VAASAN KAUPUNGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA
Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2018
Sisällysluettelo 1.
Johdanto
3
2. 2.1. 2.2. 2.3. 2.4. 2.5. 2.6.
Yleiset lähtökohdat Kaupungin strategiset tavoitteet Maankäytön ja liikenteen kehittyminen Pysäköinnin tilantarve ja rakentamiskustannukset Pysäköinnin järjestämisvelvoite Pysäköintitoiminta kaupungin taloudessa Pysäköintiin liittyvien käsitteiden ja lyhenteiden määrittely
5 5 5 5 5 6 7
3. 3.1. 3.2. 3.3. 3.4. 3.5. 3.6. 3.7.
Nykytilanne Nykyiset pysäköintipaikat ja niiden käyttöaste Kaupungin pysäköintiyhtiöt ja -laitokset Nykyinen vapaaksiostomenettely LPA-alueet Polkupyörien pysäköintitilanne Erityisryhmien pysäköinti Nykytilanteen keskeiset ongelmat
9 9 9 10 11 11 11 11
4.
Vertailukaupunkien pysäköintilinjauksia
13
5.
Pysäköintipolitiikan tavoitteet ja pääperiaatteet
14
6. 6.1. 6.2. 6.3. 6.4. 6.5. 6.6.
Pysäköintimitoitus asemakaavoissa Paikkamäärän esittäminen Suosituspaikkamäärät Vaiheittainen toteutuminen Autottomat korttelit Asunto-osakeyhtiöiden paikkojen omistus ja käyttö Polkupyöräpaikat
17 17 17 18 18 19 19
7. 7.1. 7.2. 7.3. 7.4. 7.5. 7.6.
Velvoitepaikkojen sijoittaminen yleisiin pysäköintilaitoksiin (vapaaksiosto) Vapaaksioston potentiaali Vaasassa Sijoittamisvelvoite vapaaksiostossa Mitoitusalennus Vapaaksioston etäisyysvaatimukset Sopimusmenettely ja autopaikan hinta Vapaaksiostopaikkojen osoittaminen maantasoisille yleisille pysäköintialueille
21 21 22 22 22 22 23
8. 8.1. 8.2. 8.3. 8.4.
Yleisen pysäköinnin operointi ja omistajapolitiikka Kaupungin pysäköintilaitosten omistaminen ja operointi Maksullisen kadunvarsipysäköinnin operointi Pysäköinninvalvonta Uusien laitosten rahoitus
25 25 25 25 25
9.
Yhteenveto ja tulevaisuuden muutosten hallinta
26
Layout: Jouko Keto Vaasan kaupunki | Graafiset palvelut 2018
1.Johdanto Liikkuminen ja siihen liittyvät innovaatiot ovat kautta historian olleet merkittävä yhteisöjen kehitystä eteenpäin vievä tekijä. Kaupan, kulttuurin ja erilaisten verkostojen tihentyminen ja kehityshyppäys on aina ollut seurausta liikkumismuotojen muutoksista ja nopeutumisesta. Tuulet, purjeet, hevoset, aasit ja elefantit mahdollistivat hitaan liikkumisen. Purjelaivakaudesta siirryttiin höyry- ja diesellaivoihin, hevosvaunuista rautatiehen ja polttomoottoriautoihin. Mitä enemmän on verkostoiduttu, sitä enemmän keksintöjä on syntynyt. Samalla on syntynyt modernia yhteiskuntaa kuvaavia tekijöitä kuten teollinen työ, työväestö, henkilöauto, yksityisautoilu. Menestyneimmät kaupungit ovat aina olleet avoimia ”uusille tuulille” ja ottaneet vieraat avosylin vastaan. Kaikki nämä ovat muokanneet kaupunkeja erilaisiin fyysisiin muotoihin. Toisaalta ihmisen perustarpeet eivät ole muuttuneet tuhansienkaan vuosien kuluessa: ihminen tarvitsee turvaa, työtä, toisia ihmisiä ja tietä toisten luo. Nyt taas eletään ihmisen liikkumisvalintojen murroksessa. Tekninen kehitys, energiataloudelliset innovaatiot, ilmastonmuutos, digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat ennennäkemättömällä nopeudella maailmaa. Älykäs liikenne tekee tuloaan, uusia materiaaleja ja energia-ratkaisuja kehitetään. Satavuotisen yksityisautoilun rooli ja merkitys ovat merkittävästi muuttumassa. Tämä merkitsee mullistavia muutoksia myös pysäköinnille – pysäköintipaikkojen rakentamiselle, käytölle ja hallinnalle.
Vaasan kaupungin pysäköintipolitiikan tehtävä on tukea kaupungin strategiaa elinvoimaisen, viihtyisän ja houkuttelevan kaupungin rakentumiseksi. Tavoitteena on kehittää kaupunkia kestävällä tavalla ja samalla turvata liikenteen ja pysäköinnin toimivuus sekä laatu. Työssä on arvioitu kaupungin pysäköintipolitiikan ajantasaisuutta sekä tarkasteltu kaupungin pysäköintilinjauksia suhteessa kaupungin strategisiin tavoitteisiin. Pysäköintiä ei ole Vaasassa ennen tarkasteltu kokonaisuutena, minkä takia on ollut välttämätöntä määritellä Vaasan pysäköintiin liittyvät keskeiset tavoitteet ja periaatteet. Työssä on myös koetettu hahmottaa millaisia liikkumistapoja, -välineitä ja pysäköintiratkaisuja tulevaisuuden Vaasassa käytetään ja halutaan käytettävän, miten siihen suuntaan mennään sekä millä nopeudella. Mikä on kunnalle kuuluva tehtävä, mitä voidaan antaa markkinoiden ohjattavaksi. Hyvällä pysäköintipolitiikalla luodaan edellytyksiä toimivalle, kestävälle ja houkuttelevalle kaupunkikehittämiselle, joka vahvistaa kaupungin vetovoimaisuutta ja elinvoimaa. Vaasan ydinkeskustan ja sen laajenemisalueiden tulevan kehityksen ja kilpailukyvyn kannalta pysäköinnin kokonaisvaltainen ja taloudellisesti kestävälle pohjalle rakennettu järjestäminen on avainasemassa.
3 VAASAN KAUPUNGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA
VAASAN KAUPUNGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA
2. Yleiset lähtökohdat 2.1. Kaupungin strategiset tavoitteet
2.3. Pysäköinnin tilantarve ja rakentamiskustannukset
Vaasassa pysäköinnin kehittämistä ohjaavat seuraavat kaupungin strategiat ja ohjelmat:
Pysäköinnin tilantarve:
* Vaasan kaupungin strategia * Energia- ja ilmasto-ohjelma * Vaasan keskustastrategia
> Tavallisen autopaikan tilatarve on 2,5x5,0 metriä sekä 7,0 metriä vapaata tilaa. Vapaaksi korkeudeksi suositellaan vähintään 2,4 metriä. > Autopaikan tilantarve ajoyhteyksineen vaihtelee kadunvarsipysäköinnin 12:sta m2/auto laitospysäköinnin 30 neliöön. Keskimääräinen tilantarve on 20-25 m2/autopaikka. > Jokaista autoa varten tarvitaan yleensä 2-5 autopaikkaa. > Polkupyöräpaikan tilatarve on noin 0,6x2,0 metriä sekä 2,0 metriä vapaata tilaa. > Pyöräpysäköinnin tilantarve on noin 10 kertaa pienempi kuin autopaikkojen tilantarve.
2.2. Maankäytön ja liikenteen kehittyminen 2000-luvulla Vaasa on kasvanut huomattavasti, yhteensä noin 6000 asukkaalla. Vuodenvaihteessa 2016-2017 kaupungin väkiluku oli 67620 asukasta. Vuosina 20082016 kaupunki kasvoi keskimäärin 536 asukkaalla/vuosi, eli lähes +1% vuodessa. Väkiluvultaan Vaasa on Suomen 15. suurin kaupunki. Vaasan seudun asukasluku on 114 223 (31.12.2016). Vuosina 2000-2016 seudun väkiluku kasvoi 8633 asukkaalla. Vaasan seudun väestönkasvu on kuudenneksi nopeinta maan 37 kaupunkiseudun/työssäkäyntialueen joukossa.
Autopaikkojen rakentamiskustannukset (€/autopaikka, alv 24 %): Maantasopysäköinti: Erillinen pysäköintitalo: Pihakansi, autot maan päällä, ei pelastustietä: Pihakansi, autot maan alla, ei pelastustietä: Pihakansi, päällä pelastustie: Kellaripysäköinti rakennuksen alla: Kallioluolapysäköinti:
Työpaikkoja Vaasassa on yhteensä 37 207 (31.12.2014). Kaupungin työpaikkojen määrä kasvoi 4 689:lla vuosina 2000-2014. Vaasan työllisyystilanne on maan kärkitasoa ja työpaikkaomavaraisuus on erittäin suuri (126,6 % 31.12.2014). Suomen 20 suurimman kaupungin joukossa Vaasan työpaikkaomavaraisuus on toiseksi suurin. Suuri työpaikkaomavaraisuus ja työpaikkojen määrän kehitys vaikuttavat Vaasaan suuntautuvan pendelöinnin määrään. Vuonna 2014 Vaasaan pendelöi yhteensä 11 922 henkilöä. Pendelöinti Vaasan seudun kunnista Vaasaan on kasvanut 21,8 % vuosina 2005-2014. Vuosina 1995-2014 Vaasaan pendelöivien lukumäärä kasvoi jopa 56:llä %. Lähes puolet pendelöijistä tulevat Mustasaaresta ja noin neljäsosa pendelöijistä tulevat Laihialta, Maalahdesta ja Vöyriltä.
tyyp. alaraja tyyp. yläraja yläraja 3 000 7 000 10 000 20 000 45 000 60 000 35 000
50 000
55 000
40 000
60 000
65 000
45 000
65 000
80 000
48 000 55 000
70 000 80 000
90 000 125 000
(Lähde: Selvitys kaavamääräysten kustannusvaikutuksista, Rakli 2015.)
