I
Urnil
lgbF
NR,, 13 11K,, 6.QQ
!An, ofTU NA ?gyh Hd sL tltL
utrX
UÄ r
git, A
,Ka,^pvr.ri J'A' t+E _j
Lie'' ? -':t
\'-
-""t"-
tr./ ./.
-/'
-
m,åsiqjw,' tI tNARt N0; 13
5/ 1985
r.y.
JULKAISIJA:
IURUN ntNA
piiÄToil',lrtmJl:
Ar1 Moilanen
TOIMITTAJAT:
Eberhard Decbnann, OLll-Pekka Ka11lo, Rlsto A1a-Kal1a, Helena Marttlnen, Sarl Flrunl, Marketta Saarlnen,
Karl Äholalnen, Rlsto Karakoskl, Jussa Pekkala, Päiv1 T\rnrnen, Sarl Lindeman TILAIXSET: TILAUSHTNTA:
puh. 5oo152, tlllnro oP 571161425111 20 nk/ 5 nuneroa
PANKKIYHTEYS:
oP II'RKU 571161 - 425 '11't' oFr nrRKU 554240 - 418 428
IRTONI'UERO:
6nk
PAINOPAIKKA:
INVALIDIEI{ StrOJAfIo,
Kanslerlnt.
SEI'RMVIET{ NU}MROIDEN MATERIMLI OLTAVA TICIMIIIJKSESSA
No: 14 1/86 NOz 15 2/A5
'tr.
1
.-a6
1. t.-86
:
llnestyy 15, 2.-86 ltnestyy 1. 4.-e6
t. Hyvä LuklJa, TUNA lnfo t. Urhellue 6. A - nollt 8. Stvl1llpalve1u... 11 , Sanottl.man syysvlnkkl 12.- 1r. Kul.tärurlslvut
Ar1. Mollanen
15. Kansan Kurkkukarkkl
Marketta Saarlnen Jussa PekkaLa Rlsto Ala-Kal1a Rlsto Karrakoskl (to1n. )Karl Aholalnen O1l1-Pekka Kal1lo
'17.
Juplt ...
19. I'tASTOssa hrulee alna 20. ELOKUVAT 21. SOWTAAN -proJektl Uxsrruve (c)
19
Ollt-Pekka Kalllo O11l-Pekka KaI}1o
Rl6to Klnnunen
(toln. )Eberbard Dechnarur Helena Marttinen, Sarl Flrunl, Sari LlndeEan, Ptilvi T\.lrunen
g
taas Joulu lähestymässä uhkåavastl. tat lämplmästl. I'em.peästt, pehmeästlrkovastl. Nlln Jå Jouluntellkln. Mleliktn Joulu on nukava, kun on zuuroa tal nuuta särvlntä lelvänpää11e On
asettaa. Nätkäkurki sen siJaan Joulunakin särplnenpuutetta joutuu klroamaan, kun ei s1IIä s1tä ole elkä puuroa. No n1ln, on Joulu nyt sltten taas tulossa Ja sltä ennen on vlelä aikaa tehdä yhtä Ja toista. T[JNAssa sählätåän nälnä alkolna seuraavaa: *lllnnplklcuJouJuhllttun gn7.12. k1o 18.00
?-.Bi Ucrsäa
;ofuBFavaksi,
alkaen llJNAn kontaktlpalkassa, luvagsa
tvfthtg'
ohJeluraa, ruokaa Ja mukavaa seuraa!l!
Naun@, iFKua,
AlaPlahsi/Ja;
ItNÄn
Ja KIRPPUToRI -Päivä ruNAn kahvl-Janrokakassan kartuttrnleeksl SOPPA-
Räiv"fisaa,
Hli;'lli";;":::,::::: :::il';:;""'
[^hanqa" tt^ V
kontaktLpalkassa koko Jou]ukuun.
"f
cnnd[poPJ"t9*r"r"rkka
on normaa]rstl aukl
sils kesklvilkosta -
Iauantalhln klo 1/ - 21. JOIJLU AJAKSI KONTAKTIPAIKKA \TIRALLIsEsrr suLKzuTIJu 22.12. Ja AVAUIIJU JÄr.LSElr 8. 1.1986, Jona pälvänä on odotettavlssa IIJNAn avaJalset honlne nerkllllsine Juttulneen. sl1s fllLE rÄyrqMu II'NASSA!!! TUNAssa tehttin tässä taannoln, lokakuussa kalkklalle I\fkuun 1 evlnnyt s anornal ehdykäI nen, nl ne] tänsä,g6f7|/4t41 Tänä Lehtl on tuntr:nut saaneen vastaarxottaJlssaan Ja lul(lJolssaan .ik".t nyöntelslä värlnöltä. Joll'takln taholLta on lnrulunut krltlikktnä sellalsta, että lehdel1ä cl ollut kobderyhnää' slls raJattua ryhnää, Jolle Julkalsu oltalslin suoranalsestl
kohdlstettll. Tänänkaltalsten arvostellJolden olislkln syytä tarkernnln trtustua llJNAn tolnintaan' Joka pyrkll Juurl oleaaankin ralolttanatonta. Näfn volnoekln todeta, ettåi tuo arvostelu
.r/
onkln ltse aslassa onnlstunlsenne todlste. Nä1n o1len onkln aikomuksenanme tulevaisuudessa Julkalsta vastaanvanlalsla laaJenpla lehtl-ä, jotka nrahdolllsesti saavuttavat nuoria Ja
nuortenmiellslä ihrnsilä kaupungissanme' Tänän lehden' sils
laajerunanlehdentekoonkalkklovattervetulleita'jutulllaan, kuvll1aan, pilrroksillaanr talttamts- Ja jakelutaldolllaan sekä muilla lehdentekemj"s-een Lilttyvfllä toimln;roillaan' Käy lJJNAssa ia kysele nIIn pää8et perille' Tämän }åaJennetun II,NARIN aikataulusta el vle1ä o1e nltään tletoa' ei myöskään tarkexnpaa tietoa, toirnltuskunnasta tal nuusta, ei edes råholtuksesta, mutta tarpeälllseksi tä1lainen lehti lIJNÄssa täIIä hetkelläkoetaanJaslltäyrttetäännahdolllslnrnanptantehdä nyös TOSII Tule mukaan' nlin olet rnuksna aLusta astll Nl1n JA V-IH,Ä
KERRAN
KITTOS' KIITOS KAIKILLE
SANOTITINAN.AWSTA-
JILLE,JAKAJILLE,TL'KIJOILLE,KANNA'T'\JILLE,KAIKILLE,JOTKÄ MAHMLL]STIVAT LE}IDEN ILMESfiMISENI ! !
