Tunari x 3 88 by Tuna ry

TTJNARI 3/BB

3 4 8

PÄIVIN JUTUT WORITALO SOVITAANKO

13 PAPrN PorKA urniirö SYNTTNEN 14 ASIA ON ARKALUONTOINEN ro uwÄtg sARJAKUvAN PUoI"ESTA 27 ROCK IT BABY 28 0DoT'US 29 KATTJGALLT]P 30 RIJNOJA

:rvÄruö 36

J. LErNo

MTJRHA!

ilnn- nv. oN

Pq-rrrrrsEsrr

USKONNLLISESTI SITOUTITIA' ON TON MJORTEN JARJESTÖ' JOLLA TOlmTPISteTTÄ. TURUSSA KAKSI

TUNA RY:N KONTAKTIKAHVILAI

KAUPPIASKATU

ä100

SISAPIHA

TTRKU 10

PUH.921-500162 TUNA RY:N SIPELIIW' TUNARILEHTI' KESKUSTOIMISTO JA KOKOUSTILAT:

VIRUSMAENTIE

65 B

TURKU 30

20300 PUH.921-538944

TUIIIRI JII-KAISIJA: Ttna rY' PAAToTIIlTTTAJA:

Päivi

Turunen

Lar jasraa' T0ImITUSKUNT fl ; Taina

Ari lYloilanen, Fhrika FletsäIamSalonen Pi, Jani Sr-uni, Mika VALUKUVAT: Jaana

Knuutila

PIIRR0KSET: Jor-rni ldääräkanqas' Juha Korhonenr Päivi Turunen TILAUSHINTA: 40 nk/vuosikerta PANKKIYHT.OP TKU 5?1 161-425111 / oPY TURKU 554240-438428 PAINUPAIKKA:

Laitilan

Sanomat

PDSTIKORfIT

5Dnlr- 'ZD ;20nru 515 . ?os{lKDtur = \D

rbunor tdäänhrnNgns

PosrE fiEsrn mr

D0@0.

HKt gö

"Sluutt-tttlEtJ" uerqt KntenR dsrr'sKuQ rnnä vRru

ffiIvllil'UTUT Aika on kulunut todella huimaa vauhtia sitten vilme lehdenteon. Tätä kirjoittaessani kesä on jo käsi11ä ja luonto puhtaimmillaan. Vilme Tunarissa kuulutin halukkaita lehdentekijöitä joukkoon, ja taas on aihe sama. Tunariin tarvltaan edelleen uusia ihmisiä, ja nyt on päätoimittajankin paikka tarjo11a. 01en järrämässä lehden päätoimittajuuden ja si-irryn ompelimon puo1el1e Tuija Parikan jäädessä äitiys1oma11e heinäkuun alussa. Halukkaat ( pää ) t oimi r ra j aehdokkaar or takaa pikai sesti. yhteyttä lehden toimitukseen ! Vielä tämän vuoden alkupäivinä o1j_mme Tunassa ;ne1ko Lai11a tyhjän pää11ä koko toiminnan osalta. Mei11ä on kuitenkin o1lut mahdollisuus ottaa iso askel eteenpäin kaupungin myönnettyä Tunalle toirnintamäärärahan', jonka turvin Tunarikin on saanut näyttää kyntensä. Lehdellä on jopa oma budjerri( ! ) ja mahdollisuus maksaa toimittajille pientä palkki_ota. Tunarilla on mahdollisuus kehittyä tästä vielä 1ähes mihin suuntaan tahansa, alku on jo mielestäni o11ut mukava, ja tästä on hyvä jatkaa, olipa jatkaja kuka-

tahansa.

Haluan tässä yhteydessä kiittää kaikkia niitä, jotka ovat osallistuneet lehtemme tekemiseen tavalla tai toise11a, erityisesti J. Korhosta ja J. Wääräkangasta, samoin koko lehden to,j_mituskuntia kautta lehden historian, Katriina Ethol6nia hänen vilpittömästä tuestaan ja neuvoistaan, kaikkia nlitä tahoja, jotka ovat ol1eet päättämässä Tuna ry:n ja Tunarin tukemisesta kaupungin ja seurakunnan budjeteista, sekä Ari Pursiaista ja Sauli Hautalaa heidän osoittamastaan kohtaan.

erityisestä

mielenkiinnosta

Tunaria

Vilpittömät kiitokset rnyös Väinö J. Leinol1e, j onka kanssa vietimme hyvin miellyttävän juttutuokion. Hyvää kesää lukijoille! t4

\l r-v2

TEKSTI JA KWAT: JAANA KM.IJTILA

Toukokuun viidentenä

kävimne,

allekirjoittanut ja Päivi jutunteossa Helsingin Vuoritalossa. Ainakin minulle paikka oli taiysin outo, ainoastaan joskus esitetystä Anna Palaa ohjelnnsta muisti joitakin juttuja. Vuoritalo sijaitsee Helsingin siis

Käpylässä,

Joulukuussa -86

Nyyrikinpuj-stossa.

Pekka Kenppainen,

Vox Fopulin toimitusjohtaja ja Uimåin hetken Woritaloprojektin sielu, havaitsi talon olevan tyhjillään vailla käyttöä. Tuolloin Vox Populi ry:n punknuorten yhdistys nuutti ränsistynäain päässeeseen taloon. Våilipohja ylhääl_tä oli ronahtanut, neljäs kerros oli pudonnut kolmanteen. trrsitöikseen oli- sj-is lapioitava ulos kaikki ylim"ieiräinen rojna ja kunnostettava

paikka varten.

nahdollista

toimintaa

Tä11ä hetkellä

paikkaa "asustaa"

nmutann nuori lemmikkeineen, jotka viine kesänä tai sen jälkeen ovat kukirt omia teitäåin tul leet käynään Woritalossa ja sitä tietä jääneet mukaan. Heistä kukaan ei aktiivlsesti kertonut

olevansa mukana Vox populin toiminnassa, vaan Kemppainen pääasiassa hoitaa paperipuolen ja nn:ut siihen

lii-ttyvät systeemi_t. Vox Populi -lhdistys on ollut toiminrrassa vuodes+.a -85 ja se toiminta on enenrnän tai vaihemmain

nmsiiklllista

pud<aktiivisuuden tukemista. Liihinnä luodaan puitteita joita jhmiset voivat näyttää toiminnallaan. Thonas Gabrielsson,

nuorisosihteeri ja myos Vuoritaloprojektia hoi-tava kaveri kertoili Vox Populin positiivisista puolista mr. sen, että se pystyy nopeasti

siil+ it':i;,iiii

Pisteenä i:n päälle on KäPYläseura

halukas kilpailevana tekijänä tarkoikäyttoönsä, talon ottamaan nonitoimitaloksi sen tuksenaan nuuttaminen.'Jtirjel1ä ajateltuna tänri viinreinen vaihtoehto tuskin toteutuu, sil1ä rakennus on liian prenr-

ja toiminnan ajankohtaisten asioiden puitteissa. Toiminta on kehittynyt erilaisten kampanjoide avulla. Vuonna 86 syksyllä tuli nmkaan alkoholin vastustaminen, toiminta perustuu yhteikunnalliseen ajatukseen. Vox Populin suhde anarkismiin on toteuttaa sitä reagoimaan

kaiybännössä.

Iehden toimi-i Ersimmälnen lehti

toimituksessa.

ilmestyi vuonna 82 ja siitä låihtien sitä on toimitettu ilmai-sjakeh:na tåihän päivään saakka. Tätä lehteä voi tilata levitettaivåiksi Vox ilmaiseksi Populista , 90 - 757L605, )a lrti Huuneista -yhdistyksestä, 90-604043 . Aluksi lehti oli yhteikunnallisfilosofinen ja -83, -84 sisällöltään punkbaindeistä kertovia juttuja. Nyt aiheena ovat olleet AIDS, huune ja a1koho1i. Vielä viime kesänä Woritalossa järjestettiin niutta keikkoja' jota huvilupakyslzmyksen takia, poliisi ei ole suvainnut antaa, on tilanne nyt s€, ettei mitään yleisötilaisuuksia saada Pitää. sosiaaliviranomaisetkaan eivät ihan suopeina o1e paikkaa katsastaneet, ovatpa jo uhanneet sulkea koko paikan. Syyrä kuulemrpa paikan ettei se r epäihygieenisyys ja täl1ä hetkellä nakseta siitä vuokraa. Rakennus kuuluu edelleen Vuokralleotto la kaupungil le. omistuskysymys on edelleen epäselvä.

tarkoitukseen.

Paikalla olleet nuoret olisivat innostuneita tekemäiin ja toimimaan suunnitelmien eteen. tulevien avaamiseen Paikan viralliseen toistaiseksi lupien vaadittavien epäselvä päätös on tuottanut pettlnnystä. M)'ös joidenkin tahojen ennakkoluulot lr-]ovat paineita. Se, että pa.ikkaa joudutaan "vartioinean" 24 tuntia vuorokaudesla paikallisten keavynuorten takia, ei sekään nosta fiiliksiä. Hevarit ovat viikonloppuisin m-:rtauttineet taloon ja rikkoneet kal litakin laitteita. No, mrkäli luvat nenevät läpi, eikä kustannukset mene y1i 2mi1j. narkkaan, on tulevaisuudessa

tarkoitus suorittaa peruskorjaus. kahvila avattaisiin ja siihen otettaisiin kaupungilta palkattu tydntekijä. Teatteria ja keikkoja tarjottaisiin esiintlnnistilassa. l4yös

I4yös

l4yös Barabbas - lehden toimitus sijaitsee Vuoritalossa. Kemppainen

nr:)rseen

yhtä

nuorisotyöntekijää

on kaavailtu Woritaloon. Håinen osalleen ei kuitenl<aan rnitään valtaroolia aseteta, vaan nuoret saisivat vapaasti toimia ilnnn säännöl listä aukikiinni, sisäiinulossysteemiä.

lfyt tarvittaisiin va€in lisää näyttcxi, jotta paikan avaamiselle olisi tarpeelliset ja näyttävät perusteet. Talon sisälle tehdyt rnaalaukset, sekä esiintlzmistilan (jossa b.indlt nytkin tåenailee) persoonallinen ilmapiiri olisivat juuri sopivia tuollaiseen toimintaan, Kemppaisen kiireestä johtuen käyntimme Vuoritalossa o1i hieman

qr kuin silkkinm tyyny johon voi gråiänsä nojata ja tarrata Ystävyys

m.rtta ystävyys on nyöskin kissa

krn sitä silittää

niin se kehrää rutta yhtäkkiä repii silmät päästäsi tvinohiust

heitäistä. Tuli siinä sivussa tutustuttua myös Helsinki -Vantaan lentokenttäzin ja kokeiltua rautatieaseman kuulutuslaitetta. Kaikesta sählingistä huolimatta jäi nn:lle se kurva, että paikal la ol leet t11pit ovat jhan fiksua väkeä, enkä voi mrutakun tcivoa, että paikka saataisiin toivottuun kuntoon ja toiminta avautua virallisesti.

KSTT:

A. }4OILANFN

roin varlcaisöa raydåan' govtnr.u...

tl_trx. [rg1gia

raosvoTt o

.j ...

No sovrT^/tx.

ffi

painaa mieltä, ja etsit siihen ratl<aisutietä, voit kohdata ihmisen, käyttää ScMitaan - Frojd<ti tftti \ärAaalla kieltä; siis puhu ja sovi - hetki hari<iten vietä." hil<ke]]e jculrrn 1982, k-nl qlztLijä, poliis:n Näin sanotaan Sovittelijan käsikirjan kannessa. Mutta ry*. +*t r dustajat, sosjaalivj.::asbo fo["rUndtä tämä sovittelu kaiken kaikkiaan on? Mistä se jculrnta-ialle ja pdrdiG; )ndessä ld<eiltn f.äf-tä,futä lähtee? Näihin asioihin on vastaamassa Vantaan Sovifami:ussa 1983 i<d<csrtui e,sinmi:rå taan -projektin vetäjä, Juhani livari, jonka haastat- ilertaa projdcrin tuki- ja *Ä;qA",; telu alunper:in tehtiin vurorura 1-985 Sanottuna -lehteä | $<qgtfa sarErn vucnrn jäiriesteltiin ssjnnäjrsr f<rrluhs; l:krn varten ja kuvastaa sij s sen ajan tunnelmia ja aivan saatiin mi{am B klirrnshllrtba alkukokenruksia Vantaan Sovi ttelutoimlnnasta, ja toiserä sritbelijaa. Efsjmreijsm qrsyn sc dttelijoiksi r_Js_$\rj=rr iäll<efl :{-A/-Ltrce1rlo_tt<s1 lal,*aai; faLukaib haastateltavana on Rauno Nummenpää, joka on toiminut icn ollut ilaHubtararr pal_-jor. Turun Sovitaan kokeih.rn vetäjänä rmoden 1987 keväästä Saritbelijoita trr tillut j€jl"sta. "Kun rjkos tai rii+.a

ytejstan'rtaqi"ndsti.

saakka.

Idrn luastattehn H*iin

1985, oli

SffTTHIN ]IFÄI Scnrittelussa

taojttesn on e, ett i rjJ<d<ser tai rjjdan osairr

1et piässät sryjmrsratl<aj-sail rjl<d,rseba tai rjjda-sta, sryivab sritbelijat \Eilit]/,<selki ::l<C<csst tai rjidan se.n-aamj<sjsta nabllis,nil<sisr m.ft'aan ilnan orkerryrmessin käynLisb{mistii, ät enren asj.ar oilc-rdcisittelyä, jolloin scxritbelu:atJ<ajs_r oike;lessa gqrtå:n ottaman hlrrni-cr tucrniota lissAäfri asianLnaraa.