2.4.
Pysäköinnin järjestämisvelvoite
MRL 156.1 §:n perusteella asemakaavassa ja rakennusluvassa määrätyt autopaikat tulee järjestää rakentamisen yhteydessä. Autopaikkojen järjestäminen on siten ensisijaisesti kiinteistöjen omistajien ja haltijoiden velvollisuus. Kunnalla on samat velvoitteet kuin muillakin kiinteistöjen omistajilla ja haltijoilla autopaikkojen järjestämiseen rakentamisen yhteydessä. Kaupungin tulee siis huolehtia julkisen palvelun kiinteistöjensä, kuten esim. terveyskeskusten, koulujen, virastojen, kulttuurilaitosten ja liikuntapaikkojen pysäköintitarpeesta. Lisäksi kunnan tehtävään voidaan katsoa kuuluvan pysäköintipaikkojen
Valtakunnallisella tasolla Vaasan henkilöautotiheys on suhteellisen suuri. Vuonna 2013 Vaasan henkilöautotiheys oli 508 ha/1000 asukasta. Henkilöauton kulkumuotoosuus Vaasassa on 64 %, joukkoliikenteen 5 % ja pyöräilyn kulkumuoto-osuus 12% (vuonna 2013). Vaasan henkilöautojen ja liikenteen määrään vaikuttaa pendelöinnin ja muun asioinnin kautta koko seudun autollisuus. Seudun maaseutumaisissa kunnissa henkilöautotiheys ja henkilöauton kulkumuoto-osuus ovat suurempia ja hitaammin kehittyviä kuin kaupunkialueella. Koko Suomessa asuntokuntien autonomistus ja erityisesti moniautoisen asuntokuntien osuus on viime vuosina kasvanut. Vuonna 2000 Vaasan keskusta-alueella asuntokunnista 47 % olivat autottomia, 44,7 % omisti yhden auton ja 8,3 % omisti kaksi autoa tai enemmän. Vastaavat luvut vuonna 2010 olivat 43,9 %, 45 % ja 11,1 %.
5 VAASAN KAUPUNGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA
2.5. Pysäköintitoiminta kaupungin taloudessa
järjestäminen sellaisille käyttäjille, joiden asiointi ei kohdistu suoraan mihinkään tiettyyn kiinteistöön. Tällaisia ryhmiä ovat mm. ostoksilla kävijät, vapaa-ajan viettäjät ja matkailijat. Pysäköintipaikkoja tulee autojen lisäksi järjestää myös mopoille, polkupyörille sekä muille ajoneuvoille. Katutilaa kunta ei ole velvollinen tarjoamaan autojen tai muiden ajoneuvojen pysäköintikäyttöön.
Kaupungin pysäköintitoiminnan vuosittaiset tulot ovat viime vuosina olleet noin 1,6 M€ ja menot noin 0,5 M€. Lukuihin sisältyvät tulot ja menot pysäköinninvalvonnasta, pysäköintilaitteista ja pysäköintilaitoksista. Pysäköinninvalvonta sekä kadunvarsi- ja aluepysäköinti ovat selvästi tuottoisia kaupungille, kun taas pysäköintilaitosten tulos on ollut vaihteleva. Pysäköintilaitteisiin ja vastaaviin investointeihin käytetään vuositasolla noin 50 000 €.
6 VAASAN KAUPUNGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA
2.6. Pysäköintiin liittyvien käsitteiden ja lyhenteiden määrittely
Nimikkopaikka = Vain nimetylle käyttäjälle varattu pysäköintipaikka.
ap =autopaikka pp =Pyöräpaikka ap/as = Asemakaavassa määrätty autopaikkamäärä asuntoa kohden.
Pysäköintinormi = Asemakaavassa vaadittu autopaikkamäärä, yleensä ilmoitettu muodossa ap/as tai ap/x k-m².
ap/x k-m2=Asemakaavassa määrätty autopaikkamäärä x kerrosneliömetriä kohden.
Pysäköintipaikka = Ajoneuvon pysäköimiseen tarkoitettu tila.
Asiakaspysäköinti=Liikkeiden, palveluiden ja esimerkiksi keskustassa asioivien pysäköintiä.
Rakennusoikeus= Luku, joka ilmoittaa tontille sallitun rakennusoikeuden k-m²:nä.
Asukaspysäköinti= Asukkaiden ja vieraiden pysäköinti omalla asuinalueellaan tai sen lähiympäristössä.
Rasitepaikka= Rasitteena perustettu kiinteistön oikeus käyttää toisella kiinteistöllä sijaitsevaa pysäköintipaikkaa.
Asukaspysäköintijärjestelmä/ pysäköintitunnusjärjestelmä= Mahdollisuus ostaa pysäköintilupa oman asuinalueen kadunvarsipaikoille.
Tonttitehokkuus= Tontin kokonaiskerrosalan suhde tontin pinta-alaan.
Asumisväljyys=Asumisen yhteenlaskettu kerrosala asukasta kohden (k-m²/asukas).
Vapaaksiosto = Maankäyttö- ja rakennuslain 156.2 §:ssä säädetty menettely, jossa kunta voi osoittaa ja luovuttaa kiinteistön käyttöön tarvittavat autopaikat kohtuulliselta etäisyydeltä. Kiinteistön omistajalta peritään autopaikkojen järjestämisestä vapautumista vastaava korvaus kunnan hyväksymien maksuperusteiden mukaan.
Autopaikkaosake=Asunto-osakeyhtiön osake, joka oikeuttaa hallitsemaan autopaikkaa. Erityisryhmien pysäköinti= Liikuntarajoitteisten-, vanhusten-, kuorma-autojen ym. erikoisajoneuvojen pysäköinti. Julkinen pysäköintilaitos= Kunnan (tai muun julkisyhteisön) omistama yleinen pysäköintilaitos.
Velvoitepaikka= Asemakaavassa määrätty autopaikan rakentamisvelvoite. Velvoitepaikkamäärä määräytyy asemakaavassa yleensä kerrosneliömetrien tai asuntojen määrän mukaan.
Kerrosala = Rakennuksen yhteenlaskettu pinta-ala kerrosten ulkoseiniä myöten. Kerrosalan määrä ilmoitetaan kerrosneliömetreissä (k-m²).
Vieraspysäköinti = Asuinrakennuksen tai työpaikan vieraille tarkoitettuja pysäköintipaikkoja, joita ei nimetä vaan käytetään yhteisesti.
Liityntäpysäköinti = Joukkoliikenneaseman tai -pysäkin yhteyteen järjestettyä auto- tai polkupyöräpysäköintiä. Liityntäpysäköintiä voidaan järjestää sekä bussi- että raideliikenteelle.
Vuorottaispysäköinti = Autopaikkojen käyttäjien kesken sovittua autopaikkojen yhteiskäyttöä. Yhteiskäyttöauto= Useamman ihmisen tai esimerkiksi asunto-osakeyhtiön yhteisessä käytössä oleva auto.
LPA= Autopaikkojen korttelialue (asemakaavamerkintä). LPA-alueet osoitetaan kaavaan yhden tai useamman kiinteistön autopaikkoja varten.
Yksityinen pysäköintilaitos= Yksityisessä omistuksessa oleva pysäköintilaitos, joka voi toimia yleisenä pysäköintilaitoksena tai olla vain tietyn käyttäjäryhmän käytössä, esimerkiksi yhden asunto-osakeyhtiön tai korttelin käytössä.
LPY= Yleisten pysäköintilaitosten korttelialue (asemakaavamerkintä).
Yleinen pysäköintilaitos = Kaikille avoin ja yleisessä käytössä oleva pysäköintilaitos, joka voi olla kunnan (tai muun julkisyhteisön) omistuksessa tai yksityisomistuksessa.
LP = Yleinen pysäköintialue (asemakaavamerkintä). Mitoitusalennus= Vapaaksiostomenettelyn käyttöön liittyvä pysäköintinormista myönnettävä helpotus MRL= Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132) MRA= Maankäyttö-ja rakennusasetus (10.9.1999/895)
7 VAASAN KAUPUNGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA
VAASAN KAUPUNGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA
3. Nykytilanne Pysäköintipaikkojen käyttöaste
3.1. Nykyiset pysäköintipaikat ja niiden käyttöaste
Vaasan ydinkeskustan kadunvarsipaikkojen määrää sekä käyttöastetta kartoitettiin kevään 2014 aikana. Kartoituksessa tarkasteltiin kadunvarsipaikkojen käyttöastetta aamulla klo 5:45-6:45, keskipäivällä klo 10:00-12:00 sekä illalla klo 18:00-20:00. Yhteensä tarkastelussa oli mukana 1 857 kadunvarsipaikkaa. Käyttöastetarkastelun tuloksena todettiin, että vapaa pysäköintipaikka on mahdollista löytää kohtuullisen hyvin kadunvarresta myös ruuhkatunteina. Alle 80 % käyttöasteen pysäköintiä oli tarjolla kaikista kortteleista, ja kahden korttelin etäisyydeltä torilta löytyi useita vapaita paikkoja kaikkina vuorokaudenaikoina. Valtaosassa kortteleita kadunvarsien pysäköintipaikkojen käyttöaste oli 40-60 %, sekä päivällä että illalla. Aikaisin aamulla liikekeskustan kadunvarsipaikat olivat lähes tyhjillään.