Tä11ähetkellälllNAssapohdltaankuurnelsestl,suorastaan
hiklsestl,nltäprojekteJalähdemrnetoteuttanaan.Eslll.ä'kuten klrpputorl' Jo alemrnlnkln olen rnoneen kertaan nalnlnnut'ovat asunisyhteisö Ja t?imän 11säksl uusina ldeolna PA-lalttelden hanktrnta, vldeoproJektien toteuttaminen sekä seuraavlen yri-
-.F r> 1r/
g? Ff
rm rn_
tysten perustaninen: huollntallike IruOLITIUNA, muuttoflrma musiikkiI4UUTETTUNA, ohJetnatoirnlsto KEIXATTIINA, plano- Ja
ja silvousavun organlsaatlo SIlVOTlllNA'. lJ5iläkalkkisähllnsitvaatlvattoteutustaanJatoteuttaJiaan. Slls Jos Joku nä1stä slnua kltnnostaa tai nä1den 11säksl sinulla on Joku idea, nl1n tulepa TUNAI tolnlntaan n1ln kentles
koulu
t
I
SOITETT\INA
i
I t I
t
TILAA TUNARI.LEHTII
saanne jotakin alkaankin.
5 nuncroal Vrln 2O,PYRIiIME ITSENÄISEEN MYÖS TALOUDELL-I' rotMlNrAAN. Jo 3iöii- riitpiuunrronnnnMAKsAlsl YHDEN I-oob- {eltxnrusJÄsEnrÄ
z t-
r
NUOREN PALKANI 5il-i rttttl.t OP TUBI(U 571
nl ,^
l5l'-425 I l-l oPv TURKU 55424G438 428 lahJoltuhrlal - TUNA r.v. OfiAA Eyöt vittlrn
/J8.5
h,..-e'.
ti*
! I
r
URHEILUE ,FTINAIS.STK Tllrå on urhcilu Pslrtr,
krrt, oli kuonon ocininki. Kanrain' urhcilu-
johtoimittajennc, Orsi Rritillavun dosta. Piuhani suufots mslilmastr kcrtovst tcillc tånäå*in urhcilu-uutiscn.
Turussa keYdYrrså Aurajokisouduissa,
voi Pojat maammc
urhok-
v{irU mcooatin töYtyi' I{ASTON dorulbcrtl oilcurctnr joukkue ci voittuut, vdtke nuut joukkuea
rclvtstikin vanrtivrt lthdö$å. Ksnsrinvalirted sllntöjco mukaan olisi muut jouktucet pitånyr diskalvioi' ds,
6utt!
cihån
oeill!
tåål turus.
Uusi urheilusukupuoli on kasvanut!
/
C.
Aistien hanmaat katuojat johtavat pieni.in likai siin kuppi;/).1oihin, elärnän savu hämäntäå silniä, tämä kaupunki.
?rgrC
Jotain jäå saavuttamatta, jokin saa foppunsa, siinä pohja, tai senkin romahdus. Likaisten betonikofossien vyöry asfal-ttinauhojen seiteissä, tehtaiden, peItiJ-iikenteen, junkfoodpakkåusten avantgandistinen usva, sinfooninen ufoste.
jossa e1ät aamukuudesta yökahteen, yöyhdestä aamuseitsemåän sitä huolletaan kuumeisesti. Lopusta huolehtii : viemårit, vesijohdot, sähkölinjat, yleisnadio, kaapeliTV, video, nadio' steneo, MTV, posti ja tele-, sekä'puhtaanapitol-aitos. Visionääninen konsertti,
Sinua kanavoidaan : koul-uhal-litus, arrneija, oikeus, kirk-
ko, pol-itiikka, opetus-, asia-, ajankohtais- ja uutisohjelnien toimitukset, kansainvälistä tasoa edustava taicie, raha,
Sinä tulet onnettomaksi, tarvitset
unelmia ja
päänääriä, toiveita vaaleanpunaisesta rakkaudest kimaftel"evasta e1ämåstä' Sinå ]ähdet siis mat kalle etsimään niitä, astut sisään siihen maail- \J maan joka tuottaa sinulle onnettomuutta.
D
9Iv
{ I 1
I
tE f|ff'
t
r z d, )
)--
?
) o
ot o
7
i.,l
5Ar
L:A'$P -. LA
tf
Vihaat sitå kuvaa, joka tuodaan eteesi rehellisistå, kaikennäYttåvistå materiaaleis.ta koottua' l{iksi ? Ehkå nåin : Et kestå katsoa cepiväå kuvaa maailmas'
ta, koska se on totta, koska olet honjuttanut tasaPainoasi hyppåänåIlå mu'laan repivåk* si osaksi elintasohynräån' Kuuntele Punk' katso Psyehic TV' tai mene nået Sprung aus Woikenin konserttiin' nåisså kuvia, unia maailmasta joka on totta' Ä1å pelkåå...Ota eIå,nå vastaan tåsså ajassa' sellaisena kuin se on ja ol"et vapaa' kuin joskus' taivaan lintu, joka sekin kuofee
A D6A7TI NAI,I€D
LERs
on sekin arvoitus vielå, toistaiseksi
syntynåtön
nerkeisså' hedelmå visionåårisen rockin 1a runon Mutta tåLIå hetkellå noin kynrnenen nuorta Palaa
puhua jutuisAl.fredin iskujen tahdissa' On turha jotain tå, jotka vielä takovat kohtujensa seiniå' rockviQeo kuitenkin on tapahtuva' Onnistuuko elåvå yhteistai kuvan' teatterin, rockin ja lyriikan lataa???? pommi, jota MASTO - rvhmä parhaiL>: Katsele talojen seiniä, ./ )/,-1, . nået påivånä jonain ehkå /t .l'/VdA{o
8.
Siviilipalvelu r Isänmaatlisuus sena
ilmiönå
rakentavaa
p4lrlqliqmia
-myönteinen l-:11_illll$ö_sitå ja
kentics lustuspoliittincn propaganda
psykologi_
vai tuhoava"
puo- vemmin niminäin våhcmmistön halyh- veksuntaa ei voisi ilmaista ja sehån tutrDetusti rasistinen ori'rinaispiir-
lfitffir*Jii"H$ffffilfä:
lcct
kansallissosialistit
:."
hillitå
Kun muodostin kantaani valtioi- joukkoisänmaallisuudcn syntyå vai dcn oikcuksista ja armcijoidcn oi- oliko siitå hciilc &cntics hyötyä rakcutukscsta, kohosi etccni väis- voitcllcssaan maailman herruuttå tåmåttå ilmiö nimclä isånmaalli alistamalla kansoja ja kanrakuntb? suus. Miten
ja miksi
vaihtoehto
Sclvå ristiriita ilmenee siinå, enä ascistalieltåytyjiå toisåålts piAaren
merkitykåomanr våbcmmistönå ja toisaalta hcihin sairaa!å ja
tiinni16qtr56 paljon
sc meissä syn-
tyy? Ennen kuin suostun minkåånlaatuisccn i9nmaallisuuden vclvoittamaan palvclukscen, haluaisin vastauksct scuraaviin pc.rustavanlaatuisiin kysymyksiin.
6n1o ;54a6raltisuus
muuttuma_
tonta vai muuttuuko scn luonnc kun maan poliittisct olot muuttuvat? Mcrkitseckö isänmaa samaa kirjoituspöytåtrså ååresså hallitsarallc johtajale kuin rehtåan työlåiselle? Kuuluuko siirtolaiscn tuntea rakksuttr maåta kohtaan, jonka krnsalaincn hån on vai jossa hån on alunpcrin syntynyt? Miten isånmaallisuus iknencc eri maiden kaaralaisten tunac-clåmaise ja ascnteisra? Saako tunne chkå cri luontccn mcnestyvån suurvallan
nrlb hdtå "raukoitci jq pelkurcik-
ri."
