HIK Fotisnytt 1_2020

FOTBOLLSNYTT JALKAPALLOUUTISET Ju l i

2020 H ei n ä k uu

Utgivare: FC HIK

•

Julkaisija: FC HIK

FC HIK U14. Takarivissä vasemmalta, i bakre raden från vänster: Eetu, Nooa, Milo, Arttu, Elmo, Miika, Edvin, Jimi.

Eturivissä vasemmalta, i främre raden från vänster: Bakir, Olle, Alisa, Benjamin, Alex, Alvar, Nea.

Elämää, josta ei tarvitse ottaa lomaa.

Tutustu tarkemmin

www.chyde.fi

Fotbollsnytt • Jalkapallouutiset

2

Pääkirjoitus

Ledare

Hikken voi hyvin Hicken mår bra ■ Hankolaisella jalkapallolla on vankat perinteet.

Seura on perustettu 1903 ja ensimmäiset kansainväliset jalkapallo-ottelut on pelattu Hangossa jo 1920-luvulla. Parhaimmillaan Hikken on pelannut yhden kauden maan pääsarjassa ja kakkostasolla (Suomisarja, Ykkönen) lähes 20 vuoden ajan.

Tällä hetkellä seurassa on viisi juniorijoukkuetta ja miesten edustusjoukkue pelaa Suomen viidennellä sarjatasolla, Nelosessa. 1990- ja 2000­luvuilla Hikkenissä oli lukumääräisesti tätä päivää runsaammin junioreita. Tosin silloin Hangossa oli nykyistä enemmän asukkaita, joten suoraa vertausta on vaikeaa tehdä.

■ Fotbollen i Hangö har starka traditioner. Före­ ningen grundades 1903 och de första internationella fotbollsmatcherna spelades i Hangö redan på 1920 -talet. Som bäst har Hicken spelat ett år på högsta serienivån och på nivå två (Finlandsserien, Ettan) i nästan 20 år. I nuläge har vi fem juniorlag och herrarnas representationslag som spelar i ­Fyran, på femte serienivån. På 1990- och 2000talet hade Hicken mera juniorer än idag. Å andra sidan hade Hangö då ett större invånarantal vilket gör att direkta jämförelser är svåra.

Talkoovoimilla toimivan jalkapalloseuran toiminnassa on aina parannettavaa, mutta Hikkenissä voidaan jo nyt hyvin. Joukkueissa on hyvät valmentajat, asiansa osaavat joukkueenjohtajat ja pelaajat antavat jokaisessa ottelussa kaikkensa, oli sitten sarjataso mikä tahansa. Mikään ei voi olla jalkapallo-ottelun katsojalle ja futisfanille miellyttävämpi näky kuin posket punaisina, pelipaita hikisenä tsemppaava juniori. Näitä junioreita on seurassa lähes 100.

Jotta voisimme tulevina vuosina terävöittää toimintaamme entisestään, vahvistamme ensi kaudeksi rivejämme juniorivastaavalla. Emme hae huippuvalmentajaa, vaan ehkä enemmän ihmistä, joka pystyy toimimaan joukkueiden ja seuran apuna käytännön asioiden toteuttamisessa. Ehkä seurakoordinaattorin titteli vastaa paremmin tehtävänkuvaa kuin junioriovastaava.

Tämä kesä on myös osoittanut, että seurassa olisi hyvä olla materiaalivastaava. Hän pitäisi huolen, että joukkueilla on käytössään tarvittava määrä peliasuja ja harjoituksissa käytettäviä välineitä. Materiaalivastaava, tai minkälaista nimitystä hänestä käytettäisiinkään, vastaisi myös joukkueiden treeniasujen tilaamisesta sekä toimisi läheisessä yhteistyössä tavarantoimittajamme Hangon Sportian kanssa.

Korona lyhensi tätä pelikautta merkittävästi. Hikkenin kohdalla kaikki sujui tyylikkäästi ja valmentajat noudattivat täsmällisesti Palloliiton koronasuosituksia. Ja mikä parasta: pelaajat palasivat innokkaina harjoituksiin pakollisen kahden kuukauden tauon jälkeen. Tästä myös kiitos valmentajille ja joukkueenjohtajille, jotka olivat aktiivisesti pelaajiinsa yhteydessä treenitauon aikana.

Yhden pahan loven korona pääsi tekemään tämän kesän toimintaamme, kun 1994 käynnistetty Itämeri Cup jouduttiin peruuttamaan. Mukaan oli ilmoittautunut jo lähes 40 joukkuetta, joten turnauksesta luopuminen oli sekä järjestäjille että etenkin pelaajille iso pettymys. Ensi vuonna Itämeri Cup pelataan 23.-25. heinäkuuta, eli viikko perinteistä ajankohtaa aikaisemmin. Näin vältämme törmäyksen Sea Horse -viikon kanssa.

Toivotan miellyttäviä lukuhetkiä lehtemme parissa. Ja samalla toivotan kaikille tietenkin hyviä pelikokemuksia sekä terveyttä. Nähdään sivurajan tuntumassa, etäisyydet muistaen.

Mauri Forsblom puheenjohtaja, FC HIK

I en fotbollsförening som fungerar med talkokrafter kan verksamheten alltid förbättras, men i Hicken mår man redan nu bra. Vi har kunniga tränare och lagledare medan våra spelare som oberoende av serienivå alltid gör sitt bästa på plan. Ingenting kan vara en mera tillfredställande syn för publiken och för fotisfans än juniorer som rödkindade kämpar med svettiga spelskjortor. Vi har nästa 100 av dessa juniorer.

För att under kommande år ytterligare skärpa vår verksamhet kompletterar vi våra led i nästa år med en junioransvarig. Vi söker inte en topptränare utan närmast en person som kan fungera som stöd för lagen och föreningen i praktiska ärenden. Kanske titeln föreningskoordinator bättre motsvarar uppgiften än junioransvarig.

Denna sommar har också visat att det vore bra med en materialförvaltare.

Hen skulle se till att lagen har tillräckligt med speldräkter samt redskap och utrustning för träningarna. Materialförvaltaren skulle också ansvara för beställningar av lagens utrustning och skulle därmed fungera i nära samarbete med vår leverantör Hangö Sportia.

På grund av coronan blir denna säsong betydligt kortare. I Hicken skötte vi saken med stil och tränarna följde punktligt Bollförbundets corona-rekommendationer. Och det bästa: spelarna återvände ivriga till träningarna efter en två månader lång obligatorisk paus. Detta var tränarnas och lagledarnas förtjänst, de var aktivt i kontakt med spelarna under pausen.

Ett beklagligt bortfall hade vi på grund av coronan då vi var tvungna att inhibera Östersjö Cupen som spelats sedan 1994. Vi hade nästan 40 anmälda lag och inhiberingen av turneringen var en stor besvikelse för arrangörerna och i synnerhet för spelarna. Nästa år spelas Östersjö Cupen 23–25 juli, det vill säga en vecka tidigare än den traditionella tidpunkten. Med detta undviker vi en kollision med Sea Horse Week.

Jag önskar er trevliga lässtunder med vår tidning. Samtidigt önskar jag alla glada spelerfarenheter och god hälsa. Vi ses vid sidan av plan, beaktande avstånden.

Mauri Forsblom ordförande, FC HIK

FOTBOLLSNYTT • JALKAPALLOUUTISET Utgivare/julkaisija: Upplaga/levikki:

FC HIK 22 000 ex/kpl

Distribution/jakelu: alla hushåll i Västra Nyland kaikki taloudet Länsi-Uudellamaalla

Ansvarig redaktör/ vastaava toimittaja: Layout: Painopaikka/Tryckeri:

Mauri Forsblom Ekenäs TypoGrafi Salon Lehtitehdas, Salo 2020

OGO

Fotbollsnytt • Jalkapallouutiset

3

”Den kostnadseffektivaste eldningsoljan”

040 541 9236 Tom Österlund

”Taloudellisesti tehokkain lämmitysöljy”

040 541 9236 Tom Österlund

Vi gör BilLivet enklare™ nu även i Hangö!

Teemme autoilijan elämän helpoksi nyt myös Hangossa!

Service och reparation till alla märken och modeller

Huollot ja korjaukset kaikkiin merkkeihin ja malleihin.

Reser v med delar 3-å garan rs ti

Varao 3 vuo sille de takuu n

TM-Carservice Ky

TM-Carservice Ky

0400 195 598 info@tmcarservice.fi Sillgränd 3, 10960 Hangö Vardagar 08–17

Kunniatehtävänämme on toimittaa onnistunut

0400 195 598 info@tmcarservice.fi Sillikuja 3, 10960 Hanko Arkisin 08–17

lopputulos asiakkaalle, palauttaa kadonnut kauneus tai luoda uutta, muokaten se arjen työmäärään sopivaksi.

Punainen lanka kaikessa tekemisessämme on laatu ja luotettavuus, kauneudesta tinkimättä.

Ota yhteyttä, niin katsotaan miten voimme olla avuksi!

Pesulapalvelut

Laadukkaasti yrityksille, yhteisöille ja kotitalouksille.

050 304 8430 paivi@viagarden.fi Vaihdekatu 1, Hanko Kuninkaank. 7, T:saari

Helppo ja kaunis piha

Tvätteritjänster

Kvalitativt för företag, samfund och privata hushåll.

Satamakatu - Hamngatan 2 10900 Hanko - Hangö 050 514 8516 lavendelservices.fi Lavendel Services

Helppo ja kaunis piha

Ratakatu 9 Bangatan ☎ 050 338 7150 10900 HANKO HANGÖ www.fotopar.fi

Tammisaari/Ekenäs

Hanko/Hangö

Erottajankatu/Skillnadsgatan 15, 10600 T:saari/Ekenäs Puh/Tel: +358 (0)40 775 9080

Vaihdekatu/Växelgatan 1, 10900 Hanko/Hangö Puh/Tel: +358 (0)40 586 2747

www.mrmedia.fi

FAST AND FRIENDLY PORT WWW.PORTOFHANKO.FI

Fotbollsnytt • Jalkapallouutiset

4

Ibrahim Nazari har varit en av Hickens bärande spelare i flera år.

Ibbe med tre identiteter ■ Ibrahim Nazari är infödd Hangöbo med aningen avvikan-

de bakgrund från övriga som spelar i FC HIK. Ibbe känner sig som helt finländsk och Hangöbo men han har kurdiska rötter via sina föräldrar. Hans mamma kommer från Irak och pappa från Iran.

– Även om pappa ursprungligen kommer från Iran har han lika som mamma vuxit upp på kurdområdet i Irak. Egent­ ligen har jag själv tre identiteter: jag är finländare men också kurd med rötter så väl i Iran som i Irak. Jag känner mig ändå mera som finländare än som kurd, jag är född i Finland, jag har gått mina skolor här och fullgjort min beväringstjänst här. Jag betalar mina skatter här och känner mig vara en del av det finländska samhället, tänker Ibbe.

Tidigare fanns det många flyktingfamiljer i Hangö men endast Nazaris har bosatt sig permanent i staden. Även Ibbe drömde som yngre om att flytta till huvudstadsregionen.

– Som yngre ville jag byta Hangö till en större stad och kanske därmed också Hicken till ett bättre fotbollslag. Då var jag faktiskt motiverad att spela fotboll, berättar han.

– Numera anser jag att föräldrarnas beslut att stanna i Hangö var det rätta. Här finns allt som vi behöver och vi har alltid trivts bra i Hangö. Kompisarna och hobbyn är här och det känns som om vi integrerats väl, dessutom upplever vi att vi blivit fullt accepterade i Hangö.

Nazaris jobb tangerar hans kurdbakgrund. Han jobbar på Finlands Röda Kors och har som uppgift att hjälpa asyl­ sökande i vardagen. Förutom finska talar Nazari också svenska, engelska och kurdiska.

– Jag har också lärt mig arabiska till den grad att jag klarar mig utan tolk. Jag sköter kontakterna till Migrationsverket, jurister och exempelvis till sjukhus.

Enligt Ibbe Nazari är det inte lätt för utlänningar eller inflyttade från övriga delar av Finland att bli accepterade i Hangö. Hans familj har ändå anpassat sig väl till vardagen

på Finlands sydspets. Givetvis har fotbollen hjälp Ibbe att rota sig i Hangö.

– Med Kickan Eklund började vi sparka fotboll redan i dagis. Vi har varit kompisar sedan dess. På grund av ryggproblem har Kickan inte kunnat spela fotis på några år men i år är han med igen, berättar Ibbe.

– Jyrki Koivistos son, som är ett år yngre, var med oss i dagis, den vägen blev det spel i Hicken för oss alla.

I Honka på tryout I Hicken har Ibbe tränats av bland andra Jukka Manner, ­Joppe Sommardahl, Tommy Westerholm och Seppo Olin.