Vaasan keskusta-alueella valtaosa pysäköintipaikoista sijaitsevat kortteleiden sisällä joko maantasossa tai keskitetyissä pysäköintilaitoksissa. Vaasan keskustalle tyypillisiä ovat myös kortteleiden sisällä sijaitsevat palokadut, joiden varsilla on merkittävä määrä pysäköintipaikkoja. Pysäköintipaikkojen järjestämistä ei rakennusluvissa vaadittu ennen rakennuslain (1958) ja 1960-luvulla laaditun ns. Kråkströmin asemakaavan voimaantuloa. Sen jälkeen rakennetuilla tonteilla autopaikat on pääosin toteutettu rakennuslupien yhteydessä voimassa olevien asemakaavojen mukaan. Vaasan keskusta-alueen pysäköintiä on aikaisempina vuosina (2001 ja 2006) tarkasteltu alueella, joka on määritelty keskustan kaupallisten toimintojen mukaan. Vuoden 2006 pysäköintiselvityksen mukaan Vaasan liikekeskustan alueella oli yksityisiä autopaikkoja 2580 kpl ja yleisessä käytössä 2675 kpl, eli yhteensä 5255 autopaikkaa. Alueella on sekä julkisia että yksityisiä pysäköintilaitoksia. Yksityisiä pysäköintilaitoksia ovat mm. Rewell centerin p-laitos (140 ap), Citymarketin p-laitos (170 ap), HS-centerin p-laitos (120 ap) sekä Toriparkki (840 ap). Teatteriparkki (348 ap) valmistui 2014 ja on täysin kaupungin omistuksessa oleva julkinen pysäköintilaitos.
3.2. Kaupungin pysäköintiyhtiöt ja -laitokset Raastuvankatu 27:n pysäköintihalli Maanvuokrasopi-muksen jatkamisen yhteydessä on tontilla sijaitsevan pysäköintihallin hallinta siirtynyt kaupungille. Pysäköin-tihallissa on yhteensä 45 autopaikkaa, jotka kaikki ovat sopimuskäytössä. Tammipihan pysäköintilaitos Kaupungin omistamat osakkeet Kiinteistö Oy Tammipihasta oikeuttavat hallitsemaan tontille rakennetun pysäköintilaitoksen 136 autopaikkaa sekä maanalaisessa pysäköintitilassa 8 autopaikkaa.
Kadunvarsipysäköinnissä maksullinen alue vastaa suurin piirtein liikekeskustan aluetta. Maksulliset vyöhykkeet pysyivät melko samana vuosina 2006 - 2013. Vuonna 2014 otettiin aikaisempien kolmen taksavyöhykkeen lisäksi käyttöön myös neljäs taksavyöhyke ydinkeskustan uloimmalle kehälle. Vuodesta 2014 lähtien 1-vyöhykkeen pysäköinti maksaa 2 euroa tunnilta (arkisin klo 8-20), 2vyöhykkeen pysäköinti 1,50 €/h, 3-vyöhykkeen pysäköinti 1,00 €/h ja 4-vyöhykkeen pysäköinti 0,50 €/h.
Teatteriparkki Pysäköintilaitoksen rakentamisesta tehtiin päätös vuonna 2013. Pysäköintilaitos on kokonaisuudessaan
Tarkastelualue edellisissä pysäköintiselvityksissä ja maksulliset vyöhykkeet vuodesta 2014 alkaen.
9 VAASAN KAUPUNGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA
kaupungin omistuksessa. Pysäköintilaitoksessa on yhteensä 348 yleisessä käytössä olevaa pysäköintipaikkaa. Pysäköintimaksu Teatteriparkissa vastaa kadunvarsipysäköinnin 3-vyöhykettä, eli 1,00 € /h.
tai kokonaan hoitaa vapaaksioston kautta. Kiinteistönomistajalla tulee ennen rakennusluvan myöntämistä olla kunnan kanssa allekirjoitettu vapaaksiostosopimus.
Hinnoittelu Toriparkki (yksityinen pysäköintilaitos) Vaasan keskustan suurin yleinen pysäköintilaitos on Toriparkki, jossa on nykyisin noin 840 autopaikkaa asiakasja sopimuspysäköintikäytössä. Toriparkissa on suunnitteilla pysäköintilaitoksen laajennus 500-950 uudella autopaikalla. Kaupunki omistaa Toriparkista 110 osaketta (110 paikkaa).
Autopaikkojen vapaaksiostohintaa ei ole yleisesti vahvistettu. Tehdyissä sopimuksissa on hinta vaihdellut riippuen mihin kohteeseen autopaikat on sijoitettu sekä tehtyjen sopimusten ajankohdasta. Tekninen lautakunta päätti 7.3.2007 39 § rakennuskustannusindeksiin sidotuksi vapaaksiostohinnaksi 16 000 €. Hinnan määrittely perustui Tammipihan lisäkansien rakennuskustannuksiin. Myöhemmissä sopimuksissa hinnoittelu on määritelty tapauskohtaisesti kaupunginhallituksen päätöksillä.
3.3. Nykyinen vapaaksiostomenettely Vaasan kaupunginvaltuusto on 13.2.1989 § 80 päättänyt, että kaupunki ottaa käyttöön pysäköintipaikkojen vapaaksiostomenettelyn. Vapaaksiostomenettely perustuu nykyään MRL 156.2 §:än. Vapaaksioston kautta kiinteistön omistaja voi osittain tai kokonaan vapautua velvoitteestaan järjestää ja sijoittaa autopaikat asianomaiselle rakennettavalle tontille. Kaupunki järjestää silloin tarvittavat autopaikat kiinteistön käyttöön kohtuulliselta etäisyydeltä. Autopaikkojen järjestämisestä kaupunki perii korvausta kunnan hyväksymien maksuperusteiden mukaan. Vapaaksiostossa ei luovuteta autopaikan hallintaan liittyvää autopaikkaosaketta tms., vaan vapaaksi ostetut paikat pysyvät kaupungin omistuksessa ja yleisessä käytössä. Pysäköinti niille tapahtuu kaupungin yleisillä pysäköintiehdoilla.
Teatterikorttelin toteuttamishankkeen laajassa puitesopimuksessa sovittiin Teatteriparkin vapaaksiostopaikkojen hinnaksi 18 350 € (ilman alv)/kpl asuntorakentamisten osalta sekä 25.500 (ilman alv)/kpl muiden autopaikkojen osalta. Hinnat ovat sidottuja vuoden 2013 tammikuun elinkustannusindeksiin. Myöhemmissä sopimuksissa on käytetty hintaa 26 000 €/kpl. Vapaaksiostossa voidaan siis käyttää yleisesti vahvistettua hintaa tai esim. määritellä hinta hankekohtaisesti toteutuneiden kustannusten perusteella. Toteutuneiden kustannusten perusteella autopaikan hinta Teatteriparkissa olisi noin 26 000 €.
Rakennuslupamenettelyn kannalta vapaaksiosto tarkoittaa sitä, että autopaikkojen järjestämis- ja sijoittamisvelvoite voidaan asemakaavassa määrätyllä tavalla osittain Tehdyt vapaaksiostosopimukset Vaasa Oy Voas (Rostenink. 4) Voas (Raastuvank. 11) As.Oy Vaasan Baletti As.Oy Vaasan Näytelmä As.Oy Vaasan Musikaali As. Oy Vaasan Ooppera As. Oy Vaasan Operetti As. Oy Vaasan Aaria Tetrinox Oy (YIT-yhtymä) Voas (Vöyrinkatu 8) As.Oy Bondegården Fab Österbottens Hus
13 paikkaa 4 paikkaa 15 paikkaa 26 paikkaa 28 paikkaa 26 paikkaa 8 paikkaa 8 paikkaa 8 paikkaa 6 paikkaa 8 paikkaa 1 paikka 18 paikkaa
Tammipiha (1990) Tammipiha (2005) Toriparkki (1997 ja 2006) Teatteriparkki (2014) Teatteriparkki (2015) Teatteriparkki (2015) Teatteriparkki (2016) Teatteriparkki (2016) Teatteriparkki (2016) Teatteriparkki LP-alueelle/palokatu Teatteriparkki (2016) Toriparkki (2017)
Vapaaksiostoon käytettävissä olevat autopaikat Raastuvankatu 27:n pysäköintihalli - Kohteessa on 45 autopaikkaa, jotka kaikki tällä hetkellä ovat sopimuskäytössä. - Kaupunki on saanut autopaikkojen hallinnan maanvuokrasopimuksen jatkon yhteydessä. Asemakaavassa tontti on LPY-tontti. Tammipiha pysäköintihalli - Pysäköintipaikkoja yhteensä 136 + 8 kpl. - Luovutettu 17 paikkaa, käytettävissä 119 paikkaa (+ 8 kellaripaikkaa) - Yläkannella on Vasabladetille varattuja (nimettyjä) paikkoja. Teatteriparkki pysäköintihalli - Kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. Pysäköintipaikkoja on yhteensä 348 kpl. - Luovutettu tai varattu 174 paikkaa, käytettävissä 174 paikkaa. Toriparkki - Kaupungilla on 110 osaketta, jotka vastaavat 110 paikkaa. - Luovutettu 33 paikkaa, käytettävissä 77 paikkaa.
10 VAASAN KAUPUNGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA
3.4. LPA-alueet
3.7.
Nykytilanteen keskeiset ongelmat
Pääsääntönä on, että autopaikat sijoitetaan asianomaiselle rakennettavalle tontille. Asemakaavassa tonttia varten sen ulkopuolelta varatut autopaikat otetaan kuitenkin vähennyksenä huomioon tontin autopaikkojen lukumäärää määrättäessä. Mikäli tontin autopaikat on asemakaavassa osoitettu erilliselle LPA-tontille, mahdollisesti yhteisesti jonkun muun tontin kanssa, on vuokrasopimuksissa osoitettu käyttöoikeus myös LPA-tontille.
¬ Suuri osa pysäköintipaikoista on tehottomasti käytössä vain tiettyyn vuorokaudenaikaan, esimerkiksi vain toimistoaikaan tai vain toimistoajan ulkopuolella. Vuorottaispysäköinnin kehittäminen parantaisi pysäköintipaikkojen käyttöastetta sekä kaupungin pysäköintitarjontaa. ¬ Keskustan palvelut kärsivät siitä, että keskustan ulkopuolella on runsaasti palveluita, joilla on huomattavasti paremmat pysäköintimahdollisuudet (ilmainen pysäköinti ja enemmän pysäköintitilaa) kuin keskustan palveluilla.