Keoties kicltlytyninco altstu6artr vdh.liitiå totunneiriio, Eiqli.
kuvitutrcttomiin ja pohjinnllraur kuin poliittiscsti- rlippu-atto.; -'.|'senle€t siviilipalvelusmie- E]rWn hrntlnukscllisiin isrnmantil pikkuvaltion kansalaiscssa? hiin suhteessa demokratiaan suudo ehtoihin mcrkitscckin uhkaa
Miten tulisi suhtsutuå, kun isån- kriteerina isänmaallisuus maallisuus kåy vcrtailevaksi, kun Ehkå kansallisco*afismi öfi sltl vertailu koituu poikkcukscrta oman, puhtrinla, nyttcmminkin jaloksi hamaan eduksi? Miksi oeidån on jat-,yg16* cdustukscllista dcrnokratiaa: kuvasti h<xttava, että Suomi on kau- l6anra haluaa valiå maansa johtoon ncin ja parap paikka clM. Johtuuko michct, joilla on aikaa ja rohkcutta se kansalliscsta alemmuuden tun-ajatclla cnnakkoluulottomasti, tecstr? Johtuuko scr että Yhdysval- omatrtuntotrsa ja oikcustajunsa muloissa hoctaan kaikcn olcvan suurin- kaan toimicn. ta ja puasta, pohjimmiltasn yhtå . Dcmokntiat hengen mukaista licDeuroottiscsts ylanmlryden tuutccs- ncc myös cc, mitco siviilipalvctusta?
mieha lcimataan
isånmaånp€ttu-
ja
Ovetko kansallisct joukkoncuroo- rciksi, reukoikri pclkurciksi. sit todistcttavissa? Oliko siinå ta- Tåmå lchdistönkh kcskustclua paukscssa Saksan II maailmansodan vårittåvå hcikkoudcn halycksumincn aikaincn natsismi kansallinen jouk- 16cncc mielcsfåni puhtaimmillaan kopsykoosi? Mitcn sc pär(i synty- YK:n suurlthettilååmmc kirjccstå måån? Vaikuttiko psykoosin syn- Turun Yliopiston oppilaskunnan ryyn kansalliscsta demmuudcn tun- johdollc. Siksi olen haluonut scn
tcesta noussut kiihkoisänmealli-
myö8 tässå yhtcydcsrä oheistaa. Scl-
hcidrn vallanpidollecn. Epåilcnkin vahvagti; ettå åscpalvclukrn ruorittamincn ci cnsisijaiscsti olckaan michiscn rohkcudcn je pååttåvåiscn puolustusvalmiudcn merkki kutcn puolustuspropaganda vlittåå l- vaan ettå sc cdustaa hallinnolle paljon hyödyllisempia orrrinaisuuksia: kuuliaisuutta ja alistumisEdustaako suurlähettilååmmc kinnrnotto maarnmc poliittiscn valtacliititr käsitystn 6"nto11g1iFqta?
-
ts.
o Suhteeni isänmaahan,
inhimillisySeen, vätcivaltaan sotaan
,Jl:".H1';lii#;iH::ä"$fl [l**o*{o*E{ iff"'J:Ljia:::ä"ffiäTåE I n.,,*, . ., mittsisi'
ttt'*'I maahani, scn kauniiscen luontoon'I rikkaasecn kuluuuriperintecr".n 1" f sen vivahtcikkaaseen kielcen' rreurJ. Olen nimittain chtinyt
kiintYå
l I I I
rakkaim#ffI I
turuovtiopinoaYlioepit'luarr lult;t '* ryv nubn -...--- IfY
garinrin Srnomicn (26. l.) uutirn oobrplctunutuck*i'l'ltttiicnrtctn-erle.-
;ffiffi
--rs-
l bI y. I I ;
n:nmy;,ffr.;3:: I : l:t#ffiil','1x'::1ä:'"fifiIl II ncn tilanne voisi olla. En haluaisif l ;ilL;;;iTrniiytil',liohtoal{urJrrohtc I : o"at,nvos kotini,
paeta.
I ""ttuut",J vivahteitraaripaa t;I
Haluan kantaa maastani
muua paljon
*'::i"::::I; ""it...p"" joka haparoi patriootti, kuin mitä
:m'ffi#fm;ffi
irlnmun I iliil;;ltl nulloir ir pcllurcirr'ieiorke omrn turnllbuutcns hcntcnrl rur' I lä-" fr.i.ffl jiiliiJnrli',ir"rtun-mrenp.olulemi'
l lää'ri I rof:läm$'ff.H""01'It
irr,c,vcc,nmr.
*;1lI: I ,"Y#i"äTiäl;;;;,;" vgruuo s'o. emotionaalis*,i,L*:l--. alyllisesti I|I ääifftr: ' '^tiäjiTi ru' tuhoisalla tuholsalla llrsr co tu. lisemmalla emmalla tasolla rw:n n*rirn nrkri*n iohdgl iobdqp br$..n if"oUo. att Tyy:o ja
"åki'I "8"-Xffiäilä1ä;lff;::"*tr l,n'Hä'ååIIHffiA llT,:T1f$ril"',T,i]'hu **I I [ffi1"ffi;ffiS;]n:: joistcn trv"in"ointivaltioidcn ncn pclkäå omia aivojaan.ia
ifrmi-f' niidcnf'
toimintaa muutoin kuin matemsåt-
ii'-,J-J*ur åsora. Hen a;ttyJ' vain sanoja ja ajatuksia Yaan
tuutcita
ja
miclikuvitusta.
I I
äf.i6"eelbrauoripth rnnrn trnittrcse hilco tu' rcoi'
| /f.:;- /(:-r.--
Kicl-ff
ie.eur r*r"iocnsa mahdollisuuacnf,;
i I
s,ronrnerncaurl
vrcaunt'ro'NcrYal
iil-lTåTi3]iJ'iH"$ffiä ;ffi,äöäö ffi"Å ,"rr-
p,Ji.ae", cuå aikamme on
s
suoniou'o","ut#
cnffi'maan tunallisuuspoliitti$n
linjan-
t"..pålilTryi*:T5lli5;
unohtas mnqitmrnsoticn todclg trkaustcn cnsisijair"n" toivotaan' ctttr mahdollisclle na, vaån myös mahdollirooJ.n pV- pahtunect kauhcudct koko micl4t6- meijaa kvcttåisiin aihcuua' rrli"pi*äuönä inhimillisilie myydessean. Sankarililmit sckä ti- bvökkååjålte hylklasiot kuluncilta historian kirjan si- maan niin paljoo tuhojs, krnnsttsvaltaamiscn katsoisi kååjå muistutus ainut s8a olla civät Kuvaavana csimcrkkinå mitcn wilte En epäilcklå' Suom:n våkivaltaa ihannoidaan nvtveen il- rnäistå inhhilutyyttl nöyryyttåvistt msttomaksi'
,"tt"iJråoo-
;;i kärsimyksillc.
