynä avattiin Kuusirannan päiväkoti, jota Mika luonnehtii Suomen hie-

noimmaksi päiväkodiksi.

Koulua käydään kirkonkylässä.

Kehittyvä kylä Torniosta kotoisin olevan Mika Karin perheeseen kuuluvat Maija-puoliso ja 3 vuotias Leo-poika. Mika ihastui isommista tunturikeskuksista poikkeavaan Pyhän tunnelmaan pari vuosikymmentä sitten ja hankki lomahuoneiston

vuosituhannen alkaessa.

Nyt kakkoskotina on Soutajan kupeeseen rakennettu talo, jossa viihdytään, kun työt pääkaupunkiseudulla sen sallivat.

Ajatuksissa on nykyistä vakinaisempi asuminen Pyhällä, jossa koko perhe viihtyy ja joka tuntuu oikealta kodilta, Pyhän asukasmäärä ja palvelut lisääntyvät.

Tontteja on tarjolla niin keskuksessa kuin syrjem-

pänä.

-Juuri kaavoitettu Kanervikkokadun alue alkaa rakentua, mutta kaikkea vakinaista asumista ei mielestäni pitäisi väkisin yrittää ohjata yhdelle alueelle, sillä useat Lappiin muuttoa suunnittelevat haluavat valita oman näköisensä paikan. Kausityöntekijöille ja vakituisesti asuville tarvitaan lisää vuokra-asuntoja.

Pyhän valtit lumi ja kansallispuisto Parin osakkuusyrityksen kautta itsekin Pyhän majoitus- ja kehitystoiminnassa mukana oleva Mika

Kari uskoo Pyhän vahvaan kasvuun. Valtteina ovat lumivarmuus ja kansallispuisto, jonka reiteille ja luonnonrauhaan on lyhyt matka tiiviisti rakennetusta keskuksesta. Hän toivoo, että Pyhä säilyykin elämyksellisenä ja ihmisläheisenä keskuksena.

Pyhäjärven ja Pyhäjoen merkityksen Mika uskoo kasvavan kesämatkailun lisääntymisen myötä.

Talvimatkailussakin niillä on nykyistä enemmän annettavaa.

Kyläyhdistys tuo järveä esiin uimarantaprojektillaan ja osakaskunnan kanssa kehitetään vesien kalakantaa.

PYHÄN KYLÄYHDISTYS Pyhäjärven ja Pyhän kylien yhteinen kyläyhdistys perustettiin vuonna 2017. Se parantaa vakituisten asukkaiden, mökkiläisten ja vierailijoiden hyvinvointia luomalla yhteistä toimintaa ja hyvän elämän edellytyksiä. Keskeistä on pienten, mukavien tapahtumien järjestäminen, joissa vakituiset ja kausiasukkaat voivat tavata toisiaan.

Yhdistys järjesti 2018 ”Palvelukokeiluja Pyhällä” -hankkeessa lapsiperheiden tapahtumia, kuten sirkuspajan, muskareita ja muuta luovaa toimintaa. ”Yksi yö jouluun” -musiikkitapahtuma on järjestetty parina jouluna. Syksyllä kokoonnutaan yhteen ”Syysvalakioille”.

Pelkosenniemeläisille 3-5 vuotiaille on talven aikana järjestetty laskettelukerho yhdessä alueen yrittäjien kanssa. Tarkoitus keväällä oli järjestää myös ilmaiskursseja perinteiseen ja luisteluhiihtoon, sekä Asahikursseja.

Kesällä olisimme olleet mukana Suomi saunoo -tapahtumassa edellisvuoden tapaan, mutta korona sotki suunnitelmat useimpien tämän vuoden tilaisuuksien osalta. Tulevana kesänä kuitenkin on tarkoitus talkoilla Oravanrantaan kylän yhteinen uimaranta laitureineen ja uimakoppeineen kyläyhdistyksen talkootyöllä ja Leader Pohjoisimman Lapin tuella.

Rajaojan varrella oleva Maahisten Maan näyttämöä on kunnostettu jo edellisenä kesänä ja tilanteen niin salliessa on tarkoitus järjestää pienimuotoinen maksuton Lasten Unplugged -tapahtuma Maahisten maan ulkoilmateatterissa.

Tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen onnistuu kunnan, kyläläisten, yhdistyksen jäsenten ja yritysten yhteistyöllä. Tapahtumiin ovat tervetulleita myös Pyhällä vierailevat ja lähialueella asuvat. www.pyhankylayhdistys.fi/

Pyhän alue on noin 240 asukkaan yhteisö, jossa viihtyvät niin vakituiset asukkaat, paluumuuttajat kuin vieraatkin. Kuva Hilkka Jankkila

22

PYHÄ

KESÄ LUOSTO

www.pyha-luosto.fi

Vietä kanssamme värikäs lapin ruska!

Kairosmaja Revontulikappeli on avoinna päivittäin hiljentymistä ja tutustumista varten klo 7–22.

Tarjoamme koToisaa majoiTusTa lomahuoneistoissa, mökeissä ja uusissa Aurora Suiteissa ympäri vuoden.

Varaathan majoituksen hyvissä ajoin!

Seuraa ohjelmapalvelujamme www.pyhanasteli.fi ja Facebookissa: Pyhän Asteli

PYHÄN ASTELI LO M A K E S K U S

H O L I D AY V I L L A G E

Astelintie 1, 98530 Pyhätunturi • +358 (0)40 188 77 77 • info@pyhanasteli.fi www.pyhanasteli.fi

Uutuus!

Bed & breakfast/aamiaismajoitus 39 €/hlö, lisäyö 30 €/hlö

Kairosmajan kahvila-myymälä avoinna 11–17 Rantasauna to-ti klo 15–17, ke klo 15–19, hinta 9 €/hlö Tilaussauna 50 €/1,5 h, savusauna kerran viikossa Tarkempi ohjelma kairosmaja.fi ja pyha.fi

Kairosmaja – lähellä Pyhää.

Varaukset puh. 0207 681 730

Olet lämpimästi tervetullut Kairosmajalle!

Nyt on korjaustöiden aika!

Kaipaako kiinteistösi: • yläpohjan tai vesikaton kunnostusta • sauna- ja pesutilojen uusimista tai muuta kunnostamista OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ: Lisätietoja: www.lapinkero.fi

Kappelitie 2, 98530 PYHÄTUNTURI kairosmaja@sana.fi, kairosmaja.fi

www.pyha.fi www.luosto.fi

TEEMME SINULLE VELOITUKSETTA TARJOUKSEN. RAKENNUSLIIKE

LAPINKERO KIINTEISTÖHUOLTO

TERÄSTUOTTEET

HUOLTOKERO OY

AVOINNA ark. 7-16

SÄDETIE 4, 98530 PYHÄTUNTURI Puh. 016-882 833 LUOSTON TOIMIPISTE LAAVUTIE 1, 99555 LUOSTO huoltokero@lapinkero.fi www.huoltokero.fi

BIGGA PIHAGRILLIT JA -KEITTIÖT

Huoltaa pyhän ja arjen!

Julisteet Jättikuvat 4-väritarrat Mainoskilvet Mainostekstiilit Tekstiilipainatukset

&0400-391 839 | mainosvaltti@saunalahti.fi www.mainosvaltti.fi Luusuantie 8 | Kemijärvi

Suositut pihakeittiöt ulko-, laavu- ja kotagrillit Peltisepänliike H.Peura Oy

www.sheikki.fi

www.pyha-luosto.fi

PYHÄ

23

KESÄ LUOSTO

Tuormus - Lapin kaskinaurisolut tuli markkinoille Nauris tuli Suomeen esihistoriallisena aikana, mutta vasta nyt on saatu ensimmäinen naurisolut Tuormus. Jaakkolan tilan isäntä Jani esittelee tulokasta, hunajaista Lapin kaskinaurisolutta, joka tarjoillaan arktisen kylmänä.

Tämä, vanhalla saksalaisella menetelmällä käytetty hapanolut saa makunsa naurismehusta, lappilaisesta hunajasta ja pohjoisen vedestä – kaikki puhtaita lähituotteita.

Olutta pääsivät ensimmäisenä makustelemaan Pyhä-Luoston matkailijat. Nyt Tuormus on tullut myös Helsinkiin hyvästä ruoasta ja oluista nautiskelevien ravintolohin ja kauppoihin, Jani kertoo.