3.5. Polkupyörien pysäköintitilanne
¬ Keskustan palokadut ovat suureksi osaksi yleisessä pysäköintikäytössä. Joissakin paikoissa palokaduille tai viereisten tonttien reuna-alueelle on sijoitettu lämpöpistokkeita, jolloin palokatujen yleiset autopaikat ovat käytännössä yksityiskäytössä.
Pyöräilyn positiivisten vaikutusten vuoksi pyöräilyolosuhteiden kehittämiseen panostetaan tällä hetkellä joka puolella, lähes kaikissa Suomen kaupungeissa. Vaasa on optimaalinen pyöräilykaupunki, jossa etäisyydet ovat lyhyet, maasto tasainen ja opiskelijoita on paljon. Pyöräily on suosittu tapa liikkua Vaasassa, mikä näkyy myös pyöräpysäköintitarpeessa.
¬ Lähiöissä asunto-osakeyhtiöiden pysäköinti leviää viheralueille ja keskustassa kävelykadulle pysäköidään jatkuvasti ilman lupaa. Pysäköinninvalvonta on ts. riittämätöntä.
Eniten puutteita pyöräpysäköinnissä on tällä hetkellä torin ja kävelykeskustan alueella sekä matkakeskuksen ympäristössä. Matkakeskuksen ympäristössä on tarvetta laadukkaaseen ja mahdollisesti maksulliseen pyöräpysäköintiin. Torin ja kävelykeskustan alueella pyöräpysäköintipaikkojen määrä on tällä hetkellä noin 550 kpl. Pyöräpysäköinnin tarve siellä on kuitenkin huomattavasti suurempi. Pyöräpysäköintiä tulee suunnitella niin, että etäisyys asiointipisteeseen jää mahdollisemman lyhyeksi. Panostamalla laadukkaaseen ja riittävään pyöräpysäköintiin, voidaan lisätä pyöräilyn houkuttelevuutta ja kasvattaa pyöräilyn kulkumuoto-osuutta.
¬ Asunto-osakeyhtiöiden yhteiset LPA-alueet ovat haasteellisia autopaikkojen hallinnoimisen kannalta. Myös LPA-alueiden toteutus voi muodostua ongelmaksi, jos järjestelyyn liittyvät tontit rakentuvat eri aikoina. ¬ Pysäköinnin järjestämiseen liittyvissä sopimuksissa käytetään pysäköintiin liittyviä käsitteitä (vapaaksiostopaikka, velvoitepaikka, nimikkopaikka yms.) sekavasti ja epäjohdonmukaisesti. Käsitteiden käytön ja tulkinnan pitäisi olla selkää ja johdonmukaista. ¬ Velvoiteautopaikkoihin liittyviä sopimus- ja rasitejärjestelyitä on rakennuslupia haettaessa toteutettu vaihtelevin menettelyin. Tilannetta tulisi selkiinnyttää erityisesti yleisten pysäköintilaitosten osalta.
3.6. Erityisryhmien pysäköinti Erityisryhmien huomioiminen suunnittelussa on tärkeää. Yleisiä alueita tai rakennuksia suunniteltaessa tulee erityisesti huomioida liikuntaesteisten pysäköintimahdollisuudet. Keskustassa liikuntaesteisille on varattu yhteensä noin 20 autopaikkaa katualueilta. Paikat sijaitsevat tasaisesti eri puolilla keskustaa, ja sijoituksissa on kuultu ko. ryhmän etujärjestöjä. Myös yleisillä pysäköintialueilla sekä kaikissa yleisissä ja yksityisissä pysäköintilaitoksissa on liikuntaesteisille varattuja autopaikkoja. Tilatarve liikuntaesteisten autopaikoille on 3,6x5,0 m sekä 2,8x6,5 m kadunvarsipysäköinnissä.
¬ Pysäköintipaikkojen rakentaminen on kallista, varsinkin maanalaisissa ratkaisuissa. Jos hinnat nousevat liian korkeaksi, autopaikat voivat jäädä myymättä. Tämä koskee erityisesti asunto-osakeyhtiöitä, joissa autopaikat ovat erillisillä autopaikkaosakkeilla. ¬ Kaupungin omistuksessa olevien pysäköintilaitosten ja -osakkeiden omistus on hajonnut erillisiin yhtiöihin. Kadunvarsipysäköintiä sekä osaa pysäköintilaitoksista operoi kaupungin kuntatekniikan tulosalue. On selvää, että pysäköinnin tavoitteellinen kehittäminen tulevaisuuden tarpeita varten on tällaisessa ympäristössä hyvin haasteellista. ¬ Laadukkaaseen ja riittävään pyöräpysäköintiin ei panosteta suunnittelussa tarpeeksi. Esimerkiksi matkakeskuksen ympäristössä ja liikekeskustan alueella pyöräpysäköinti on riittämätöntä.
11 VAASAN KAUPUNGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA
VAASAN KAUPUNGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA
4.Vertailukaupunkien pysäköintilinjauksia Normit ja muut linjaukset Kuopio
Asuminen keskustassa: 1 ap/as tai 1 ap/75 k-m2. Uusissa kaavoissa käytetään myös 1 ap/120 k-m2, mutta kuitenkin vähintään 2 ap/3 as. Asuminen keskustan ulkopuolella: 1,1-1,3 ap/as, pientaloissa 2-3 ap/as. Liikkeet ja toimistot keskustassa: 1 ap/40 k-m2 - 1ap/80 k-m2. Liikerakennukset keskustan ulkopuolella: 1 ap/50-60 k-m2. Yleisten rakennusten korttelit keskustan ulkopuolella: 1 ap/100-200 k-m2. Maksullista kadunvarsipysäköintiä operoi kaupungin omistama yhtiö. Yhtiö omistaa myös kolme pysäköintilaitosta. Kuopiossa on käytössä asukaspysäköintijärjestelmä. Pysäköintitunnuksia voi saada 1/as tai liiketila. Vapaaksiostossa ei ole käytössä mitoitusalennusta tai etäisyysvaatimuksia.
Pori
Pysäköintinormit vaihtelevat alueittain, keskustassa käytetään jopa 1 ap/120 k-m2. Keskustassa on yhdeksän pysäköintilaitosta, joista vain yksi on osittain kaupungin omistama. Porissa ei ole vapaaksiostojärjestelmää.
Hämeenlinna Yleisensä autopaikkanormina käytetään 1 ap/100 k-m2 niin liike-, toimisto- kuin asuinrakentamisessa. Tarvittaessa autopaikkanormina käytetään 1 ap/50 k-m2. Kaupungissa on kaksi pysäköintilaitosta, joita kaupungin omistama yhtiö omistaa ja operoi. Vapaaksiostossa etäisyysvaatimus on 300 m, mitoitusalennusta ei käytetä. Oulu
Asuinrakentamisessa yleinen pysäköintinormi on 1 ap/100 k-m2. Liike- ja toimistotilojen pysäköintinormina käytetään yleensä 1 ap/50 k-m2. Oulussa on käytössä asukaspysäköintijärjestelmä. Asukaspysäköintijärjestelmään on mahdollista liittyä, jos asunto-osakeyhtiöllä on vähemmän autopaikkoja kuin asuntoja. Oulun keskusta-alueella on 10 pysäköintilaitosta. Kolme ovat kaupungin omistaman yhtiön omistuksessa ja hallinnassa. Vapaaksiostojärjestelmää käytetään satunnaisesti. Oulun keskustan alueella on noin 1000 pyöräpysäköintipaikkaa. Tavoitteena on nostaa niiden määrä 4000:en ja kattaa 25 % pp-paikoista.
Jyväskylä
Pysäköinnin linjauksia on esitetty osana Jyväskylän liikennesuunnitelmaa. Kadunvarsipysäköintiä hoitaa kaupungin omistama yhtiö, joka myös omistaa ja operoi kaupungin yhdeksää pysäköintilaitosta. Pysäköintinormi asumisen osalta on 1 ap/120 k-m2 keskustassa, muutoin 1 ap/ 85 k-m2. Rivitaloissa käytetään 1 ap/ 75 k-m2 tai vähintään 1,3 ap/ asunto. Keskustan liike- ja toimistotiloissa pysäköintinormi on 1 ap/70 k-m2, josta vähintään 50 % tulee sijoittaa yleiseen laitokseen (vapaaksiostaa). Vapaaksiostoa voidaan käyttää myös asumisen ja julkisen hallinnon ja palvelun autopaikkoihin. Vapaaksiostossa autopaikkojen paikkamäärästä myönnetään 30 % mitoitusalennusta. Pyörien pysäköinnin kapasiteetti on tarkoitus kaksinkertaistaa vuoteen 2025 mennessä. Nykytilanteessa jo n. 2000 pp-paikkaa keskustassa.
Lahti
Tavoitteena on, että työpaikka- ja asukaspysäköinti keskistetään laitoksiin ja kadunvarsipysäköinti varataan asiointiliikenteelle. Asumisväljyys Lahdessa on 38 m2/hlö, ja autoja on keskimäärin 1 auto/76 m2. Yleinen pysäköintinormi perustuu tähän laskelmaan (1 ap/ 80 k-m2). Keskustan ulkopuolella liike- ja toimistotilojen pysäköintinormi on 1 ap/ 50 k-m2. Ydinkeskustassa vähintään 30 % autopaikoista tulee sijoittaa julkiseen pysäköintilaitokseen. Vapaaksiostossa velvoitepaikkamäärästä voi saada 25 % alennusta, vuorottaiskäyttömahdollisuuden perusteella.
Seinäjoki
Seinäjoella on käytössä yleinen pysäköintilupa, jolla voi pysäköidä vapaasti keskustassa (tai sen osa-alueella). Yleinen pysäköintilupa maksaa 40 €/kk tai 400 €/vuosi. Kohdennettu pysäköintilupa maksaa 20 €/kk tai 200 €/vuosi. Vuonna 2010 perustettu kaupungin kokonaan omistama pysäköintiyhtiö Seipark Oy vastaa kaupungin pysäköintilaitosten toteuttamisesta. Lisäksi Seipark vastaa Seinäjoen kaupungin ydinkeskustan yleisen kadunvarsipysäköinnin järjestämisestä. Ydinkeskustassa vähintään 50 % uusien liike- ja toimistokerrosalan autopaikoista tulee sijoittaa julkiseen pysäköintilaitokseen. Vapaaksiostossa asunto-, liike ja toimistokiinteistöjen velvoitepaikkamäärästä saa 25 % alennusta vuorottaiskäyttömahdollisuuden perusteella.