tu
tchokas teriimyrsccn monumcntcistr. Pelkåfrn oi-ittai", amcijan kyvvkkyytu luodahuovicll ottacn jotlcmme kahdcstå sissivastarinta havahdu suhtaudutaan ksuhistuttavan välin- cttå suoiulaisillc iuo' j8 mrlston pysåytl kchimioon maailmc$odalh väkiveltaviihtecn on Ditåmättömlsti
ili"tlit
,""*t" j"
yfitsafuotava suosio. Filmit, kirjat tykscn kutkua, niin mcidån sikadEc m8t cdut.
ja sarjakuvat kcskittwåt sokeaan ki- onnistuu tuhoamran inhfunillfuctr Suomen turvallisuuspoliittinen oikcuttaa YqlaP"::ti vun tuottamisecn, pcittclcmättt! kulttuurin maan pllåltå taatcn ihmig- ratkaisu muut valtiot kchittåmåån mään rarismiin, vahvcmman ikui- kunnellc hiwittåvimmåt kärsimyksct myös Ylci-
puolustuskoncistoaan' sccn oikeutccn ja miclikuvituksen lyhyen historiansa aikana. Tåydclli- omaa ctt! tåmå on ainoa keipclkkäå tuhos tuottaviin keksintöi- scn tuhon uhka onkin sotilaalliscn ocn käsitys' t"i .t3" michitykscltå vålttyå riskitckije vakavin no ratkaisumallin hin. Tämå kuvaa hyvin mitcn aikam' pehalta vaurioitumisclta' on iohtsme ihannoi kaikkia niitä voimia, jot' atomiaikakaudcllamme. cnncn nåkcmått& kåtuotravattuhoa,håvitystä jaluo- . SUOmen tUrvalliSUUS pOliit- nut maailman varustc varustelukiertede'n' mäån lemaa. sc on mieleståni raakalais- 1i5gn ratkaisun kyseencttå 5g' lua..vritctlän puolusiella-sillå' maista ja primitiivistä sanojcn kau- alaisuus on varmin tic' rau' nclottclu ""tutäufiattiän merkitvkscssä. histuuavimmassa mahdolliseä^;äi;ä;
kå valossa
3{lia hallisccn
tasaDainoon'
Mutta onko rauhanpolitiikkaa Toivottavasti olen ollut tarpeeksi uhata massatuholla? Onko rauhaa sclväsanainen. Pesen käteni ns. pocläå jatkuvassa kuolemanpelossa? liittiscsta realismism, joka laskelmoi Asaeknologian kchittåminen on pi- sodalla, uskoo rajoitetruun ydinsokcmminkin vain laskcnut ydinsodan taaa, julistaa rauhaa kauhun tasasyttymiscn kynnyctå Ja sitcn lisännyt painossa ja harjoittaa samdla mirä turvrttomuutta tasapainon sijasta rfikeinth rakcntcellisla våkivaltåa. (ydinkfrkien tchokkuuden ja. osu- Yaadin myös arineijoiden lakkaurta-
vällisempi Iunnustaminen liennyyksen aikaansaantiseksi kansainvålisin
takuin sekå antimititaristisren turvallisuuspoliittisten rarkaisujcn ediståminen.
Juuri ryöskcntclemållå siviilipalvelukscssa haluqn ediståå muita
loi-
mintamalleja. Todellinen pååmä&ä olisi ohjata siviilipalvelukscen ja
materkkuudcn paranemincn, "puh- mista, . joten cn suostu toimimaan tN.t" lämpöydinpommit, kiloronni- niiden hyvåtsi millåån muotoa, en luokan miniydinascat, neutronipom- riig cdes atcettomåna. Sanoudun nri, lascrtykit, avanrussscet). f&cn irti koko sotilaalliscsta maanRauhantutkimustcn mukaan mah- puolustusratkaisusta. dollincn Euroopassa käytåvå sota on rEhdotukseni korvaaviksi todcnnåköisimmin suurvaltojcn ctrturvallisuusratkaisuiksi ristiriitojcn symyttånå suurydinsote tai scllaiscksi laajcnwa. Eritlistå Korostan kuiteukin, cttå ascidenhyökklystå on turha cdcs kuvitclla, riisunta ja armeijoiden lakkauttamiKonvcntionaalisin ascin kåytåvä ncn ei olc vain sinisilnåistå ja edesvastuutonta idealismia, jota kiihko_ hyökkåys tuntuu armeijan hitaan &utcltawudcn tatia myös sangen miclinen propagandan uhri huutaa tåsså oyt epåtoivoissaan. Ne ovat Olipa sota sittcn nillaincn tahansa vtlttåmåttömiå linjan tulisi kyrymys mielcståni 656114 pååmååriå, joilla on jo laajaa kan-
vastr sc osoittaå hcnkistå typsyyttå itsc kultakin. Ascistå kicltåytymiocn
pioita kuin viholliselle tuotertuja
vastuuttomuuttatpn. scn sijsan
lii-
cpåtodennätöiscltå.
pitkgn
tortcm.sn cnncmmintin omia tap- nstusta K6ki-Euroopån yhå yhte-
Eeactykriå: Millå himalla
nåiscomissåkansalaispiireisså.
maar
Yhtcisccn ratkaisuun mcidän täy-
duccllirtr cuvcrcnitecttiå puolustc- tyy på&tå pian, cnnen kuin on myötlrtr? Puolu$aruko sitå sillåkin håisä. Minustå sc on harvinaisen ,rhr[a, sttå hyökkååjå kåyttåå ydin- rclvå: luottaDuksen merkityksen sy_ rscits, tåi kenties biologisia ja kc.\
åjanmittaan kaikki asevarusteluun kåytetyt voimavarat rauhankasvatuksecn ja kulttuurivaihtoon, sosiaa_ Iisen oikcudenmukaisuudcn ja demokratian s4isrrmiscrl, rakcntoelliscn våkivallan poirtamiscen ftehitysmaaongetnat, suuri lapsituollcisuusproscntti, rotucrottctu) sckä maailrnanlaajuistcn ongclmian rat: kaiscmiscen (cncrgiapula, ravintoongclma, såastrrnincn, ritollisuus). Meidån on ymDårrcttåvi ihmiscnå Yastuumme koko plascetasta
ci siis olc incmpåå pclkuruutta kuin
R.K. (18 v.)
miallisia tuhoascita?
rlrdsanouturninen Suomen turvallisuuspoliittisesta ratkaisusta
Hrluan ascttaa
kysccnalaiscksr
puolustusjärjestelmän, joka ei turvaa kaiktcin tlrkeittå puolustcttaarYoa. kansalaistcn hcnkcå. Suurin osa todennåköisctr sodan uhreista tuliri joka tapaukscssa olcmaan siviiliväcatöt. Mitcn on pååssyr kchittymåån jårjcatclmå, joka vååjååmåttöEåsti kulkcc kohti totåålista tuhoaan? Onko cyntynyt ihminen, jola tuntccttonasti ja vålitrpitåmåttömåsti ei tcc 6itåån? Jos vastuuton propågaoda, kauhun ja vihan tietoinen kylvåmincn sckå mieletön ja råikeä rakcntcellineu väkivalta sallitaan jatkua nykyiscsså mitassa, ajaudumm6 puht&sn vahingon tai suurvaltaristi-
vl!