Jaakkolan tilalla Pelkosenniemen Kairalassa Kitisen rantamailla on kaski- eli huhtanaurista viljelty liki 350 vuotta.

Tilalta lähtee markkinoille kymmeniä tonneja naurista eri muodoissa. Monet ravintolat käyttävät ruoanlaitossaan kokonaisia nauriita. Ruoan lisäkkeiksi sopivat hyvin naurispikkelsi tai -chutney. Napostelunälkäiset voivat nauttia naurischipsejä. Ja joulun aikaan voi herkutella Joulupukin naurislaatikolla.

Arkinen aurinko -osuuskunta, johon Janikin kuuluu, voitti naurischutneyllään Artisaaniruoan SM-kilpailusssa kultaa viime vuoden lopulla. Raadin arvio oli: ”Hieno, värikäs lisäke riista- tai joulupöytään.

Jaakkolan suku on ensimmäisiä Kairavuopioon eli nykyiseen Kairalaan asettuneita suomalaisia.

Peuranpyynnin, kalastuksen sekä poro- ja keräilytalouden rinnalle ovat kehittyneet maanviljelyja karjanhoito. Nykyisin Jaakkolan tilan päätuote on Lapin Kaskinauris, joka on saanut uuden arvon ja ansainnut paikkan-

’’

Jaakkolan tilalla Pelkosenniemen Kairalassa Kitisen rantamailla on kaski- eli huhtanaurista viljelty liki 350 vuotta.

Jani Jaakkolan tilalta lähtee markkinoille kymmeniä tonneja aromikasta Lapin kaskinaurista eri muodoissa. Uusin tulokas on Tuormus-kaskinaurisolut. Kuva: Hilkka Jankkila.

Hunajainen Lapin kaskinaurisolut tarjoillaan kylmänä.

sa yhtenä hienoimmista alkuperäisistä viljelykasveista.

Nauris on vähäkalorinen, erittäin vähärasvainen, paljon kaliumia ja natriumia sisältävä juurikas. Nauris on ollut kaskimaiden kasvi ja sitä on kypsytetty naurishaudassa kytevän tulen alla jopa useita päiviä. Samat aromit saadaan nykyisilläkin kypsennysmenetelmillä.

Vanha perinteinen Lapin kaskinauris menestyy erittäin hyvin yöttömässä yössä, jossa kasvaessaan se saa ainutlaatuisen aromin. Pohjoisen kylmissä oloissa myös kasvinsuojeluaineita ei juurikaan tarvitse käyttää. www.jaakkola1676.fi

Syksyn Satoa ja Sapuskaa Kairalasta syyskuussa Kesän kääntyessä syksyyn ja sadon kypsyessä kokoontuu kairan väki Kairalaan myymään ja ostamaan paikallisia tuotteita ja vaihtamaan kuulumisia Lähiruokaherkkujen ystävien kannattaa suunnata 5.9.2020 Kairalaan, kun isäntänäkin on itse ehta Juha Mieto.

Kylän yläpäässä Kairalan Kajastuksen talon pihalla on myyntikojuja ja sisältäkin löytyy päivän teemaan liittyvää. Myynnissä on muun muassa naurista, poronlihaa, yrttejä, leivonnaisia, muuta syksyn marja- ja juurikassatoa sekä käsitöitä.

Päivän aikana on ruoanlaittonäytöksiä, sahausnäytös, justeerikisa, nauriinnostokisa ja musiikkia.

Lapsiakaan ei unohdeta. Heille on monenlaista puuhaa markkina-alueella.

Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2018 ja paikalla kävi 400 henkeä. Järjestäjät ovat Kairalan Kyläseura ry. ja Kairalan Kajastus ry.

Lisätietoja: https://visitkairala.fi/

SODAN TUHOILTA SÄÄSTYNYT KYLÄ Kesäisin päivittäin avoinna oleva Jaakkolan Pirttikahvila on yksi Kairalan kylän entisöidyistä vanhoista rakennuksista. Kyläläiset ovat saaneet tunnustusta Lapin sodassa polttamatta jääneen rakennuskannan entisöinnistä ja ympäristön hoidosta. Kairala on käynnin arvoinen paikka viitostien varrella Pelkosenniemeltä Sodankylän suuntaan.