Uumaja
Pysäköintinormeille on määritelty 3 eri vyöhykettä. Asuinrakentamisessa pysäköintinormeihin vaikuttavat myös asuntojen koot. Autoille ja polkupyörille on käytössä samat normit. Tavoitteena on pienentää keskustan liikennemääriä sekä parantaa ilmanlaatua. Panostetaan erityisesti pysäköinnin ohjausjärjestelmien sekä liitäntäpysäköintimahdollisuuksien kehittämiseen. Liitäntäpysäköinti tehdään houkuttelevaksi säätämällä pysäköintimaksuja, parantamalla joukkoliikennettä sekä rakentamalla Park&Ride- sekä Park&Bike-laitoksia keskustan reuna-alueille.
13 VAASAN KAUPUNGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA
5. Pysäköintipolitiikan tavoitteet ja pääperiaatteet Vaasan kaupungin pysäköintilinjauksilla on tarkoitus selkeyttää ja ohjeistaa pysäköintiä siten, että maankäyttöä voidaan tehostaa ja samalla luoda viihtyisämpää jalankulkuympäristöä. Vaasa pyrkii näin toteuttamaan valtakunnallisia liikennepoliittisia tavoitteita, jossa autokeskeisestä ratkaisumallista siirrytään ihmiskeskeiseen ratkaisumalliin, huomioiden niin kävelijät, pyöräilijät kuin autoilijatkin.
kehittämistä, laajentamista ja tiivistämistä. Vaasan keskusta-alue on asumisen, kaupan, toimistojen, koulutuksen ja hallinnon keskus. Kaupungin keskustaa tulee kehittää siten, että em. toiminnot voivat jatkua siellä tulevaisuudessakin ja keskustan saavutettavuus on kaikilla liikkumismuodoilla helppoa ja selkeää. Pysäköinnin hinnoittelu ja saatavuus ovat tärkeitä työkaluja ohjattaessa ihmisten käyttäytymistä. Lisäksi pitää muistaa, että kaikki kuntalaiset maksavat tällä hetkellä yleisille alueille rakennettavat pysäköintipaikat, vaikka he eivät omistaisikaan autoa. Jatkossa pysäköinnin kustannukset tulee kohdistaa pysäköinnin käyttäjille. Pysäköintitoiminnan tulee myös olla kannattavaa siten, että se mahdollistaa tulevat investoinnit ja pysäköintitoiminnan kehittämisen.
Vaasan kaupungin pysäköintipolitiikka tukee kaupungin strategiaa viihtyisästä ja elinvoimaisesta kaupungista, sekä energia- ja ilmasto-ohjelman tavoitteita ilmastopäästöjen vähentämisestä ja kaupungin hiilijalanjäljen pienentämisestä. Pysäköintipolitiikan kannalta tämä tarkoittaa, että kaupungin on panostettava jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittämiseen yksityisautoilun sijasta. Vaasan keskustastrategian mukaisesti pysäköintiohjelman tavoitteena on myös edistää Vaasan keskusta-alueen
Vaasan kaupungin pysäköintipolitiikan päätavoitteet · Tukea kaupungin strategiaa elinvoimaisen ja viihtyisän kaupungin rakentumiseksi · Tukea energia- ja ilmasto-ohjelman tavoitteiden saavuttamista, koskien mm. ilmastopäästöjen vähentämistä ja kaupungin hiilijalanjäljen pienentämistä · Tukea Vaasan keskusta-alueen kehittämiseen, laajentamiseen ja tiivistämiseen liittyviä tavoitteita (Vaasan keskustastrategia) · Turvata liikenteen ja pysäköinnin toimivuus ja laatu · Pitää pysäköinnin talous tasapainossa
14 VAASAN KAUPUNGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA
Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ' Pysäköinnin pääperiaatteet Maantasopysäköinnin vähentäminen ja pysäköintipaikkojen käyttöasteen tehostaminen: Pyritään keskittämään pysäköintipaikat laajempiin laitoksiin, joissa paikkojen vuorottais- ja yhteiskäyttö on mahdollista. Vapaaksiostojärjestelmän tehokas käyttö: Käytetään vapaaksiostojärjestelmää mahdollisemman paljon ja säädetään vapaaksioston hinnoittelua niin, että se mahdollistaa myös uusia investointeja. Yleisen pysäköinnin kestävä mitoittaminen: Selvitetään mahdollisuudet tehostaa yleisten pysäköintialueiden käyttöä, ennen kuin investoidaan uusiin yleisiin pysäköintialueisiin tai -laitoksiin. Asiakas- ja asukaspysäköinnin priorisoiminen keskustassa: Pyritään keskittämään työpaikkapysäköinti pysäköintilaitoksiin, niin että kadunvarsipaikat palvelevat erityisesti asiointiliikennettä sekä keskustan asukkaita ja vierailijoita. Pysäköinnin operoinnin tehostaminen: Selvitetään mahdollisuudet perustaa yhtiö, joka hallinnoi yleistä pysäköintiä ja kaupungin pysäköintilaitoksia. Pysäköintinormien päivittäminen: Pysäköintinormit mitoitetaan niin, että ne ohjaavat liikkumista ympäristöystävälliseen suuntaan. Kadunvarsipysäköinnin maksullisuuden tarkistaminen: Tarkistetaan, että keskustassa on riittävästi maksullisia ja aikarajoitteisia paikkoja, ja että ne ovat loogisesti sijoitettu. Pysäköinninvalvonnan kehittäminen: Suoritetaan valvontaa koko kaupungin alueella, ja myös maksullisen ajan ulkopuolella. Romuautoihin, romupyöriin ja muihin pysäköintipaikoilla oleviin sinne kuulumattomiin ajoneuvoihin tai muihin esineisiin reagoidaan nopeasti. Palokatujen roolin selkeyttäminen pysäköinnin suhteen: Ryhdytään toimenpiteisiin nimikkopaikkojen ja yksityisten sähkötolppien poistamiseksi - palokadut ovat yleisiä alueita. Palokatujen kehittämisessä huomioidaan eri käyttäjäryhmät ja annetaan kohtuullisesti tilaa pysäköinnille. Virastopysäköinnin ottaminen vuorottaiskäyttöön: Vältetään nimettyjä paikkoja ja tutkitaan mahdollisuutta ottaa virastojen ja muun julkisen hallinnon pysäköintipaikat osaksi kaupungin yleistä pysäköintitarjontaa toimistoajan ulkopuolella. Pyöräpysäköinnin kehittäminen: Panostetaan laadukkaaseen ja riittävään pyöräpysäköintiin. Pyöräpysäköintiä lisätään siten, että kävelymatka asiointipisteeseen jää mahdollisimman lyhyeksi. Lisäksi huomioidaan tarve pitkäaikaiseen/maksulliseen pyöräpysäköintiin (esimerkiksi matkakeskuksen ympäristössä). Moottoripyörä- ja mopopysäköinnin kehittäminen: Lisätään paikkoja ja parannetaan laatutasoa. Sähkö- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen pysäköinnin huomioiminen: Selvitetään mahdollisuudet lisätä sähköajoneuvoille tarkoitettuja pysäköinti- ja latauspaikkoja, sekä mahdollisuudet tarjota alennettuja pysäköintimaksuja vähäpäästöisille ajoneuvoille. Erityisryhmien pysäköinnin edistäminen: Nykytilanne kartoitetaan ja tarjontaa täydennetään yhteistyössä ao. etujärjestöjen kanssa. Liityntäpysäköinnin kehittäminen: Selvitetään potentiaaliset paikat liityntäpysäköinnille ja kehitetään liityntäpysäköinnin mahdollisuudet. Asukaspysäköintijärjestelmän käyttöönotto: Selvitetään mahdollisuudet ottaa käyttöön asukaspysäköintijärjestelmä. Digitaalisien palvelujen ja digitaalisen opastuksen kehittäminen: Selvitetään mahdollisuudet ottaa käyttöön digitaalinen ohjausjärjestelmä, joka auttaa ihmisiä löytämään vapaita pysäköintipaikkoja pysäköintilaitoksista ja yleisiltä pysäköintialueilta. Lisätään myös muita digitaalisia palveluja, esimerkiksi erilaisia maksutapoja. Kokeilujen salliminen: Kehitetään pysäköintiä myös erilaisten kokeilujen kautta. Kokeiluiden järjestelyt ja sopimukset tulee olla sellaiset, että niitä voi tarvittaessa muuttaa/perua tai johdonmukaisella tavalla ottaa käyttöön koko kaupungin alueella. Kokeiluissa huomioidaan asukkaiden ja maanomistajien tasavertainen kohtelu. Muiden liikennemuotojen kehittäminen: Vähennetään autoriippuvuutta ja pysäköintipaikkojen tarvetta, panostamalla erityisesti julkisen liikenteen, pyöräilyn ja kävelyn olosuhteiden parantamiseen.
15 VAASAN KAUPUNGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA
VAASAN KAUPUNGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA
6. Pysäköintimitoitus asemakaavoissa 6.2.Suosituspaikkamäärät
6.1. Paikkamäärän esittäminen
Vaasassa nykyisin käytössä olevat pysäköintinormit ovat:
Asemakaavassa määrätään, kuinka paljon pysäköintipaikkoja rakentamisen yhteydessä tulee järjestää ja mihin ne sijoitetaan. Pääsääntönä on, että tarvittavat autopaikat sijoitetaan asianomaiselle rakennettavalle tontille. Vaihtoehtoisesti voidaan myös keskittää autopaikat suurempaan laitokseen tontin ulkopuolella tai vapaaksiostomenettelyn kautta osoittaa paikat riittävän lähellä olevaan yleiseen pysäköintilaitokseen tai yleiselle pysäköintialueelle.
