Sallan yhteismetsä tiedote 2018

Sallan yhteismetsä TIEDOTE

2018

SISÄLTÖ Sallan yhteismetsä –vahva osa kunnan elinvoimaa s. 2 Metsätiet

s. 3

Hoitokunnan jäsenen kokemuksia yhteismetsän toiminnasta s. 4 Milloin metsä on järkevää uudistaa?

s. 5

Lämmin viime kesä mahdollistaa männynkäpyjen keruun

s. 6

Oletko aikeissa luopua metsätilastasi?

s. 6

FSC® (C111942) – Hallinnon näkökulmasta

s. 7

Harjoittelijan savotta

s. 7

Yhteystiedot

s. 8

www.sallanyhteismetsa.fi

2

Sallan yhteismetsä – vahva osa kunnan elinvoimaa Erkki Parkkinen kunnanjohtaja Salla Elinvoiman vahvistaminen on uuden kuntalain mukaan yksi kunnan keskeisistä tehtävistä. Kunnat, jotka onnistuvat tässä työssä, omaavat kestävän tulevaisuuden. Ammattimaisella valmistelulla ja määrätietoisella, kaukonäköisellä päätöksenteolla luodaan hyviä edellytyksiä elinvoiman vahvistumiselle. Strategiat ja visiot jäävät kuitenkin pölyttymään arkistoihin, jollei niitä viedä käytäntöön. Onnistumisessa tärkeintä on verkostomainen yhteistyö keskeisten toimijoiden kanssa sekä päätösten valmistelussa että toimeenpanossa. Tässä työssä kunnassa toimivat yritykset ja yhteisöt ovat tärkeimpiä kumppaneita.

Sallan yhteismetsä on kuntamme yhden keskeisimmän elinkeinon, metsätalouden vahvin ja ammattimaisin edustaja. Metsätaloudella on Sallassa pitkät ja kunniakkaat perinteet ja vahva rooli historiamme eri vaiheissa. Suuremmat ja pienemmät savotat ovat pitäneet sallalaiset leivässä. Sallan yhteismetsä on yli kahdeksan vuosikymmenen ajan ollut järeä osa tätä havun- ja hientuoksuista elinvoimahistoriamme kulkua.

Vuosikymmenten aikana kasvanut alan ammattitaito ja laajentunut liiketoimintaosaaminen mm. vapaa-ajan tonttivarannon jalostamiseen ja myyntiin, ovat tehneet Sallan yhteismetsästä taloudellisesti erittäin merkittävän toimijan. Yhteismetsän pinta-ala ja hakkuumäärät ovat kasvaneet. Ammattimainen toiminta synnyttää taloudellista tulosta ja hyvinvointia monella eri tavalla ja monelle eri taholle. Tuloksestaan yhteismetsä suorittaa yhteisöveroa. Monina vuosina Sallan yhteismetsä on ollut Sallan ja Itä-Lapinkin suurin yhteisöveron maksaja ja Lapin maakunta tasolla suurimpien joukossa. Kunta saa säädetyn osansa noin kolmanneksen yhteisöverotuotosta.

Tarkoituksensa mukaisesti yhteismetsä takaa ja jakaa osakkailleen, omistajille kestävää, vakaata ja tasaista tuottoa. Suoraa toimeentuloa yhteismetsä antaa työnte-

kijöilleen ja kumppani urakoitsijoilleen niin puunkorjuussa, kuljetuksissa kuin metsien uudistustyössä. Kaikkien viimemainittujen saamien palkka- ja yritystulojen osalta kertyy suoria verotuloja myös kunnalle.