-
-
riitojcn siivittlmånå
väistämättö-
nästi kohti maailman katsstrofia. Miclctontä!
3c
mcrkitsec rakentavaa, dcmokraattista tulevaisuudcn uskoa.
Kuva: Katriina Etholen
,l:
SANOTTUNAN SYYSVINKKI ALOKKAILLE
:
MITEN pÄNTITÄ ISÄNUAAILISESSA AURINCONPIMENNYKSTSSÄ
sANoo ADJUTANTILLEEN:
EvERSTI
KESKUSTELU
IitK'S+Jill
SOTILAIDEN KESKEN:
"Evcrstin näytelmä klo 9 urhcilu?'Huomcnaamulla klo 9 on aurin- oalissa kcvycllä asaakilla auringonkopimcnnys, mikå on eika harvinal-" ennykscn alkaessa. Evcrsti tulee nen tapahtuma. Miesten pitää,sclsta se[tam'egn, miksi sataa. Aika hawikcvyellå asetakilla valmiina, kT-- n"in"n taDahtuma". min pihalla ja katsella tätä ainuuaatuistå näytelmää - haluan selittaa ,*t*AN"I-fl VÄ'ÄPELILLE: scn heillc. Mikäli sataa' emme. nae "Harvinainen näytelmäkäsky: mitåån, jolloin mennäån urhellusa- huomenaamulla klo 9 eversti iulee
"Kuulitko jo, jos huomcnna
sa-
taa?" "Tiedån, cvcrsti haluaa Pimentåå
mcidån kcvycn asctakkimmc, ja mikäli aurinko on harvinainen urheilusalissa, sc tapahtuu kasarmin pihalla. Sitten hän haluaa selittää, miksi hän ei viitsi näytellä aurinkopimcnnystä harvinaisen aurinkoisena päi-
kcvycllå asetakilla pimentämään au- vänä. Vahinko, cttei tämä tapahdu ringon kun se aika usein taPahtuu kovin usein." ADJI.NANTII P.S. Ihmcttelettekö vielä, miksi urlicilusalissa, kun on kaunis päivä' YLILUUTNANTILLE: -- Mikåli sataa - kasarmin pihalla." sotaharjoituksissa mukana olevat "Everstin käsky: huomenaÄmuua ' tarkkailijat eivät koskaan saa täysklo 9 on auringonpimennvs' Mikäli VÄÄ'ELI ALIUPSEERILLE: osumaa? pt- j'Huo..nu"rnulla klo 9 cverstinr sataa, ci sitä voi nähdä kasarmin halla, jolloin sc..tapahtuu kevycllä Dimcntämistä kevyellå asetakilla au-, asetaliitla urheilusalissa. Sc ci tapah- i."oo *otri. Mikåli sataa urheiluf mitä ei tapahdu kovin du kovin usein,'ja eversti tulee.selit- ;li;; riviin katämään sen, koska se ön aika harvi.iln.i
liin.'l
nainen näYtelmä."
'
ilil-
"r.u"u"t sarmin pihalla. Mikäli näyttelijöitä on mukana joukossa, tehköön he sensä
it'
harvinaisiksi"'
/i4 t6
#ilr#r:ytbpu.^, I 1ffin:k.r:r*"",
,l
Calo책sit
l
iew책{{ffi!:.
:'' W'p.$r''':o*'
SYI(SY
'\-.
-.',"rs*
TWi::r .tr,
uojosi
v#;w*" W.rffi채 '채ffi*'
L,rwpplf**"wo.*'ffiftr:#]#
w
!
I
ffitw#,fu"'r ist6.suntusta hoshetus
nmpöä
rnksut
'1,
Ju,"
"
jöå
i;;,:: ^.";:tr;*fä
åi&sbttu
"å
a*fl*:
I ^tR:'*iTl'li'f'l ; : " t ,frlit ifiii#!:",,rr*f:i!,)', a'låx$r,:l{*$a,r} rl -#r!if1'r".ls"4i
"
i
'å,it,iiii- x",on, r,r;',li,; ntrn htneasu. ,:::*.rj*å13,
f[ "HfoB.+H:t"ff"0ä'*H. j ;3 t
kuonatst
lenktn lalkot ilolsestl k mttte. sttten se rttttt
^,iJiö"
"t:::::::,::.::::
"fiTq
-.'^Qr' "xltrlq,
*- "{?
r0
;{d{
:::'fur^ ä:*:'äh rol
''ffi:** Seuraavana damune tt
$**tr;'#:i''fi *r=,
.^*l *:;,::,':;:.-
i1*iåffiii{lruv
L,*M
ffi
N
ww t###W*#-
'ffW*bhuh, fu"."'
''
Son6on kurkkukorhki fiönenkövttöb*ioituh6i66o
on
uobligtco clömöno6enteen
uoll- 6uuB. inten8iiuioppe, rebelli-
ili';:: iiffirädlrr#,1'g'6. belli6et elömcntt öTr*#slr,llr*':" i,;fu ,ff#ä,,H;* äå","i"iirt"r,6et top;bfur:-^'^ neenö uu*fr1ä,'å'1;:llfrl1'; ä"ilttäil:i;l El';n,ltl;:n::,tlX,ålTll: ncpori- frå'iä.i uu"'i6uubek6i muu.ta lluiiil'li$lllr-t*r"y'l tilö'läil:il""nt*'
;ffi"i"
ffiåäkkäc slorketto,9*n; h,'ifiruu i:fillll' r*uTil 1,-ilil'*låtr',b;'J 'i*lllil: nen korootoo benhi6tö U*-'r..- ,-^--r^ r^: r,-^ir.[a{nialn r'rndåfn- -.-!Är^ -ra-:Är: ..:--^^-L----u^ if i"#:ffil' :ilffi li'öiä: *l-f T1*l#i:tr1;'ffilll; *:F,":':*i*i, "f lTl'åHl; il öFiå,r.Iit;i;i:*l':*i: "*"Stfi#ä:un"" äil,l't'Tffåff roulostoio.iroetoiapibegill,
AIffi
'***
äiffii#äffi;: ä#|tffi:
iliT#ffiÄfrqprtäfiffi v/ffiN
ilfr*tp6i;gffig'r":;
ö{ilifåä-"'J.i}#;åiiifill; kon66o. 9töinbön taPabtuu
*:ffis,llrft;ätirllr"rå:r
Ubtei6- I I t ( l'-' ,-" on tcpo- r.-Är-..,r-",^ I Il k"*"u::I: UL /lh {I fltu6iikhi lö:ry1!.lg*::11.;T:lfl äffi ht
äioi"*ita noutittouin. .frkupeffiionsot toutoud omoa hlo& åiåä"'äl,nr*rioo* oöirutröen
miköIi poruko66o piilee
'm* m
['lråflä'gll'iiffif#i! sltlttopöitlnutwuittouo.tcnto-
r${l*#4';nfi*,*å ll**;p*nl,#r"m:
i#äadn.n
omimmcn oounbin
y iri"f3#*ffi! ffi ffi\ :i;;ili1filil'ö-*ii]ilil; öL'lronimccttmcn
kuninsc-
iil:t{k#;;ff;*ffi, 't'tffi
i#ilå,111'*11i,ålutiä1'jtn*tö,,,ffi'uuffi n*ii:i"i,;-iffi ;lft::"öä'.ilää äf;ii ""* *nuioito ai ',iiä'JöJ[uF iffi,:ftrlliläfr, tchemiocenoö gomoin kuin *lui- hucfuiö' mdolcc
yi#i
i[,ä;*i:
tin'ilffifffi{ffi ffiffiH-'ffii*:i'ti'qflrå,:{l'ffi*:: thiKc ö Ig' tr',Hf#trå lill flxFfi friiH,[:]'öi: J:**'IIT tuuli' [cust*-'ä t'i'ittäii"ti' *}T:t tcuöö.