Till Hickens representationslag steg han redan som A-junior.

– Ibbe är en skicklig spelare. Han har bra teknik och bra koll över bollen, bekräftar Seppo Olin som i åratal tränat Hickens juniorer i olika åldersklasser.

– Ibbe är konstnär till sin natur och minns inte alltid alla taktiska direktiv. Han vill spela offensivt och därför glömmer han ibland försvarsspelet, fortsätter Olin.

Som junior var Ibbe så begåvad att han som 16- åring var nära på att flytta till Honka. Flyttet till Honka blev dock inte av på grund av ung ålder och höga verksamhetsavgifter.

– Det måste nog medges att jag som yngre var mycket bättre spelare än vad jag är idag, skrattar 22-årige Ibbe.

– Efter två dagar i Honkas tryout sade tränaren att du har en plats i föreningens A-juniorer. Jag blev väldigt inspirerad och vi tränade två veckor i Esbo med Tatu Hämäläinen.

Medlems- och verksamhetsavgiften var 300€ per månad, därmed förverkligades inte spel för Honka. Avgifterna var alldeles för höga för vår stora familj.

Nazari berättar att han inte ångrar något i livet, men historien om Honka grämer aningen fortsättningsvis. Träningarna i ett av Finlands bästa juniorföreningar var kvalitativa

och koncentrerade sig på att utveckla spelarna individuellt.

– Om vi hade haft råd med Honkas avgifter kunde det ha blivit något, gissar han Förlorade spelglädjen återfunnen Efter Honkas träningsläger återvände Ibbe till Hicken, här lyftes han till representationslaget som spelade i division tre. Laget tränades av brasilianaren Pinduca.

– Pindu var en krävande och bra tränare men jag tappade glädjen för fotbollen. Samtidigt började jag jobba och slutligen höll jag en paus på ett och ett halvt år från fotbollen, minns Ibbe.

Han försäkrar att spelglädjen nu är återfunnen även om det var svårt att hitta motivationen efter senaste säsong.

– Min goda kompis Kaitsu (Patchanon Chuchat) startade studierna i Jyväskylä och började spela för Jyväskylän Palloseura. Jag övervägde att helt lägga av med fotbollen när Kaitsu lämnade Hicken. Jag kom ändå till att man har mycket nytta och glädje av fotbollen. Jag hittade igen spelglädjen och nu ser det bra ut. Föreningen har en ny styrelse som har motivation, detta återspeglar sig i spelarna och hela föreningen. Representationslagets nya tränarduo Manke Hellström och Tommy Björkqvist är passligt krävande men samtidigt avspända, tänker han.

– Under några år ville vi stiga med våld, detta förstörde kanske spelglädjen i laget. Nu spelar vi i fyran och alla trivs. Det är klart att vi vill avancera men inte med våld. Vi har haft bra träningar och spelarna känner varandra, ingen mobbas i laget och vi har en utomordentlig fiilis, försäkrar Ibbe.

Fotbollsnytt • Jalkapallouutiset

5

Kolmen identiteetin Ibbe ■ Ibrahim Nazari on syntyperäinen hankolainen, mut-

ta hänen taustansa on hieman erilainen kuin muiden FC HIK:ssä pelaavien. Täysin suomalaiseksi -ja myös hankolaiseksi itsensä tunteva Ibbe omaa kurdijuuret vanhempiensa kautta. Hänen äitinsä suku tulee Irakista ja isän puolestaan Iranista.

– Vaikka isä on alkujaan Iranista, hänkin on äitini tavoin kasvanut Irakin kurdialueella. Eli isäkin tuntee itsensä enemmän Irakin kurdiksi. Minulla itselläni on oikeastaan kolme indentiteettiä: suomalaisuus ja Iranin sekä Irakin kurdilaisuus. Enemmän toki tunnen itseni suomalaiseksi kuin kurdiksi, olenhan syntynyt Suomessa, käynyt koulut täällä ja myös armeijan. Maksan Suomeen verot ja tunnen täysin kuuluvani suomalaiseen yhteiskuntaan, Ibbe pohtii.

Hangossa oli aikaisemmin useita pakolaisperheitä, mutta vain Nazarit ovat asettuneet pysyvästi kaupunkiin. Myös Ibbellä oli nuorempana haaveita muuttaa pääkaupunkiseudulle.

– Nuorempana olisin halunnut vaihtaa Hangon isompaan kaupunkiin ja ehkä sitä kautta myös Hikkenin johonkin parempaan jalkapalloseuraan. Silloin motivaatio jalkapalloon oli todella korkealla, hän kertoo.

– Nyt mietin, että vanhempieni päätös jäädä Hankoon oli täysin oikea ratkaisu. Täällä on kaikki mitä tarvitsemme ja olemme aina viihtyneet Hangossa hyvin. Kaverit ja harrastukset ovat täällä ja tuntuu siltä että olemme integroituneet hyvin ja meidät on täysin hyväksytty Hankoon.

Nazarin työ sivuaa myös hänen kurditaustaansa. Hän on päivätöissä Suomen Punaisessa Ristissä, missä hänen tehtävänään on auttaa turvapaikan hakijoita arjen asioissa. Nazari puhuu suomen lisäksi ruotsia, englantia ja kurdia.

– Olen myös oppinut sen verran arabiaa, ettei tarvitse käyttää tulkkia. Hoidan yhteydet maahanmuutovirastoon, lakimiehiin tai vaikkapa sairaalaan.

Ibbe Nazarin mukaan Hanko ei välttämättä ole kaikkein helpoin paikka tulla hyväksytyksi ulkomaalaiselle tai muu-

alta Suomesta tulleelle. Hänen oma perheensä on kuitenkin sopeutunut Suomen eteläkärkeen hyvin. Ibben omaa juurtumista Hankoon on tietenkin auttanut jalkapallo.

– Aloitin Kickan Eklundin kanssa jo tarhassa potkimaan palloa. Me ollaan oltu kavereita siitä asti. Kickan on joutunut olemaan selkävaivojen takia muutaman vuoden syrjässä futiksesta, mutta tällä kaudella hän on taas mukana, Ibbe kertoo.

– Jyrki Koiviston poika oli vuotta nuorempana mukana tarhassa ja sitä kautta ajauduimme kaikki Hikkeniin.

Hongassa näytillä Hikkenissä Ibbeä ovat valmentaneet muun muassa Jukka Manner, Joppe Sommardahl, Tommy Westerholm sekä Seppo Olin. Hikkenin edustusjoukkueeseen hän nousi jo A-juniori-iässä.

– Ibbe on taitava pelaaja. Hänen pallonhallintansa ja tekniikkansa ovat hyvällä mallilla, vahvistaa Seppo Olin, joka valmensi vuosia Hikkenin eri ikäluokkia.

– Ibbe on luonteeltaan taiteilija, jonka ei aina muista taktisia ohjeita. Hän haluaa pelata hyökkäävää jalkapalloa ja joskus puolustuspelaaminen unohtuu, Olin jatkaa.

Nazari oli juniorina niin lahjakas, että hän oli siirtymässä 16-vuotiaana Honkaan. Siirto Espooseen kariutui kuitenkin nuoreen ikään ja Hongan kalliisiin toimintamaksuihin.

– Pakko myöntää, että olin nuorempana paljon parempi pelaaja kuin nykyään, 22-vuotias Ibbe nauraa.

– Olin Hongan tryouteissa ja kahden päivän jälkeen valmentaja sanoi, että sinulle on paikka seuran A-junnuissa.

Innostuin siitä todella ja olimme Tatu Hämäläisen kanssa Espoossa kaksi viikkoa harjoittelemassa. Jäsen- ja toimintamaksu olisi kuitenkin ollut 300 euroa kuukaudessa, joten siirtyminen Honkaan pysähtyi siihen. Meillä on iso perhe ja maksut olivat aivan liian suuria.

Nazari kertoo ettei kadu elämässään mitään, mutta hieman

Ibrahim Nazari on vuosia kuulunut Hikkenin kantaviin voimiin.

häntä on Hongan juttu jäänyt harmittamaan. Harjoitukset yhdessä Suomen parhaissa junioriseuroissa olivat laadukkaita ja keskittyivät paljon yksilön kehittämiseen.

– Siitä olisi ehkä voinut syntyä jotain, jos meillä olisi ollut varaa Hongan maksuihin, hän arvuuttelee.

Peli-ilo katosi -ja löytyi uudestaan Ibbe palasi Hongan harjoitusleirin jälkeen Hikkeniin ja hänet nostettiin seuran Kolmosessa pelaavaan edustusjoukkueeseen. Valmentajana oli brasilialainen Pinduca.

– Pindu oli vaativa ja hyvä valmentaja, mutta jotenkin omalta kohdaltani hauskuus futiksesta hävisi. Samoihin aikoihin menin töihin ja loppujen lopuksi pidin jalkapallosta puolentoista vuoden tauon, Ibbe muistelee.

Nyt hän kuitenkin vakuuttaa peli-ilon jälleen löytyneen, vaikka viime kauden jälkeen olikin vaikea hetki löytää motivaatiota jalkapalloon.

– Hyvä ystäväni Kaitsu (Patchanon Chuchat) pääsi opiskelemaan Jyväskylään ja siirtyi Jyväskylän Palloseuraan.

Harkitsin kokonaan futiksen lopettamista, kun Kaitsu lähti Hikkenistä. Sitten ajattelin kuitenkin että jalkapallosta on paljon hyötyä ja iloa. Löysin uudestaan peli-ilon ja nyt näyttää hyvältä. Seurassa on uusi johtokunta, jolla on selvästi motivaatiota ja se heijastuu myös pelaajiin sekä koko seuraan. Uudet edustusjoukkueen valmentajat Manke Hellström ja Tommy Björkqvist ovat sopivan vaativia, mutta samalla myös rentoja, hän pohtii.

– Muutama vuosi sitten halusimme väkisin nousta ja se ehkä vei peli-ilon joukkueesta. Nyt olemme Nelosessa ja kaikki viihtyvät hyvin. Tietenkin haluamme ylöspäin, mutta ei väkisin. Treenit ovat olleet hyviä ja pelaajat tuntevat toisensa, ketään ei kiusata ja joukkueessa on erinomainen fiilis, Ibbe Nazari vakuuttaa.

Fotbollsnytt • Jalkapallouutiset

6

Stadsdirektörens goda förslag till Hangöfotbollen I början av det nya decenniet var invånarantalet i Hangö knappt 8500.

Denna säsong har FC HIK ca 130 fotbollsspelare, av dessa är nästan 100 juniorer. Den traditionella fotbollsstaden har under åren procentuellt mist sitt grepp. Enligt Bollförbundets statistik borde Hangö i förhållande till invånarantalet ha över 200 fotisspelare.

■ Till exempel i Kyrkslätt är över sex procent av invånarna

registrerade fotbollsspelare med licens. Problemet i Hangö är invånarnas höga ålder, detta återspeglar sig i ringa antal barn och ungdomar. Årligen föds ca 50 barn i Hangö. Det är klart att alla pojkar inte börjar spela fotboll i knatteåldern, flickorna ännu mindre.

I Hicken har man löst situationen med att sammanslå olika åldersklasser. Utan undantag agerar man på samma sätt i övriga småkommuner. Flickorna har inte i Hangö på åratal haft egna lag, de har tränat och spelat tillsammans med pojkarna.

Stadsdirektör Denis Strandell har en klar tanke om hur juniorfotbollen i Hangö kunde få ny drive.

– Fotboll spelas på sommaren. Det vore fint om Hicken fick fritidshangöbor med i sina led för hela sommaren. Detta är möjligt om familjerna har en fritidsbostad i Hangö, tänker Strandell.

– Fritidshangöborna är en otrolig tillgång för Hangö fot-

bollen och idrotten överlag. Antalet sommarhangöbor växer från år till år och de är i regel aningen yngre än Hangöborna, vilket betyder att det i familjerna också finns barn och ungdomar.

Strandell känner till idrottsföreningarnas problem i Hangö. Då nativiteten är liten vill det inte finnas hobbyister till varje gren.

– Av de årligen 50 födda barnen borde det räcka till lag i fotboll, handboll och innebandy. Dessutom skulle förhoppningsvis någon också intressera sig av tennis, dans, gymnastik och segling, funderar stadsdirektören.

– Man borde väl göra som i Sjundeå, förbjuda all annan hobby än handboll. I Karis är väl läget ganska lika, ler han.

Till Hangö för att jobba Strandell vet att skolorna, och vad staden kunde göra för skolorna, diskuteras flitigt i Hangö. Enligt honom flyttar

folk inte till Hangö på grund av skolorna eller föreningsverksamheten i staden.