Oleelli-sba settelissa trr fEiästzi karf1jktjl<C<on;ster njjll al:ircsr selvittelyar larjn nnhdollj.sba; t.iki selvitbellai ]drtaan cn csapnl$n ;a scvittelijan mitettava lcijn'nsb:sba ja (Sqfr|telijan lGislJcirja, siaaljlel liir,rs drgttäva si1 Ie fu1987\ -

s/ibaan

qd<syllä

bjnd;tcn

scxrittelujubhrj*r n"€idrci lcsrarut

100 %:lla. Sraukssn oli se et$i s/itbelijat kpri\ät ja sc /ittelub ru_rirlcaenhrivat. TIKiREIVA

Ivbi1lä cn öä11ä sellairgl t <i -ja srantarydnti, jcff,n l<.ulu_r kjhle

l<l:rnn tuorari, känilih,urari, hrf<a'rry;rf-er ja rikoryrtsi]onissaarjti' ]orttelipoli isj , nnrischLnltaja, l<cuh:i<_n:aattori,

s;rat<fitar*tl4rästä öakcnjasitre*i, afustaja la

urittelijoidar

srttsr vrelä UIU<iiaq&mi ja kjikcn }rrmirEiahq4:n sitreeri. IGrl.i<iaan 15 jåisoAåi,

oi}<o;sarnrsta

jakin k-iuhu sjilsr qi:rrt*in. Tämi q&mi cn ' <o pro3d<tin erjärlairsr jdrtdcrita, jcssa cri pelrrsäärröisti, s. /itbJ taorttejsta, ja crgelrllei ratlcajslsta BrTri i<ckmrhl 4 l<ertaa vr*ssa. TZillä hetkeltä (1985) projd<Lissa sr vusi rahoittajaa: S.r:tcn,A<."tsnia

i$dqäin, CirEi v_rtrnn eityisesti (1985) c:'r tlr]lut kail-'k,ein flitsr jubhla qryttijaitt i, 1åes t€jkki as:armrstajarjj<d<seb sf4itkijä lalretkfi ärre ja csan vir-afUer s)Attcst alai^srsba jr-rhri-sta, los hEin rä<ee et€i teossa cn mahdolli_sta sritella. ÄlLrrerin srl:n:LitF.ell^raj]rcsst rärtin,

so-n:älilrba)ftLynEi antaa kculi-rtr_lres:sVa,.rtaan tyciZiscpisto rcsr-rssoi

eLtii jutbrja tr-il-si e-ritet rrr_nrjs'ut]lcsta ja sl4/Lkjjeilt j ei ollskeap. lq'b tilaire cn priirnastairwr, ruorisch,uollcsta tulee kaikkein \ätdtff ;uth;;a ja edtor sl4ztt.ij.ilt.i.

raelä ojl<s-rsdnjsterö tri<e

ffiKxw'F#NcJ,nnmr

jcr,]<a lervissei mi:ri olar, antaa tojmistotilan ja kanshstjn

sitn

tri)6in tåirrein penskolub-:j<sat urittelijoidsr csalta la sitten projd.<-

scntEr-

tjssa iånbaan kaprkia. S]NT]TXJ"]A{ RMIJ

elLrperjrfuin tämi sorittehian r@1r rrEan_teltrn srtst ett-ä hEin

rrutraali scvitbehrr neHolhstaia, r$/t kåri niin, etti scnrittelu-ur trlleet ilndst jä\ät hitean -ia helnean rojl<hrrean. Osa s/itteli-iojsta crr

ruL1=i

o:) cLtdxt hoitaal<seer ihrnisille töj-tä, Ga asrrboja tai mlrbin lfuaa jlrniser olsnissr ;a e1äniser taffi , ta\ä]1äan tåiltai sr blkjhsrkilö tojmirrnn kiltta. Tbisissa tacaul<sjssa ruorella vairjrryrtd<ijaillä v:i olla aktiivirer aiiti ja sijn:i siGi d<rlataan scnrittelijan la ätjn \ä1i11ä hirreesti kailKm naailn"an ljitq^/rä asioita. scnritbelijan aseta h,nni_d<ulrran

titr.in n-nrem

;a orl<ard€$atärröe srhtem cn m,rUrj_las

ja ser elvittirdrsr raati:si lajrm* tosta. Scvitbelijallalun cn vaitiole ja tcdjstuseholU,sl.ls. Iernn ol}<ersav,sbaja raati sorittetijaa bdjstaman oiJ<e-rteor, m;tha sjitåi

elvittii:r silloin

l<eslarsbelsmlla.

&jssakin naisa rm. Askalia,ssa mritbelijan asna cn säädetty

]ai]la ni-in, eltei

l-EinUi rcida

vaatia todi.stan'aan. i\trSXA SWru]-TA\Ntr .']UITII TULFIAI?

Itrjlle h"llee tapa;ksia s.rrraen pollisilta, esjm. asiarcrnistaja ri-}<C<sia, tai @al*<sra loissa riitra :ja rjIG cn h-\^drr hrlinfåi, tai srtberl ruoren \ähirrfntd<o cn ilmiselvä. lUoriscfurllosta trlee qnb juthrja, ja nnri,schn-oltajan ta vaierylran rräij-stm selvitbelyjor tiX.,eor r,antsirmt ottavat neihin

lhte/Ltii ja

låhreffinät

t2inre. Kcullrsta on tullub

Uf.smsa jr-rbb,r;a.

Sm-jmat t@iot soritbehn cca_Lta cn l<€bbr rä<iiraltar:il<d<sissa. ttri ei srcsbr scxrittelsraarr, pulaat_ tesn se, ettåi ssl ros\rcn ]crrssa mirå st st.cbr mihid<äin, se saa nutä l<-ulu: oi_l<a_&ssa, tzitai er sritella. IGrrar tdrijä 1öi p:llo1la

toista, tojselle elinil<iiirm f.Gr"etta ren \äTrTai t*rri: mirri sr siritbele. Kenar *rin isä ej smb..rub piritte lu-l^u sarpi: oil-,s_ls Uiytly rrw$sa olla, tcillaisia ej sritella.\PIII}GOiICSS]$S

Osa whirryI€irsijoistä. cn brllut Uirre ralnstärnan ihen elvisti. TUlsrat 1-6ksraan cransa pojs j{-rn

varsjn b4nn tieki\ät *tei\Eit oikadessa saisl saatavjaan, \zajkka rcäåirzittiisi'in. hljcn öä11ä cn

k i]4I& jlnd-siä, jotj<a orat halurreet pihua n-rrrille j€id<ee pEiatrin, ebL.i

n.tori tajuis lwebtaa trcllaie-r Ire{}rgrn. K1211ä se &iyL}y sarm,

ebtåi joittel<in jlmistm --slte.t cn nurhreet lahja]<J<aan scnritbe}-l_r

nd<ejssai..bU<ult cvab pal-pitelleb siti, eLtj l<arerin tdytfy nHTEi oil'.e;teur, l<cs]<a oikors crrjå taar,tur

T*. suriibe}ad!äs*i. .h oFa retkr tässei pq!ässä, sellaj_sta rädraltar-j_1<j<ssr mafrcter_ 16tå4at_;

Uisl<rn tneailbi.t l<od<aarr ojl<olsessa.

luxm{

piti

csn-6

Ibillä cn n. B0 % tekilöiståi alle n vr-rotiaita la r'äj-stä 30 % alle 15 vrotiai-ta, tuimi cn vuodsr l9B4 tilasbo. hEipiti-mhrn vr-delta 1985 GI e' ettåi alle

15 vr-rottaidst G-us cn

vt*erl1zn1t.'

cr 15 n wodaat. tinEi ectsbaa sarryl tad-€sLi si-tåi lcrld'ce, -;'J<a mrftojrkin jcuhtrl vasbnrssr räi.ståi td<ffTisjstäin ja icimi11e, sijrå mielessä s.l.rr-in jcdd<o

kffiish-r.r

s/itbeluboiminta

fln-ri sijlel destcrmaarr, ]:lui wr pitäal.jn kdisbn.

\A]HICFHIO VÄNKITÄUX

Airnlcin yhdm l<ansrn selvä vakila

b;rnio vittebtjin. I/ercri-lla oli paljcn jutb-ia pääIlä, ncrEen }eten oi]<s.dessa kåA-yb ja aivan \ranra \ärkilatrxnto u-dessa raasbpa

juoda vjjre" @ tr$t€m ja nolsrmllla treLysti lEhettrr wttr-nain

rsr olo. Fjjhs pitl p-aC<aa tieqsd ja piteltiin t#i tit<.rsta riita i^ Jd saail_mt-nn se aij<aat. Rij'ta oli tilitilqrsba: crl<o brlta? ei kai, pod<r pEiåtEin. hhn olo oli nolsrmi-lla trydtmn Xilt<esrfrn.

Sorittelussa karerit si-tber alkoi_\ät plhua, mitsr rrijn oli Jc$4r_vL, mi,ksi vitLrtLi, la s[]I.w{A\I s/ffImIN ItFÄ CIKIN, F.,TTÄ I{AWA?\AI{ trÄ-6.nf,]\. Scnrittelussa karerit nps lnnrirtciin bisjarsa fa njjst.i tufi. ystrivjä"

I\b npes tryaileraal tcisimsa ja kerbies rrtrsåt kaljalle yhdessä €in juhn jilkem ja oi}<e;*:ssal<in l<å/i h)Mjn, sdtraarn:s hwjn lisä,

fri*tO<sem \rajl<-rh.Li sritteltrssa synbr/nytsqrrahJ<ai,srasti.

kisitbl)Esä, mrtta sittgr vjjnej,sssä

Urli oi-}<ortem sirittelul jälksr ja lautani-ået. olirat vielä ken:arr $atareet mtaa kaerille tilais-arCcr, ja rdin ka\eri \älthi vakilatrmicn. Nlt sillä l<almilla ei tnm srä olqran mitaiiin :lurtUlja jubssaan

nääl1ä

trinrin

tzilki Hj<ellä.

pnletoista

vuodm ld<onise"r

pdrjalta milci neil-lä nyt cn tästzi

]d<eihrsta rekisin ådotbomsti ren, *tzi s,,ittelu kc$tdnkjiin olisi satsattara. kasbvatlen kisittels,€it ceiåsialli.sti aivan tlperjä 1utUuja, joH<a fqadn v:jsi urite11a, fq61n-vs akin lähLirwi siiti mikä cn scnritbelu-r rcli Vreid<.mnssa. Sorittelu-r ffira rliVi.wr laln g:rtteissa Ril<mlainsaiddänkti

olisi

Sovrw

crr mrtl<ikas. m-nrtetta\ä.,

jcLta srittelu sai-si t-rnsbeh-n-r

aseflErn oj-I<ruslaitd<ssr

ld<o lcrtäsqåi,

nijn etki jm kerran scvitteltrssa cnisb;baan niin juttua ei vietäisi oil<s:tesr lajnka;n. t$/LhEin virdltjsd-r qazttem alaiset jubrt nsszit

tzii.sbärmitti oi-]<ertsr. N;orisorile lajnldisb-s se.raam.tsraiho#ojcr calta matlsi trottcrmsLi ml'rb6ta, mlkä]i sritLelu kåiybejntö bdella Lnlutaan t#i gö^ä<si ja rzaltal<Ln-F

rnllisd<sl.

II]RT JA IEKI.]Ä ]sTÄWI$Y/E

oli tffihsrkjn tatreus: Ihri \äino oli roU<assr-r pello1le ja td<ijainä ss!frlns,---jerJ<a- =-isåi':-oli kirllu - rajaa vumi sittsr. Knpjkin o1-i*tssii

nsretuinlzt

llrtej-ssä, jcrka jälkeet

ibastateltanran Tl.m.m ScMitaarF kJ.eiLr-n \EEijä Rp,uN-O NUMMENP;\Ä

Ittm kailAgakoj,?. rffirff v-lcsi sittm T\-nl<r-ti perustettirn Qöqtnåt, fossa potiisin, oi}<s-&.t, sWtt"iiäpplm, lastcs.ojelul

olirat

nri<arå

l<rjmirnaljhr:ollcn ihniset. T\tir1a-nUn tytn Pdtjalta kaP.-l.r Erfdlitus sittsr vjjfie vxddl ksfriälki eääbLi aloittaa kd-'ei1u-r Tmrssa' la Pall4<asi mint

ldccpriirzijsd<si bffid<rjäei :mdl-Twl-ja; bj.ssr jlsnl€l p.rc1ipr;irrijsd<si. Siitui ttrL lahLi.

IIALILE

S/I|AA{ SI\6!

...

piti \ain llpoi.sbel ja

raioittua

Alu-perin kd<eilul

ah.ejlle,

R-n-m.rEbir

mrtt-e jirbttrjen vå*-q4@r

tari<ia nell<o

rqeasLi

piaeflin

laaifftaa kd<eilu ]d<o

T\nC<ra

]<attaral<si. Esinnriiset scvitt-elut4aukset cn otebbJ vastaart tärEin v-ndgr l<e\Eiäillä. Slr<q1llä 1987 lerssitettirn tyit\fti=pi^y

tolla 1-5 scnrittelijaa ja i<aildci <rrat edellem m;karn. Tätråin r{srESSä kaij<illa dr ol1ut ddnU*in $si scxritbelut4ar:s, loillaP,in kal<sikin.

ftil]ä hetftellat€in sritteltl<Cci-

lut c /at tcalymjsfti

Tarpereella,

E\GSa, rbhirgj-ssei ja ö&islf tissä, ja }<C<e-lua s-l-rnitellaar rreil 1e mrilld<in palld<alqrril1e,

\äntaalla

Sö/itbelutoiminta

crr tä]]åi hehl<el]ä

ca ]q-n-n-811i-sta

laheItn, latlirrä rcciF f iftr:lel1e

parrobh-rutta.

fegl asioita scnritel laflr?. Sarittelur r tt:le ulrirgcntd<oja, rad<auksia, lisdä pho:rpitely jä. Soritbelussa täaLlö/ olla l€ksi csap-nlta, €l<ijä la 1iri, mi.rtorn asjaa ei vojda s/itel1a, esm. rattijrngrrulsja ei scvitella. Td<iiöidm :-k i:aja cn 15 X vuotba. ÄJle 15 ileii,ettrin eivät rzrelä ilse jcunr oiko:pre ressjin ollsrkaan.

M-stEi

iublt trrlsrat?

.Ilbrt tuLqrat tö]lä

hetkellä

srn-jffral<si csal<si poliisin larrtta, lastans_njelu-r ia

iffimirnahhrcUcn kaubta tulee ryos jttt;hrja. Virallisr qö/ttzF j.in kauLtäl<in otettajsiin lutU-rja vr.staarr, inJtta t*åin n'sressåi sielti ei ole jutbrja -

tullut.

Iv\rcs

ylejsö itse v)i

cttaa yirtqztUi scx/ittelutojJri-sbcn, sd<ä td<ijät ebtåi uhrit.

NHjssä taprftsjssa s/itaan

hrrrauksista yleesä ;a g4itii:in el<if.fki'rriin tecn qaä la rotiireja, td<jjein ta:stoja ja ulrin trrrboja t€cn jddl<€sl. T,ffitfin crPin srittelur tJrkein p-roli, naHolljstaa H<ijdrl ja rhrin \uilire.r asjan selvittF mirm ja tecn tarsbojcr pckrtimirsr. Scvitbeltn ei b:]e miss&irr tprn<ressa rnffii rarpisU;t<scn tekilä kd:baan, raan sritbelu f4/rfrii olsrnan rn:b:ali tasa-

aryoirsr rgrvrbbelu Lrltrl.t-t ja Hdjåin \älillä, irssa pgritäin ffisa*ln ratkai.er.n-r T-ärkoihrs eJ- ole ril/r\n/ttc*i n-Drba, ejl€i saryb nr.r.ta nq4isLeloräär, \raan elvittäi t-atoja nolsrmin pnUn la sitä ]eutta snada taajsrpaa rd<clqrlnaa asioihin €<ijille la ifirillddn. Scxritelljar roli Gssai cn tGlla rzaiJcm.,

saada i.Lmiseb avauhrraan jcrkin rnnfnelh^st tqerueran jäl<em. Scndttelu-r-r tullaan rffiEsti nijn, etti tfri r1rb paifde

ndkäli scnzpim-rkseer pi.{st.iåtn srjttel.ussa, sarra koskee tieqsd m4j6 n_ita asiojta.

cxrat

jcrltu^EeLtecn kdrbelks'i, reksät

scnritbeltrr ol.qan rrnrelle mieldd<äirpi ratkaist krin oil<a;ryrcsi. Ehici he halua\ät tulla srittelu.l-r ntrös jc*lntaisi-sba kasrratr:]ell'i

s'i

sba sLisUi.

Ornist-uko Sorittelu?

Tähin nsn-ess;i näpiUrrtrnalta

cn spim-rkseor triästy U3 try;lalsta. Irrpi ma t4ar-i<sj,sla crl kritskjn niit:i, joissa td<ij€il1ä ei ole raraa naksaa s/itLlra korräusba, ja silloin spiml<siin ei eEiäsEi.