hu6vutuhoc60ö
on rto hnrli 'toi tcppt
'#*"iliil;å',ffi
nöictö. $okoincn ööni pitöä
hopotoihn
f-röffiffill,"ffi; ääri.,ii"tiitrOcrioituc. fiöntö
ffin$ffi ctaman ööniö' f
ikiomo
iola ni-
ffi;fld*T"'j-t,l',ull
tro.
fiilloinkocn ci pibö
6qmoi6-
tuo toigeen benhitöön
liihoo.
Opeftoian on oino kuunneltouo
ia
kunnioitettcuä ogiottouorr6o
spkettö io mielenuircitö io pibettöuö niitö löbtökobtana höskentelgtleen eihi Umpöftöuö omoc molliosn kooriimoieesti oppilop6een6o. Sömö uuorouaikufugtlfonne uqotii töUbelli6tö oi6tien
ualppoufto, 0ielutli6tc berktUUt-
uoin pk6i
fuboneillc
köäntpiteuö 6öuel, ioDon me
hcikfti uoimme Vbhö.
Dlarketcllo on ollut uuocio
oitten lDlululuo niminen 4bad, io66a on totcutettu böncn mucilhilli6io ibcoitoon. Sortothr6 ei tcoghin hooto fculuoppilolcto
ic
mui6ta mobbolliOi6to
hoigto uo6toauanlcinen
tö ic uoi€too. $(ummonkin on
ncinen iouhhio. tculuc, goit too, klounerioo, pcrtomiimlo,
oöilVtettöuä omc ifmcen6ö, ko6uon6o iotko fetkittöin ooottcuot
loikbqilua
6ulcutuo Ubbek6i. $[misöönen pitöö ontoo elöö, epLliö omien uöriengö ic uibrcotioiben muftoi6e6ti. gitö ei ecc 6uori6toa io hcbtito. 6iitö fulee
oieluton
ia
tekninen. Tölloioio
ööniö on touattoui66c hciken-
tUUppigeogö loulonno66o kuten mpö6 ooitoeoo. gollinto io tek-
niiF*c ilmon 6ieluo on peltköö hbiöö. itönrä Ditöö bioa'io tutkia, 6itö pitöö koetello, 6itö on köptettöuö inohumentiino. 9löin topobtuu mpöe ooittirnen kö6ittetoituruubeoBo. St)misööni
[!n
on en8igiioinen, ioto 8oittimet
ptrrkiuöt iöIiittelemöön. 0(UeUmU6 on pftäoihcioeoti rnpöokin
omon e[ömöntoiton6o koikinpuotigegto biomioeota io ltollinnoe, to. Dlitö pibemmöllö olet 6iinö 6itö pibemmölle uoit 6en uiebö omcan ilmoi6uu6i io [ouluu6i.
9itö
uöbemmön einullc on pe[-
koo
lo
mo$tio.
iönnitteitä
io
cnemmön
.
0iU0UmUs on uiimeköbe6eö 6i6öi6e6tö aoui6tuft6e6ta, tiebogto,
lo totuubegtc. godfminen uoi nouoto 6ei6omoon omille iotoilleen jo otlo itee ööne66ö. Poluillocn ei toruormuubedta koinen
uitoe kcninköön döö. Sokoinen uoi furttdä omot roiottomct mab-
lolli6uuten|o kutteo
oihon6o
polkuic, polkuic kunneo eröönö $iuönå cucutuu pitkö ucloiec fie. .iollo hulkeuot ouot luefut.
$uomctocn, ettö on
olemc6åo
ifucitpö, ollukontoigto mcnoo lo
olontobtolstrntln c6ioibcn tiimoitto. io tcrkootcluuinlleti olisi gen kcn6cnomoinen.
l6ihk6iö uoisi oitten po puohttöö Souni8fulcn ri6to Tormon tologgo.
ffie
JUPIT KANSA-KTJNTAMME
TUHO JA TURHUUSKO Onkojuppiushyvcvaipahc?ylci- nykypäivåå on juppicn tuon giaedai- muuttunut. Vaiq yhtcbkunn& acn kcimailcva muoti-ilmiö. ltsc rusta, ns. tavallisa-ihririba ovat jlf katson hcidrir olcvan omaa itsetur- sååstyneet. Kuinka 6aaeilin6n toarn kohottrva kansaaosa *.1r- tr;rr"ija E. Virtanen myth lcitillircr kunnan tcski- ja ylå&erroksiste. Bn ti Juniti-Sir"Af" t äi t.; k* h, ccsti ottacn juppius on vain
halua tållå kirjoitulsclte mustamba-- tulee töirtå, kåy ruihturre Ja verbtr jupit ovat päållccn puUr"r" l" ilfopinta .Uscimmst haurloja lholsit,Vivttkå cdcg rio- patuooripriaan. {.ihffid.kd trr dostr olcvanu rnobbailcvia juppcja. rosir.tipolitiikkaa. Lrta juppeja.
;
Tåml on oEt ktntrni tr5ifin. f6ivon kuulcveni muidcotia kommcnt-
tcjr asls$a. Ttmå lchti on siihcn miDiatOgi tl crinomaisin vuine.
Itscssirsst krurtr hisroriö on _ Oletteko juppi? tcski- ja yllluokka ollut våhrn irro- - Olcn paakinjoht$r Ja clonol. piutunut. Antiikin Krciltags oU'oL l- Niin minåkia olco. mutta olct pincilla srmanlrincn
vdloitren.l$-
pu, Ucnec erååalsistr cntilltolcn iuppiuttå. Katlirtucerenrnc toiti
ko juppi.
-
olcn' oDh!' miDulr Mutta
nitd?
lallltr...
/8.
MEILTA MEBI(KITUOTTEET HATVEMMALLA Nouda lilkkeestämme rÄrPrs+iTEwNUSXOnTTI Ja huoä;tiT;;:p"r i o" voifr-ääsTEils en avulI,a' pilrtoKopiopalvelustanrne edutlisesti A3, A4r iiåiiiät"rvo- Ja iarraetlkettikopiot' Esim''tase'rasta
;;iiileil' å:-t
"pätai
äu"l+:topio,l::1tpl',sarjat 25-p7F4Ä- alkaen'
ekap
pal
ee
ai
a
PAPERIKAUPPA IINNANKAIU
}-!