– Man byter inte boningsort på grund av jobbet. Kanske någon supertalang i handboll flyttar till Karis för att få bästa möjliga träning, dessa fall är dock marginella undantag, vet Strandell Han anser att Hangö är mellan trädet och barken. I Hangö jobbar många högt utbildade som bor på annan ort. Ofta har maken/makan också hög utbildning. Om till exempel mannen får jobb i Hangö och hustrun är sjukskötare, närvårdare, socialarbetare eller lärare uppstår sannolikt inga problem.

Oftast är det ändå så att hustrun inte finner jobb i Hangö.

– Vi gjorde en enkät för stadens anställda och för alla industriföretag med mer än 100 anställda. Enkäten riktades till personer som jobbar i Hangö men bor på annan ort. Majoriteten av de som deltog i enkäten bodde i Raseborg. Med fanns också Esbobor, Kyrkslättbor, Ingåbor, Lojobor, Sjun-

Fotbollsnytt • Jalkapallouutiset deåbor och Salobor. I Hangö jobbar också dagliga pendlare från Helsingfors. Främsta orsaken till att bo på annan ort är makans/makens jobb. Karis är ett bra exempel på boningsort där den ena kör till Hangö medan den andra dagligen åker på jobb till Åbo eller Helsingfors med tåg, avslöjar Strandell.

– Även om vi hade den bästa socialtjänsten och även om skolorna fungerade mera kostnadseffektivt flyttar inte folk på dessa grunder till Hangö. Något speciellt i våra skolor, till exempel ett idrottsgymnasium, kunde locka att flytta till Hangö. Men detta kunde leda till att vi med motsvarande specialisering skulle förlora våra egna gymnasieelever.

En direkt lösning till utflyttningen från Hangö har Strandell inte men elektrifieringen av kustbanan kunde ändra riktningen.

– Om tågförbindelsen mellan Hangö och Helsingfors tog drygt en timme skulle systemet ändra. Då skulle vi vara en del av Helsingfors metro -område och folk skulle kunna bo i Hangö medan de jobbade i huvudstadsregionen. Om satsningen på en timmes tåget mellan Åbo och Helsingfors

blir verklighet blir inte kustbanan av. Hangös hopp är att Helsingfors-Åbo förbindelsen blir för dyr, överväger Strandell de olika alternativen.

Lag från vänorterna med i Östersjö Cupen?

Hangö har fyra vänorter: Stord i Norge, Halmstad i Sverige, Gentofte i Danmark och Haapsalu i Estland. Under tidigare årtionden har Hangö haft ett livligt kultur- och idrottsutbyte i synnerhet med Gentofte och Halmstad.

– Vart annat år har vi ett vänortsmöte. Det var meningen att Hangö skulle varit värd för mötet i år men på grund av coronapandemin flyttades mötet till nästa år. Städernas ­politiska ledning, stadsdirektörerna och några tjänstemän har deltagit i dessa möten, berättar Strandell.

Under senare tid har inget samarbete existerat inom idrotten. Strandell berättar att vi haft samarbete med Haapsalu, främst inom kultur. Konstnärer från Hangö har haft utställningar i Haapsalu och vice versa.

– Varför kunde inte fotbollsföreningarna också samarbeta.

7 Man kunde till exempel bjuda in lag från våra vänorter till Östersjö Cupen, föreslår stadsdirektören.

– Östersjö Cup är en viktig sommarhändelse i Hangö.

Turneringen kunde säkerligen få ny energi om vi lyckades locka med lag från våra vänorter, funderar Strandell.

Både Gentofte och Halmstad är aktiva fotbollsstäder där det finns flera fotbollsföreningar. I staden Haapsalu med ca 10 000 invånare tränar Haapsalu JK på Idrottshusets och stadionområdets fullstora gräsplan och konstgräsplan. Föreningens representationslag spelar på Estlands tredje nivå.

Kanske FC HIK i framtiden kunde göra med flera lag en lägerresa till Haapsalu? Eller varför inte till 70 000 invånares Halmstad, som har hela 16 fotbollsföreningar med mer än 150 aktiva juniorer i olika åldersklasser.

Kaunginjohtajalta hyviä ehdotuksia hankolaiselle jalkapallolle Hangossa oli uuden vuosikymmenen alkaessa vajaa 8500 asukasta.

Jalkapalloilijoita FC HIK:ssa pelaa tällä kaudella noin 130, joista junioreita on lähes 100. Prosentuaalisesti vanha perinteikäs jalkapallokaupunki on vuosien varrella menettänyt otettaan, sillä asukaslukuun suhteutettuna futaajia pitäisi Hangossa Palloliiton tilastojen mukaan olla yli 200.

■ Esimerkiksi Kirkkonummella peräti yli kuusi prosenttia asukkaista on rekisteröityjä jalkapallon harrastajia. Hangon ongelmana on asukkaiden korkea ikä, mikä taas heijastuu kouluikäisten lasten ja nuorten vähyyteen. Hangossa syntyy joka vuosi noin 50 lasta. On täysin selvää, että kaikki pojat eivät aloita jalkapalloa nappulaiässä, tytöistä puhumattakaan.

Hikkenissä on tilanteesta selvitty yhdistämällä eri ikäluokkia samoihin joukkueisiin. Näin tehdään poikkeuksetta kaikilla muillakin pienemmillä paikkakunnilla. Hangossa ei tytöillä ole vuosikausiin ollut omia joukkueita, vaan he ovat harjoitelleet ja pelanneet yhdessä poikien kanssa.

Kaupunginjohtaja Denis Strandelilla on selkeä ajatus miten hankolaiseen juniorijalkapalloon saataisiin uusi, entistä vauhdikkaampi vaihde silmään.

– Jalkapallon pelikausi on kesällä. Olisi hienoa jos Hikken saisi vapaa-ajan hankolaisia harjoittelemaan ja pelaamaan Hangossa koko kesän. Tämä on mahdollista, jos perheellä on vapaa-ajan asunto Hangossa, Strandell pohtii.

– Vapaa-ajan hankolaisissa meillä on täysin käyttämätön voimavara kun ajatellaan jalkapalloa ja hankolaista urheilua yleensä. Kesähankolaisten määrä kasvaa jatkuvasti, he ovat keskimäärin hieman hankolaisia nuorempia, joten heidän perheissään on myös lapsia ja nuoria.

Strandell tietää hankolaisten urheiluseurojen ongelmat.

Kun lapsia syntyy vähän, harrastajia ei tahdo löytyä jokaiseen lajiin.

– Vuosittain syntyneestä 50 lapsesta pitäisi saada kokoon sekä futis-, käsipallo- ja salibandy-joukkueet ja toivottavasti joku lapsista innostuisi tenniksestä, tanssista, voimistelusta ja purjehduksestakin, kaupunginjohtaja miettii.

– Pitäisi ehkä tehdä kuten Siuntiossa että on lähes kiellettyä harrastaa muuta kuin käsipalloa. Ja Karjaalla taitaa on hieman sama tilanne, hän hymyilee.

Hankoon tullaan työn perässä Strandell tietää Hangossa puhuttavan paljon siitä mitä kaupunki voisi tehdä koulujen suhteen. Hänen mukaansa

ihmiset eivät kuitenkaan muuta Hankoon koulujen tai yhdistystoiminnan vuoksi.

– Ihmiset vaihtavat paikkakuntaa töitten perässä. Ehkä joku huippulahjakkuus käsipallossa muuttaa Karjaalle saadakseen parasta mahdollista valmennusta, mutta tällaiset tapaukset ovat kyllä aivan harvinaisuuksia, Strandell tietää.

Hänen mukaansa Hanko on puun ja kuoren välissä. Hangossa työskentelee paljon korkeasti koulutettuja, jotka asuvat muualla. Usein taustalla on, että myös puolisolla on korkea koulutus. Jos esimerkiksi mies löytää Hangosta työtä ja vaimo on sairaanhoitaja, lähihoitaja, sosiaalityöntekijä tai opettaja, silloin ongelmia ei ole, mutta useimmiten vaimolle ei löydy työpaikkaa Hangosta.

– Teimme kaupungin omien työntekijöiden sekä kaikkien yli 100 henkilön teollisuuslaitosten keskuudessa kyselyn.

Se oli osoitettu Hangossa töitä tekeville, mutta muualla asuville. Kyselyyn vastanneista eniten asui Raaseporissa, mutta mukana oli myös espoolaisia, kirkkonummelaisia, inkoolaisia, lohjalaisia, siuntiolaisia sekä salolaisia. Jopa Helsingistä tulee joka päivä Hankoon työntekijöitä. Suurin syy muualla asumiseen oli puolison työ. Karjaa on hyvä esimerkki kaupungista, josta toinen ajaa Hankoon ja toinen puolestaan menee junalla joko Turkuun tai Helsinkiin töihin päivittäin, Strandell paljastaa.

– Vaikka meillä olisi paras sosiaalipalvelutoimisto ja koulut olisivat kuustannustehokkaampia, ihmisiä ei saa sen vuoksi muuttamaan Hankoon. Jos koulussa olisi jotain erikoista, esimerkiksi urheilulukio, se voisi vetää Hankoon.

Ongelmaksi muodostuu kuitenkin, että 12 vuosikurssilaisen lukiossa on mahdotonta erikoistua, sillä silloin menetetään hankolaiset oppilaat.

Suoraa ratkaisua Strandellilla ei muuttotappioon ole, mutta rantaradan sähköistäminen voisi olla yksi suunnanmuuttaja.

– Jos Hangon ja Helsingin junayhteys kestäisi reilun tunnin, niin systeemi muuttuisi. Silloin kuuluisimme Helsingin metro-alueeseen ja ihmiset voisivat asua Hangossa, mutta silti he pystyisivät käymään pääkaupunkiseudulla töissä.

Rantarata ei kuitenkaan toteudu, jos panostetaan tunnin junaan Helsingin ja Turun välillä. Hangon toiveena on että Helsinki-Turku -yhteys on liian kallis, Strandel punnitsee eri vaihtoehtoja.

Itämeri Cupiin ystävyyskaupunkien joukkueita?

Hangolla on neljä ystävyyskaupunkia: Stord Norjassa, Halmstad Ruotsissa, Gentofte Tanskassa sekä Haapsalu Virossa. Joskus aikaisempina vuosikymmeninä varsinkin Hangolla on Gentoften ja Halmstadin kanssa ollut vilkasta vaihtoa kulttuurin ja urheilun merkeissä.

– Meillä on joka toinen vuosi ystävyyskaupunkitapaaminen. Hangon oli tarkoitus olla tämän vuoden elokuussa isäntänä tapaamiselle, mutta se siirrettiin koronapandemian vuoksi vuodella eteenpäin. Näihin tapaamisiin on osallistunut kaupunkien poliittista johtoa, kaupunginjohtajat sekä muutamat virkamiehet, Strandell kertoo.

Urheilun merkeissä yhteistyötä ei viime aikoina ole ollut.

Strandell kertoo, että Haapsalun kanssa on tehty varsinkin kulttuurin puolella vaihtoa. Hankolaisilla taiteilijoilla on ollut näyttelyjä Haapsalussa ja päinvastoin.

– Miksei yhteistyötä voisi tehdä myös jalkapalloseurojen kesken. Esimerkiksi Itämeri Cupiin voisi kutsua joukkueita näistä ystävyyskaupungeista, ehdottaa kaupunginjohtaja.

– Itämeri Cup on yksi tärkeistä Hangon kesän tapahtumista. Turnaus saisi varmasti uutta energiaa, jos onnistuisimme houkuttelemaan mukaan ystävyyskaupunkiemme joukkueita, Strandell miettii.

Sekä Gentofte että Halmstad ovat aktiivisia jalkapallokaupunkeja, joissa toimii useita jalkapalloseuroja. Noin 10 000 asukkaan Haapsalussa JK Haapsalu harjoittelee Urheilutalon ja stadionalueen täysikokoisella nurmi- sekä tekonurmikentällä. Seuran edustusjoukkue pelaa Viron kolmostasolla. Ehkä FC HIK voisi useamman joukkueen voimin tehdä tulevaisuudessa yhteisen leirimatkan Haapsaluun? Tai miksei vajaan 70 000 asukkaan Halmstadiin, josta löytyy 16 yli 150 juniorin jalkapalloseuraa.

Fotbollsnytt • Jalkapallouutiset

8

FC HIK 2020 FC HIK:n juniorit harjoittelevat kesällä 2020 Rukki Arenan takakentillä. Kaikki halukkaat ovat tervetulleita mukaan.

FC HIK:s juniorer tränar under sommaren 2020 på Rukki Arenas bakplaner.

Alla intresserade är välkomna med.