Kuntamme haluaa turvata nuorilleen hyvän polun tulevaan elämään. Tässä tehtävässä erityisen suuri merkitys on nuorten pääsyssä kiinni työn syrjään. Sallan yhteismetsän toiminta on tältäkin osin kiitettävää. Yhteismetsä tarjoaa noin parillekymmenelle nuorelle vuosittain kesätyötä. Tämän lisäksi vuosittain metsäalan insinööri- ja muita opiskelijoita saa harjoittelu- ja työpaikkoja yhteismetsältä. Tämä työ luo tulevaisuutta sekä nuorillemme että samalla itse yhteismetsälle. Osaajia tarvitaan myös tulevaisuudessa. Kunnan kannalta yksi tärkein asia tässä toiminnassa on kotikunnan ja kotiseudun myönteisen kuvan juurruttaminen lapsiimme ja nuoriimme. Tulevaisuudessa on hyvä palata Sallaan, joka tarjosi työtä ja toimeentuloa jo nuoruudessa ja jätti siltäkin osin positiivisen muistijäljen.

Olen kuvannut edellä Sallan yhteismetsän suoria taloudellisia vaikutuksia kunnallemme. Kokonaisvaikutus saa oikeat mittasuhteet vasta kun otetaan huomioon myös välilliset vaikutukset. Tulot, mitkä eri tahoille kertyvät, ylijäämän jakona osakkaille, palkka- tai elinkeinotuloina, kulutetaan paljolti paikkakunnan palvelujen ja tavaroiden hankintaan. Tätä kautta syntyy lisää työllisyysvaikutuksia ja tuottoja eri toimijoille. Näistä kertyy edelleen kunnalle sekä yhteisö että ansioverotulotuottoja. Saamillaan verotuotoilla kunta kykenee turvaaman laadukkaita palveluja kuntalaisille ja luomaan edellytyksiä elinkeinotoiminnan kasvulle. Nämä taasen synnyttävät edelleen positiivista kasvu- ja tulovaikutusta.

Vierivä kivi ei sammaloidu, vuosirenkaita karttuu ja siitä pienestä taimenalusta, jonka sallalainen nuori yhteismetsän aurausvakoon istutti, syntyi aidosti kestävä hyvinvointivaikutus – juureva osa Sallamme elinvoimaa.

3

www.sallanyhteismetsa.fi

Metsätiet Tapio Sinkkilä toiminnanjohtaja, Sallan yhteismetsä Metsäteiden tiekuntien toiminta unohtui monilla tiekunnilla uuden hyvän tien rakentamisen jälkeen. 2000-luvulle tultaessa Sallan yhteismetsän ensimmäisten metsäteiden kunto oli päässyt pahasti rapistumaan. Samoin oli käynyt useille muillekin teille.

Sallan yhteismetsän ensimmäinen omana työnä toteutettu peruskunnostus oli Haltian metsätie Naruskan palstalla. Sen jälkeen omien metsäteiden sekä tiekuntien metsäteiden kunnostaminen Kemera-rahoituksella on ollut säännöllistä Sallan yhteismetsän toiminnassa.

Tänä vuonna valmistui Jaurun palstalla uutta tietä 6,2 kilometriä ja aloitettiin peruskunnostus 2,2 kilometrin tiellä. Sallan yhteismetsä toteutti Savilammen metsätien tiekunnan tilauksesta 5,8 kilometrin perusparannuksen.

Perusparannussuunnitelman laatiminen on aloitettu Metsäjärven 5,2 kilometrin ja Salmilammen 2,5 kilomet-

rin metsäteille. Myös 7,5 kilometrin pituisen uuden metsäautotien maastotyöt Portin palstan Keihässelässä on tehty. Kaikki em. teiden rakentaminen on tarkoitus käynnistää kesällä 2019.

Yhteismetsän metsäalueista vain 46 prosenttia on kesäkorjuukelpoisia. Puun säännöllinen toimittaminen sahoille ja terminaaliin edellyttää lisää kantavia metsäautoteitä, etenkin niitä, jotka palvelevat syksyn sateisina aikoina. Yleiset soratiet ovatkin suurin epävarmuustekijä kevään ja syksyn puun toimituksissa. Päällystetyt, aina kuljetettavissa olevat tiet mahdollistavat puutavaran toimitukset ainoastaan 5-tien vaikutusalueelta Portin palstalla ja Jaurun palstan itäisiltä alueilta.