MUSTIKKT sTAGE lrert,rÄ stx.rLl,tdestr sÄNorKA{Ar AKUSTTsET-;l sÄmöx:rARÄT, BAssor snrÄ vruwlsrrMET, JA EFEKTILAITTEET YM. YM.
I
rh
rnusiikkihatli
Anlnkalstenk. 12 Puh.
J.)
5'11452
Tl'JRUN
xÄsvtsnavlNToLA
-rW/vlDEO.^'
\AR5
.-r^,il*iiäoPUH.
2OlOO TURKU 1O
LINNANKÄTU 3, ll
bttB
5170€o
O
Radlc-ofl duslalttelden
seld plenolsmt!!9n patvelwa erlkolslllke Hu
malbtonkdu
-,2'
Tu
Jhu,
.
? xlxsurs:osrrr:P4N[rt
k.rro.
42
.
rynp""-4""b^'W Näin nuorisovuoden nulstoksl tr.rlee kal llASTOlalstenkln raottaa
:
sanoJen salpoJa päälauseen ia nuutanan tarkkaan harkltun slvulauseen verran. luntuu pahalta Jäl1een huomata kalkklen sirkushuvlen
keskellä, ettei nuoren käteen Jäänyt taaskaan nunrstakaan Ltse leivästä (plhvlstä nyt puhunattakaan). Sen slJaan, ettii varoJa oltaislln käyteetty varauksetta uutta Luovlenr tukea tarvltsevien vaihtoehtoryhtrltettynlen .tolmlruxån nahdolllstanlseen; ne ovat valuneet välähdyksen oroalseen lnstanslen pl-nnan kllllottanlseen. Ehkä onkln kuvaavarnpaa puhua kansalllsesta nuorlson holhousvuodesta 1985. Julklset sektorit ovat suureen ääneen huollssaan nuorten asemasta, ellnolosuhtelsta Ja harrastemahdollisuuksista, nlkä tietenkln kirjataan, kootaan, nuokataan, Jonka Jä keen Julkaistaan mletinnöt, tavolteohJelmat, pykäIät Ja budJettien alanonentlt. Hyvä, vuosien saatossa saadaan suollettua denokraattinen konsensusmakkara, jonka Jokaisen on tietystl nlel-tävä sellaisenaan suoraan paketlsta hyväUä ruokahalu11a. Sltten ihnetteLeEään mlksei elitlstien ja videokuluttaJien sopulilauno j en kulttlmeno jen oheI1a kulttuurl-llmastossa esllnny nlnkäänl-aj.sia llmavirto;a. Julklnen tledonväIltys upottaa kansaan mltä se ltse eniten kaipaa: suurella rahalla tehtyjä Dlngo-l1niöltä? Talteen Ja viihteen on täytettävä kalk - kulutushyödykkeen Ja markklnatalousJärJestelnän vaatlmukset. Pakkauksen tulee olla nautittavlssa Ja noudettavissa edullisestl ja vaivattoxnastl kuin kaupan hy11yltä, mlelulten omassa rauhassa vähintään nelJäu seinän sisäl1ä. Onko ihme, jos Järjestäytymätön, lnstltutlonalisoltunaton Je ehdottoman omaehtoinen nuorlsokulttuuri on hukkunut aal';olhln kuln pisara valtanereen? Onko ihme, että plnnan aIla kuohuva elänä tukehvalhtoehtoJa tuu, Jos edes sinä et vol toslssasl välttää'todeIllsia
I ?
:
hakeneesi.
'
Ehkä Slnusta me teemne Jopa väärln, kun yhteisten unelmlen toteuttanlseksi nostetun I,IASTOn a1l-a De ralvaarune e1int1laa tyylikkää11e, dynaanlselle ja ennennäkeroättönäl1e esltystaiteel].e. El o1e keulakuvia elkä toistaiseksi vle1ä määrätty kurssiakaaB, xnutta vahvastl ol1aan monien tuuLien alapuole1la. Jalkoihimme kahlitulsta byrokratlan kivipainoista huollmatta oleeme saaneet haukatuksl vähän vähemmän pj-laantunutta ihnaa. jonka voirnin saamme päätökseen kaksl teke111ä olevaa teatteriproduktlota sekä tuotettua edellytykset Jo suunnlttellla olevilla kuten nyös katuteatteritolminnan, lyhytelokuvanteon, uäyttelyiden, konserttien
tap*rtiien, Llerturtdm, kursslca, röiarrrsen
Ja
u'sllttllltsen
JuI
kålsutotnlnnan oahdolllstaDlsc.n. Aslolta tapåhttru koko rJan n1ln palJotrku$ teklJöttä _rllttää Ja sulnkln Päå va!n.'kestää. Vielä Nuorlsonidåän klnalluksen hlnnennyttyä UASlOn llpFr
I
tulee lepattaBaan 1lo,lsestt yhdlståen aJaltrksena vaPaata Ja oDaehtoista kulttuurltohlntaa:tarJoten kalkll1e våhvan. valhtoehdon. l4tten plan volrnDe romuttaa onat tr.rultkoneeEne rtippBu pelJoltl Slnusta, rakas lorlu l,lAsTO-ryhnän puolesta
ELOI4UVRT: eI{ srNUU g.ÄilÄsl PÅnAS
TTR.IOUS
riihoo! kalkeDDolsLb ärrbuuksllD, ät1e slnäk1n r&kal !1D,!,Diaticatcrt 2 :gta; .iii;;euoe Do|1eatysfl].Dlä RLI{BolJ zzat.r: neneet-yifI1 nr å R.A'}IBou iå+Iänaen iataonara al'E fiffr-iu1"k;-ffi""öe aggiå$ tappaa 6 raskaastl aselståubrnutta sotllasta .
g xÄsrr-4sKbd vARusrAur'rNttrrA Korrmn'tltoA ! #i"*rHffi;-*riddh#a (nanuu aupul vablngossa ohl') iiffi; ä"tffiäEikiiB*ietra -icÄErÄvÄ käbtaus
lii-åNffiilErmÄan
t::
r lm,vsssEnr rÅuxglrnr ! 9971 nrunlsta ;i;;.k;ikkiäån,ro-altavaan lJ.lro Suonlo Corv-rlrbt latl-vllbde Oy.Tanpere ruaåiassa Sl.vuosat:
gå-.träaenaik
!
Rå&öq aDd KotltluDEo.ls a
Väklvalta lehdet ry:stå. tradenark of Rl. Ja nuut sa1
Suotrea
ruf#.säi,",;
\Mtr## HOLT'X JA L URIXAIT.EX' v.r.l@rd otrd .HöRr F vrrrtFrd Jttud;jlj(br d, urdrylrrtu il. F,r. ',:' 5l o 3@.
W$@Wffi r trltrlintq r 14,Tu.tu p.
1'
r k,,
2'1,
V;,^+-;lL^
SOV,JTAAN SOVITMN
SOVITAAN
SOV
ITAAN
I
painaa miel-tå ja etsit. ratkaisutietä' voit kohdata ihmisen, käyttäå kieltä; siis puhu ja sovi = hetki harkiten vietå.
Xun rikos tai riita
.MITÄ SOVITTELU ON
?