PALLOKOULU BOLLSKOLA 2013–2015 Niklas Kaihoniemi, Hannu Takala, Linda Teeriniemi 040 8212634 tiistai–tisdag klo/kl 17.00

P8 2011–2012 Jyrki Pellikka, Mikko Savolainen, Stefan Sjösten, Aki Korsu, Piia Kiljunen 040 7276469 maanantai–måndag klo/kl 17.00 torstai–torsdag klo/kl 17.00

P10 2010 Erik Mäntyala, Kim Kidron, Kim Danielsson 0400 230103 maanantai–måndag klo/kl 17.30 torstai–torsdag klo/kl 17.30

P12 2008–2009 Janne Boström, Jyrki Pellikka, Fredda Berglund 040 5231971 maanantai–måndag klo/kl 18.30 torstai–torsdag klo/kl 18.30

P14 2006–2007 LVI ASENNUS / VVS INSTALLATION Tulliniementie 24 Hanko Tulluddsvägen 24 Hangö Puh./Tel. 019-2666 300 epost: heros@heros.fi

Manke Hellström, Tommy Björkqvist, Marko Heikkinen, Timo Pulliainen 040 5448610 maanantai–måndag klo/kl 17.30 torstai–torsdag klo/kl 17.00

Hangon Golfkenttä - Hangö Golfbana

☎ 010 6622 300

18 hål 18 reikää Lång spelsäsong Pitkä pelikausi Företagshändelser Yritystapahtumia Greencard kurser Greencard kursseja Övningsrange Harjoitusrange Allmänt café Yleinen kahvila Pro Shop

NÄHD KENT ÄÄN ÄLLÄ VI SE S PÅ BANA N

Kirkkotie 25 Kyrkvägen, 10900 Hanko - Hangö Caddiemaster 019-248 9357 / www.hangolf.fi / caddiemaster@hangolf.fi

Fotbollsnytt • Jalkapallouutiset Laill.hieroja

Leg. massör

Yvonne Sandberg-Bartels Nycanderinkatu / Nycandergataan 7A, Hanko-Hangö

Puh. / Tel 040-730 8457

9

LUFTVÄRME- OCH LUFTVATTENVÄRMEPUMPAR

Oy AEON LINDSTRÖM Ab

FÖRSÄLJNING

Världens bästa luftvärmepumpar, nu till salu hos oss!

MÄRKEN: Hitachi, Daikin och Panasonic.

AUTO-SERVICE

Kb S. WIBERG Ky

INSTALLATION OCH SERVICE • Vi installerar luftvärmepumpar och luftkonditionering.

• Dessutom hjälper vi med servicen av bilens, traktorns och båtens luftkonditionering, samt givetvis med servicen av kylskåpets kylsystem.

019-248 4332 HANKO - HANGÖ

Himajahuvila.fi | Bulevardi 9, 10900 Hanko Välityspalkkio alk. 3,72% sis. alv

Nico Flinck 040 834 8504 Kim Flinck 0400 303 941

PUH/TEL 019-241 1000

Ekenäs Kylis Oy

BULEVARDI/BULEVARDEN 15 10900 HANKO/HANGÖ

AVOINNA/ÖPPET: MA-TO/MÅ-TO 11-21 PE-LA/FRE-LÖ 11-22 SU/SÖ 12-20

Baggövägen 401, 10600 Ekenäs

Vuodesta 1990 KROGGÅRDINTIE 12, KARJAA MESTARINKUJA 4, HANKO

Sedan år 1990

Kotiinkuljetus/Hemkörning alkaen/från 2€

Kiinteistöjen huolto Fastighets service

 nostinpalvelut  kattotyöt  ilmastoinnin puhdistukset ja mittaukset  tikkaat  sadevesikourut  tulisijat ja piiput  kattopesut ja maalaukset  saaristopalvelut

– Talonmiestyöt

– Gårdskarlsarbeten

0400-486 074

AUTOMAALAAMO

HANGON FOTOKESKUS – HANGÖ FOTOCENTRAL

KARIT OY

H. GRANHOLM

- maalaukset - peltityöt - lasinvaihdot

Ratak. 28 Bang.

Salminen 0400 200 456 Nevanperä 040 558 1107

puh. 040-142 3110 tel

www.filterpak.fi

IMUA, PAINETTA, HÖYRYÄ ja paljon muuta!

Kun ammattitaito ratkaisee.

• • • •

TEOLLISUUDEN JA KIINTEISTÖJEN PUTKI- JA LAITE-ERISTYKSET ILMASTOINTIERISTYKSET SOLUKUMI- JA MUOVIERISTYKSET PELTIERISTYKSET

Puh. (02) 276 2424 Ismo Murto 0400 523 723 Fax (02) 244 9096

• • • • • • • •

Suurtehoimuroinnit Viemärihuolto ja -kuvaus Imuautot Vesipiikkaus 1.000 bar – 3.000 bar Höyrytykset Graffitin poisto ja graffitisuojaus Kuivajääpuhallukset Ja paljon muuta!

LUE LISÄÄ www.oaklandservice.fi YHTEYSTIEDOT TURUSSA:

Hätätyöpäivystys 24/7: 050 477 1666

LVI-ERISTYS MURTO OY

Unkarinkatu 20, 20750 Turku Santalantie 21, 10960 Hanko-Pohjoinen

LVI- JA TEOLLISUUSERISTYKSET etunimi.sukunimi@lvi-eristysmurto.fi www.lvi-eristysmurto.fi

Tuomo Nieminen 0400 611 110

Tapio Lietevuori 050 409 9010

Mika Pietinhunta 040 504 4065

Turku – Helsinki – Lappeenranta

Fotbollsnytt • Jalkapallouutiset

10

Inga distrikt längre

FC HIK hör till Södra regionen Hangö Idrottsklubb var i april 1934, tillsammans med EIF och Masaby IK, med om att grunda Finlands Bollförbunds Västra Nylands distrikt.

Ferry F. Forsell från Ekenäs valdes till distriktets första ordförande.

■ Det tog inte många knyckar innan man den 13. maj spe-

lade första distriktseriematchen i Hangö, detta ca tre veckor efter det konstituerande mötet. Matchen mellan HIK och EIF slutade oavgjort 3–3. EIF vann sedan det första distriktsmästerskapet efter att ha slagit HIK med 4–2 i returmatchen i Ekenäs.

Västra Nylands distrikt var inte Bollförbundets första distrikt. I det 1907 grundande Bollförbundet skapades ett distriktsystem år 1924 då Helsingfors, Viborg, Åbo och Vasa distrikten såg dagens ljus.

Västra Nylands distrikt behöll sin självständighet fram till 1995 då det tillsamman med Lahtis distrikt fördes samman med Nylands distrikt. I samband med detta minskades Bollförbundets organisationen på 18 distrikt till ett dussin.

Decimeringen fortsatte i början av innevarande år då organisationen delades i söder, norr, öster och väster.

Numera talar man inte om distrikt, Finlands Bollförbund består av fyra regioner. Från och med 1.1.2020 hör FC HIK till Bollförbundets södra region.

Bollförbundets distriktsystem hade om fyra år fyllt 100 år. Varför beslöt man nu att ändra strategi och dela landet med långa avstånd i endast fyra områden? Chefen för Bollförbundets södra region, Taneli Haara sammanfattar organisationsförändringen enligt följande: – Målsättningen är att centralisera administrationen, frigöra mera resurser till fältet och maximera dem till godo för föreningarna, summerar Haara.

– Nya systemet kan beskrivas på en sida då det tidigare handlade om 11 olika distrikt. Dessa registrerade föreningar hade egna styrelser, olika kommittén och arbetsgrupper.

Bollförbundet hade därpå egna kommittén som inte hade kontakt med distriktens motsvarande, fortsätter han.

Nya Föreningarnas Bollförbund lovar åt klubbarna bättre och mera kvalitativa tjänster än tidigare, dessutom fås all service från samma ”lucka”. Strategin bedömer att spelarnas utveckling förbättras då man satsar på tränarutbildning och föreningarnas verksamhet.

– Föreningarna är i fokus och de skall få all möjlig hjälp i verksamheten. Högklassigt arbete i föreningarna gör att finska fotbollen går framåt, vet Haara.

– Att bygga upp organisationen tar tid men det har blivit lättare då vi kunnat se över de gamla distriktsgränserna. Vi har hittat uppgiftsbeskrivningar och ansvarsområden som bättre motsvarar personalens kunnande. Samtidigt behövs den värdefulla insatsen fortsättningsvis av dem som tidigare agerade inom distrikten.

Föreningsmöte väljer ordförande I modellen som blivit bekant för alla aktörer i Bollförbundet leddes fotbollen av en förtroendevald ordförande, förtroendevald förbundsstyrelse och -utskott som bildades av personer valda av distrikten. Modellen i distrikten var i stort sätt likadan emedan ordförande ledde distriktsstyrelsen som valdes av distriktsmötet, det vill säga föreningens representanter. Motsvarande överlappningar förekommer inte i Föreningarnas Bollförbund.

Nu kan föreningarnas representanter direkt välja Bollförbundets ordförande eftersom föreningsmöte är på toppen av hierarkin. Mötet sammanträder vart annat år för att välja ordförande och nomineringskommittén. Föreningsmöte bedömer också hur Bollförbundets strategi framskrider, gör vid behov preciseringar och godkänner den.

Föreningsparlamentet sammanträder två gånger per år och består av föreningsrepresentanter som röstats fram av de olika valdistrikten. Föreningsparlamentet godkänner verksamhetsplanen och budgeten. Den verkställer behövliga förtroende val, godkänner verksamhetsberättelsen, fastställer bokslutet och beviljar förbundsstyrelsen ansvarsfrihet.

Taneli Haara är ched för Finska Bollförbundets södra region.

Föreningsparlamentet väljer förbundsstyrelsen som ansvarar för verkställandet av strategin och dess uppföljning.

Styrelsen sammanfattar och föredrar för föreningsparlamentet bland annat verksamhetsberättelsen och bokslutet.

Utöver detta består Föreningarnas Bollförbund av nationella utvecklingsgrupper, regionsparlament och regionsforum. Även om systemet säkert under åren blir bekant för föreningarna kan organisationen med olika parlament, föreningarnas möten och forum i detta skede verka invecklad.

– Att anta den nya modellen kräver givetvis tid men jag hoppas att föreningarna aktiverar sig att påverka och komma med utvecklingsförslag, sammanfattar Haara.

Regionsforumen har enligt honom kommit bra igång.

Följande i tur är regionsparlamentet som väljer bland annat områdenas utvecklingsgrupper och ordföranden. Södra regionens kandidater till ordförande är Esko Manninen från Pohjois-Haagan Urheilijat, Risto Murto från Gnistan och Pasi Lod från Koivukylän Palloseura.

– Utvecklingsgrupperna har en betydande roll i den operativa planeringen. I varje grupp finns också en tjänsteman.

Nationella utvecklingsgruppen består av regionala föredragare och ordföranden. De sammanträder två gånger årligen, fastställer Haara – Regionsparlamentet är inom citat ”föreningarnas möte”.

Den består av föreningarnas ordföranden. Parlamentet dryftar och ger utlåtanden på vad som borde utvecklas inom området. Till början var meningen att den skulle fungera i likhet med de tidigare distriktsstyrelserna, ordförande och sex medlemmar. Till slut beslöt man att bilda ett öppet ”ordförandeforum”. I praktiken har regionsparlamentet ingen juridisk makt. Den förstärker utvecklingsgrupperna och framför regionens behov och syn på saker.

– Följande stora test efter regionsparlamentets möte är föreningarnas möte i augusti. Där kan alla föreningar rösta fram Bollförbundets ordförande för följande två år. Föreningarnas röstantal grundar sig på antalet licensspelare i föreningen.

Föreningarna har förhållit sig positivt Då Västra Nylands distrikt sammanfördes med Nyland fanns det misstankar om att juniorernas spelresor skulle öka. Detta skedde inte i nämnvärd utsträckning eftersom distriktsserierna ofta spelades regionalt. Samma oro förekommer nu då Nylands distrikt fördes samman med södra området.

– Huvudsakligen har föreningarna förhållit sig positivt till den nya organisationen. Det fanns rädsla för förlängda spelresor och att allting skulle koncentreras till Helsingfors. Jag anser att dessa farhågor inte har aktualiserats, tänker Haara om hur föreningarna tagit emot Föreningarnas Bollförbund.

– Enligt Haara är beviljade föreningsstöd under coronatiden ett bra exempel på Föreningarnas Bollförbundets verksamhet och förbättrade tjänster.

– Jag anser att Föreningarnas Bollförbundets reaktion på coronakrisen var en styrkedemonstration. Man kan alltid kritisera att direktiv varit oklara och kommit för sent men jag anser att de publicerades rätt så snabbt. Exempelvis verkställdes stödpaketen till föreningarna omgående och hela processen framskred otroligt snabbt. Då föreningarna ansökte om stöd hade de pengarna på kontot redan samma kväll, förutsatt att allting var i skick i föreningen. Jag kan föreställa mig att allting hade varit betydligt långsammare med den gamla distriktsorganisationen. Nu har vi kunnat reagera snabbt och smidigt på läget i föreningarna.