I'Vttrin vjrall-issr q4lttesr ala'isisrqa jubrjssa ei raasUpa vrjda uilttäi, \rai}ka sryjm*sesl er;asU;fsiintdn. l€ijssri try:ksi^+

sa vcidan "cpia i<crranksista ja mikili tddjä naksaa ]<onrarftst jo ernen oiJ<a-rJsrlQ4rtiii, niin oi-l<s.:s vri katffi ren lis,grhåtiksi asiari'naral<si, mrtta rci o1la katsräbtd<m. Tffii crr ju.ri snLi vai]<o-rs rEijssä vjralfissl qyttmr

nnssai ]<ed<:sbel laan kcrrar-tr<sista,

alaisissa jubrissa.

olla pelJ<.istaiåin kcnzati.,si,sla qimista, jota sritbelu

ftil]ä hetj<elti tilan-e mtrtoidrin kcn/austfl snrattarnisst malta cn se, ett.i pell<.istäin rähnlli-

ja sitter re relotbelut tahrboat

mi.asaän tapauksessa

reIkisbatin

ole"

@ ll ffi

\\\\ )r c--2

.")* i*

Mlski s6/itäan?

Sorittelutqcau,krt cnrat y'leasä as:arrrni,sta;arjj<C<sla, rctrirryrtd<oja ja riita asioita. esiarcmstajarjld<sissa v:idaan :cd<o7ftä kd<o oil<etryrmessi

thrtsrnat ihnciset, jode

ssta

]<cnraul<sesba r,r:idaarr sqgia, sil1ä kcrvaulcssr hpitanire esrm. qöl}ä raatjsi paljcrr lisdqadcatiaa. I1rrm eantdcilä \al<r-uhi<sja _ta ierojahnrr ei tiffii vrida vjralhsesti teetbäi.

9g/ittellrsta tiedcLtaniren? Tätåin nsressai ei_ olla mittäin laajaa inforrrnatrot-a Sc /itbeld<r

keilltsta an-eth: yleisölle, cn kesfdtf[iy tiedottaraarr

tumteesba ja ideasta, ollaarr trrtdrEnr-r oil<€a hÄä sritbelul tavritteista.

gtritby

Ihmi.sille syntL/ helpostl ajat:s, ettåi srittelu ryt

lcnrajsi ränshrdl, Mttgr csaoolet

sr-futa;bvat-?

Tdrität crat ylessä aira lalmlita scnrittelsraan, täi'r.in reres*i n1rc6 *rit orat olleet Cgelmia teissai sfrteessa ei ole s;tlesti ollut.

asja ei

m,rta njjrtråin

missään tapuksessa

ole"

tdrarrnaiset o/at s-trtaub.reet Scnritbelubojmirrtaan sarqsr

qztiteiesti, tcimirrresta

ojl<e knra rrHT:Vt perille.

i<-l-r

Turun Sovit-telukokeilusta

jolloin scvittelulla cn lo Sö/itbelq positiivjrsr apdcti, :& .aP ollut karattaa. srittelu .,.?1 da' 'l{yilä (n aireltjn ajat;l<san rEratta]arE. hedittifrri afrElKlrl a]aulKren .^*"' n6fu}3lfi-5x-1;s nargol-]r-suls ,l.auEta kautta -:." TäUi 'Iätd ;d/ .ef ^;?" # å. nl4b n14b n*dohsrl;s naHoh-s-l;s l:issåi l?issåi cn rn-rrr€n rn-Dr€n asioj-ta nå{<srEi.jn nå{<trri{än ^ #'f . #'" fxjäski Frjäsui "\-J".!o' 6"* ",.y' ;;t -:* ^'tE" *+l<;i q4armiltä l<rjn ojl<grlmsa parcmn nublijs;;s tartb-ra .u_8^.xd-^r,l,U asiojhin Lsrl<i1d<chrtai,el1a -{\ jrr,*" *-;y."^"7. näHei,åin. l€jhr);jåin t""t*.r "^tä ia tatrstoja, mitei t€cn tal-rana taslla. TieLlpti ajatls siiGi, '\' S ^..Yrg kailffi leil<]<iaan cn. NDri etti mritte}aormss:n jeiJj"eer ^uS* Eo" e""Ö" ."97 ^qt7 tdrijä saa qyib kcri<reeltj-st nrrri ei jatl<ajsi rjl<mte-'luean, 9 trrtr-nan td<gräärsi rjkd.,segsa cn laufs la karret-eltara, ^9/ ^o gZ{ ' ja rtrrLW sitts-r raffilli-sLi ja -rjjne lödessei e lisee ,rf ^< laalermirkin eCUram juttua, piffiära1<in. I(arrnttaal<o

Kevät-kesä11ä

Näetkö tuon vanhan miehen tuolla si11an alla nukkumassa. Tiedätkö kuinka paljon hän tietää e1ämästä? Näetkö tuon 12-vuoLiaan pojan samppalinnanmäe11ä

liima-

pussi kädessään. Tiedätkö missä on hänen vanhempansa? Näetkö tuon nuoren miehen,joka katsoo sinua kaltereiden takaa kulkiessasi Kakolan ohl. Tiedätkö että sydän on hänenkin rlnnassansa? Näetkö tuon vanhan naisen keräämässä pulloja kaupunkimme j'11ta. Tiedätkö mikä on hänen virkanimensä ja kuukausitulonsa? Näetkö tuon 15-vuotiaan tytön harhailemassa viinapäissään

saastaisilta

tori11a. Tiedätkö kuinka vähän hän tietää e1ämästä ja kuinka paljon

kaupunkimme

hänen on

vielä on e1ämänsä aikana

e1ämän koulua käytävä?

Näetkö tuon nuoren naisen myymässä itseään rautatieasemalla. Tiedätkö kuinka paljon hän on elämänsä aikana joutunut nöyrtymään?

katsot peiliin... Näetkö sinä peilistä itsekeskeisen ja omahyväisen itsesi. Tiedätkö kuinka paljon voj-sit näitä kaikkia itsestäsj- poi-kkeavia lähimmäisiäsi auttaa,edes hyväksymalläsi heidät sellaisena kuin he ovat?

Kun

Marika MetsälamPr

e!-

ihminen kehity

ollerlcaar, ssr olsr hurrwrut, l<-t'r olqr ixlils l€ea}cn chi krlksut ja sa-r-a:n-ut.. l,tin:n nai.qri cn hryrin hrnraarrai-

rrr ja

ar-rttarairsr. lrb aan:jsjn

)tdessei g4a:aiilenre qdth.

Mbä

olqr

ajl@oi}anies

tenasajkanies, våfiäl wtsrpi rE. \ätnrpi aif<apoif<afer:asnies. I'{irEi olsr $<s:n. I'{irEi ki)a.r l4akoissa, foissa raiset

rrildurat

miesbsl

F sars/at olsrarsa vjrC<areisja la mrald<aita vielåi. laulassarfl ei ]okam l<cd<am roild<-m.rt.

tlini olskin sarrnlt

laitaf<ap-l"r

trif\Einä vielii Mhä olsr airn

Frqrmin. jhmi-tell)t,

En picermissi pajfoissa gl sarrrnit, *ki si rd<ee ja rd<ee srrcEr\äna

miksi nai-st r:oil<krat mi kalassa \äi cratko lE

ts4t*skiisl;i

sij

jutbelenre rai.eri ]<anssa VttOsisUi asiojstarna ja nij-stä<in, jod<a clät

ole si€i mleltåi, ett' ctetaa] \ain se ia aioitarne. I,hislltrri pl€tadr cn mfit }clci lasta, loita hin i*rn ja siilsr se pnetaal lDitaa h) dn. Silloin täIöjn tai,sti haluaa nsrä rniesbii cn b.lC'n sl atelki batbrjin tai harnaskiåikiriin karssa, mirå foidan Ftka o/at hnrtirn lduilla itre. lals'ia. Vjinei,gt pnli vLubba f,aryeb cäb jqn 6u-Fet >ooaooa< h:crerri, k-n-l rai.ellad o:) MrH olsr vi}x€ä mles, la 911ut rq& paljcrr naoja lct ivier \atä:t sell,ajrgr i&.aljstjkin olen siti rnieltä, ettåi *iGi. Mirulla cn itslktri trlfn ql.tk*i rai-sta jcs airan ilnra lairE:l. Mhä scaa Lpltitborasta ry lcpalojssa, kn se

ei ole mirxr]le ]<cs]<aan olh:t täd<*ib.i. En<;i usko ssr olaar ]sed<;iåin ilmi,sr karralta täCein asia naailfiassa. Itmissr cn ]<*ritetkirti its#in.

Mi*ESsi or

itsseiiin

lc6 mjrsr ei )co00'o0a<

vijhdy.

alrEr fierEn paild'€a, ja rajset o leti kifips. trI<;i nFi.ä tieä, mi-st sjrncrdcaa sit llrb-lr. O1e ntres.

MirEi

olqr

kC<o

S;orsr

ministeri. It4irulla

rTiä jodos iffie1ly, 1<r airå cn njj pai roit naissj

raiJrm., rojn qivballl,sti la sittm ul]<orailla rnil:nrlla (Tr 15 i*i<aa:nm. Olsirin sun-Litellut lärbtri naailnen larpirin'atkalle, k-n minulla

yrFEiril, mib nEä o1e aatel eLt antaa feitjn rV sij o11a.

Isäilt nää ole ajatellu

krin ncrril]a rniåil MirEi olsr tryin tryfrnAiirsr

)ooooooac<

niin hr:cro bntsrus u}<oraidsr råisjsba. U@ rjn ja *dnistericn (n olbnra tC{i- peralla uil<omidsr }a:ltblr

lqlsqlz,

mitri rEiä nj_itte l<arrs ojl<]<e qdtlci Hd<er, l<"r jod{r hnluu sink}qf ast ru fr-cjs brlla. Sit re rfittlåi lxpelöjrrEi la srit ntä sr pi&i. Br olld<a. Saaratln re nrinu pnlest ynpEiri-l olla,

rj,sta, sjitsr

tuhrsb.miresr olsressa oilein näärärahntkin srki vri sarm olqrarLi lähel iidee ylitta{,nisti.

salli. 1 nEiä ole sit.i mielt, nij Lte ixlos sarD d,

cri s

mrt hrpelöimist nää sr

pn1i, el:tei taffitse ealjcn miebtjåi hei&in e tl"o sitii oil<eeb raa,l jfiest inisGi, toisin l<.:j äakä \äa rW mihid€iä,I\aincn ja frdd<s.in qrirzirat isdltdis lq,slzt, mitäI\aificn e;ffiä. Ttl-rrsr ncrLia mr*ri pitt i t#i. jcilla cn jqa y1i 40 valnm, s'lti l<adtri hei&in ololri >coooaox middåin rcrtaa. I4jrn-rsta paras Ivlirå oler r4o nmi mies. \zairrDlr-rl<r olisi siirri viidsl Mrå olsr nijn do, \ajncn hddca, eifä }ff"i lcs jdo lq6jö/ mjrulta jotain! yli. nijn mirä p-rnstin. lbjsLsrn l{in-rsta mi_es rrri sfttem mhä olsr niin ujo, ffi leUi tahersa la rarsirfin

ebEi jcs råisja trrlee yli;riäbefiinllllraisra ja )trbej.s<mtaa, mil<äLi vjjsi netrjii lå1snmksl niinllllmes je:brtr erstettlari ja mhä sr saa sarErr slsttrri, I llty<sln eleirä[n ryiqpinr;n hilloillrLtna, ja käft' all<avatli[ Snressa. Mirulta or- -feiayt sn€n pitkeiåi rapisba, fyrin, sr sf &i qiqöät "i* lll tetriin,mbä liljn sa'isin b1zin \afÄänll[ qi sr jäff<em; -f<rn #isU;skclrta;f<sr. öital<in I ll ptiittirer UruIN]niytkiei lerboja oler iF naetUlrryt lll \akjjnb-lrem tijruin qd.list

taju"Itarf tällairesqa ti]arrtees sa. Se or hirvit€fiziä. trcikisr lerssa mird olsr ailalailla

rornaah, lc pjat ei\Eit ]qqf mltään, pihetsät \ajn ]esk*fin tai ruitbm kmssa. Olsr mirEi rnrubanan lslan sarcruUdn srrassa jobain, mlbta mirulta fterEe niin pitki aika sr mi_etLimisecr, etki mi-tzi sarnisjn, eb@r yleasä ådi srm. }*CIj<in asjaa-r Uitt)^uti asiaa lairrl<aan, kn-t m-ti-rt jo plaÄrdt toisj-sta

asioista.

Mrd olsr sitii mielti, ettii er v:i ryrctäi kurln itseäär l<-tl ei uskalla mit iåin ttr:i ksskäin

kanssa.

lilllil l[rffim;_ MrEi olsr vairrcni

\ lt

\illl

kolnasboisba

mi-es. br jläX<est rairrrrri cn ottan;t vielä v.isi mie.Ei 1iSää, mnrja ka-rd_ita polkia. Srojrkin hrire11e, dtzi crzat lijan rurria, nincrLi \uihEit siitri \zilitti. Vaincni ssinnäisb miestm kanssa brlel twjn toinea-r, he cxrat jo iäd<därplä ja Leillä cn kC<orusta nm. sotijkan alueelta paljar.

Jl 4

elffissetin.

\äjiro klts-lr mirut illan tai pari l<arssaan l re cnzatjrin el#iini kcfrkdtia. It{-uboin viljelcr mddsr icrssa vajr{uri pieTtd rraatilaa. Ilekelei, ja sillojn Uillöjn rerEn kaigrkr_m ja ]etselsr elffii. rairsr roi sf4lLtäi meski ]ail<esta siltzi, nrtä e1äir6iäni.

kerr-dt l<dordessa vi

fiittii. !tres cr

hfuvi

irm paldeus

la lErttaa rE'tsgru kalsarejhirsa la ]cjrnlojhirsa la likai,wr s-ahl-sa la IIrrcs

brld<aasa. I(ylki miåissä qyetaa:i raisille. jrfpfta ajatellakln rornaalia s::mlaista mteski fa hEirst olen-rsbaan, 1d<.

TEKSTI: PAVI TLRUTEN I(WAT: JAANA KNUUTILA

pENTrr{A Ef{fEN K0U-UTKAA ilrNAKrN I rOrU Vnnnr0il FANr RrTsASr SEN JoKA

TRSTA SE ALKOI

Er ArTr I rrnrn FETI TU0REELTAAN. STLLoIN JAK5AM'T srrÄ tLLA ArNA AÄtfEN I rtlnnÄsrn ENsr KERRAN sumEN SARJAU'(EMAsSA, JA 5IITA TARTTUI KIEL- I KWASEHAN NIFEEN. TAVATLIN AKU ANKKAA, KO5KA

Idea sarjakuvaseuran Perustamisesta kypsyi suhtnopeasti vuosiLEEN IMNIA HAUSKASTI RLTqIA ILKEYKjolloin aiheesta kiinsuomen sarjakuvaseura perus- na 70-71,joukko sarjakuvan kulutSIA, J0ITA LI lrlKAVA FEITE-LA I nostunut NAAHFIN KAKAR0ILLE. 0PIN SIINA I tettiin v. 1971, samoihin aikoihin taji-a, tutkijoi-ta ja piirtäjiä SMSSA LUKEMAANKIN, JA SEN JAL- |kun Suon;nniemefle viimei-n ehtivät alkoi kokoontua Heikki ja SoiIe KEEN KI.LJIN TUTTAVISSA LTESKELE- I jo vaimentuneet kukkaiskulttuurin Kaukorannan sekä rrJoonasrr SavolaiilASSA ASTERIXEJA, K05KA NIITA I rippuset, kun yliopi-stopiirit sen luo pohtimaan seuran toiminEI AITI SUOSTUNUT KUTIIN TILAA- | siirtyivät vessoihin tutkail-emaan taa. Varsinainen perustava kokous FAAN. JA SITIEN LAINASIN KIRJAS- | Sraffiteja ja lukemaan sal-aa pidettiin Amos Anderssonin museosT0STA UALERIANIN JA LA[.HELIIEN I ulkomaisia under-ground -1ehtiä' sa järjest,etyn Suomen ensimmäisen SEIKKAILWA, JA ILIN SWIS{ATTffiAN I joiden sarjoista piankin a}koi sarjakuvanäyttelyn yhteydessät PETTYmTT, Ktil EN ENAA L0YTANYT I Rutkahdella ilmoille röyhkeästi paikalle oli koot,tu kansaa fim. TLIHEITA ALBIIIEJA NIIDEN ltlfJTAIIAN lkopioituja ja mehukkaasti käännet- lehti-ilmoitusten avu1la, ja JILKAISTLI{ JALKEEN, J0TKA ILIN I tyjä versioita Jymyissä ja Huulis- niin pantiin alulle Suomen SarjaJ0 rtInEEN KERTAA K ALTNNUT $er. I sa ja mitä heitä nyt olikin, kuvaseura 23.11,-?1. I

SITTEN JosKUS PALJ0N JALKEETWAIN

lkun Suuri Yleisö havaitsi

Andy

Yhdistyksen tarkoitus oli

TthllASIN LAhDEil KAIP[IIIGIM(IRJA$- lLJarholin monistavan tusinoittain ja on toimia hyvän sarjakuvan T0SSA LEHTEEN, JONKA PAALLYSKAN- lpaitsi wlarilynejä myös mikki puolesta Suomessa, saada julki set[554 tLI TEKSTI tsARJAIf'F0n, lHiitiä, eikä populaariku]-ttuuri kä hyvää koti- että ulkomaista JA SEN JALKEEN ILIM(IN J0KA PAIVA lyhtäkkiä enää tuntunutkaan halpa- sarjakuvaa, ja ]isätä sarjakuvaffiSTAILEfiASSA LEhDEN TIL0A' 51g-16 lnintaiselta. tietoutta ja -harrastusta. Yhdistys määritel-tiin kaikin tavoin

uskonnollisestj- ja poliittisesti sitoutumattomaksi sekä täysin epä-

kaupalliseksi, mikä käyt,ännössä näkyy esim. siten, ettei Sarjaku-

vaseura ota

välitettäväkseen

suurten syndikaattien julkaisuja' eikä yleensä peri pääsymaksuja

järjestämistään tilaisuuksj-sta . pyrkii edistämään

Sarjakuvaseura

päämääriään nm.

järjestämäIlä kou-

lutus-, julkaisu-, tiedotusja tutkimustoimlntaa. Käytännössä siis seuran toimialaan liittyy kaikki mahdollinen sarjakuvan Iiepeiltä. Suomen Sarjakuvaseura Iähti perustamistaan seuraavana vuonna julkaisemaan jäsenlehti Sarjainfoa

jonka oli tarkoitus muotoutua osaksi peruslettavaa populaarikulttuurilehdistöä, ja siinä piti käsiteltämän kaikkia populaarikulttuurin osa-alueitar mutla sittemmin lehdessä on pitäydytty sarjakuvan ja sitä läheisesti sivuavan animaation aluei1la. IYlyöhemmin Sarjainfon lisäksi alettiin

t7 wlyös pilapiirtäjinä tutut Kari Suomalainen ja lvlauri Kunnas,

6$qarD

Tarmo Koivisto wlämmilällään, iki--taata Erkki Tanttu, joka ti että yksityisesti. Ja mielenon Rymy-Eetun ohell-a julkaissut kiintoisia tuttavuuksia ja uusia sarjan nninioita sananparsien kuvituksia, Lempin ja Näkymättömän Viänäsen isä Jope, kesken uransa kuollut Veli-Pekka Alare ja Veikko ttJoonasrr Savolai-nen. Vuonna 85 -

mm.

%ffi

kuin pää kestää paikalle haalittujen alan kotimaisten huippunimien suoltaessa neuvojaan sekä yleises-

ruotsalaistunut piirtäjä Kari aiheutti suuren porun

Leppänen

oIemalla vastaånottamatta hänelle myönnettyä Puupää-hattua, minkä julkaista myös jäsentiedote Kiekua jäIkeen palkinto jätettiin parina joka liittyy läheisesti seuran vuonna jakamatta. Tänä vuonna on vuosittain järjestämiin sarjakuva- taas päätetty aloittaa katkennut huutokauppoihin. Kieussa on tie- tunnustuspalkinnon jako uudelleen.

virikkeitä. etsiskellään

ehkäpä

myös alkohoLin avartamin aistein.

Uxl

tysti lehtilistojen lisäksi muuta- Puupää-hatun myöntämisestä päätekin ajankohtaista, pikku-uutisia tään Sarjakuvaseuran hallituksen jne. Nykyisin seuran aktiivisesta kokouksessa normaaliin tapaan toiminnasta hyvin suuri osa kes- enemmistöpäätöksenä. Sarjakuvakittyy tavall-a tai. toisella jul- seura myöntää myös Sarjakuvaneukaisun ympäri11e, vaikka

muita voksen arvonimiä muista ansioista toimintamuotoja on koko ajan sarjakuvan alalla. Ensimmäisiä kehittynyt 1isää. Sarjakuvaneuvoksen titteleitä myönnettiin seuran 10-vuotisjuhlien yhteydessä rrn. seuran vanhoille konkareiller jotka olivat toimineet uranaikaisijoina sarja-

kuvan arvostukselle Sarjakuvaneuvoksia

harkinnan

Suomessa.

nimitetään

mukaan.

SARJAKWASEINA IESSUAA

PIJT.PAAT

SARJAKUVAIEWOK5ET

Tunnustusten jakaminen sekä

Alusta saakka Suomen Sarjakuvaseura on järjestänyt myös erilaisia messuja, näyttelyitä ja koulutustilaisuuksia yksin ja yhteistyössä muiden kanssa sekä

sarjakuvapiirtäjilIe että mui1le ansioituneille alan harrastajille antanut järjestäjien

ollut mukana alusta

käyttöön

Kaikkiin tapahtumiin on

mYös

varattu joku jiPPo Pitämään mielenkiintoa vireillär esim. 0rivedellä tehtiin -86 maailman Pisin sarjakuvastripPi, jonka Piirtämiseen saivat kaikki kurssilaiset osallistua. TietYsti mYös festi-

vaaleilla on sarjakuvapiirtäjiin

tutustuminen mahdollista, mikäli

ehtii jotakuta

nYkimään hihasta kaiken hulabaloon keskellä. Ja mikä parasta - sarjakuvaihmiset

ovat Suomessa vielä sen

verran

materiaalia ja asiantuntija-apua. outo laji, että he ottavat mielelSuurempia tilaisuuksia ovat olleet ka. Idea 1ään vastaan kaikkinaiset mielentunnustuspalkintona 1ähti liik- jo mainitut Puupää-päivät, seuran kii.nnonosoitukset ja suhtautuvat keell-e puolivahingossa; v. 72 toiminnan alkuvaiheissa järjeste- ystäväIlisessä hengessä asiantunjärjestettiin ensimmäiset Puupää- tyt osoittaviin Populaarikulttuuripäivä1, temattomuuttakin päivät Pekka Puupää-näyttelyineen Iloisten kuvien piirt.äjien päivät uteluihin. IYluuten voi sar jakuvaja -filmeineen, ja samassa tilai- Jyväskylän Kesän yhteydessä ja festareilla nautiskella paitsi koja ulkomaisten maestrojen suudessa oli. tarkoitus painaa jokavuotisiksi muodostuneet 0rive- tiPuupää-hattu kulttuuriministeri den opiston piirtäjäpäivät, tänä yllä leijailevasta karismasta myös Holapan päähän, mutta tämä otti vuonna neljännen kerran järjestet- dia- ja elokuvaesityksistä, monenja livisti ennen tilaisuutta ta- tävät Sarjakuvafestivaalit Helsin- moisista alustuksista ja yleiskesvoittamattomiin. Niinpä si-tten gin Vanhalla yo-ta1o1Ia, Sarjaku- kusteluista , esilleripustetuista vailmiö-näyttely ensimmäisiä Puupää-hattuja jaetJyväskylässä sarjakuvaorigeista ja muusta mate-

cn myös

saakPuupää-hatun jakamisesta

riaalista, nähdä ja kokea kaikenIaista, mitä ei voi ollenkaan Kaikissa näissä tapahtumissa näkemättä kuvitella. Kannattaaki.n on yritetty saada mahdollisimman siis seurailla ilmoituksia julkiIaaja hyödynnettävä aineisto sen sanan palstoilla ja PYrkiä jaettu ainoastaan piirtäji1le. sarjakuvannä1käisil1e lukijoille itse paikan pääIle mieluunrnin Saajina on ollut mm. sellaisia ja piirtäjille. Piirtäjäkursseilla kuin vain Lyytyä lukemaan tapahtuansioi-tuneita piirtäjiä kuin saa aloitteleva sarjakuvantekijä mista haalistuneita kuvauksia jälTove ja Lars Jansson lYluumeineen, lietoa ja ohjausta niin paljon kikäteen. tiinkin neljä kappaletta,

Esa

Pakariselle, Toto Kaila11e, Armand Lohikoskelle ja Armas Jokiolle. Palkinnosta muodostui vuotuinen perinne, jota tämän jäIkeen on

Angoulåman

suomaLaisten

sarjakuvafestivaalin

piirtäjien esittely.

ääåliffi"T;

oo ta saada julkisuuteen hyvätasoisia o töitään, mutta toistaiseksi ainoaksi seuran omakuslanteeksi on O9 O jäänyt lYlauri Kunnaksen Kotlant Jaarti, jota vieläkin on Sarjakuvaseuran arkistossa hyllyt notkolIaan. Projekti opetti ainakin sen ettei seuran kroonisen rahapu-

-1ilr":lll""n,i,'å"r""11i"f"T:ffi: tahtoa olisikin.

seura ottaa edelleenvälitettäviksi nuorten ja miksei vanhempienkin Aivan erikseen on mainittava piirtäjien epäkaupallisia julkailähinnä omakustantej-ta. Angoul6men vuotuinen sarjisfestari suja, jossa tammikuussa -88 o1i näytillä Näistä löytyy tarkempaa tietoa edustava joukko suomalaista sarja- seuran arkistosta, sieltä kannatkuvataidetta alkaen aina maamme taa kysäistä listaa. Samoin Sarjasarjakuvan varhaisista vuosista kuvaseura on koonnut osoite- ym. nykypäivään saakka, mukana 37 tiedot edustavasta joukosta piireri taiteilijaa, kaikki jo tunnus- täjiä, jotka ovat käytettävissä. tusta kotimaassa saaneita ja aina- Tämä piirtäjätalli uusiutuu sitä kin osa myös suuren yleisön tunte- mukaa, kun uusia kykyjä astuu mia. Näyttelyn nimeksi tuli la renrniin. STITIA-AT5TA SARJAKWAA RAfIISI(AAN

Bande Dessinde

Yhteyksiä ulospäin seura pitää sekä paikallisseuroihin ja että ulkomaille päin - tuttavuuk-

Finlandaise, lyhy-

esti B.D.FIN, ja sitä teetettiin jopa

varten

Sarjakuvaseuran

ET T/.I>#

[^fl^ti 9t.

rtTAh

o,At tt5T0_

VA,Tft 1 Qu4orri$:

Y#M Wåffi^

varustettu sia syntyy esirnerkiksi festivaali.dt-#r# collegepusero. llluuten näyttelyä matkoilla, nm. Luccan kansainväli1ähti tukemaan huomattava joukko sil1e sarjakuvafestareille Italielinkeinoelämän vaikuttajia: ope- aan on toivottu suomalaisten tusministeriö, muutama kustannus- esittäytymistä laajemmin joukoin. Tirln Kokkila edrstaa piirtäjäkaaryhtiö, Kemin kaupunki jne. Tä11ä Aikaisennnin seuralla o1i runsaasti tin nrlorqrpaa polvea. Töitä esirn. ulkomaisten Pahkasiassa. Ihicana Angrulåressa. hetkelläkin kyseisen näyttelyn vaihtosopimuksia pitäisi ol1a kierroksella, nyt sarjakuva-aIan lehtien kanssa, SARJAKWAI'EKKA KET'II mutta kehitys on mennyt siihen tosin Suomen puolella taidemuseKemissä on järjestetty nyt oissa ja kirjastoissa, mistä suuntaan, etteivät ainakaan isomtarkemmat tiedot 1öytynevät pai- mat värijulkaisut suostu vaihtoon, vajaan kyrnmenen vuoden ajan seJo kä valtakunnalliset sarjakuvankallisista ti-edotusvälineistä . vaan lehdet pitäisi tilata. t4utta Näyttely kannattaa käydä katsastamassa, siIlä näin laajaa kotimaisen sarjakuvan näyttelyä meillä Jope eli Jornn Pitkänen e3r-c€ eue ei o1e vielä koskaan järjestetty. oli yksi Angoulämeen !a vern etF..e !? Tämä samainen näyttely lähtee jä1lähteneistä piirtli jisIeen Ranskaan v. -89 helmikuussa tärne. Hänen tuotante' suomalaiseen kirjallisuustapahtu- aan on julkaistu rm. maan. Ilta-sanqni"ssa, Ratossa, Damrissa... Jope

näyttelyn tunnuksin

TOIIETS'IAN SILLISAI-AATTIPAI-OJA

m yksi

Suonen

tuotte-

piirtäjistä. Muusta Sarjakuvaseuran toi- liainmista Katso myös J@e-esittetäytyy mainita sekä sarjakuvalitys; ly Sarjainfo 32:ssa.

piirroskilpaitut että

tuLosten

julkaisemisen yhteydessä laajempi seminaari, jossa on ollut esillä

milloin mitäkin

mieltäkiehtovaa

sarjakuvan ympäriltä, mn.

JOPEn

mökki killumassa nosturin nokassa tai JimJim PiriLempi-mummon

sen räävitön Sokeri-Sakari vyörymässä ihkaelävänä näyttämötle. Suomen Sarjakuvaseuran toimintaan

Kemin

ästi,

kilpailut liittyvät kiinte-

vaikka Kemin kaupunki vastaa l<äytännön järjestetyistä. Seura nimittäin antaa käyttöönsä oman

ja kokemuksensa satoja erilaisia ja eritasobi a kilpailutöitä ruodittaessa. Töiden 1äpikäymisessä ja parenrnuusjärjesasiantuntemuksensa

tykseen asettamisessa on uskomaton Tässä tehtävässä on Sarja-

vaiva.

kuvaseuran asettama

esi- ja varsi-

nainen arvosteluraati. Kemin kilpailutöistä julkai-staan myös vuosittain albumi, jossa ovat tyrkyllä palkittujen töitten 1isäksi kunniamaininnan saaneet

rnuuten

lunastetut kuvasarjat.

PERIAATIEISTA JA KAYTANT{'STA TOII'ENI(IN SANAIEN Suomen Sarjakuvaseuran

toiminta perustuu teen. 5e siis ei

kaikki

vapaaehtoisuumaksa palkkaa

työntekijöilleen, jotka

oman

leipäammattinsa ohessa käyttävät

suurimman osan vapaa-ajastaan sarjakuva-asian

edistämiseen

hyvinkin konkreettisella tasolla.

Kuitenkin järjestöIlä on oma toimiva organisaationsa, niin

Nasky Rytiitnnka väittää olevansa ensisijaisesti piirtäjä, ei sarjakr kuin rekisteröidyi1Iä yhdistyksilvantekijä. Häneltä on aikojen kuluessa irmnnut sekä kuvia että ta1ä yleensäkin, ja seutan hallitukrinaa rm. Kuplaan, Rurbaan, Suureen Kurpitsaan... Ks. Sarjainfo no: 53 sessa toimimisen Iisäksi aktiiveilla on kul-lakin oma vastuualu-lnensa hyvin laajaa ja vaatii lkuten kaikki yhdistyksissä ja eensa. Seuran toiminta on kaikki-ltotaali.sta paneutumista asiaan, ja lvastaavissa puuhaavat ihmiset

..,.JA

SUNNUNTAIN TE€MOINA oLlvAT: SU6MALAINeN SARJAKT/VA rÄr.tAÄ r.r ...

Sarjainfossa on otettu tavak-

si julkaista rntka- ja semi-

naariraportit usein

\ 'I

,|,

>J\-.-/-:: ijj:',,,...1\..-.i!:i:!:i:!:!:i:!:i::!::i.:,.

.-----

nryöskin

sarjakuvanuotoisina. Tässä pari ruutua Harri Vaalion jr.r tusta Kenrin vuoden -81 sarjakuvassninaarista ja kilpailun palkinto jen jakotilaisuudesta. Itlallu voitti tuolloin kyseisen skaban Näkkilä-sarjake valraan.

SUOMALAINEN JA TANAA

SAQ.JAKUVANTE KI

I.J

ruunit ovat etrkä mailmalla parhaiten trru'retut stsmlaiset sarjakuvahatnnt. ltnrnitarinoita on ilmestynyt rm. japaniksi. ttLnrni-origeja or nähtävillä Tanpereen trudessa kirjastossa.

Tove Janssonin

hyvin tietävät,

kaikenlaisen

toiminnan ylläpitäminen

uusien

tapahtumien järjestäminen vie uskomattomat määrät rahaa. Samoin

Suomen

Sarjakuvaseuralla

on nykyis'':11ään jäseniä n. tuhat , joista nuutama kyrnmenen varsinaista seura-aktivistia, muut toimivat joko paikallisseuroissa tai ovat mukana kannatuksen vuoksi. lvlukaan mahtuu porukkaa laidasta laitaan,

pelkkä paperisota on valtaisa urakka, sillä tapahtumia järjestetään projektiavustusten turvin, ja joka kerran kun jotain aletaan sarjakuvaharrastus ei o1e pelkässuunnitella, on tehtävä erikseen tään lasten tai teini-ikäisten raha-anomukset selvityksineen kaiken muun järjestelytyön, ihmisten perseellepotkimisen ja yleisön informoimisen lisäksi. Seuran jä* senmaksuista kertyvä sumna ei

kata kunnolla edes

Sarjai-nfon

painokuluja, minkään muun toiminnan kustantamisesta puhumattakaan.

Suunnitteilla on ollut arkistonhoitajan palkkauksen anominen

valtiolta, anoahan saa. Yleensäkin on hyvä todeta jonkin järjestön tekevän arvokasta työtä niin kauan kuin kyseinen puulaaki yrittää sinnitellä arvokkaan työnsä kanssa ilman .julkisia rahoja. Suomen Sarjakuvaseura on kuitenkin olemassaolonsa aikana ehtinyt vakiinnuttaa jo sen verran asemaansa, että se jopa saattaakin saada anomuksensa hän on pyrittävä.

tästä.

Suomen

Käsinkosketeltavaa tekemis-

tä on aina, ja

asennemuokkauksessa

on yhtä lai1la tehtävää. Suomessa on yhä mahdollista lukea ja tehdä

sarjakuvaa tietämättä

Suomen

Sarjakuvaseuran olemassaolosta, sillä yhä vieläkään suurimpaan

JA DANTf'N MUILUTTAMISEKSI TSATT<OVSKIN

@s)

tyyppisten lehtien ol-la saatavil-

Ia. Tieto seurojen toiminnasta leviää enimmäkseen juuri omien Iehtien vä1itykse1Iä' ja kun esim. jotkin kirjastot jopa määrätietoisesti boikotoivat suomalaiharrastus, mikä merkillinen käsi- sia sarjakuva-alan lehtiär vaatii tys on Suomessa pitkään vallinnut, todellista asianharrastusta lähteä ja mikä yhäti vaikuttaa asentei- vartavasten etsimään alan julkaisiin sarjakuvaa ja Sarjakuvaseu- suja luojaties mistä. raa kohtaanl mukana olevat akti-' Vaikka kehitys on alka,,,c vistit ovat suurimmaksi osaksi jo pikku hiljaa kulkea sarjakuvamyönvanhoja partoja, jotka ovat toimiteisempään suuntaan ja jonkinlaineet seurassa vuosikausia. {vlukaan nen valikoima sarjakuvaa alkaa tietysti kaivataan nuorempaa paikoin tarjolla, polvea ja varsinkin aktiiveja, olla muutamin osuus on sarjakuvan kotimaisen jotka voivat ottaa tehdäkseen yhä lähes olematon. Nimenomaan koosan yhäti laajentuvasta työkenvan kotimaisen sarjakuvan kanssa

1äpi. Ja siihen- osaan Suomen kirjastoista ei tilata Sarjainfoa tai paikallis-

ITÄ.RASAN YLI

seurojen lehtiä omakustanteista nyt puhumattakaan, ja kuitenkin juuri kirjastoissa pitäisi tämän-

f. J

sarjakuvaseuralla on edel-

leen huimasti työtä

tehtävänään'

siltä nekin kustantajat' jotka ovat tarttuneet sarjakuvaant

tuntuvat edelleen pitävän ulko-

mailta tulevaa sarjakuvaa kotimaista parempana = julkaisukynnys on suomalaiselle materiaalille

(

suhteettornan korkea.

Rucr5AlårBlA EMME OLE .., vENi\r./ät6lKSl EMME T\ILE...

lvlyös

tiedon

kokoaminen

2t ja väIittäminen edelleen sarjakuvasta, piirtäjistä ja julkaisijoista kiinnostuneille on Sarjakuvaseuran a1aa. Tuskin mistään

ttlartti Sirolan Apasseja m julkaistu pari albumillista. Sirola

muualta Suomesta on . mahdollista saada sell-aista määrää sarjakuvaalan informaatiota kuin juuri

ouldnressa. Tällaisia huimia kuvakulmia

Suomen Sarjakuvaseurasta.

enem*irdcin

oli

myös nd<ana Ang-

toivoisi

näkevänsä

s-snalai-

silla piirtäjillä. 5Nru-OIKKA ITSE SARJAKWAAN

totvt agf da kutfaNw f'tA tuaNtStN ,

sarjakuvaan julkisuudessa vieläkään suhtau-

Rf\WF.L-J

Suomessahan

ei duta kulttuurina tai

taiteena,

harvoin edes hyvänä viihteenä. Sarjakuva nähdään yleisön keskuu-

dessa lähinnä tapana käyttää joutoaikaa mukavasti liienrmin aivoja

rasittamatta, ja kakarat

saadaan

hiljaa seuraavat viisi minuuttia lyömä1lä heille Nakke '#:##ffih\#g tai Aku käteen. Sarjakuvaa kuitenkin tehdään vähintäänkin yhtä monta lajia kuin kaikkea muutakin taidettar se saattaa lähestyä tuaan itseään vuositolkulla. Viime ajatus johtua pois rrsallituistarl rajoista kyseisen sarjakuvan runoutta, teatteria tai elokuvaa, aikoina tosin on Suomessakin ilsitä on suunnattu sekä lapsille mestynyt muutama valittu tasokas vaikutuksesta. että aikuisille' ja lähes minkä albumi kustantajina fim. Semic, 5TIIIEN SARJAKTJUASELNAN ARKISTS tahansa erityisalan harrastaja Sanoma oy, Jalavar 0tava ja hajalöytää omansa myös sarjakuvana. nainen joukko muitakin kustantajia Sarjakuvaseuran arkisto anJa sarjakuvien piirtäjillä ja ja myyjinä eri antikavariaatit' saitsee aivan oman esittelynsä, käsikirjoittajilla on lisäksi edelleen edustavimpana Alfa-Antikullakin omat ilmaisumuotonsa, ja kva Turussa, Akateemiset kirjakau- ja si-nne kannattaa lähteä tutustuparhaimmillaan sarjakuva avaa lu- pat, Kirjakahvilat ja suuret tava- maan ajan kanssa, niin paljon mierata-lot.'Julkaistujen albumien pe- lenkiintoista materiaalia sieltä kijalle yhä uusia tasoja ja antaa sykähdyttäviä e1ämyksiä. Suomessa rusteella tavallisen kuluttajan löytyy. Oudompikin Helsinginkävijä on edelleen aivan liian vaikea on kuitenkin ylen vaikea saada kä- löytää sinne samoilla ohjeilla, julkaista T ODELLA K0RKEATAS0ISTA sitystä siitä, mitä kaikkea sarja- jotka minä sain seuran sihteeri sarjakuvaa, koska kustantajat kuva voi olla. Julkaisupuolella t4ikko Lahdelta: ilmeisesti laskeskelevat sen on edelleen ammottavia aukkoja, - hypätään bussiin no: 72 heti ja sensuuri saattaa iskeä johonkin rautatieaseman takaa Kansallisolevan taloudellisesti kannattamatonta, ja tyytyvät mieluummin huippusarjakuvaan siksi, että teatterin puo1elta, ajetaan Hakaniemen ja Sörnäisten 1äpi, kunnes sellaiseen sarjakuvaanr joka var- jossain vilahtaa kuvia vähäpukeirnasti myyr vaikka se olisikin sista ihmisistä tai että jonkun tullaan fvläkelänkadulle, joka jo menettänyt elävyytensä toistet- hurskaan lukijan päässä saattaisi on koko natkaltaan keskeltä lehpysymään

ol tiettiivästi ainoa suqmlainen sarjakuvantekijä, jota vastaan on nostettu jumlanpilkkasyyte. Sen sijaan aIIa olevan sarjan keskusherdcilö or kerännyt tyytyväisenä leikekansioihinsa kaikki Jopen natsijutut ja kmrnentoi Jopea krrrnon äijäksi. Jope

SUURI JA SAVIJALOITLA 3ErSOvA, KAt{gOöA ORUJUTTAVA,

lHMtsort<eul€lA POtI<SVA lDAnl chrntÄtxrEN, Rucrrst , ON PANTAVA POL\/ILLEEN I"

FOMO TUNTUU YIERASTAVAN

TErr[ suoPoN NUUSK,U)A

,Srq

22 ""1,1*iiiiilriii*{++'i'+t.ql .:iili:i11::1t:::rrtir:

:::: t:::r::: t:!ir::!

fil

:i!: t:ii:iili!*

N \

Sumen Sarjakuvaseuran sihteeri seuran arkistossa, jolte hän toivoo lis?iä kliyttiijiä. Pari itmistä irlassa ei riitä arkiston arJci pit?imiseen kahtena iltana viikossa. muskujana. Nappia voi painaa, arkistomateriaali koostuu erilai?0- ja 80-luvuilta. kun vasemmalla puolella näkyy Kä- sista sarjakuvalehdistä ja -a1buVarsinaisen arkistomateriaapyIän urheilupuisto, pois jäädään meista, paikallisten sarjakuvaseu- lin 1isäksi hyllytilaa täyttävät

ries- rojen jäsenlehdistä,

välitettäviksi otetut pienlehdet teyksen suuressa liikenneympyrässä liittyvistä kirjoista ja tutkiel* ja vanhat Sarjainfon numerot, joija Sarjakuvaseuran arkisto sijai.t- mi-sta, seuran toimintaan IiittY- ta löytyy edelleen runsaasti see heti tien vasemmalla puolella vistä lehtileikkeistä jne. Sen lähes kaikkia kappaleita. olevan talon (matetant. 78-82) sijaan esimerkiksi sarjakuvaorigiRunsaasta materiaal"ista sisäpihan puolella kellarikerrok- naaleja arkistosta ei liiemmin 1ähes kaikki on saatu lahjoituksiSESSA. löydy, ei myöskään mitään olen- na yksityisiltä keräiIijöiltä Sarjakuvaseuran arkisto on naista tavaraa sarjakuvan histori- tai yrityksiltä, fanzineita ja sijainnut uudessa paikassaan an alkuajoilta. fiateriaali on muita julkaisuja on tuotu matkatuvasta kolmisen vuottar ja se saat- kertynyt 1ähinnä uudemmasta päästä liaisina ulkomailta ja joitain

wläkelänkadun

Koskelantien

taa olla outo viel-ä monell-e seuran jäsene1lekin. Nykyinen Sarjakuvaseuran arkisto on Nuorlsoasiain keskuksen nimj.kkotilar tämä tukena

ja tunnustuksena kaupungin pr.lolelta siis. Arkistossa päivystää Suo-

men Sarjakuvaseuran sihteeri lvl. Lahti tai joku hänen ti1al1een värvätty joka tiistai ja keskiviikko k1o 18-21, ja muista vierailuajoista näiden ulkopuolella voi sopia Lahden kanssa. Arkistoon on vapaa pääsy

kaikille kiinnostu-

nei11e. Sarjakuvaseuran

arkiston

seinät oval lattiasta katonrajaan saakka hyllyjen peitossa, ja tavaraa löyLyy runsaasti sekä kotimaasta että u1koa. Varsinai-nen

sarjakuvaan

leh sop Sam

het omi

pai jak

koc

lai

har

se[

tät lut

jo:

lel

sir

lehtiä on ulkomailta saatu vaihto-

joitain on tilattu. Samoin jotkut kustannusyhtiöt 1äsopimuksin,

hettävät seuralle

näytekappaleet

omista julkaisuistaan kuten

myös

paikalliset

sarjakuvaseurat. 5arjakuvaseuran arkistoon on yritetty koota mahdollisimman paljon sellaista aineistoa, jota on muualta hankala tai mahdoton saada, vaikka seuran rahatiLanne asettaakin tähän omat rajansa. Kokoelman keruu on edelleen melko tavalla lahjoitusten varassa, vaikka joitain lehtisarjoja on täydennetty ostok-

sin. Arkistosta 1öytyy nm.

Aku

täydelliset vuosi-kerrat aina vuodesta -69 eteenpäin. Arkistossa on myös laajempi kokoelna seuraaAnkan

vista lehdistä ja albumeista:

-Nasta -Zoom

-Non Stop -Kannus

-Sarjari -Asterix -A Suivre -Spirou -Linus

Lisäksi seura tilaa myös nuutamaa lehteä arkistoon, jossa tuoreimmat numerot ovat erikseen esillät näistä osui silmään ainakin ruot-

salainen Sarjainfoa

Bild

vastaava

Epix' Corto lvlaltese ja Les Cahiers de Ia BD (mahtoiko kirjoitusasu osua kohdalleen...?) Tavarasta löytty siis oikeita makupaloja ja sangen usein myös & Bubbla,

niille, jotka haluavat seurailla sarjakuvan eturintaman

nakupaloja

etenemistä muuallapäin Ulkomaankielten

maailmaa.

jonkinasteinen on hyödyksi jos

-Charlie -Corriere Dei

hallinta tietysti

-Pif

haluaa päästä syventymään lehtien

Didier Cqr6s on omistrr-rt ylittiinfiän Stroren korkean julkaie.icyrnyksen. Hänen sarjojaan or ilnestynyt rm. Tapiirissa, ja Jalava m julkaissut albr.mit Lmikko ja Silerne. Kannattaa kysyä Akateemisista kirjakaupoista ja parhaista antikoista.

artikkeleihin, mutta

niiden.

kuvallinenkin anti puhuu kyllä puolestaan aivan urnmikollekin. Sihteeri ffiikko Lahti toivoisi Sarjakuvaseuran arkistolle enemmän käyttöä, sil1ä uudessa sijaintipaikassaan f4äkelänkadulla se on jotenkin jäänyt huomaamatta en-

tisilt-f, kävijöiItä, ja

mikä1i tilanne jatkuu pitkään yhtä hiJ-jaisena, arkistoa ei ole järkevä pitää auki edes kahta iltaa viikossa. Siispä liikettä ihmiset ja arkistoon !

SARJAIIFO

- IffOA JTTqISII IE

Suomen Sarjakuvaseuran

Sar

jainf on päätoimitta ja

on nykyisin Heikki Jokinen' ja lehden ilmestymisestä vastaa toi-

jäsen-

lehti Sarjainfo alkoi ilmestYä seuran perustamista seuraavana vuonna -?2, jolloin lehteä ilmestyi peräti kuusi numeroa, minkä

mitusneuvosto.

Artikkeleita lehteä

varten joko kirjoitetaan itse, pyydetään tahi saadaan postista' sinne voi siis vapaasti lähettää

jälkeen lukumäärä/vuosi on vaihdellut ja vakiintunut nyt neljään. Alusta saakka Sarjainfo on ollut A4-kokoinen mustavalkojulkaisu. Samoin alusta saakka joka numero

artikkeleita haluamistaan aiheista tai mielipidetyyppisiä tarinoita, sarjakuviakin vci 1ähettää' vaikka Sarjainfo ei varsinaisesti julkaise pelkkää sarjakuvaa. Historiansa aikana Sarjainfo

on keskittynyt jonkin tietYn teeman ympäril1e' ja lisäksi si-

onkin sitten tarjonnut lukijoil-

sältöä on kartutettu reportaasein ajankohtaisista tulevista tai

Ieen uskomattoman paljon

tiivii.sti

koottua tietoa piirtäjistä

menneistä tapahtumistar alan uutisin ja mainoksin. Aikojen saalossa lehteä on toimitettu vaihtuvin tekijöin, mutta tiukka linja on pitänyt.

haas-

tatteluineen,

työnäytteineen ja teosluetteloineen, on oIlut vertailuja ti-es minkäIaisten sarjakuvaan liittyvien asioiden väli11ä,

on tehty katsauksia sarjakuvan tilaan kansallisella tasolla ja maanosittain, kaivauduttu menneisyyden hämäriin

ennustel-

tu tulevaisuutta, puitu sarjakuvakilpailujen tuloksia ja arvosteluperusteita, esitelty pienlehtiä ja sarjakuva-a1an jättiläisyhtiöitä' annettu ohjeita sarjakuvakritiikkiin, surtu edesmenneitä piirtäjiä

ja juhlittu uusien pääsyä pinnalle, puututtu kulttuuripolitiikkaan ja jaeltu ohjeita piirtäjiIle... Luett,elo on pitkä ja 1avea, mutta kaiken kaikkiaan lehti on ollut uskomattoman monipuolinen, ja jos nyt jostain haluaa sarjakuvan alalla tietää, parasta 1ähdemateriaal-ia ovat Sarjainfon numerot.

pRtt<RLt-tssEtRAT stlpAssA nKANA

Paikalliset sarjakuvaseurat ovat lähteneet liikkeelle jotakuinkin samal-ta pohjalta kuin Suomen

Sarjakuvaseura, joka

muuten

ei oLe mikään sarjakuvaseurojen katto-organisaatio. Paikallisseurat kuitenkin painottavat toimin-

ja lehdissään nimenomaan yksityisten piirtäjien osuutta ja nassaan

tarjoavat heil1e lehdissään mah-

dollisuuden julkaista töitään ja saada neuvoja ja kritiikkiä. Paikallisseurojen puuhamiehinä t,oimii usein samoja naamoja kuin Suomen Sarjakuvaseurassakin - kotimaan ympyrät ovat pienet. Uusien piirtäjien kannattaa lähettää töitään näyti11e nimenomaan paikallisseu-

rojen lehti.in ja pyrkiä

f x

I ;

mukaan

toimintaan tätä kautta. Seuraavassa sitten rruutama osoite, joista saattaa olla apua sarjakuvatoimin-

stflEN_.KoN PdHEET AU<AUNT OLTA L?WI LL44N, /AuoWvlA -TäSfa AKTlYlSTl

JUUKI NilN

HEI, lvl)ITA

SErl4N

A9ITaA:rT0F(E\STA ALotlT4l lyöNlY/r4tsE^l JooKor.l

TAK>WU ?OLIAR|T

LETflrcVENAT *AI/AT KOWA SIITÄ KONIfi

TAM..

JäW,tr"

ETUKIV1TS4 TYT6T $I(MT I(RKI)4 VAOVOISAAN,,, JA

FCLllsl t<Äy Nn's'rcN ..1,4

70Lfi51A..,J,rrA ASIOILLE

nENTEl.l LASItrNt KIMP?OON1

'MOAAII

nasta kiinnostuneille: HEIKKI J0KINEN BORGSTROmINKUJA

(Sarjainfo ,I B

)

(varapj.) 6 C 64

ARr KoSKTNEN

SUOMEN SARJAKKUVASEURAN ARKISTO

SUONIONKATU

mÄKELANKATU

?8-82

OOB4O HELSINKI

OO53O HELSlNKI

0061 O HELSINKI 61

PUH: 90-6984228

PUH: 90-701 22?8/KOTI 90-645564,6451 61 /TYö

PUH: 90-?96 143

Hnnnr RömpöTTr

(festarit)

POHJ.RAUTATIENKATU

15 B

OOlOO HELSINKI

PUH: 90-5653411

/KBII

go-assoso/ry0

tdill Eisnerilta

ToNr JERRmAT (xieru) VILJELIJANTIE 4-6 D 103

SUOMEN SARJAKUVASEURA RY.

OO41O HELSTNKI

pL s27

PUH:90-56321032

OO101 HELSINKI 1O

julkaistu suqreksi

nm. Talo Bronxissa

ja erillisiä Spirit-juttuja Tapiirissa

FIALuAN.,, LOPRJÄKSENI,.,

MENNAAN NAI/VIISIIN HEfI ?AIKALLA I

JARffiO HEIN0NEN STURENKATU

(huutokaupat) 32

OO51O HELSINKI

PUH: 90-564532/I\A

ilIKKO LAHTI

(sihteeri)

OPASTINSILTA 1O OO52O HELSINKI PUI-I: 90-1 44309

Forin sarjaksma Forsas

Imjmn'anatie 5

;

K/|KKT@ IGdci-Udermr srjdc. H,@

sra

c/r201 Kerava

SARJAKAVÄSEUEA.

ffiffi#ffirer Tqe!:een srldc.sra c/o P.Ä. lhnrinen V?raitie 2 S11O

KUN HALUAT

TOITÄSI JI]LK],

Rrutan

T,J|TCTÄ ENSIN

Sr}{anrasra Sru-i Knryitsa pl-X0 3101

Tace

d;stalle historialli-sr kur1uisalle janinesballe'jma o:)

s.lpj-sty jo närrekesjrd<jn lai-helsralla na-estfcsellä tosin.Tll\A:n katta ilrd-ster

TAAS KI-IIUIJ KII\MIAI I !

jlmiset,m|@r

\ili :aldcat jIErE o:I tffii

lucnbo,TLnrt

h.rrrbo,jlmisbsr lu:nbo ja

kapngdn hrmbo l<.1-r rusjjl<]<ifesti\raaila o1 laar 1rrtfnamssalN)rei o1la p-lieamssa vaan viinej-ste lsrässai p-rtailtn.I$t cn fqfsyn1c todetla SIIFESP, jubrsta

jota ei

]c-l]<aan

loi jätkii

hnrioinatta.

@l L6.6. all<aa t+attn

Silr-i

la.Rejpastr rrejppaasti kå/*tin jttlUnaan titi ttraarda

r,ntm1

flitjii,nre ja

juhla

lati<-l-t

jannaa latnntajra )åtdes€i reljän kai-]<a.rlennjstsr a]<ustistgr U-trdul-u-ist kautta.Iurassa cn Saru-a lbrsjld<aa ja I€ri

jo1la cn janil<O<onsta

ju-ri sa;rtErfire ti€dcn m]l<am ellairm juLtu Iisatnesta

lijoita.) rGsa,jd<a cn bsi l<rä jutbr,Bqrn tle ffi,mieleböt kC<ccr5nro,

ruLl<asti fa

pd<erjra

fd<a kaipaa rdrkaa elåiräåtrsä saa pain:a A-ran hnjnolle'l<cslca siel}åi 14ää Ä'irdash ja letAztyt-

7n?77n?

nelkejn pnlecr y*fn

lLrb[.T\mn rcddlmieb orat lqrtueet klticirsa ja pnjwsa

I€irFpää t'iiipterq4ti Sall<Ila la l{rller-i}ki ja mri11a}<in'jotka \rain lq4rrelle lrykreät. . .afea,

ai-l<oildn

eåsUi<sella lcpebellaar.Sjellåi kailottatrat FAO<sa;:in sti esinedciksi B-t11vrd<ssit.Se

l<.rjn Tt-r'n:n

tibärdi tdi-*drg l€11

ail<am kaikille 0<etle miriGkin lai-sba) qnAöpUi blottaa

\aän

nra

pdrjalla hlle Miljca F l<rjn Mi-e,Mi-es,Mle6ltles h:lee f,irrullaulu.SryirEit sjjrå mi<aan jutb.ur.Mielskiirrboj-sta' sitt$ l<estiirsät ttrre iltarcit- mitm paljan sijrå slttsl srEiän ja sillai. cn mi-eståi. Liljar patsaalla allca tryanUn VEnjtsikin pilella all<aa

aira s-rrr.rrbajhin,19.6. asLi.

- Juh:o-r -tad<oitrc lisee rc6taa TLnCoa ylos pass:-ivisesta trestaan ja ruiytUii esjneid<iii rrEErn mrille kclkille;ltreisqölki,tojree tojstam tftimitti la blminätti s"rcbEn

nydikr/)"

tajurtaa pd<sautbelarat el laiset ]a-l-r1uj,s.a:let l<rin AmV Airfrx Bard(lujn ju-ui B D<b:asta,ettii crat oj-l<ejn arneijan lervjssai olsria Ujr'EnrlilranrilnarrLnjsr

s-l,r'rrillesr saroihin

Iäraus.,h ollaan s.mborilla uX<W-tclisia nåybebrEin

Liljarr patsaatla cn larartai--

ilt4iirrästi sellaisja jutbtja aireldn l<dn Sad tut Tte It{.ni<}qr (flEbaarl la hinjj]

fisalnesta

aira

asti.lb netallisivat

l}nn pieel"ki

m'bi

sisääpääsyral<s-t1-

]a.

nm.liblrwr vrinall,a. naksarsrat jotajn kamtqAprn lnrjal<oil la. Pardnol lå or paikal1isi11a piJ<kåär&illä naHolli-s.us eitellåi itseiåin kello

Sirre U;rrt

il-ta]<aHdcsalta.

lsIGÄ WVÄf, & "A nl,lgf@

PAFEIJT\AT

Sndal

S-rru"Aaira olsrne kaild<i åki jo w;,slzeiki ja crrellisia,

Jrilld<jn lo åkåi tuthl röörJ- p;Uailee *åi o1la erj.antalrn etki lannbaira.Sjjtii dki karnm saipjrEi all<aa pi-sartrB vjjlrejssri ctri,m-rtba I;fsrmin tieboja (ja vanroja ell,ai:sia) b:llee ntrdnrrninrm":tba cn R:cla1arp;isbcssa l,tiljues* nimisti toisi nainita Saara ia Pii4auke,1qffipä kittj-rrcdca billyä<jn,saakeli. S:rarrrn, 22 Pj.stryjd<cnrJJ<ersit, Iftur tarjoilee sr-rr'ntailbitalinna Fl.l:an,l€kwt,A<irlcd'<

l<riri<a toireildcaasLi roidaan khtdi a3atbeleraan saIEä tofiia 31C<a la*iIle.

jltarn Bq.uobtJa (Tlmi I'intjrsr ja vhffa Beesit.tutrit oat Lirrmitettl4ri,ki-it6) F M-r jlen siltirettci U-rrja.leiyt;ai siis Urkossa nak€a tahrna m-r-istsr sarsme $atfrilsU T\O: llarOsala-r r-rjssa,Is]<er-jsSä, tiille taahtsti tp1le k*oni<el Hrcffassa ja U-hal1i11a.

ry@LtiCgssuP

lb mites sitte s-raara

t&lta kiitettåiwisti.ftirai ssirmiiirsr f4si ntiytUiree

ld<ccn

Tffiain sffien Paraulwt saarat jcbtrtldn ajl<am kasa nineltzi Flryynm Rrthadn alkam.hri-

prlsbossa

klo

9r.rtrjn

sisaPihalJa rrå&etm:i

l-8.00

En u-nLia nyttemm esitetäin

nineltei Oltsi&r€.Silki lailla kre lährted<in käÄtiin m-d<aasti lq.l.r ollam jo ralmli-l<si Piru-t utt<ry-rctjsia.

,h gjmtalra ei sittsl o:] Itr

16EiUi rarsjn]<aanr]<-l't

\assa laster si-drusba S;.rbrilla kd<o fEii\Ein ajan"F'e11o

]oJrrm ail<am ittäFtii\ftilki

cn pal<ottäva tarre valtn fllG:n

ncfsl€jat sjsarjresr ja rcljirect

le.

@tut

pai\ui? PIE\IIÄ \IINKTES

Tftin jubn atam tiebo e!uilttzirreitki ole lctr:]h.sba n*irin,eLtåi rusjjl<ki ei rjit.i tilarretLa ajabllel kidn si-e1ur läjkladcsi)vri srnjstaa råln o:r bbebtaaarm:tta grpUrrnn ulkoilnmrrd.d<elw jGsafcn \ailEessa nestaan ja ld,e olsrarsa airelcin je ja snrnfblnat elea silajsHr $ryier ja s-rrnitelbr vielåi pararpian bärdlgr taHitta o/at m-a:th-r-eet,mirå en ole rrEra kCo trii\Ein ajan.S-ls ollut niitii ru:btarassa.&bsr s[.n'e]d(trr,mitähän sjitddn ryfttä<;*i itsdirre,jc dte gqf kriryrllä ja AIGA fnab brlee??? ssi S-r.rtmil1a ot tci:1p.rtorta ti-l<o elffistirre Hi sijrä nåiärjn,ebtetb all<-r-a-r arft.gii\ftisUi latusitt€ la kihrtisr.Kab:mittolava hqatjsee jaksa lcpm asei! Mirä lcpetan tftin rryt k-n'r illa]la h.n nm. Idmil<areli karnejre t!&tl4riirest soitbaa. tiistii tdi aika sd<a\a. erlartalra jr-trlitbra

sjjrEi

TEKSTI: MARIKÅ METSALAMPI NyKyrsEN yKKösKAupuNcrNJor{TAJAMt{E v.J. LETNoN .lilÄtnssÄ PTAKKoTN ErÄrrsnr.t,u ol,r AJANK0IITAISTA KÄYDÄ KYSYMÄSSÄ KAIIPT]NKILAISILTA, KITII.IKA TIWIN I{E LEINON ruNTEvAT JA urrÄ rarrKEA ASTKKATDEN MrELnsrÄ ruuluu KAupuNcrNJoIrrAJAN ToTMENNTTAAN.

KYSYMIKSET:

uÄxgx TULrsr oLLA

AVARAKATSETNEN,

KAUPUNK]A TNHTTTÄVÄ, NUORET

VANHAT

1) TrEDÄTKö K{KA ON VÄnÖ J. LErNO? HUoMrorvA, JA RAHAA Er sms rrÄrsNrÄÄ 2) MrKÄ MTELESTÄsr oN niirnr wmrrrÄ- KULUU PALJO.

VIN

SAAWTUKSENSA KATIPTJNGINJOI{TAJAN NUoRr

URAN AIKANA?

olrsr

urei,nsrÄsr soprvA KAUPUNGTNJoHTAJA LETNoN .lÄnnrut +) urrÄ Mrnr,esrÄsr KÄrrpuNGrNJorrrAJALTA TI]LISI VAATIA? KIKA

ErKS SE JOKU KAUPUNGIN HERRA 0O.

EN MÄ uÄoÄ KU EN

JoHTAJA.

z) srrÄ oN vATKEA sANoA.

,JOHTAJALUONNE.

VANHEMPI ROWA

HÄtrt

vATKKEN ooKAAN TURKULATNEN,

oN rÄuÄt'r

KAUpUNGTN JoHTAJA

2) Er 00 AAVTSTUSTAKAAN. 3) ILKKA KANERVA

TEHNY URANSA AIKANA.

3) EN :rtÄ ru

EN 00 KovTNKAA KrrNNosru-

pyRKrs

ToTBUTTAMAAN

urrrÄ

MAHDoLLT-

SUUKSIEN MUKAAN.

3) PEKKA PAAVOLA TAMPEREELTA. +) HÄxnu rulrsr or,r,l HvvÄ LTTKEMTES JA

1) ryllÄ,

rrÄ urrÄ

ttu llÄrsrÄ ASr0rsTA. 4) N0... ETT SE HUAMIOIS KAIKKI KAU_ PUNKINSA ]HMISRYHMIEN TARPEET JA

ELAKEIÄISMIES

1) Joo, HÄN oN KAUPUNKTMME

rYrrö

NUORI

ROUVA

1) KAUPUNGTNJOHTAJA. 2) EN rrroÄ HÄNnN SAAVUTUKSTSTAAN. 3) EN osnn uÄrn vHrÄrruÄ sANoA.

4) No HÄunN TOTMTNTANSA ovAT uvrvÄÄt't vrssrrN MELKO RAJOTTBTUT, MUTTA HÄt'tntrl prrÄrsr virnr,nsrÄur pvsrvÄ rnreMÄÄl'l HvvrÄ pÄÄrörsrÄ.

Pienen ihmisen unelma

kahdesta kuPista Pussiteetä ja ahtaudesta kapeassa vuoteessa.

)

Aamuun heräten

yhteisestä unesta. Kauniskasvoisista kei juista' Löytää i-hminen kotioven kynnyksellä maitokauPan kassan takaa

bussikuskin silmistä

iltauutisten toimittajasta' Suuren ihmisen unelma on enää iso kuPPi mustaa kahvia'

Pienessä hiekkalaatikossamme me rakennamme

linnaa.

Kivisille kaduille

me tallaamme rantahiekkaa'

sanoitta tuntemattomille kasvoiile' Ja nauramme puiden laulua. Voimaa ja voittoa kaikki.

Puhumme

Torilt,a ostat orvokeita ja hymyilet si1milläsi. 0jennan sinulle omenan. rfRanskalaisiatr, sinä sanot ja haukkaat palasen.

Tuuli leikkii satamassaTanssittaa Iaivoja. KUjeita ja ilveilYä. ttEi saa kutittaarr, meri Pärskii. rrPuusta voi tehdä melkein mitä tahansarr, ylistelet vanhaa lahoa lautaa hei-lutelIen' ttVoi sinuarr, minä naureskelen. Et edes suuttunut.

vastuuseen

kaupungil-

- Näissä tehtävissä toimiminen on avannut myös kansainvälisiä suhteita, lä minulla herrl<ilökohtaisesti on hyvin läheisiä yhteyksiä eri puo1il1e maailmaa, ja se tietysti antaa vielä oman plussansa taihän tyohön.

vastaiii tåjh:in taPaan: - Mistä ;:oliittrnen uranne

hän

KYSY}IYS:

ctl

I,EINO:

- Olen torminut kauan hai lirrrrollisissa tehtävissä. . . Olen paikallishal linnon toiminut

piirissä juristina, kaupunqinjohtajana varsin pitkään, ja se cn ollut tällaista pientä politiikkaa, m.rtta henkilökohtaisesti olen tuntenut sen myös pa1vel"uksi, jossa olen uskonut voivani nnhdollisuuksien mukaan auttaa kehitystä ja ennen kaikkea sydän on aina sykkinyt låihinnä niille, jotka vaikeimmassa asemassa ovat. uraa - Varsinaista poliittista en ole koskaan ollut tavoittelemassa, olen tehnyt työni lähinnä virkamiehenä.

Lapsuusvuosista

asti olen l<rulunut sosiaah-

demokraattiseen

puolueeseen,

tai sitä lähel1ä oleviin järjestöjhin, ja näin on asian laita tänäärr}<in.

- Kaupunglnjohtajana olen pyrkinyt toimirnaan ilnnn poliittisten ennakkoluulojen luomaa painolas-

tia ja olen pyrkinyt yhteistoimintaan erilaisia naailmankatsomuksiå edustavien poliittisten ryhmittlmien kanssa. Minulla ystäviä on henkilokohtaisia äärivasemnalta

äärioi-keaan.

KYSYMYS:

- Minkälaisia asioita kaupunginjohtajan toimessa pitää käsiteIlä? I,EINO:

rzaihtelevuus

luo kaiken rasituksen ohella tähän tehtäväain orrnn viehättä-

tehtaiviin. lohtajan -Esitinrne l-einolle muutamia -zirkatehtäviinsä ja hänen uraansa kysymyrsiä, joihin liittywiä

rl i Ktll l:)d

tänri

muutti

-64,

juuri

upunganlonta]an

tehtävistä. Turkuun Leino

- No, er-r voi sanoa muuta kuin että kiire tahtoo aina o1la. Kun kaupunginjohtajan tehtävät 1iitt1ruät lährinnä kaupungj-ntalouteen, yleishallintoon ja edustukseen, niin siinä on sellainen asioiden sarja, että vaihtelevuutta ja nonitahoisuutta ky11ä riittää aamusta iltaan, fa us vielä vähåin

vllztensä

KYSYMYS:

- Entäpä sitten kuinka pa1;cn

käytännössä, icaupr:nginjohtaja

pääsee suoraan päättämäåin

asioista

vai orko hän laihinnä jonkinlainen keulakuva? I,EINO:

- Kun kmnalllslaki muuttui v.l6 ja yleispolitiikka errtistä suurenrnalla

voimalla

vyöryi

ratkaiseviin asemiin kr.rnnallishal linrrossa,

kaupr:nginjohtajan

keulakuvaasema korostui h1ruin suuressa määrin, mutta tietysti

kun

kaupunginjohtaja joutuu taloudel lisessa mlel-essä katsomaan kaupungin kehitystär orl häne11ä orrEl ohjaava vaikutuksensa, vaikka lopulliset ratkaisut tehdä;inkjn valtuustossa, kaupr.nginhallituksessa ja J-autakunnissa. KYSYMYS:

- Minkälainen suhde Teill_ä sitten henkilökohtaisesti on Turun kaupunginvaltuustoon ja -hal litukseen?

No en n)t osaa luonnehtia sitä sen tarkemrnin. Olen katsonut, että se kokemus ja tietomäärä, mikä minulla on vuosilqrmnenien aikana kertlmyt, tuo edellytykset itsenäiseen hrarkintaan. Olen tietysti pyrkinyt toimimaan niitten nnhdol lisuuksien rajoissa, joita rninulla oD, varsinkin taloudel lisia edel llrtyksiä

silmail 1äpitäen. Täl laisessa kauprmgissa kuin Turku, jossa poliittj_set ryhmät

ovat hyvin tasapainossa ja hyvin rajusti painivat keskenään ja hyvin rajustikin haluaisivat varoja käyttää, ei yhtisyrmnärryksen saavuttaminen aina ole ollut helppoa, koska siinä joutuu hylcaihtelem hylcaihtelemään yhden ja toj-sen varpaille varpaille ia vä]i11ä

palauttamaan naan pääIle.

averl

ijoita

ja nenestytään, siitä tulee tyytyväisyyden tr.lnne. Tässä virassa oppii myös näkemään asioita nonelta erl taholta ja nzikemään t;imain elåimän n'onj-mutkaisuuden, ja sanoisinko että henkisesti tämä kokonaisuuden näkeminen ja sen tajr:amilen luo sellaista työn ilon tunnetta silloin kun tämä kaikki on

KYSYMYS?

- Onko urallanrre ol1ut jotain merkittäv;iä ja muistettavaa saavutusta? LEINO:

- Voin todeta, että on

kaupunki

voimakkaasti kehittynlrt. T\;rku on vanha ja uusi. kunnallis-

elämässä

harvernrrnin

voidaan

parhaimmillaan.

jotain saavutusta tai tulosta panna yhden ihmisen nimiin, kyl}ä se on ltrteistoimintaa nonien tahojen yhteistä ponrristelua. Esim. T\rrun satama on nyt aivan toista iuokkaa kuin muutama vuosikynmen sitten ja sillä on nrahdol lisuudet k-e-hittyä ja laajentua edel leen.

- Toisaall-a taas ystäväkaupunkisuhteet, ei vain Cöteborgiin ja Leningradiinn vaan kaikkiin ystävyyskaupunkeihin muihinkin ovat laajentrmeet ja voimistimeet, ja se kaupr.rnkikulttuuriaines, se tietous mikä tänne eri aloilla on monista suurista eurooppalai-

sista

kaupungeista virrannut, on aivan eri urilla kuin aikaisemmin. |gkyinen ystävylzskaupunkitoiminta ei ole enää rnitaiain joulukorttien liihettämistä, vaan aktiivista toimintaa, jossa parhaassa tapauksessa laajat ja eri aloja edustavat väestopiirit tapaavat töisiaan ja vaihtavat kokemuksiaan ja tietojaan. - Kaupunki on jatkuvasti rakentunut ja kehittlmyt; sosiaalihuolto, koululaitos, kaikki nämä ovat minun aikanani astuneet voimakkaita askelia eteenpäin. - Kaupungil talouden kanssa on ollut jatkuvia cngelmia, koska sen tulotaso ei ole edelltzttänyt niinkjn rajua uudistusta ]<rrin Turussa on nyt tapahtunut, mutta on tästä ihme ky1}ä selvitty.

KYSYMYS:

- Onko Teille veikattu

- Se on poliittisten puolueiden asia, ja sellainen asia johon minä en halua puuttua.

KYSYMYS:

- Entä onko Teil1ä henkitökohtainen mielipiteenne tässä asiassa?

LEINO:

- No ei, uskon, että kaupunginvaltuusto aikanaan tulee päätlzmään onnelliseen ratkaisuun. En osaa muuta sanoa.

KYSYMYS:

Teidain seuraajallenne - Mitä jää tehtäveiksi, mitä hänettä vaaditaan?

LEINO:

- Palvella kaupurrkia ja kaupunkilaisia tietysti parhaan taitonsa rnukaan, monet suuret tehtävät ovat tissä edessä. Kaupungin energiahuolto, vesihuolto, sataman kehittyminen yhä edelleen, nythän juuri tuli esille rautatie-

yhteyden rakentaminen T\rrusta Tukholmaan lauttayhteytenä. Monilla eri aloilla on paljon tehtävää, paljon velvoitteita, jotta kaupurki taloudellisessa mielessä säilyisi toimivana ja pystyisi olemeen yhä enemmän palveleva, avustava ja tehokas. Tämä kaikki edellyttää kaupungin talouden pysymistä kunnossa. Tulevat vuodet ja vuosikymmenet ovat kaupr:ngin johdolle hyrin raskaita, mutta uskoisin låihtokohtien uudelle kehitykselle olevan olemassa; Uudelle kehityksel le, sel laisille lossa yhdistyksille kuin funa on omaelintilansa ja omat vaikutus-

KYSYMYS?

- Tietysti kaupunginjohtaja joutuu virassaan ajattelemaan asioita lähinnä kaupungin kannalta, mutta jäeikö tästä henkilokohtaisesti mit;iän käteen?

n"ahdol

LEINO:

- Itselle jää silloin, kun näkee, että jollain alalla toimitaan

seuraajaa?

LEINO:

lisuutensa.

Ainak ln

Tuna

ry.

puolueettomana

sitöutumåttonnna

JCS

tuntuu taval laan jäaivän huomiotta. Kuinka yleensä rnuut sitoutumattonnt järjestöt ja yhdistykset huomioidaan? LEINO:

- Näjn kai se ky1lä on. Kunnallishallinto on poliittista hallintoa pohjaltaan, ja sllloin on l_uonnollista, että poliittiset puolueet tuntevat leihinnä crnakseen ne järjestöt, jotka tunnustavat poliittista tiettyä väriä, ja tietysti silloin kun kaupungin tuesta tulee kysymys, nlin helposti ovat nämä onat organisaatiot laihimpänä. Kr.:n tää1läkin on nonia ryhmittymiä ja siinä nenneiän niin, että "Toi sulle ja toi mJlle". Täytyy san@, että siinä nmodostuu vali_tettavasti sellainen organisaatiojoka helposti putoaa ryhä, vä1iin, koska sillä ei ole orlEra asianajajaa tai onaa puoluetta.

minä pydtyn antamaan.

KYSYMYS:

- Siis

muutamat

tarjota?

LEINO:

Juuu.

pullakahvit pitäisi

Näiden Tr-rnaa koskevien syrjåih1ppyjen jälkeen pa.lasinrne taas itse kaupunginjohtajan virkaa koskeviin asioihin: KYSYMYS:

- Jos nyt jo1lekul1e tulee

KYSYMYS:

- Mltä sitoutumattomien lzhdistysten sltten pitäisi tehdä, jotta ne pääsisivät "1äpi" kaupunginhallituksen ja valtuuston tietoisuuteen?

LEI}JO:

- Nytpä on vaikea kysymys vastata. puolueita lähel1ä Nimittäin olevien organisaatioiden asema on tässä järjestelmässä jo sjnänsä kovin vahva. B-r nyt epäile mitään puoluetta.. siitä, etteikö olisi halua edistää ja tehostaa toimintaa ja muistaa myös näiden poliittisten organisaatioiden ul-kopuo1el la olevia järjestöjä, nmtta on luonnollista, että huolenpito omasta vaiestä on aina lähinnai. En tiedä... kaupungon hallituksen jäseniä ja eri ryhmien johta jia pal jon kutsutaan erilaisiin tilaisuuksiin. Kun T\:rra on tällainen ja kaikesta päättäen aktiivi tehokas

Meidän l<rnnal lislakimme on vähän... sie1lä on paljonkin paikattavaa, se onnahtelee vähän koko laa juudessaan. tvluutokset siellä ovat erttäin hankalasti aikaansaatavissa. - Infornaatio ja kaunis hymyily tuonne meidain kaupunginhallitukseerrune päin voisi ehkä ainakin hetkeksi mr.ristuttaa, että on olemassa nuitakin kuin onlat puoluejärjestelmät. Tämä nyt on senmoinen vastaus, jonka

organisaatio,

ehkä

olisi hWä kutsua sinne teidän kontaktikahvilaanne näitä nreidän poliittisia johtajianrne vähän selvittämään, että "tässä on tänrnöjlen sakki, ld neidät pitäi-si myös huomioida", muuta neuvoa en pysty antamaan.

mieleen

pyrkiä kaupungi-n j ohta j aksi, mitä se 1 laiselta ihmiseltä edellytetään?

IEINO:

Uhkarohkeata mieltä ja uskallusta pitää päänsä pystyssä silloin kun kaikki tuntuu olevan vastassa.

KYSYMYS:

- Tuleeko usein tilanteita, joissa vaienviikisin joutuu tappelemaan asiansa puolesta?

I,EINO:

- Tottakai, koska on olemassa tämä tietty ristiriitaisuus, Lainsäädännön

uusiutuminen,

joka siirtää velvoitteita nimerromaan kaupungeille ja kunnille. Sitten ninen omaan kaikklen poliittisten ryhmien voimakas tahto kehittää ja luoda uutta viihtlruy,zttä, uusj-a mahdol lisuuksia väestö1le ja kehittää kaupungin tolmintaai ja toisaalta toiminnan sopeuttaminen olemassaoleviin taloudellisiin nnhdollisuuksiin- niimä luovat ristiriitatilanteen, ja kaupunginjohtaja nimenonaan joutuu vastaamaan siitä, että koko ruljanssi pyörii. Joka tapauksessa on pidettävä mielessä, että kaupr.:ngirl toimintaa ja sen suuntaa johtaa kaupunginvaltuusto ja

hallitus,

joilla

ratkaisr.rvalta;

on asioissa

Kaupungiljohtajan tehtävä ei ole j-tsenäisen politiikan harjoittaminen, vaan hänen tehtävåinsä cn pyrkiä sovittamaan toiveet taloudellisiin nnh-

dol lisuuksii-n . Keskustelirmne myos kaupurrginjoh-

tajan edustustehtävistä, Leino joutuvansa tutustumaan totesi paljon eri elämänaloihin, ja hän luki neille tervehdyksensä TUrussa ensi kesainä järjestettävien Sanan Suvipäivien kuulijoille esinrerkkinä siitä, nd]1ä tavoin kaupunginjohtajan tulee "osata myydä kaupunklaan ja l;ihestyä eri väestoryhmiä, olkoon sitten

ajatelttra. ole oikein tullut Ebkä se r l<rn' nåikee jhmisiä rehellisesti pyrkimässä tiettyihin tavoitteisiin, ponnistelevan ja antavan panoksensa yhteiseksi hyvliksi.

Keskustelun lopuksi kiittelinme ja toisin. Leino pahoitteli, 'puolin ettei ol1ut huonannut- tarjota kahviakaan, ja toivotti T\rnall kaikkea hywää. Kiitos vielä kerran.

asia mikä tåhansa". KYSYMYS:

- Pitää siis olla vähän hengellinen hengellisten, punainen punaisten ja vihreä vjhreitten kanssa?

LEINO:

laan, n'rr.rtta kuitenkin säilyttää oma sj-säinen olemuksensa. Minä olen kasvanut ki_i_nni sosiaal idemokraattisiin aatteis iin eikä niitä mikään nmuta. rmrtta tehtävä edellyttatui positiivisten asioiden nikemistä, ei oikein sovi kaupr:nginjohtajan esim. lähteä hraukkumaan kaupurrgin vieraita tyyliin,"on teilläkin ajatuksia". Ja nimenonaan silloin kun uskonnollislsta asioista on l<ysymys jhmislllä ovat tr.mteet hWjn voimakkaasti nmkana, ja sitä täytyy arvostaa ja Taval

kunnloittaa.

- Muistan erään kerran, täällä oli Laestadiolaisten tilaisuus, tää]1ä oli l-0.000 ihmistä teltoissa 1a rninä olin siellä puhumassa. Kyllä rninun täytyy sanoa, että se harras yleisö teki vaikutuksen, ja oli inspiroivaa naihdä koolla väkeä, jonka aatetta en paljon tunne, mutta kaikki neiyttivät olevan kovasti aatteen valtaamia ja kuuntelivat hartaasti. Ei voinut olla tekemättä vaikutusta. KYSYMYS:

- Mikä Teissä hrerättää kunnioitusta tai arvostusta? I.EINO:

- Se on taas kyslanys, jota ei

etsl Tuija Parikka käsiisi! Asiolsta voi keskustella

Annu sisään Ja

ny6s puhellnitser

. 538844/ Tulja

,--OI.J !ABHAIIItt,: 1AHq,..TAIVA' ALKAA I/ADETA IPÄSrÄ.PUIDEN LEHDET VERITA^N AANUIsT tt "Kffir Åi,

ffi!:!:"4!: 1 fi1, o, r'[',fl*:{u' "ffif ii il" ffifl, ! rt{! i,1 ,or/lf {#,i!^,w#o!,V#.y_:f ,w,r",ffni[W,trÅyi2rf -4,t #iil':!,^,'ll[l:1, 'u)r|w'[r:iÅ;[[t NousEt"lAAN vERuA6a!.NHA

ytiis,

.r6HTt.ru .poRfAtTA -htuyis PusslssA, P0RTNDEN vrtBtuÄ tlAAssl narutev[f rrsni JALJ1L,T^ tltp4ErsET AsuNNoTroHAf rokA ErvÅr ou wet*(iyrÅu7l:^#tor,:lfl,Rt"t"!^,lo,,t:!,^" i-rrriiistv'i'i' iÅifru ö":{il;;i'J: '"' faÄ

srti-sitr

YIHDoIN NARA PAASEL HAEN PANL€. Hi,N t|ftÄÄ yrtPtAN peNs^+t ,<tÄxU

wvÄÄruP EsttN Jtt tszllm KntAgN t* ?hNlqs€( Ktt)rfituN.

HARAHUTls6EITsEKsEEN,qÄpgruTUKKtN\A''N0UsEEws1f1NHUoTouTug|)?lkwt1tLJ^^M

,::"*'^y,l!:i::,,

JA <4srnrvAaTrgrA, ,^!''tr:,,,n^!!:L!::1y,,:,A;-,4irc;" rAr. so7/tAssAÅPPAÄT JA f1ÄlgAKlS7A #y.,.tu^.,^,-E;:?;-', TUL'J tlAtJTrELt JA f,AAsTopuKU, vrcBi[isiÅv'rnrr;' FTNSAASSA Ptr4AA/NUr A<ut,lNoroN yluuTTuu._ TAtSTELtTtlERn{,t J)LLA oN a1pssA ptrrt^rrÄii t troN| (1v![\rruSÄfe, ATHAAILA \L€VtsTA RhK€Nl€tL.LA \LEutsrA l*fatSrX TULEE ,AVUAWA F.AUIJ!otrt ,, TcKktLEN€tlÅ'. fnpÄrrtÅ' TuNrw 1AL^NEEN i*o ,Å"" i;;:;;;ir JIEN RArJI'JolLr-A oLEVtsTA vrpesri HA.lu. MARA K\JttkuTUU (/ÄTs^rÄAAN YUÄ TtuKattllN HAAHAIJ. JoTtrAsk crRA , rcilKA JgKu LoTrA oN pÄÄlrÄr,,yr lRTl t<Äy &ilKgAflAssA Kos€t SLN TuoNEeN UfmN tLP(rl.,EE,"AsJA tHA KgNtuoi/

H!;y:y^^7':n'1"!

JALrAAN/SA HA^J

wEL ..."

'*.-x6\ /.tnttts

rÄiipanw oorxtt l{h ouns RAuH^s^S. plT yö stu PÄÄs ShTtuu ruou Pieu( PöWÅLAnPI kort^L ,SctnCÅ

stLLö TuLktl S\UL NN(AJA tNil nrc...

ELAKÅ SIE HILLORP,A pÄÄlqrs HAUt/ftST

Ko o0l

PUN

'pum

CÄ t "''i i € N "' ir*-" i{'riri'-'v ff Ä'' HArcN i il ii;fiff Å:{f";t /" yuÄl'etu L€uatuÄ JA RtsuLLA JA tÅi,urcv p€Nshftsr , vÅvetee KhuHhLLts€Srt kLAs kADuLL€ J* urrrilÄ' skrlnhhr newwXfi,p Bussr''t . rlnr<a nNE( Lrpu' LUaK;)LL(. JA 0s7h| LtpuN t^ÅiUtevÅi,Ålp LhtuftA[/( MIIS€U TorzT\hl JA YIEN€€ l<*HvtoltJ TuphK^L6 tmrrn thUtw /HA^J ftkN,,.

flIELIKUVISTAKN,

EKtKoru}T r s€T : tiw Ä *xnu uA VARHfuN oN TAPAHTUNU( PoLrrTfiNg^r lluRHA. kRvoeT€TTU pouT( rK*N,,.

Nyr'

. se u stuu1

SftANf! - -t

.!,?$.-;fr'<

z\ '-r,

fVOSTA

-yll|/eN -TlDÅ t4tr1A:li .MUTTA st\NovkT errÄ rrri(Å TULLA

HIRU.ITIAVi'' ttlttruA,TuoSsy3

ireini imnirtti

ilÅilivÅirr

ÅAIPIO^J RUUMISTA,,, HUTTA Hfiiiueu A/KA r PkhR€tLLA

H\YEMAI JOTTAI KUOLLUTTA MESTA,

To?srhshrToo KtLLoo , TULLöokg lltITzE Tro 'Tiora RhTpoo,,tvtk€ KErd[' ntesrii. tHh suuu etssÄ, Toiirrit' Y11sÄ'ii Bsoo'.' 'rcnve su$ yuAN,, q,pL€ Jfr hurst H(VtN TIALLA l/A^.i^Job tt/oErflt ,LLA ETT|, ?E/,SITE ----Jo ftusr VttK1LA,,

. MrTi.s

ouuvi*#ne' 73s,r t4vti Mn

T/iMÄ _-NYr

foD€LLA IHMeA-usrA' , M€NoN Nw TisTÅ HhASTftTT€L€MhhN

0tl HURHATTU. t4UK.HAN Åt<al LAtpto oN HUUTTINUT

rciirr/r* -'

K-orats€tcst r<Ät<sirst.. Erlvrcnrc . Luobtssk oN ÅRs,srsseer<untA tJIKA Huu7711t KAIKEN /<ARSMSI ,KAIK€N F.UOUEEN

rrrÅ

711P1ö

KurcPre,r'ttTÄ NYr,,.

fruuTtxttvt trA

.,.,

Tots r*rtHruNUT? uo tt sers lHMeeHPt^,

MUKH/IT<IHMÄN I,MUTXÅÅ. KAUKo KURPTM, JAHA KAUKO

ilrÅ gttÄ

'tfuÄ

SnÄ Laerrco,nu'rra,,',,Ee1lu taltuil

EI OL€KA{N MIEH€N RUUI4IS NAN JUURcN SUUKI A/ iiÄnsn

AHOTTOtlftN /SSoo ,, KAR'€E lroasururÄCse€ , eeui reeuepb

TÅN.N€

VALTAISAN,,

PeRÅssÄ,

tuneeutsrÄ ,\L€TT€ko ENN€tr röknÅppor

Ltttta

VhsThhVAAN s€€Ruft t t^t?

Et1t4E TjD€LTAKAAN ,rÄ!1Äi. Ou ENSIN14AINEN PlERKITTAVA YÅKg sTY sse e<u M tJ ur ru tt H e

TtsrÅ

teoiirft ruE

SEERUHISTAZ

5€€KUM|$7A . l<OLHhNNeN ilUSThNhhnON 'rluRHA HtuuA ,s/^JÄrusÄ AlKAl./A r 3oo vuoTTA strT'N t HnewfÄ,NqT oN lHt'tET€L|t Jo KtKoLLteLo?LA sAnAA s€€Runte'. Nrr^J KAUÅ^J ,Htpse) rfÅlttÄ'

1,,

fnÄs

HUIT^ EPIH€

rifrn

weÅ' neoÅ'.

KÄRSANATnUK(6sSA ?hLJASTUN€E

.EHWN ntsrÅ

hft

2rt K!s?t4'/s. /

sri

!!:?tHP!, .lo4:!nr!,A ,, rluRHtA , , sett^tN€N stLci rÅni tmtsetvisrt oN.N,ft oN tHt46T€LTq 6pp6€KSt

kAoÄ,'J srtii

,wqr NurÅ ALKI.^ oiennt Te re rustssi

7 Torrarn rteoÄnne. olZil Lvrettul )h. HuuTKlN O\AT

LUKE N€€T

J6.yKK.r0N,T6 KRöR]

VASTKII/ASTA,.,.

,,, JA OLIHA N S€ AIKA HAUSK.AN ner[,Ä LArP/oN hystoT suu?MÄr<ör,veu se KuuHts ,qih,sii stts, 'H€H MrErigrvÄ , kosKArA oN hnNNUT H€H HeH j HuftA 'lA:iÅ vnttt ' Hiiuet söurRl/srÄ^J ?ff NllN 7OD157AA S€^J ,'KUINKA (MMLLIS€N KKroN KÅilssA oL€MM€ 1€TouA ASE?LLA Tavl'16', ps11lslS5{ TEHTI|N, frnPunh' , Hettl€. er nf'ti\tt J0LLA I4URHA 1T^ ?vttÅi4,e t o>€s./ s st a otevai,s Ån Å'v Ai,ttÅ u Ärst srv sscerun SAAThlsllN LhtPtö,Jo1{^ Luloil-c| LArPlorJ t4fttN6 Jh ARV,STUS

'AMPU)AN Otil SewÄSn rÅ'VWt'tVr

N^UK7'(T^|/AILSt .,.

Th?hHTUh .

bELLh, yAARAILIS€N RIkoLLIs. 31 trav(rrrru$tuS

S€ppö ,.rii,Ått'Å -TURKU

Ktt/t;€p?o

AEo. L-.

llot

r,,sxn ,ON stttti( YerttÅ. rqt&€N4(nöss4 niLna. r;nrnn,'tu LA{rrcN uÅlrtÅ'

Joi,

m,xt

';,iif ri#:fi ,r''o\ffiv^^^t ^:

peLko

pelko haaste

.JCRIA''{ JCI.jNT

MIII]/\IINNA 2O7BO KAARNiA

/# , n6r fi'{ ,q {

(tf