Keskusta-alue Kerrostalo Toimistot ja myymälät Julkiset rakennukset
1 ap/85 k-m2 1 ap/70 k-m2 1 ap/100 k-m2 tai 1 ap/200 k-m2 (tarkastelu tapauksittain) Suojeltavat rakennukset 1 ap/100 k-m2 tai 1 ap/200 k-m2 (tarkastelu tapauksittain) Keskustan ulkopuolella Kerrostalot Rivitalot Omakotitalot Opiskelija-asunnot
1 ap/85 k-m2 tai 1 ap/as 1,5 ap/as 2 ap/as 1 ap/95 k-m2 (tarkastelu tapauksittain) Julkiset rakennukset 1 ap/100 k-m2 tai 1 ap/200 k-m2 (tarkastelu tapauksittain) Suojeltavat rakennukset 1 ap/100 k-m2 (tarkastelu tapauksittain) Toimistot ja myymälät 1 ap/50 k-m2 Kaupan suuryksiköt 1 ap/20 k-m2 (kaupunkimaisessa ympäristössä tai maisemallisesti arvokkaalla alueella autopaikat tulee toteuttaa pääosin maanalaisina tai laitospysäköintinä)
Järjestettävien autopaikkojen määrä voidaan asemakaavassa esittää kerrosneliömäärän mukaan, kiinteänä määränä, asuntojen tai esimerkiksi työntekijöiden määrän mukaan. Autopaikkamäärän esittäminen kerrosneliömäärän mukaan on yleensä selkeintä, koska asemakaavavaiheessa on vielä vaikeaa tietää esimerkiksi asuntojen määrää. Autopaikkojen tilantarpeen arvioiminen on silloin hankalaa. Asuntokohtainen pysäköintinormi voi myös helposti johtaa ylimitoitukseen, jos rakennetaan paljon pieniä asuntoja. Pientaloalueilla voidaan kuitenkin käyttää asuntokohtaista tai kiinteää pysäköintinormia, koska siellä asuntojen määrä on tiedossa suunnittelun alusta asti. Autopaikkamitoituksen esittämistavan tulee aina olla mahdollisimman yksiselitteinen, jotta sen tulkitsemisesta ei aiheudu ongelmia rakennuslupavaiheessa. Vaasan asemakaavoissa on tähän asti määritelty vain autopaikkojen vähimmäismäärää. Autopaikkojen vähimmäismäärän lisäksi voidaan määritellä myös autopaikkojen enimmäismäärä. Näin ovat eräät kaupungit joissakin tapauksissa tehneet. Enimmäismäärän määritteleminen voi tulla harkittavaksi alueilla, joilla ympäristön laatu on tärkeämpi kuin pysäköinnin riittävyys, esimerkiksi historiallisilla alueilla tai ydinkeskustassa.
17 VAASAN KAUPUNGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA
Nykyiset pysäköintinormit vastaavat muiden samankokoisten suomalaisten kaupunkien pysäköintinormeja. Useassa kaupungissa on viime vuosina kuitenkin mietitty ja kokeiltu lievempiä pysäköintinormeja. Vaasassa ainakin keskusta-alueella (keskustan osayleiskaavan alueella) voisi olla mahdollista käyttää lievempää pysäköintinormia. Vaasan keskustan osayleiskaavan liikenneselvityksessä 2015 on ehdotettu, että keskustassa asuinrakentamisen pysäköintinormi voisi olla 1 ap/100 m2. Selvityksessä on myös ehdotettu, että pysäköintinormeista voisi sallia lievennystä, jos autopaikat keskitetään pysäköintilaitokseen. Pysäköintipaikkojen keskittäminen laajempiin, yleisiin pysäköintilaitoksiin mahdollistaa pysäköintipaikkojen yhteis- ja vuoroittaiskäyttöä. Liikenneselvityksen mukaan pysäköintinormien lieventäminen ei pitäisi johtaa ongelmiin asukas- tai asiakaspysäköinnin järjestämisessä, koska normituksen vaikutus autopaikkojen kokonaismäärään on niin vähäinen.
Suojeltavien rakennusten, opiskelija-asuntojen, palveluasumisen ja julkisten rakennusten osalta pysäköintinormeja voidaan tarvittaessa soveltaa. Autopaikkavaatimusten tulee silloin perustua tapauskohtaiseen tarkasteluun. Kivijalkakauppojen autopaikkanormina voidaan käyttää asuinkerrostalojen autopaikkanormia. Vieraspysäköintipaikkojen määrää määritellään asemakaavassa, lähtökohtana käytetään 1 vieraspysäköintipaikka/1000 k-m 2 . Keskusta-alueella voidaan ullakko- ja lisäkerroksen rakentamisen osalta poiketa autopaikkojen toteuttamisvelvollisuudesta, kun rakentaminen tapahtuu nykyisen vaipan sisällä tai vähäisesti kattoa muokaten eikä autopaikkojen määrä suhteessa rakennettuun tehokkuuteen ole alimitoitettu.
6.3. Vaiheittainen toteutuminen Asemakaavassa voidaan käyttää määräystä, joka mahdollistaa autopaikkojen vaiheittaisen toteuttamisen (ks. KHO 1982 II 55). Silloin tulee kuitenkin varmistaa, että mahdollisesti myöhemmin toteuttavaksi jäävillä paikoilla on taloudelliset ja tilalliset edellytykset toteutua. Vaiheittaista toteuttamista voidaan myös käyttää keinona kokeilla ja toteuttaa vähäautoisia kortteleita.
Varsinaisten asukaspysäköintipaikkojen lisäksi kaavoihin osoitetaan monissa kaupungeissa myös vieraspysäköintipaikkojen määrää. Tällainen käytäntö olisi hyvä ottaa käyttöön myös Vaasassa, koska vieraspysäköintipaikat jäävät helposti muuten rakentamatta. Autopaikkojen lisäksi kaikkiin asemakaavoihin tulee merkitä myös tarvittavat polkupyöräpaikat. Polkupyöräpaikkojen merkitys ja tarve kasvavat entisestään, jos autoille tarkoitettua pysäköintinormia lievennetään ja autopaikat keskitetään pysäköintilaitoksiin. Linjaus uusille pysäköintinormeille: Keskusta-alue (keskustan osayleiskaavan alue) Asuinkerrostalot 1 ap/100 k-m2 (sisältäen vieraspysäköinnin) Toimistot ja myymälät 1 ap/70 k-m2 Julkiset rakennukset 1 ap/100 k-m2 Suojeltavat rakennukset 1 ap/120 k-m2 Opiskelija-asunnot 1 ap/200 k-m2 (koskee ARA-tuettua opiskelijaasuntorakentamista) Tehostettu palveluasuminen 1 ap/200 k-m2 (ks. määritelmä sosiaalihuoltolain 21 §:n 4 momentissa) Muu palveluasuminen 1 ap/130 k-m2 (ks. määritelmä sosiaalihuoltolain 21 §:n 4 momentissa)
Keskusta-alueen rajauksena käytetään keskustan osayleiskaavan rajausta.
6.4. Autottomat korttelit Autottomilla kortteleilla tarkoitetaan yleensä kortteleita, joilla ei ole lainkaan autopaikkoja korttelin alueella tai sen ulkopuolella. Autottomilla kortteleilla voidaan myös tarkoittaa kortteleita, joiden kaikki autopaikat sijaitsevat korttelin ulkopuolella, esimerkiksi erillisessä pysäköintilaitoksessa.
Keskustan ulkopuolella Asuinkerrostalot 1 ap/85 k-m2 (sisältäen vieraspysäköinnin) Rivitalot 1,5 ap/as Omakotitalot 2 ap/as Toimistot ja myymälät 1 ap/50 k-m2 Julkiset rakennukset 1 ap/100 k-m2 Suojeltavat rakennukset 1 ap/100 k-m2 Opiskelija-asunnot 1 ap/120 k-m2 (koskee ARA-tuettua opiskelija-asuntorakentamista) Tehostettu palveluasuminen 1 ap/200 k-m2 (ks. määritelmä sosiaalihuoltolain 21 §:n 4 momentissa) Muu palveluasuminen 1 ap/130 k-m2 (ks. määritelmä sosiaalihuoltolain 21 §:n 4 momentissa)
Täysin autottomat korttelit edellyttävät kaupungilta hyviä joukkoliikenneyhteyksiä ja asukkaiden sitoutumista siihen, että he eivät tarvitse autopaikkoja ollenkaan. Vaasassa täysin autottomat korttelit eivät vielä ole olleet ajankohtaisia. Pysäköinnin keskittäminen laajempiin laitoksiin kiinteistöjen ulkopuolelle tai maan alle on kuitenkin suositeltavaa uusilla alueilla keskustassa tai sen läheisyydessä.
18 VAASAN KAUPUNGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA
6.5. Asunto-osakeyhtiöiden paikkojen omistus ja käyttö
haltijan pitää aina pystyä osoittamaan, että kiinteistön käytössä on asemakaavassa ja rakennusluvassa edellytetty määrä autopaikkoja.
Asunto-osakeyhtiöissä autopaikat voivat kuulua asuntoosakkeisiin, olla erillisiä osakkeita tai olla asuntoosakeyhtiön omistuksessa, asukkaiden vuokrattavia paikkoja. Taloudellisesta näkökulmasta autopaikkojen kustannukset jakautuvat hieman eri tavalla eri omistusmalleissa. Asunto-osakeyhtiön omistuksessa olevien autopaikkojen rakentamisesta maksavat käytännössä kaikki asunto-osakeyhtiön osakkaat samanveroisesti, myös autottomat asukkaat. Jos autopaikat myydään erillisinä osakkeina, niistä maksavat ensisijaisesti autopaikkojen käyttäjät. Erilliset autopaikkaosakkeet voivat toisaalta jäädä myymättä, jos niiden hinta on hyvin korkea. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on myös vaikea kontrolloida, että erilliset autopaikkaosakkeet pysyvät asunto-osakeyhtiöiden käytössä.