Fotbollsnytt • Jalkapallouutiset

11

Ei enää piirejä

FC HIK kuuluu Eteläiseen alueeseen Hangö Idrottsklubb oli huhtikuussa 1934 yhdessä EIF:n ja Masaby IK:n kanssa perustamassa Suomen Palloliiton Länsi-Uudenmaan piiriä. Piirin ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin tammisaarelainen Ferry F. Forsell.

■ Uudessa piirissä ei kauan nokka tuhissut, sillä ensimmäinen piirisarjan ottelu pelattiin Hangossa 13. toukokuuta, eli vain kolmisen viikkoa perustavan kokouksen jälkeen. HIK ja EIF päätyivät tasapeliin 3–3, mutta Tammisaaressa EIF oli hankolaisia parempia 4–2 voittaen näin ensimmäisen Länsi-Uudenmaan piirin mestaruuden.

Länsi-Uusimaa ei kuitenkaan ollut ensimmäinen Palloliiton piiri. 1907 perustettuun Palloliittoon luotiin piirijärjestelmä 1924, kun Helsingin, Viipurin, Turun ja Vaasan piirin näkivät päivänvalon.

Länsi-Uusimaa säilyi itsenäisenä vuoteen 1995, jolloin se liitettiin Lahden piirin kanssa Uudenmaan piiriin. Tällöin Palloliitto supisti vuosien varrella 18 piiriin kasvanutta organisaatiotaan tusinaan. Supistusta jatkettiin tämän vuoden alussa, kun organisaatio rajattiin etelään, pohjoiseen, itään ja länteen. Tosin nyt ei enää puhuta piireistä, vaan Seurojen Palloliitto muodostuu neljästä alueesta. 1.1.2020 alusta FC HIK on kuulunut Palloliiton eteläiseen alueeseen.

Palloliiton piirijärjestelmä olisi neljän vuoden kuluttua täyttänyt 100 vuotta. Miksi nyt päätettiin muuttaa strategiaa ja jakaa maantieteellisesti pitkien etäisyyksien iso maa vain neljään alueeseen? Palloliiton etelän alueen päällikkö Taneli Haara kiteyttää organisaatiomuutoksen seuraavasti.

– Tavoitteena on hallintoa keskittämällä siirtää lisää resursseja kentälle ja maksimoiden ne seurojen hyväksi, Haara summaa.

– Uuden järjestelmän pystyy piirtämään ja hahmottamaan yhdelle sivulle, kun aikaisemmin kyseessä oli 11 eri yhdistystä. Näillä rekisteröidyillä yhdistyksillä oli omat hallitukset ja lisäksi jokaisella oli omat valiokunnat ja työryhmät.

Palloliitolla oli tähän päälle vielä omat valiokunnat, joilla ei ollut yhteyttä piirien valiokuntiin, hän jatkaa.

Uusi Seurojen Palloliitto lupaa seuroille entistä parempia ja laadukkaimpia palveluja, jotka on saatavilla samalta luukulta. Strategia arvioi varsinkin pelaajakehityksen paranevan, kun valmentajakoulutus ja seurojen valmennuksen kehittämiseen panostetaan.

– Seurat ovat toiminnan ytimessä ja niitä pitää auttaa kaikin mahdollisin keinoin. Suomalainen jalkapallo menee eteenpäin, kun seuroissa tehdään korkealuokkaista työtä, Haara tietää.

– Totta kai organisaation rakentaminen vie aikaa, mutta on tämä tietyllä tavalla helpottanut että on pystytty katsomaan yli vanhojen piirirajojen. Nyt ihmisille on löydetty toimenkuvia ja vastuita, jotka vastaavat heidän osaamistaan paremmin. Samalla tavalla myös piireissä toimineiden arvokasta panosta tarvitaan edelleen.

Seurojen kokous valitsee puheenjohtajan Palloliiton kaikille toimijoille tutuksi tulleessa mallissa suomalaista jalkapalloa johti luottamustasolla puheenjohtaja, liittohallitus ja liittovaltuusto, joka oli muodostettu piirien valitsemista ihmisistä. Piirissä malli oli suunnilleen sama, sillä puheenjohtaja veti piirihallitusta, jonka oli valinnut piirikokous, eli seurojen edustajat. Seurojen Palloliitossa tämänlaista päällekkäisyyttä ei ole.

Nyt seurojen edustajat pääsevät suoraan valitsemaan Palloliiton puheenjohtajan, sillä hierarkian huipulla on seurojen kokous. Se kokoontuu joka toinen vuosi valiten puheenjohtajan ja ehdollepanotoimikunnan. Seurojen kokous myös arvioi liiton strategian etenemistä ja tekee tarvittavia täsmennyksiä sekä hyväksyy sen.

Kaksi kertaa vuodessa vuodessa kokoontuva seuraparlamentti koostuu vaalialueilta seurojen äänestämällä valituista seuraedustajista. Seuraparlamentti hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelman sekä tekee tarvittavia luottamushenkilövalintoja. Se myös hyväksyy tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä myöntää vastuuvapauden liittohallitukselle.

Seuraparlamentti valitsee Palloliiton hallituksen, joka puolestaan vastaa strategian toimeenpanosta ja seurannasta.

Hallitus tekee ja esittelee seuraparlamentille muun muassa toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen.

Tämän lisäksi Seurojen Palloliitossa on valtakunnallisia kehitysryhmiä, alueellisia kehitysryhmiä, alueparlamentti sekä aluefoorumit. Vaikka järjestelmä varmasti tulee kaikille seuratoimijoille vuosien varrella tutuksi, tällä hetkellä eri parlamentit, seurojen kokoukset ja foorumit kuulostavat kovin monimutkaisilta.

– Uuden mallin sisäistäminen vie tietysti aikaa, mutta toivon, että seurat aktivoituvat vaikuttamaan sekä antavat myös kehitysehdotuksia, Haara muotilee.

Aluefoorumit ovat hänen mukaansa lähteneet hyvin käyntiin. Seuraavaksi on vuorossa alueparlamentti, joka valitsee muun muassa alueiden kehitysryhmät sekä puheenjohtajat.

Etelän puheenjohtajaehdokkkaina ovat Esko Manninen Pohjois-Haagan Urheilijoista, Risto Murto Gnistanista sekä Pasi Lod Koivukylän Palloseurasta.

– Operatiivisessa suunnittelussa kehitysryhmillä on merkittävä rooli. Jokaisessa ryhmässä on myös virkamies. Valtakunnalliseen kehitysryhmään kuuluvat sitten alueelliset esittelijät ja puheenjohtajat. Ne kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa, Haara selvittää.

– Alueparlamentti on lainausmerkeissä alueen “seurojen kokous”. Se koostuu seurojen puheenjohtajista, ja pohtii sekä antaa lausunnot mitä tällä alueella pitäisi kehittää.

Alkujaan sen piti olla hieman piirihallitustyyppinen, puheenjohtaja ja kuusi jäsentä, mutta päädyttiin kaikille seuroille avoimeen puheenjohtajafoorumityyppiseen ryhmään.

Käytännössä alueparlamentilla ei ole juridista valtaa, vaan se vahvistaa kehitysryhmät ja tuo alueen näkemystä sekä tarpeita esiin.

Seuraava suuri testi alueparlamentin kokouksen jälkeen on seurojen kokous elokuun alussa. Siellä kaikki seurat voivat äänestää Palloliiton puheenjohtajaa seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Äänimäärät muodostuvat seurojen lisenssipelaajien lukumäärän pohjalta.

Seurat suhtautuneet positiivisesti Kun Länsi-Uudenmaan piiri liitettiin Uusimaahan, epäiltiin vahvasti juniorien pelimatkojen kasvavan. Näin ei kuitenkaan merkittävästi tapahtunut, sillä piirisarjat pelattiin useimmiten alueellisesti. Sama huoli on nyt, kun Uudenmaan piiri sisällytetään etelän alueeseen.

– Seurat ovat suhtautuneet valtaosin positiivisesti uuteen organisaatioon. Ehkä oli pelkoja pelimatkojen pidentymisestä ja ihmisten katoamisesta ja että kaikki olisi keskitetty Helsinkiin, mutta mielestäni mikään näistä uhkakuvista ei ole toteutunut, Haara pohtii Seurojen Palloliiton vastaanottoa seuroissa.

Hyvänä esimerkkinä Seurojen Palloliiton toimimisesta ja lähipalvelujen paranemisesta on Haaran mielestä seuratukien myöntäminen korona-aikana.

– Mielestäni Seurojen Palloliiton voimien osoitus on ollut koronakriisiin reagoiminen. Aina voidaan kritisoida, että ohjeistukset tulevat myöhässä tai eivät ole riittävän selviä, mutta mielestäni ne ovat kuitenkin tulleet aika nopeilla aikatauluilla. Esimerkiksi tukipaketit polkaistiin nopeasti kasaan ja koko prosessi meni läpi äärettömällä vauhdilla.

Kun seurat hakivat tukea, rahat olivat jo samana iltana tilillä.

Edellyttäen tietenkin että kaikki seurassa oli kunnossa. Voin kuvitella miten vanhalla piirijärjestelmällä homma olisi kestänyt todella pitkään. Nyt olemme ketterästi ja vauhdilla pystyneet reagoimaan seurojen tilanteeseen.

Taneli Haara on Suomen Palloliiton eteläisen alueen päällikkö.

Fotbollsnytt • Jalkapallouutiset

12

Bli bekant med fotbollen

I fotbollsskolan leker och tränar man en gång i veckan – Jag jobbar på daghem och har därmed erfarenhet av små barn. Med barnen skall man vara lugn och man får inte bli irriterad. Träningarna skall vara roliga men samtidigt också disciplinerade. Man skall ha tydliga regler annars fungerar det inte med småbarn, vet fyraåriga Hugos mamma Linda.

Niklas Kaihoniemi och Linda Teeriniemi ansvarar tillsammans med Hannu Takala för Hickens Bollskola.

■ Hicken har fyra juniorlag. Utöver dessa finns det en

fotbollsskola för 5–7-åringar där finesserna i fotbollen blir bekanta via lekbetonade träningar. Gruppen leds av Linda Teeriniemi med hjälp av Niklas Kaihoniemi och Hannu Takala.

Samtliga tränare har en stark bakgrund inom fotbollen.

Linda har spelat både i FC HIK och EIF ända till vuxenåldern, Hannu kommer från Helsingfors och har tidigare spelat i PK-35 och Kiffen medan Niklas vuxit upp i FC HIK och representerade blågult ända till B-junior.

– Jag började spela fotboll som fyraåring. Till en början spelade jag i Hickens flicklag som tränades av Heidi Sjögren, senare även i pojklag. Från Hicken flyttade jag

Koronapausen glesnade leden FC HIK ordnade under ledning av Mikko Savolainen en fotbollsskola för barn i november ifjol.

Ett trettiotal ivriga bollspelare anmälde sig till fotbollsskolan som efter årsskiftet började träna en gång i veckan.

På grund av coronapandemin blev det träningspaus i mars.

Verksamheten kom igång i början av juni då Bollförbundets direktiv möjliggjorde detta. Då övriga juniorer kunde börja träna i små grupper redan i början av maj fick 5–7-åringarna vänta till juni.

– Efter coronapausen har det blivit bortfall av några spelare som vi hade med i början av året. I denna ålder är barnens aktiviteter till stor del beroende av föräldrarnas beslut och engagemang. Därför hoppas jag att föräldrarna uppmuntrar barnen att träna, säger Linda.

Linda, Niklas och Hannu har för avsikt att under sommaren ordna ett diskussionstillfälle åt föräldrarna.

– Jag vill veta föräldrarnas åsikter om träningarna. Vill de att barnen skall läras fotbollens grunder eller skall träningarna ännu vara lekbetonade? Föräldrarnas förväntningar på verksamheten intresserar mig.

Fotbollsskolan samlas en gång i veckan, tisdagar klockan 17, på Rukki-Arenans bakre plan.

till Ekenäs där jag spelade både i EIF:s flick- och damlag, berättar Linda Teeriniemi om sin spelarkarriär.

Som dragare för fotbollsskolan började hon i februari efter att gruppens tränare Henri Satomaa, som spelade ännu i fjol för FC HIK herrar, flyttade från Hangö till Tavastehus.

– Henkka frågade om jag kommer med som tränare eftersom han skulle flytta under våren. Jag har erfarenhet från tidigare efter att ha tränat Hickens 12–14 åriga flickor tillsammans med Pauli Uusitalo. Jag var också en kort period hjälptränare åt Mika Kaihoniemi för By Nights damer.

Enligt Linda är det utmanande att träna och leda små barn.

Man kan inte komma oförberedd till träningarna. Träningarnas uppbyggnad skall vara väl förberett.