Sallan yhteismetsä on ottanut hoitaakseen metsäteiden tiekuntien isännöinnin. Toimistonhoitaja Marjaana Korpela hoitaa tiekuntien kirjanpidon, osakkaiden laskutuksen sekä kutsut tiekuntien kokoukseen. Metsäteiden lanaukset ja tienvarsien vesakoiden raivaukset hoidetaan keskitetysti yhdessä yhteismetsän omien teiden kanssa.

Näin saavutetaan kustannussäästöjä kaikille tien osakkaille. Isännöitäviä tiekuntia on jo yli kymmenen. Metsätie on rakentaessa suuri kustannus metsänomistajille.

Hyvä ja säännöllinen tien hoito varmistaa investoinnin kannattavuuden pitkään.

www.sallanyhteismetsa.fi

4

Hoitokunnan jäsenen kokemuksia yhteismetsän toiminnasta Juha Kesälahti Kolmas vuosi hoitokunnan jäsenyydestä alkaa olla lopuillaan. Vaikka kokemusta on aikaisemmilta vuosilta hoitokuntatyöskentelystä, niin päätöksentekokulttuurissa on parinkymmenen politiikassa toimimisen jälkeen ollut totuttelua.

Yritysmaailmassa toiminta on suoraviivaisempaa ja vähemmän byrokraattista. Tavoitteet ovat kuitenkin samankaltaisia; toimia osakkaiden parhaaksi.

Osakaskokous on kevätkokouksessa 2015 päättänyt uudesta hakkuusuunnitteesta,115 000 m3/vuosi. Hoitokunnassa on vuosittain viimeistään toimintasuunnitelman teon yhteydessä keskusteltu hakkuiden määrästä ja hakkuusuunnitteen oikeellisuudesta. Hyvää puumarkkinatilannetta on hyödynnetty ja hakkuut ovat olleet lähes tavoitteen mukaisia. Uudistushakkuut ovat keskittyneet Naruskan palstalle ja siellä liikkuneet ovat varmaan tuon panneet merkille. Vajaatuottoisten ja kasvunsa päättäneiden metsien hakkuut pääasiassa siemenpuuasentoon on ollut puhtaasti metsätalouden näkökulmasta järkeviä, varsinkin kun odotettavissa on hyvin itävää luontaista männynsiementä.

Aikaisempina vuosikymmeninä samankaltaiset hakkuut on toteutettu Portin ja Jaurun palstoilla.

Naruskan palsta on kuitenkin hiukan haasteellisempi metsän uudistamisen kannalta. Nyt olisi aika rajoittaa päätehakkuita, kunnes uusimmat tiedot puuston määrästä ja kasvuennusteista ovat käytössä.

Tavoitteena tulee kuitenkin jatkossakin olla vähintään nykyisensuuruisen ylijäämän toteutuminen. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää toiminnan tehostamista, suurimpien kuluerien kriittistä tarkastelua ja keskittymistä toiminnan kannalta oleellisiin asioihin.

Työntekijöiden motivointi on erityisen tärkeää ja se tarkoittaa muutakin kuin kilpailukykyistä palkkausta. Lähivuosina keskeisten toimihenkilöiden eläkkeelle siirtymiset tuovat haasteita tulevalle toiminnalle, mutta antavat hoitokunnalle myös mahdollisuuksia. Vaikka metsätalouden noususuhdanteen aikana hyvistä työntekijöistä on

kilpailua, uskon kuitenkin yhteismetsän olevan kiinnostava työpaikka.

Metsästysasiat ovat työllistäneet hoitokuntaa kohtuuttoman paljon. Hirvenmetsästykseen liittyvät maanvuokra-asiat ja maalintujen rauhoitus ovat herättäneet vilkasta keskustelua. Tulee kuitenkin muistaa, että maanomistaja käyttää lopullista päätäntävaltaa niin metsästysseuroissa kuin yhteismetsissä.