24

PYHÄ

KESÄ LUOSTO

Kilpiaavan suoluonnosta pääsevät nauttimaan entistä useammat. Suon elämää pääsee seuraamaan myös netin kautta. Kuva Mika Puustinen.

Kilpiaapa avautuu uudenlaisena ja useammalle Pelkosenniemellä Suvannon ja Kairalan kylien välissä, Kitisen mutkassa olevan Kilpiaavan luonnosta pääsevät nauttimaan entistä useammat ja uudenlaisena, kun kunta uudistaa reitin ja metsähallitus palauttaa aavan luonnonsuojelualueen vesitasapainoa takaisin luonnontilaan.

Kesällä 2021 avattava reitti on myös Pyhä-Luoston matkailijoiden ulottuvilla ja sieltä ovat upeat näkymät tunturiin.

Kirkonkylän vanhan yläkoulun takaa lähteväl-

le reitille tehdään pitkospuut, uusi avolaavu-tulistelupaikka lintutornille, josta ovat hyvät mahdollisuudet revontulienkin tarkkailuun. Esteetön taukopaikka ja vessa tulevat reitin alkupäähän pururadan pohjukkaan. Reitti on vajaat kolme kilometriä yhteen suuntaan, mistä esteetöntä osuutta on puolisen kilometriä. Työt toteutetaan talkoilleen ja ”Meidän Kilpiaapa” –Leaderhankkeen rahoituksella.

Lapin hiihtolomaviikolla vietiin jo maastoon laavuelementtejä, pitkosia,

pylväitä ja siirrettiin vessa. Rakennus- ja siivoustalkoot jatkuvat kesällä, talkoovastaava Jutta Pasma kertoo.

Tähän lähiliikuntapaikkaan pääsevät niin koululaiset, päiväkotilaiset kuin aikuisetkin. Myös kunnan palvelutalossa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla voidaan nauttia aapaluonnosta reitiltä tulevan live-lähetyksen ja aistikokemusten kautta.

REDU -ammattiopiston luonnonvaratuottajaopiskelijat Anu Tossavaisen johdolla keräävät suolta

muun muassa tuoksuja suljettaviin purkkeihin ja pintoja tunnusteltavaksi.

Lapin AMK:n porukka Matti Vatasen johdolla rakentaa kamera-nettiyhteyden, jonka kautta voi seurata kokonaisen vuoden keväästä 2020 alkaen suon elämää mistä vain.

Kilpiaapaa ennallistetaan LIFE-rahoituksella Kilpiaapa on Suomen kymmenenneksi suurin aapa. Sitä on kuivattu maa-

www.pyha-luosto.fi

’’

Kesällä 2021 avattava reitti on myös Pyhä-Luoston matkailijoiden ulottuvilla ja sieltä ovat upeat näkymät tunturiin.

taloutta varten 1970-luvun alussa kaivamalla pitkiä ojia. Nyt aavan luonnonsuojelualueen vesitasapainoa palautetaan takaisin luonnontilaan ohjaamalla veden kulkua takaisin aavalle ojia patoamalla.

Kilpiaavan ennallistamishanke tehdään LIFErahoittuksella. Ennallistamista on valmisteltu pohjaamalla talvitietä Kairalan kylältä Kilpiaavalle.

Kevättalvella ojien varsilta poistetaan kasvanutta puustoa, ja säiden salliessa puut ajetaan suolta tien varteen. Varsinainen en-

nallistaminen tehdään kaivurityönä loppuvuodesta.

Kilpiaavan työt ovat osa Metsähallituksen Luontopalvelujen vetämää Hydrologia-LIFE -hanketta, jossa soita, puroja ja lintuvesiä turvataan 103 kohteessa Natura-alueilla kautta Suomen vuosina 2017–2023.

-Suo- ja vesiluonto on uhanalaistunut voimakkaasti vuosikymmenien varrella. Luontoa turvataan nyt tukkimalla ojia, kunnostamalla puroja ja umpeen kasvavia arvokkaita lintujärviä sekä

Kilpiaavan elämää ja vuodenaikojen vaihtumista voi nyt seurata reaaliajassa netissä osoitteessa www.ipcamlive.com/kilpiaapa Kuvat: Lapin AMK

www.pyha-luosto.fi

PYHÄ

25

KESÄ LUOSTO

Jaakkolan porotila näyttää aitoa elämää Tervetuloa meille, toivottaa Anu Magga iloisesti Jaakkolan porotilalle tulevalle vieraalle. Ja hän tarkoittaa tätä, sillä toista penikulmaa Luostolta oleva Jani Jaakkolan ja Anun matkailuyritys on myös heidän kotinsa.