Nycanderinkatu 18 10900 Hanko Tel. 019-248 2312 Tuomo Airola 0400-669 219

TERVETULOA VÄLKOMMEN www.hangonapteekki.fi

hangon.apteekki@apteekit.net

Lasitehtaankatu 9 10960 Hanko www.inwood.fi

Puh: 040-501 3421 mail: info@inwood.fi

Sipiläisen kuljetus ja polttopuu

Rakennus- ja Puusepänliike Nyström Oy

www.nystroms.fi -rakennustyöt -puusepäntyöt -nosturiautopalvelut -metallityöt

Kuivaa koivu-, leppä- ja sekahalkoa. Kotiinkuljetus

Benjamin Fröberg Timo Gasche

040-5006682 044-5448611 office@nystroms.fi 019-2484222 Urheilukatu/IdroIsgatan 4-6, 10900 Hanko/Hangö

040-702 1688 Vuorikatu 15-17 Berggatan, Hanko 10900 Hangö 0400-015773 • petra.bistrom@gmail.com ma-to 10-17 må-to • pe 10-18 fre • la 10-15 lö

Itäsatama Hanko puh. (019) 2484 393

www.roxx.fi

-byggnadsarbeten -snickeriarbeten -kranbilstjänster -metallarbeten

Tfn/Puh. 044 9817 119 Berggatan 11 Vuorikatu Hangö 10900 Hanko www.facebook.com/HappyFlowerHanko/

Fotbollsnytt • Jalkapallouutiset

13

Jalkapallo tutuksi

Pallokoulussa leikitään ja harjoitellaan kerran viikossa ■ Hikkenillä on neljä juniorijoukkuetta. Näiden lisäksi on

5–7 -vuotiaden Pallokoulu, jossa tutustutaan jalkapallon hienouksiin leikinomaisten harjoitteiden kautta. Ryhmää vetää Linda Teeriniemi apunaan Niklas Kaihoniemi ja Hannu Takala.

Kaikilla pallokoululaisten ”valmentajilla” on vahva lajitausta. Linda on pelannut sekä FC HIK:n että EIF:n joukkueissa aikuisikään asti, kun taas Hannu tulee Helsingistä ja on PK-35:n ja Kiffenin entinen pelaaja. Niklas on FC HIK:n oma kasvatti, joka edusti sinikeltaisia B-nuoriin saakka.

– Alotin jalkapallon neljävuotiaana. Hikkenissä pelasin ensin Heidi Sjögrenin valmentamissa tytöissä, mutta myöhemmin olin myös poikien joukkueessa. Hikkenistä siirryin Tammisaareen, jossa pelasin sekä EIF:n tytöissä että naisissa, Linda Teeriniemi kertaa omaa peliuraansa.

Hikkenin Pallokoulun vetäjänä hän aloitti helmikuussa, kun ryhmän kokoaja ja ensimmäinen valmentaja, FC HIK:n miesten joukkueen pelaaja Henri Satomaa muutti Hangosta Hämeenlinnaan.

– Henkka kysyi tulenko mukaan valmentajaksi, kun hänellä oli tiedossa paikkakunnan vaihto tänä keväänä. Olen aikaisemmin valmentanut Hikkenin 12-14 -vuotiaita tyttöjä yhdessä Pauli Uusitalon kanssa, joten ihan ilman kokemusta en tähän lähtenyt. Olin myös lyhyen ajan By Nightin naisten joukkueessa Mika Kaihoniemen valmennusapuna.

Lindan mukaan pienten lasten valmentaminen ja ohjaaminen on vaativaa. Harjoituksiin ei voi mennä kylmiltään, vaan on tarkkaan etukäteen mietittävä mihin asioihin keskitytään.

– Olen töissä päiväkodissa ja sitä kautta minulla on kokemusta pienistä lapsista. Heidän kanssaan on oltava rauhallinen eikä saa hermostua. Harjoitusten pitää olla hauskoja, mutta silti kurinalaisia. On luotava selkeät säännöt, sillä muuten homma ei toimi näin pienten lasten kanssa, neljävuotiaan Hugo-pojan äiti Linda tietää.

Koronatauko harvensi rivejä FC HIK järjesti Mikko Savolaisen johdolla lapsille jalkapallokoulun viime marraskuussa. Mukaan ilmoittautui kolmisenkymmentä innokasta palloilijaa, joiden kanssa aloitettiin viikottaiset harjoitukset vuoden alussa. Koronapandemian vuoksi maaliskuussa harjoitukset lopetettiin ja uudestaan

Hikkenin Pallokoulussa on perustekniikan opettelemisen ohella aina tilaa leikille ja hauskanpidolle. pallon pariin päästiin kesäkuun alussa, kun Palloliiton ohjeistukset sallivat jälleen normaalit harjoitukset. Kun muut juniorit aloittivat pienryhmäharjoittelun jo toukokuun alussa, 5–7 -vuotiaat joutuivat odottamaan kesäkuulle.

– Valitettavasti emme ole saaneet kaikkia alkuvuodesta mukana olleita lapsia mukaan koronatauon jälkeen. Tässä iässä lasten harrastukset ovat paljolti kiinni vanhempien päätöksistä. Siksi toivon vanhempien kannustavan lapsia harjoittelemaan, Linda sanoo.

Lindalla, Niklaksella ja Hannulla on tavoitteena pitää vanhemmille yhteinen keskustelutilaisuus kesäkuun aikana.

– Haluan kysyä heidän mielipidettään harjoittelusta.

Onko heidän mielestään tärkeää että lapset oppivat jalka-

LISTER och PANELER

i alla former och profiler enligt kundens behov och önskemål

LISTOJA ja PANEELEJA

asiakkaan tarpeen ja toivomusten mukaan Andrev Lindström Bonäsvägen 102 A GSM 0400-201 993 www.tenalacirkelsag.com

RAKENNUSURAKOINTI

TELINEURAKOINTI JA VUOKRAUS

PERTTI RANTAKOSKI

Huoneita – Asuntohotelli – Hirsimökki Sea View Suite Rum – Hotellbostäder – Stockstuga

VUORIKATU 57 • 64260 KASKINEN PUH. (06) 22 27 722 • KOTI (06) 22 27 607 FAX (06) 22 27 723 • GSM 0400 660458 www.kas-yhtiot.net

Esplanadi 84, +358 40 542 1732, villagarbo.fi BADHUS HOTELL

Hangö Optik Hangon Optiikka

GÄSTHAMN RESTAURANG

019 - 248 6740

BUTIK CARAVAN

Karis Optik

019 - 230 940

www.medioptik.fi

www.kasnas.com 02-521 0100

|

info@kasnas.com

palloilun perusasioita vai onko leikkiminen vielä tässä iässä etusijalla? Mikä vanhempien tavoite on toiminnalle, tämä kiinnostaa minua.

Pallokoulu kokoontuu Rukki Areenan takakentällä kerran viikossa tiistaisin kello 17.

Fotbollsnytt • Jalkapallouutiset

14

EIF, BK-46, IIF och FC HIK

YJ-verksamhet under ledning av EIF Fyra västnyländska föreningar, EIF, BK-46, IIF och FC HIK har för säsongen 2020 ingått Bollförbundets samarbetsavtal (yhteisjoukkuesopimus). I praktiken betyder detta att olika lag i dessa föreningar kan delta i den så kallade YJ-verksamheten. Enligt Bollförbundets webbsidor vill man med YJ-verksamheten hindra och minska 12-20 åriga juniorernas drop out -fenomen och stöda spelarnas utveckling.

■ I Västnyland finns sammanlagt tio (10) YJ-lag bestående av ovan nämnda föreningars juniorer: P17 EIF YJ, P15 EIF YJ, P15 BK-46 YJ2, P14 EIF YJ, P14 EIF YJ2, P14 IIF YJ3, P14 FC HIK YJ4, P13 EIF YJ, F18 EIF YJ och F14 EIF YJ. Alla sju EIF:s YJ-lag tränar i Ekenäs under ledning av EIF:s tränare. Hangöpojkar spelar i EIF:s YJ-lag P14 och P13. Inga Hangöjuniorer spelar i BK-46 och IIF YJ-lag.

– Läget varierar i olika åldersklasser, som exempel spelar en spelare från Hangö i EIF:s P13 YJ-lag medan tre Hicken spelare spelar i P14-laget. Också flickor från Hangö spelar i EIF:s YJ-lag, summerar EIF:s juniorchef Jens Mattfolk.

Enligt honom är målsättningen inte att locka spelare från Hangö, Karis eller Ingå till EIF. Meningen är att låta också andra än Ekenäs-juniorer uppleva högklassig träning och hårda matcher.

– Här kommer det sportsliga fram. Tillsammans vill vi uppnå en högre nivå än de enskilda föreningar ensam har möjlighet till. Målsättningen är att konkurrera med föreningarna från huvudstadsregionen. Som exempel kan nämnas FC Honka och GrIFK som visat intresse för unga spelare från EIF och BK-46. Om vi kan utveckla vår verksamhet hålls spelarna längre kvar i den egna föreningen, fortsätter han.

Regionens alla talanger i Ekenäs FC HIK och EIF har i årtionden kämpat om herraväldet i den västnyländska fotbollen. På 1960- och 1990-talen var Hicken klart före Ekenäs Idrottsförening, men på 2010-talet har läget ändrats till Ekenäsbornas fördel. EIF har för tillfället drygt 300 juniorer medan representationslaget spelar i Ettan sjätte året i rad. FC HIK däremot har i år fem juniorlag medan representationslaget spelar i Fyran. EIF har också aktiv verksamhet för flickor medan några ivriga flickor i Hangö kämpar om speltid i pojklagen.

Spel på Ettans nivå också i fortsättningen förutsätter att EIF hittar Västnylands bästa spelare. Nu tvingas de grönvita att årligen köpa utländska spelare för att få ihop ett tillräckligt slagkraftigt lag för spel i Ettan. Samma bekymmer hade Hicken under sina år i Ettan. Då Hicken 1995 steg till Ettan bestod spelartruppen av egna spelare med undantag av Tero Pilvi från Nummela. Sista åren i Ettan, i början av 2000-talet, var över hälften av spelarna inte Hangöbördiga.

Utöver YJ-verksamheten har EIF utvecklingsgrupper för 10-åringar och äldre. Strävan är att motivera alla talanger från Västnyland att delta i dessa utvecklingsgrupper.

Mattfolk skriver inte under misstankarna om att EIF redan i ett tidigt skede försöker kartlägga Västnylands bästa juniorer.

EIF:s juniorchef Jens Mattfolk är ansvarig för YJ-verksamheten i Västra Nyland.

– Grundidén är att YJ- och utvecklingsverksamheten inte raserar samarbetsföreningarnas egen verksamhet. EIF:s 05- och 06-åldersgrupper tränar tre gånger i veckan, men samarbetsföreningarnas spelare behöver inte delta i alla träningar. Om Hangö inte har verksamhet för till exempel åldersklassen 05 kan spelare träna med EIF. I åldersklassen 05 har vi två lag, det finns ett lag för alla, svarar Mattfolk på frågan varför all YJ- och utvecklingsverksamhet koncentrerats till EIF. Han motsätter sig inte tanken att tränare från andra föreningar i fortsättningen deltar i EIF YJ-lagens verksamhet.

– Det har ingen betydelse om tränaren kommer från Ingå, Hangö, Ekenäs eller Karis. Jag vill att YJ-lagen leds av de mest kompetenta och passande tränarna och jag hoppas att vi i framtiden har tränare också från våra samarbetsföreningar. För mig är tränarnas höga utbildningsnivå viktig lika som att tränarens egna barn inte spelar i laget. Jag ser det möjligt att EIF:s YJ-lags matcher i viss mån spelades i Hangö, Ingå och Karis. Verksamheten koncentreras dock fortsättningsvis till Ekenäs.

Utvecklingsgrupperna har paus under sommaren medan YJ-verksamheten fortgår året om. Hur är YJ- verksamhetens träningar uppbyggda, koncentreras träningen på individen eller är fokus på lagspel?

– Träningarna koncentreras nog mera på lagspel, med detta leder till att unga också utvecklas som individer. EIF har en ny träningslinje som tillämpas också i YJ-lagen. För utvecklingsgrupperna har jag gjort skilda månatliga teman där vi koncentrerar oss att utveckla de personliga färdigheterna, förtydligar Mattfolk.

Vad kostar YJ-verksamheten? Hur mycket betalar Hangöjuniorerna per månad?

– Vi har en årsavgift på 100€. Om laget har olika utgifter, som till exempel hallhyra, skall dessa betalas skilt. Om vi tränar en gång per vecka borde utgifterna hållas i styr. Enligt min uppfattning har 07-lagets spelare en månatlig avgift på 20€ utöver årsavgiften. På detta kommer ännu kostnaderna för resorna som var och en betalar.