Sovittelussa rikoksen tai riidan .osapuolet kohtaavat puolueetavul.la ja neuvottelevat molempia osapuolia toman sovittelijan tyydyttåvåstå ratkaj.susta. Sovittelu on vapaaehtoista ja maksutonta, sekå tietenkin .Luottatnuksellista. ianvittaessa sovittelusaa ånnetaan neuvoja ongelnien nyönteistå jatkokåsittelyå varten t
MITEN SOVITTILUUN TULI,AAN
?
0Iitpa rikoks'en uhri tal tekijå tai kumpi tahansa riidan osapuoIi, voit ottaa yhteyttå sovittelutoimiåtoon - myös silLoin kun teon kohteena on yleisesså kåytössä oleva omaisuus;.
I'lITEN SOVITILLAAN
I
Irr lt s
f
?
Sovittelussa rikoksen tai riidan osapuolet yrittävät sovj-ttelijan avulla saada ajkaan sovinnon, sekå tarvittaessa sopimuksen ri* koksen, tai vahingon aiheuttamien menetysten korvaamisesta' So* pimus voidaan tehdå kirjallisena ja sen toteutunisen seurantå voiciaan jättäå sovitteLutoimiston tehtåvåksi' Sovittelusopimus voidaan oikeudenkåynnisså antaa oikeudelle' mikåLi asia rnenee oikeuden kåsiteltäväksi- sovitteluratkaisu on molenpien osapuolten yhdessä neuvottelema tufos, ei kummankaan saneluratkaisu' Kumrnallakin osapuolella on sovittelun kaikissa vaiheissa oikeus vetäytyä sovittelusta, jättää asia sikseen, tai viedå asia normaaliin oikeuskäsittelYYn.
v MITÄ HYöTYÄ SOVITTELUSTA ON ? '
j.'
Sovittelu tarioaa sinufle : - mahdoll-isuuden osallistua itse ornan asiasi ratkaisemiseen - nahdol-l.isuuden kohdata nikoksen tai niidan toineq osapuoli ja keskustella taPahtuneesta kasvokkain turvallisesti itse - mahdollisuuden keskustella ja isopia vahingonkorvauksesta -mahdollisuudenvåhentääjaennakoltaehkåistårikoksen.aiheuttamaa häpeåä ja pelkoa, sekå uusia ikåvyyksiå' - mahdollisuuden eråisså taPauksissa vä1ttää oikeuskäsittely kokonaan.
Tuloksellinen sovittel'u yoidaan oikeudessa ottaa huomioon rangaistusta vähentåvänä seikkana joutunut - Jos teet' tai olet jo tehnyt nikosilmoituksen' tai olet iviranopoliis polii-sikuulustel'uun, kysy sovittelunahdol-Iisuutta maiselta. tai vahinkoasioissa sosiaali-' kou- Jos ioudut rikos-,riita-, 1-u-, nuoriso-, tai oikeusapuviranomaisen kanssa tekemisiin' voit ottaa hänen kanssaan puheeksi sovittelumahdoflisuuden' KUKA SOVITTELEE
?
a'suSovittelija on tavallinen Myyrmåen-l'tartinlaakson suuralueen olekohteena kas, joka toimii ihmisten aPuna la tukena sovittel-un saanut on Hån vissa asioissa. Sovittelija tekee vapaaehtoistyötå' tehtävåån koulutuksen ja toimii luottamuksellisesti' I.{IKÄ ON SOVITMN PROJEKTI
?
on suomen Akatenian tutkitnusPi'oiekti' jossa ovat eritavoin rnukana Vantaan kaupunki' tuomiokunta''poliisi-' sosiaal-i-, nuoriso-, ja kouluviranomaiset' seurakuntayhtynå; ja työväenopisto, kriminaatihuö}toyhdistys' oikeusrninisleriö - mikä tärkeintä - Lånsi:Vantaan asukkaat' ja kehittåå ihmisen Sovitaan projektin tarkoituksena on kokeilla vaihtoehtoa ri* omaan åktiivisuuteen ja vastuuntuntoon:.perustuvaa natkaisenikosten ja niitojen aiheuttanien )ristiriitatilnteiden asukkaiden sekå 1isätå seksi, våhentäå alueen rikolfisuutt+' ja yhteistoirnintaa' yhteisvastuuta Sovitaan projekti
2-1.
SOVITTELU -
''TARUA VAI TOTTA TURUSSA''
?
työryhmässä, Jonka aPuIaj-sHeli Kääriä on toj-rinut sihteerinä kaupunginJohtaja Ilkka Järvlnen on asettanut jo huhtikuussa 1985 miettimään sitä, nlssä ja m111.oin Turun kaupungissa sovittelul!se on töiasä nuorisotoimlsrossa,' toiminta 1ähtee käyntiln?..HeIi. joka ennakkoluulottomasti etsii uusia teltä nuotiso!yö3såän. yhdlstykkriminaalipolilttiselta on tullut Aloite sovittelust.a sellä, joka Länsi-Vantaan esinrerkin innolttamana haluaa sovitlelua myös Turkuun
!
lokakuun lopussa ja nyt Työryhnä sai esityksensä valnj.iksl kaupungin eri elinissä. '. parhaillaan se on Iausuntoklerroksella että proJekti käynnistyy Turussa I . l. 1986.. Esitys 1ähtee siltä, Ensin palkataan henkilö organisoinaan vä1ttämättöniä tehtäviå, koulutue. kuten mm. Eil'ojen hankinta js sovitteliJolden Alueiksi on ehdo!ettu kahta erl tyypplstä asulnaluetla, Jotka piiriin. Runosmäki on jo vakilntunut nolemmat tuLevat sovlttelun on vasta Iaajenenassa 1ähiö, kun taas Ilpbinen-Peltola-HsritDu 8000 asukkapn 1ähiöksi 1ählvuosien 2000 asukkaan pientaloalueesta aikana, jolloin samanaikalsestl on nahdollisuus seurata sovlttelun merkitystä muuEtuvissa oloissa.. l
Heidän toiui-ntansa Sovittelijat aIuei1la. asuvat itse kysei.sillä eikä heille makseta pa1kkaa.. on vapaaehtoisEa ja itsenäistä, Heidän apunaan ioimii seurantå.ryhmä, Joka valvoo toimj.nnan onnig(sosiaalija nuorisolautakunta) Näin kaupungin hallinto tunista. ylläpitänlsestä. vastuun sovittelutoiminnan ottaa lopullisen Turun yliopisto on tulossa mukaan tutkimukseen, jonka avu1la saaja nahdolliauuksista ralolsta daan. tietoa sovitcelun Hiålenkiintoista työryhmän pohdiskeluisaa on olluL se, että tarkoj.tuksena on teskiEtyä nimeropaa avulla, jotta raEkoniseen sovittelun konfliktitilanteiden ja kohtalokkaalta nuori pelasvankllakierteeltä turhauEtavalta !uisi tekenä11ä sopimuksen yhdessä rikkomukseståan kärsinään jou!uneen kanssa, jolloin rauha palauEuu yhtelsöön ja kalkki ovat oppineet ymmärtänääri tolsiaan parenmin. (un opitaan pitänään klittävät sovittelua sopinuksista klinni, nyös poliisi Ja olkeuslaitos
!
,:4
'1'v--'5.' /