Vieras - bussilasti tai yksittäinen kulkija - pääsee kurkkaamaan ihkaoikean porotilan elämään.

Vieraita kiinnostavatkin arkiset asiat, vaikkapa syökö perhe joka päivä poronlihaa tai, missä lapset käyvät koulua.

Jani Jaakkola on kolmannen polven isäntä tilalla, jossa poroja, peltoja ja metsää on hoidettu vuosikymmeniä. Aikanaan Pyhäjärven palkisen poroisäntänä toiminut, veneitäkin veistänyt Väinö-pappa on rakentanut pihapiirin, jossa Martta-emäntä piti poromiehille majataloa.

Janin isä, Reino toi tilalle matkailun, kun ensimmäiset brittituristit hurauttivat Concordella Lappiin 1980-luvulla.

Vuotson saamelaisen Anun mukana värikkääksi mausteeksi tilalle on saatu ikimuistoista saamelaisperinnettä. Maggan poropaimentolaissuku on hoitanut poroja vuosisatoja.

Turismi on Anun elämäntapa, sillä hän on pyörinyt sukulaisten matkailuyrityksissä pienestä pitäen.

-Meillä minä hoidan puhumisen ja Jani kaikki oikiat työt, Anu naurahtaa.

Perheen lapset InkerAnna ja Niiles touhuavat vanhempiensa mukana, kun päivähoidosta ehtivät hankkimalla arvokkaita soita suojeluun. Samalla parannetaan tulvasuojelua, veden laatua ja riistamaita. Soiden vedenpinnan nosto turvaa turpeen hiilivarastoja eli hidastaa myös ilmastonmuutosta

’’

Vieras - bussilasti tai yksittäinen kulkija pääsee kurkkaamaan ihkaoikean porotilan elämään.

ja lukiota käyvä Minja tienaa kesällä opiskelurahaa auttamalla porotilan töissä. Lapsilla on omat poromerkit, kuten poromiesperheissä on tapana.

Pienestä asti imetyt vanhojen poromiesten opit ja taidot siirtyvät sukupolvelta toiselle.

Elämän rytmittäjät Poronhoidon mukaan rytmittyvään tilan elämään nivoutuu hyvin entises-

Anu Magga toivottaa vieraat tervetulleeksi Jaakkolan porotilalle tutustumaan aitoon elämään.

pitkällä aikavälillä, Mika Puustinen metsähallituksesta kertoo.

Kilpiaavan ennallistaminen: mika.puustinen@ metsa.fi

tään pidentynyt matkailukausi. Kesällä tilalla voi piipahtaa tallikahvilassa nauttimassa porokeittolounaan tai vaikkapa muurikkalättyjä suolaisin ja makein täyttein. Pientä maksua vastaan pihapiirissä voi ihastella poronvasoja ja tilan kotieläimiä, vierailla tallinäyttelyssä sekä tutustua tilan elämään omalta älypuhelimelta katsottavalla mobiiliopasteisella kierroksella.

Tallikahvilassa on myös lihan suoramyyntipiste sekä paikallisia käsitöitä ja luonnontuotteita. Kahvin lomassa vierailija voi valmistaa poronluusta oman, uniikin matkamuiston.

Poro-ohjelmat kiinnostavat läpi vuoden. Sulan maan aikana mennään retkieväiden kanssa takkaporovaellukselle lähimaastoon. Talvella mieluisia ovat rekiajelut, pilkki- ja revontuliretket.

Tilan 60-paikkaisessa kodassa kohtaavat saamelainen perinne ja digiaika nettiyhteyksineen. Siis oivallinen kokous- tai koulutusKilpiaapa-talkoot: Jutta Pasma 040 540 50 60 Nettikuvaa aavalta https://www.ipcamlive. com/kilpiaapa

Jaakkolan porotilan ehta

Jaakkolan porotilan ohjelmat rytmittyvät poronhoidon vuosikiertoon, jolloin nähtävää ja koettavaa on jokaisena vuodenaikana.

paikka, kun rinnalle voi varata myös kotaruoan ja luontoretken.

