Arviointikertomus2015 netti

VAASAN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

SISÄLLYSLUETTELO

1.

Puheenjohtajan katsaus ja tarkastuslautakunnan arvio tulevasta kehityksestä

3

2.

Tarkastuslautakunta, tilintarkastaja ja tarkastusyksikkö – toiminnan suunnittelu ja toimintatavat

4

3.

Vaasan kaupungin strategia ja tavoitteiden arviointi 3.1. Strategia ja talousarvio 3.2. Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteuma 2014

7 7 7

4.

Kuntalainen palveluiden keskiössä 4.1. Taustaa ja vuoden 2014 tavoitteet 4.2. Asiakkaan osallisuus ja autonomian edistäminen 4.3. Peruspalveluiden hyvä saatavuus 4.4. Kulttuuri ja vapaa-ajantilaisuudet, osallistujamäärän kehittyminen 4.5. Toimiva joukkoliikenne

11 11 11 13 17 18

5.

Vaasan kuntakonserni – johtaminen ja tulokset 5.1. Konsernijohtaminen 5.2. Konsernitavoitteiden toteutuminen vuonna 2014

21 21 23

6.

Kokonaisrahoituksen tasapaino, talouden tasapainotuksen toteutuminen sekä taloussuunnitelman ja talouden tasapainottamiseksi laaditun toimenpideohjelman riittävyys 6.1. Tulos, vuosikate, tulot ja menot 6.2. Kokonaisrahoituksen tasapaino

27 27 28

7.

Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskienhallinta

33

8.

Arviointikertomusten käsittely ja vaikuttavuus

35

Arviointikertomuksessa on käytetty seuraavia symboleja kuvaamaan suoritettua arviointia: Asia/ tavoite on edistynyt hyvin ja/ tai siitä on positiivisia vaikutuksia Asia/ tavoite ei ole edistynyt ja/ tai siitä on negatiivisia vaikutuksia Asiaa voidaan kehittää/ tavoitteen saavuttamista voidaan edistää

Kansikuva | Pärmbild: A-B Pada Layout: Jouko Keto | Vaasan kaupunki | Graafiset palvelut 2015

1. PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Tarkastuslautakunnan työ on merkittävää. Tarkastuslautakunnan arviointi on kasvanut osaksi valtuustotyötä useiden vuosien pitkäjänteisen työn tuloksena. Tarkastuslautakunnan asema ja työ on saanut myös vahvemman oikeutuksen uudessa, vuoden 2015 keväällä hyväksytyssä kuntalaissa.

Uuden kuntalain mukaan tarkastuslautakunta muun muassa arvioi valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista koko kuntakonsernissa, talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä. Lisäksi tarkastuslautakunta tulee jatkossa valvomaan sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuksien noudattamista.

kuntalaista palveleviksi. Ongelmia kuitenkin on. Vaikka kertomuksessa tarkasteltujen sosiaali- ja terveyspalveluiden määräaikojen raportoidaan toteutuneen, eivät ne lähemmässä tarkastelussa kuitenkaan osoittautuneet toteutuneen täysin lain mukaisina. Samoin lautakunta katsoi, että esimerkiksi asiakastyytyväisyyttä voidaan mitata myös muualla kuin sosiaali- ja terveystoimessa ja kulttuuripalveluiden kävijämäärät eivät ole kehittyneet valtuuston tavoitteiden mukaisesti.

Tarkastuslautakunta kokee vuoden 2014 tilinpäätöksen ja uuden kuntalain perusteella tarpeelliseksi sen, että se antaa ulkoisen arvioinnin näkökulmasta arvionsa kaupungin tulevasta kehityksestä. Tässä kertomuksessa esitettyjen arviointitulosten ja kaupungin taloussuunnitelman perusteella tarkastuslautakunnan on esitettävä, että vuosien 2015-2018 keskeisimmäksi tehtäväksi tullee muodostumaan riittävän talouden tasapainotussuunnitelman laatiminen. Vuoden 2014 reilusti alijäämäisenä toteutuneen tilinpäätöksen jäljiltä tulee taloussuunnitelmakaudella tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan suunnitelmassa tarkasteltavaksi kaksi keskeistä seikkaa. Kuinka peruspalveluita tullaan kehittämään suhteessa talouden tasapainottamistarpeeseen ja kuinka investoinnit tulevat vaikuttamaan palvelutarpeen arvioimiseen. Tarkastuslautakunta toteaa, että toteutuessaan taloussuunnitelmassa esitetyt investoinnit tulevat sekä lisäämään kaupungin lainataakkaa merkittävästi että vaikuttamaan tulokseen sekä kasvaneina suorina lainanhoitokuluina että aikaisempaa suurempina vielä nykytilanteessa huomioimattomina poistoina. Vuosien 2013-2015 talousarvioista ja -suunnitelmista puuttuneet poistot ovat heikentäneet ja heikentävät kaupungin tulosta vuoden 2015 loppuun mennessä varovaisesti arvioiden noin 14 M€. Tämä tulee lopulta vaikuttamaan esimerkiksi siihen, kuinka paljon kaupungin oman toiminnan kulut voivat olla, jotta kaupungin lopullinen vuosikate saadaan kattamaan viime vuosina kasvanut investointitaso.

Kaupunkimme uuden strategian toteuttamisessa on nyt takana ensimmäinen vuosi. Strategian toteutumisen raportoinnin osalta toivon kehittymistä, sillä strategian arviointi osoittautui todella haasteelliseksi ja siksi kokonaisarviota valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteumasta ja strategian suunnasta ei ole tässä kertomuksessa annettu.

Tarkastuslautakunnan arvion mukaan vuoden 2014 toimenpiteistä toteutui täysin noin 18 % ja mittareista noin 30 %.

Väestönkasvua koskeva 1 %:n kasvutavoite saavutettiin vuoden 2014 aikana.

Vuosi 2014 on ollut haasteellinen. Valtuusto on joutunut vuoden lopulla uuden eteen, kun kaupungin kassaan kertynyt ylijäämä on loppu ja tulevat vuodet näyttävät taloudellisesti haasteellisilta. Vuoden 2014 tulosta rasittaa erityisesti sekä erikoissairaanhoidon kasvaneet kulut että taloussuunnitelmavuosien haparointi poistotason määrittämisessä. Koska kaupungin talous on ylittämässä niin sanotussa kriisikuntatarkastelussa vertailukaupunkien tason, on tässä kertomuksessa aikaisempia kertomuksia laajempi kaupungin taloutta käsittelevä osa. Siihen ja sen suosituksiin on lukijoiden syytä paneutua erityisellä hartaudella.

Valtuuston päätösten toimeenpanon kannalta pidän hyvänä sitä, että kaupungin sisäistä valvontaa on kyetty viime vuosina kehittämään ja raportointi asiasta on sekä edistynyt että aikaisempaa tarkempaa. Tästä on hyvä jatkaa. Joukkoliikenne on yksi kasvavan kaupunkimme ydinkysymyksistä.

Joukkoliikennettä on kyetty kehittämään suunnitelmallisesti useiden vuosien ajan ja se on saavuttanut hyvän tason, mutta onko se riittävän houkutteleva? Uusien asuinalueiden ilmestyessä kaupunkikuvaan toivon, että valtuustotason tavoitteilla kyetään ohjaamaan myös joukkoliikenteen kehittämistä. Päätöksiä joukkoliikenteen osalta on ollut useita ja valtuusto on ottanut asian hoitaakseen, mutta talousarviossa myönnetyt määrärahat ja tavoitteet eivät kuitenkaan kohtaa toisiaan.

Talouden tasapainotuksen lisäksi tulevaisuuden menestystekijöinä tarkastuslautakunta näkee konsernijohtamisen kehittämisen ja valtuuston talousarviossaan hyväksymien tavoitteiden mukaisen toiminnan kehittämisen. Molemmat edellä mainituista seikoista ovat sidoksissa valtuuston hyväksymään strategiaan. Koska uudessa kuntalaissa sekä lisätään poliittisen johtamisen painoarvoa että ajanmukaistetaan suoran demokratian keinoja, tulee valtuustolle tuotavan strategiaraportoinnin kattaa koko kaupunkikonserni ja raportoinnin tulee olla riittävää. Näin valtuutetut voivat tahoillaan vaikuttaa siihen, että kuntalaisilla on ajanmukaista tietoa käytössään siitä, mitä kunta tavoittelee ja millä keinoin.

Kuntalaisen palveluiden kehittäminen vaatii jatkuvaa huomiota. Olemme tarkastelussamme havainneet, että esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakastyytyväisyys on hyvällä tasolla odotusajoista huolimatta ja kaupungin järjestelmiä kyetään kohdentamaan yhä enenevissä määrin

Heimo Hokkanen tarkastuslautakunnan puheenjohtaja

3

TARKASTUSLAUTAKUNTA, TILINTARKASTAJA JA TARKASTUSYKSIKKÖ – TOIMINNAN SUUNNITTELU JA TOIMINTATAVAT

2. TARKASTUSLAUTAKUNTA, TILINTARKASTAJA JA TARKASTUSYKSIKKÖ – TOIMINNAN SUUNNITTELU JA TOIMINTATAVAT Vaasan kaupungin tarkastuslautakuntaan kuuluu 10 varsinaista jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Tarkastuslautakunnan kokoa on kasvatettu yhdeksästä jäsenestä kymmeneen kaupunginvaltuuston päätöksellä (Kv 25.3.2013 § 63) valtuustokauden 2013-2016 kestäväksi määräajaksi. Vaasan kaupungin ja Vähäkyrön kunnan yhdistymissopimuksen mukaisesti tarkastuslautakunnassa on vähintään kaksi (2) jäsentä Vähänkyrön alueelta (*).

Tarkastuslautakunta antaa kuntalain mukaisesti valtuustolle vuosittain arviointikertomuksen siitä, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunta voi arvioida myös toiminnan, toimintatapojen ja palvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaisuutta. Vaasan kaupungin tarkastussäännön mukaan tarkastuslautakunta voi arviointikertomuksen lisäksi antaa kaupunginvaltuustolle muitakin selvityksiä ja raportteja.

Kuva: Mikko Lehtimäki Kuva: Jaakko J Salo

4

Kuva 1. Vaasan kaupungin tarkastuslautakunnan ja Uumajan kaupungin edustajien yhteiskokous 20.11.2014, Folkets Hus, Uumaja, Ruotsi.

Valtuuston toimikautta 2013–2016 vastaava tarkastuslautakunta :

Varsinaiset jäsenet Heimo Hokkanen, pj.

Daniel Lahti, varapj.

Maarit Vesapuisto* Sture Erickson Maria Storgård Aimo Pukkila Johanna Välimaa* Lauri Karppi Taina Inkeri Lehto Risto Kukko*

Varajäsenet Ari Mäkelä Kari Raade Hannah Kekäle Mathias Skytte Ulla Kukkonen Virva Hirvi-Nevala Mataleena Kalliokoski Markus Kytöharju Salim Zeidan Pentti Paloniemi

Vaasan kaupunki ja Vähäkyrön kunta liittyivät yhteen toimintavuoden 2013 alussa. Tämän perusteella toimintavuodesta 2013 muodostui mielenkiintoinen kokonaisuus.

Keväällä 2013 toimi kaupungissamme yhteensä kolme tarkastuslautakuntaa kahden (Vaasa ja Vähäkyrö) vastatessa vuoden 2012 arvioinnista ja uuden, kuntaliitoksessa yhdistetyn, lautakunnan suunnitellessa vuoden 2013 toiminnan arviointia. Tarkastuslautakunnan alaisen tarkastustoiminnan tavoitteiden toteuma ja tarkastustoimen vuoden 2013 toimintakertomus on esitetty kaupungin tilinpäätöksessä.

Tarkastuslautakunnan työskentely perustuu vuosittain hyväksyttävälle toimintasuunnitelmalle. Tarkastuslautakunta on vuoden 2014 toimintaa suunnitellessaan jatkanut valtuustokauden 2009-2012 aikana hyväksi koettua tapaa asettaa arvioinnin painopisteeksi kaupungin strategiset tavoitteet ja niiden toteuttamisen edellytyksenä olevat käytännön toiminnat eli prosessit. Vaasan kaupungin talousarviossa vuodelle 2014 on esitetty kaupungin strategiset ja samalla valtuustoon nähden sitovat tavoitteet. Strategisista tavoitteista on vuonna 2014 valittu tarkasteltaviksi ne, joita tarkastuslautakunta pitää tulevaisuuden kannalta tärkeinä kuten asiakkaan osallisuus ja peruspalveluiden hyvä saatavuus tai ne, joita vuosien 2009-2012 tarkastuslautakunnat eivät ole jälkiarvioinnissa vielä tarkastelleet kuten toimiva joukkoliikenne. Konsernijohtaminen ja -ohjaus on valittu arviointikohteeksi vuoden 2013 jälkeen myös vuonna 2014 sen johdosta, että vuonna 2015 voimaan astu-

va kuntalaki painottaa vahvasti kuntakonsernin merkitystä kunnallisten palveluiden tuottajana. Lisäksi kaupungissa on toimintavuoden 2013 aikana hyväksytty uusi strategia, joka sisältää useita koko kaupunkikonsernia koskevia tavoitteita ja kuntalaisille tehtyjä palvelulupauksia. Konsernijohtaminen ja -ohjaus on katsottu myös sellaiseksi riskiksi, joka voi tulevaisuudessa joko edistää tai estää uuden strategian toteutumisen. Tarkastuslautakunnan tavoitteena on, että näin tehty arviointi tuottaa lisäarvoa kaupungin päätöksentekoon.

Arviointia tehdessään tarkastuslautakunta käyttää hyväkseen vertailutietoja muista kaupungeista, kaupungin omissa järjestelmissä olevaa tietoa, haastatteluja ja kuulemisia, arviointikertomusten johdosta annettuja vastauksia ja tehtyjä päätöksiä sekä lautakuntaa varten erikseen koottua ja laadittua materiaalia. Tarkastuslautakunnan on myös seurattava aikaansa ja kyettävä uudistamaan toimintaansa.

Vuoden 2014 aikana on aloitettu yhteistyö Uumajan kaupungin (Ruotsi) edustajien kanssa konserniarvioinnin kehittämiseksi. Tämä johtuu siitä, että Vaasalla ja Uumajalla on yhteisiä yhtiöitä. Vuonna 2012 perustettu laivaliikennettä harjoittava yhtiö NLC Ferry Oy Ab (Wasaline) sekä vuoden 2015 alussa toimintansa aloittanut satama -yhtiö Kvarken Ports Ltd. Työ on vasta alussa, mutta yhteistyö on jo sen alkumetreillä osoittautunut erittäin hyödylliseksi. Tarkastuslautakunta on myös osallistunut Vaasan kaupungin kotija laitoshoidon laaduntunnustuksen uusinta-auditointiin 27.5.2014. Tarkastuslautakunnan kuulemis- ja arviointivaiheen työ on vuorovaikutteista. Tässä arviointikertomuksessa esitetyt havainnot eivät ole olleet erillisellä lausuntokierroksella ennen julkaisemistaan. Arviointityössä tarkastuslautakuntaa avustaa tarkastusyksikkö.

Vaasan kaupunginvaltuusto päätti kuntalain uudistuksen (muut. 15.6.2012/325) perusteella syksyllä 2012, että Vaasan kaupungin lakisääteisten tilintarkastuspalveluiden sopimuskausi on vuodesta 2013 alkaen kolme vuotta ja jatko-optio 1-2 vuotta. Valmistelun perusteella kaupunginvaltuusto valitsi 18.2.2013 § 30 vuosien 2013-2015 toimintaa vastaavaksi ajaksi kaupungin tilintarkastajaksi BDO Audiator Oy:n.

5

VAASAN KAUPUNGIN STRATEGIA JA TAVOITTEIDEN ARVIOINTI

Kuva: A-B Pada

6

3. VAASAN KAUPUNGIN STRATEGIA JA TAVOITTEIDEN ARVIOINTI käsittelemässä strategian toteutumisen väliraportoinnissa. Väliraportointi sisältää useita tavoitteita, joissa yksi tai useampi mittari esitetään poistettavaksi epätarkoituksenmukaisena tai mittarin tietoja ei löydy. Tarkastuslautakunta pitää erittäin puutteellisena sitä, että kaupunginvaltuustolle tuodussa strategian toteutumisen väliraportoinnissa ei ole esitetty arvioita vuodelle asetettujen toimenpiteiden tilanteesta, tuloksista tai edes siitä, ovatko määrätyt toimenpiteet käynnistyneet.