Ett YJ-lag i Hicken I år består FC HIK:s äldsta juniorlag av 2006 och 2007 födda spelare. Laget spelar i Fyran och verkar med YJ-status på grund av det ringa spelarantalet. Hickens P14-åldersgrupp har 15 licensspelare och spelar på stor plan med 11 mot 11. Läget är besvärligt eftersom ett par skador eller andra orsaker till frånfälle leder till att man inte får ihop ett lag till matchen.

För tillfället har FC HIK och EIF:s motsvararande åldersgrupps ”tvåa” ett samarbetsavtal. Om Hicken har problem med att få full bemanning till matcherna hjälper EIF med spelare.

– Det var bra att vi fick till stånd avtalet med EIF. Vi kom överens om ärendet med EIF tränaren Börje Blomqvist och jag tror att båda föreningarna drar nytta av detta, tänker FC HIK P14-åldersklassens lagledare Timo Pulliainen.

– Vi har inte för avsikt att ordna gemensamma träningar med EIF, samarbetet koncentreras tillsvidare enbart till matcherna, summerar Pulliainen.

Fotbollsnytt • Jalkapallouutiset

15

EIF, BK-46, IIF ja FC HIK

YJ-toimintaa EIF:n johdolla Neljällä länsi-uusmaalaisella seuralla, EIF:llä, BK-46:lla, IIF:llä ja FC HIK:llä on kaudelle 2020 voimassa Palloliiton yhteisjoukkuesopimus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että näiden neljän seuran eri joukkueilla on mahdollisuus osallistua ns. YJ-toimintaan. Palloliiton nettisivujen mukaan yhteisjoukkuetoiminnalla halutaan sekä pienentää 12-20 -vuotiaiden nuorten drop out -ilmiötä että tukea pelaajakehitystä.

■ Länsi-Uudellamaalla on yhteensä kymmenen (10) YJ-

joukkuetta, jotka muodostuvat edellä mainittujen seurojen pelaajista: P17 EIF YJ, P15 EIF YJ, P15 BK-46 YJ2, P14 EIF YJ, P14 EIF YJ2, P14 IIF YJ3, P14 FC HIK YJ4, P13 EIF YJ, T18 EIF YJ ja T14 EIF YJ. Kaikki seitsemän EIF:n YJ-joukkuetta harjoittelevat Tammisaaressa ja pelaavat EIF:n valmentajien johdolla.

Hankolaisia poikia EIF:n YJ-joukkueissa pelaa sekä P14 että P13-joukkueissa. BK-46:n ja IIF:n YJ-joukkueissa hankolaisia ei ole.

– Tilanne vaihtelee ikäluokittain, esimerkiksi EIF:n P13 YJ-joukkueessa on Hangosta yksi pelaaja mukana, kun taas puolestaan P14-joukkueessa on kolme Hikkenin pelaaja.

Myös hankolaisia tyttöjä pelaa EIF:n YJ-joukkueissa, luettelee EIF:n junioripäällikkö Jens Mattfolk.

Hänen mukaansa yhteistyön tarkoituksena ei ole houkutella hankolaisia, karjaalaisia ja inkoolaisia EIF:n riveihin, vaan pelkästään antaa muillekin kuin tammisaarelaisille mahdollisuus haistella korkeatasoista valmennusta ja tiukkoja pelejä.

– Tässä tulee urheilullinen puoli esille. Yhdessä haluaisimme tavoittaa hieman korkeamman tason kuin mihin seurat yksinään pystyvät. Tavoitteena on kilpailla pääkaupunkiseudun seurojen kanssa. Esimerkiksi FC Honka ja GrIFK ovat kiinnostuneita EIF:n ja BK:n nuorista pelaajista, mutta jos pystymme kehittämään omaa toimintaamme, pelaajat pysyvät omissa seuroissa kauemmin, hän jatkaa.

Kaikki alueen lahjakkuudet Tammisaaressa FC HIK ja EIF ovat vuosikymmenien ajan taistelleet länsiuusimaalaisen jalkapallon herruudesta. 1960- ja 1990 -luvuilla Hikken oli selkeästi Ekenäs Idrottsföreningeniä edellä, mutta 2010 -luvulla kelkka on täysin kääntynyt tammisaarelaisten eduksi. EIF:llä on tällä hetkellä yli 300 junioria ja miesten edustusjoukkue pelaa Ykkösessä jo kuudetta perättäistä kautta. FC HIK puolestaan saa tänä vuonna jalkeille viisi juniorijoukkuetta ja Nelosessa pelaavan edustusjoukkueen. EIF:llä on myös vilkas tyttötoiminta, kun taas Hikkenissä muutamat innokkaat tyttöpelaajat joutuvat taistelemaan peliajasta poikien joukkueissa.

Jotta EIF pystyisi jatkossakin pelaamaan Ykkösen tasolla, seuran olisi hyvä löytää Länsi-Uudenmaan parhaat pelaajat. Nyt vihreävalkoiset joutuvat joka vuosi turvautumaan ulkomaalaisiin pelaajahankintoihin saadakseen tarpeeksi iskukykyisen joukkueen kokoon Ykköseen. Sama ongelma oli Hangossa Hikkenin Ykkösen vuosina. Kun Hikken nousi syksyllä 1995 Ykköseen, se tehtiin Nummelan Tero Pilveä lukuun ottamatta omilla kasvateilla, mutta viimeisinä Ykkösen vuosina 2000-luvun alussa yli puolet joukkueesta tuli muualta kuin Hangosta.

YJ-toiminnan lisäksi EIF:ssä pyöritetään kehitysryhmiä 10-vuotiaista ylöspäin. Näihin kehitysryhmiin pyritään innostamaan kaikkia länsi-uusimaalaisia lahjakkuuksia mukaan.

Mattfolk ei allekirjoita epäilystä, että EIF pyrkii kartoittamaan YJ-toiminnalla Länsi-Uudenmaan parhaat juniorit jo aikaisessa vaiheessa.

– Perusajatus on että YJ- ja kehitysryhmätoiminta ei revi rikki yhteistyöseurojen omaa toimintaa. EIF harjoittelee 05- ja 06 -ikäluokissa kolme kertaa viikossa, mutta muiden seurojen YJ-pelaajien ei tarvitse osallistua jokaiseen harjoitukseen. Jos esimerkiksi Hangossa ei ole toimintaa 05-ikäluokalle, niin pelaaja voi harjoitella EIF:n kanssa.

Meillä on 05-ikäluokassa kaksi joukkuetta, joten jokaiselle löytyy tasoisensa joukkue, Mattfolk vastaa kysymykseen miksi lähes kaikki YJ- ja kehitysryhmätoiminta on keskitetty EIF:n sateenvarjon alle.

Hän ei myöskään vastusta ajatusta, että tulevaisuudessa

EIF:n YJ-joukkueiden ohjaukseen osallistuisi myös muiden seurojen valmentajia.

– Mitään merkitystä ei ole tuleeko valmentaja Inkoosta, Hangosta, Tammisaaresta tai Karjaalta. Haluan YJ-joukkueisiin kaikkein sopivimmat ja pätevimmät valmentajat, ja toivonkin että meillä olisi tulevaisuudessa valmentajia myös muista yhteistyöseuroista. Minulle on tärkeää valmentajien korkea koulutustaso ja että heillä ei olisi omia lapsia joukkueessa. Näen myös sen mahdollisena että Karjaalla, Inkoossa ja Hangossakin pelattaisiin joitakin EIF:n YJ-joukkueiden otteluita. Toiminnallinen keskus säilyy kuitenkin Tammisaaressa.

Kehitysryhmät ovat kesällä tauolla, mutta YJ-joukkueiden ohjelma on ympärivuotista. Mitä YJ-joukkueissa sitten harjoitellaan, keskitytäänkö yksilövalmennukseen vai onko fokus joukkuepelaamisessa?

– Harjoitukset keskittyvät kyllä enemmän joukkuepelaamiseen, mutta nuorille tämä tarkoittaa kehittymistä myös yksilöinä. EIF:llä on uusi harjoituslinja, mitä noudatetaan myös YJ-joukkueissa. Kehitysryhmille olen tehnyt joka kuukaudelle eri teeman, jossa keskitytään henkilökohtaisten taitojen parantamiseen, Mattfolk selvittää.

Mitä YJ-toiminta maksaa? Paljonko hankolaisia junioreita veloitetaan kuukaudessa?

– Veloitamme pelaajalta 100 euroa vuodessa. Jos joukkueella on erillisiä kustannuksia, kuten esimerkiksi hallivuorot,

niistä on maksettava erikseen. Jos harjoittelemme kerran viikossa, kulujen pitäisi pysyä aisoissa. Käsittääkseni esimerkiksi 07-joukkueen pelaajien menot kuukausittain ovat 20 euroa vuosimaksun lisäksi. Ja matkat pitää tietenkin maksaa itse.

Hikkenillä yksi YJ-joukkue FC HIK:n vanhin juniorijoukkue koostuu tänä vuonna 2006- ja 2007 -syntyneistä pelaajista. Joukkue pelaa Nelosessa ja se toimii YJ-statuksella vähäisen pelaajamäärän vuoksi. Hikkenin P14-ikäluokassa on linsenssipelaajia 15 ja joukkue pelaa isolla kentällä 11 v 11. Tilanne on hankala, sillä jo parin pelaajan loukkaantuminen tai poissaolo voi luoda tilanteen, missä peleihin ei saada täyttä joukkuetta.

Nyt FC HIK ja EIF:n saman ikäluokan “kakkosjoukkue” ovat solmineet keskinäisen sopimuksen. Jos Hikkenillä on vaikeuksia saada täyttä miehistöä kokoon peleihin, EIF:stä saadaan apuja.

– Oli hyvä että saimme tehtyä tällaisen sopimuksen EIF:n kanssa. Sovimme asiasta EIF:n valmentajan Börje Blomqvistin kanssa ja uskon että tämä hyödyntää molempia seuroja, pohtii FC HIK:n P14-ikäluokan joukkueenjohtaja Timo Pulliainen.

– Yhteisiä harjoituksia ei tässä meidän YJ-joukkueessa ole tarkoitus EIF:n kanssa järjestää, vaan yhteistyö kohdistuu ainakin toistaiseksi pelkästään ottelutapahtumiin, Pulliainen summaa.

EIF:n 14-vuotiaiden YJ-joukkue yhteiskuvassa ennen koronataukoa. Joukkueessa harjoittelee ja pelaa myös kolme FC HIK:n pelaajaa.

Disponenttjänst i Hangö Isännöintipalvelu Hangossa Olle Johansson:  010 2812 330 olle.johansson@lillolle.fi

Fotbollsnytt • Jalkapallouutiset

16

Hikkenilla ja Sportialla vahva yhteistyö Jäsenkortilla alennuksia -juniorijoukkueille bonusta

■ FC HIK ja Hangon Team Sportia ovat tehneet yhteistyötä yli 10 vuotta. Tälläkin kaudella seuran kaikki tekstiilit ja harjoittelussa sekä pelaamisessa tarvittavat välineet tulevat Sportiasta.

Koronapandemia jäädytti sarjaottelut ja osittain myös yhteisharjoitukset, mutta seuran taustoissa on tehty kuitenkin töitä. Yksi koronan aikaisista painopisteistä liittyi jäsenmäärän lisäämiseen ja ajan tasalla olevan jäsenrekisterin synnyttämiseen. Toistaiseksi jo noin 150 seuran kannattajaa sekä aktiivia on maksanut jäsenmaksun, mutta tavoitteena on lähivuosina saada Hikkeniin 400-500 jäsentä.

Kovinkaan moni hankolainen ei tiedä, että 30 euron jäsenmaksu ei pelkästään ole kannatusmaksu, vaan sillä myös saa jotain konkreettista.

– FC HIK:n jäsenkortilla saa Hangon Team Sportian kassalta seurahinnan myös muista kuin jalkapallotuotteista. Alennus on 10–20 prosenttia, kertoo Sportia-kauppias Jyrki Kortelainen.

– Huonollakin matematiikalla tästä saa paljon irti. Eli ei tarvitse kuin ostaa vaikkapa talvitakki, niin jäsenmaksu on kuitattu, hän hymyilee.

Lisäksi Kortelaisen Team Sportia on rakentanut juniorijoukkueille kannustusjärjestelmän, jossa ostot kasvattavat kuukausittain bonuksia joukkueen asiakasnumerolle.

– Näitä bonuksia joukkue voi sitten käyttää, kun hankkii treeneihin tai peleihin tarvittavia välineitä. Tätä ei mielestäni osata toteuttaa kuten pitäisi. Jos joukkue hyödyntää tätä järjestelmää hyvin, voi bonuksilla saada jopa joka kaudelle pallot ilmaiseksi. Kun kaikki ukit ja mummit antavat joukkueen asiakasnumeron ostojensa yhteydessä kassalle, joukkue kerää melkoisen potin vuosittain, Kortelainen jatkaa.