-Illallisten lisäksi toteutamme kotakokkikouluja, jolloin valmistamme asiakkaiden kanssa avotu-

* Poron ulkofilepihvi * Rakuunaiset muurikkajuurekset * Perunapyree * Lakritsi-punaviinikastike * Pihlajanmarja-puolukkahillo Kaikki itse tehty.

Tarjoillaan hämyisessä kodassa.

lella neljän lajin, maukkaan illallisen, itsekin intohimoinen ruoan laittaja Anu kertoo.

Kun perheellä itsellään on vapaa-aikaa, lähdetään marjastamaan, linnusta-

maan tai nautitaan naapuritunturin kylpylän poreista.

26

PYHÄ

KESÄ LUOSTO

www.pyha-luosto.fi

Kemijärvi - Lapin järvimailla Ihan heti ei ehkä uskoisi, että Lapista löytyy mitä kauneimpia hiekkarantoja. Lappi tuo ensimmäisenä mieleen tunturit ja retkireitit, ei lököilyä uimarannoilla.

Kemijärvi sijaitsee Lapin järvimailla ja kaupungin keskusta on kauniilla paikalla vesistöjen ympäröimänä. Kesäisen Kemijärven ehdoton vetonaula on itse järvi hiekkarantoineen.

Hiki näillä rannoilla tulee harvemmin, mutta sitä ei täältä haetakaan.

Kuumuuden ja väkijoukkojen sijaan tarjolla on hiljaisuutta ja mielenrauhaa. Kemijärven rannoilta rauhaa ja elämänlaatua etsivä löytää vastapainoa nykyajan kiihtyvälle elämänryt-

mille. Tule käymään, ihastu upeisiin hiekkarantoihin ja nauti valoisista päivistä keskiyön aurinkoa unohtamatta.

Pöyliöjärven uimaranta Pöyliöjärven uimaranta sijaitsee Kemijärven keskustassa, kävelyetäisyydellä leirintäalueelta ja kaupoilta. Aurinko paistaa rannalle koko pitkän päivän ja kesäkahvila palvelee asiakkaita päivittäin.

Ranta on matalaa, mutta syvenee nopeasti. Pitkän laiturin päästä on helppo pulahtaa uimaan. Rannalla on lentopallokenttä ja pukukopit. Suppailu ja melonta ovat suosittua ajanvietettä Pöyliöjärvellä.

Kalkonniemen uimaranta

Ailangan pitkät hiekkarannat

Kemijärven keskustasta reilun 10 kilometrin päässä sijaitseva Kalkonniemen hiekkaranta on varmasti yksi Lapin hienoimmista rannoista. Tänne on mukava tulla viettämään kesäpäivää perheen kera.

Kalkonniemi soveltuu koko perheen uinti- ja retkikohteeksi, paikalla on pukukoppi, grillikatos, liiteri sekä käymälä.

Saattaapa täältä löytyä geokätköilijöillekin jotain hakemista.

Rauhaisan erämaista tunnelmaa etsiville Ailangan hiekkarannat tarjoavat parastaan. Kangasmaastot ja hietikot ovat maankuulut kauneudestaan.

Ailanganlahden puolella on tulipaikka ja sinne on parkkipaikalta lyhyt kävelymatka. Kemijärveltä matkaa Ailangan rannoille on n. 37 km, josta osa hiekkatietä.

Uimaan Kemijoen rannalla Kostamon Kummunkylässä pääsee uimaan vilvoittavaan Kemijokeen.

Pienellä uimarannalla on uimakopit ja tulistelu-

’’

paikka, liiteri sekä puucee. Rannalle on helppo rantautua ja tänne onkin kiva pysähtyä vaikka pitämään melontaretken taukoa. Uimarannan vieressä on myös betonilaituri veneille. Pyhä-Luoston alueelta tultaessa voi Kostamoon ajaa joko Kemijärven keskustan kautta tai Pelkosenniemeltä sillan yli Arvospuolentien kautta.

Kesäisen Kemijärven ehdoton vetonaula on itse järvi hiekkarantoineen.