3.1. Strategia ja talousarvio Vaasan kaupungin toimintavuotta 2014 on ohjattu kaupunginvaltuuston 10.6.2013 hyväksymällä strategialla. Vuosi 2014 oli vuonna 2013 hyväksytyn strategian ensimmäinen vuosi. Strategian visio on ”Pohjolan energiapääkaupunki – virtaa hyvään elämään”. Vuoden 2014 talousarviossa ja vuosien 2015-2016 taloussuunnitelmassa on kaupungin strategiasta johdettu kolme osa-aluetta, jotka ovat vetovoimaisuus, hyvinvointi ja tasapaino. Yhteensä nämä osaalueet koostuvat kahdestatoista valtuustoon nähden sitovasta tavoitteesta, joiden toteutuminen tulisi todentaa asetettujen mittareiden ja toimenpiteiden toteutumisen avulla. Uuden, vuodesta 2014 voimassa olleen strategian lähestymistapa, rakenne sekä tavoiteasetanta eroavat vuosina 2006-2010 ja 2011-2013 voimassa olleista strategioista.

Vuoden 2014 tulosten raportoinnin osalta tilanne on tilinpäätöksessä väliraportoinnin kaltainen. Useista mittareista puuttuu vertailuarvo tai ylipäätään vuoden 2014 tulokset. Toimenpiteiden toteutumisen osalta tilanne on vieläkin heikompi. Toimenpiteet eivät ensinnäkään tue mittareilla osoitettavien arvojen kehittymistä. Lisäksi toimenpiteiden raportointi on niin yleisellä tasolla, että se ylipäätään kertoisi mitään vuoden aikana tehdystä työstä. Keskeistä uudessa strategiassa on kuitenkin se, että se toteutuu toimenpiteiden toteuttamisen ja niissä onnistumisen kautta.

Mittareiden on tarkoitus osoittaa toimenpiteiden avulla saavutettu taso ja muutoksen suunta.

Tarkastuslautakunta on arvioinut aikaisempia vuosina 2006-2010 ja 2011-2013 voimassa olleita strategioita arviointikertomuksissaan vuosilta 2009 ja 2013. Lautakunta on todennut molemmissa arvioinneissaan, että strategisessa kehitystyössä on kaupungissa edetty, mutta myös, että strategisia tavoitteita ei ole kyetty täysimääräisesti viemään hallintokuntien vuosittaisiin tavoitteisiin ja sitä kautta käytännön toimintaan. Vuosien 2006-2013 aikana on onnistuttu hyvin kansainvälistymistä ja kaupungin yleisiä kehitysedellytysten turvaamista koskevien tavoitteiden saavuttamisessa. Kaupunkiorganisaation oman toiminnan ja organisaation tavoitteiden toimeenpanossa, raportoinnissa ja saavuttamisessa on ollut eniten kehitettävää.

3.2. Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteuma 2014 Vaasan kaupungin talousarviossa 2014 on päätetty, että valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutumista tulee mitata yhteensä 40 mittarilla. Tavoitteille on asetettu 49 erikseen määrättyä, toimintavuoden aikana tehtävää toimenpidettä. Uuden strategian keskeisimpänä toteutumisen onnistumista mittaavana seikkana on kuvassa 2 esitetyt keskeiset mittarit, jotka löytyvät lähes sellaisenaan myös valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutumista todentavien 40 mittarin joukosta. Vaasan kaupungin tilinpäätöksessä ei ole erikseen käsitelty kuvan 2 mukaisia mittareita tai tehty niiden perusteella riittävää analyysiä vuoden 2014 tilanteesta.

Lautakunta on arvioinut erittäin laajasti nykyistä, vuonna 2014 voimassa ollutta strategian valmistelua arviointikertomuksessaan vuodelta 2013. Lautakunta totesi, että strategian valmistelussa oli onnistuttu aikaisempaa paremmin osallistamaan eri kaupungin toiminnoissa mukana olevia tahoja. Erityistä oli myös se, että edellisiin vuosiin verrattuna kaupunkimme valtuutetut olivat aikaisempaa voimakkaammin mukana strategian valmistelutyössä. Tämä näkyi vuoden 2014 osalta erityisesti siinä, että kaupunginvaltuusto oli erittäin yhtenäinen hyväksyessään muun muassa tavoitteita ja toimenpiteitä vuodelle 2014.

Kuva 2: Vaasan kaupungin vuonna 2013 hyväksymän strategian tiivistetyt mittarit.

Lähde: Vaasan kaupungin strategia 2013 (Kv 17.6.2013 § 97)

Tarkastuslautakunta kiinnitti vuoden 2013 toimintaa käsitelleessä arviointikertomuksessa huomiota asetettuihin mittareihin ja niiden informaatioarvoon sekä siihen, että strategiassa ja samalla talousarviossa 2014 näkyvät toimenpiteet eivät sellaisenaan ole riittävän yksityiskohtaisia kertoakseen mitään eri tavoitteille asetettujen toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Vuoden 2014 aikana edellä mainitut seikat ovat näkyneet jo kaupunginvaltuuston 6.10.2014

7

Vetovoimaisuus

Kuva 3.1: Vetovoimaisuuden toimenpiteiden toteutuminen, toimenpiteitä yhteensä 26.

1. toteutunut, 2. osittain toteutunut, 3. ei toteutunut, 4. ei voi arvioida

Kuva 3.2: Vetovoimaisuuden mittareiden toteutuminen, mittareita yhteensä 17.

1. toteutunut, 2. ei toteutunut, 3. ei voi arvioida

Hyvinvointi

Kuva 4.1: Hyvinvoinnin toimenpiteiden toteutumien, toimenpiteitä yhteensä 12.

Tilinpäätöksessä jätetty merkitsemättä yksi toimenpide.

1. toteutunut, 2. osittain toteutunut, 3. ei toteutunut, 4. ei voi arvioida

Vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan Vaasalaiset kokevat hyvinvointinsa varsin hyväksi, mutta kaupunkien vertailutilanteesta ei ole tietoa. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen Alueellisen terveyden ja hyvinvointitutkimuksen mukaan onnellisuuden kokeminen on ollut korkeinta Porissa vuonna 2013. Porissa 54,3 % asukkaista on kokenut itsensä onnelliseksi suurimman osan aikaa 4 viimeisen viikon aikana. Koko Suomen vertailuluku vuonna 2013 oli 49,6 %, kun se Vaasassa oli vuonna 2012 vielä 48,7 %. Vuosina 2012-2013 on koettu onnellisuus ollut Vaasaa korkeampi kymmenessä tutkimukseen osallistuneessa kaupungissa.

Vaasan väkiluku on kasvanut vuonna 2014 tavoitellun 1%:n.

Tilastokeskuksen mukaan Vaasan väkiluku on kasvanut 644 asukkaalla vuoden 2013 tasosta (vuosi 2013: 66 321 asukasta). Vaasan työllisyysaste oli tilinpäätöksen mukaan 72 % vuonna 2013 ja tilastokeskuksen ilmoittaman vuoden 2014 väkiluvun perusteella kaupungilla oli lainaa 3 179 €/as. Kuntien tilinpäätösarvioiden mukaan kunnilla on vuoden 2014 lopulla lainaa keskimäärin 2 733 €/asukas ja Vaasan vertailukunnilla jo 2 904 €/asukas. Verokertymästä ei ole tarkasteluhetkellä vuoden 2014 tietoa. Tarkastuslautakunta toteaa, että viidestä strategian keskeisestä mittarista väestönkasvu on ainoa, joka ollut vuoden 2014 lopulla valtuuston viitoittamalla tiellä. Muiden mittareiden osalta saavutettava taso ei ole toteutunut tai siitä ei ole vuoden 2014 tietoa.

Toimenpiteiden ja mittareiden toteumaraportointi kohdistuu tilinpäätöksessä strategiakauden ensimmäiseen vuoteen. Tarkastuslautakunnan tekemien havaintojen mukaan raportointi on uuden strategian osalta monin paikoin puutteellista, varsinkin toimenpiteiden osalta. Raportoinnin puutteellisuus näkyy kuvissa 3.1-5.2 ”ei voi arvioida” -palkin suurina lukuina. Erityisen paljon toimenpiteiden raportoinnin puutetta on havaittavissa vetovoimaisuutta ja talouden tasapainoa koskevissa strategisissa osa-alueissa. Tarkastuslautakunnan mukaan merkittävin yksittäinen raportoimatta jäänyt tavoite on talouden tasapainon osa-alueeseen sisältyvä ”Järkevä ja tehokas omaisuuden hallinta”, josta esimerkiksi toimenpide ”investointien priorisointi” on jäänyt merkitsemättä tilinpäätöskirjaan ja vain yhden toimenpiteen osalta on alkeellinen merkintä. Kuten kuvista voidaan havaita, on hyvinvoinnin osa-alueella onnistuttu parhaiten ainakin osittain toteuttamaan valtuuston asettamia toimenpiteitä. Mittareiden osoittamien tulosten perusteella kaikki osa-alueet olisivat samassa, hieman keskivertoa heikommassa tilanteessa. Kaikkien mittareiden tavoitearvoista toteutui vuonna 2014 noin 30 %. Tarkastuslautakunta toteaa tarkastelunsa perusteella, että tulokset ovat vain suuntaa antavia. Edellä mainituista syistä johtuen tarkastuslautakunta ei voi tässä arviointikertomuksessa antaa kokonaisarviota valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteumasta ja strategian suunnasta vuoden 2014 osalta.

Tarkastuslautakunnan havaintojen perusteella kokonaisarvioon tarvitaan nykyisellä järjestelmällä usean vuoden tieto ja raportoinnin kehittämistoimenpiteitä.

Kuvissa 3.1-5.2 on esitetty tarkastuslautakunnan tekemä yhteenveto toimenpiteiden ja mittareiden toteutumisesta vuodelta 2014 strategian osa-alueiden mukaan. Toteutumisen arviointi perustuu kaupunginhallituksen tilinpäätösraportointiin vuodelta 2014 sekä vuoden aikana tehtyyn väliraportointiin.

Kuva 4.2: Hyvinvoinnin mittareiden toteutuminen, mittareita yhteensä 15.

Tilinpäätöksessä jätetty merkitsemättä yksi mittari.

1. toteutunut, 2. ei toteutunut, 3. ei voi arvioida

8

Talouden tasapaino

Kuva 5.1: Talouden tasapainon toimenpiteiden toteutuminen, toimenpiteitä yhteensä 11.

Tilinpäätöksessä jätetty merkitsemättä kaksi toimenpidettä.

1. toteutunut, 2. osittain toteutunut, 3. ei toteutunut, 4. ei voi arvioida

Kuva 5.2: Talouden tasapainon mittareiden toteutuminen, mittareita yhteensä 8.

1. toteutunut, 2. ei toteutunut, 3. ei voi arvioida

Toimenpiteistä toteutui vuonna 2014 noin 18,4 %.

Mittareista toteutui vuonna 2014 noin 30,0 %. Väestönkasvua koskevan keskeisen mittarin 1 %:n kasvutavoite saavutettiin.

Toimenpiteistä toteutui osittain vuonna 2014 noin 32,7 %.

Toimenpiteistä jäi toteutumatta vuonna 2014 noin 6,1 %.

Mittareista jäi toteutumatta vuonna 2014 noin 17,5 %. Keskeisistä mittareista koetun onnellisuuden, työllisyyden ja velan määrän kehityksen tavoitearvot jäivät saavuttamatta.

Kaupunginvaltuustolle tuotu strategian toteumaraportointi, erityisesti vuoden 2014 toimenpiteiden osalta, ei ole riittävää tulosten todentamiseksi. Tarkastuslautakunta ei voi antaa kokonaisarviota valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteumasta vuodelta 2014.

Toimenpiteiden toteutumista vuodelta 2014 ei voi arvioida noin 42,9 %:n kohdalla.

Mittareiden toteutumista vuodelta 2014 ei voi arvioida noin 52,5 %:n kohdalla.

Tarkastuslautakunta suosittaa edelleen, että jatkossa tulee tarkastella kriittisesti sitä, millaisia strategiassa määritellyt toimenpiteet ovat ja millaisia ne voivat olla, jotta ne olisivat riittävän konkreettisia. Mittareiden osalta tulee tarkastella sitä, mittaavatko ne tosiasiallisesti niille määritettyjen toimenpiteiden tuloksia ja voidaanko mittareilla kuvattaviin arvoihin vaikuttaa kaupungin omin toimenpitein.

Strategiassa ja talousarviossa hyväksyttyjen toimenpiteiden ja mittareiden raportointia tulee kehittää. Tulee tarkastella sitä, mitä on päätetty ja mihin kysymyksiin raportoinnissa tulee vastata.

9

KUNTALAINEN PALVELUIDEN KESKIÖSSÄ

Kuva: Gunnar Backman

10

4. KUNTALAINEN PALVELUIDEN KESKIÖSSÄ sa tietojärjestelmien ja sähköisten palveluiden kehittäminen sekä osallistava demokratia ja sen edellyttämien toimenpiteiden edistäminen.

4.1. Taustaa ja vuoden 2014 tavoitteet Vaasan kaupungin strategiassa on painotettu vahvasti kuntalaisille tuottavien palveluiden kehittämistä sekä yleisten elinolosuhteiden parantamista. Elinolosuhteiden kehittämisessä korostuu kuntalaisten lisäksi myös alueella toimivien elinkeinoelämän sekä kolmannen sektorin edustajien toimintaympäristön ja –mahdollisuuksien parantaminen. Tältä osin Vaasan kaupunki on ottanut hyvin huomioon vuoden 2014 aikana valmistellun uuden kuntalain. Keväällä 2015 hyväksytyssä kuntalaissa määritellään muun muassa, että kuntastrategiassa tulisi huomioida sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen että elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen.

Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan sähköisten palveluiden kehittämisessä on joiltain osin onnistuttu tuottamaan kuntalaista hyödyttäviä palveluita, kun taas tietojärjestelmien kehittäminen on kohdistunut enemmän kaupungin omien prosessien kehittämiseen ja niiden tuottaman tiedon hyödyntämiseen organisaatiossa. Osallistavan demokratian hankkeet ovat monelta osin olleet sidoksissa joko jo olemassa oleviin sähköisiin palautekanaviin tai muuten hyviksi todettuihin käytäntöihin. Monelta osin osallistavan demokratian hankkeissa on vielä vuonna 2014 ollut tarkastuslautakunnan mukaan kysymys siitä, tulevatko hallintolain edellyttämät asianosaisten kuulemistarpeet täytettyä. Tarkastuslautakunta toteaa, että tältä osin kaupungissa toimitaan lain edellyttämällä tavalla. Erityisesti vuoden 2014 aikana on panostettu sosiaali- ja terveystoimen eri palveluiden edellyttämiin toimiin sekä aluetoimikuntien kuntalaisia aktivoivaan toimintaan. Tarkastuslautakunta katsoo, että vuoden 2013 alussa voimaan astuneella Vaasa-Vähäkyrö kuntaliitoksella ja sen seurauksena muodostetun Vähäkyrön aluelautakunnan työllä on ollut merkittävä rooli kaupunkimme muidenkin vaikutusmahdollisuuksien kehittämisessä.

Tarkastuslautakunta on valinnut vuonna 2014 tarkasteltavakseen kuntalaisen näkökulman. Strategiasta on arviointisuunnitelmassa valittu tarkasteltavaksi peruspalveluiden kehittämistä koskevia tavoitteita sekä kulttuuritarjontaa koskevia yksittäisiä mittareita ja toimenpiteitä. Talousarviossa 2014 asetetuilla tavoitteilla pyritään kuntalaisille tuotettavia palveluita kehittämään muun muassa asiakkaan osallisuutta ja autonomiaa, peruspalveluiden hyvää saatavuutta sekä joukkoliikennettä edistämällä. Joukkoliikennettä arvioidaan myös tarkastuslautakunnan jälkiarviointisuunnitelman perusteella.

Tarkastuslautakunnan mukaan merkittävin vuonna 2014 tehty sähköisten palveluiden uudistaminen on kaupunginkirjaston verkkokirjaston kehittäminen, koska sen vaikutuspiirissä on ylivoimaisesti eniten kuntalaisia. Muita sähköisiä palveluita ovat olleet muun muassa kaupungin uusi tapahtumakalenteri ja Sinun Vaasasi -pehmogispalvelu maankäytön ja asuinympäristön kehittämiseen. Lisäksi toimintavuoden 2014 lopulla on hankittu lisenssi kuntalaisille sähköistä terveystarkastusta ja -valmennusta tuottavaan verkkopalveluun.

4.2. Asiakkaan osallisuus ja autonomian edistäminen Vaasan kaupungin talousarviossa vuodelle 2014 asetettiin useita toimenpiteitä, joilla pyritään kuntalaisten osallisuuden ja autonomian edistämiseen. Tällaisia olivat muun muas-

Kuva 6: Vaasan kaupunginkirjaston verkkokirjasto, kuvakaappaus palvelusivuilta.