Kortelainen pitää FC HIK:n ja Team Sportian yhteistyötä tärkeänä. Team Sportia saa Hikkenin kautta sekä myyntiä että myös näkyvyyttä.

– Hikken on vanha ja perinteikäs seura ja toivoisin seuran perinteiden näkyvän nykyistä enemmän kaupunkikuvassa.

Anu Rantanen ja Jyrki Kortelainen vetävät Hangon ja Karjaan Team Sportia -liikkeitä.

Näitä 1900-luvun alussa perustettuja seuroja ei kovin paljon ole, Kortelainen toteaa.

– Tietenkin ajat ovat muuttuneet siitä kun aloitimme Hikkenin kanssa yhteistyön 2009. Itämeri Cup oli siihen aikaan paljon isompi kuin nyt. Turnaus on supistunut varmasti osittain sen vuoksi, että yhtenä vuotena ei pelattu

lainkaan. Meillä oli myyntiä Itämeri Cupin kenttäalueella 2016 saakka. Silloin oli parhaimpina vuosina mukana 80–90 joukkuetta ja turnaus oli meille hyvä tilaisuus olla esillä.

Jotenkin tuntuu, että silloin oli enemmän perheitä mukana, kun taas viime vuosina kenttien ympärillä on ollut vähemmän porukkaa.

Med i svängarna Menossa mukana Ditt lokala handelslag Paikallinen osuuskauppasi

Fotbollsnytt • Jalkapallouutiset

17

Starkt samarbete mellan Hicken och Team Sportia

Rabatter med medlemskort -bonus till juniorlagen ■ FC HIK och Team Sportia Hangö har samarbetat i över

10 år. Också denna säsong kommer föreningens alla textiler och all utrustning som används under träningar och spel från Sportia.

Spel- och till stor del också träningsverksamheten stannade i mars och april upp på grund av coronaviruspandemin.

Trots detta fortsatte arbetet i FC HIK. Fokus var på att öka medlemsantalet och att skapa ett uppdaterat medlemsregister. Tillsvidare har medlemsavgiften betalats av dryga 150 aktiva och understödande medlemmar. Hickens mål är att under närmaste åren öka medlemsantalet till 400–500.

Många hangöbor känner inte till att medlemsavgiften på 30 euro inte enbart är en avgift till föreningen utan att man också kan få något konkret.

– Med att visa upp FC HIK medlemskort vid Hangö Team Sportias kassa kan man till föreningspris också handla annat än fotbollsprodukter. Rabatten är 10–20 procent, berättar köpmannen Jyrki Kortelainen.

– Även med dålig matematik får man mycket ut av detta.

Om man köper till exempel en vinterrock har man kvitterat medlemsavgiften, ler han.

Kortelainen tillägger att Team Sportia har byggt upp ett bonussystem för juniorlagen där köpen höjer den månatliga bonusen på lagets kundnummer.

– Dessa bonus kan lagen använda för anskaffning av utrustning till träningar och matcher. Utnyttjandet av systemet är inte den det kunde vara. Om laget använde systemet optimalt kunde till exempel säsongens alla bollar skaffas med bonus. Om alla mor- och farföräldrar vid uppköp anmälde lagets kundnummer vid kassan skulle laget årligen samla en märkbar pott, fortsätter Kortelainen.

Kortelainen anser att samarbetet mellan FC HIK och

Team Sportia i Hangö har också ett stort urval av textiler.

Team Sportia är viktigt. Team Sportia får via Hicken synlighet och ökad försäljning.

– Hicken är en gammal förening med traditioner och därför skulle det vara önskvärt att Hicken syntes bättre i stadsbilden. Det finns inte så många av dessa föreningar som grundats i början av 1900-talet, konstaterar Kortelainen, som själv i tiderna spelade i Hickens tvåa och By Night.

– Tiderna har förstås ändrat sedan vi började med Hicken 2009. Östersjö Cup var då betydligt större än vad den är idag. Turneringen har sannolikt krympt delvis för att den ett år inte arrangerades. Vi hade en försäljningspunkt på Östersjö Cup planområdet fram till 2016. Då deltog som bäst 80–90 lag årligen i turneringen, som för oss var ett bra tillfälle att vara framme.

Vi utför service på de maskiner som vi säljer, samt hemleverans på nya och servade maskiner. Även montering av robotklippare.

Öppet: må-fre 8-17, lö 9-14 Tfn 019 231 410 Ekenäsvägen 55, Karis www.bema.fi

Kylmäkonehuolto Saarinen Ahjokuja 3 HANKO 0400 839705 henri.virtanen@ach-system.fi

Fotbollsnytt • Jalkapallouutiset

18

Nästa år på nytt

Östersjö Cupen fick ge sig för coronan ■ Första Östersjö Cupen arrangerades år 1994. Nästan 150

lag har som mest deltagit i turneringen men under 2010-talet har antalet deltagande lag sjunkit. För fyra år sedan blev det avbrott och turneringen arrangerades inte. Efter det har det varit svårt att få ens 30 lag till Hangö. Ifjol deltog 26 lag i turneringen.

I år satsades mer än tidigare på marknadsföring av Östersjö Cupen. Esbobon Oliver Haga utsågs till koordinator för turneringen med ansvar att skaffa lag till Hangö. Turneringschefen Henriikka Hallikainen stod för de praktiska arrangemangen.

– Allting kom bra i gång under vintern. Oliver fick med nya lag och i början av mars hade vi våra egna lag medräknat knappa 40 lag som bekräftat sitt deltagande, berättar Hallikainen.

Det var också meningen att efter en längre paus ha med flicklag i år. Åldersklassen för tioåriga flickor fylldes med lag på några dagar.

– Koronan stoppade förberedelserna i början av mars.

Efter att Bollförbundet meddelat om träningspaus stannade all fotboll i Finland. Efter det fick vi inga fler anmälningar.

Hallikainen berättar att beslutet om att inställa Östersjö Cupen dröjdes till det sista. I slutet av maj fattades beslutet att inte arrangera turneringen i år.

– Tredje veckan i maj fick vi av Bollförbundet direktiv om turneringsarrangemang. Efter att ha gått igenom allt punkt för punkt beslöt vi att ställa in turneringen, avslöjar Hallikainen.

– Beslutet var enhälligt. Vi kunde inte garantera spelarnas och frivilliga funktionärers hälsa under rådande omständigheter. Inkvartering i skolor skulle ha varit omöjligt att ordna, hälsomyndigheternas och Bollförbundets direktiv gällande bespisning var också strikta. Utöver detta hör många i ”bakgrundstrupperna” till riskgruppen. Slutligen var det lätt att ta beslutet om att flytta turneringen till 2021.

Henriikka Hallikainen är turneringschef för Östersjö Cup. Nästa år arrangeras Östersjö Cupen 23–25.7, det vill säga en vecka tidigare än vanligt. Förberedelserna körs igång i god tid före årsskiftet.

– Vi har funderat på att öka antalet flickåldersklasser i

turneringen under kommande år. Vi fick i våras tydliga signaler från fältet om att flickorna saknar turneringar. Kanske Östersjö Cupen redan nästa år innehåller två eller tre åldersklasser för flickor, spekulerar Hallikainen.

Ökad boendekomfort med fiber

Har du behov av en snabb, stabil och säker internetanslutning som helt säkert räcker till även i framtiden?

Det tror vi!

Beställ anslutning eller kontrollera tillgängligheten på www.karistelefon.fi/tillganglighet KARIS/KARJAA Dalgatan/Laaksokatu 7

019 278 480 kundtjanst@ktab.fi

EKENÄS/TAMMISAARI Björknäsg./Koivuniemenk. 12

@karistelefon www.karistelefon.fi

Valokuidulla lisää asumismukavuutta

Onko sinulla tarvetta nopealle, pätkimättömälle ja turvalliselle nettiyhteydelle, joka takuuvarmasti riittää myös tulevaisuudessa?

Eiköhän!

Tilaa nyt tai ilmoita kiinnostuksesi: www.karjaanpuhelin.fi/saatavuus

Fotbollsnytt • Jalkapallouutiset

19

Itämeri Cupin lauantaiillan rantarankkarit ovat vuosittain keränneet sankan joukon pelaajia sekä heidän vanhempiaan Casinon rantaan.

Ensi vuonna uudestaan Itämeri Cup taipui koronalle

■ Itämeri Cup järjestettiin ensimmäisen kerran 1994. Parhaimmillaan joukkueita on turnauksessa ollut lähes 150, mutta 2010-luvulla osallistujamäärät ovat olleet laskussa.

Neljä vuotta sitten turnaus jätettiin kokonaan pelaamatta ja sen jälkeen Itämeri Cupilla on ollut vaikeaa saada Hankoon edes 30 joukkuetta. Viime vuonna turnaukseen osallistui 26 joukkuetta.

Tämän kesän Itämeri Cupin markkinointiin panostettiin erityisen paljon. Espoolainen Oliver Haga nimettiin turnauksen koordinaattoriksi ja hänen vastuullaan oli joukkueiden hankkiminen Hankoon. Käytännön asioiden hoidosta vastasi turnauspäällikkö Henriikka Hallikainen.

– Turnausjärjestelyt lähtivät talvella todella hyvin liikkeelle. Oliver sai mukaan uusia joukkueita ja meillä oli jo maaliskuun alussa yhdessä omien Hikkenin joukkueiden kanssa vajaa 40 osallistumisensa varmistanutta ryhmää koossa, Hallikainen kertoo.

Tänä kesänä piti myös pitkästä aikaa olla mukana tyttöjä.

Kymmenvuotiaiden tyttöjen ikäluokka myytiin muutamassa päivässä täyteen.

– Korona pisti kuitenkin toiminnan seis maaliskuussa.

Kun Palloliitto ilmoitti joukkueiden harjoitustauosta, koko jalkapalloilu Suomessa pysähtyi. Sen jälkeen emme enää saaneet yhtään ilmoittautumista.

Hallikainen kertoo, että Itämeri Cupin perumispäätöstä yritettiin pitkittää mahdollisimman kauan. Vasta toukokuun lopussa lyötiin lukkoon, että turnausta ei tänä vuonna pelata.

– Saimme toukokuun kolmannella viikolla Palloliiton turnausohjeistukset. Kun kävimme niitä kohta kohdalta läpi, päädyimme turnauksen peruuttamiseen, Hallikainen paljastaa.

– Päätös oli yksimielinen. Emme olisi mitenkään pystyneet takaamaan pelaajien ja vapaaehtoisten toimihenkilöiden terveyttä näissä olosuhteissa. Koulumajoitusta olisi ollut mahdotonta järjestää ja myös ruokailun suhteen terveysviranomaisten ja Palloliiton ohjeistukset olivat tiukat. Lisäksi meillä on taustaryhmissä monta riskiryhmään kuuluvaa, joten päätös turnauksen siirtämisestä vuodella eteenpäin oli loppujen lopuksi helppoa tehdä.

Ensi vuonna Itämeri Cup järjestetään 23.–25.7., eli viikkoa tavallista aikaisemmin. Nyt turnausjärjestelyihin käydään käsiksi hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta.

– Olemme pohtineet tyttöikäluokkien lisäämistä tulevina vuosina. Saimme tänä keväänä selkeän viestin kentältä, että tytöt kaipaavat turnauksia. Ehkä ensi kesänä Itämeri Cupissa pelataan jo kahdessa tai kolmessa tyttöikäluokassa, Hallikainen pohtii.

Fafa&Fammo

Närvårdare, GIM Pia Wickman Lähihoitaja, LitM Hemtjänst, -vård och omsorg Pia Wickman samt rehabilitering 040 551 9998 Kotipalvelu, -hoito ja hoiva www.fafafammo.com sekä kuntoutus pia.wickman@gmail.com

Crispin puh/tel 019-222 3300 MalinVartiainen Enberg puh/tel 019-2223333 Halmstadinkatu 5, 10900 HANKO Halmstadsgatan 5, 10900 HANGÖ

Santalantie 25 10900 HANKO Puh: 0400-471566 Mail: office@vartioimisliikeheinonen.fi www.vartioimisliikeheinonen.fi

www.mainosprint.fi

HANKOLAINEN TURVALLISUUSTEKIJÄ

20

Fotbollsnytt • Jalkapallouutiset

Viisaat ihmiset syövät kalaa Kloka människor äter fisk Kalamestari suosittelee

Tilaa ja nouda Beställ och hämta

Kaupan oma savustettu kala

Kotiinkuljetus Hemleverans

Fiskmästaren rekommenderar Butikens egen rökta fisk

Ma-Pe 7-21

Må-Fr

La

8-20

Lö

Su

10-19 Sö