Luonnosta Hyvinvointia

lauantaina 19.9.

Hotelli Uitonniemi

• Teema: Henkinen hyvinvointi • Ohjelma tarkentuu kesän aikana Järjestäjä pidättää oikeuden muutoksiin

Junalla Kemijärvelle – vuokra-autolla tunturiin • Auton vuokraus • Toyota -merkkihuoltokorjaamo • Toyota -varusteet ja -varaosat • Uudet Toyota -autot ja vaihtoautot

• Kolarikorjaukset kaikkiin automerkkeihin

www.juhanauto.fi

Pohjolankatu 5, 98100 Kemijärvi. Varaosat/huolto 020 7434 492, Auton vuokraus 020 7434 490 Automyynti: Mika Räisänen 040 1788 400, Petteri Alatalo 040 7363 561 020 alkuisiin puhelin numeroihin soitettaessa kiinteän puhelinverkon liittymästä: 8,28 snt/puhelu + 7,00 snt/min.

Matkaviestinverkon liittymästä: 8,28 snt/puhelu + 17,00 snt/min.

www.pyha-luosto.fi

PYHÄ

27

KESÄ LUOSTO

Katso aukioloajat netistä

Jotta kaupassa olisi kiva käydä.

https://www.k-ruoka.fi/ kauppa/k-market-pyhantahti

K-Marketin tarjouslehti ilmestyy viikottain!

• KAHVIO • MATKAMUISTOT • ELINTARVIKKEET • TALOUSTAVARAA / VUODEVAATTEET • LASTEN TAVAROITA • TYÖKALUJA • VEIKKAUS • POSTI/SMARTPOST MA-PE 9-17 • POLTTOAINEET • LÄÄKEKAAPPI • Alko.fi. verkkokauppa.

Nouto K-marketista

Pyhätunturilla Kiimaselän maisematontit myynnissä Hinnat alkaen 4400€

Alueelta hienot maisemat Pyhätunturin tunturijonolle ja hyvät yhteydet latu- ja kelkkareiteille sekä valaistut kunnan ylläpitämät kaavatiet.

Panu Leinonen 040 487 2445

Keijo Kotavuopio Rakennusluvat 040 198 0998

etunimi.sukunimi@pelkosenniemi.fi www.pelkosenniemi.fi

Yritysasiakkaille valmistamme räätälöityjä tuotteita toiveiden mukaan.

KEMIJÄRVEN LEIPOMOPALVELUT OY Kemijärven Leipomopalvelut Oy Kiuaskorventie 72, 98120 KEMIJÄRVI

Kiuaskorventie 72,82198120 Kemijärvi Puh. 016 944 puh. 040 6806 www.kiuaspulla.fi 286 • kiuaspulla@kiuaspulla.fi palvelemme arkisin klo 7.00-13.00

www.kiuaspulla.fi

2 0 2 0

Juhlahetkien kahvipöytään erilaisia kakkuja ja pikkuleipiä.

Tilauks näppäräet mm. ne sti sivujem ttim kautta. e

S U M M E R

Maukkaat ruokaleivät sekä monenlaiset wienerit, munkit ja pullat arjen herkkuhetkiin.

PYHÄTUNTURI

Puh. (016) 882 810

Pyhähippu vuokraa: * Mökit ja huoneistot alk. 70 €/1 vrk * Fatbike 30 €/2h, 60 €/vrk * Frisbee setti (3 kiekkoa) 8 €/vrk * Maastopyörät 20 €/2h, 40 €/vrk * E-Fatbiket 40 €/2h, 60 €/4h * E-Maastopyörät 40 €/2h, 60 €/4h

* Soutuvene 10 €/2h, 20 €/vrk * Lasten kantorinkka 5 €/2h, 10 €/vrk * Lasten rattaat 5 €/2h, 10 €/vrk * Lasten pyörät 5 €/2h, 10 €/vrk * Lasten matkasängyt 15 €/vrk * Lasten syöttötuoli 10 €/vrk * Liinavaatteet 16 €/setti (sis. pyyhkeet)

Kultakeronkatu 4 98530 Pyhätunturi www.pyhahippu.fi 016 882 820

Ota yhteyttä!

LIITY KAUKOLÄMPÖÖN!

Uusi lämpökeskus valmistunut, poltamme kotimaista haketta.

Tarjolla nyt edullista kaukolämpöä Pyhän ydinkeskustan alueella.

T U N Ä E T U R R H I I V PYHÄ KAUKOLÄMPÖÄ SAATAVILLA

Esim. 1 Kiinteistöt alle 500 r-m3 - Tilausteho 12 - Tilausvesivirta 0,17 - Liittymismaksu 2 520 - Perusmaksu 432 - Pyhä energiamaksu 67,00

Esim. 2 Kiinteistöt n. 1 600 - 2 500 r-m3 kW - Tilausteho 110 kW m3/h - Tilausvesivirta 1,9 m3/h € - Liittymismaksu 12 900 € € / vuosi (alv 0 %) - Perusmaksu 4 355 € / vuosi (alv 0 %) €/MWh (alv 0 %) - Pyhä energiamaksu 67,00 €/MWh (alv 0 %)

Tilausteho ja tilausvesivirta lasketaan aina tapauskohtaisesti liitettävän kiinteistön tarpeen mukaan. Mukaan lasketaan sekä lämmityksen, että kuuman käyttöveden tarve.

Tilausvesivirran avulla lasketaan kiinteistön liittymismaksu ja perusmaksu.

Kaukolämpöön liittyminen edellyttää aina sopimuksen tekoa.

Kysy myös ”avaimet käteen” tarjousta.

Kysy lisää! Kemijärven lämpö ja vesi Oy ari.poylio@kemijarvi.fi Ari Pöyliö, toimitusjohtaja

p. 040 596 1807

HUOM! Liittymismaksua vastaan yhtiö rakentaa kaukolämpölinjan kiinteistön sisälle ja asentaa mittauskeskuksen. Siitä eteenpäin tehtävät työt/tarvikkeet kuuluvat kiinteistön omistajan hankintaan.

28

PYHÄ

KESÄ LUOSTO

www.pyha-luosto.fi

Porotilan kesä

Tule elämykselliselle mobiilikierrokselle, koe historian havinaa tallinäyttelyssä ja ihastele suloisia poronvasoja!

Mobiilikierros omalla älypuhelimella

5€/lapset (alle 3v. veloituksetta), 7€/aikuiset

Tallikahvilasta mm. muurikkalättyjä

suolaisin ja makein täyttein. Kesätarjous:

Porokeittolounas 5€/lapset, 7€/aikuiset

Tilalla myynnissä poronlihatuotteita ja matkamuistoja. Valmista myös oma,

uniikki matkamuisto!

Kesän aukioloajat ti–la klo 10–15.

1.7.–30.9.2020. Muuna aikana tilauksesta.

Jaakkolan porotila 0400 920 918 Alakitisentie 899, 99555 Luosto. info@jaakkolareindeerfarm.com www.jaakkolareindeerfarm.com

OSTOSKESKUS PYHÄN PORTTI

Tervetuloa uudistumaan!

Ajanvaraukset Ti-lA 10-16 016 882 900

Kultakeronkatu 2, 98530 Pyhätunturi

Ripisen ja kulmien kestovärjäys + kulmien muotoilu

30€

Tarkemmat aukiolot liikkeiden www-sivuilla.

Tervetuloa Pyhän monipuolisimpaan lahjatavara-ja käsityömyymälään

Naisten kauppa Pyhällä yksilöllistä muotia, myös isoja kokoja

Meiltä löytyy tuhansia artikkeleita

Monipuolinen valikoima vaatteita juhlaan, arkeen ja ulkoiluun.

Käyttötavaraa • mm. froteepyyhkeet Monenmoista tarpeellista • mm. varpaanvälivilla Koruja, kuksia,puukkoja ja paljon muuta...

Naisille ja miehille

42,50

Koot 42-52

59,95 64,90

34,90 OSTOSKESKUS PYHÄNPORTTI Puh. 0400 200 306 www.lettovilla.fi Meiltä myös pienimuotoisia sähkötöitä ja mökkivuokrausta. p.0400 180 654

70,00

67,50 Kultakeronkatu 2, 98530 Pyhätunturi, tel. 050 565 8717, 050 555 9947

Naisille ja miehille

63,50

89,90