6.6. Polkupyöräpaikat Polkupyörien riittävillä pysäköintimahdollisuuksilla pystytään merkittävästi vaikuttamaan pyöräilyn suosion ja kulkutapaosuuden kasvattamiseen, joka on kaupungin tavoite. Hyvien ja turvallisten polkupyöräpaikkojen olemassaolo ja sijainti oikeissa paikoissa parantaa pyöräilyn edellytyksiä. Polkupyöräpaikkojen mitoituksessa ja määräyksissä tulee huomioida sekä lyhytaikainen pysäköintitarve että pitkäaikaisempi säilytystarve, esimerkiksi talvisäilytystä ajatellen. Vaasan kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan polkupyöräpaikkoja tulee rakentaa kaksi kappaletta asuntoa kohden. Rakennusjärjestyksessä määrätään myös, että liikkumisvälineiden säilytystarve on huomioitava rivi- ja kerrostaloalueella. Lisäksi julkisen rakentamisen ja liikerakentamisen yhteydessä on rakennettava riittävä määrä polkupyörien ja muiden liikkumisvälineiden paikkoja. Osa polkupyöräpaikoista tulee rakennusjärjestyksen mukaan olla katettuja.
Kaupungin kannalta autopaikkojen säilyminen asuntoosakeyhtiön käytössä on oleellista, koska autopaikkojen järjestäminen rakentamisen yhteydessä asunto-osakeyhtiöiden ja asukkaiden autoille ei ole kunnalle kuuluva tehtävä. Autopaikkojen vapaa luovutus/osoit-taminen muuhun tarpeeseen kuin alun perin tarkoitettuun on hyväksyttävää ainoastaan, jos on velvoitepaikkojen lisäksi ylimääräisiä autopaikkoja. Kiinteistön omistajan tai
Määräyksiä polkupyöräpaikoista tulee jatkossa sisällyttää kaikkiin asemakaavoihin. Lähtökohtana pyöräpysäköinnin huomioimiselle käytetään alla olevia suositusnormeja.
Linjaus/pyöräpysäköinnin suositusnormit: Asuinrakennukset
1 pp/30 k-m2 + saman verran säältä suojattua säilytystilaa
Opiskelija-asunnot
1 pp/20 k-m2 + saman verran säältä suojattua säilytystilaa
Toimistot ja myymälät
1 pp/50 k-m2
Yleiset rakennukset
1 pp/50 k-m2 tai 1 pp/oppilas tai 0,5 pp/työntekijä tai vierailija
Pyöräpysäköinnin laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Pyöräpysäköintipaikkoja tulee asemakaavassa osoittaa myös asemille ja merkittäville linja-autopysäkille, urheilu- ja liikuntapaikoille sekä hotelleille ja ravintoloille.
RT-kortiston kaavio polkupyöräpaikkojen tavoite-etäisyyksistä. (Lähde: RT 98-11207)
19 VAASAN KAUPUNGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA
VAASAN KAUPUNGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA
7. Velvoitepaikkojen sijoittaminen yleisiin pysäköintilaitoksiin (vapaaksiosto) 7.1.Vapaaksioston potentiaali Vaasassa
Vapaaksioston kannalta oleelliset pysäköintimahdollisuudet Vaasan keskustassa sekä potentiaaliset paikat uusille pysäköintilaitoksille. Kaupungin hallinnoimissa pysäköintilaitoksissa vapaaksiostettavia pysäköintipaikkoja on tällä hetkellä noin 430 kpl.
21 VAASAN KAUPUNGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA
7.2. Sijoittamisvelvoite vapaaksiostossa
7.4. Vapaaksioston etäisyysvaatimukset
Asemakaavassa voidaan määrätä, että osa asemakaavan määräämistä autopaikoista tulee sijoittaa yleiseen pysäköintilaitokseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että paikat järjestetään vapaaksioston kautta. Muun muassa Jyväskylässä, Lahdessa ja Seinäjoella velvoitetaan ydinkeskustan alueella osa velvoitepaikoista sijoittamaan vapaaksiostoperiaatteella kaupungin pysäköintilaitoksiin. Velvoite koskee lähinnä liike- ja toimistorakentamista, Lahdessa myös asuntorakentamista. Velvoitemäärä on yleensä 30-50 %. Sijoittamisvelvoite edellyttää, että alueella on tarkoitukseen sopivia julkisia pysäköintilaitoksia tai muita kaupungin omistamia pysäköintipaikkoja.
Laki ei määrittele autopaikan sijainnille metrimääräistä maksimietäisyyttä, vaan käyttää määritelmää kohtuullinen etäisyys. Vaasassa kohtuullisena etäisyytenä on pidetty korkeintaan 200-250 metriä, mutta selvää kannanottoa aiheeseen ei aiemmin ole tehty. Mikäli autopaikan sijainnin maksimietäisyytenä pidetään 200-250 metriä, kattavat nykyiset yleiset pysäköintilaitokset melko pienen osan keskustaa. Mikäli maksimietäisyydeksi määritellään 350 metriä, joka tiiviisti ja hyvin rakennetussa keskustaympäristössä on kohtuullinen, vapaaksiostopaikkoja on mahdollista saada laajemman alueen käyttöön, käytännössä varsinaisen ydinkeskustan alueelle. Mikäli maksimietäisyys olisi 500 metriä, nykyiset pysäköintilaitokset tai niiden varaukset kattaisivat melkein koko ruutukaava-alueen. Käytön kannalta 500 metriä on kuitenkin melko pitkä etäisyys, ainakin asumiselle. Palveluille, liiketiloille ja työpaikoille se on hyväksyttävissä maksimietäisyytenä.
Linjaus: Kaupunki voi tapauskohtaisesti käyttää sijoittamisvelvoitetta keskusta-alueen asemakaavamuutoksissa, mutta ensisijaisesti tehdään sijoittaminen olemassa oleviin laitoksiin muutoin houkuttelevaksi. Mikäli päädytään uusiin mittaviin laitosinvestointeihin, on rahoitussyistä em. järjestelmään mahdollisesti mentävä.
Linjaus: Etäisyysvaatimus asumiselle ≤ 350 metriä Etäisyysvaatimus työpaikoille ja palveluille ≤ 500 metriä
7.3. Mitoitusalennus Asemakaavassa voidaan määrätä, että mikäli autopaikat sijoitetaan yleiseen pysäköintilaitokseen vapaaksiostoperiaatteella, pysäköintinormista annetaan lievennystä. Mitoitusalennus Teatterikorttelin asemakaavassa on 30 %. Kaupungeittain vaihtelu on 0-30 %. Esim. Kuopiossa alennus on 0 %, Lahdessa 25 % ja Jyväskylässä 30 %. Mitoitusalennus perustuu pysäköintipaikkojen tehokkaampaan käyttöön, kun ne ovat eri toimintojen yhteiskäytössä.
Rajatapauksissa etäisyysvaatimukset voivat perustua tapauskohtaiseen tarkasteluun.
7.5. Sopimusmenettely ja autopaikan hinta Vapaaksiostomenettelystä on luontevaa sopia maankäyttösopimuksissa. Mikäli hankkeeseen ei liity kaavamuutosta, voidaan asiasta sopia erikseen ja tehdä siitä erillispäätös. Lisäksi tulee tehdä varsinainen luovutussopimus rakennusluvan hakemisen yhteydessä.
Mikäli pysäköintinormeja tuntuvasti lievennetään eikä luoda pakollista sijoitusvelvoitetta, voisi 20-25 % olla Vaasassa sopiva mitoitusalennus sekä liike-, toimistoettä asuntorakentamisen osalta. Vaasan keskustan osayleiskaavan liikenneselvityksessä on ehdotettu, että Vaasassa pysäköintinormeista voisi antaa 15 % lievennystä, kun autopaikat sijoitetaan yleiseen pysäköintilaitokseen.
Vapaaksiostetuista pysäköintipaikoista tulee laatia yksinkertainen, jatkuvasti ajan tasalla pidettävä rekisteri rakennusvalvonnan ja kiinteistötoimen yhteistyönä. Toriparkkiin ja vastaaviin muihin pysäköintilaitoksiin eri menettelyillä osoitetut velvoitepaikat ja niihin liittyvät järjestelyt tulee selvittää.
Linjaus: Mitoitusalennuksena käytetään 20 % sekä liike-, toimisto- että asuinrakentamisen osalta. Mitoitusalennus koskee autopaikkoja, joita vapaaksioston kautta sijoitetaan yleiseen pysäköintilaitokseen, jossa paikkojen vuorottaiskäyttö on mahdollista.
Yleiseksi vapaaksiostohinnaksi määritellään Teatteriparkin toteutuneiden kustannusten perusteella 26 000 €, riippumatta siitä, mihin nykyisistä pysäköintilaitoksista (Toriparkki, Tammipiha, Teatteriparkki) se osoitetaan. Hinta sidotaan rakennuskustannusindeksiin 5/2016. Tämä takaa yksinkertaisemman ja tasapuolisemman järjestelmän kuin laitoskohtainen hinnoittelu. Myöhemmin toteutettavien uusien laitosten osalta voidaan hintaa tarkastella erikseen. Myös em. vanhojen laitosten
22 VAASAN KAUPUNGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA
taan sopimus- ja muussa menettelyssä edellä selostettuja yleisiä vapaaksiostoperiaatteita lukuunottamatta mitoitusalennusta, jota ei näissä tapauksissa myönnetä.
hinnoittelua tulee tarpeen mukaan tarkastella uudelleen olosuhteiden muuttuessa. Kaupungin hallinnoimissa pysäköintilaitoksissa vapaaksiostettavia pysäköintipaikkoja on tällä hetkellä noin 430 kpl. Jos vapaaksiostohintana käytetään 26 000 €, niiden taloudellinen arvo on yhteensä yli 10 M€.
Linjaus: Mikäli vapaaksiostopaikkoja osoitetaan maantasoisille yleisille pysäköintialueille, vapaaksiostohintana käytetään 5 000 €. Hinta sidotaan rakennuskustannusindeksiin 5/2016. Olosuhteiden muuttuessa hintaa tarkastellaan uudelleen.