Puheenjohtajan kontolla on päävastuu päivittäisestä asioiden hoidosta ja puheenjohtajan luontaisetuihin kuuluu ottaa vastaan suora palaute osakkailta ja muilta yhteismetsän alueita hyödyntäviltä. Hoitokunnan tulee olla yksimielisesti päätettyjen linjausten takana ja puheenjohtajan tukena.

Hoitokunta on keskuudestaan valinnut sisäistä valvontaa suorittamaan kaksi jäsentä, minut ja Jouni Väisäsen.

Jounin asiantuntemusta hyödyntäen olemme kuluvan vuoden aikana laskeneet lisämaiden hankintojen kannattavuutta ja vuosittaista tuottoa. Loppupäätelmänä valittua laajentumislinjausta voidaan pitää järkevänä.

Yhteismetsän hallinnossa mukana oleminen on ollut mielenkiintoista. Metsäammattilaisten kanssa asioista keskustellessa ja toimintaan perehtymällä olen saanut paljon uutta tietoa, jota voin hyödyntää myös omien metsien hoidossa. Kiinnostuneille kerrottakoon, lehmät ovat navetasta lähteneet ja aikaa on entistäkin enemmän metsäasioiden hoitoon.

5

www.sallanyhteismetsa.fi

Milloin metsä on järkevää uudistaa?

Antti Lumijärvi suunnittelija, Sallan yhteismetsä Ihmisten mielissä hakkuukypsä metsä kuvautuu vanhana kumartelevana petäjikkönä tai naavapartaisena kuusikkona. On myös totuttu ajattelutapaan, jossa metsä on uudistamiskypsää kun tietty ikä tai järeys saavutetaan.

Taloudellinen uudistamisajankohta on yleensä jotain aivan muuta. Uudistamisajankohta määrittyy monen tekijän summana ja vaihtelee eri metsikkökuvioilla hyvin paljon. Tärkeintä on arvioida onko metsästä odotettavissa merkittävää puuston arvon kasvua (arvokasvu).

Merkittävää arvokasvua tapahtuu esimerkiksi silloin kun kuitupuu muuttuu järeytymisen ansiosta tukkipuuksi.

Maatilan poikana tykkään verrata puuston kasvatusta lihakarjan kasvatukseen. Sonni lähetetään teuraaksi 1,5 vuotiaana, vaikka se saavuttaa täysikasvuisuuden vasta noin 5 vuoden iässä. Samassa ajassa kun yksi sonni kasvatetaan täysikasvuiseksi, voidaan hyödyntää kolmen sonnisukupolven nopein kasvuvaihe. Loppusummana on huomattavasti suurempi määrä myytävää lihaa joka on myös huomattavasti parempi laatuista kuin 5-vuotiaana teurastettavan eläimen liha.

Sama lainalaisuus pätee puuston kasvatuksessa. Samassa ajassa kun yksi puusukupolvi kasvatetaan täysikasvuiseksi, voidaan hyödyntää kolmen puusukupolven paras kasvuvaihe. Ajoissa hakatun metsän puutavara on tasalaatuista, eivätkä lahoviat pienennä tukkisaantoa.

Metsän uudistaminen voi olla perusteltua hyvinkin nuoressa tai kooltaan pienessä puustossa jos puusto ei tuo-

ta arvokasta tukkipuuta. Vastaavasti perinteisen uudistamisjäreyden jo saavuttanut puusto voi edelleen tuottaa merkittävää arvokasvua ja sen uudistaminen ei siinä mielessä ole vielä järkevää.

Metsän hyvä taloudellinen tuotto rakentuu kolmesta perusedellytyksestä. Ensimmäinen niistä on puulaji.

Puuston pitää koostua arvokasta puutavaraa tuottavista puulajeista. Sallassa arvokasta puutavaraa tuottaa käytännössä pelkästään mänty. Kuusi kasvaa myös tukiksi, mutta sen kasvukehitys on selvästi mäntyä hitaampaa.

Toinen perusedellytys on puuston laatu. Tärkeintä on, että kasvatettavat puuyksilöt ovat rungoltaan suoria jolloin ne voivat kehittyä tukkipuuksi. Kolmanneksi puustolla on oltava riittävän kova kasvu, että puuta syntyy järkevässä ajassa.

Kun yksi kolmesta perusedellytyksestä puuttuu, puusto ei tuota merkittävää arvokasvua. Siinä tapauksessa harkitaan aina metsän uudistamista. Aina on tietysti poikkeustilanteita. Esimerkiksi huonolaatuinen ”räkämännikkö” josta ei voida odottaa tukkia voi olla kannattavaa uudistaa vasta siinä vaiheessa kun paras kasvuvaihe on ylitetty, vaikka tuloksena on vain kuitupuuta.

Metsätaloudessa puusto on pääomaa, jolta odotetaan ennalta määrättyä vuotuista korkoa. Puuston varttuessa ja muuttuessa yhä enemmän arvokkaaksi tukkipuuksi, puustoon sitoutunut pääoma kasvaa yhä suuremmaksi.

Jossain vaiheessa vuotuinen arvokasvu jää pääomalle asetettua korkovaatimusta pienemmäksi ja metsä on aika uudistaa.

www.sallanyhteismetsa.fi

6

Lämmin viime kesä mahdollistaa männyn käpyjen keruun Viime kesän lämpösumma Sallassa oli yli 1 200 dd., joten tämä mahdollistaa männyn käpyjen keruun. Edellisen kerran käpyjä vastaanotettiin vuonna 2011. Kävyistä otettujen näytteiden mukaan itävyydet ovat esimerkiksi Naruskan palstalla 90- 96 %:a. Yhteismetsä on aloittanut männyn käpyjen vastaanoton ja ostotoiminta jatkuu toistaiseksi.

Kävyt karistetaan Pohjan Taimen Ketolan taimitarhalla ja siemenet käytetään yhteismetsän uudistusaloihin.

Keruu ei ole jokamiehen oikeutta vaan siihen tulee olla aina maanomistajan lupa. Yhteismetsän luvan saa kun soittaa Vesa Tennilälle.

Oletko aikeissa luopua metsätilastasi?

Yhteismetsä jatkaa edelleen tilojen ostoa ja vaihtoa yhteismetsäosuuksiin. Tiloja voi tarjota yhteismetsälle aina, kauppojen toteutuminen riippuu määrärahojen riittävyydestä. Tämän vuoden ostoon tarkoitetut määrärahat ovat käytetty, mutta arvioita ja tarjouksia voidaan tehdä loppuvuoden aikana. Vaihtoja voimme toteuttaa nopeallakin aikataululla.

Vaihtoja on tehty vuodesta 2005 lähtien, tähän mennessä on tehty 69 sopimusta ja 5 985 hehtaaria.

Yhteismetsään liittymisen etuja - tasainen jatkuva tuotto, joka on osakkaalle verotonta - metsästys- ja kalastusmahdollisuus - osallistua päätöksentekoon - metsiä hoidetaan ammattimaisesti ja tuottavasti - yhteismetsä osaa puukaupan - perinnönjaossa osuuksien käsittely on helppoa ja perilliset huomioidaan tasapuolisesti - osuuksien arvo nousee metsäpalstojen arvonnousun tahdissa - ei veroseuraamuksia - ei maanmittauskuluja

jeet:

eruu oh

k Käpyjen

3 cm kovia pituus yli - käpyjen ihreän ruskeita ja v , - tuoreita uja tt te is d ,35 €/l - puh setaan 1 k a m lo 8-16 tä ntaisin k Kävyis a n a a m tto Vastaano

Yhteismetsässä tapahtuu

Kuusamontie 25, 98900 SALLA +358 40 676 5600 www.sallanyhteismetsa.fi

OSAKASKOKOUS pidetään Sallan seurakuntasalilla 26. marraskuuta klo. 11.00.

Ilmoittautuminen kokoukseen alkaa klo 10.00.

Kokouksen jälkeen ruokailu.

Sukupolvet yhdessä metsään -tapahtuma Tiistaina 29.1.2019 klo 12-18 Sallatunturin koululla

7

www.sallanyhteismetsa.fi

FSC®(C111942) – Hallinnon näkökulmasta Timo Jumisko hoitokunnan puheenjohtaja Sallan yhteismetsä kuuluu metsäsertifioinnin osalta kahteen sertifikaattiin. Käytössä on jo pitkään ollut PEFC™ sekä nyt kolmisen vuotta FSC®- sertifikaatti. FSC®:n osalta kuulumme Metsä Groupin ryhmäsertifikaattiin.

Ennen liittymistä pyrittiin selvittämään mahdollisimman tarkasti sertifikaatin tuomat vaatimukset ja mahdolliset kustannukset sekä ennen kaikkea se, miten yhteismetsä sertifikaatista hyötyy. Selvitysten pohjalta päätös tehtiin osakaskokouksessa. FSC® puun hyvän kysynnän ansiosta olemme saaneet kuitupuun hyvin kaupaksi, vaikka markkinatilanne on ollut erityisen huono. Tällä hetkellä meidän kaikki kuitupuu menee FSC® puuna Metsä Groupille. Myös sahapuun osalta FSC® puun kysyntä ja kiinnostus on vahvasti kasvussa.

Selkeän markkinahyödyn lisäksi, olemme saaneet kuitupuulle FSC®- hintalisän. Saamamme hintalisä on tarpeen, sillä sertifioinnin kriteerit toiminnan toteutuksessa vaativat lisätyötä. Varsinkin leimikon suunnittelu ja hakkuiden toteutus syövät resursseja. Suurin muutos ulkoapäin katsottuna entiseen on kuiva puu, joka on jätettävä hakkuilla pystyyn. Joissakin leimikoissa se on kiinnittä-

nyt kovastikin ihmisten huomiota ja ei välttämättä ole kovin mukavan näköinen. Rakennuskelon voi korjata hakkuilta pois. Hintalisä ja sen riittävyys korvaamaan lisätyön ja maastoon jäävän kuivan puun, on juuri tällä hetkellä keskustelussa. Siitä käydään neuvotteluja puukauppaneuvottelujen yhteydessä lähiaikoina.

Toinen merkittävä muutos entiseen on sertifikaatin vaatimus suojelusta. Pinta-alasta 5% tulee olla täysin suojeltua ja toinen 5% erikoishakkuun piirissä. Erikoishakkuut voidaan suorittaa pienaukkohaukkuina tai poimintahakkuina. Näitä on toteutettu mm. porojen luppoalueilla ja metson soidinalueilla. Täysin suojellut alueet on pyritty hoitokunnan linjauksella sijoittamaan suurelta osin Naruskan palstalle, jossa niistä voisi hyötyä myös vapaana laiduntavat porot.

Sertifioinnin auditointi järjestetään vuosittain. Auditoinnissa käydään läpi toimistoasiat sekä tehdään tarkastuksia maastossa eri toiminnoista. Kolmen vuoden kokemuksella voi sanoa, että auditoinnissa tulee aina esille jotain uutta ja sen vuoksi on tärkeää, että mukana on myös hoitokunnan edustus. Yleisesti ottaen olemme selviytyneet sertifikaatin vaatimukset huomioiden ihan hyvin, vaikka toimintamme on ollut voimakasta. Muutaman vuoden kokemuksella on ryhmäsertifikaatissa helpompi jatkaa, mikäli se on yhteismetsälle järkevää ja kannattavaa.

Harjoittelijan savotta Daniel Björkenheim Tapani Kantola Antero Mölläri Kesän kynnyksellä suuntasimme Sallaan metsätalouskoulutuksen ensimmäiseen harjoitteluun. Naruskan erämaat ja entisaikojen jätkien savottapuheet mielessä vaihdoimme oppikirjat pottiputkeen ja istumisen istuttamiseen.

Metsätalousinsinöörin koulutusohjelman ensimmäinen harjoittelu on suorittavaa työtä, jonka tarkoituksena on saada kuva keskeisistä metsäalan käytännön työtehtävistä. Sallan yhteismetsästä olimme kuulleet pelkästään hyvää. Työyhteisön toimivuus, erinomaiset työolosuhteet ja mahdollisuus vapaa-ajan harrastuksiin saivat meidät hakemaan juuri tänne. Harjoittelupaikan saamista auttoi kiinnostus alueen luontoa kohtaan ja valmius kovaan fyysiseen työhön.

Alusta alkaen oli selvää, että työn laatu oli tärkeintä. Istuttaminen tuli hoitaa taimen kasvupaikkaa painottaen, taimi mahdollisimman korkealle ja potti maanpinnan alle. Alussa kokeneemmat työntekijät valvoivat meidän ensikertalaisten työnjälkeä, mutta nopeasti työn laatu saatiin vaadittavalle tasolle. Lopulta työ sujui kuin tanssi. Saimme myös harvinaisen mahdollisuuden osallistua kulotukseen.

Harjoittelun aikana majoituimme Kenttälammen kämpällä. Mieleen jäi erityisesti upeat hirret, rantasauna ja kokin mainiot ruuat. Vapaa-ajalla kalasteltiin, sienestettiin, iskettiin korttia ja palauduttiin työn rasituksesta.

Tahdomme kiittää Sallan yhteismetsää upeasta työkokemuksesta. Tästä on hyvä jatkaa opintoja tuleviin haasteisiin.

Sallan Yhteismetsä Kuusamontie 25 98900 SALLA +358 40 676 5600 www.sallanyhteismetsa.fi Toimisto on avoinna arkipäivisin klo 9–11 ja 12–15

Tapio Sinkkilä

toiminnanjohtaja • hallinto • johtaminen • puukaupat • tilakaupat +358 400 296 386 tapio.sinkkila@ sallanyhteismetsa.fi

Marjaana Korpela toimistonhoitaja • osakastiedot • tonttien myynti ja vuokraus • kämppien vuokraus • metsästys- ja kalastus lupien myynti • laskutus ja kirjanpito +358 40 676 5600 marjaana.korpela@ sallanyhteismetsa.fi

Antti Lumijärvi suunnittelija • metsäsuunnittelu • lupakirjamyynti • metsänhoitotyöt +358 400 246 553 antti.lumijarvi@ sallanyhteismetsa.fi

Sallan yhteismetsän ylin päätäntävalta on kaksi kertaa vuodessa kokoontuvalla osakaskunnan kokouksella.

Toimeenpanovalta on hoitokunnalla, johon kuuluu kuusi jäsentä.

Hoitokunnan johto Puheenjohtaja Timo Jumisko +358 40 179 4017 Varapuheenjohtaja Jari Pohtila +358 40 566 4581 Hoitokunnan varsinaiset jäsenet Juha Kesälahti +358 400 456 282 Arto Törmänen +358 400 200 308 Jouni Väisänen +358 40 539 5236 Jussi Pirttilä +358 400-121 847

timo.jumisko@luukku.com jari.pohtila@pp.inet.fi juha.kesalahti@salla.fi arto.tormanen@pp.inet.fi jouni.vaisane@gmail.com jussi.pirttila@luukku.com

Vesa Tennilä metsäasiantuntija • puunkorjuu • tila-arviot • vaihdot osuuksiin • metsänhoitotyöt • kaukokuljetus • kalastus +358 40 181 6108 vesa.tennila@sallanyhteismetsa.fi