11

Kuva: Gunnar Bäckman

Tarkastuslautakunnan havaintojen mukaan kuntalaisille suunnattuja sähköisten palveluiden toimenpiteitä on valtuuston asettamaan tavoitteeseen nähden vähän, eikä tarkastuslautakunnalla ole varmuutta siitä, olisivatko ko. toimenpiteet toteutuneet strategiasta ja talousarviotavoitteesta huolimatta. Vuonna 2014 tehdyillä paljon resursseja vaatineilla tietojärjestelmien kehittämistoimenpiteillä on välillinen arvo palveluiden kehittämisessä, ei niinkään suorayhteyttä kuntalaisen palveluiden tuottamiseen. Tällaisia ovat muun muassa kaupungin Exreport -raportointijärjestelmän (johdon tietojärjestelmä: talous ja henkilöstö), ekstranetin sekä internetin kehittäminen.

asetettua mittaria ovat jääneet tavoitteen toteutumisen kannalta merkityksettömiksi. Henkilöstöresursseja vaativien palvelutapahtuminen määrä on osoittautunut mahdottomaksi mitata. Hoito- ja palvelusuunnitelmien mittaaminen on katsottu tarpeettomaksi, koska ne tulee lain mukaan joka tapauksessa laatia. Tarkastuslautakunnalle on annettujen selvitysten perusteella vielä epäselvää se, kuinka monilta tahoilta ja sektoreilta hoito- ja palvelusuunnitelmia koskevat tiedot oli tarkoitus kerätä. Asiakas- ja potilastyytyväisyydestä ei tämän tavoitteen kannalta raportoida mitään sellaista, joka kertoisi siitä, kuinka nimenomaan asiakkaan autonomiaa ja osallisuutta on kyetty kehittämään. Tilinpäätösraportointi on sekä toimenpiteiden että mittareiden osalta hyvin puutteellinen. Toimenpiteiden raportointi tilinpäätöksessä ei vastaa tarkastuslautakunnan asiassa saamia selvityksiä. Asiakas- ja potilastyytyväisyys on mittarina myös peruspalveluiden hyvää saatavuutta koskevassa tavoitteessa.

Asiakkaan osallisuutta ja autonomian edistämistä koskevia mittareita valtuusto asetti strategian pohjalta kolme kappaletta. Vaikka tavoite on itsessään melko vaikeasti johdettavissa toimenpiteiksi, on sen mittarointi ollut vuoden 2014 osalta vielä paljon vaikeampaa. Kaikki kolme tavoitteelle

Tietojärjestelmien ja sähköisten palveluiden kehittäminen on edistynyt vuoden 2014 aikana. Palveluiden kehittäminen on kohdistunut sekä kokonaisiin järjestelmiin että yksittäisiin palveluiden osatekijöihin.

Osallistava demokratia on huomioitu valtuustoon nähden sitovaksi tavoitteeksi. Osallistavan demokratian kehittäminen on merkittävä osa uutta kuntalakia ja siksi on hyvä, että kehittämistoimenpiteet asiassa on aloitettu.

Toimenpiteiden ja mittareiden raportointi on tilinpäätöksessä sekä tietojärjestelmien kehittämisen että osallistavan demokratian osalta hyvin puutteellinen.

Sähköisten palveluiden kehittämisen tulee valtuustoon nähden sitovana tavoitteena sisältää myös muiden kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisprojektit. On hyvä tarkastella sitä, miltä osin palveluita kaupungissa kehitetään, tehdä asiassa kattava päätös ja toimia päätöksen mukaan.

Osallistava demokratian raportointi on kohdistunut vuoden 2014 aikana erityisryhmiin. Kehittämistyössä tulisi huolehtia siitä, että osallistavan demokratian toimenpiteiden kohteena ovat kaikki kuntalaiset.

Kuva: Gunnar Bäckman

12 12

lähinnä kosmeettiseksi, koska talouden reunaehdot ovat pakottaneet käyttötalouden säästöihin kaikilla hallinnonaloilla. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon kasvaneet kustannukset eivät ole antaneet kaupungille aitoa mahdollisuutta strategian mukaiseen resurssien uudelleenkohdennukseen eikä erikoissairaanhoidon runsas resursointi ole kaupungin strategian tavoitteena, päinvastoin. Yhtenä tavoitteena vuodelle 2014 on ollut ”säästövelvoitteet myös kuntayhtymille ja yhtiöille”.

4.3. Peruspalveluiden hyvä saatavuus Vuoden 2015 keväällä hyväksytyn uuden kuntalain yhtenä kulmakivenä on kuntalaisten palveluiden johtaminen strategian keinoin. Siksi tavoite, peruspalveluiden hyvä saatavuus, on tarkastuslautakunnan mukaan erittäin hyvä tavoite ja tarkoituksenmukainen koko kunnan palveluita tarkasteltaessa. Tarkastuslautakunta on vuoden 2014 osalta keskittynyt tarkastelussaan mittareiden osalta sosiaali- ja terveystoimen palveluihin, koska talousarviossa ja strategiassa on hyvin vähän merkkejä siitä, millä muilla aloilla koko tavoitetta kyettäisiin mittareiden valossa seuraamaan.

Tarkastuslautakunta toteaa kuitenkin, että talousarviotavoitteena ko. tavoite koskee kaikkia kaupungin peruspalveluita tuottavia tahoja, ei yksin sosiaali- ja terveystoimea.

Määräajoissa pysyminen on määritelty kaupungin talousarviossa sekä toimenpiteeksi että mittariksi. Tarkastuslautakunta tarkastelee toimenpiteen toteutumista mittareista käsin. Sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä seuraa annettujen selvitysten mukaan määräaikoja ja niissä pysymistä aktiivisesti. Seuranta perustuu manuaalisesti kerättävään tietoon. Vastaavia mittareita käytetään runsaasti hyväksi myös sosiaali- ja terveystoimen omassa toiminnan suunnittelussa ja niistä raportoidaan tilinpäätöksessä. Seuraavissa taulukoissa 1-3 on esitetty ne mittarit, joiden on muun muassa valtuustolle (väliraportointi 13.10.2014) ilmoitettu täyttävän säädösten rajat.

Peruspalveluita on vuoden 2014 aikana ollut tarkoitus kehittää organisaatiorakenteita madaltamalla, resursseja uudelleen kohdentamalla sekä pysymällä määräajoissa.

Tarkastuslautakunnan on tehtyjen raportointien perusteella hyvin vaikeaa todentaa se, kuinka paljon organisaatiorakenteita ollaan kyetty madaltamaan niin, että ne olisivat tarkasteluhetkellä vaikuttaneet strategiassa määriteltyjen keskeisimpien peruspalveluiden hyvään saatavuuteen.

Vaikka esimerkiksi kaupungin tukipalveluiden kehittäminen on ollut kaupungissamme tarpeellista, on se ollut tarkastuslautakunnan mielestä enemmän seurausta kaupungin heikentyneestä taloudesta ja tarpeesta organisaation uudistamiseen kuin kuntalaisten palveluiden parantamisesta. Toimenpiteenä resurssien uudelleenkohdennus on sekin jäänyt Paikka Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Järvenpää Kokkola Lohja Mikkeli Nurmijärvi Porvoo Pori Rovaniemi Salo Seinäjoki Vaasa

Perusterveydenhuollon hoitoon pääsystä on säädetty terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326) 51 §:ssä. Lain kohta koskee sekä perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa että suunterveydenhuoltoa. Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen keräämiä tietoja odotusajoista perusterveydenhuollossa ja suunterveydenhuollossa.

0 päivää % 1-3 päivää % 4-7 päivää % 8-14 päivää % 15-30 päivää % 31-90 päivää % 23,8 8,6 41,9 20,6 4,2 0,8 52,9 6,1 4,9 11,9 14,6 9,4 26,0 11,8 12,0 31,8 15,3 3,2 15,4 10,7 7,5 8,5 16,5 37,9 46,1 10,0 11,4 11,4 13,1 6,9 30,2 22,3 15,6 14,7 15,8 1,4 57,1 5,5 3,8 13,2 16,5 3,8 73,3 0,8 0,8 3,3 1,7 20,0 56,6 2,5 2,6 8,5 12,6 16,7 24,6 3,9 5,1 20,1 28,5 16,2 25,3 5,6 4,2 7,7 22,0 35,3 43,6 9,5 5,2 8,7 17,5 15,2 56,9 1,7 2,0 3,4 9,6 25,4 29,2 10,5 8,3 9,5 16,7 24,4

Yli 90 päivää % 0,0 0,2 0,1 3,5 1,1 0,0 0,0 0,0 0,6 1,4 0,0 0,2 1,0 1,6

Taulukko 1: Käyntien odotusajat perusterveydenhuollossa ajalla 1.1.-31.12.2014 (% / kaikki käynnit; eräät 40 001-100 000 asukkaan kunnat), tilastopäivämäärä 11.3.2015. Lähde: AvoHILMO, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos Paikka Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Järvenpää Kokkola Lohja Nurmijärvi Porvoo Pori Rovaniemi Salo Seinäjoki Vaasa

0 päivää % 71,9 43,0 11,7 27,3 24,7 42,1 38,9 11,0 26,5 44,7 33,2 44,3 61,9

1-3 päivää % 1,6 13,8 6,1 16,7 13,9 18,0 3,4 12,6 13,4 12,5 8,5 17,8 0,8

4-21 päivää % 22-90 päivää % 91-180 päivää % Yli 180 päivää % 3,1 23,4 0,0 0,0 16,8 25,9 0,2 0,0 17,0 49,8 15,1 0,2 24,4 31,3 0,1 0,0 21,9 38,8 0,8 0,0 23,5 14,4 2,1 0,4 12,3 41,1 4,3 0,0 17,5 54,7 4,2 0,0 22,3 35,3 2,6 0,0 20,4 22,2 0,1 0,0 12,4 42,4 3,4 0,0 16,4 20,1 1,5 0,0 2,8 7,9 19,7 6,8

Taulukko 2: Käyntien odotusajat suunterveydenhuollossa ajalla 1.1.-31.12.2014 (% / kaikki käynnit; eräät 40 000-100 000 asukkaan kunnat), tilastopäivämäärä 11.3.2015. Lähde: AvoHILMO, Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos

13

internet -sivuilla ei ole tarkastuslautakunnan keräämien tietojen mukaan riittävän yksityiskohtaista julkista selvitystä hoitotakuun toteutumisesta. Hammashuollon maininta siitä, että hammaslääkärin vastaanotolle pääsee eikiireellisissä tapauksissa 6 kuukauden sisällä (tilanne 24.9.2014) ja että hammaslääkäriin pääsee Vaasassa hoitotakuun rajoissa, ei tarkastuslautakunnan mukaan täytä terveydenhuoltolain henkeä. Maaliskuun 2015 lopussa edellä mainittu tieto on lisäksi yli 6 kuukautta vanhaa.

Terveydenhuoltolain 51 §:n mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä potilaan yhteydenotosta.

Lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa, mutta esimerkiksi suun terveydenhuollossa tämä edellä mainittu määräaika voidaan ylittää kolmella kuukaudella jos se voidaan perustellusta syystä tehdä potilaan terveydentilan vaarantumatta. Kuten taulukoista 1 ja 2 selviää, on Vaasassa kyetty täyttämään hoitotakuun velvoitteet hyvin, mutta valtuustolle väliraportissa raportoidun mukaisia ne eivät kuitenkaan ole. Erityisesti suunterveydenhuollossa on potilaita, jotka ovat joutuneet odottamaan hoitoa yli kolme kuukautta. Tämän lisäksi osa potilaista (218 kappaletta vuonna 2014) on suunterveydenhuollossa odottanut hoitoa yli lain määräämän kuuden kuukauden, joka on myös selvästi muita vertailukaupunkeja suurempi määrä. Muilta osin Vaasan luvut eivät merkittäviltä osin eroa vertailukaupungeista. Vuonna 2014 on Vaasan kaupungin avohoidon sairasvastaanotolla ollut lähes 150 000 käyntiä.

Toimeentulotuen hakemusten käsittelystä säädetään laissa toimeentulotuesta (1412/1997). Lain (§ 14 a) mukaan toimeentulotukiasia on käsiteltävä kunnassa siten, että asiakkaan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon ei vaarannu. Kiireellisten tapausten osalta päätös tulisi kyetä tekemään samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Muissa tapauksissa päätös on tehtävä viivytyksettä, mutta kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Kuten taulukosta 3 selviää, on Vaasassa kyetty lokakuun 2014 tilanteessa käsittelemään toimeentulotukihakemukset lain säätämässä ajassa noin 98 %:sti.

Terveydenhuoltolain 55 §:n mukaan kunnan on julkaistava internetissä tiedot terveydenhuoltolain edellyttämistä odotusajoista neljän kuukauden välein. Vaasan kaupungin

Paikka Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Järvenpää Kokkola Kotka Kouvola Lappeenranta Lohja Mikkeli Nurmijärvi Porvoo Pori Rovaniemi Salo Seinäjoki Vaasa

0-7 päivää % 73,5 94,5 99,8 88,0 97,0 89,7 90,3 91,4 97,7 94,1 97,6 98,6 98,7 99,7 97,3 99,0 98,1

8-9 päivää % 25,3 1,6 0,2 10,3 2,4 1,5 6,7 0,9 0,3 2,4 0,6 1,1 0,9 0,3 1,7 0,7 1,8

Yli 9 päivää % 1,2 3,8 0,0 1,7 0,6 8,8 3,0 7,7 2,1 3,5 1,8 0,3 0,3 0,0 1,0 0,3 0,1

Käsiteltyjen hakemusten määrä yhteensä 1 306 2 657 4 645 1 272 669 1 840 1 979 1 694 1 154 1 565 619 1 828 2 136 1 446 892 1 295 1 684

Taulukko 3: Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta ajalla 1.1.-31.10.2014 (% / kaikki hakemukset; 40 000-100 000 asukkaan kunnat), tilastopäivämäärä 17.12.2014. Lähde: AvoHILMO, Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos

Toimeentulotukihakemusten käsittelyaikoja Vaasassa voi vertailukaupunkien joukossa pitää tarkastuslautakunnan mukaan hyvänä, sillä esimerkiksi Lappeenrannassa ja Kotkassa käsittelyajat ovat venyneet. Hyvästä vertailutilanteesta huolimatta toimeentulotukihakemusten käsittely ei Vaasassa toteudu lain mukaisena, sillä 32 hakemusta (1,9 % hakemuksista) on käsitelty asetetun määräajan jälkeen.

Mielenkiintoinen yksityiskohta Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen keräämissä tiedoissa on se, että kielisuhteiltaan samankaltainen kaupunki, Porvoo, on kyennyt Vaasan kanssa samankaltaiseen toimintaan, vaikka vuoden 2014 lokakuussa Porvoossa oli kiireellisiä hakemuksia peräti 638 (34,9 % kaikista hakemuksista), kun niitä Vaasassa oli 26 (1,5 % kaikista hakemuksista). Tarkastuslautakunnan Vaasan kaupungilta saamat selvitykset eivät kaikilta osin vas-

14

taa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoja. Selvitysten mukaan Vaasassa olisi lokakuun lopussa 2014 käsitelty yhteensä 1718 hakemusta.

Lastensuojelusta, lastensuojeluilmoitusten käsittelystä sekä lastensuojelutarpeen selvittämisestä säädetään lastensuojelulaissa (417/2007). Lain (§:t 26 ja 27) mukaan lastensuojeluasian vireille tulon jälkeen on välittömästi arvioitava kiireellinen lastensuojelun tilanne sekä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ratkaistava ryhtyminen mahdolliseen lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen. Lastensuojelutarpeen selvitys on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Kuten kuvista 7 ja 8 selviää, kyetään Vaasassa ratkaisemaan mahdollinen lastensuojelutarpeen

selvityksen tarve hyvin, 97,4%:sti (518 kpl), mutta selvityksen valmistumisessa on onnistuttu huomattavasti heikommin, 53,9 %:sti (130 kpl). Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tilastojen mukaan on Vaasassa ollut tarkasteluvälillä yhteensä 532 selvitystarpeen arviota ja 241 selvitystä.

Vertailukaupunkien tilanne on vaihteleva. Kun joissakin kunnissa, kuten Hämeenlinnassa, on onnistuttu tekemään lastensuojelun selvitystarpeen arviot erinomaisesti (99,8 %), on joissakin kunnissa tilanne melko heikko. Tällaisia alle 90 % tason jääviä kuntia ovat Hyvinkää (89,2 %), Kouvola (87,1 %), Salo (85,9 %), Pori (64,3 %), Mikkeli (85,9 %) ja Seinäjoki (86,2 %). Selvitystarpeen arvioit kyetään tekemään koko maassa määräaikaan mennessä 91 %:sti. Kuten kuvasta 8 selviää, on Vaasan lisäksi myös vertailukaupunkien selvästi tehostettava lastensuojelutarpeen selvitysten tekemistä. Selvitykset kyetään tekemään koko maassa määräaikaan mennessä 65,3 %:sti. Kuten useissa vertailukaupungeissa, ei myöskään Vaasassa täysin toteudu lastensuojelulain edellyttämät määräajat.

Kuva 7: Ratkaisuaikojen määrät % lastensuojeluilmoituksissa ja muissa yhteydenotoissa 1.4.-30.9.2014 (40 000-100 000 asukkaan kunnat), tilastopäivämäärä 11.3.2015.*) Lähde: AvoHILMO, Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos

Muita tavoitteelle asetettuja mittareita ovat käyttöaste, henkilömitoitus palveluittain sekä asiakas-/ potilastyytyväisyys. Valtuuston väliraportoinnissa (13.10.2014) on esitetty, että käyttöasteesta ei löydy tietoa. Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimessa käyttöastetta seurataan päihdeasemalla, nuoriso- ja lastenkodissa sekä vammaispalvelujen asumisyksikössä. Vuoden 2014 aikana käyttöasteen seuranta on johtanut päihdeaseman selviämishoidon ja Aneuvolan toimintojen yhdistämiseen. Henkilömitoituksesta on valtuustolle raportoitu tarkemmin vain sosiaali- ja terveystoimen osalta. Yleisellä tasolla on käsitelty koko henkilökunnan määrää vertailukaupungeissa (per 1000 asukasta). Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan sosiaali- ja terveystoimi seuraa henkilöstömitoitusta osana johtamista ja esimiestyötä kaikissa hoiva- ja asumisyksiköissä. Kahden edellä mainitun mittarin ongelmana on kuitenkin se, että niille ei ole asetettu tavoitetasoja eikä niiden kohderyhmä kaupungin tasolla ole täysin selvä. Tästä johtuen tarkastuslautakunta toteaakin, että niiden toteutumista ei voi arvioida.

Kuva 8: Lastensuojelutarpeen selvitysten valmistumismäärät % 1.4.-30.9.2014 (40 000-100 000 asukkaan kunnat), tilastopäivämäärä 11.3.2015.*) Lähde: AvoHILMO, Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos

Asiakas- ja palvelutyytyväisyyttä mitataan sekä osana peruspalveluiden saatavuutta että asiakkaan osallisuutta ja autonomian edistämistä. Näistä jälkimäisen tavoitteen osalta mittarin toteumaa on käsitelty tässä kertomuksessa vastaavassa kohdassa. Peruspalveluiden saatavuuden osalta mittari on tarkastuslautakunnan mielestä erinomainen indikaattori. Tästä huolimatta valtuustolle on raportoitu tästäkin mittarista vain sosiaali- ja terveystoimen osalta.

Vuonna 2014 asiakaspalautteita oli sosiaali- ja terveystoimessa kerätty sähköisen palautejärjestelmän avulla peräti 42 809 kappaletta, kun niitä vielä elokuun lopussa 2014 oli noin 26,5 tuhatta. Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi oli maassamme ensimmäisiä sähköisen palautejärjestelmän käyttöönottaneita tahoja ja nyt palautetta seurataan myös muun muassa Helsingissä, Espoossa ja Lahdessa.

* ) Käytetyt vertailukunnat ja lyhennelmät: Hyvinkää - HY, Hämeenlinna – HL, Joensuu – JNS, Järvenpää – JP, Kokkola - KOK, Kotka – KTA, Kouvola - KV, Lappeenranta – LR, Lohja – LO, Mikkeli – MI, Nurmijärvi – NJ, Pori – PRI, Porvoo – PRV Rovaniemi – ROI, Salo – SLO, Seinäjoki – SK, Vaasa – VS

15

Kuten kuvasta 9 selviää, on palveluun tyytyväisten osuus ollut vuonna 2014 terveysasemilla noin 91,7 %:n tasossa.

Tilanne oli samankaltainen jo elokuussa 2014. Hammashoitoloiden tilanne on hieman heikompi (87 %, kuva 10) ja tässäkin tapauksessa tilanne on pysynyt muuttumattomana elokuun 2014 tilanteesta. Tuloksia voi tarkastuslautakunnan mukaan pitää hyvinä. Hammashoitolan tilannetta voidaan pitää siitä syystä hyvänä, että annetuista n. 16,2 tuhannesta palautteesta 12,4 tuhatta ovat olleet erinomaisia, vaikka samaan aikaan hammaslääkärille pääsy vie Vaasassa keskimäärin yli 5 kk, kun lääkärille pääsee keskimäärin hieman yli 5 viikossa.

Vaasan tilanne on hyvä myös muihin kaupunkeihin verrattuna. Joulukuussa 2014 on Helsingissä hyvän palautteen osuus 89 % kaikkiaan 16 408 palautteesta ja helmikuussa 2015 on Espoossa päädytty 90 %:n tasoon (kaikkiaan 6 805 palautetta). Lahden osalta on saatavissa koko vuoden 2014 tieto (kuva 11). Lahdessa tyytyväisyys terveyspalveluihin on ollut hyvällä tasolla 89,2 %:ssa kaikista palautteista, kun Vaasan yhteenlaskettu tulos on 89,9 %. Suun terveydenhuollossa Lahti on paremmalla tasolla kuin Vaasa. Lahdessa peräti 93,2 % on antanut hoidosta hyvän palautteen.

Kuva 9: Terveysasemien asiakastyytyväisyys Vaasassa vuonna 2014 (vihreä positiivinen, punainen negatiivinen) Lähde: Sosiaali- ja terveystoimi, Vaasan kaupunki

Kuva 10: Hammashoitoloiden asiakastyytyväisyys Vaasassa vuonna 2014 (vihreä positiivinen, punainen negatiivinen) Lähde: Sosiaali- ja terveystoimi, Vaasan kaupunki

78,4 % 10,8 % 36280 kpl 4975 kpl

2,8 % 1298 kpl

8,0 % 3718 kpl

Tarkastuslautakunnan havaintojen mukaan tilinpäätösraportointi on tavoitteen, peruspalveluiden hyvä saatavuus, osalta melko heikko. Toimenpiteiden osalta raportointi on puutteellinen eikä vastaa muun muassa sitä kaikkea tietoa, jonka sosiaali- ja terveystoimi on asiassa tarkastuslautakunnalle antanut. Vastaavasti esimerkiksi resurssien uudelleenkohdennuksen osalta tilinpäätösraportoinnissa raportoidaan ainoastaan tukipalveluselvityksestä vaikka sen pitäisi kohdistua samaan kohteeseen kuin mittareilla mitataan eli vuonna 2014 sosiaali- ja terveystoimeen. Mittareiden osalta raportointi on vaikeasti toteutettavissa riittävän informatiivisessa muodossa ja se on määräaikojen osalta erheellinen.

Kuva 11: Tyytyväisyys terveyspalveluihin Lahdessa vuonna 2014 (vihreä positiivinen, punainen negatiivinen) Lähde: Sosiaali- ja terveystoimi, Lahden kaupunki (Internet, tark. 27.3.2015).

Vaasan peruspalveluiden taso on peruspalveluille asetettujen mittareiden perusteella vertailukaupunkeihin nähden hyvä.

Terveysasemien ja hammashoitoloiden asiakastyytyväisyys on Vaasassa hyvällä tasolla.

Valtuustolle on raportoitu määräaikojen toteutuvan sekä väliraportoinnissa että tilinpäätösraportoinnissa. Näin ei kuitenkaan ole. Vaasa ei täytä määräaikojen toteutumisen osalta lakien määräyksiä 100 %:sti.

Toimenpiteiden ja mittareiden raportointi on tilinpäätöksessä puutteellinen.

Resurssien uudelleenkohdennuksesta tulee jatkossa kaupungissamme haasteellista. Tavoitteelle on asetettu mittariksi määräajoissa pysyminen, mutta se vaatii joko palveluiden uudelleen organisoimista tai lisäresursseja eikä niitä ole kaupungin nykyrakenteella riittävästi kohdennettavissa. Tukipalveluiden kehittäminen ei tähän vielä riitä.

Peruspalveluiden saatavuutta mitataan ja seurataan sosiaali- ja terveystoimessa. Valtuustoon nähden sitovaa tavoitetta ei ole kuitenkaan yksistään sidottu ko. hallinnonalalle vaan koko kaupunkiin. Myös sivistystoimen hallinnonalalla voidaan seurata palveluiden tilannetta samalla tavoin ja siitä kyetään raportoimaan enemmän.

16

Kuva: Sami Pulkkinen

Kuten taulukosta 4 havaitaan, ei vuonna 2014 ole Vaasan kaupungissa kyetty kasvattamaan kävijämääriä tavoitellulla tavalla. Vuoden 2014 aikana kävijämäärät ovat laskeneet.

Erityisesti kävijämääristä ovat kärsineet kirjasto ja kaupunginorkesteri. Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan kirjasto on toimintavuoden 2014 aikana ollut kiinni joulukuussa, jolloin myös verkkokirjasto uudistettiin. Verkkokäynneissä on kuitenkin havaittu laskua jo vuoden alusta lähtien. Kaupunginorkesterin suurin katsojakato johtuu selvitysten mukaan oopperaproduktiosta, joka ei ole vuonna 2014 yltänyt katsojamäärissä vuoden 2013 tasoon.

Tarkastuslautakunta pitää ongelmana sitä, että näistä merkittävimmistä muutoksista ei ole raportoitu ko. laitosten tilinpäätöksissä vaikka vaihtelu on taulukon 4 perusteella melko suurta.

4.4. Kulttuuri ja vapaa-ajantilaisuudet, osallistujamäärän kehittyminen Vaasan kaupungin ja alueen vetovoimaisuutta pyritään kehittämään useilla eri toimenpiteillä. Yhtenä kehittämisen alueena on kulttuuripalvelut. Vuodelle 2014 asetettiin kulttuuripalveluiden/ -tarjonnan kehittämiseksi kaksi toimenpidettä. Toinen oli monipuolisen kaupunkikulttuurin edistäminen: positiivisen pöhinän aikaansaanti ja toinen, kaupunkikeskustan viihtyisyyden ja tapahtumatarjonnan kehittäminen. Tavoitteen toteutumisen ehdoksi katsottiin, että kulttuuri- ja vapaa-ajan tilaisuuksien osallistujamäärän tulee nousta yli 1 %:n vuodessa. Taulukossa 4 on kuvattu edellä mainitun ehdon toteutuminen kaupungin sivistystoimen raportoimana vuonna 2014.

Taulukko 4: Kulttuuri- ja vapaa-ajantilaisuuksien osallistujamäärät vuosina 2013 ja 2014.

Lähde: Sivistystoimi, Vaasan kaupunki.

17

aikana tulisi tehdä. Erityisesti tällainen toimenpide on ”Monipuolisen kaupunkikulttuurin edistäminen: positiivisen pöhinän aikaansaanti”. Se on riittämätön määrittelemään laitoksille/ vast. vuoden 2014 keskeisinä pidettäviä toimenpiteitä. Tarkastuslautakunnan mielestä toimenpiteen tulisi olla sellainen, joka kertoo sitä soveltaville tahoille, mikä on vuoden toiminnan selkeä painopiste. Tilinpäätöksessä raportoidut ”positiivisen pöhinän” toimenpiteet ovat sellaisia, että niiden pysyvyydestä ei ole vielä varmuutta.

Kokonaisuudessaan raportoidut toimenpiteet ovat pieni osa sekä kulttuuritarjontaa että vuoden aikaista toimintaa.

Myöskään kaupunkikeskustan viihtyisyyden ja tapahtumatarjonnan kehittämisestä ei ole raportoitu tarkastuslautakunnan mukaan sellaista, joka olisi selkeästi poikennut vuoden 2013 linjasta, kehittänyt sitä ja olisi näin tukenut vuoden 2014 toimenpiteen toteuttamista ja tavoitteen saavuttamista.

Verrattaessa taulukossa 4 olevien kaikkien laitosten kävijämääriä ko. laitosten/ vastaavien tilinpäätöksiin, voidaan todeta, että vuoden 2014 osalta tulos on heikentynyt enemmän kuin sen olisi tullut tehdä. Vuonna 2014 ovat taulukossa esitetyt laitokset/ vastaavat (pl. Wasa Teater) vähentäneet toimintamenojaan yhteensä noin 1 % vuodesta 2013. Kaupunginkirjaston osalta toimintamenojen vähennykseksi muodostui vuonna 2014 noin 0,7 % ja kaupunginorkesterin 5,6 %. Vuonna 2014 saavutettu kävijämäärien taso on heikko kaupunginvaltuuston asettamaan 1 %:n kasvutavoitteeseen verrattuna eikä se täysin vastaa tilinpäätöksessä 2014 raportoitua sivistystoimialan kehitystä vuonna 2014 (olennaiset muutokset Vaasan toiminnassa ja taloudessa).

Vuodelle 2014 määritetyt toimenpiteet ovat olleet laadultaan sellaisia, että niiden perusteella ei olisi kyetty riittävän yksityiskohtaisesti määrittelemään sitä, mitä vuoden 2014

Tikanojan taidekoti, Pohjanmaan museo ja Vaasan kaupunginteatteri ovat kyenneet nostamaan kävijämääriään keskimäärin hyvin vuoden 2014 aikana.

Kulttuurilaitokset ovat kyenneet supistamaan toimintamenojaan vuoden 2014 aikana.

Kokonaisuudessaan Vaasan kaupungin kulttuurilaitosten kävijämäärät ovat pienentyneet vuoden 2014 aikana noin 7 %. Kävijämäärien tasoksi asetettu 1 %:n nousu ei toteutunut.

Kulttuurilaitosten kävijämäärien väheneminen on suurempaa kuin toimintamenojen säästöjen perusteella olisi pitänyt tapahtua. Erityisesti kaupunginorkesterin rahoitus ja kävijämäärien taso on saavuttanut kriittisen pisteen.

Kulttuurilaitosten toimintaan ja tuloksiin vaikuttaa tarkastuslautakunnan mukaan selkeästi yhteiskunnan yleinen taloudellinen tilanne. Toiminnan saaminen tuotos/panos suhteessa kannattavaksi on aikaisempaa entistä haasteellisempaa. Koska talouden reunaehdot eivät lähitulevaisuudessa tilannetta paranna, tulee myös kulttuuritoiminnan kehittämiseen ja sisällöntuotantoon panostaa, ei vain markkinointiin.

4.5. Toimiva joukkoliikenne Vuoden 2009 lopulla astui maassamme voimaan joukkoliikennelaki, jonka mukaan kaikkien kuntien tulisi määritellä annettavien ja/tai järjestettävien liikennöintipalvelujen palvelutaso. Palvelutason määrittelyssä tuli huomioida joukkoliikennepalveluiden suunnittelua ensisijaisesti seudullisina tai alueellisina kokonaisuuksina toimivan joukkoliikenneverkon aikaansaamiseksi.

Tarkastuslautakunta arvioi Vaasan kaupungin joukkoliikennettä, Vaasan kaupunkiseutua koskevan joukkoliikenneraportin (KETJU -raportti) kehittämisesityksiä ja uuden joukkoliikennelain toteuttamisen mahdollisuuksia vuoden 2009 toimintojen arvioinnin yhteydessä. Vuodelle 2009 oli asetettuna strategisena tavoitteena Vaasan joukkoliikenteen linjastosuunnitelman muodostaminen. Tarkastuslautakunta arvioi, että uuden joukkoliikennelain tuomat vaatimukset oli huomioitu hyvin kaupungin joukkoliikenteen valmistelus-

sa. Erityisen hyvin vuonna 2009 tehdyssä työssä oli huomioitu Vaasan työssäkäyntialueen mukaisen liikenteen tarpeet ja toiminnan edellytykset. Tehdyssä arvioinnissa tarkastuslautakunta joutui kuitenkin huomauttamaan siitä, että valtuusto- ja hallintokuntatasoinen valmistelu eivät vastanneet toisiaan. Vaikka Vaasan kaupunkiseudun joukkoliikennettä koskevaa raporttia ja uuden lain voimaanastumisen valmistelua tehtiin katutoimessa, ei kuntatekniikan edustajilla ollut tietoa valtuuston heille asettamasta joukkoliikenteen linjastosuunnitelmaa koskevasta strategisesta tavoitteesta.

Vuoden 2009 jälkeen on havaittavissa, että KETJU -raportin vuonna 2009 esittämät kehittämisehdotukset ovat kaupungissamme pääosin toteutuneet. Keskeisenä tuotettavien palveluiden perusteena on palvelutasopäätöksessä määritetty ”houkutteleva taso”. Taulukossa 5 on esitetty se, miten houkutteleva palvelutaso määritellään.

18

Kuva: Jouko Keto

Palvelutasoluokka

Tavoite

Liikennöintiaika

Vuoroväli

Arkipäivä Lauantai Sunnuntai Arkipäivä Lauantai Sunnuntai

Kävelyetäisyys pysäkille

Houkutteleva taso Tavoitetaso: Keskisuuret kaupunkiseudut Tavoitteena tarjota käyttökelpoinen ja harkitsemisen arvoinen matkustusvaihtoehto useammille matkoille ja saada uusia matkustajia joukkoliikenteeseen.

6-23 9-22 12-23 15-20 min ruuhka, 30 min pääasiassa 30 min 30 min alle 400 metriä

Taulukko 5: Houkutteleva palvelutaso Lähde: Ketju yhdistää kaupunki- ja seutuliikenteet. Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus. Liikenne ja viestintäministeriö 39/2009.

Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan palvelutasopäätöstä on toteutettu työmatkaliikennettä kehittämällä. Kehittämisen painopisteeksi on muodostunut erityisesti talviliikenteen työmatkat ja se, että tärkeimpien kaupunginosien välillä on enintään 30 minuutin vuoroväli. Lisäksi kaupungin sisäisiä liikenneyhteyksiä on kehitetty muun muassa matkakeskuksen merkityksen lisäämisellä, lentokentän linjaliikenteen ja opiskelijoiden bussilinjan muodostamisella sekä sataman laivaliikenteen huomioimisella.

Samoin vaihtoyhteyksiä on pyritty helpottamaan sekä seudullisen liikenteen (matkakeskus) että kaupungin sisäisen liikenteen (keskustan vaihtoyhteydet lähellä toisiaan) osalta.

Vuonna 2009 tehtyjen ehdotusten mukaisesti myös henkilöresurssi liikennesuunnitteluun on toteutunut, mutta käytännössä työ ei ole muodostunut seudulliseksi. Tämä johtuu siitä, että vuonna 2011 hyväksytyn Vaasan seudullisen joukkoliikennesuunnitelman päätavoite, seudullinen toimivaltaalue (viiden kunnan alue) ja siitä vastaava toimija (Vaasan joukkoliikennetoimi) ei ole toteutunut. Vaasan kaupunki vastaa tarkasteluhetkellä edelleen oman alueensa joukkolii-

19

13 laskentapistettä, jotka kykenevät mittamaan ajoneuvoliikennettä, mutta jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden laskentavälineitä ei juuri ole. Vuonna 2012 Liikenneviraston julkaisema tutkimus perustuu puhelinhaastatteluihin, joihin on Vaasan osalta osallistunut vain noin 20-30 henkilöä. Vuoden 2014 aikana ei ole tehty asiakastyytyväisyyskyselyä ja/ tai -mittauksia. Viimeisin asiakastyytyväisyyskysely on tehty seudullisen joukkosuunnitelman laatimisen yhteydessä noin 3 vuotta sitten. Tarkastuslautakunnan saamien arvioiden mukaan asiakastyytyväisyyden tulokset eivät ole tuosta ajankohdasta juuri muuttuneet. Suurin tyytymättömyys kohdistuu lippujen hintoihin ja vuoromäärien riittävyyteen.

kenteestä ja palvelutason määrittämisestä, kun esimerkiksi Vaasaa ympäröivien kuntien palvelutasosta vastaa ELY –keskus.

Valtuusto asetti vuodelle 2014 valtuustoon nähden sitovaksi tavoitteeksi palvelutasoselvityksen tekemisen ja uusiutuvan energiamuodon hyödyntämisen. Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan toimenpiteistä ensimmäinen on toteutunut, mutta jälkimmäisen valmistelu on vasta aloitettu. Toimenpiteiden vaikuttavuutta tuli vuoden 2014 aikana mitata kulkumuoto-osuuden ja asiakastyytyväisyyden mittaamisella. Seuraavassa kuvassa 12 on esitetty kulkutapaosuudet matkasuoritteista liikenneviraston vuonna 2012 julkaiseman kyselytutkimuksen perusteella.

Kuntatekniikan talousarviossa vuodelle 2014 ei oltu määritetty valtuustoon tavoitteita tukevia toimenpiteitä eikä mittareiden edellyttämiä seurantatietoja. Kuntatekniikan määrärahojen käyttösuunnitelmassa ei ole siten myöskään ohjattu määrärahoja kulkumuoto-osuuden laskennan kehittämiseksi tai asiakaskyselyiden tekemiseen. Tilinpäätösraportoinnissa ko. valtuustoon nähden sitovan tavoitteen mittarit ja toimenpiteet on jätetty raportoimatta.

Kuten kuvasta 12 voidaan havaita kuljetaan Vaasassa sekä jalan että polkupyörällä keskimäärin enemmän kuin muissa maamme suurimmista kaupungeista. Linja-auton käyttö on keskimääräistä vähäisempää. Vuodelta 2014 ei Vaasan kaupungilla ole vastaavia tietoja käytettävissään, koska kulkumuoto-osuuden laskemiseksi ei ole olemassa riittävästi laitteita. Vaasassa on keskustan alueella esimerkiksi

Kuva 12: Kulkutapaosuudet matkasuoritteista Lähde: Vaasan kaupungin Kuntatatekniikka, liikenneviraston henkilöliikennetutkimuksen 20102011 pohjamateriaalia.

Joukkoliikenteen kehittäminen on edennyt kaupungissamme suunnitelmallisesti ja vuodesta 2009 alkaneet hankkeet ovat pääosin toteutuneet.

Joukkoliikenteestä pyritään kehittämään riittävän houkuttelevaa, jotta se voisi reaalisesti vähentää yksityisautoilun määrää kaupungissamme.

Vuodelle 2014 asetettujen mittareiden tason toteamiseksi ei ole olemassa riittävästi laitteita eikä niistä ole raportoitu tilinpäätöksessä. Myös toimenpiteiden raportointi on jätetty tilinpäätöksessä tekemättä.

Kuntatekniikan joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden ja valtuuston asettamien tavoitteiden tulisi täydentää toisiaan. Vuoropuhelun on parannuttava, jotta valtuuston talousarviossa hyväksymät tavoitteet ja hallintokunnalle myönnetyt määrärahat kohtaavat.

20

VAASAN KUNTAKONSERNI – JOHTAMINEN JA TULOKSET

Kuva: Jouko Keto

5. VAASAN KUNTAKONSERNI – JOHTAMINEN JA TULOKSET Kuntalain mukaan kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Kunnan tytäryhteisöksi katsotaan sellainen yhteisö, jossa kunta käyttää kirjanpitolain mukaista määräysvaltaa. Kunnalla on tällöin esimerkiksi määräysvalta yhteisössä, kun se omistaa enemmän kuin puolet yhteisön osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä. Kuntakonsernin käsite ja määrittely tuli kuntalakiin vuonna 2007.

5.1. Konsernijohtaminen Kuntien suorittamasta tytäryhteisöihin kohdistuvasta johtamisesta ja valvonnasta voidaan erottaa Kuntaliiton konsernijohtamisen asiantuntijatyöryhmän kehittämisaloitteen (2012) mukaan ainakin konsernijohtaminen ja konserniohjaus. Olennaisena osana konsernijohtamiseen kuuluu koko kuntakonsernin huomioiminen kunnan strategiaa ja sen tavoitteita tehtäessä. Samoin toiminnan edellytyksenä on riittävien konsernia koskevien johtamisjärjestelmien luominen ja selkeys. Kunnan strategiaa osana kuntakonsernijohtamista voidaan selkeyttää esimerkiksi pal-

velujen järjestämisohjelmien ja omistajapoliittisten ohjelmien avulla. Tällöin ne antavat kuntastrategiaa tarkempaa ohjausta konserniyhteisöille.

Kuntaliiton asiantuntijatyöryhmän mukaan kuntien konsernijohtamista voidaan tarkastella kuntalakia laajemmin määrittelemällä ”toiminnallinen kuntakonserni”, joka on: 1. Kunnan oma organisaatio (emo) budjettirahoitteisine tehtävineen (virastot) sekä kohderahoitteisine tehtävineen (liikelaitokset ja muut taseyksiköt) 2. Yksityisoikeudelliset yhteisöt (tytär- ja osakkuusyhteisöt) 3. Kuntien yhteistoimintayksiköt (kuntayhtymät, sopimuskuntamallit) Konserniohjaus on käytännössä tapahtuvaa konsernijohtamisen operatiivista toimeenpanoa ja asetettujen tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja arviointia. Konsernijohto tukeutuu työssään kunnan strategiassa, eri toimeenpanoohjelmissa sekä talousarviossa ja -suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.

21

V A A S A N ASUNTO- JA KIINTEISTÖYHTIÖT

Tyttäret

K A U P U N K I

TOIMITILAYHTIÖT

MUUT YHTIÖT

Omistusosuus Tyttäret

Omistusosuus

Koy Pikipruukki, 100 % joka omistaa: - As.oy Pitkänlahdenkatu 31-35100 % - As.Oy Vaasan Asemakatu 43 100 % Koy Sekahaku Oy Vaasan Asumisoikeus As.oy Teeriniemenkatu 8 As.oy Vaasan Kråklundinkatu Koy Vaasan Mäntyhovi Vähänkyrön Vuokratalot Ki Oy

E M O

Oy Klemetinkaari Palosaaren Yrityskeskus Oy Oy Vaasan Pysäköinti Koy Vaasan Myllynranta Koy Cargo Apron 53 % Kova Login Oy 100 % Koy Palosaaren Kampus 100 % Koy Teatteriparkki 100 % 70 % 100 % Osakkuusyhtiöt

61,9 % 100 % 100 % 100 % 80,8 % 60 % 100 % 100 %

Fast.ab Formansgatan 14 31,1 % Oy Vaasa Parks Ab 22,2 % joka omistaa: 24,2 % - Koy Vaasan Yrittäjänkatu 17 - Koy Vaasan Producta II - Koy Circle House Koy Palosaaren laboratoriot Koy Ritz Koy Vaasan Ylioppilastalo (PYK)

38 % 40,8 %

Tyttäret

Vaasan Sähkö Oy, 99,9 % joka omistaa: - Ravera Oy 100 % - Vaasa Sähköverkko Oy 100 % - VS Tuulivoima Oy 100 % - EPV Energia Oy 42,6 % - Oy Enerit Ab 34,6 % - Smedsby Värmeservice Ab 20 % Stormossen Oy 54,3 % Vaasanseudun Kehitys Oy 58,1 % Vaasan Ekolämpö Oy 65,0 % Vaasan Ammattikorkeakoulu Oy 74,0 % Vaasanseudun Matkailu Oy 54,1 %

Osakkuusyhtiöt As.oy Koppelonkatu 2 As.oy Perämiehenkatu 26 Bost.ab Vasa Stationsgatan 44

Omistusosuus

Osakkuusyhtiöt Pohjanmaan Expo Tutkimuskeskus Conradi Oy Oy Merinova Ab Kyrönmaan Jätevesi Oy NLC Ferry Oy Ab

100 % 100 % 100 % 43 % 25,1 % 50,0 %

30,2 % 50,0 % 39,6 % 50,0 % 50,0 %

KUNTAYHTYMÄT Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Vaasanseudun Areenat Kuntayhtymä Kårkulla samkommun Pohjanmaan Liitto - Österbottens förbund Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sv. Österbottens förbund för utbildning och kultur, johon kuuluvat: Yrkesakademin i Österbotten KulturÖsterbotten Wasa Teater

15,58 % 70,77 % 5,92 % 40,85 % 54,07 % 21,81 %

Taulukko 6: Vaasan kaupungin konserniin kuuluvat yhteisöt 2013, toiminnallinen kuntakonserni.

Lähde: Vaasan kaupunki, taloustoimi.

Vuonna 2014 voimassa olleen kuntalain mukaan konserniohjauksesta sekä konsernivalvonnan järjestämisestä vastaa kuntalain mukaan kunnan konsernijohto, johon kuuluvat kunnanhallitus, kunnanjohtaja tai pormestari ja muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Vaasan kaupungin hallintosäännössä on jo vuoden 2013 lopulla tarkennettu konserniyhteisöjen ja konsernijohdon tehtäviä muun muassa vuonna 2001 hyväksyttyä konserniohjetta selkeämmin.

Vuoden 2014 alusta voimaan astuneen hallintosäännön mukaan kaupunkikonsernin ohjauksesta ja sisäisen valvonnan sekä riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuudesta ja tuloksellisuuden valvonnasta vastaavat konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, toimialajohtajat, talousjohtaja ja konsernipalvelujohtaja. Erillistä konsernijaosta tms. kaupungilla ei edelleenkään ole.

teista huolimatta, ei vuodelta 2001 voimassa olleiden konserniohjeiden uudistaminen ollut käynnistynyt. Samalla korostettiin tarvetta omistajapoliitiikan määrittelyyn, jotta kaupunkikonsernin kokonaisuutta voidaan paremmin ohjata ja hallita. Vuonna 2011 aloitettiin kaupungin konserniohjeiden ja omistajapolitiikan valmistelu, mutta vuosien 20112012 valtuustoon nähden sitovat tavoitteet jäivät edelleen toteutumatta. Vuoden 2013 arviointi oli konserniohjauksen näkökulmasta erittäin laaja. Vuoden 2013 arvioinnin seurauksena tarkastuslautakunta painotti käytännön konserniohjauksen puuttumista, sen epämuodollista luonnetta sekä sitä, että tavoitteet konserniohjeiden uudistamiseksi ja arviointikäytänteiden luomiseksi ovat jääneet toteutumatta.

Tarkastuslautakunta toteaa, että vuoden 2014 aikana ei konserniohjaus ole saanut sitä roolia kaupungissamme, joka sen olisi tullut saada vuoden 2015 keväällä hyväksytty kuntalaki huomioiden. Vuonna 2014 olisi hyvin kyetty val-

Tarkastuslautakunta on arvioinut konserniohjauksen tilaa arviointikertomuksessaan vuodelta 2010 ja 2013. Vuonna 2011 todettiin, että monta vuotta voimassa olleista tavoit-

22

Kuva: Jaakko J Salo

mistelemaan konserniohjausta suuntaan, jossa huomioidaan uuden kuntalain vaatimukset sekä kuntakonsernin merkitys osana operatiivisten palveluiden tuottamista.

Tarkastuslautakunta toteaa, että Vaasan kaupunginhallituksen tulisi toiminnassaan yhä enenevissä määrin huomioida konserniyhtiöiden johtaminen ja yhtiöiltä saatavan toiminnallisen raportoinnin merkitys. Koska vuonna 2014 on kaupunginhallituksessa edelleen käsitelty vain hyvin teknisluonteisia asioita, kuten yhtiökokousedustajien valintaa, tulee kaupungissa päättää niistä suuntaviivoista, joilla konsernijohtamista ja -ohjausta tullaan todellisuudessa toteuttamaan. Tällainen voisi tarkastuslautakunnan mukaan olla esimerkiksi erillisen talous- ja konsernijaoston perustaminen. Vastaavia jaoksia toimii maassamme useissa kaupungeissa kuten Helsingissä, Espoossa ja Turussa. Näissä kaupungeissa yhtiöiden merkitys peruskaupungille on ollut aina suuri. Samalla tulee tarkastella myös kaupunginhallitusten muiden jaostojen rakennetta ja roolia.

5.2. Konsernitavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Valtuustoon nähden sitovaksi tavoitteeksi oli vuodelle 2014 asetettu konserniohjauksen ja johtamisen kehittäminen. Tavoitetta tuli vuoden 2014 aikana toteuttaa seuraavilla toimenpiteillä: Konserniohjauksen selkeyttäminen USO 2 -hankkeen avulla, säästövelvoitteet myös kuntayhtymille ja yhtiöille, kehittämishankkeiden prosessijohtaminen ja tietojärjestelmien kehittäminen (poikkihallinnollisia järjes-

23

telmiä). Tavoitteen toteutumista tuli mitata yhtenäisillä tieto- ja raportointijärjestelmillä sekä yhtenäisellä ohjeistuksella. Vaasan kaupungin taloustoimella on yhtenäisiä tavoitteita valtuustoon nähden sitovan tavoitteen kanssa.

Vaasan kaupungin tilinpäätösraportoinnin mukaan USO 2 -hanke ei ole vuoden aikana toteutunut. Kehittämishankkeiden prosessijohtamisen raportoidaan toteutuvan osana tukipalveluiden selvitysprosessia ja tietojärjestelmien kehittäminen on alkanut sähköisen asioinnin alustan hankinnalla ja uuden asiakirjahallintojärjestelmän käyttöönotolla. Tarkastuslautakunta näkee ongelmana sen, että toimenpiteiden tilinpäätösraportoinnilla ei vahvisteta sitä, mitä konserniohjauksen parantamiseksi on kokonaisuudessaan konkreettisesti tehty. Edellä oleva raportointi on osa emokaupungin toimintaa eikä sellaisenaan vahvista konserniosaamista. Taloustoimen omaa raportointia konserniraportoinnin laajentamisesta, sisällön kehittämisestä ja yhteistyön jatkuvuuden parantamisesta ei voida nykytilanteessa pitää riittävänä, koska se ei ole näkynyt esimerkiksi kaupunginhallituksen konserniohjaukseen liittyvässä päätöksenteossa. Toimenpiteen ”Säästövelvoitteet myös kuntayhtymille ja yhtiöille” osalta tilinpäätöksen raportointi ei ole riittävän selkeä. Tämän toimenpiteen osalta tarkastuslautakunta on todennut jo vuoden 2014 keväällä muun muassa niin, että kaupungin suora määräysvalta ei ulotu kuntayhtymiin. Vuoden 2015 tilanteessa on kuitenkin arvioitava, että sairaanhoitopiirin ohjaamiseksi tulee löytää riittäviä keinoja esimerkiksi sopimusohjauksen keinoin.

Kuva: Jouko Keto

Vaasan kaupunginvaltuusto on palauttanut kaupunginhallituksen esityksen uusiksi konserniohjeiksi uuteen valmisteluun kaksi kertaa (14.10.2013 ja 15.12.2014). Valtuusto katsoi jo vuonna 2013 tarpeelliseksi sen, että konserniohjeissa tulee täsmentää kuntalain ja osakeyhtiölain välistä suhdetta kaupunkikonserniin. Vuoden 2013 konserniohjeissa tarkastuslautakuntaa huoletti valtuuston huomioiden lisäksi tarkastuslautakunnan täsmennetyn tietojensaantioikeuden poistaminen. Vuonna 2014 ongelmaksi muodostui muun muassa kuntalain vastainen maininta siitä, että tarkastuslautakunta antaa tarpeen vaatiessa ohjeet siitä, keitä kaupunginhallitus esittää tytäryhteisöjen tilintarkastajaksi sekä se, että riippumattomuuden varmistamiseksi, tulee erityisesti suurempien tytäryhteisöjen tilintarkastuksen päävastuu eriyttää eri tilintarkastajille ja tilintarkastusyhteisöille. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on esittää tilintarkastajien valintaa tytäryhteisöihin ja tilintarkastuksen päävastuuta tytäryhteisöissä ei voi eriyttää. Uusi, pääosin 1.5.2015 voimaan astuva kuntalaki ja Vaasan kaupungin tarkastuslautakunnan nykykäytännöt vastaavat toisiaan.

Uudessa kuntalaissa on myös riittävän yksityiskohtaisesti määrätty tarkastuslautakunnan tietojensaantioikeudesta.

Seuraaville kaupunkikonsernin keskeisille tytäryhtiöille oli asetettu erilliset tavoitteet vuodelle 2014: Vaasan Sähkö

24

Oy, Vaasan ammattikorkeakoulu Oy, Koy Pikipruukki, Palosaaren Yrityskeskus Oy, Vaasan Asumisoikeus Oy, Ab Stormossen Oy sekä Vähäkyrön Vuokratalo Kiinteistö Oy. Kaupungin liikelaitoksille oli asetettu sitovat tavoitteet seuraavasti: 1) korvaus peruspääomasta, 2) liikeylijäämä ilman poistoja ja 3) investoinnit, netto.

Tarkastuslautakunta toteaa, että merkittävimpien tytäryhtiöiden tavoitteiden toteutumisen raportointi on kaupungin tilinpäätöksessä edelleen hyvin yleispiirteinen. Vaasan Sähkö Oy:n osalta on maksettavan pääoman (n. 11 M€) raportointia korjattu vuodesta 2013, mutta muilta osin valtuuston asettamien tavoitteiden tulokset eivät tule raportoinnissa riittävän selkeästi esille. Niitä ei ole eroteltu tavalla, joka kertoisi siitä, miten toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Tarkastuslautakunnalla ei ole saatavissa luotettavaa ja riittävän yksityiskohtaista raportointia siitä, kuinka Vaasan kaupunginvaltuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet ovat kaupunkikonsernissa toteutuneet. Vuoden 2014 tilinpäätöksen osalta on selontekoa konsernivalvonnan järjestämisestä täydennetty kaupunginhallituksessa 4.5.2015.

Kaupungin liikelaitosten asetetut tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Vaasan Vesi ja Vaasan Talotoimi ovat ylittäneet liikeylijäämää koskevan tavoitteensa hyvin. Vaasan Veden osalta tulos on kaupungin kannalta myös sen johdosta hyvä, että Vaasan Vesi toimii n. 95 %:sesti ulkoisen tuloutuksen varassa. Lisäksi Vaasan Talotoimi on kyennyt vuoden 2013 tapaan pitäytymään investoinneissaan jopa alle alkuperäisen talousarvion, kun muutettu talousarvio oli alkuperäistä n. 850 T€ korkeampi. Vaasan Talotoimi investoi vuonna 2014 yhteensä n. 9,9 M€:lla, kun luku vuonna 2013 oli vielä n. 17,7 M€. Myös Vaasan Satama on kyennyt pitäytymään investointimäärärahoissaan. Vaasan Aluetyöterveys on jäänyt liikeylijäämää (ilman poistoja) koskevasta tavoitteestaan noin 309 T€. Vaasan Aluetyöterveyden talous on heikentynyt viimeisten kolmen vuoden aikana eikä tilannetta ole helpottanut se, että liikeylijäämän määrää on kasvatettu esimerkiksi vuosien 2013 ja 2014 aikana. Vuodelle 2013 liikeylijäämän (ilman poistoja) määräksi oli asetettu noin 207 T€, kun luku vuodelle 2014 oli noin 380 T€. Vuodelle 2015 tavoite on enää noin 93 T€. Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan Vaasan Aluetyöterveyden en-

sisijainen tavoite on päästä niin sanottuun nolla -tulokseen, jonka se nykysuunnitelmilla vuosittain saavuttaa. Kaupunginhallituksen 31.3.2014 antama tilinpäätösraportointi sisältää liikelaitoksien sitovien tavoitteiden lopullisen tuloksen.

Kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Vaasan kaupungissa on jo vuodesta 2001 toimittu kuntalain hengessä. Konserniohjeissa vuodelta 2001 todetaan, että tarkastuslautakunnalla on toimivalta antaa kaupungin edustajille ohjeet siitä, keitä näiden tulee esittää tytäryhteisöjen tilintarkastajiksi. Käytännössä tarkastuslautakunta on antanut ohjeita sekä keväisin että syksyisin huomioiden tytäryhteisöjen yhtiöjärjestykset ja yhtiökokousten ajankohdat. Tarkastuslautakunnan vuonna 2014 antamat ohjeet tilintarkastajasta ovat toteutuneet tytäryhteisöissä hyvin, 76,5 %:sesti (sisältää alihankintasopimukset).

Konsernijohtaminen on osa kaupungin strategista johtamista ja konsernin merkitys osana palvelukokonaisuutta on ymmärretty.

Liikelaitosten vuoden 2014 tavoitteet ovat toteutuneet.

Vuodelle 2014 asetetut toimenpiteet ovat jääneet konsernijohtamisen ja -ohjauksen näkökulmasta toteutumatta.

Tärkeimpien tytäryhtiöiden tavoitteiden toteutumisen raportointi ei ole kaupungin tilinpäätöksessä riittävää.

Konserniohjaus on edelleen erittäin epämuodollista eikä sen yhteyttä konsernijohtamisen perusteisiin voida todentaa. Läpinäkyvyyden puute aiheuttaa riskin, joka voi pitkään jatkuessaan jopa estää kaupungin uuden strategian toteutumisen.

Tärkeimpien tytäryhtiöiden toiminnan ja talouden tuloksien raportointia tulee kehittää niin, että valtuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen tulee kaupungin tilinpäätöksessä näkyväksi. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota konsernivalvontaa koskevaan selontekoon.

Koska sairaanhoitopiirillä on merkittävä rooli sekä kaupungin toimintaan että talouteen, on välttämätöntä vahvistaa sekä löytää oikeat keinot sairaanhoitopiirin ohjaamiseksi. Mikäli sairaanhoitopiirin talouskehitys jatkuu vuoden 2014 kaltaisena on vaarana, että koko kaupungin talous kriisiytyy.

Tarkastuslautakunta toteaa aikaisempien suositustensa mukaisesti, että konserniohjaus on muutakin kuin teknisten päätösten tekemistä. Konserniin liittyviä päätöksiä tulee voida tehdä läpinäkyvästi niin, että kuntalaisille välittyy kuva konsernin merkityksestä osana kaupungin palvelutoimintaa.

25

KOKONAISRAHOITUKSEN TASAPAINO, TALOUDEN TASAPAINOTUKSEN TOTEUTUMINEN SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAN JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI LAADITUN TOIMENPIDEOHJELMAN RIITTÄVYYS

26

Kuva:: Jouko Keto

6. KOKONAISRAHOITUKSEN TASAPAINO, TALOUDEN TASAPAINOTUKSEN TOTEUTUMINEN SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAN JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI LAADITUN TOIMENPIDEOHJELMAN RIITTÄVYYS Vuonna 2014 voimassa olleen Kuntalain 71.3 § mukaan, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Lisäksi valtioneuvoston asetus (205/2011) kunnan talouden tunnuslukujen eräistä raja-arvoista määrittelee ns. kriisikunnat. Talouden raja-arvojen lisäksi ns. kriisikunnaksi lasketaan suoraan kunta, jossa kunnan tilinpäätöksen taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti oli viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 € ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 €.

Vaasan kaupungin vuosikate oli vuonna 2014 heikompi tilinpäätöksessä kuin talousarviossa (kuva 13). Tulos eroaa useasta aikaisemmasta vuodesta ja on vuoden 2012 kaltainen. Vuosi 2012 oli Kuntaliiton arvioiden mukaan kuntatalouden heikoin vuosi sitten vuoden 1997. Vuosikate oli vuoden 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan negatiivinen 14 kunnassa.

Tarkastuslautakunta on käyttänyt tässä kertomuksessa esitettyjen Vaasan kaupungin asukaskohtaisten talouslukujen laskennan perusteena Tilastokeskuksen ilmoittamaa asukaslukua. Tilastokeskuksen ilmoittama asukasluku 31.12.2014 tilanteessa oli 66 965. Vaasan kaupungin tilinpäätöksessä on käytetty Väestörekisterikeskuksen ennakkotiedon mukaista asukaslukua, joka oli 67 001.

6.1. Tulos, vuosikate, tulot ja menot Vaasan kaupungin vuoden 2014 tilikauden lopulliseksi alijäämäksi muodostui kaupungin tilinpäätöksen mukaan noin 25,7 M€. Kuntien tilinpäätösarvioiden (tilastokeskus) mukaan Vaasan vertailuryhmän tulos oli alin, mutta kuitenkin positiivinen (11 €/asukas) toisin kuin vuonna 2013 (-24 €/asukas). Vuoden 2014 tuloksen jälkeen on kuntaliitoksessa yhdistyneen Vaasan kaupungin kumulatiivisessa taseessa noin 3,7 M€ alijäämää, joka on noin 55,5 €/asukas.

Tilikauden vuosikate valtion- verotulot tulos osuudet Vaasa - 408 46 1 499 4 093 Vertailukunnat 11 249 1 442 3 827 Taulukko 7: Eräitä talouden tunnuslukuja vuodelta 2014 (€/asukas, vertailu: 40 001 – 100 000 asukkaan kunnat).

Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätösarviot vuodelta 2014 ja Vaasan kaupungin tilinpäätös 2014.

27

Kuva 13: Vaasan kaupungin vuosikatteen kehitys 2005-2014.

Lähde: Vaasan kaupungin tilinpäätökset 2005-2014.

Kuntien valtionosuuksissa on ollut Kuntaliiton mukaan merkittävää laskua viimeisten kahden vuoden aikana. Vuonna 2014 kuntien valtionosuudet laskivat Kuntaliiton mukaan noin 1,3 %. Tämä näkyy myös kuntaliitoksessa vuonna 2013 yhdistetyn Vaasan ja Vähäkyrön tilinpäätöksessä.

Yhdistetyn Vaasan valtionosuudet ovat laskeneet vuodesta 2012 jo noin 6,9 M€. Vuonna 2014 valtionosuuksien vähennystä oli 2,2 M€ eli 2,1 %, joka on enemmän kuin kunnissa keskimäärin.

Vaasa Koko maa

Henkilöstökulut -0,7 % - 0,1 %

Palvelujen ostot + 4,4 % + 3,0 %

Taulukko 8: Toimintakulujen ja sen eräiden erien kehitys vuonna 2014. Huom! *= sisältää runsaasti ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisestä aiheutuvia menojen vähennyksiä. Ilman yhtiöittämisiä Kuntaliitto arvio toimintamenojen muutoksen olleen vuonna 2014 noin 1 %.

Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätösarviot vuodelta 2014 ja Vaasan kaupungin tilinpäätös 2014.

Vaasan verotulot kasvoivat vuonna 2014 enää vain noin 0,4 %, kun kasvua vuonna 2013 oli vielä noin 2,7 %. Kuntaliiton mukaan koko maan yhteenlaskettu verotulojen kasvu oli vuonna 2014 noin 2,5 % ja Vaasan vertailukuntienkin vielä noin 2,3 %. Vuonna 2014 kunnallisvero nousi Vaasassa 2,2 % ilman kunnallisveroprosentin nostoa. Suomessa kunnallisverot kasvoivat yhteensä vain 1,3 % vaikka 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014. Yhteisöverotuotto sen sijaan laski ja se oli 6,3 M€ vähemmän kuin vuonna 2013. Kokonaisuudessaan Vaasan kaupungin tuloslaskelman mukaiset tuotot laskivat vuoden 2014 aikana noin 1,5 % (7,9 M€), kun ne vielä vuonna 2013 nousivat noin 1,4 %.

Vaikka Vaasan tulotaso on edelleen vertailukuntia korkeammalla tasolla ovat myös Vaasan kaupungin toimintakulut esimerkiksi Hämeenlinnaa ja Rovaniemeä korkeammat.

Hämeenlinnassa toimintakulut olivat vuonna 2014 noin 437 M€, Rovaniemellä noin 400 M€ ja Vaasassa noin 503 M€. Toisin sanoen, Vaasan oman toiminnan tulot eivät tasaa omasta toiminnasta aiheutuvia menoja yhtä tehokkaasti kuin Hämeenlinnassa ja Rovaniemellä. Tämän perusteella tulee valtionosuuksilla, verotuloilla ja rahoitustuotoilla rahoittaa Vaasassa esimerkiksi Hämeenlinnaa ja Rovaniemeä suurempi, taulukossa 9 esitetty negatiivinen toimintakate, joka näkyy suoraan heikentyneenä vuosikatteena. Vaasan toimintakate vastaa varovaisesti arvioiden noin 80 000 asukkaan kunnan toimintakatetta.

Kuntaliiton mukaan kunnat jatkoivat vuonna 2014 toimintojensa tehostamista. Tämä yhdessä ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisen kanssa takasi sen, että kuntien toimintamenot kasvoivat vuonna 2014 alle 0,5 %. Valtionvarainministeriön vuoden 2015 peruspalvelubudjetin mukaan kuntien henkilöstökulut supistuisivat aikaisemmista vuosina 2014-2015 ja kasvaisivat sen jälkeen keskimäärin vajaan 1,5 %. Kuntaliiton mukaan henkilöstökulut olisivat kuntasektorilla alle 50 % kaikista menoista vuonna 2015. Vaasassa henkilöstökulujen osuus vuoden 2014 toimintakuluista oli 50,7 %, kun se vielä ennen kuntaliitosta vuonna 2012 oli 52,7 %. Palvelujen ostojen osuus toimintakuluista on Vaasassa 35,5 % ja se on noussut kuntaliitoksen jälkeen vuosien 2013 ja 2014 aikana lähes 2 prosenttiyksikköä.

Kuten taulukosta 8 voidaan havaita, on Vaasan kulujen kehitys eronnut hieman koko maan kehityksestä. Erityistä on se, että henkilöstömenojen kasvu kyettiin vuoden 2014 aikana taittamaan, kun se esimerkiksi vielä vuosina 2012 ja 2011 kasvoi noin 5,8 %. Vuonna 2014 henkilöstökulut vähenivät 0,7 % eikä vähennykseen sisälly esimerkiksi ammattikorkeakoulun yhtiöittämistä, joka tehtiin Vaasassa jo ennen vuotta 2010. Vuoden 2014 osalta palvelujen ostot ovat nousseet enemmän kuin vuonna 2013. Nousun aiheuttaa pääasiassa erikoissairaanhoidon jatkuvasti kasvavat kulut.

Vuonna 2014 palveluiden ostoihin käytettiin 178,7 M€, josta erikoissairaanhoidon kulujen osuus oli 93,4 M€. Erikoissairaanhoidon kustannukset nousivat vuoden 2013 tasosta 6,3 %. Tilinpäätöksessä raportoidaan erikoissairaanhoidon ylittäneen määrärahansa vuonna 2014 noin 7,3 M€:lla. Vuoden 2014 talousarviota ja vuoden 2013 tilinpäätöstä verratessa voidaan havaita, että vuoden 2014 talousarvio on vuoden 2013 tilinpäätöstä alhaisempi, noin 1,7 M€ vuoden 2014 varausmäärärahat huomioiden. Jo vuonna 2013 erikoissairaanhoidon kulut kasvoivat Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan maassamme 3,7 % eikä viimeisen valtuustokauden aikana kulut ole laskeneet kertaakaan aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Toimintakulut + 1,3 % + 0,5 %*

Kouvola Joensuu Hämeenlinna Vaasa Rovaniemi Seinäjoki Mikkeli Kotka

Asukasmäärä 86 453 75 041

Toimintakate -487,4 -350,9

Valtionosuudet 164,0 125,3

Verotulot 322,2 254,7

Vuosikate 5,5 33,0

67 976 66 965 61 551 60 880 54 605 54 518

-345,9 -380,9 -323,0 -309,0 -281,1 -293,9

91,6 100,4 92,0 77,3 100,4 91,1

268,7 274,1 235,7 237,2 196,3 209,5

17,4 3,1 9,6 11,2 23,5 7,4

Taulukko 9: Tunnuslukujen kehitys (M€) eräissä vertailukaupungeissa vuonna 2014 kaupungin asukasmäärän mukaan.

Lähde: Kaupunkien tilinpäätökset vuodelta 2014.

6.2. Kokonaisrahoituksen tasapaino Vaasan kaupungin kokonaisrahoituksen tasapainoa arvioitaessa tarkastellaan kaupungin vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta, jotka muodostavat kokonaisuutena kunnan rahoitusaseman. Vakavaraisuutta voidaan mitata muun muassa mittareilla: omavaraisuusaste %, suhteellinen velkaantuneisuus ja lainat euroa/asukas.

Omavaraisuusaste kuvaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä pitkän aikavälin sitoumuksista. Kriisikunnassa kunnan omavaraisuus on heikko, kun tunnusluku on alle 50 %.

28 Kuva | Foto:Esa Siltaloppi

Vaasa

2008 70,05

Koko maa 66,2

2009 67,8

2010 65,8

2011 64,6

64,6

64,9

64,2

2012 58,9 61,1* 62,1

2013 2014 56,3 51,5 60,5

**

Taulukko 10: Omavaraisuusasteen (%) kehitys 2008-2014.

Lähde: Vaasan kaupungin tilinpäätökset 2008-2014, * Vaasa ennen kuntaliitosta, ** Ei saatavissa.

Vaasan omavaraisuus oli viime valtuustokaudella samaa tasoa kuin koko maan ja parempi kuin vertailukaupunkien.

Omavaraisuusaste on heikentynyt tasaisesti vuodesta 2008, mutta voimakasta laskua on ollut vuoden 2012 jälkeen. Vuoden 2014 tulos osoittaa sitä, että aikaisempien vuosien ylijäämän loputtua ei vuoden 2014 tuloksen kaltaisen alijäämän sietokykyä enää juuri ole. Vaasan vertailuryhmän omavaraisuus oli 55,3 % vuonna 2012 ja vuonna 2013 53,5 %.

Kuva 14: Lainakannan kehitys: 1. Vaasan kaupunki, 2. vertailukaupungit 3. koko maa.

Huom! Vaasan kaupungin lainakanta vuodelta 2012 (2 172 €/ asukas) ei sisällä Vähänkyrön lainakantaa.

Lähde: Vaasan kaupungin tilinpäätökset 2008-2014 ja Tilastokeskus, * Kuntien tilinpäätösarvio.

Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman maksuun. Kunnan kannalta tilanne on sitä parempi, mitä pienempi luku on.

Tunnusluvun arvoon eivät vaikuta käyttöomaisuuden ikä, arvostus tai poistomenetelmä, joten tunnusluku on käyttökelpoinen kuntien välisessä vertailussa. Kriisikunnassa suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 %.

Vaasa

2008 31,2

Koko maa 41,9

2009 34,0

2010 37,7

2011 38,6

44,6

44,5

45,4

2012 2013 2014 46,2 50,1 57,6 43,4* 48,3 50,7 **

Taulukko 11: Suhteellisen velkaantuneisuuden kehitys ( %) 20082014. Lähde: Vaasan kaupungin tilinpäätökset 2008-2012, * Vaasa ennen kuntaliitosta, ** Ei saatavissa.

Vaasan kaupungin suhteellisen velkaantuneisuuden taso on jatkuvasti noussut ja viimeiset vuodet kiihtyvällä tahdilla.

Ero koko maan tilanteeseen on tasoittunut esimerkiksi vuodesta 2011 ja vertailuryhmään nähden saavutettu etu on kaventunut huomattavasti. Vuoden 2014 arvo ylittää toisen kerran kriisikunnalle määritellyn raja-arvon. Vertailukaupunkien suhteellinen velkaantuneisuus oli vuosina vielä 2009-2011 noin 48-49 %, mutta vuonna 2013 jo 53,8 %.

Kuntien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlasketun lainakannan kasvu on vuoden 2014 aikana ollut pienempää kuin vuonna 2013. Kuntien lainakanta kasvoi tilinpäätösarvioiden mukaan vuoden 2014 aikana noin 7 %, kun se vuonna 2013 kasvoi jopa 12,6 %. Kuntaliiton mukaan kiihtyvällä lainanotolla pyritään käytännössä muun omaisuuden myynnin kanssa paikkaamaan kuntien ns. tulorahoitusvajetta. Tulorahoitusvaje on syntynyt siitä, että kuntien vuosikate ei enää riitä palvelutoiminnan ylläpitämiseen.

29

Kuten kuvasta 14 selviää, on Vaasan kaupungin lainataso asukasta kohden jatkanut nousuaan kiihtyvällä tahdilla myös vuonna 2014. Kuntaliiton julkaisemasta kuntien tilinpäätösarvioiden yhteenvedosta on laskettavissa, että vertailukaupunkien asukaslukuun suhteutettu lainakanta on vuoden 2014 aikana noussut 9,6 %, kun se Vaasassa nousi peräti 20,8 %. Kuntaliitoksen jälkeen vuoden 2013 aikana Vaasan lainakanta nousi noin 11 %. Vuoden 2014 lopulla oli Kuntaliiton yhteenvedon perusteella Vaasan vertailuryhmällä (2 904 €/as) sekä yli 100 001 asukkaan kunnilla (2 943 €/as) lähes yhtä paljon lainaa asukasta kohden. Edellä mainittujen vertailuryhmien luvut ovat suurimmat seitsemästä kuntakoon perusteella muodostetusta vertailuryhmästä.

Kuva 15: Lainan määrän kehitys asukasta kohden (€) eräissä vertailukaupungeissa vuosina 2012-2014.*) Huom! Vaasan luku vuodelta 2012 sisältää Vähäkyrön lainakannan.

Lähde: Kaupunkien tilinpäätökset vuosilta 2012-2014.

Lainakannan kasvu on viime vuodet ollut kaupungin omista toimista johtuvaa, sillä Vaasassa investoinnit on vuonna 2014 rahoitettu edellisen vuoden tapaan suurimmaksi osaksi ottamalla lainaa. Kokonaisuudessaan Vaasan lainakanta on noussut vuodesta 2011 peräti 96,2 %. Samalla Vaasa on kivunnut vertailukaupunkien joukossa toiseksi velkaisemmaksi kunnaksi (kuva 15).

Kuntaliiton hallituksen käsittelemä kuntatalouden sopeuttamisohjelma 2014-2017 (7.2.2013) perustuu sille ajatukselle, että kuntien vuosikatteen tulee riittää suunnitelman mukaisiin poistoihin (suhdeluku noin 1) ja lainanhoitokatteen [(vuosikate + korkomenot) / (korkomenot + lainanlyhennykset)] on oltava riittävä (suhdeluku noin 1.5). Kun esimerkiksi vuonna 2009 Vaasan kaupungin vuosikate kattoi poistoista 127,6 % ja investointien tulorahoitus oli vielä 73,3 % tasolla, kattoi vuonna 2014 vuosikate poistoista enää 10,1 % ja investointien tulorahoitus oli vain 6,7 %. Lainanhoitokate oli puolestaan vuonna 2009 vielä niinkin korkea kuin 2,1.

Vuoden 2014 tilinpäätöstilanteessa lainanhoitokate on enää 0,2 tasolla.

Vuoden 2014 aikana ovat sekä vuosikatteen suhde poistoihin, investointien tulorahoitus että lainanhoitokate reilusti heikentyneet. Vaasan kaupungin vuosittainen tulorahoitus ei muiden velvoitteiden lisäksi enää täysin riitä kaupungin lainojen hoitoon. Kaupungin oman toiminnan tuottamien tulojen ja investointien välisen rahavirran kertymä on viimeisten viiden vuoden ajalta niinkin heikko kuin -156,1 M€, kun se vuoden 2013 lopulla oli -123,8 M€. Tämä kuvaa sitä, että kaupungin on tullut rahoittaa vastaava osa muun muassa investoinneista kassavaroilla ja/ tai lainaa ottamalla.

Kuntakonsernin lainakanta kertoo siitä, kuinka suuri määrä lainaa on otettu muun muassa konsernin tuottaman toiminnan ja palveluiden sekä niiden vaatimien investointien rahoittamiseen. Samalla luku kertoo kaupunkikonsernin ve-

Kuva 16: Konsernilainan määrä asukasta kohden (€) eräissä vertailukaupungeissa vuosina 2012-2014. *) Huom! Vaasan luku sisältää Vähäkyrön lainakannan. Osassa kunnista käytettävissä tarkasteluhetkellä vain yksi tieto.

Lähde: Kaupunkien tilinpäätökset vuosilta 2012 ja 2013.

ronmaksajille aiheuttamista vastuista. Kuten kuvasta 16 havaitaan, on Vaasan (VS) kuntakonsernin lainamäärä noin 2,3 kertaa suurempi kuin kaupungin (emo) ja vuoden 2014 käytettävissä olevilla luvuilla vuoden 2013 tapaan vertailuryhmän kolmanneksi suurin. Hämeenlinna (HL) on ryhmässä Vaasaa maltillisemmalla tasolla ja Rovaniemen (ROI) kaupunkikonsernilla on edelleen vähiten velkaa. Koska Vaasan kaupungin (emo) lainanhoitokate on laskenut alle 1,0:n (0,2) ja suhteellinen velkaantuneisuus on jo yli 50 % (57,6 %), toteaa tarkastuslautakunta kaupunkikonsernin lainakannan muodostuneen riskiksi, johon kaupunki (emo) ei riskien realisoituessa kykenisi omien vastuidensa lisäksi vastaamaan. Kaupunkikonsernin omavaraisuusaste on alhaisempi kuin vuoden 2013 lopussa (vuosi 2014: 39,8 %; vuosi 2013: 41,7 %) ja suhteellinen velkaantuneisuus jopa 89 % (vuosi 2013: 82 %). Kokonaisuudessaan kaupungin(emo) lainakanta on jo noin 212,9 € (vuosi 2013: 176 M€) ja kaupunkikonsernin noin 498 € (Vuosi 2013: 454 M€). Kaupunkikonsernin lainakannan kasvu on vuonna 2014 aiheutunut lähes kokonaan kaupungin (emo) kasvaneesta tarpeesta rahoittaa investointejaan.

Vuonna 2014 kaupunki(emo) investoi 46,7 M€:lla ja 54,1 M€:lla vuonna 2013. Vuodelle 2015 investointeja on suunniteltu tehtäväksi 43,2 M€ (netto). Koska investoinnit tapahtuvat lainoituksen turvin aiheuttaa tämä kasvavan lainataakan lisäksi tarkastuslautakunnan mukaan lisää riskejä. Merkittäviä taloudellisia riskejä kaupungille aiheuttaa runsaasta investoinnista aiheutuva poistojen kasvu sekä lainarahoituksella tehtävien investointien kasvavat korot.

Tarkastuslautakunta totesi jo vuotta 2012 käsittelevässä arviointikertomuksessaan, että poistoista tulee aiheutumaan ongelmia. Ongelmien aiheuttajana tarkastuslautakunta näki ainakin kaksi seikkaa. Vuoden 2012 lopulla eivät taloussuunnitelmakaudelle suunnitellut poistot vastanneet taloussuunnitelmassa suunniteltua investointitasoa ja toiseksi, kaupungissa ei oltu tehty Kirjanpitolautakunnan

* ) Käytetyt vertailukunnat ja lyhennelmät: Hyvinkää - HY, Hämeenlinna – HL, Joensuu – JNS, Järvenpää – JP, Kokkola - KOK, Kotka – KTA, Kouvola - KV, Lappeenranta – LR, Lohja – LO, Mikkeli – MI, Nurmijärvi – NJ, Pori – PRI, Porvoo – PRV Rovaniemi – ROI, Salo – SLO, Seinäjoki – SK, Vaasa – VS

30

Runsaasta lainanotosta johtuva korkoriski on tarkastuslautakunnan mukaan myös noussut sellaiseksi, että se on jo merkittävä. Vaikka korkotaso on viime vuodet ollut historiallisen alhaisella tasolla, on lainojen koroista aiheutunut jo nykytasolla kaupungille enemmän kuluja. Vuoden 2013 tilinpäätöksestä ovat korkomenot kasvaneet kaupungissamme noin 1,4 M€. Lisäksi vuoden 2014 tilinpäätös on kyseisen vuoden talousarviota noin 355 T€ suurempi. Tämä johtuu muun muassa siitä, että korkokuluista ja lainojen suojaamisesta (koronvaihtosopimukset) aiheutuneita menoja on pelkästään vuoden 2014 aikana ollut arvioitua enemmän.

kuntajaoston ohjeen (15.11.2011) mukaista päivitettyä poistosuunnitelmaa. Vaasassa päivitettiin poistosuunnitelma vasta keväällä 2014 (KV 17.3.2014). Tämä on aiheuttanut sen, että pelkästään vuoteen 2014 lähdettäessä ovat arvioidut poistot olleet reilusti aliarvioidut (TA: 25,5 M€; TP: 30,6 M€). Vuoden 2012 arviointikertomuksen johdosta kaupunginvaltuustolle antamassaan vastauksessa Vaasan kaupunginhallitus ei ole käsitellyt poistosuunnitelmaa tai siitä aiheutuvia ongelmia.

Tarkastuslautakunta huomauttaa, että vuoden 2015 osalta tilanne on vieläkin vakavampi. Vuodelle 2015 on talousarviossa suunniteltu poistoja vain 26 M€, siis 4,6 M€ vähemmän kuin vuoden 2014 tilinpäätöksessä, mutta vuosien 2014 ja 2015 investoinneista aiheutuvat uudet poistot ylittävät poistosuunnitelmasta poistuvat vanhat erät.

Lisäksi lisäongelman on aiheuttanut vuosien 2012-2015 aikana tehty laskentajärjestelmän uudistaminen. Esimerkiksi vuoden 2013 tilinpäätökseen tehdyt poistot ovat osoittautuneet vääriksi. Vuoden 2013 poistot laskettiin käsin.

Vuoden 2013 tilinpäätöstä on poistojen osalta jouduttu korjaamaan vuoden 2014 tilinpäätöksessä noin 1,2 M€, joka on vaikuttanut myös suoraan Vaasan käytettävissä olevan aikaisempien vuosien ylijäämän vähenemiseen.

Tarkastuslautakunnan on lain mukaan arvioitava talouden tasapainottamistoimenpiteiden riittävyyttä. Tarkastuslautakunta toteaa, että sillä ei ole vuoden 2015 keväällä käytössään sellaista suunnitelmaa, jolla vuoden 2014 aikana kertynyt ja vuoden 2015 aikana kertyvä alijäämä kyettäisiin suunnitelmallisesti kattamaan kuntalain edellyttämällä tavalla. Tarkastuslautakunnan on arvioitava, että taloussuunnitelmakaudella 2015-2018 lainoituksen turvin tehtävät investoinnit eivät nykyisellään tue riittävästi niitä lakisääteisiä peruspalveluita, joita tehostamalla kaupungin toimintakatetta voitaisiin pysyvästi parantaa.

Vaasan kaupungissa kyettiin vuoden 2014 aikana hillitsemään toimintakulujen kasvua noin 1,3 % tasolle. Henkilöstökuluja on kyetty vähentämään 0,7 %, joka on nykytilanteessa hyvä tulos.

Hyvän talouden tunnusmerkit (Valtioneuvoston asetus 205/2011): Talouden kuvaaja 1. Kertynyt alijäämä tai kertynyt alijäämä viimeinen TP 2. Vuosikate 3. Tuloveroprosentti 4. Lainamäärä €/as 5. Taseessa kertynyttä alijäämää 6. Omavaraisuusaste 7. Suhteellinen velkaantuneisuus

Kriteeri 1 000 €/as 500 €/as negatiivinen + 0,5 % kuntien km vero- % + 50 % kuntien km lainamäärä on alle 50 % yli 50 %

2014 ei - 55,5 € noin 3,0 M€ 19,50 % raja: 20,24 % 3 179 €/as raja: 4100 €/as noin 3,7 M€ 51,5 % 57,6 %

2013 ei noin 18,8 M€ 19,50 % raja: 19,88 % 2 657 €/as raja: 3 813 €/as ei 56,2 % 50,1 %

Vaasan kaupungin alijäämä vuodelta 2014 on noin 25,7 M€.

Vaasan kaupungin taseen mukaan Vaasan kaupungin edellisten tilikausien ylijäämä oli noin 22,0 M€ ennen vuoden 2014 tulosta. Vaasan kaupungin kumulatiivinen tase on valtuustokauden 2013-2016 puolessa välissä siten noin 3,7 M€ alijäämäinen.

Vuoden 2014 lopussa Vaasan kaupungin lainakanta oli yhteensä noin 212,9 M€, kun se esimerkiksi vuonna 2011 oli vielä noin 108,5 M€ (ilman Vähäkyröä). Vaasan lainakanta on siten lähes kaksinkertaistunut vuosien 2012-2014 aikana. Vuosina 2010-2014 vuosikate ei ole enää riittänyt kattamaan investoinneista aiheutuneita menoja ja suhteellinen velkaantuneisuus on noussut jo yli kriisikuntien raja-arvon. Samalla omavaraisuusaste on jatkanut laskuaan, joka sekin lähestyy kriisikuntien raja-arvoa.

Taloussuunnitelmakauden aikaisten investointien aiheuttamaa poistotasoa ei ole osattu arvioida riittävällä tarkkuudella sekä menetelmien että tarvittavien päätösten puutteista johtuen. Puutteet ovat heikentäneet kaupungin tulosta vuoden 2013 talousarviosta lähtien noin 7,7 M€. Jo vuoden 2013 talousarviossa olisi kyetty huomioimaan Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohje poistosuunnitelmasta vuodelta 2011. Lisäksi investointien aiheuttaman lainakannan kasvu aiheuttaa kaupungille taloudellisen korkoriskin.

Kaupungin talouden tasapainottamiseksi tulee laatia kuntalain edellyttämä tasapainottamissuunnitelma. Vuoden 2015 talousarvion yhteydessä hyväksytyt toimenpiteet eivät sellaisia vielä ole. Vuoden 2014 tulos oli alijäämäinen ja vuoden 2015 tulos on arvioitu alijäämäiseksi sekä siinä olevat poistot on arvioitu todellista huomattavasti pienemmiksi.

31

SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN JA RISKIENHALLINTA

Kuva: Jouko Keto Kuvat | Foton: Jaakko J Salo

32

7. SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN JA RISKIENHALLINTA mällä on mahdotonta. Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös asiassa (18.11.2014 § 154) osoittaa sen, että valtuustoon nähden sitova tavoite päätöksenteon oikeellisuuden varmentamisesta ei kaupungissamme täysin toteudu. Yhdenkään lautakunnan päätöksenteon perusteena ei voi olla se, että valtuuston talousarviossa hyväksymillä määrärahoilla ei hallintokunta pysty toimimaan budjetin rajoissa. Tämän johdosta vuoden alussa jokainen lauta-/ johtokunta laatii käyttösuunnitelman talousarviovuoden määrärahojen kohdentamiseksi. Käyttösuunnitelmassa tulee määritellä muun muassa se, miten valtuuston hyväksymät määrärahat tullaan talousarviovuoden aikana käyttämään ja miten toimintaa tulee kehittää, jotta määrärahat riittävät. Tarkastuslautakunnan mielestä juuri tämän kaltaisissa kysymyksissä mitataan sekä kaupunginhallituksen kykyä sisäiseen valvontaan että lauta-/ johtokuntien luottamusta kaupunginhallituksen toimintaan.

Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa ja kaupunkikonsernissa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Vuodelle 2014 oli lisäksi asetettu valtuustoon nähden sitovaksi tavoitteeksi sisäinen valvonta. Tavoitteen toteutumista tuli mitata sillä, että kaupungin päätösten itseoikaisujen määrä on nolla ja valitusten määrä on alle 1 % kaikista päätöksistä. Toimenpiteeksi asetettiin se, että päätöksenteon oikeellisuus varmennetaan tilikauden aikana. Myös hallintokunnilla on omia sisäisen valvonnan kehittämiseen tähtääviä tavoitteita.

Vaasan kaupungin tarkastuslautakunta on arvioinut säännöllisesti sisäisen valvonnan tilaa arviointikertomuksissaan. Pääpaino on ollut johtamisen ja sisäisen valvonnan yhteyden ymmärtämisessä. Viime vuosien aikana asiassa on tapahtunut edistystä ja tilinpäätöksissä esitetty selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä on kehittynyt. Vuoden 2014 selontekoa tarkastuslautakunta pitää hyvänä. Pääsääntöisesti kaupunginhallitus on vuodesta 2010 alkaen arvioinut sisäisen valvonnan yltävän hyvälle tasolle, mutta vuonna 2014 kaupunginhallitus esittää sen yltävän hyväksyttävälle tasolle. Puutteina on vuodesta 2011 alkaen katsottu olevan tiedonvälityksessä ja seurantamenetelmien toimivuudessa. Näin on myös vuonna 2014. Vaasan kaupunginvaltuusto on 16.12.2013 hyväksynyt kuntalain muutoksesta johtuen perusteet kunnan ja kuntakonsernin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskien.

Kaupungin tasoisten seurantamenetelmien suurimpana ongelmana on viime vuodet ollut laskentajärjestelmän uudistaminen, projektin pitkittyminen, siitä aiheutuneet ylimääräiset kulut sekä tiedon oikeellisuuden varmistaminen. Koska kaikilla hallintokunnilla ei ole mahdollisuutta tarkistaa tietoja kaupungin kirjanpidosta, on monessa tapauksessa talouden seuranta vielä vuoden 2014 aikanakin vaikeutunut. Kaupungin tasolla ongelmaksi muodostui muun muassa se, että kaupungin tuloslaskelman mukaisista tuloista ei voinut vuoden aikana saada luotettavaa ennustetta ja poistojen toteuma ei koko vuoden aikana ollut arvioitavissa järjestelmästä. Vuoden 2013 tilinpäätös laadittiin vuoden 2014 aikana pääosin käsin. Tästä on aiheutunut kasvaneiden henkilöstökustannuksien lisäksi myös vuoden 2013 tilinpäätöksen oikaisuja, jotka on tehty vuoden 2014 tilinpäätöksen yhteydessä (ks. kohta 7.2 Kokonaisrahoituksen tasapaino).

Tarkastuslautakunnan tekemien arviointien ja vuoden 2014 perusteella tarkastuslautakunta voi aikaisemmista vuosista poiketen yhtyä kaupunginhallituksen tilinpäätöksessä tekemään arviointiin. Sisäinen valvonta on kaupunkiorganisaatiossa jo hyväksyttävällä tasolla, mutta hyvää arvosanaa se ei vielä lautakunnalta saa. Tarkastuslautakunta yhtyy aikaisempien vuosien tapaan kaupunginhallituksen näkemykseen siitä, että tiedonvälityksessä ja seurantamenetelmien toimivuudessa on kehitettävää. Tämä näkyi vuonna 2014 esimerkiksi erikoissairaanhoidon määrärahojen käsittelyssä sekä siinä kuinka hyvin lauta-/ johtokunnilla oli käytössään reaaliaikaista tietoa kaupungin talouden kehittymisestä.

Vaasan ja Vähäkyrön kuntaliitos on astunut voimaan vuoden 2013 alussa. Yhdistymissopimuksen (27.6.2011) mukaisesti on entisen Vähäkyrön alueelle luotu alueellista demokratiaa edustava aluelautakunta. Aluelautakunta on valvonut yhdistymissopimuksen noudattamista ja antanut tätä tarkoitusta varten arvion Vähänkyrön alueen yleisestä kehityksestä ja palveluista sekä vuodelta 2013 että 2014.

Toisin kuin vuonna 2013, on kaupunginhallitus käsitellyt vuonna 2014 yhdistymissopimuksessa määritellyn investointi- ja kehittämisohjelman kumulatiivista toteumaa.

Aluelautakunta on myös aktiivisesti käsitellyt ko. ohjelmaa vuoden 2014 aikana. Tästä huolimatta tarkastuslautakunta olisi nähnyt hyvänä sen, kuten vuoden 2013 osalta, että yhdistymissopimuksen velvoitteiden toteutumisesta olisi raportoitu Vaasan kaupungin tilinpäätöksessä vuodelta 2014 jossain seuraavista kohdista: ”Olennaiset muutokset Vaasan toiminnassa ja taloudessa” ”Vähänkyrön Aluelautakunta” tai yhdistymissopimuksen investointiohjelman toteuma tilinpäätöksen investointiosassa. Investointi- ja

Erikoissairaanhoidon kulujen kertymä ylitti aikaisempien vuosien vastaavan ajankohdan toteutuman vuoden alusta lähtien. Tarkastuslautakunta katsoo, että sosiaali- ja terveyslautakunnalla oli mahdollisuus järjestää ko. asiaan tarvittaessa vaikka laskuihin perustuva seuranta, koska erikoissairaanhoito on yksi kaupunkimme taloutta merkittävimmin muuttavista tekijöistä. Tarkastuslautakunta ei pidä hyvänä sitä, että määrärahaesitykset tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn vasta vuoden lopulla, jolloin reaalinen mahdollisuus kulujen kattamiseen toimintaa kehittä-

33

Kuva: Jouko Keto

kehittämissuunnitelma vuosille 2012-2015 on sitova ja vuoden 2014 lopun tilanteessa oli ko. ohjelmaan varatuista 21,3 M€:sta käytetty kaupunginhallituksen (Kh 27.10.2014 § 407) mukaan noin 7,3 M€. Vuonna 2015 arvioidaan Vähäkyröön investoitavan kokonaisuudessaan noin 14,5-15 M€.

Tämän perusteella tullaan entisen Vähäkyrön kunnan alueelle investoimaan jopa 0,5-1 M€ enemmän kuin yhdistymissopimuksessa on edellytetty.

Valtuustoon nähden sitova tavoite, sisäinen valvonta, on tilinpäätöksessä raportoitujen mittariarvojen perusteella toteutunut. Itseoikaisuja ei ole vuoden 2014 aikana tehty ja valitusten määrä on alle 1 %:n kaikista päätöksistä. Tarkastuslautakunnalla ei ole kuitenkaan käytössään tietoa siitä, kuinka paljon päätöksistä on valitettu eikä sitä kuinka pää-

töksentekoa on vuoden aikana varmennettu. Myöskään valtuuston saamassa tavoitteiden väliraportoinnissa ei asiaa käsitellä. Tavoitetta ei käsitellä tilinpäätöksen sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevassa raportoinnissa eikä valtuuston saamassa tavoitteiden väliraportoinnissa, vaikka se tarkastuslautakunnan mielestä olisi tullut tehdä.

Kyseessä on ensimmäinen talousarviovuosi, jolloin asiassa on päätetty valtuustoon nähden sitova tavoite. Kuntalaisen kannalta mielenkiintoista olisi ollut seurata sitä, miten esimerkiksi valituksia tehdään, kohdentuvatko ne hallinnonaloittain sekä sitä, onko kyseessä asianosainen vai kunnan jäsen. Tarkastuslautakunta toteaa, että valtuustokauden 2013-2016 puolessa välissä Vaasan kaupungilla on aikaisempaa paremmat edellytykset sisäisen valvonnan kehittämiseen.

Sisäisen valvonnan raportointi tilinpäätöksissä on järjestelmällisesti kehittynyt. Kokonaisuuden arviointi on aikaisempaa parempaa.

Sisäinen valvonta on asetettu valtuustoon nähden sitovaksi tavoitteeksi, sille on asetettu seurattavat mittarit ja vuoden aikana toteutettava toimenpide.

Vaasa-Vähäkyrö kuntaliitoksessa solmitun yhdistymissopimuksen mukaisia kehittämis- ja investointiohjelmaa on seurattu vuoden aikana sekä kaupunginhallituksessa että Vähäkyrön aluelautakunnassa (pl. kaupungin tilinpäätös).

Kaupungin sisäisessä tiedonvälityksessä on ollut puutteita, joka on johtanut muun muassa siihen, että erikoissairaanhoidon merkittävään määrärahojen ylitykseen ei ole reagoitu ajoissa ja riittävällä tavalla.

Laskentajärjestelmän uusimiseen ja hankintaan liittyvistä riskeistä on aiheutunut haittaa kaupungin toiminnalle myös vuoden 2014 aikana. Riskien pitkittymiseen ei ole varauduttu.

Sisäisen valvonnan raportointia tehtäessä tulisi tilinpäätöksessä huomioida myös valtuuston asettama sitova tavoite. Sitovan tavoitteen raportointi on mahdollista suorittaa huomattavasti paremmin samassa yhteydessä kuin pienimuotoisena strategiataulukossa.

34

ARVIOINTIKERTOMUSTEN KÄSITTELY JA VAIKUTTAVUUS

Kuva: Jaakko J Salo

8. ARVIOINTIKERTOMUSTEN KÄSITTELY JA VAIKUTTAVUUS Tarkastuslautakunta on vuosittain ilmoittanut valtuustolle ne arviointikertomuksessa olleet huomiot, jotka ovat johtaneet kaupungin hallinnossa toimenpiteisiin tai joiden osalta ei ole tehty mitään ja/tai riittäviä toimenpiteitä. Arviointikertomuksia on käsitelty vuosittain kaupunginvaltuustossa samaan aikaan vastaavan vuoden tilinpäätöksen kanssa.

Kaupunginhallituksen arviointikertomusten johdosta antamia selvityksiä ja ehdotuksia toimenpiteiksi on käsitelty kaupunginvaltuustossa pääosin saman toimintavuoden aikana.

Kaupunginhallituksen tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen 2013 perusteella laatimaa vastinetta on käsitelty asetettuun määräaikaan mennessä kaupunginvaltuustossa 13.10.2014 § 87. Valtuustokauden 2009 – 2012 arviointikertomusten vaikuttavuutta on käsitelty tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa vuodelta 2013.

35

Toteutettu / Aloitettu

Asia

Arviointi

Vaasan kaupungin strategia ja tavoitteiden arviointi Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskienhallinta

2009 2013 2009 2010 2011 2012 2013 2009 2013

X

2010 2013 2011 2012 2013 Vaasan ja Vähäkyrön kunnan yhteen- 2012 liittyminen - toimenpidesuositukset 2013 Investointi- ja kehittämisohjelma 2012 Vähäkyrö 2013 Hyvinvointi ja hyvinvointikertomus 2013 2013

Haja-asutusalueiden jätevesi

Vaasan kuntakonserni Konsernijohtaminen ja -ohjaus Kokonaisrahoituksen tasapaino

Ei toteutettu / Ei aloitettu

X

X

X

X

X

X

X

X

X X

X

X

Huomautus Ks. 3. Vaasan kaupungin strategia ja tavoitteiden arviointi.

Ks. 7. Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskienhallinta.

Suomen hallitus on hyväksynyt jätevesiasetuksen siirtymäajan pidennyksen kahdella vuodella (15.3.2018) ja muita lievennyksiä suunnitellaan.

Vaasan Vähäkyrön alue on edelleen haasteellinen uusi määräaika huomioiden.

Ks. 6. Vaasan kuntakonserni - johtaminen ja tulokset.

Ks. 7. Kokonaisrahoituksen tasapaino.

Ks.8. Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskien hallinta.

Ks.8. Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskien hallinta.

Keskeisiä hyvinvoinnin mittareita seurataan osana kaupungin strategiaa, mutta mittareiden raportoinnissa on kehitettävää. Kehittämisehdotukset on otettu huomioon hyvinvointikertomuksessa.

Taulukko 12: Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen 2013 vaikuttavuus.

Kuva: Jaakko J Salo

VA A S A N K A U P U N G I N TA R K A S T U S L A U TA K U N T A | 2 0 1 3 - 2 0 1 6

36