Linjaus: Yleisenä vapaaksiostohintana käytetään 26 000 €. Hinta sidotaan rakennuskustannusindeksiin 5/2016. Olosuhteiden muuttuessa hintaa tarkastellaan uudelleen.
7.6.
Vapaaksiostopaikkojen osoittaminen maantasoisille yleisille pysäköintialueille
Mikäli asemakaavassa on erityisestä syystä sallittu korttelin pysäköintiä osoitettavaksi maantasoiselle yleiselle pysäköintialueelle (LP-alueet), käytetään vapaaksiostohintana 5000 €/autopaikka. Hinta sidotaan rakennuskustannusindeksiin 5/2016. Muutoin sovelle-
23 VAASAN KAUPUNGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA
VAASAN KAUPUNGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA
8. Yleisen pysäköinnin operointi ja omistajapolitiikka 8.1. Kaupungin pysäköintilaitosten omistaminen ja operointi Vaasan kaupungin pysäköintipolitiikkatyön aikana on selkeytynyt käsitys siitä, että pysäköinnin operointi ja laitosten omistus yhtiöitetään. Ennen yhtiöittämistä laaditaan ulkopuolinen arvio yhtiön taloudellisista ja juridisista toimintaedellytyksistä. Linjaus: Perustetaan kaupungin 100%:sti omistama osakeyhtiö, jolle siirretään kaupungin omistamat osakkeet ja laitokset sekä oikeus operoida hallussaan olevia pysäköintilaitoksia.
8.2. Maksullisen kadunvarsipysäköinnin operointi Uudelle pysäköintiyhtiölle siirretään kaupungin maksullisten pysäköintialueiden ja kadunvarsipaikkojen operointi pysäköintilaitteineen. Operointi sisältää pysäköintilaitteistojen kunnossapito- ja huoltovastuun. Liikenteen-ohjauslaitteet (liikennemerkit, opasteet, katumerkinnät yms.) jäävät Vaasan kaupungin omistukseen ja kunnossapidettäväksi. Pysäköintiyhtiö maksaa maanpintapaikoista kaupungille maanvuokraa. Pysäköintialueiden kunnossapidosta voidaan tehdä erillinen sopimus kaupungin ja yhtiön välillä. Sopimus sisältää kartan, jossa alue rajataan. Alueen kasvaessa tai supistuessa karttaliitettä muutetaan. Juridinen vastuu yleisten pysäköintialueiden kunnosta on kaupungilla. Kaupunki (toimivaltainen viranomainen) päättää maanpintapaikkojen operoinnin laajuudesta ja hinnoittelusta. Linjaus: Kaupungin maksullisten pysäköintialueiden ja kadunvarsipaikkojen operointi siirretään pysäköintiyhtiölle pysäköintilaitteineen.
8.3. Pysäköinninvalvonta Yleisten pysäköintilaitosten ja kadunvarsipaikkojen pysäköinnin valvonta jää kunnallisena pysäköinninvalvontana Vaasan kaupungin tehtäväksi. Pysäköintivirhe-maksut ohjautuvat julkisina maksuina Vaasan kaupungille.
8.4. Uusien laitosten rahoitus Uusien laitosten rahoitus järjestetään lähtökohtaisesti pysäköintipaikkojen käyttäjien kustannuksilla. Kaupun-kikeskustan alueella uudisrakentamiseen liittyvästä pysäköintipaikkojen rakentamisvelvoitteesta kiinteistön omistaja voi osittain tai kokonaan vapautua. Kaupunki järjestää silloin tarvittavat autopaikat kiinteistön käyt-töön kohtuulliselta etäisyydeltä. Vapaaksiostokor-vauksen kaupunki sijoittaa oman pääoman ehtoisena sijoituksena kaupungin kokonaan omistamaan pysäköintiyhtiöön. Kaupunki voi tarvittaessa määrätä tietyn prosenttiosuuden keskusta-alueen uusista pysäköintipaikoista toteutettavaksi vapaaksiostona ja sijoitettavaksi yleiseen pysäköintilaitokseen. Keskusta-alueen asemakaavamuutoksissa käytetään kaavamääräystä, jonka pohjalta kaupunki voi osoittaa/määrätä osan paikoista lunastettavaksi vapaaksiostona yleisestä pysäköintilaitoksesta.
25
9. Yhteenveto ja tulevaisuuden muutosten hallinta Vaasan kaupungin pysäköintipolitiikka esittää linjauksia ja normeja, jotka tulevat vaikuttamaan Vaasan suunnitteluun, rakentamiseen ja kehittämiseen. Työn painopiste on pysäköinnin ja maankäytön tehostamisessa sekä Vaasan pysäköintitoiminnan yhtiöittämisessä. Maankäytön ja pysäköinnin tehostamista edistävät mm. pienemmät pysäköintinormit Vaasan keskusta-alueella sekä vapaaksiostomahdollisuuden tekeminen houkuttelevammaksi. Jatkossa pysäköintiä tulee entistä enemmän keskittää yleisiin pysäköintilaitoksiin, jotta pysäköinnin vuorottaiskäyttömekanismi saadaan toimimaan ja paikkojen käyttöaste mahdollisemman korkeaksi. Pysäköintilaitosten ja -osakkeiden yhtiöittämisellä luodaan paremmat taloudelliset edellytykset kaupungin pysäköintitoiminnalle, mikä tulee helpottamaan pysäköintitoiminnan kehittämistä ja uusien pysäköintilaitosten rakentamista.
asioita ovat pysäköinnin digitaalisten ohjausjärjestelmien kehittäminen, asukaspysäköintijärjestelmän mahdollisuuksien tutkiminen sekä yhteiskäyttöautojen ja sähköajoneuvojen huomioiminen kaupungin pysäköintilinjauksissa ja -järjestelmässä. Hyvä tapa kehittää pysäköintiä on myös testata ja kokeilla uutta, arvioida tuloksia ja pitää kiinni siitä, mikä toimii ja vie kaupunkia eteenpäin kohti asetettuja tavoitteita. Yhteenveto pysäköintipolitiikan keskeisistä linjauksista: ¬ Voimassa olevia pysäköintinormeja päivitetään sekä autojen että polkupyörien osalta. ¬ Kun autopaikkoja vapaaksioston kautta sijoitetaan yleiseen pysäköintilaitokseen, mitoitusalennuksena käytetään 20 % sekä liike-, toimisto- että asuinrakentamisen osalta.
Vaasan energia- ja ilmasto-ohjelman tavoitteiden mukaisesti Vaasassa tulee suosia ja antaa tilaa erityisesti vähäpäästöisille liikennemuodoille. Yksityisautoilun sijaan tulee siis lisätä mm. kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Pysäköinnin kehittäminen ei tässä mielessä tarkoita vain pysäköinnin helpottamista, vaan kehittämisellä halutaan myös ohjata kaupunkilaisten liikkumista ympäristöystävällisempään suuntaan. Keskustan palvelujen ja keskustan elinvoimaisuuden kannalta pysäköinnin toimivuus ja riittävyys ovat kuitenkin keskeisessä ja kriittisessä roolissa, mikä myös on otettava huomioon pysäköinnin kehittämisessä. Yleisellä tasolla Vaasan pysäköintijärjestelmää tulee kehittää niin, että se edistää toimivan, turvallisen, viihtyisän ja elinvoimaisen kaupungin rakentumista.
¬ Sijoittamisvelvoitetta voidaan käyttää tapauskohtaisesti keskusta-alueen asemakaavamuutoksissa. ¬ Vapaaksiostossa enimmäisetäisyytenä asumiselle käytetään 350 metriä ja työpaikoille ja palveluille 500 metriä. ¬ Yleisenä vapaaksiostohintana käytetään 26 000 € (sidottuna rakennuskustannusindeksiin 5/2016). Olosuhteiden muuttuessa hintaa tarkastellaan uudelleen. Mikäli vapaaksiostopaikkoja osoitetaan maantasoisille yleisille pysäköintialueille, vapaaksiostohintana käytetään 5 000 € (sidottuna rakennuskustannusindeksiin 5/2016). ¬ Perustetaan kaupungin 100%:sti omistama osakeyhtiö, jolle siirretään kaupungin omistamat osakkeet ja laitokset sekä oikeus operoida hallussaan olevia pysäköintilaitoksia.
Koska tämä on ensimmäinen Vaasassa valmisteltu pysäköintipolitiikkatyö, se on painottunut pysäköinnin tavoitteiden, periaatteiden ja linjausten määrittelemiseen sekä pysäköintinormien tarkistamiseen ja kehittämiseen. Tulevaisuutta ja mahdollisesti Vaasan seuraavaa pysäköintipolitiikkatyötä ajatellen, erittäin huomionarvoisia
¬ Kaupungin maksullisten pysäköintialueiden ja kadunvarsipaikkojen operointi siirretään pysäköintiyhtiölle pysäköintilaitteineen.
26 VAASAN KAUPUNGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA
Projektityöryhmä: Ohjausryhmä: Markku Järvelä, toimialajohtaja, puheenjohtaja Markku Litmanen, kuntatekniikka Osmo Ovaska, kiinteistötoimi Päivi Korkealaakso, kaavoitus Paula Frank, rakennusvalvonta Maarit Talmat, taloustoimi Sebastian Rönnlund, lakiasiainpalvelut Tomi Kaunismäki, kuntatekniikka, sihteeri Pertti Hällilä, kuntatekniikka, osaprojekti Marketta Kujala, kaavoitus, osaprojekti Annika Birell, kaavoitus, osaprojekti Emma Pitkäjärvi, kaavoitus, osaprojekti sekä raportin koonti
Lähteet: Vaasan keskustan osayleiskaavan liikenneselvitys, Sito 2015 Selvitys kaavamääräysten kustannusvaikutuksista, Rakli 2015 RT-kortisto, Rakennustieto Oy ja Rakennustietosäätiö
VAASAN KAUPUNGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA