Vaasan kaupungin tiedotuslehti 01/2018

Vaasan kaupungin

tiedotuslehti

Vasa stads

informationstidning

1/2018

Alskatintien muutostyöt alkavat s. 4

Ändringsarbetena på Alskatvägen börjar s. 4

s. 28 s. 14

Kaavoituskatsaus 2018 Planläggningsöversikt 2018 Kaupunginosia kehitetään omaleimaisiksi Stadsdelarna utvecklas till att ha en egen prägel

Sisällys

Pääkirjoitus ����������������������������������������������������������������������������������� 2 Kysyimme Gerbystä ������������������������������������������������������������������ 3 Alskatintien isot muutostyöt alkavat ������������������������� 4-6 Pohjolankadun viimeinen pala avaa uuden reitin ��������7 Lyhyet uutiset ������������������������������������������������������������������������� 8-9 Tulevaisuuden Vaasa on hyvinvoiva ja vetovoimainen ������������������������������������������10-11 Vaasan yliopisto katsoo tulevaisuuteen �����������������12-13 Kaupunginosia kehitetään omaleimaisiksi ����������� 14-15 Yhteinen GardenFest syntyy yhdessä tekemällä.. �� 16 Uudet yhtiöt turvaavat työpaikkojen ja palveluiden säilymisen ������������������������17 Numerot sen todistavat: Vaasassa on töitä tarjolla �����������������������������������������������18-19 Hietalahti elää suurta muutosta �������������������������������� 20-21 Präntöön Helmi – uudet kodit valmiina ������������������22-23 Päiväkodeissa ja kouluissa uudistetaan tiloja ja tekniikkaa ��������������������������������� 24-25 Vaasa ja Mustasaari valmistelevat aluetta akkutehtaalle ������������������������������������������������������26-27 Kaavoituskatsaus 2018 �������������������������������������������������28-44 Sinun palveluksessasi ���������������������������������������������������������� 45 Briefly in English ���������������������������������������������������������������46-47 Tapahtumia ���������������������������������������������������������������������������������48

Innehåll

Ledare ���������������������������������������������������������������������������������������������� 2 Vi ställde frågor om Gerby ���������������������������������������������������� 3 De stora ändringsarbetena på Alskatvägen börjar ��������������������������������������������������������� 4-6 Sista biten av Pohjolagatan öppnar en ny rutt �������������7 Korta nyheter �������������������������������������������������������������������������������9 Framtidens Vasa är välmående och attraktivt ������������������������������������������������10-11 Kansikuva / Pärmbild: Sami Pulkkinen Kansikuvassa / På pärmbilden: Janne Ponsimaa ja/och Siri Gröndahl

Vasa universitet blickar mot framtiden �������������������12-13

2

Stadsdelarna utvecklas till att ha en egen prägel ��������������������������������������������������������� 14-15 En gemensam GardenFest blir till i samarbete �������� 16 De nya bolagen tryggar arbetsplatser och service �����������������������������������������������������17 Siffrorna visar det: Vasa har jobb att erbjuda ������������������������������������������������18-19 Sandviken mitt uppe i en stor förändring �������������� 20-21 Brändö Pärla – de nya hemmen är färdiga ������������22-23 I daghem och skolor förnyas utrymmen och teknik ����������������������������������������������������� 24-25 Vasa och Korsholm förbereder ett område för en ackumulatorfabrik ����������������������������������������������26-27 Planläggningsöversikt 2018 ����������������������������������������28-44 Till din tjänst ������������������������������������������������������������������������������� 45 Briefly in English ���������������������������������������������������������������46-47 Evenemang ��������������������������������������������������������������������������������48

PÄÄKIRJOITUS / LEDARE Markku Järvelä Vaasan kaupungin tekninen johtaja / Vasa stads tekniska direktör

Miljardin euron lähitulevaisuus

Luvun 7 myönteistä merkitystä voi käyttää kuvaamaan Vaasan kaupungin investointien vaikutusta koko seudulle. Seudun seitsemän suurimman julkisesti kehitysvaiheessa olevan hankkeen suuruus on miljardi euroa, josta Vaasan kaupungin osuus on noin 150 miljoonaa.

Nämä seitsemän hanketta ovat Ravilaakson alue, Wasa Station, Vaasan keskussairaalan uudisrakennus, Merenkurkun laivahanke, Liisanlehdon kauppahankkeet, Vaasan yhdystien kehittäminen ja Kurikan pohjavesihanke. Voidaan arvioida, että kaupungin investoima euro poikii alueelle 7-kertaisesti ulkopuolista rahoitusta.

Kehitysvaiheessa olevan Laajametsän suurteollisuusalueen investoinnit, johon kuuluu muun muassa akkutehdashanke, täsmentyvät jatkosuunnittelun myötä. Suuruusluokan arvioidaan olevan miljardeja.

Hankkeiden toteutuminen ei ole itsestäänselvyys. Niiden eteen tehtävä työ edellyttää yhteen hiileen puhaltamista.

Kaupungin poliittinen johto vaatii viranhaltijoilta tuloksia. Samalla he ovat osoittaneet luottamusta ja tehneet kaukonäköisiä päätöksiä byrokratian keventämiseksi. Delegointien myötä prosessit ovat nopeutuneet ja hankkeiden toteutumisen edellytykset parantuneet.

Myös valtion tasolla on haluttu parantaa Suomen kilpailukykyä. Maankäyttö- ja rakennuslakiin on kirjattu alueellisen viranomaisen tehtäväksi kuntakaavoituksen edistäminen. Tästä uudesta roolista on nähty joitakin myönteisiä merkkejä.

Odotukset ovat monin tavoin korkealla.

Kuva / Bild: Katja Lösönen

En nära framtid på en miljard euro

Den positiva innebörden av siffran 7 kan användas för att beskriva effekterna av Vasa stads investeringar för hela regionen. Storleken på regionens sju största projekt som officiellt är i utvecklingsskedet är en miljard euro, av vilket Vasa stads andel är ungefär 150 miljoner.

De här sju projekten är Travdalsområdet, Wasa Station, Vasa centralsjukhus nybygge, färjeprojektet i Kvarken, Liselunds handelsprojekt, utvecklandet av Vasas förbindelseväg och grundvattenprojektet i Kurikka. Man kan uppskatta att en euro investerad av staden ger 7-faldigt med utomstående finansiering för regionen.

Investeringarna i storindustriområdet i Långskogen, som är under utveckling och dit bland annat ackumulatorfabriksprojektet hör, preciseras i och med den fortsatta planeringen.

Omfattningen uppskattas vara i miljardklassen.

Att projekten genomförs är ingen självklarhet. Det arbete som ska läggas ner på dem förutsätter att man kan arbeta för samma mål.

Stadens politiska ledning kräver resultat av tjänsteinnehavarna. Samtidigt har de visat förtroende och fattat framsynta beslut för att lätta upp byråkratin. I och med delegeringar har processerna blivit snabbare och förutsättningarna för att projekten genomförs förbättrats.

Också på statlig nivå har man velat förbättra Finlands konkurrenskraft. I markanvändnings- och bygglagen har man som en uppgift för den regionala myndigheten skrivit in att kommunplanläggningen ska främjas.

Några positiva tecken på den här nya rollen har kunnat ses.

Förväntningarna är på många sätt höga.

Kysyimme Gerbystä

Vi ställde frågor om Gerby

Kysyimme muutamalta gerbyläiseltä, mitä mieltä he ovat Alskatintien uudistuksesta ja Gerbystä asuinalueena. Pikagallup osoitti gerbyläisten viihtyvän asuinalueellaan erittäin hyvin.

He ovat myös tyytyväisiä alueensa palveluihin. Gerbyläiset kokevat olevansa lähellä luontoa ja keskustan palveluja. Lue Alskatintien uudistuksesta seuraavilta sivuilta.

Vi frågade några Gerbybor vad de tycker om förnyandet av Alskatvägen och Gerby som bostadsområde. En snabb gallup visade att Gerbybor trivs väldigt bra i sitt bostadsområde. De är även nöjda med servicen i sitt område. Gerbyborna upplever att de är nära naturen och servicen i centrum. Läs om förnyandet av Alskatvägen på de följande sidorna.

Teksti ja kuvat: Johanna Jussila

Text och bilder: Johanna Jussila

1. Miten Alskatintien uudistus vaikuttaa sinuun?

2. Miten Gerbyytä pitäisi mielestäsi kehittää?

3. Mikä on parasta Gerbyssä?

Outi Rantala

1

Kun uudistus valmistuu, niin työmatkojen ruuhkat vähenevät ja pääsee nopeammin töihin. Uudistus luo kaupungille modernimpaa ilmettä.

Täällä on aika paljon kaikkea toimintaa, kauppa on tärkeä.

Toivoisin vielä enemmän koululaisille toimintaa iltapäivällä koulujen jälkeen.

Tykkään lenkkeillä. Pururadalla käyn lenkillä ja hiihtämässä.

Merenläheisyys on tärkeää. Lastenneuvolasta saa hyvin apua, myös terveysasema toimii hyvin.

2

Markku Lehtimäki

1

Då förbättringen blir färdig minskar ruscherna under arbetsresor och man kommer snabbare till jobbet. Den ger staden ett modernare utseende.

Här finns ganska mycket olika slags verksamhet, butiken är viktig. Jag önskar mera aktiviteter för skolelever på eftermiddagar efter skolan.

Jag gillar att jogga. Jag brukar jogga och skida i motionsspåret. Närheten till havet är viktig. Vid barnrådgivningen får man lätt hjälp, hälsostationen fungerar också bra.

2

3

Riina Tyrväinen

Kaj Finne

1 2 3

1 2 3

1 2

Markku Lehtimäki

Riina Tyrväinen

Kaj Finne

Uudistus tulee helpottamaan aamuliikennettä, samoin iltapäivän liikennettä.

Kaikkea tarpeellista on Gerbyssä. Omalta osaltani palvelut ovat riittävät.

Asuinlähiö on rauhallinen, mutta riittävän lähellä keskustaa ja palveluja. Olen erittäin tyytyväinen.

3

Outi Rantala

1. Hur påverkar förnyandet av Alskatvägen dig?

2. Hur tycker du att Gerby borde utvecklas?

3. Vad är det bästa i Gerby?

1 2 3

Förbättringen kommer att underlätta morgontrafiken, likaså eftermiddagstrafiken.

Allt som man behöver finns i Gerby. För min del räcker servicen till.

Bostadsområdet är lugnt, men ligger tillräckligt nära centrum och service. Jag är mycket nöjd.

Ei vaikuta suuresti, sillä omat työaikani eivät ole ruuhka-aikaan.

Lapsiperheille on hyvin palveluita.

Lasten kanssa hyvä paikka elää, ei ole pitkä matka kaupunkiin, saa olla turvassa. Ei ole liikaa kaupungin hälinää ja kuitenkin palvelut ovat lähellä.

1 2 3

Påverkar inte mycket, för min arbetstid infaller inte under ruschtid.

För barnfamiljer finns det bra med service.

Ett bra ställe att bo med barn, kort väg in till centrum, tryggt ställe. Inte så mycket buller som i centrum men ändå nära till service.

Ei vaikuta paljon minuun. Vähän nopeammin pääsee kaupunkiin.

Tämä on ilahduttava uudistus.

Viheralueiden hoito voisi olla parempaa siisteyden osalta.

Gerbystä löytyy hyvin palveluita ja se on lähellä kaupunkia.

Hyvä yhdistelmä saaristoa ja luontoa. Ympärivuotista asumista, myös mökeillä.

3

1 2

Påverkar inte mycket. Man kommer lite snabbare in till centrum.

Det är en glädjande ändring.

Grönområdena kunde skötas bättre och vara snyggare. I Gerby finns bra service och det ligger nära centrum.

En bra kombination av skärgård och natur. Åretruntboende även vid sommarstugor.

3

3

Alskatintien isot muutostyöt alkavat Alskatintie muutetaan nelikaistaiseksi, Palosaarentien risteykseen rakennetaan silta ja Gerbyntien päähän kevyen liikenteen silta.

Teksti: Tiina Salonen Kuvat: Sami Pulkkinen ja Rami Louke

Alskatintien ja Palosaarentien risteysalue on aiheuttanut ruuhka-aikoina ongelmia jo useiden vuosien ajan. Alskatintien parantaminen Onkilahden kohdalla on ollut kaupungin toiveena jo pitkään. Valtio on nyt päättänyt investoida hankkeeseen, ja muutostyöt toteutetaan vuosien 2018–2020 aikana.

Kadunsuunnittelupäällikkö Siri Gröndahl esittelee työhuoneessaan pinon suunnitelmia. Projekti vaatii lukuisia liikennejärjestelyjä sekä massiivisia rakennus- ja muutostöitä alueella.

Koko hankkeen kustannusarvio on 14,5 miljoonaa euroa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) maksaa 51 % ja Vaasan kaupunki 49 % kokonaiskustannuksista.

Vaasan kaupungin teknisen toimen johtaja Markku Järvelä näkee hankkeen erittäin merkittävänä.

— Kohta on Vaasan seudun vilkkain. Parhaimmillaan 23 000 autoa vuorokaudessa kulkee tuon ”valtimon” läpi, Järvelä kertoo.

Useita vaiheita, vaihtuvia liikennejärjestelyitä Työ etenee vaiheissa, jotta liikennettä ei tarvitse katkaista kokonaan.

— Työmaiden ajan saa kyllä varautua ruuhkiin.

Mutta lopputulos sitten helpottaa esimerkiksi Gerbyn kuuluisia aamuruuhkia, Gröndahl huomauttaa.

Vaasan seudun vilkkaimman tieosuuden tulppa avataan Alskatintien remontissa Flaskhalsen på Vasaregionens livligaste vägavsnitt öppnas vid ombyggnaden av Alskatvägen.

4

Kaivinkoneen kauha isketään maahan kesällä. Ensimmäisenä uusitaan Pallokadun pään alikulku. Uusi rakennetaan tulevan nelikaistaisen tien mittoja mukaan. Alkuvaiheessa tehdään myös uusi jalankulun ja pyöräilyn väylä Pallokadulta Palosaarentielle.

Palosaarentie jatkuu siltana Alskatintien yli Palosaarentie kulkee suunnitelmassa siltana Alskatintien yli. Molemmille puolille siltaa tulee rampit, joita pitkin liitytään maantielle.

— Ramppien päihin tulee liikennevalot. Palosaarentien molemmille puolille tehdään pyörätiet.

Palosaarentien sillan rakentamisen ajaksi liikenne joudutaan katkaisemaan huoltoaseman kohdasta kokonaan. Tällöin Vetokannaksen ja Palosaaren väliä kuljetaan Gerbyntien liikennevalojen kautta, Gröndahl kuvaa muutoksia.

Pyöräilijöille ja jalankulkijoille silta Vetokannakselta Isoin muutos autoilutottumuksiin tulee, kun Gerbyntien risteys poistetaan kokonaan, ja kadun päähän tulee kääntöpaikka. Kävelijät ja pyöräilijät pääsevät edelleen samaa reittiä, sillä heille tehdään silta Gerbyntieltä Onkilahden rantaan. Gerbyntien molemmin puolin rakennetaan kävely- ja pyörätiet.

— Tämä on merkittävä muutos liikenteen sujuvuudelle, kun kahdesta toisiaan lähellä olevasta risteyksestä toinen poistetaan. Pukinkulmasta keskustaan ajetaan jatkossa Palosaarentietä huoltoaseman ohi ja siitä suoraan liittymäramppiin, Gröndahl sanoo.

De stora ändringsarbetena på Alskatvägen börjar Alskatvägen ändras till en fyrfilig väg, en bro byggs i korsningen till Brändövägen och i ändan av Gerbyvägen byggs en bro för lätt trafik.

Text: Tiina Salonen Bilder: Sami Pulkkinen

Alskatvägens och Brändövägens korsningsområde har medfört problem under rusningstiden i många år. Det har länge varit stadens önskemål att Alskatvägen förbättras vid Metviken. Staten har nu beslutat investera i projektet, och ändringsarbetena genomförs under åren 2018–2020.

Gatuplaneringschef Siri Gröndahl presenterar en bunt planer i sitt arbetsrum.

Projektet förutsätter många trafikarrangemang och massiva bygg- och ändringsarbeten i området.

Kostnadskalkylen för hela projektet uppgår till 14,5 miljoner euro. Närings-, trafik- och miljöcentralen (NTM-centralen) betalar 51 % och Vasa stad 49 % av de totala kostnaderna.

Vasa stads tekniska direktör Markku Järvelä anser att projektet är väldigt viktigt.

— Avsnittet är livligast i Vasaregionen. Som mest åker 23 000 bilar per dygn genom den där ”artären”, berättar Järvelä.

Flera skeden, tillfälliga trafikarrangemang Arbetet framskrider i skeden, så att trafiken inte behöver stängas av helt.

— Under tiden för arbetet får man nog vara beredd på köer. Men slutresultatet kommer sedan att underlätta ex-

empelvis Gerbys berömda morgonrusning, påpekar Gröndahl.

Grävmaskinens skopa slås i marken på sommaren. Först förnyas underfarten i ändan av Bollgatan. En ny byggs enligt måtten på den kommande fyrfiliga vägen. I det inledande skedet anläggs även en ny gång- och cykelled från Bollgatan till Brändövägen.

Brändövägen fortsätter som en bro över Alskatvägen Brändövägen går enligt planen i form av en bro över Alskatvägen. På bägge sidorna om bron anläggs ramper, som utgör förbindelser till landsvägen.

— I ändarna av ramperna blir det trafikljus. Bägge sidorna av Brändövägen får cykelvägar. När Brändövägens bro byggs blir man tvungen att stänga av trafiken helt invid servicestationen. Mellan Dragnäsbäck och Brändö åker man då via Gerbyvägens trafikljus, beskriver Gröndahl förändringarna.

En bro för cyklister och fotgängare från Dragnäsbäck Den största förändringen med tanke på biltrafiken sker när Gerbyvägens korsning tas bort helt och ändan av gatan blir en vändplats. Fotgängarna och cyklisterna kan fortfarande ta samma rutt, eftersom en bro byggs för dem från Gerbyvägen till Metviksstranden. På bägge sidorna om Gerbyvägen anläggs gång- och cykelvägar.

— Det här är en viktig förändring för smidigheten i trafiken, då den ena av två korsningar som ligger nära varandra försvinner. Från Bockska hörnet kör man i fortsättningen till centrum längs Brändövägen förbi servicestationen och därifrån direkt till anslutningsrampen, berättar Gröndahl.

LINKKIVINKKI: vaasa.fi/rakennuskohteet LÄNKTIPS: www.vaasa.fi/sv/byggnadsobjekt

5

Pohjolankadun viimeinen pala avaa uuden reitin Gerbyntien ja Kruunantien välisen osuuden rakentaminen on aloitettu. Valmistumisen jälkeen Pohjolankatua pitkin pääsee Pukinkulmasta Kivihakaan, ja sieltä edelleen Välitietä aina ABB:n muuntajatehtaan portille saakka.

Teksti: Tiina Salonen Kuvat: Sami Pulkkinen Havainnekuva: Ramboll Oy

Seitsemän metriä leveä Pohjolankadun ajoväylä saa viereensä viherkaistan puuistutuksineen.

— Viherkaistan viereen rakennetaan kevyen liikenteen väylä. Lisäksi panimon kohdalle tehdään muutama pysäköintipaikka, kadunsuunnittelupäällikkö Siri Gröndahl kertoo.

”

Pohjolankatu on yhtä merkittävä väylä kuin Välitie valmistuessaan Markku Järvelä

Kadun ja tonttien väliin on suunniteltu meluaita Panimontien ja Kruunantien välille. Panimontie jatkuu Pohjolankadun yli pelkästään kevyen liikenteen väylänä. Suojatien kohtaan tulee saareke.

Pohjolankatu avataan liikenteelle loppusyksystä. Se tarjoaa vaihtoehtoisen reitin Alskatintien työmaiden ajaksi.

Teknisen toimen johtaja Markku Järvelä painottaa, että Pohjolankatu on verkostollisesti yhtä merkittävä kuin Välitie valmistuessaan.

— Se avaa uuden reitin Metsäkallion ja Länsiniityn asuinalueilta Palosaarelle ja keskustaan sekä Kivihakaan. Tie luo merkittävän potentiaalin entisen Kemiran alueen teollisuuden ja palvelutarjonnan kehittymiselle, Järvelä kertoo.

Kuntatekniikan kohteita 2018: →→ Länsiniityn asuinalueen kuntatekniikan rakentaminen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) vetää Alskatintien hanketta ja projektipäällikkönä toimii Janne Ponsimaa. Ponsimaa ja kadunsuunnittelupäällikkö Siri Gröndahl Vaasan kaupungilta käyvät läpi suunnitelmia.

Närings-, trafik- och miljöcentralen (NTM) leder projektet som berör Alskatvägen och projektchef är Janne Ponsimaa. Ponsimaa och gatuplaneringschef Siri Gröndahl från Vasa stad går igenom planerna.

6

→→ Purolan vanhan alueen saneeraus →→ Olympiakadun ja Laivakadun saneeraus →→ Koulukadun pyörätie ja jalkakäytävä välillä Korsholmanpuistikko–Rauhankatu.

Huom! Poikkeavat liikennejärjestelyt →→ Meijerinkatu, kaistajärjestelyt, jalkakäytävä ja pyörätie →→ Sepänkyläntien jalkakäytävän ja pyörätien siirto välillä Meijerinkatu–Himalajankatu

Pyöräilijöille ja jalankulkijoille rakennetaan silta Gerbyntieltä Onkilahden rantaan.

En bro byggs för cyklister och fotgängare från Gerbyvägen till Metviksstranden.

Sista biten av Pohjolagatan öppnar en ny rutt Byggandet av avsnittet mellan Gerbyvägen och Kronansvägen har inletts. Efter färdigställandet kommer man längs Pohjolagatan från Bockska hörnet till Stenhaga, och därifrån vidare längs Mellanvägen ända till porten till ABB:s transformatorfabrik.

Text: Tiina Salonen Bilder: Sami Pulkkinen

Vid sidan av Pohjolagatans sju meter breda körbara kommer en grönzon med trädplanteringar.

— Invid grönzonen byggs en lättrafikled. Vid bryggeriet anläggs därtill några parkeringsplatser, berättar gatuplaneringschef Siri Gröndahl.

Mellan gatan och tomterna har ett bullerstaket planerats på avsnittet mellan Bryggerivägen och Kronansvägen. Bryggerivägen fortsätter över Pohjolagatan enbart som lättrafikled. Vid övergångsstället byggs en refug.

Pohjolagatan öppnas för trafik i slutet av hösten. Den erbjuder en alternativ rutt under tiden för arbetena på Alskatvägen.

”

Pohjolagatan är en lika viktig led som Mellangatan då den blir klar Markku Järvelä

Tekniska direktören Markku Järvelä betonar att Pohjolankatu nätmässigt sett är lika viktig som Mellangatan då den blir klar.

— Den öppnar en ny rutt från bostadsområdena Skogsberget och Västerängen till Brändö och centrum samt till Stenhaga. Vägen medför en betydande potential för utvecklande av industrin och serviceutbudet på f.d. Kemira-området, berättar Järvelä.

Kommunteknikens objekt 2018: →→ Anläggande av kommunalteknik i bostadsområdet Västerängen →→ Sanering av gamla området i Bobäck →→ Sanering av Olympiagatan och Skeppsgatan →→ Skolhusgatans cykelväg och trottoar på avsnittet Korsholmsesplanaden-Fredsgatan Obs! Avvikande trafikarrangemang →→ Mejerigatan, körfältsarrangemang, trottoar och cykelväg →→ Flytt av Smedsbyvägens trottoar och cykelväg på avsnittet Mejerigatan-Himalajagatan

LINKKIVINKKI: vaasa.fi/rakennuskohteet LÄNKTIPS: www.vaasa.fi/sv/byggnadsobjekt

7

LYHYET UUTI SE T

Lataa Waltti-kortti uudessa Walttikaupassa kauppa.waltti.fi!

KEVÄÄN TOP 5 1. Energy Week 19.-23.3.

2. Pohjanmaan suurmessut 7.-8.4.

3. Valtakunnallinen pyöräilyviikko 5.-12.5.

4. Vaasan XXVI Kuorofestivaali 9.-13.5.

5. Kevätmarkkinat 18.-19.5.

Alle 19-vuotiaiden EM-lopputurnaus 2018 järjestetään Vaasassa ja Seinäjoella 16.-29.7.

Kärkipelaajat ja jalkapallofanit eri puolilta Eurooppaa ovat tervetulleita huippuluokan jalkapallostadioneille Vaasaan ja Seinäjoelle!

UEFA U19-poikien EM-lopputurnauksen avauspäivän 16.7. ottelut pelataan Vaasassa. Suomen joukkue pelaa turnauksen avausottelussa valmentajansa Kimmo Lipposen johdolla. Avauspäivän jälkeen otteluita pelataan kaikkina pelipäivinä sekä Vaasassa että Seinäjoella. Suomen lohkovaiheen päätöspeli 22.7. sekä välierät pelataan Vaasassa. Finaali pelataan 29.7. Seinäjoella.

www.visitvaasa.fi

YLE näyttää kaikki Suomen ottelut kanavillaan ja yhden ottelun jokaisena pelipäivänä alkulohkossa.

Myös jatkopelien ottelut ovat nähtävissä YLEn kanavilla, huipentuen loppuotteluun.

Lopputurnauksen lohkot arvotaan kevään EM-jatkokarsintojen jälkeen 30.5.2018 Vaasan kaupungintalolla.

Lisätietoja tapahtumasta ja otteluohjelma: →→ www.u19euro.fi

Kaislikossa suhisee ja rannalla tapahtuu – pikkuhiljaa Vaasan kaupunki haluaa kehittää rantojaan harkitusti ja maltilla. Suunnitelmissa huomioidaan asukkaiden vapaaajanviettomahdollisuudet sekä yrittäjien toiveet. Missä mennään nyt? Kuinka suunnitelmat etenevät?

Fisket’s Hus ja Faros

Kuntsin ranta

Siilot

Hankkeiden rakennussuunnittelu on valmistumassa. Rakentamiseen liittyvät työt on tarkoitus aloittaa Faroksen osalta keväällä ja Fisket’s Husin osalta kesällä.

Hankkeen tarkempi suunnittelu ja lupamenettely on aloitettu. Hankkeen toteutusaikataulu tulee riippumaan lupamenettelystä. Tavoitteena on, että Brygganin kelluva ravintola ja saunatoiminta voisivat toteutua tämän kesän aikana.

Vaasan kaupunginvaltuusto hyväksyi siiloja koskevan asemakaavan vuoden 2017 lopussa. Päätöksestä kuitenkin tehtiin valitus, joka menee hallinto-oikeuden käsittelyyn.

Kalarannan laiturin laajentamistyöt tehdään vuoden 2018 aikana. Tavoitteena on, että Faroksen lisätilat ovat käytössä jo tänä kesänä ja, että Fisket’s Hus aloittaisi toimintansa keväällä 2019.

Tekstit/Texter: Johanna Jussila Kuva/Bild: Mikael Matikainen

8

KORTA NY HE TER

EM-slutspelet 2018 för pojkar under 19 år arrangeras i Vasa och Seinäjoki 16–29.7

Det susar i säven och händer på stranden – småningom

Toppspelare och fotbollsfans från olika håll i Europa är välkomna till högklassiga fotbollsstadion i Vasa och Seinäjoki!

Vasa stad vill utveckla sina stränder med eftertanke och sans. I planerna beaktas invånarnas möjligheter till fritidssysselsättning samt företagarnas önskemål. Var står vi nu? Hur framskrider planerna?

På öppningsdagen 16.7 för UEFA EM-slutspelet för U19-pojkar spelas matcherna i Vasa. Finlands lag spelar i slutspelets öppningsmatch under ledning av sin tränare Kimmo Lipponen. Efter öppningsdagen spelas matcher under alla speldagar både i Vasa och Seinäjoki. Finlands sista match i gruppspelsfasen 22.7 och semifinalerna spelas i Vasa. Finalen spelas 29.7 i Seinäjoki.

Yle visar Finlands alla matcher på sina kanaler och en match varje speldag under det inledande gruppspelet. Också fortsättningsspelens matcher kan ses på Yles kanaler med finalmatchen som kulmen.

Slutspelets gruppspel lottas i Vasa Stadshus efter vårens EM-fortsättningskval 30.5.2018.

Tilläggsuppgifter om evenemanget och matchschema: →→ www.u19euro.fi

TOP 5 FÖR VÅREN 1. Energy Week 19-23.3.

2. Österbottens Stormässa 7-8.4.

3. Den nationella cykelveckan 5-12.5.

4. Vasa XXVI körfestival 9-13.5.

5. Vårmarknad 18-19.5. www.visitvaasa.fi

Fiskets Hus och Faros Byggnadsplaneringen i projektet håller på att bli klar. De arbeten som hör samman med byggandet är det meningen att inleda på våren för Faros del och på sommaren för Fiskets Hus’ del.

Utvidgningsarbetena med Fiskstrandens brygga görs under 2018. Målet är att Faros tilläggsutrymmen ska vara i bruk redan den här sommaren och att Fiskets Hus skulle inleda sin verksamhet på våren 2019.

Stranden vid Kuntsi Ladda busskortet Waltti i den nya Walttibutiken! kauppa.waltti.fi!

En mer detaljerad planering av projektet och tillståndsförfarandet har inletts. Projektets tidtabell kommer att vara beroende av tillståndsförfarandet. Målet är att Bryggans flytande restaurang och bastuverksamhet skulle kunna bli verklighet den här sommaren.

Silorna Vasa stadsfullmäktige godkände detaljplanen för silorna i slutet av år 2017. Beslutet överklagades emellertid, och ärendet kommer att behandlas i förvaltningsdomstolen.

LINKKIVINKKI: www.vaasa.fi LÄNKTIPS: www.vasa.fi

9

ENERGISYYS

HYVINVOINTI

VÄLFÄRD

Vaasalainen hyvinvointi turvataan kaikissa elämänvaiheissa laadukkailla ja läheltä saatavilla peruspalveluilla.

Vasabornas välfärd tryggas genom högklassig och närbelägen basservice i alla livsskeden.

Vaasan energisyys ilmenee kokeiluihin kannustavana ilmapiirinä.

Meillä on monipuolinen energia-alan teollisuus, laaja koulutustarjonta ja vahva vientiosaaminen.

Vaasan nopealiikkeisyys ilmenee nopeana päätöksentekona, innovatiivisena ja tehokkaana palvelumallina.

ENERGI Vasas energiskhet tar sig uttryck i en experimentvänlig atmosfär. Vi har mångsidig energiindustri, brett utbildningsutbud och stark exportkompetens.

NOPEALIIKKEISYYS

SNABBT AGERANDE KANSAINVÄLISYYS

HISTORIALLISUUS

Vaasan kansainvälisyys perustuu elävään kaupunkikulttuuriin, monikielisyyteen sekä toimiviin liikenneyhteyksiin maailmalle.

Vaasan historiallisuus nojaa omaleimaiseen ja kauniiseen kaupunkiarkkitehtuuriin, jossa hyödynnetään monipuolisia meri-, saaristo- ja jokivarsimiljöitä.

INTERNATIONALISM

HISTORIA

Vasas internationalism baserar sig på en levande stadskultur, flerspråkighet samt fungerande kommunikationer ut i världen.

Vasas historiska särprägel stöder sig på en unik och vacker stadsarkitektur, där man utnyttjar de mångsidiga havs-, skärgårds- och älvdalsmiljöerna.

Vasas snabba agerande kommer till synes i snabbt beslutsfattande och en innovativ och effektiv servicemodell.

Tulevaisuuden Vaasa on hyvinvoiva ja vetovoimainen Vaasan kaupunkia kehitetään määrätietoisesti, jotta kaupungissa on kaikkien hyvä asua, työskennellä, opiskella ja matkailla. Päivitetty strategia vuosille 2018-2021 rakennettiin yhteistyössä asukkaiden, sidosryhmien, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa.

Teksti: Jenni Tuliniemi Kuva: Jouko Keto

Vaasa lupaa olla asukkailleen hyvä paikka elää, monikielinen, turvallinen sekä tarjota hyvinvointia juniorista senioriin. Ylikiva Vaasa on viihtyisä kaupunki, jossa on paljon tapahtumia ja peruspalvelut kunnossa. Vahva talous ja vetovoimaisuus rakentavat pohjan hyvinvoinnille.

10

— Asukkaille viime vuonna tehdyssä kyselyssä korostui hyvinvoinnin tärkeys. Yhtenä tähän liittyvänä toimenpiteenä uusia vaasalaisia halutaan integroida paremmin osaksi yhteisöä. Kaupungin kilpailukykyä parannetaan kansainvälisellä yhteistyöllä ja onnistuneilla kuntaliitoksilla, sanoo kaupungin kehitysjohtaja Susanna Slotte-Kock.

Vaasalaiset ovat kyselyn mukaan tyytyväisiä kaupungin peruspalveluihin, kauniiseen ympäristöön sekä lisääntyneeseen tapahtumatarjontaan.

Toimivat palvelut vielä toimivammiksi Kaupungin palveluita kehitetään läpi koko organisaation yhdessä asiakkaiden kanssa. Asiakkai-

ta osallistetaan ja kuullaan tulevaisuudessa vielä enemmän. Lisäksi kehitetään sähköisiä palveluita.

— Yksi kehityskohde on henkilökunnan ja johtajien osaaminen. Osaamisen kehittämisellä pyritään varmistumaan organisaation palveluvalmiudesta vauhdikkaasti muuttuvassa ympäristössä, jossa asiakkaiden palvelutarpeet elävät jatkuvasti, jatkaa Slotte-Kock.

Kaupunki palvelee jo nyt usealla kielellä. Monikielisyyttä halutaan parantaa entisestään ja tarkoitus onkin laatia kielistrategia tukemaan palveluiden saatavuutta eri kielillä.

Hyvinvointi rakentuu vahvalle taloudelle ja vetovoimaisuudelle.

Välfärd bygger på en stark ekonomi och attraktionskraft.

Framtidens Vasa är välmående och attraktivt Vasa stad utvecklas målmedvetet för att det ska vara bra för alla att bo, arbeta, studera och turista i staden. En uppdaterad strategi för åren 2018–2021 utarbetades i samarbete med invånare, intressegrupper, arbetstagare och förtroendevalda.

Text: Jenni Tuliniemi Bild: Jouko Keto

Innovatiivisuutta ja nopeita kokeiluja Vaasa halutaan nähdä tulevaisuudessakin vahvana yliopistokaupunkina ja energiaosaamisen keskittymänä. Yrittäjyyttä, koulutusta ja yhteisöjen kanssa tehtävää yhteistyötä vahvistetaan muun muassa innovaatiotoiminnalla, nopeilla kokeiluilla sekä yhdyskuntarakennetta kehittämällä.

— Meille on tärkeää, että osaajat työllistyvät alueellemme ja perustavat yrityksiä. Haluamme tarjota ympäristön, jossa on helppo tehdä ennakkoluulottomasti erilaisia kokeiluja ja löytää uusia ratkaisuja. Myös yhteydet maailmalle pitää turvata, tiivistää kaupunginjohtaja Tomas Häyry.

Tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan valtuustokauden ajan. Valtuusto ja kaupunginhallitus saavat seurantaraportin puolivuosittain.

Vasa lovar att vara en bra plats för sina invånare att bo på, flerspråkig och trygg samt erbjuda välfärd från junior till senior. Det jättetrevliga Vasa är en trivsam stad med många evenemang och basservicen i skick.

En stark ekonomi och dragningskraft utgör grunden för välfärden.

— I en enkät som ställdes till invånarna i fjol framhölls välmåendets betydelse. Som en åtgärd i samband med det här vill man på ett bättre sätt integrera nya Vasabor som en del av gemenskapen. Med internationellt samarbete och lyckade kommunsammanslagningar förbättrar man stadens konkurrenskraft, säger stadens utvecklingsdirektör Susanna Slotte-Kock.

Vasaborna är enligt enkäten nöjda med stadens basservice, den vackra miljön och det utökade evenemangsutbudet.

Fungerande service ska bli ännu mer fungerande Stadens service utvecklas genom hela organisationen tillsammans med kunderna. Kunderna görs delaktiga och man lyssnar på dem

ännu mera i framtiden. Dessutom utvecklar man e-tjänsterna.

— Ett utvecklingsmål är personalens och chefernas kunnande.

Genom att utveckla kunnandet strävar man efter att säkerställa organisationens serviceberedskap i en snabbt föränderlig miljö där kundernas servicebehov ständigt lever, fortsätter Slotte-Kock.

Staden betjänar redan nu på flera språk. Flerspråkigheten vill man ytterligare förbättra och avsikten är också att göra upp en språkstrategi för att stöda tillgången på service på olika språk.

Innovationsförmåga och snabba experiment Man vill också i fortsättningen se Vasa som en stark universitetsstad och ett starkt energikompetenskluster.

Företagsamhet, utbildning och samarbete med olika sammanslutningar stärks bland annat genom innovationsverksamhet, snabba experiment och utvecklande av samhällsstrukturen.

— Det är viktigt för oss att kunnigt folk får arbete i vår region och grundar företag. Vi vill erbjuda en miljö där det är lätt att fördomsfritt göra olika experiment och hitta nya lösningar. Också förbindelserna ut i världen måste tryggas, sammanfattar stadsdirektör Tomas Häyry.

Hur målen förverkligas följs upp och bedöms under fullmäktigeperioden.

Fullmäktige och stadsstyrelsen får en uppföljningsrapport halvårsvis.

LINKKIVINKKI: www.vaasa.fi/kaupungin-strategia LÄNKTIPS: www.vaasa.fi/sv/vasa-stads-strategi

11

Vaasan yliopisto katsoo tulevaisuuteen Vaasan yliopisto täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Uudet tuulet aloittivat juhlavuoden, kun organisaation ja tutkimustoiminnan uudistus astuivat voimaan tammikuussa. Vaasan yliopisto viettää juhlavuottaan monin eri tapahtumin.

Teksti: Johanna Jussila Kuvat: Mikko Käkelä

Vaasan yliopistoa perustettaessa vuonna 1968 alueen toimijat koottiin silloiseen Vaasan kauppakorkeakouluun. Vuonna 1991 Vaasan kauppakorkeakoulu muuttui Vaasan yliopistoksi, josta kehittyi nykyinen kansainvälinen ja laadukas, kauppatieteisiin, tekniikkaan, viestintään ja hallintotieteisiin profiloitunut yliopisto.

Uudistus on jatkuva prosessi — Vaasan yliopisto uudistuu parhaillaan voimakkaasti. Uusi johto aloitti toimintansa vuoden alussa

12

ja samalla tuli voimaan uusi organisaatio. Lähitulevaisuus on uuden rakentamisen aikaa. Tulemme olemaan entistä avoimempi, tutkimme ja opetamme ajankohtaisia asioita sekä viestimme tehokkaasti.

Haluamme vaikuttaa positiivisesti Vaasan, Suomen ja koko maailman mittakaavassa, Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto avaa tulevaisuuden näkymiä.

Yliopiston toiminta näkyy arjessa ja liike-elämässä.

Tuhannet valmistuneet ovat olleet rakentamassa menestyviä yrityksiä, luoneet uutta osaamista ja ajattelua.

Merkittävää yhteistyötä Yhdessä energiateknologian yritysten ja muiden korkeakoulujen kanssa Vaasan yliopisto pyrkii ratkomaan muun muassa ilmaston muutokseen liittyviä liiketoiminnan ja teknologioiden yhdistämisen haasteita.

Yliopisto toimii aktiivisesti Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan yliopistokeskuksissa. Yhteistyötä tehdään myös Uumajan yliopiston ja lukuisien muiden ulkomaisten ja suomalaisten yliopistojen kanssa.

— Olemme määrätietoisesti edistäneet koulutuksemme kansainvälisyyttä lisäämällä englanninkielistä opetustarjontaa ja solmimalla kansainvälisiä kumppanuuksia, valaisee Kuusisto.

Tapahtumia juhlavuoden kunniaksi Juhlavuoden 2018 kunniaksi järjestetään useita tapahtumia. Vuosipäivän juhla järjestettiin 26.1. jonka yhteydessä julkaistiin juhlakirja.

Juhlaviikkoa vietetään 5.9. kampusfestivaalilla ja 6.8.9. tohtoripromootiolla. Minä & tiede -luentosarja on käynnissä koko vuoden. Syyskuussa avautuu yliopiston historiaa esittelevä valokuvanäyttely Vaasan kaupunginkirjastossa.

100-vuotias Åbo Akademi Åbo Akademi on tehnyt tunnetuksi Suomen ruotsinkielistä yliopistokoulutusta ja tutkimusta jo huikeat 100 vuotta. Vaasassa Åbo Akademi on toiminut vuodesta 1974 lähtien.

Juhlavuotta vietetään monin tapahtumin sekä Turussa että Vaasassa. Juhlavuoden kunniaksi on julkaistu muun muassa ÅA100-juhlapostimerkki ja historiikki.

Vaasassa järjestetään 17.3. Åbo Akademin juhlakantaatin kantaesitys Vaasan kirkossa.

Juhlakantaatti on Ulf Långbackan säveltämä ja esittäjinä ovat opiskelijakuorot Pedavoces, Florakören ja Brahe Djäknar. Joulukuussa on 100-vuotisjuhla ”Tulevaisuutta kohti”. Vaasassa järjestetään Akademiforum-tapahtumia ja avoimia luentotilaisuuksia koko juhlavuoden ajan.

Vasa universitet blickar mot framtiden Vasa universitet fyller 50 år i år. Nya vindar inledde jubileumsåret när förnyelsen av organisationen och forskningsverksamheten trädde i kraft i januari. Vasa universitet firar jubileumsåret med många olika evenemang.

Text: Johanna Jussila Bilder: Mikko Käkelä

När Vasa universitet grundades år 1968 samlade man områdets aktörer till dåvarande Vasa handelshögskola. År 1991 omvandlades Vasa handelshögskola till Vasa universitet som utvecklades till det nuvarande internationella och högklassiga universitetet med profilering på handelsvetenskaper, teknik, kommunikation och administrativa vetenskaper.

Förnyelse är en fortlöpande process — Vasa universitet förnyas kraftigt för närvarande.

Den nya ledningen inledde sin verksamhet vid årets början och på samma gång trädde en ny organisation i kraft. Den närmaste framtiden är en tid av nyskapande.

Vi kommer att vara öppnare än förut, vi forskar i och lär ut aktuella saker samt kommunicerar effektivt. Vi vill inverka positivt i Vasa, Finland och hela världen, säger Vasa universitets rektor Jari Kuusisto om framtidsutsikterna.

Universitetets verksamhet syns i vardagen och affärslivet. Tusentals utexaminerade har varit med och byggt

framgångsrika företag, skapat nytt kunnande och tänkande.

Viktigt samarbete Tillsammans med energiteknologiska företag och andra högskolor strävar Vasa universitet efter att lösa bland annat utmaningar med att förena affärsverksamhet och teknologi i anslutning till klimatförändringen.

Universitetet verkar aktivt i universitetscentren i Södra Österbotten och Mellersta Österbotten. Man samarbetar också med Umeå universitet och ett flertal andra utländska och finländska universitet.

— Vi har målmedvetet främjat den internationella aspekten i vår utbildning genom att öka det engelskspråkiga utbildningsutbudet och etablera internationella kompanjonskap, säger Kuusisto.

Evenemang till jubileumsårets ära För att fira jubileumsåret 2018 ordnas flera evenemang.

En årsdagsfest ordnades 26.1, och i samband med den publicerades en festskrift.

En festvecka firas 5.9 med en campusfestival och 6–8.9 med doktorspromotion. Jag & vetenskapen-föreläsningsserien pågår hela året. I september öppnas en fotoutställning i Vasa stadsbibliotek om universitetets historia.

Tervetuloa mukaan juhlavuoteen: →→ www.abo.fi/100

100-åringen Åbo Akademi Åbo Akademi har gjort Finlands svenskspråkiga universitetsutbildning och forskning känd i hela 100 år redan. I Vasa har Åbo Akademi verkat sedan år 1974.

Feståret firas med många evenemang både i Åbo och Vasa. Jubileumsåret till ära har man publicerat bl.a. ett ÅA 100-jubileumsfrimärke och en historik.

I Vasa ordnas 17.3 uruppförandet av Åbo Akademis jubileumskantat i Trefaldighetskyrkan.

Jubileumskantaten har komponerats av Ulf Långbacka och den framförs av studentkörerna Pedavoces, Florakören och Brahe Djäknar. I december hålls 100-årsfesten ”Mot framtiden”.

I Vasa ordnas Akademiforum-evenemang och öppna föreläsningar under hela jubileumsåret.

Välkommen till jubileumsåret: →→ www.abo.fi/100

LINKKIVINKKI: www.uva.fi/50 LÄNKTIPS: www.uva.fi/50

13

Kaupunkiosakeskuksista ensimmäisenä kehitetään Ristinummea, kertovat kaavoitusarkkitehti JuhaMatti Linna ja kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaakso.

Av stadsdelscentrumen utvecklas Korsnäståget först, berättar planläggningsarkitekt Juha-Matti Linna och planläggningsdirektör Päivi Korkealaakso.

Kaupunginosia kehitetään omaleimaisiksi Jokaiselle keskustan ulkopuoliselle Vaasan kaupunginosalle laaditaan oma kehittämisstrategia. Kaavoituksessa aloitetulla kehittämistyöllä pyritään ehkäisemään hajanaista kaupunkirakennetta ja parantamaan osakeskusten palveluita.

Teksti: Pauliina Pääkkönen Kuva: Sami Pulkkinen

Tilaa palvelubusseille, lukittaville pyöräpaikoille, pienelle torille ja liikuntapaikoille, mutta myös päiväkodille, palvelutalolle, kaupalle, kioskille ja uusille asunnoille.

Nämä palvelut tulisi löytyä kehitettävistä Vaasan kaupunkiosakeskuksista, joita ovat muun muassa Ristinummi, Palosaari, Huutoniemi, Suvilahti, Ravilaakso, Gerby ja Västervik. Palveluiden laajuus riippuu osakeskuksen koosta ja nykytilasta.

— Jokainen keskus on omanlainen. Pyrimme löytämään tämän päivän ja tulevaisuuden keinot, jotta osakeskuksissa on palveluita ja tilaa yhdessä teke-

14

miselle, kertoo Vaasan kaupungin kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaakso.

Kaupunginosille omat suunnitelmat Vaasan keskustan ulkopuolisille kaupunginosille laaditaan omat kehittämissuunnitelmat, joissa määritellään alueen kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet aina palveluista rakentamiseen ja joukkoliikenteeseen. Suunnittelusta vastaavat kaupungin tekninen toimi ja kaavoitus laaja-alaisessa poikkihallinnollissa yhteistyössä.

Kehittämissuunnitelmien pohjalta voidaan uusia kaupunginosan keskusalueen asemakaava. Samalla etsitään täydennysrakentamispaikkoja, uudisrakennus- ja saneerauskohteita sekä kootaan eri toimijoita yhteen. Ensimmäisenä kehittämiskohteena on Ristinummen keskus.

Urbaania pöhinää Koko kaupungin laajuudessa tavoitteena on luoda aktiivisia ja omaleimaisia osakeskuksia, joiden ytimissä on kaivattua urbaania ”pöhinää”.

— Tämä mahdollistuu, kun paikallinen väestötiheys pysyy korkeana ja työpaikkoja sijoitetaan myös osakeskuksiin, jolloin palvelut ovat saatavilla myös keskustan ulkopuolisilla alueilla, kuvailee kaavoitusarkkitehti Juha-Matti Linna.

Tavoitteena on myös, että vaasalaiset pärjäisivät tulevaisuudessa vähemmällä auton käytöllä ydinkeskustan ulkopuolella. Sen vuoksi kaupunkiosakeskusten kehittämisessä korostuu julkisen ja kevyen liikenteen verkosto. Työmatkojen taittaminen ensisijaisesti kävellen, pyörällä ja linja-autolla on yksi tulevaisuuden haasteista.

— Onnistuessaan osakeskusten kehittämisstrategia tukee energia- ja ilmastokysymyksiä ja vahvistaa paikkaan kuulumisen tunnetta, visioivat Korkealaakso ja Linna.

Stadsdelarna utvecklas till att ha en egen prägel För varje stadsdel utanför Vasas centrum utarbetas en egen utvecklingsstrategi.

Genom det utvecklingsarbete som har inletts inom Planläggningen försöker man förebygga en splittrad stadsstruktur och förbättra delcentrumens tjänster.

Text: Pauliina Pääkkönen Bild: Sami Pulkkinen

Man vill skapa utrymme för servicebussar, låsbara cykelställen, små torg och idrottsplatser, men även för daghem, servicehus, affärer, kiosker och nya bostäder.

Dessa tjänster borde finnas i de stadsdelscentrum i Vasa som det är meningen att utveckla, bl.a. Korsnäståget, Brändö, Roparnäs, Sunnanvik, Travdalen, Gerby och Västervik. Servicens omfattning beror på delcentrumets storlek och nuvarande tillstånd.

— Varje centrum har en egen prägel. Vi försöker hitta dagens och framtidens metoder för att det i

delcentrumen ska finnas service och utrymme att göra saker tillsammans, berättar Vasa stads planläggningsdirektör Päivi Korkealaakso.

Egna planer för stadsdelarna För stadsdelarna utanför Vasas centrum gör man upp egna utvecklingsplaner där man fastställer behoven och möjligheterna att utveckla området, allt från service till byggande och kollektivtrafik. För planeringen ansvarar stadens Tekniska sektor och Planläggning i ett brett samarbete över förvaltningsgränserna.

På basis av utvecklingsplanerna kan man förnya detaljplanen för stadsdelens centrumområde. Samtidigt letar man efter platser för kompletteringsbyggande, nybyggnads- och saneringsobjekt samt sammanför olika aktörer. Det första utvecklingsobjektet är Korsnästågets centrum.

Liityntäpysäköinti Anslutningsparkering

Toimistoja Kontor Päivittäistavarakauppa Dagligvaruhandel Pyöräparkki Cykelparkering

Leikki- ja toimintapuisto Lek- och aktivitetspark

Asuntoja Bostäder Ravintola / palvelutalo Restaurang / servicehus

Urbant vimmel Målet när det gäller hela staden är att skapa aktiva delcentrum som har en egen prägel och i vilkas kärna det finns ett efterlängtat urbant ”vimmel”.

— Det här blir möjligt när den lokala befolkningstätheten hålls hög och arbetsplatser förläggs även i delcentrumen, då finns det service att tillgå även i områdena utanför centrum, berättar planläggningsarkitekt Juha-Matti Linna.

Målet är också att Vasaborna i framtiden ska klara sig med mindre bilanvändning utanför kärncentrum. Av den anledningen betonas i stadsdelscentrumens utveckling nätet av kollektiv- och lättrafik. Att arbetsresorna i första hand ska ske genom att man promenerar, cyklar eller åker buss är en av utmaningarna för framtiden.

— Om strategin för utvecklande av delcentrumen lyckas stöder den energi- och klimatfrågorna och stärker känslan av att höra till platsen, redogör Korkealaakso och Linna för visionen.

Senioriasuntoja Seniorbostäder

Lääkäripalveluita Läkartjänster

Apteekki, parturi ym.

Apotek, frisör etc.

TORI TORG

Bussipysäkki Busshållplats Pä äk H u atu k vu a dg up u a ta n till gino sta sak e ds d e sk u k l ce s n t een r um

Kerrostalo Höghus

Alakoulu / päiväkoti Lågstadium / daghem

Kuva/Bild: Juha-Matti Linna

15

Yhteinen GardenFest syntyy yhdessä tekemällä Järjestetäänkö teidänkin pihapiirissä, naapurustossa tai kaupunginosassa ensi kesänä vaasalaisten yhteiset puutarhajuhlat? Omaehtoisesti, mutta yhdessä tehdyt tapahtumat aidossa tee se itsehengessä ovat tämän päivän kaupunkiaktivismia.

Teksti: Pauliina Pääkkönen

Ravintolapäivät, siivouspäivät, Ilta Senaatilla…

Kaikki nämä ovat esimerkkejä tapahtumista, jotka syntyvät kaupunkilaisten omasta aktiivisuudesta ja toiminnasta.

— Vaasalaiset ovat parina viime vuotena lähteneet kivasti mukaan piknik-henkiseen illallistapahtumaan Ilta Senaatilla, jonne tuodaan omien ruokien lisäksi omat astiat ja juomat. Kaupunki tarjoaa pitkän pöydän penkkeineen, kertoo kulttuurijohtaja Sanna Bondas Vaasan kaupungin kulttuurikeskuksesta.

Uusi kaupunkitapahtuma

Yhteistyössä asukasyhdistykset

Ajatus yhteisestä puutarhajuhlasta, GardenFestistä syntyikin osin erilaisten kaupunkitapahtumien toiveesta, mutta myös halusta kokeilla uutta, osallistavampaa tapaa tehdä asioita. Siinä kaupunki toimii kumppanina, mahdollistajana ja rohkaisijana.

Tavoitteena on käynnistää yhteistyö Vaasan kaupungin asukasyhdistysten kanssa. Niitä on kaupungissa reilu kolmekymmentä.

— Asukasyhdistykset tekevät hienoa ja arvokasta työtä omalla alueellaan. Ne tuntevat alueen ja siellä järjestettävät tapahtumat. Kun GardenFestissä ajatuksena on levittäytyä ympäri kaupunkia, ovat asukasyhdistykset olennaisia yhteistyökumppaneita, sanoo Bondas.

Uuden tapahtuman ideointipalaveri marraskuussa ei vielä päätä huimannut, mutta Bondas luottaa vaasalaisiin.

— Ehkä ajatus kesäisistä puutarhajuhlista oli vielä liian kaukana ja joulukiireet veivät osan huomiosta. Lisäksi tällainen asukkaiden itsensä alusta asti rakentama yhteinen tapahtuma saattaa tuntua vielä vieraalta ja ajatus vaatii sulattelua, Bondas pohtii.

Moni asukasyhdistys järjestää aktiivisesti toimintaa omilla alueillaan, kuten pihakirppiksiä, päivätapahtumia ja jouluavajaisia. Tapahtumiin tullaan eri puolilta kaupunkia, ei vain omalta asuinalueelta.

Tapahtuman suunnittelu jatkuu keväällä – ole kuulolla!

En gemensam GardenFest blir till i samarbete Ordnas det även på er gård, i ert grannskap eller i er stadsdel en gemensam trädgårdsfest för Vasabor nästa sommar?

Evenemang på eget initiativ men tillsammans i äkta gör-det-själv-anda är dagens stadsaktivism.

Text: Pauliina Pääkkönen

Restaurangdagen, Städdagen och En kväll vid Senaten… Alla dessa är exempel på evenemang som uppkommit till följd av stadsbornas egen aktivitet och verksamhet.

— Vasaborna har de två senaste åren deltagit relativt aktivt i den picknickinspirerade kvällstillställningen En kväll vid Senaten, dit man utöver egen mat även tar med sig egna glas och tallrikar samt drycker.

Staden erbjuder ett långt bord och bänkar, berättar kulturchef Sanna Bondas från Vasa stads kulturcenter.

Ett nytt stadsevenemang Tanken om en gemensam trädgårdsfest, GardenFest, uppstod delvis från en önskan om olika stadsevenemang, men även från viljan att pröva på ett nytt, mer inkluderande sätt att göra saker. Där är staden partner, möjliggörare och uppmuntrare.

Vid idékläckningsmötet i november för det nya evenemanget framkom ännu inte något revolutionerande, men Bondas litar på Vasaborna.

— Kanske tanken på en somrig trädgårdsfest ännu låg för långt borta och julstressen tog en del av uppmärksamheten. Dessutom kan en sådan här gemensam tillställning som invånarna själva bygger upp från början kännas främmande och tanken måste få sjunka in, funderar Bondas.

Invånarföreningarna med i samarbetet Målet är att inleda ett samarbete med Vasa stads invånarföreningar. Det finns drygt trettio föreningar i staden.

— Invånarföreningarna gör ett fint och värdefullt arbete på sitt område. De känner sitt område och de evenemang som ordnas där. Eftersom tanken med GardenFest är att den ska breda ut sig runtom i staden, är invånarföreningarna viktiga samarbetsparter, säger Bondas.

Många invånarföreningar ordnar aktivt verksamhet på sitt område, såsom gårdsloppisar, dagsevenemang och julöppningar. Till evenemangen kommer man från olika delar av staden, inte bara från det egna bostadsområdet.

Planeringen av evenemanget fortsätter på våren – håll dig uppdaterad!

16

Uudet yhtiöt turvaavat työpaikkojen ja palveluiden säilymisen Osa kaupungin palveluista siirtyy keväällä kahteen uuteen yhtiöön. Muutos on askel kohti maakuntauudistusta, ja sillä pyritään turvaamaan työpaikkojen ja palveluiden säilyminen Pohjanmaalla. Asukkaisiin muutos ei vaikuta, vaan tuttu henkilöstö vastaa palveluista jatkossakin.

Teksti: Elina Havu Kuva: Sami Pulkkinen

Yhtiöiden toimitusjohtajat Juha Suikkanen ja Henrik Vehkaoja kertovat, että yhtiöittäminen takaa Vaasan palvelutuotannon jatkuvuuden maakuntauudistuksen yhteydessä.

— Vaasan palvelut ovat erinomaiset. Haluamme yhtiöiden kautta varmistaa palveluiden jatkumisen keskeytymättä ja samalla turvata ammattitaitoisen henkilöstön työpaikat, sanoo Suikkanen.

Uusista tulokkaista TeeSe Botnia Oy on ruoka- ja kiinteistöhuollon, siivouspalveluiden sekä hankinnan ja logistiikan palveluyhtiö. Vaasan kaupungin ja Vaasan sairaanhoitopiirin omistamassa yhtiössä on 700 työntekijää.

Mico Botnia Oy:n palvelukseen siirtyy 120 palkka-, talous-, ICT- ja tulkkipalvelujen ammattilaista. Sen omistavat kaupungin ja sairaanhoitopiirin lisäksi maakunnan kunnat.

Ruoka tulee jatkossakin tutuista keittiöistä Yksi TeeSe Botniaan siirtyvistä palveluista on kaupungin Ruokapalvelut. Se valmistaa ruokaa päiväkodeille, kouluille, ikäihmisten palveluasumisen yksiköille ja henkilöstöruokaloille. Ruokapalvelut toimittaa myös kotihoidon asukkaiden ateriat.

—Ruuat tehdään osana yhtiötä samoista, pääosin kotimaisista raaka-aineista ja samoilla resepteillä kuin tähän asti. Keittiöissä jatkavat tutut työntekijät, kertoo ruokapalvelujohtaja Kirsti Mylläri.

Yhtiön myötä alueen ruokatoiminta keskittyy, sillä mukana on myös Vaasan sairaanhoitopiiri. Henkilöstö suhtautuu yhtiöön siirtymiseen rauhallisin mielin, sillä muutos tarkoittaa mahdollisuutta keskittyä ydintoimintaan eli asukkaiden palvelemiseen.

— Olemme vahvempia yhdessä. Voimme kehittää palveluita ja henkilöstölle avautuu mahdollisuus laajentaa verkostojaan, Mylläri iloitsee.

Juha Kumpulainen, Kirsti Mylläri ja Maarit Haavisto siirtyvät yhtiöön luottavaisin mielin.

Juha Kumpulainen, Kirsti Mylläri och Maarit Haavisto övergår till bolaget med lugnt sinne.

De nya bolagen tryggar arbetsplatser och service En del av stadens service överförs på våren till två nya bolag. Förändringen är ett steg mot landskapsreformen och med den strävar man efter att trygga arbetsplatser och service i Österbotten. Invånarna påverkas inte av förändringen, då en bekant personal ansvarar för servicen även i framtiden.

Text: Elina Havu Bild: Sami Pulkkinen

Bolagens verkställande direktör Juha Suikkanen och Henrik Vehkaoja berättar att bolagiseringen garanterar att serviceproduktionen i Vasa fortsätter i samband med landskapsreformen.

— Servicen i Vasa är utmärkt. Vi vill genom bolagen säkerställa att servicen fortsätter utan avbrott och samtidigt trygga arbetsplatserna för den yrkeskunniga personalen, säger Suikkanen.

Av nykomlingarna är TeeSe Botnia Ab ett servicebolag inom matservice och fastighetsskötsel, städservice samt upphandling och logistik. Bolaget som ägs av Vasa stad och Vasa sjukvårdsdistrikt har 700 anställda.

Till anställning i Mico Botnia Ab överförs 120 yrkesmänniskor från löne-, ekonomi-, ICT- och

tolkservicen. Bolaget ägs utöver av staden och sjukvårdsdistriktet även av landskapets kommuner.

Maten kommer även i fortsättningen från bekanta kök En service som överförs till TeeSe Botnia är stadens Matservice. Den tillreder mat till daghemmen, skolorna, enheterna inom serviceboende för äldre och personalmatsalarna. Matservicen levererar även måltider till klienter inom hemvården.

— Maten tillreds som en del av bolaget av samma, huvudsakligen inhemska råvaror och med samma recept som hittills. I köken fortsätter bekanta arbetstagare, berättar matservicedirektör Kirsti Mylläri.

I och med bolaget centraliseras områdets matverksamhet, då även Vasa sjukvårdsdistrikt är med. Personalen förhåller sig till överföringen till bolaget med tillförsikt, eftersom förändringen innebär en möjlighet att koncentrera sig på kärnverksamheten, dvs. betjäning av kunderna.

— Vi är starkare tillsammans. Vi kan utveckla servicen och för personalen öppnas en möjlighet att expandera nätverken, gläder sig Mylläri.

17

Numerot sen todistavat: VAASASSA ON TÖITÄ TARJOLLA Mahdollisuus luoda asukkaille viihtyisä ja turvallinen arki on asia, jota moni kaupungin työntekijä arvostaa työssään.

Vuonna 2016 kaupungilla oli auki 350 vakituista toimea eli vapaa työpaikka lähes vuoden jokaiselle päivälle.

Henkilöstön hyvinvointiin ja osaamiseen panostetaan

Teksti: Elina Havu

— Eläköitymiset ja palveluiden kehittäminen takaavat, että tehtäviä on tarjolla. Esimerkiksi sosiaalija terveyspuolella vapautuu vastuullisia saappaita, lupaa rekrytointipäällikkö Tuija Willman.

Vakituisten rinnalla kaupunki työllistää lähes 200 sijaista joka kuukausi. Sijaiset ovat tärkeä apu muun muassa kotipalvelussa ja varhaiskasvatuksessa.

Ammattinimikkeitä Yrkesbenämningar

667 kpl/st.

Ilmaiset Vireä Vaasa -jumpat tarjoavat henkilöstölle liikunnan iloa ja alennus kulttuurikohteisiin ravitsee mieltä. Hyvinvointia edistetään myös kampanjoilla.

— Joukko varhaiskasvatuksen ja kotihoidon henkilöstöä testaa Energiaa terveydestä -ohjelmaa.

Olemme mukana Hymis-liikuntakampanjassa ja venyttelemme taukojumppaohjelman tahtiin, Willman luettelee.

Kaupunki kannustaa henkilöstöä kehittymään vahvuuksissaan. Perehdytys, koulutukset ja työkierto takaavat menestyksekkäitä urapolkuja.

Kielivaatimukset vaihtelevat tehtävittäin. Kaupunki tukee kielten opiskelua, ja kielitodistuksen voi hankkia työn ohessa.

Sosiaalinen media apuna rekrytoinnissa Avoimet työpaikat ilmoitetaan Kuntarekry-palvelussa ja työnhakusivustoilla, kuten mol.fi ja Duunitori.

Kaupunki on aktiivinen sosiaalisessa mediassa myös työpaikkailmoittelussa. LinkedIniä ja Facebookia seuraamalla saa vinkkejä työpaikoista.

Kaupunkia tehdään tutuksi messuilla ja yhteistyöllä koulujen kanssa. Myös ammatti- ja sanomalehtiilmoitusten voima puree edelleen.

Vakituisia Ordinarie

Määräaikaisia Visstidsanställda

kpl/st.

kpl/st.

5 000 1 000

Noin Ca

300

vakirekrytointia vuodessa ordinarie rekryteringar per år

Siffrorna visar det: VASA HAR JOBB ATT ERBJUDA Möjligheten att skapa en trivsam och trygg vardag för invånarna är en sak som många av stadens arbetstagare sätter värde på i sitt jobb. År 2016 hade staden 350 lediga ordinarie befattningar, d.v.s. en ledig arbetsplats för nästan alla årets dagar.

Text: Elina Havu

− Pensionsavgången och serviceutvecklingen garanterar att det finns uppgifter. Till exempel på social- och hälsovårdssidan blir stora skor lediga att fylla, lovar rekryteringschef Tuija Willman.

Vid sidan av de fast anställda sysselsätter staden nära 200 vikarier varje månad. Vikarierna är en viktig hjälp bland annat inom hemservicen och småbarnspedagogiken.

18

Man satsar på personalens välmående och kunnande Motionsglädje åt personalen erbjuder Välmående Vasa-motionsgrupper som är gratis, och näring för själen ger olika kulturobjekt som kan besökas till rabatterat pris. Välmåendet främjas också genom kampanjer.

— En grupp ur småbarnspedagogikens och hemvårdens personal testar Energi ur hälsa-programmet. Vi är med i motionskampanjen Hymis och stretchar i takt med pausjumpaprogrammet, räknar Willman upp.

Staden uppmuntrar personalen att utveckla sina styrkor. Introduktion, utbildning och arbetsrotation garanterar framgångsrika karriärvägar.

Språkkraven varierar enligt uppgiften. Staden understöder språkstudier och språkintyg kan skaffas vid sidan av arbetet.

Sociala medier till hjälp vid rekrytering Lediga arbetsplatser utannonseras i Kuntarekrytjänsten och på arbetsansökningssidor som t.ex. mol.fi och Duunitori.

Staden är aktiv på sociala medier även när det gäller utannonsering av arbetsplatser. Genom att följa LinkedIn och Facebook får man tips on arbetsplatser.

Staden görs känd på mässor och genom samarbete med skolor. Också yrkes- och tidningsannonser har fortfarande genomslagskraft.

Asiakkaan kiitoksesta saa ylihyvän mielen Miia Granqvist on työskennellyt kotihoidossa 16 vuotta.

Iloisen lähihoitajan mukaan työssä pärjäävät vastuuntuntoiset ihmiset, joilla on halu auttaa.

Teksti: Elina Havu Kuva: Sami Pulkkinen

Granqvistin työpäivä alkaa toimistolta, jossa hoitotarvikkeet pakataan reppuun. Päivän aikana hän vierailee keskimäärin yhdeksän asiakkaan luona. Ruokapaussin yhteydessä kirjataan koneelle tarvittavat asiat ja moikataan työkavereita.

— Työ on liikkuvaa ja ajoittain kiireistä. Hyvä toiminnanohjaus auttaa, ja tiedot asiakkaista kulkevat kännykässä, Granqvist kertoo.

Granqvist näkee, että kotihoidon henkilöstön vahvuus on vastuuntuntoisuus. Asiakkaan kotona on oltava rauhallinen ja toimintakykyinen eri tilanteissa.

Työn parhaat puolet on helppo nimetä.

— Tärkeintä on, että saa toiselle avun kotiin ja hänellä on turvallinen olla. Asiakkaan kiitollisuus siitä, että olemme käyneet, on ihana juttu.

Siitä saa ylihyvän mielen, hymyilee Granqvist.

Työpäivän jälkeen Granqvist viettää aikaa perheen kanssa. Ulkoilu koirien kanssa rentouttaa ja auttaa jaksamaan työssä.

Av klientens tack blir man på jättebra humör Mia Granqvist har arbetat inom hemvården i 16 år. Enligt den glada närvårdaren klarar sig sådana människor i arbetet som är ansvarsfulla och har en vilja att hjälpa.

Text: Elina Havu Bild: Sami Pulkkinen

Granqvists arbetsdag börjar på kontoret där arbetstillbehören packas i ryggsäcken. Under dagen besöker hon i medeltal nio klienter. I samband med matpausen skriver hon in de uppgifter som behövs på datorn och hälsar på arbetskamrater.

— Arbetet är rörligt och tidvis jäktigt. En bra verksamhetsledning hjälper, och uppgifter om klienterna går via mobilen, berättar Granqvist.

Miia Granqvistin työpäivä alkaa toimistolta, jossa hoitotarvikkeet pakataan reppuun.

Miia Granqvists arbetsdag börjar på kontoret där arbetstillbehören packas i ryggsäcken.

Granqvist anser att hemvårdspersonalens styrka är ansvarsfullhet. I klientens hem ska man vara lugn och handlingskraftig i olika situationer.

Arbetets bästa sidor är lätta att uppge.

— Det viktigaste är att man får hjälp hem till de behövande och att de känner sig trygga. Kundens tacksamhet över att vi har besökt dem är en härlig sak. Det blir man jätteglad av, ler Granqvist.

Efter arbetsdagen tillbringar Granqvist tid med familjen. Att rasta hundarna är avkopplande och hjälper en att orka i arbetet.

LINKKIVINKKI: www.vaasa.fi/toihin-vaasan-kaupungille LÄNKTIPS: www.vaasa.fi/sv/arbeta-i-vasa-stad

19

Hietalahti elää suurta muutosta Hietalahdessa muutoksen kohteena ovat moottoritien alku, keskussairaalan alue ja ranta. Tavoitteena on sujuvoittaa liikennettä, lisätä pysäköintitilaa, parantaa toiminnallisuutta ja mahdollistaa lisärakentaminen alueelle.

Teksti: Jenni Tuliniemi Kartta: Mikael Matikainen

Moottoritien alkuun tulee kaksi kiertoliittymää. Toisesta liittymästä pääsee sairaalalle uutta Sairaalakatua pitkin. Kadun varteen tulee yleinen pysäköintialue, joka palvelee sairaalaa, pesäpallostadionia ja koko Hietalahtea. Pesäpallostadion siirretään osin nykyisen venevalkaman paikalle täyttömaalle. Toinen kiertoliittymä vie Rantamaantielle.

20

Kokonaisuuden toteuttaminen maksaa 10 miljoonaa euroa. Uusi asemakaava on hyväksytty valtuustossa syksyllä 2017.

— Muutos on ehdottoman tärkeä ja tarkkaan harkittu kaikilta kannoilta. Päätavoite on, että Vaasan keskussairaalan alueen toimivuus turvataan. Pesäpallostadionin toiminnallisuus taas kärsisi suuresti, jos se jäisi nykysijoilleen. Uusi paikka mahdollistaa myös tekojään teon, sanoo kaupungin teknisen toimen johtaja Markku Järvelä.

Muutosten aikataulu on tiukka. Tänä vuonna tehdään uuden pesäpallostadionin pohjatyöt. Stadion ja katutyöt valmistuvat ensi vuoden aikana.

Uusi, uljas sisääntulo kaupunkiin Uudet kiertoliittymät ja moottoritien alun muuttuminen katualueeksi sujuvoittavat liikennettä sekä sairaalan että Malmönkadun suuntaan. Entinen moottoritien ramppi vapautuu yleiselle rakentamiselle.

— Jossain vaiheessa myös Ruutikellarintien kohdalle tulee liittymä. Tällä halutaan varmistaa uuden Ravilaakson liikenteen sujuvuus. Kokonaisuudessaan sisääntulosta kaupunkiin tulee kaupunkimaisempi ja alhaisempaan nopeustasoon sopiva väylä, kuvailee Järvelä.

Keskussairaalan alueelle suurtyömaa Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä rakennuttaa keskussairaalan alueelle uuden H-talon, johon keski-

Sandviken mitt uppe i en stor förändring

LUE LISÄÄ:

Föremål för förändringen i Sandviken är början av motorvägen, centralsjukhusområdet och stranden.

Målet är att göra trafiken smidigare, utöka parkeringsutrymmet, förbättra funktionaliteten och möjliggöra tillbyggnad på området.

Alueen kaavasta →→ www.vaasa.fi/kaavoitus/ak0989

Text: Jenni Tuliniemi Kartan: Mikael Matikainen

H-talosta →→ www.vaasankeskussairaala.fi/potilaille/ajankohtaista

Början av motorvägen får två rondeller. Från den ena rondellen kommer man till sjukhuset längs den nya Sjukhusgatan. Längs gatan byggs en allmän parkeringsplats, som betjänar sjukhuset, bobollsstadion och hela Sandviken. Bobollsstadion flyttas delvis till det ställe där den nuvarande hamnen finns på fyllnadsjord. Via den andra rondellen kommer man till Strandlandsvägen.

Katso uusi asemakaava karttapalvelusta →→ kartta.vaasa.fi

LÄS MERA: Plan för området →→ www.vaasa.fi/sv/planlaggningen/ak0989 Om H-huset →→ www.vaasankeskussairaala.fi/sv/for_patienter/aktuellt Se den nya detaljplanen i karttjänsten →→ kartta.vaasa.fi

tetään erikoissairaanhoidon sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon maakunnallisia palveluita.

Lisäksi taloon on tulossa yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluita. Muun muassa psykiatrian toiminnot siirtyvät Huutoniemeltä H-taloon. Talo rakennetaan vuosina 2019-2020 ja sen budjetti on 130 miljoonaa euroa.

Lisää kävelyreittejä rantaan Vanha, sairaalan ohi kulkeva rantareitti säilyy lenkkeilijöiden ilona. Lisäksi täyttömaalle rakentuu uusi reitti Kustaanlinnasta Hietalahdenpuistoon.

— Hietalahden ranta on rakennettu kulttuuriympäristö -statuksella valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi tunnustettu. Joten sen rakentaminen ja kehittäminen tehdään erityisellä harkinnalla, vakuuttaa Järvelä.

Förverkligandet av helheten kostar 10 miljoner euro. Den nya detaljplanen har godkänts i fullmäktige hösten 2017.

— Ändringen är väldigt viktig och noggrant övervägd från alla håll och kanter. Huvudmålet är att trygga att Vasa centralsjukhusområde fungerar. Bobollsstadions verksamhet skulle drabbas hårt om den skulle bli kvar på sin nuvarande plats. Den nya platsen möjliggör även anläggande av konstis, säger stadens tekniska direktör Markku Järvelä.

Tidtabellen för ändringarna är stram. I år görs grundarbetet för den nya bobollsstadion. Stadion och gatuarbetena färdigställs under nästa år.

En ny, ståtlig infart till staden De nya rondellerna och ändringen av motorvägens början till gatuområde gör att trafiken förlöper smidigare både i riktning mot sjukhuset och mot Malmögatan. Den tidigare motorvägsrampen blir ledig för allmänt byggande.

— I något skede får även Krutkällarvägen en rondell. Med det här vill man försäkra sig om att trafiken till och från Travdalen förlöper smidigt. I sin helhet blir infarten till staden mer stadslik och en trafikled som lämpar sig för en lägre hastighetsnivå, beskriver Järvelä.

Stor byggarbetsplats på centralsjukhusområdet Sjukvårdsdistriktets samkommun låter på centralsjukhusområdet bygga ett nytt H-hus, dit landskapets specialsjukvårds-, primärvårds-, och socialvårdstjänster centraliseras.

Därtill kommer även tjänster inom privata och tredje sektorn att finnas i huset. Bland annat flyttas verksamheten inom psykiatrin från Roparnäs till H-huset. Huset byggs åren 2019–2020 och dess budget uppgår till 130 miljoner euro.

Fler promenadleder längs stranden Den gamla strandrutten som går förbi sjukhuset blir kvar till glädje för joggarna. På utfyllnadsområdet byggs dessutom en ny rutt från Gustavsborg till Sandviksparken.

— Sandvikens strand är erkänd som ett nationellt värdefullt område med bebyggd kulturmiljöstatus.

Så byggandet och utvecklandet av den görs med särskilt övervägande, försäkrar Järvelä.

21

Präntöön Helmi – uudet kodit valmiina Oma koti kullan kallis, on tuttu sanonta myös ikäihmisille. Suunnitelma ikäihmisten palvelurakenteen ja elämänlaadun parantamiseksi on toteutumassa.

Teksti: Johanna Jussila Kuva: Sami Pulkkinen

— Koti- ja laitoshoidon palveluiden systemaattinen kehittäminen käynnistyi vuonna 2006, kun koti- ja laitoshoidossa otettiin käyttöön SHQS-laatujärjestelmä ja koko henkilökunta kävi läpi kolmivuotisen koulutuksen: Asiakaskeskeinen ja kuntouttava hoitotyö, kertoo koti- ja laitoshoidon johtaja Matti Paloneva.

Yksi palvelutalo vuodessa Palvelurakenteen muutosta edellyttää myös vanhuspalvelulaki, jonka mukaan sairaalaosastolla ei saa asua. Hoitoa ja kuntoutusta annetaan vain lää-

ketieteellisistä syistä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2012 periaatteet, joiden mukaisesti muutoksia ruvettiin tekemään. Pikipruukki on rakennuttanut uusia palvelutaloja yksi per vuosi -vauhdilla.

Sitä mukaa kun palveluasumistaloja valmistui, voitiin Vaasan kaupunginsairaalan pitkäaikaisosastoja sulkea. Osastojen asukkaat muuttivat palvelutaloihin omiin koteihinsa. Vuodesta 2010 ovat sairaalan vuodepaikat vähentyneet 366 vuodepaikasta 74:ään.

Yksilöllistä hyvinvointia — Palvelutaloissa asukkaan elämänhistoria ja toiveet määrittävät sen, mitä kukin päivän aikana tekee. Varsinkin muistisairaalle on tärkeää pitää kiinni itselleen tärkeistä asioista, kuten päivärytmistä, tietyistä vaatteista tai ruokatavoista, kuvailee Paloneva.

Palvelutalojen asukkaat maksavat vuokraa yksiöstään, jossa heillä on omat huonekalunsa.

— Kun hoitaja käy asukkaan luona, hän koputtaa oveen ja kysyy, saako tulla. Emme mene kenenkään kotiin ilman lupaa, selventää Paloneva.

Palvelutaloissa järjestetään paljon erilaista ohjelmaa. Myös juhlapyhät, syntymäpäivät ja asukkaiden hautajaiset huomioidaan.

Kotihoito etusijalla Valtakunnallinen lähivuosien tavoite on, että 75 vuotta täyttäneistä suomalaisista 94 prosenttia asuu normaalisti kodissaan. Jotta tavoite saavutetaan, tulevaisuuden painopisteet ovat ikääntyvien terveydestä ja toimintakyvystä huolehtiminen, kotona tapahtuva kuntoutus ja digitaaliset palvelut.

Kirkkopuistikon palvelutalon asukkaan Pentti Koskelan mielestä on piristävää vaihtaa paikkaa. Asukkaat ovat muutosta innoissaan, vaikka jännitystäkin on ilmassa. Hoitaja Tuija Viirimäki toivottaa uudet ja vanhat asukkaat tervetulleeksi uuteen Präntöön Helmeen!

Pentti Koskela som bor i servicehuset på Kyrkoesplanaden tycker att det är uppiggande att flytta. Invånarna är ivriga över flyttningen, fastän det också finns spänning i luften.

Skötare Tuija Viirimäki önskar de nya och gamla invånarna välkomna till Brändö Pärla!

22

Brändö Pärla – de nya hemmen är färdiga Egen härd är guld värd, är ett bekant talesätt även bland äldre. En plan för förbättrande av servicestrukturen och livskvaliteten för äldre är under arbete.

Text: Johanna Jussila Bild: Sami Pulkkinen

— Ett systematiskt utvecklande av hem- och anstaltsvården inleddes år 2006, då SHQS-kvalitetssystemet togs i användning inom hem- och anstaltsvården och hela personalen deltog i en tre års utbildning. Ett klientcentrerat och rehabiliterande vårdarbete, berättar hem- och anstaltsvårdens direktör Matti Paloneva.

Koti- ja laitoshoidon uudet palvelutalot Hem- och anstaltsvårdens nya servicehus (306 paikkaa/platser)

Ett servicehus per år Även lagen om stödjande av den äldre befolkningens funktionsförmåga, enligt vilken man inte får bo på en sjukhusavdelning, förutsätter en ändring av servicestrukturen. Vård och rehabilitering ges endast på medicinska grunder. Stadsfullmäktige godkände år 2012 principerna och utgående från dem började man genomföra ändringarna. Pikipruukki har låtit byggt nya servicehus, ett hus per år.

I och med att hus för serviceboende blev färdiga kunde man stänga långtidsvårdsavdelningar på Vasa stadssjukhus. Klienterna på avdelningarna flyttade till egna hem i servicehus. Sedan år 2010 har sjukhusets bäddplatser minskat från 366 till 74 bäddplatser.

Individuellt välmående I servicehusen är det invånarnas livshistoria och önskemål som avgör vad de gör under dagen. Speciellt för personer som lider av demens är det viktigt att hålla fast vid saker som är viktiga för envar, såsom dagsrytm, vissa kläder eller matvanor, beskriver Paloneva.

Servicehusens invånare betalar hyra för sina enrummare, där de har sina egna möbler.

— Då vårdaren besöker den boende knackar han/ hon på dörren och frågar om man får komma in. Vi går inte in till någon utan lov, förtydligar Paloneva.

I servicehusen ordnas mycket varierande program. Även högtider, födelsedagar och invånarnas begravningar uppmärksammas.

Hemvården prioriteras Det riksomfattande målet för de närmaste åren är att 94 % av de finländska medborgarna som har fyllt 75 år bor normalt i sitt eget hem. För att målet ska uppnås, ligger tyngdpunkten i framtiden på att sköta om äldres hälsa och funktionsförmåga, rehabiliteringen där hemma och den digitala servicen.

valmistui / blev färdigt

Kotiranta Hemstrand

6/2014

Himalaja

11/2015

Krannila

9/2016

Kotiranta Hemstrand

Vöyrinkaupunki Vöråstan

Klemettilä Klemetsö

Fyrrykartano Vähäkyrö Lillkyro

1/2017 valmistuu / blir färdigt

Präntöön Helmi Brändö Pärla Palosaari Brändö

4/2018

Omien yksiköiden ohessa yksityiset toimijat ovat rakentamassa parin vuoden aikana 120 uutta palveluasumispaikkaa.

Matti Paloneva Kuva / Bild : Johanna Jussila

Koti- ja laitoshoidon johtaja Matti Paloneva jää eläkkeelle Koti- ja laitoshoidon johtaja Matti Paloneva jää eläkkeelle 31.3.2018 hyvillä mielin.

— Tietty muutosruljanssi on saatu valmiiksi. Isommat muutokset taitavat olla vielä edessäpäin sote- ja maakuntauudistuksen myötä. Itselleni jää nyt enemmän aikaa kalastamiselle, rakennushommille ja matkustamiselle, Paloneva suunnittelee.

Direktören för hem- och anstaltsvården Matti Paloneva går i pension Direktören för hem- och anstaltsvården, Matti Paloneva går i pension 31.3.2018 vid gott mod.

—Till en del har ändringarna genomförts. De största förändringarna lär ännu vara på kommande i och med socialvårdsoch landskapsreformen. För mig själv blir det nu mera tid för fiske, byggande och resor, planerar Paloneva.

Utöver de egna enheterna kommer privata aktörer att bygga 120 nya serviceboendeplatser inom några år.

23

Keskuskoululla ruokasali ja neljän ensimmäisen kerroksen opetustilat ovat valmiit. Ylin kerros valmistuu maaliskuun loppuun mennessä, kertoo työpäällikkö Harri Hyvönen.

I Keskuskoulu är matsalen och undervisningsutrymmena i de fyra första våningarna färdiga. Den översta våningen blir färdig före slutet av mars, berättar arbetschef Harri Hyvönen.

Päiväkodeissa ja kouluissa uudistetaan tiloja sekä tekniikkaa Vaasan Talotoimi korjaa kaupungin kiinteistöjä tänä vuonna 8,7 miljoonan euron edestä. – Lisäksi olemme varanneet 950 000 euroa kiireellisiin tapauksiin, kertoo toimitilajohtaja Tapio Ollikainen.

Teksti: Tiina Salonen Kuvat: Sami Pulkkinen

Kiinteistöpäällikkö Petteri Väkelän mukaan tänä vuonna panostetaan toimitilojen sisäilman laatuun ja turvallisuuteen sekä parannetaan esteettömyyttä. Peruskorjausohjelmassa on yhteensä 143 hanketta 68 eri rakennuksessa.

Suurin erillinen investointi on hallintotalon remontti.

— Peruskorjaussuunnitelma laaditaan tänä vuonna, ja purkutyöt aloitetaan vuoden 2019 alussa, kertoo rakennuttajapäällikkö Kukka Potka.

Kouluissa ja päiväkodeissa uudistuksia Kaikkiaan 21 päiväkodissa ja 21 koulussa tehdään uudistuksia sisätiloissa, talotekniikassa ja pihaalueilla.

— Keskuskoulun ruokasali ja suurin osa opetustiloista on remontoitu. Opetustilojen valmistumisen jälkeen julkisivu, porrashuoneet, liikunta- ja juhlasa-

24

li sekä kellari peruskorjataan. Lopuksi laitetaan kuntoon piha-alueet. Koko projekti on valmis syksyllä 2019, kertoo työpäällikkö Harri Hyvönen.

Huvikummun päiväkodin ilmanvaihto uusitaan ja ensimmäinen kerros peruskorjataan. Nummen koulua saneerataan, ilmanvaihto ja lämmitysjärjestelmä korjataan. Sundomin päiväkodissa korjataan ilmanvaihto ja tehdään muutakin remonttia.

— Myös Vamian tiloissa Sepänkyläntiellä ja Ruutikellarintiellä sekä Vaasa-opiston tiloissa saneerataan, sanoo Väkelä.

Tuhoamista kuriin kameroilla Paikkojen rikkojat, sotkijat ja töhrijät tekevät vuosittain ison laskun kaupungille ja veronmaksajille. Keskimääräinen kustannus on 70 000 euroa vuodessa.

Arviolta 60 % vahingonteoista tapahtuu kouluilla, noin 15 % päiväkodeilla ja loput muissa kiinteistöissä.

Kameravalvonta asennetaan Porvarinkadun, Sundomin, Variskan, Huutoniemen sekä Merikaarron kouluille.

— Myös kulunvalvonta on tärkeä osa toimitilojemme turvallisuutta. Merikaarron koululle ja Urheilukeskukseen asennetaan kulunvalvontalaitteet, Väkelä kertoo.

Sisäilman laatuun ja esteettömyyteen panostetaan Sisäilman laatuun panostetaan ennalta ehkäisemällä ja korjaamalla. Korjauslistalla on 34 hanketta.

— Uusimme ilmanvaihtoa, automaatiota sekä teemme kosteuskorjauksia. Näihin on varattu 1,5 miljoonaa. Lisäksi teemme kuntotutkimuksen Vamian tiloissa Ruutikellarintie 2:ssa, Teeriniemen, Inkerinpuiston ja Gustavsborgin päiväkodeissa sekä teknisen viraston julkisivuun, Väkelä luettelee.

Toimitilojen esteettömyyttä parannetaan.

— Teknisen viraston pääsisäänkäynnin ulkoportaat uusitaan ja sisäänkäynnille rakennetaan luiska. Merikaarron koululle rakennetaan hissi. Vamian Ruutikellarintie 2:een tehdään porrashissi, jolloin liikuntasalista pääsee esteettömästi koulun puolelle, Väkelä kertoo.

I daghem och skolor förnyas utrymmen och teknik Vasa Hussektor renoverar stadens fastigheter för 8,7 miljoner euro i år. – Dessutom har vi reserverat 950 000 euro för brådskande fall, säger lokalitetsdirektör Tapio Ollikainen.

Text: Tiina Salonen Bilder: Sami Pulkkinen

Enligt fastighetschef Petteri Väkelä satsar man det här året på inomhusluftens kvalitet och säkerhet i lokalerna samt förbättrar tillgängligheten. I programmet för grundlig renovering finns totalt 143 projekt i 68 olika byggnader.

Den största enskilda investeringen är renoveringen av styrelsegården.

— Planen för grundlig renovering görs upp det här året, och rivningsarbetena inleds i början av 2019, berättar projekteringschef Kukka Potka.

Förstörelse under kontroll med kameror De som söndrar, smutsar och klottrar ned ger årligen upphov till en stor räkning för staden och skattebetalarna. Den genomsnittliga kostnaden är 70 000 euro om året. Uppskattningsvis 60 % av skadegörelsen sker i skolor, ca 15 % i daghem och resten i andra fastigheter.

Kameraövervakning installeras vid Borgaregatans skola, Sundom skola, Variskan koulu, Huutoniemen koulu samt Merikaarron koulu.

— Också passerkontroll är en viktig del av säkerheten i våra verksamhetslokaler. I Merikaarron koulu och Idrottscentret installeras anordningar för passerkontroll, berättar Väkelä.

Förnyelse i skolor och daghem

Satsningar på inomhusluftens kvalitet och på tillgänglighet

I totalt 21 daghem och 21 skolor görs förnyelser inomhus, i hustekniken och på gårdsplanerna.

— I Keskuskoulu har matsalen och största delen av undervisningsutrymmena renoverats. Efter att undervisningsutrymmena har blivit klara görs en grundlig renovering av fasaden, trapphuset, gymnastik- och festsalen samt källaren. Till slut ställs gårdsområdena i ordning. Hela projektet är färdigt på hösten 2019, säger arbetschef Harri Hyvönen.

Man satsar på inomhusluftens kvalitet genom att förebygga och renovera. På renoveringslistan finns 34 projekt.

— Vi förnyar ventilationen, automationen och gör fuktrenoveringar.

För dessa har 1,5 miljoner reserverats. Dessutom gör vi konditionsgranskning i Vamias utrymmen på Krutkällarvägen 2, Teeriniemen päiväkoti, Inkerinpuiston päiväkoti och Gustavsborgs daghem samt på tekniska verkets fasad, räknar Väkelä upp.

I daghemmet Huvikumpu förnyas ventilationen och första våningen renoveras grundligt. Nummen koulu saneras, ventilationen och värmesystemet renoveras. I Sundom daghem renoveras ventilationen och även annan renovering utförs.

— Även i Vamias utrymmen på Smedsbyvägen och Krutkällarvägen samt i Vaasa-opistos utrymmen ska det saneras, säger Väkelä.

Verksamhetslokalernas tillgänglighet förbättras.

— Yttertrapporna vid tekniska verkets huvudingång förnyas och till ingången byggs en ramp. I Merikaarron koulu byggs en hiss. Vamia på Krutkällarvägen 2 får en trapphiss, så att man utan hinder kan ta sig från gymnastiksalen till skolsidan, säger Väkelä.

LINKKIVINKKI: vaasa.fi/rakennushankkeet LÄNKTIPS: vaasa.fi/sv/byggprojekt

25

Ensisijaisesti alueelle havitellaan akkutehdasta, mutta lisäksi myös muuta teollisuutta ja alihankkijoita.

I första hand eftersträvas en ackumulatorfabrik på området, men också annan industri och underleverantörer.

Vaasa ja Mustasaari valmistelevat aluetta akkutehtaalle Vaasa ryhtyi reilu vuosi sitten selvittämään lentokentän itäpuolella sijaitsevan, noin 500 hehtaarin kokoisen, Laajametsän alueen soveltuvuutta suurteollisuusja akkutehdasalueeksi.

Teksti: Ulla Kalliokoski Kuva: Airix ja Sweco

Suunniteltu alue jatkuu Mustasaaren puolelle Granholmsbackenille, jonka kaavoitus on käynnissä samanaikaisesti Laajametsän alueen kaavoituksen kanssa. Nämä alueet muodostavat yhdessä uuden suurteollisuusalueen.

Laajametsän osayleiskaavatyö on osa laajempaa GigaVaasa-työtä. Päätavoitteena on mahdollistaa kemiallisen suurteollisuuden sijoittaminen alueelle.

26

Ensisijaisesti havitellaan akkutehdasta, mutta lisäksi myös muuta teollisuutta ja alihankkijoita. Aluetta halutaan kehittää myös työpaikka- sekä teollisuusalueena ja siitä pyritään saamaan hyvin toimiva ja turvallinen.

Turvallisuus edellä Yleiskaavoittaja Annika Birell Vaasan kaupungin kaavoituksesta kertoo, että akkutehdasalueiden suunnittelusta ei ole Suomessa vielä kokemusta.

Kaavoitustyötä varten Vaasan kaupunki ja Mustasaaren kunta tilasivatkin konsulttiyritykseltä turvallisuusselvityksen.

— Selvityksessä on tutkittu muun muassa minkälaiset suojaetäisyydet vaikutuksiltaan erilaiset laitokset tarvitsevat erityyppisistä kohteista. Esi-

merkiksi suunniteltu akkutehdas vaatii 200 metrin suojaetäisyyden asutuksesta, toteaa Birell.

Akkutehtaan kaltainen laitos edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ensimmäisessä vaiheessa kuvataan hankkeen toteutusvaihtoehdot, ympäristön nykytila ja esitetään suunnitelma tarvittavista ympäristöselvityksistä. Myös eri toteutusvaihtoehtojen ympäristövaikutukset tullaan arvioimaan.

Ainutlaatuinen alue koko Suomessa Teollisuusalueen valmistelutyö on edennyt nopeasti. Jo viime syksynä julkistettiin, mihin teollisuusalue on tulossa, ja millä aikataululla.

Vasa och Korsholm förbereder ett område för en ackumulatorfabrik Vasa började för drygt ett år sedan utreda Långskogsområdets lämplighet som storindustri- och ackumulatorfabriksområde.

Området finns på östra sidan av flygfältet och omfattar ca 500 hektar.

Text: Ulla Kalliokoski Bild: Airix och Sweco

Det planerade området fortsätter på Korsholms sida till Granholmsbacken, vars planläggning pågår samtidigt som planläggningen av Långskogsområdet.

De här områdena bildar tillsammans ett nytt storindustriområde.

Satojen hehtaarien akkutehtaille soveltuva yhtenäinen alue on ainutlaatuinen Suomessa ja Euroopassa.

— Vaasan seutu sijaitsee Suomen akkuraaka-aineiden keskellä. Paikalliset logistiset yhteydet ovat erinomaiset rautatien ja kansainvälisen lentokentän välissä, lyhyen matkan etäisyydellä moottoritiestä ja satamasta. Lisäksi alue on 15 minuutin ajomatkan päässä Vaasan torilta, kehuu Oy Vaasa Parks Ab:n toimitusjohtaja Ulla Mäki-Lohiluoma.

Toteutuessaan akkutehdas tuo alueelle lisää työpaikkoja ja lisää seudun vetovoimaisuutta. Työllisyysvaikutukset voivat myös heijastua koko Suomeen ja jopa ulkomaille asti.

Långskogens delgeneralplanearbete är en del av det mer omfattande GigaVaasa-arbetet. Huvudmålet är att göra det möjligt att placera en kemisk storindustri på området. I första hand eftersträvas en ackumulatorfabrik, men också annan industri och underleverantörer. Man vill också utveckla området som ett arbetsplats- och industriområde och syftet är att göra det fungerande och tryggt.

Säkerheten först Generalplanläggare Annika Birell på Vasa stads planläggning berättar att det inte ännu finns erfarenhet i Finland av planering av områden för ackumulatorfabriker.

För planläggningsarbetet beställde Vasa stad och Korsholms kommun en säkerhetsutredning hos ett konsultföretag.

— I utredningen har man undersökt bland annat hurdana skyddsavstånd anläggningar med olika verkningar behöver vid olika typer av objekt. Till exempel den

planerade ackumulatorfabriken förutsätter ett skyddsavstånd på 200 meter från bosättning, konstaterar Birell.

En anläggning som till exempel en ackumulatorfabrik förutsätter ett förfarande där miljökonsek venserna bedöms. I det första skedet beskrivs genomförandealternativen för projektet, miljöns nuläge och framläggs planer för behövliga miljöutredningar.

Också miljökonsekvenserna av de olika genomförandealternativen kommer att bedömas.

Ett unikt område i hela Finland Beredningsarbetet för industriområdet har framskridit snabbt. Redan senaste höst offentliggjordes vart industriområdet skulle komma och med vilken tidtabell.

Ett enhetligt område som är lämpligt för ackumulatorfabriker på hundratals hektar är unikt i Finland och Europa.

— Vasaregionen är ett centralt område för Finlands ackumulatorråvaror. De lokala logistiska förbindelserna är ypperliga mellan järnvägen och den internationella flygplatsen, på kort avstånd från motorvägen och hamnen. Dessutom ligger området en 15 minuters körsträcka från Vasa torg, säger Oy Vaasa Parks Ab:s verkställande direktör Ulla Mäki-Lohiluoma.

En ackumulatorfabrik skulle skapa mera arbetsplatser på området och öka regionens attraktivitet. Sysselsättningseffekterna kan också avspegla sig i hela Finland och till och med utomlands.

LINKKIVINKKI: www.gigafactory.fi LÄNKTIPS: www.gigafactory.fi

27

Kaavoituskatsaus 2018 Kaavoituskatsaus on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen selvitys vireillä olevista tai lähiaikoina vireille tulevista merkittävistä kaava-asioista. Seuraavilta sivuilta löydätte yksityiskohtaiset kuvaukset kohteista. Kaavoituksen tehtävänä on valmistella nämä suunnitelmat sekä vastata osallisuuden ja vuorovaikutuksen järjestämisestä.

Vaasan kaupunki / Kaavoitus Kirkkopuistikko 26 A, PL 2, 65101 Vaasa kaavoitus@vaasa.fi tai etunimi.sukunimi@vaasa.fi Puhelin: 040 357 3821 www.vaasa.fi/kaavoitus

Planläggningsöversikt 2018 Planläggningsöversikten är en i markanvändningsoch bygglagen avsedd utredning om betydande planeringsärenden som har inletts eller inom den närmaste tiden kommer att inledas. På de följande sidorna beskrivs objekten detaljerat. Planläggningens uppgift är att bereda planerna och ansvara för att möjligheter till deltagande och växelverkan ordnas.

Kuva/Bild: Manda Works

Vasa stad / Planläggningen Kyrkoesplanaden 26 A, PB 2, 65101 Vasa planlaggningen@vasa.fi eller fornamn.slaktnamn@vasa.fi Telefon: 040 357 3821 www.vaasa.fi/sv/planlaggning

Arvio asuntotonttivarannosta Kaupunki pyrkii kolmen vuoden asuntorakentamisen kaavavarantoon omalla maallaan.

Vireillä olevien asemakaavojen kautta turvataan 1015 vuoden asumistarpeet.

Koko kaavavarannossa on omakotitontteja 250 kpl, rivitalo- ja asuinpientalojen kerrosalaa n. 33 000 krs-m² ja asuinkerrostalojen kerrosalaa n. 103 000 krs-m².

Keskustan ja sen lähialueiden sekä muiden valmiin infran äärellä olevien alueiden rakentamista halutaan edistää.

Uppskattning av bostadstomtreserven

28

Staden strävar efter tre års planreserv för bostadsbyggande på sin egen mark.

Med de detaljplaner som är under arbete tillgodoses boendebehov i 10–15 år.

Hela planereserven är 250 st egnahemstomter, ca 33 000 m² vy radhus- och småhustomter och ca 103 000 m² vy höghusbostäder.

Strävan är att främja byggandet i centrum och dess närområden samt andra områden invid befintlig infra.

Maakuntakaavoitus

Landskapsplanläggning

Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä.

Siinä esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön perusratkaisut keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Maakuntakaava kuuluu maankäyttöja rakennuslain mukaiseen alueiden käytön suunnittelujärjestelmään ja ohjaa kuntien kaavoitusta.

En landskapsplan är en översiktlig plan över markanvändningen i landskapet.

I den presenteras de grundläggande lösningarna för landskapets samhällsstruktur och områdesanvändningen på medellång och lång sikt. Landskapsplanen hör till det i markanvändnings- och bygglagen föreskrivna systemet för planering av områdesanvändningen och den styr kommunernas planläggning.

Pohjanmaan maakuntakaava 2030 vahvistettiin ympäristöministeriössä 21.12.2010. Maakuntakaava on päivitetty vaihemaakuntakaavoilla. Vaihemaakuntakaava 1 käsittelee kaupallisten palvelujen sijoittamista. Kaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 4.10.2013. Vaihemaakuntakaava 2 käsittelee uusiutuvien energiamuotojen sijoittamista. Kaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 14.12.2015.

Österbottens landskapsplan 2030 fastställdes av miljöministeriet 21.12.2010.

Landskapsplanen har uppdaterats med etapplandskapsplaner. Etapplandskapsplan 1 behandlar lokaliseringen av kommersiell service. Planen fastställdes av miljöministeriet 4.10.2013. Etapplandskapsplan 2 behandlar placeringen av förnybara energiformer. Planen fastställdes av miljöministeriet 14.12.2015.

Maakuntahallitus päätti vuoden 2014 alussa Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisen aloittamisesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä vuoden 2016 alussa ja kaavaluonnos oli nähtävillä helmi-maaliskuussa 2018. Tavoitteena on saada kaava maakuntavaltuustoon hyväksyttäväksi vuonna 2019.

Landskapsstyrelsen beslutade i början av år 2014 att utarbetandet av Österbottens landskapsplan 2040 inleds. Programmet för deltagande och bedömning var framlagt i början av år 2016 och planutkastet i februari-mars 2018.

Målet är att planen ska kunna godkännas av landskapsfullmäktige 2019.

Maankäytön- ja rakennuslain mukaan rannikkomaakuntien on laadittava kolme merialuesuunnitelmaa. Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, PohjoisPohjanmaan ja Lapin maakuntaliitot aloittavat 2018 pohjoisen Selkämeren, Merenkurkun ja Perämeren yhteisen merialuesuunnitelman laatimisen. Suunnitelman pitää olla valmis 2021.

Enligt markanvändnings- och bygglagen ska kustlandskapen utarbeta tre havsplaner. Landskapsförbunden för Österbotten, Mellersta Österbotten, Norra Österbotten och Lappland påbörjar år 2018 utarbetandet av en gemensam havsplan för Bottenhavet, Kvarken och Bottenviken. Planen bör vara klar 2021.

Pohjanmaan liitto www.obotnia.fi

Österbottens förbund www.obotnia.fi

kaavoitusjohtaja Ann Holm p. 044 320 6540

planläggningsdirektör Ann Holm, tfn 044 320 6540

Kuva/Bild: Mikael Matikainen

29

Yleiskaavoitus

Generalplanläggning

Keskustan osayleiskaavan tarkoitus on Vaasan keskusta-alueen kehittäminen. Tärkeitä tavoitteita työssä ovat mm. keskustan elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden vahvistaminen, keskustan laajentaminen ja tiivistäminen sekä asukasmäärän nostaminen keskustassa, liikenteen ja liikkumisen kehittäminen sekä kulttuuriympäristön ja kaupunkikuvan arvojen huomioiminen.

Osayleiskaavan ehdotus on ollut nähtävillä kesällä 2017. Tavoitteena on, että kaava hyväksytään kaupunginvaltuustossa vuoden 2018 aikana. www.vaasa.fi/kaavoitus/oyk_keskusta

Avsikten med delgeneralplanen för centrum är att utveckla Vasas centrumområde. Viktiga mål i arbetet är bl.a. att förstärka centrums livskraft och dragningskraft, att utvidga och förtäta centrum samt att öka invånarmängden i centrum, att utveckla trafiken och rörligheten samt att beakta kulturmiljöns och stadsbildens värden. Förslaget till delgeneralplan var framlagt sommaren 2017. Målet är att stadsfullmäktige ska godkänna planen under år 2018. www.vaasa.fi/sv/planlaggningen/dgp_centrum

1. Keskustan osayleiskaava

Emma Pitkäjärvi p. 040 354 2819

2. Vähänkyrön kirkonseudun osayleiskaava

1. Delgeneralplan för centrum

Emma Pitkäjärvi tfn 040 354 2819

2. Delgeneralplan för Lillkyro kyrknejd

Osayleiskaavan tavoitteena on muun muassa kylärakenteen kehittäminen, elinvoimaisuuden ylläpitäminen sekä alueen omaleimaisuuden vahvistaminen. Kaava-alue on osa Kyrönjokilaaksoa, joka on sekä kansallismaisema että valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Osayleiskaavalla halutaan lisätä tietoisuutta alueen ainutlaatuisuudesta sekä kannustaa sen vaalimiseen.

Osayleiskaavan ehdotus on ollut nähtävillä syksyllä 2017. Tavoitteena on, että kaava hyväksytään kaupunginvaltuustossa vuoden 2018 aikana. www.vaasa.fi/kaavoitus/oyk_kirkonseutu

Målet för delgeneralplaneändringen är bland annat att utveckla bystrukturen, att upprätthålla livskraften samt att förstärka områdets särprägel. Planområdet är en del av Kyro älvdal, som är både nationallandskap och nationellt värdefullt landskapsområde. Förhoppningen är att delgeneralplanen ska öka medvetenheten om områdets unika karaktär och uppmuntra till värnande om den. Förslaget till delgeneralplan var offentligt framlagt hösten 2017. Målet är att stadsfullmäktige ska godkänna planen under år 2018. www.vaasa.fi/sv/stadens-organisation/tekniska-sektorn/ planlaggningen/delgeneralplan-for-lillkyro-kyrknejd-2040

Annika Birell p. 040 846 5173

Annika Birell tfn 040 846 5173

3. Merkkikallion tuulivoimapuiston osayleiskaava

3. Delgeneralplan för Märkenkall vindkraftspark

Mustasaaren kunnan kanssa yhteistyössä laadittava Merkkikallion tuulivoimapuiston osayleiskaava on hyväksytty kuntien valtuustoissa alkuvuonna 2017.

Kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen. www.vaasa.fi/kaavoitus/oyk_merkkikallio

Delgeneralplanen för Märkenkall vindkraftspark utarbetas i samarbete med Korsholms kommun och godkändes av kommunernas fullmäktige i början av år 2017. Besvär över planen har lämnats in till förvaltningsdomstolen. www.vaasa.fi/sv/delgeneralplan-for-markenkall

Toni Lustila p. 040 758 6794

Toni Lustila tfn 040 758 6794

4. Vaskiluodon osayleiskaava

4. Delgeneralplan för Vasklot

Vaskiluodon osayleiskaavan tavoitteena on Vaskiluodon yleiskaavallinen kokonaistarkastelu sekä kehittäminen. Työ tulee painottumaan kokonaisyleiskaavassa vahvistamatta jäänneisiin alueisiin sekä saaren täydennysrakentamis- ym. kehittämismahdollisuuksien tutkimiseen. Taustaselvitysten laatiminen on alkanut vuonna 2016. Kaavaprosessi alkanee keväällä 2018. www.vaasa.fi/kaavoitus/oyk_vaskiluoto

Målet för delgeneralplanen för Vasklot är en generalplanemässig helhetsgranskning och utveckling av Vasklot. Arbetet kommer att fokuseras på de områden som inte har blivit fastställda i totalgeneralplanen samt på undersökning av möjligheterna till kompletterande byggande på och annan utveckling av ön. Utarbetandet av bakgrundsutredningar startade år 2016. Planprocessen torde starta våren 2018. www.vaasa.fi/sv/planlaggningen/dgp_vasklot

Annika Birell p. 040 846 5173 Emma Pitkäjärvi p. 040 354 2819

5. Laajametsän osayleiskaava Laajametsän osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa kemiallisen suurteollisuuden sijoittamista alueelle sekä alueen kehittäminen työpaikka- ja teollisuusalueena. Osayleiskaava-alue muodostuu Vaasan ja Mustasaaren kuntarajan, rautatien ja Itäisen Runsorintien välisestä alueesta. Osayleiskaavatyö on alkanut vuonna 2017 ja osayleiskaavan luonnos on ollut nähtävillä tammi-helmikuussa 2018. Tavoitteena on, että kaava hyväksytään kaupunginvaltuustossa vuoden 2018 aikana. www.vaasa.fi/kaavoitus/oyk_laajametsa Annika Birell p. 040 846 5173 Emma Pitkäjärvi p. 040 354 2819

30

Annika Birell tfn 040 846 5173 Emma Pitkäjärvi tfn 040 354 2819

5. Delgeneralplan för Långskogen Mål för delgeneralplanen för Långskogen är att göra det möjligt att placera kemisk storindustri på området och att utveckla området som arbetsplatsoch industriområde. Delgeneralplaneområdet bildas av området mellan kommungränsen mellan Vasa och Korsholm, järnvägen och Östra Runsorvägen.

Delgeneralplanearbetet inleddes år 2017 och utkastet till delgeneralplan var offentligt framlagt januari-februari 2018. Målet är att stadsfullmäktige ska godkänna planen under år 2018. www.vaasa.fi/sv/planlaggningen/dgp_langskogen Annika Birell tfn 040 846 5173 Emma Pitkäjärvi tfn 040 354 2819

Kaavakohteet ja hankkeet Vaasassa

15

Asemakaavakohteet Detaljplaneobjekt

4

Yleiskaavakohteet Generalplaneobjekt

Planobjekt och -projekt i Vasa

31

Viheraluesuunnittelu

Grönområdesplanering

Asemakaavoitusta varten laaditaan viheralueita koskevat esisuunnitelmat sekä hoitoluokitukset. Erityistä huomiota kiinnitetään viheraluejärjestelmän mukaisten virkistysalueiden ja reittien toteutumiseen. Lisäksi hulevesiä puhdistavien ja viivyttävien vesiaiheiden kehittäminen sekä rakennettavilta alueilta tulevien ylijäämämassojen sijoittaminen huomioidaan siten, että ne vahvistavat maisemarakennetta. Vuonna 2018 laaditaan esisuunnitelmat mm.

Länsiniityn, Ravilaakson ja Mansikkasaaren alueille.

Hanna Vallinmäki p. 040 706 2832

För detaljplaneringen utarbetas preliminära planer och skötselklassificeringar för grönområdena. Särskild uppmärksamhet fästs vid att rekreationsområdena och rutterna förverkligas i enlighet med grönområdesstrukturen. Därtill beaktas utvecklingen av vattenelement som renar och fördröjer dagvattnet samt placeringen av överskottsmassor från områden som bebyggs, så att de stärker landskapsstrukturen. År 2018 utarbetas preliminära planer bl.a. för områdena Västerängen, Travdalen och Smulterö.

Hanna Vallinmäki tfn 040 706 2832

2. Muu viheralueiden ja yleisten alueiden suunnittelu

2. Övrig planering av grönområden och allmänna områden

Kaupungin viheralueille ja muille yleisille alueille laaditaan yleissuunnitelmat toteutussuunnittelun pohjaksi. Suunnitelmilla pyritään toteuttamaan viihtyisää, turvallista ja kestävää ympäristöä kaikille. Suunnitelmat tehdään yhteistyössä Kuntatekniikan kanssa.

Hanna Vallinmäki p. 040 706 2832

För stadens grönområden och andra allmänna områden utarbetas översiktsplaner som underlag för genomförandeplaneringen. Med planerna eftersträvas en trivsam, trygg och hållbar omgivning för alla. Planerna utarbetas i samarbete med Kommuntekniken.

Hanna Vallinmäki tfn 040 706 2832

3. Luontotietokanta ja LuontoVaasa-sivusto

3. Naturdatabas och NaturVasa-sidorna

Yleis- ja asemakaava-alueille tehdään maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämät luontoa koskevat selvitykset, jotka kerätään luontotietokantaan. Tietokanta sisältää tietoja luontotyypeistä, kasvillisuudesta, linnustosta ja EU:n suojeludirektiivin mukaisista lajeista, kuten liito-oravista ja lepakoista. Kartoitusta, luontotietokannan kehittämistä sekä kaupungin luontosivustojen päivitystä jatketaan vuoden 2018 aikana. Luontosivusto löytyy osoitteesta: luonto.vaasa.fi Jan Nyman p. 040 846 8626

Naturutredningar, som markanvändnings- och bygglagen förutsätter, görs i fråga om general- och detaljplaneområdena och utredningarna samlas i en naturdatabas. Databasen innehåller information om naturtyper, vegetation, fåglar och arter som ingår i EU:s skyddsdirektiv, såsom flygekorrar och fladdermöss. Kartläggningen och utvecklingen av naturdatabasen samt uppdateringen av stadens naturwebbsidor fortsätter under år 2018. Naturwebbsidorna finns på adressen natur.vasa.fi Jan Nyman tfn 040 846 8626

Laura Lahti p. 040 524 5615

Laura Lahti tfn 040 524 5615

1. Asemakaavoitukseen liittyvä viheraluesuunnittelu

1. Grönområdesplanering i anslutning till detaljplanering

Kuva/Bild: Hanna Vallinmäki

32

Kuva/Bild: Manda Works

Asemakaavoitus

Detaljplanläggning

* - merkityissä kohteissa edellytetään maankäyttösopimus/-sopimuksia Asemakaavat on jaettu kiirellisyysluokkiin I-III. Energia- ja ilmasto-ohjelmaa, täydennysrakentamista ja kaupungin kokonaisstrategiaa edesauttavia hankkeita on priorisoitu.

I fråga om de objekt som anges med * förutsätts markanvändningsavtal Detaljplanerna är indelade i prioritetsklasserna I-III. Projekt som främjar energi- och klimatprogrammet, kompletterande byggande och stadens helhetsstrategi har prioriterats.

1. Ravilaakso, ak1079, I

1. Travdalen, ak1079, I

Hanke koskee Vaasan ydinkeskustan tuntumassa, osana kaupungin sisääntulomaisemaa sijaitsevaa, 60 vuotta raviratana toiminutta, aluetta. Vaasan kaupunki on suunnitellut raviratatoiminnan korvaamista kaupungin keskustaa jatkavalla asuinrakentamisella jo pitempään mm. Hietalahden kehityshankkeen ja yleiskaavan 2030 yhteydessä. Alueen suunnittelu jatkui vuonna 2013 Raviradan alueen yleisen ideakilpailun järjestämisellä. Kilpailulla tavoiteltiin noin 100 000 k-m2 asuntorakentamisen ja siihen liittyvien palveluiden idearatkaisua asemakaavatyön pohjaksi. Kilpailun voittajaksi noussut Mandaworks -toimiston ehdotus Inside Outside Vaasa jatkoi suunnitelmassaan kaupungin ruutukaavaa sitoen raviradan alueen luontevasti osaksi keskustaa ja Vaasan maankäytön suunnittelun historiaa. Ehdotus luo myös yhteyden suorakulmaisen ruutukaavan ympäröiviin toimintoihin ruutukaavaa ”rikkovilla” diagonaalisilla kaduilla ja kävelykaduilla. Nämä luovat korttelirakenteeseen mielenkiintoisia kaupunkitiloja, sekä puitteet palveluiltaan ja toiminnoiltaan monimuotoisen kaupunginosan syntymiseen.

Projektet gäller ett område i närheten av Vasas stadskärna, området är en del av stadens infartslandskap och har i 60 år fungerat som travbana. Vasa stad har redan länge planerat att ersätta travbaneverksamheten med bostadsbyggande som en utvidgning av stadens centrum, bl.a. i samband med ett projekt för utveckling av Sandviken och generalplanen 2030. Planeringen av området fortsatte år 2013 med en allmän idétävling om travbaneområdet. Tävlingens syfte var att få en idélösning för bostadsbyggande på ca 100 000 m² vy och service i anslutning därtill som grund för detaljplanearbetet. I det av byrån Mandaworks inlämnade vinnande förslaget Inside Outside Vaasa utvidgades stadens rutplan så att travbaneområdet blir en naturlig del av centrum och den historiska planeringen av markanvändningen i Vasa. Förslaget skapar även en förbindelse mellan den rätvinkliga rutplanen och de omgivande funktionerna med i förhållande till rutplanen diagonala gator och gågator. Dessa skapar intressanta stadsrum i kvartersstrukturen samt ramar för uppkomsten av en stadsdel med mångsidig service och varierande funktioner.

Alueen asemakaavatyön pohjaksi on tehty yleissuunnitelma vuoden 2016 aikana ja sen pohjalta on valmisteltu asemakaavaluonnos, joka on ollut nähtävillä 31.8.-30.9.2017. Asemakaavaluonnoksessa on Ravilaaksoon osoitettu noin 135 000 km2:n verran asuinympäristöä. Alueelle syntyy 1600–1800 uutta asuntoa, jotka tarjoavat kodin 2000–2500 asukkaalle. Alueelle tulee myös monipuoliset mahdollisuudet erilaisille palveluille ja liiketiloille.

Som underlag för utarbetandet av en detaljplan för området har en översiktsplan gjorts under år 2016 och utgående från den har ett detaljplaneutkast beretts och det har varit offentligt framlagt under tiden 31.8–30.9.2017. I detaljplaneutkastet har en boendemiljö på ca 135 000 m² vy anvisats i Travdalen.

Ungefär 1600–1800 nya bostäder kommer att byggas på området och de blir hem för 2000–2500 invånare. Det kommer även att finnas mångsidiga möjligheter till olika typer av service och affärslokaler på området.

Ravilaakson rakentaminen on jo aloitettu maanrakentamisen esitöillä. Työt jatkuvat seuraavan 2–3 vuoden ajan. Ensimmäisten korttelien rakentaminen aloitetaan vuonna 2020. Tavoitteena on, että ensimmäiset asukkaat pääsisivät muuttamaan alueelle vuosina 2022–2023.

Byggandet av Travdalen har redan startat med inledande jordbyggnadsarbeten. Arbetena pågår i 2–3 år. Byggandet i de första kvarteren inleds år 2020.

Målet är att de första invånarna ska kunna flytta in på området under åren 2022–2023.

Ravilaakso on asuntorakenteeltaan monipuolinen kaupunginosa, jossa kaikki tärkeä on lähellä. Täällä viihtyvät niin lapset kuin aikuiset, asukkaat kuin vierailijatkin. www.vaasa.fi/kaavoitus/ak1079

Travdalen är en stadsdel med en mångsidig bostadsstruktur där allt som är viktigt finns nära. Här trivs såväl barn som vuxna, invånare som besökare. www.vaasa.fi/sv/planlaggningen/ak1079

Oliver Schulte-Tigges p. 040 846 7792

Oliver Schulte-Tigges tfn 040 846 7792

Matti Laaksonen p. 040 846 8379

Matti Laaksonen tfn 040 846 8379

33

2. Laajametsän suurteollisuusalue, ak1086, I

2. Långskogens storindustriområde, ak1086, I

Asemakaavatyön tavoitteena on mahdollistaa suurteollisuuden sijoittaminen suunnittelualueelle ja alueen osoittaminen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä lokakuussa 2017. Tavoitteena on asettaa kaavaehdotus julkisesti nähtäville vuoden 2018 aikana. www.vaasa.fi/kaavoitus/ak1086

Målet för detaljplanearbetet är att göra det möjligt att placera storindustri på planeringsområdet och att reservera området som kvartersområde för industri- och lagerbyggnader där en betydande anläggning för produktion eller lagring av farliga kemikalier finns/får förläggas. Programmet för deltagande och bedömning var framlagt i oktober 2017. Målet är att ett planförslag ska läggas fram offentligt under år 2018. www.vaasa.fi/sv/ak1086

Juha-Matti Linna p. 040 575 9377

Juha-Matti Linna tfn 040 575 9377

Aila Virtanen p. 040 761 6776

Aila Virtanen tfn 040 761 6776

3. Länsiniitty, ak1072, I

3. Västerängen, ak1072, I

Koskisuon rakennuttua ja Länsiniityn rakentamisen päästyä vauhtiin alueen suunnittelua jatketaan Länsiniityn toisen vaiheen asemakaavalla. Länsiniityn asemakaava-aluetta laajennetaan pohjoiseen. Alueesta suunnitellaan viihtyisä ja eri asumismuotoja ja mahdollisimman hyviä lähipalveluita tarjoava kaupunginosa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä v. 2017.

Tavoitteena on kaavaehdotuksen nähtäville asettaminen syksyllä 2018. www.vaasa.fi/kaavoitus/ak1072

När Forskärr har bebyggts och bebyggandet av Västerängen har kommit i gång fortsätter planeringen av området med andra skedets detaljplan för Västerängen. Detaljplaneområdet Västerängen utvidgas norrut. Området planeras så att det blir en trivsam stadsdel som erbjuder olika boendeformer och så bra närservice som möjligt. Programmet för deltagande och bedömning var framlagt år 2017. Målet är att ett planförslag ska läggas fram hösten 2018. www.vaasa.fi/sv/planlaggningen/ak1072

Oliver Schulte-Tigges p.040 8467792

Oliver Schulte-Tigges tfn 040 846 7792

Toni Lustila p. 040 758 6794

Toni Lustila tfn 040 758 6794

4. Klemettilän iso kolmio *, ak1067, I

4. Klemetsö stora triangel *, ak1067, I

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda edellytykset Klemettilän ison kolmiokorttelin kehittämiseksi osana keskusta-alueen kaupallista kehityskäytävää Sepänkylän suuntaan. Korttelia kehitetään kaupunkimaiseksi ja mahdollisimman tehokkaaksi liikealueeksi. Kaupunkimaisen rakentamisen toteutumiseksi kaavassa tullaan kiinnittämään huomiota rakennuskorkeuteen sekä rakennusmassojen mittasuhteisiin ja sijaintiin. Pysäköintialueiden sijoitusta tarkistetaan kaupunkikuvan ja toiminnallisuuden näkökulmista. Osallistumisja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kesällä 2017. www.vaasa.fi/kaavoitus/ak1067

Målet för detaljplaneändringen är att skapa förutsättningar för utveckling av Klemetsö stora triangelkvarter som en del av centrumområdets kommersiella utvecklingskorridor i riktning mot Smedsby. Kvarteret utvecklas till ett urbant och så effektivt affärsområde som möjligt. För att det urbana byggandet ska bli verklighet kommer i planen uppmärksamhet att fästas vid byggnadshöjden samt byggnadsmassornas dimensioner och läge. Parkeringsområdenas placering justeras utgående från stadsbilden och funktionaliteten. Programmet för deltagande och bedömning var framlagt sommaren 2017. www.vaasa.fi/sv/planlaggningen/ak1067

Juha-Matti Linna p. 040 575 9377

Juha-Matti Linna tfn 040 575 9377

5. Palosaaren salmen alue, Rahkola - Varisselänpuisto *, ak1081, I

5. Brändö sunds område, Rahkola – Kråkfjärdsparken *, ak1081, I

Asemakaava tuli vireille 26.11.2013. Asemakaavan luonnos on ollut nähtävillä vuonna 2015. Asemakaavassa määritellään Vaasan yleiskaava 2030:n sekä alueen ideakilpailun pohjalta historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävän Palosaaren salmen ja Mansikkasaaren alueen tulevaa maankäyttöä.

Detaljplaneärendet inleddes 26.11.2013. Ett detaljplaneutkast var framlagt år 2015. I detaljplanen definieras den kommande markanvändningen för historiskt och stadsbildsmässigt betydelsefulla Brändö sunds område och Smulteröområdet utgående från Vasa generalplan 2030 och idétävlingen om området.

Asemakaava on jaettu luonnosvaiheen jälkeen kahteen osaan niin, että Mansikkasaari ja Palosaaren salmen puistoalue ”Rahkolan” kiinteistön eteläpuolella käsitellään asemakaavamuutoksessa ak 1000. Rahkolan kiinteistö ja sen pohjoispuoli käsitellään asemakaavassa ak 1081.

Tavoitteena on kehittää alueesta korkeatasoinen kaupunkimiljöö, jossa uudisrakentaminen sekä alueen rakennussuojelulliset ja maisemalliset haasteet on sovitettu arkkitehtonisesti korkeatasoiseksi, toimivaksi ja toteutuskelpoiseksi kokonaisuudeksi. Alue muodostuisi aktiiviseksi osaksi kaupunginrantaa kiertävää puisto- ja vapaa-ajan vyöhykettä.

Asemakaavan ehdotus on ollut nähtävillä keväällä 2017. Asemakaava etenee kaupunginhallitukseen hyväksyttäväksi maankäyttösopimusten ja täydentävien selvitysten valmistuttua. Asemakaavan arvioidaan saavan lainvoimaisuuden keväällä 2018. www.vaasa.fi/kaavoitus/ak1081 Oliver Schulte-Tigges p. 040 846 7792 Matti Laaksonen p. 040 846 8379

34

Efter utkastskedet har detaljplanen delats in i två delar så att Smulterö och Brändö sunds parkområde söder om Rahkolafastigheten tas upp i detaljplaneändring ak 1000. Rahkolafastigheten och området norr om den tas upp i detaljplan ak 1081.

Målet är att utveckla området till en högklassig stadsmiljö, där nybyggandet och utmaningarna när det gäller byggnadsskydd och landskap i området har sammanjämkats till en arkitektoniskt högklassig, fungerande och genomförbar helhet. Området ska bli en aktiv del av park- och fritidszonen längs med stadsstranden.

Detaljplaneförslaget har varit framlagt våren 2017. Detaljplanen framskrider till stadsstyrelsen för godkännande när markanvändningsavtalen och de kompletterande utredningarna är klara. Detaljplanen uppskattas vinna laga kraft våren 2018. www.vaasa.fi/sv/planlaggningen/ak1081 Oliver Schulte-Tigges tfn 040 846 7792 Matti Laaksonen tfn 040 846 8379

3

Yleiskaavakohteet Generalplaneobjekt

Kaavakohteet ja hankkeet Vähässäkyrössä Planobjekt och -projekt i Lillkyro 35

Kuva/Bild: Arkkitehtitoimisto Laatio Oy

6. Kivikiila, ak1080, I

6. Stenkilen, ak1080, I

Tavoitteena on luoda edellytykset laadukkaan toimitila-alueen kehittymiselle heikentämättä viereisen asuinalueen olosuhteita. Erityisesti Mustasaarentien varteen sijoitettavalle rakentamiselle asetetaan viihtyisyyteen vaikuttavia laatuvaatimuksia. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä syksyllä 2017. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuonna 2018. www.vaasa.fi/kaavoitus/ak1080

Målet är att skapa förutsättningar för utveckling av ett högklassigt verksamhetslokalsområde utan att försvaga förhållandena på det närbelägna bostadsområdet. Kvalitetskrav som påverkar trivseln ställs framför allt på de byggnader som placeras invid Korsholmsvägen. Detaljplaneutkastet var framlagt hösten 2017. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan år 2018. www.vaasa.fi/sv/planlaggningen/ak1080

Eija Kangas p. 0400 961 090

Eija Kangas tfn 0400 961 090

7. Liisanlehto *, ak1062, I

7. Liselund *, ak1062, I

Asemakaavan muutostyön tavoitteena on laatia asemakaava, joka ohjaa alueen liikerakentamista. Alueelle on tarkoitus sijoittaa noin 55 000 m2 erilaisia liiketiloja. Tavoitteena on luoda Vaasan laatukäytäväajatuksen mukaisesti asemakaavalliset edellytykset viihtyisän, toimivan ja elinkeinoelämältään vilkkaan alueen rakentumiselle. Tavoitteena on lainvoinen asemakaava vuonna 2018. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kesällä 2017. www.vaasa.fi/kaavoitus/ak1062

Målet med detaljplaneändringsarbetet är att göra upp en detaljplan som styr affärsbyggandet på området. Avsikten är att ca 55 000 m² affärslokaler av olika slag ska förläggas på området. Målet är att skapa detaljplanemässiga förutsättningar för uppbyggnaden av ett trivsamt och fungerande område med ett livligt näringsliv i enlighet med idén om Vasa kvalitetskorridor. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan år 2018. Programmet för deltagande och bedömning var framlagt sommaren 2017. www.vaasa.fi/sv/planlaggningen/ak1062

Juha-Matti Linna p. 040 575 9377

8. Vanhan Vaasan keskus, ak1074, I Vanhan Vaasan aseman ja raunioalueen asemakaavan muutoksen tavoitteena on saada kulttuurihistorialliselle alueelle määriteltyä tulevaisuuden käyttö arvokkaan miljöön säilyttämisen ja kehittämisen näkökulmasta. Asemakaavatyön aikana selvitetään raunioalueen kattamismahdollisuus, tarkistetaan asemapuiston entisten rautatierakennusten rakennussuojelu ja uusiokäyttömahdollisuudet sekä määritellään lisärakentamisen käyttötarkoitus, määrä ja tapa. Asemakaavan muutosluonnokset olivat nähtävillä kesällä 2017. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuonna 2018. www.vaasa.fi/kaavoitus/ak1074 Anne Majaneva p. 040 743 8149 Juha-Matti Linna p. 040 575 9377

Juha-Matti Linna tfn 040 575 9377

8. Gamla Vasa centrum, ak1074, I Målet för ändringen av detaljplanen för stationen och ruinområdet i Gamla Vasa är att få den framtida användningen av det kulturhistoriska området fastställd utgående från bevarande och utveckling av den värdefulla miljön.

Under detaljplanearbetet utreds möjligheten att bygga tak över ruinområdet, granskas byggnadsskyddet och möjligheterna till återanvändning av de tidigare järnvägsbyggnaderna i stationsparken samt fastställs användningsändamålet, omfattningen och utförandet i fråga om utbyggnaden. Utkasten till detaljplaneändring var framlagda sommaren 2017. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan år 2018. www.vaasa.fi/sv/planlaggningen/ak1074 Anne Majaneva tfn 040 743 8149 Juha-Matti Linna tfn 040 575 9377

36

9. Toriparkin laajennus *, ak1071, II

9. Utvidgning av Torgparkeringen *, ak1071, II

Kaupunginhallitus on 21.3.2016 hyväksynyt aiesopimuksen Vaasan Toripysäköinti Oy:n kanssa asemakaavan muuttamiseksi Vaasanpuistikolla. Toimijan tavoitteena on rakentaa noin 800 uuttaa pysäköintipaikkaa Vaasanpuistikon alle avolouhosmenetelmällä. Aiesopimus on voimassa vuoden 2018 loppuun saakka. www.vaasa.fi/kaavoitus/ak1071

Stadsstyrelsen godkände 21.3.2016 ett intentionsavtal med Vasa Torgparkering Ab om en detaljplaneändring beträffande en del av Vasaesplanaden. Aktören har som mål att bygga ca 800 nya parkeringsplatser under Vasaesplanaden enligt dagbrottsmetoden. Intentionsavtalet är i kraft till utgången av år 2018. www.vaasa.fi/sv/planlaggningen/ak1071

Anne Majaneva p. 040 743 8149

Emma Pitkäjärvi tfn 040 354 2819

Emma Pitkäjärvi p. 040 354 2819

10. Tammipiha *, ak1082, II Kiinteistön omistaja on tehnyt aloitteen asemakaavan muuttamiseksi siten, että täydennysrakentaminen tontilla mahdollistuisi. Lisärakentamisen on suunniteltu käsittävän asuntoja ja/tai palveluasumista. Asemakaavan luonnos on ollut nähtävillä syys-lokakuussa 2017. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuoden 2018 aikana. www.vaasa.fi/kaavoitus/ak1082 Esko Härkönen p. 040 739 0284 Anne Majaneva p. 040 743 8149

11. Kirkkopuistikko 4 *, ak1078, II Asemakaavalla lisätään rakennusoikeutta asuin- ja liikerakentamiseen osoitetulla, yksityisessä omistuksessa olevalla tontilla. Perusteluna asemakaavamuutokselle on yleinen asuntotarpeen kasvu alueella ja tontin käytön tehostaminen. Asemakaavan luonnos oli nähtävillä kesällä 2017. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä vuodenvaihteessa 2017-18. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuonna 2018. www.vaasa.fi/kaavoitus/ak1078 Anne Majaneva p. 040 743 8149

12. Kauppapuistikko 29 *, ak1083, II Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kehittää tontille kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti korkeatasoinen täydennysrakentamisratkaisu. Ehdotus kaavamuutokseksi valmistellaan vuoden 2018 aikana. www.vaasa.fi/kaavoitus/ak1083 Oliver Schulte-Tigges p. 040 846 7792 Toni Lustila p. 040 758 6794

13. Saunatalo *, ak1085, II Saunatalon korttelin asemakaavamuutoksen tarkoituksena on luoda edellytykset korttelin kehittämiselle ottaen huomioon lisärakentaminen ja olemassa olevan rakennuskannan nykytilanne sekä mahdolliset tulevaisuuden käyttötarkoitukset. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä ja lausunnoilla kesällä 2017. Tavoitteena on asuin-, liike- ja toimistorakentaminen. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuoden 2018 aikana. www.vaasa.fi/kaavoitus/ak1085 Esko Härkönen p. 040 739 0284

Anne Majaneva tfn 040 743 8149

10. Ekgården *, ak1082, II Fastighetsägaren har tagit initiativ till en ändring av detaljplanen för att det ska bli möjligt med kompletterande byggande på tomten. Enligt planerna ska utbyggnaden omfatta bostäder och/eller serviceboende. Detaljplaneutkastet var framlagt i september-oktober 2017. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan under år 2018. www.vaasa.fi/sv/planlaggningen/ak1082 Esko Härkönen tfn 040 739 0284 Anne Majaneva tfn 040 743 8149

11. Kyrkoesplanaden 4 *, ak1078, II Med detaljplanen utökas byggrätten på den för bostads- och affärsbyggnader anvisade, privatägda tomten. Motiveringen till detaljplaneändringen är ett allmänt ökat behov av bostäder på området och en effektiverad användning av tomten. Detaljplaneutkastet var offentligt framlagt sommaren 2017.

Förslaget till detaljplaneändring var framlagt i årsskiftet 2017–18. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan år 2018. www.vaasa.fi/sv/planlaggningen/ak1078 Anne Majaneva tfn 040 743 8149

12. Handelsesplanaden 29 *, ak1083, II Målet för detaljplaneändringen är att utveckla en stadsbildsmässigt och funktionellt högklassig lösning med kompletterande byggande på tomten. Ett förslag till planändring bereds under år 2018. www.vaasa.fi/sv/planlaggningen/ak1083 Oliver Schulte-Tigges tfn 040 846 7792 Toni Lustila tfn 040 758 6794

13. Bastuhuset *, ak1085, II Syftet med detaljplaneändringen för Bastuhuskvarteret är att skapa förutsättningar för utveckling av kvarteret med beaktande av utbyggnad och det befintliga byggnadsbeståndets nuläge samt eventuella framtida användningsändamål. Programmet för deltagande och bedömning var framlagt och på utlåtanderunda sommaren 2017. Målet är bostads-, affärs- och kontorsbyggande. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan under år 2018. www.vaasa.fi/sv/planlaggningen/ak1085 Esko Härkönen tfn 040 739 0284

37

Kuva/Bild: Hanna Vallinmäki

14. Palosaaren salmen alue, Mansikkasaari ja Salmipuisto *, ak1000, II

14. Brändö sunds område, Smulterö och Sundsparken *, ak1000, II

Asemakaava tuli vireille 26.11.2013. Asemakaavan luonnos on ollut nähtävillä vuonna 2015. Asemakaavassa määritellään Vaasan yleiskaava 2030:n sekä alueen ideakilpailun pohjalta historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävän Palosaaren salmen / Palosaaren lounaisnurkan maankäyttöä.

Detaljplaneärendet inleddes 26.11.2013. Detaljplaneutkastet var framlagt år 2015. I detaljplanen definieras markanvändningen för historiskt och stadsbildsmässigt betydelsefulla Brändö sunds område i det sydvästra hörnet av Brändö utgående från Vasa generalplan 2030 och idétävlingen om området.

Asemakaava on jaettu luonnosvaiheen jälkeen kahteen osaan niin, että Mansikkasaari ja Palosaaren salmen puistoalue ”Rahkolan” kiinteistön eteläpuolella käsitellään asemakaavamuutoksessa ak 1000. Rahkolan kiinteistö ja sen pohjoispuoli käsitellään asemakaavassa ak 1081.

Efter utkastskedet har detaljplanen delats in i två delar så att Smulterö och Brändö sunds parkområde söder om s.k. Rahkolafastigheten tas upp i detaljplaneändring ak 1000. Rahkolafastigheten och området norr om den tas upp i detaljplan ak 1081.

Tavoitteena on kehittää alueesta korkeatasoinen kaupunkimiljöö, jossa uudisrakentaminen sekä alueen rakennussuojelulliset ja maisemalliset haasteet on sovitettu arkkitehtonisesti korkeatasoiseksi, toimivaksi ja toteutuskelpoiseksi kokonaisuudeksi. Alue muodostuisi aktiiviseksi osaksi kaupunginrantaa kiertävää puisto- ja vapaa-ajan vyöhykettä.

Målet är att utveckla området till en högklassig stadsmiljö, där nybyggandet och utmaningarna när det gäller byggnadsskydd och landskap i området har sammanjämkats till en arkitektoniskt högklassig, fungerande och genomförbar helhet. Området ska bli en aktiv del av park- och fritidszonen längs med stadsstranden.

Asemakaavaa on tarkoitus viedä eteenpäin samanaikaisesti Mansikkasaaren tontinluovutuskilpailusuunnitelman ja vuoden 2017 aikana tehdyn yleissuunnitelman kanssa. Yleissuunnitelmassa on kehitetty luonnoksessa esitettyä teollisuushistoriaan pohjautuvaa asukaspuistosuunnitelmaa ja mm. tutkittu telakkahallin käyttömahdollisuuksia ja kunnostustapoja. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuonna 2018. www.vaasa.fi/kaavoitus/ak1000

Avsikten är att detaljplanen ska föras framåt samtidigt med tomtöverlåtelsetävlingsplanen för Smulterö och den år 2017 utarbetade översiktsplanen. I översiktsplanen har den i utkastet föreslagna, på industrihistorien baserade invånarparkplanen utvecklats och bl.a. har möjligheterna att använda och olika sätt att iståndsätta varvshallen undersökts. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan år 2018. www.vaasa.fi/sv/planlaggningen/ak1000

Oliver Schulte-Tigges p. 040 846 7792

Oliver Schulte-Tigges tfn 040 846 7792

Matti Laaksonen p. 040 846 8379

Matti Laaksonen tfn 040 846 8379

38

15. Risön liike- ja yritysalue *, ak993, II

15. Risö affärs- och företagsområde *, ak993, II

Kaavoitustyön tarkoituksena on laatia asemakaava, joka ohjaa alueen liikerakentamista. Alueelle on tarkoitus sijoittaa noin 120 000 m2 erilaisia liiketiloja.

Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä alkuvuodesta 2017.

Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuoden 2018 alussa. www.vaasa.fi/kaavoitus/ak0993 Juha-Matti Linna p. 040 575 9377

Syftet med planläggningsarbetet är att utarbeta en detaljplan som styr affärsbyggandet på området. Avsikten är att ca 120 000 m² affärslokaler av olika slag ska förläggas på området. Förslaget till detaljplaneändring var offentligt framlagt i början av år 2017. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan i början av år 2018. www.vaasa.fi/sv/planlaggningen/ak0993

16. Pilvilammen yritysalue *, ak980, II

16. Molnträskets företagsområde *, ak980, II

Suunnittelualue käsittää Kappelinmäellä sijaitsevan tehdasalueen, neljä hautausmaata sekä maatalous-, metsä- ja tiealueita. Suunnittelualue on asemakaavoittamatta.

Planeringsområdet omfattar ett fabriksområde på Kapellbacken, fyra begravningsplatser samt jordbruks-, skogs- och vägområden. Planeringsområdet är inte detaljplanerat.

Pilvilammen vieressä sijaitsevan tehdasalueen omistaja ja päätoimija Uponor Infra on keskittänyt muoviputkien valmistusta alueella ja etsii vapautuville tiloille uutta käyttöä. Muutostilanteessa on mahdollisuus katsoa yritysalueen kehittämisvaihtoehtoja uudesta näkökulmasta. Asemakaavaa laadittaessa sovitetaan maanomistajien ja muiden toimijoiden tavoitteet, yleiset kaupunkirakenteen kehittämistavoitteet yhteen luonnon ja rakennetun ympäristön asettamien lähtökohtien kanssa.

Ägaren till fabriksområdet intill Molnträsket och huvudaktören Uponor Infra har centraliserat tillverkningen av plaströr på området och söker ny användning för de utrymmen som frigörs. I och med den förändrade situationen finns möjlighet att granska alternativen till utveckling av företagsområdet ur en ny synvinkel. Vid utarbetandet av detaljplanen sammanjämkas markägarnas och övriga aktörers mål samt de allmänna målen för utveckling av stadsstrukturen med de utgångspunkter som naturen och den byggda miljön anger.

Suunnittelualueella on erityisiä luontoarvoja ja merkittäviä historiallisia kulttuuriympäristöjä. Pilvilampi toimii Vaasan Veden raakavesialtaana. Pohjoisesta päin Sepänkylä-Kappelinmäen pohjavesialue ulottuu suunnittelualueelle.

Kappelinmäeltä etelään päin jatkuva peltomaisena ja Kappelinmäen historialliset paikat ovat ajoilta ennen Vaasan kaupungin perustamista.

På planeringsområdet finns särskilda naturvärden och betydande historiska kulturmiljöer. Molnträsket fungerar som Vasa Vattens råvattenbassäng. Norrifrån sträcker sig Smedsby-Kapellbackens grundvattenområde till planeringsområdet. Åkerlandskapet söder om Kapellbacken och de historiska platserna på Kapellbacken är från tiden före Vasa stads grundande.

Raskas liikenne Vesilaitoksentiellä ja Lumivaarantiellä aiheuttaa häiriötä, minkä vähentämiseksi etsitään ratkaisuja.

Den tunga trafiken på Vattentagsvägen och Lumivaaravägen medför störningar och för att minska dem söks lösningar.

Suunnittelualueen maanomistajien kanssa solmitaan kaavoituksen käynnistämissopimus ennen asemakaavoituksen alkamista. www.vaasa.fi/kaavoitus/ak0980

Ett avtal om inledande av planläggning ingås med planeringsområdets markägare innan detaljplaneringen startar. www.vaasa.fi/sv/planlaggningen/ak0980

Aila Virtanen p. 040 761 6776

Aila Virtanen tfn 040 761 6776

17. Yhdystien ja moottoritien liikennejärjestelyt, ak1065, II

17. Trafikregleringar vid Förbindelsevägen och motorvägen, ak1065, II

Kaavahanke liittyy koko Yhdystien nelikaistaistamiseen, jossa ohjataan pitkämatkainen liikenne pääväylille, jolloin asuinkaduille jää vain paikallinen autoliikenne. Toisen ajoradan rakentaminen ja etenkin ongelmaliittymien eritasojärjestelyt parantavat merkittävästi Yhdystien liikenteen sujuvuutta ruuhka-aikoina. Liittymäjärjestelyjen toteuttaminen Yhdystien ja moottoritien ramppialueella vaatii asemakaavan muuttamista. Lisäksi asemakaavalla tarkastellaan liike- ja toimitilarakennusten korttelialueiden sijoittamista Yhdystien läheisyyteen. Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä syksyllä 2016. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava alkuvuodesta 2018. www.vaasa.fi/kaavoitus/ak1065

Planprojektet har anknytning till ombyggnaden av hela Förbindelsevägen så att den blir fyrfilig, i och med det styrs fjärrtrafiken till huvudlederna, varvid enbart den lokala biltrafiken blir kvar på bostadsgatorna. Anläggandet av ytterligare en körbana och framför allt planskilda arrangemang i problemkorsningarna kommer betydligt att förbättra smidigheten i trafiken på Förbindelsevägen under rusningstid. Förverkligandet av anslutningsarrangemangen på Förbindelsevägens och motorvägens rampområde kräver en detaljplaneändring. Därtill granskas med detaljplanen placeringen av kvartersområden för affärs- och verksamhetsbyggnader i närheten av Förbindelsevägen. Detaljplaneförslaget var offentligt framlagt hösten 2016. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan i början av år 2018. www.vaasa.fi/sv/planlaggningen/ak1065

Juha-Matti Linna p. 040 575 9377

18. Yhdystie Huutoniementien ja Melaniementien välillä, ak982, II Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Yhdystien nelikaistaistaminen, varmistaa luontoarvojen ja rakentamismahdollisuuksien säilyminen Melaniemen puolella. Lisäksi tutkitaan Yhdystien länsipuolisten alueiden käyttö liike- ja toimitilarakentamiseen. Asemakaavan muutosehdotus oli uudelleen nähtävillä alkuvuonna ja tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuoden 2018 aikana. www.vaasa.fi/kaavoitus/ak0982 Matti Laaksonen p. 040 846 8379

Juha-Matti Linna tfn 040 575 9377

Juha-Matti Linna tfn 040 575 9377

18. Förbindelsevägen på avsnittet Roparnäsvägen–Melmovägen, ak982, II Målet för detaljplaneändringen är att göra det möjligt att bygga om Förbindelsevägen så att den blir fyrfilig, att säkerställa att naturvärdena bevaras och att byggmöjligheterna på Melmosidan kvarstår. Därtill undersöks användningen av områdena väster om Förbindelsevägen för affärs- och verksamhetslokalsbyggande. Förslaget till detaljplaneändring var framlagt på nytt i början av året och målet är en lagakraftvunnen detaljplan under år 2018. www.vaasa.fi/sv/planlaggningen/ak0982 Matti Laaksonen tfn 040 846 8379

39

19. Ketunkatu 2 *, ak1084, III

19. Rävgatan 2 *, ak1084, III

Asemakaavoituksen ja tonttijaon tavoitteena on muodostaa nykyisestä tontista kaksi erillistä asumiseen osoitettua tonttia. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä alkuvuonna 2018. www.vaasa.fi/kaavoitus/ak1084

Målet för detaljplanläggningen och tomtindelningen är att bilda två separata tomter för boende av den nuvarande tomten. Förslaget till detaljplaneändring var framlagt i början av år 2018. www.vaasa.fi/sv/planlaggningen/ak1084

Matti Laaksonen p. 040 846 8379

Matti Laaksonen tfn 040 846 8379

20. Rantakorttelit *, ak1052, III

20. Strandkvarteren *, ak1052, III

Asemakaavan muutos, jolla ajantasaistetaan olemassa olevaa kaavaa vastaamaan rakennettua ympäristöä ja suojellaan arvokkaiksi luokitellut rakennukset. Kaavamuutos mahdollistaa myös maltillista täydennysrakentamista palokadun puolelle, kun pysäköintijärjestelyt saadaan osoitettua. Alueen pääkäyttötarkoitus pysyy entisellään asuinkerrostalojen korttelialueena, jolla sallitaan katutasossa liiketilaa sekä yhden kiinteistön osalla vanhusten palveluasumista. Kaavoitettava alue on pääosin yksityisessä omistuksessa ja kaavan etenemisen aikataulu varmistuu kaavoituksen käynnistämissopimuksien yhteydessä. www.vaasa.fi/kaavoitus/ak1052

En detaljplaneändring enligt vilken en befintlig plan uppdateras så att den motsvarar den byggda miljön och de byggnader som är klassificerade som värdefulla skyddas. Planändringen möjliggör också måttligt kompletterande byggande mot brandgatan, när parkeringsarrangemang har kunnat anvisas.

Områdets huvudsakliga ändamål förblir oförändrat, dvs. kvartersområde för bostadsvåningshus, där affärsutrymme är tillåtet på gatunivå och i fråga om en fastighet serviceboende för äldre. Planläggningsområdet är huvudsakligen i privat ägo och tidtabellen för planens framskridande säkerställs i samband med avtalen om inledande av planläggning. www.vaasa.fi/sv/planlaggningen/ak1052

Anne Majaneva p. 040 743 8149

Anne Majaneva tfn 040 743 8149

21. Sataman tarkistus, ak1045, III

21. Justering av hamnen, ak1045, III

Asemakaavan muutoksessa tutkitaan mm. sataman alueen aluerajauksia, tarkistetaan tarpeellisilta osin katujen sijaintia, teollisuusraidelinjauksia ja tontinrajoja. Lisäksi päivitetään korttelinumerot, jolloin tonttijaot ovat mahdollisia. Tavoitteena on asettaa kaavaehdotus julkisesti nähtäville vuoden 2018 aikana. www.vaasa.fi/kaavoitus/ak1045

I detaljplaneändringen undersöks bl.a. hamnområdets områdesavgränsningar, justeras till nödvändiga delar gatornas läge, industrispårsträckningar och tomtgränser. Därtill uppdateras kvartersnummer, varvid tomtindelningar är möjliga. Målet är att ett planförslag ska läggas fram offentligt under år 2018. www.vaasa.fi/sv/planlaggningen/ak1045

Juha-Matti Linna p. 040 575 9377

22. Porvarinsaarenpuiston penger *, ak1088, III Vaskiluodon eteläosan yhden täyttöalueen uudelleen tarkastelu, jotta saadaan aikaan yksityisluonteista pienvenesatamatoimintaa. www.vaasa.fi/kaavoitus/ak1088 Matti Laaksonen p. 040 846 8379

23. Onkilahden puisto *, ak970 Onkilahden puiston asemakaavaehdotus on hyväksytty kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa keväällä 2015. Kaava jatkaa kaupunginhallituksen käsittelyyn, alueen sopimusneuvotteluiden päätyttyä. www.vaasa.fi/kaavoitus/ak0970 Emma Pitkäjärvi p. 040 354 2819

24. Siilot, ak1057, Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen 13.11.2017. www.vaasa.fi/kaavoitus/ak1057

Juha-Matti Linna tfn 040 575 9377

22. Banken vid Borgarparken *, ak1088, III Ny granskning av ett utfyllnadsområde i södra delen av Vasklot för småbåtshamnverksamhet av privat karaktär. www.vaasa.fi/sv/planlaggningen/ak1088 Matti Laaksonen tfn 040 846 8379

23. Metviksparken *, ak970 Förslaget till detaljplan för Metviksparken godkändes av stadsstyrelsens planeringssektion våren 2015. Planen kommer att läggas fram för stadsstyrelsen för behandling när avtalsförhandlingarna om området är slutförda. www.vaasa.fi/sv/planlaggningen/ak0970 Emma Pitkäjärvi tfn 040 354 2819

24. Silorna, ak1057 Stadsfullmäktige godkände förslaget till detaljplaneändring 13.11.2017. www.vaasa.fi/sv/planlaggningen/ak1057 Anne Majaneva tfn 040 743 8149

Anne Majaneva p. 040-743 8149

25. Gamla hamnen *, ak996

25. Vanha Satama *, ak996

Stadsfullmäktige godkände detaljplaneförslaget 18.12.2017. www.vaasa.fi/sv/planlaggningen/ak0996

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavaehdotuksen 18.12.2017. www.vaasa.fi/kaavoitus/ak0996 Toni Lustila p. 040-758 6794

40

Toni Lustila tfn 040 758 6794

Kuva/Bild: Anne Majaneva

Kehityshankkeet ja erillisprojektit

Utvecklingsprojekt och fristående projekt

Arkkitehtuuripolitiikka on rakennetun ympäristön laadusta huolehtimista pitkäjänteisellä, strategisella otteella. Laadukkaan fyysisen ympäristön ja rakennusperinnön merkitys kaupungin kilpailu-, vetovoima- ja hyvinvointitekijänä on merkittävä. Tavoite sisältyy sekä Euroopan että Suomen tasolla kaupunkipolitiikkaohjelmiin. Arkkitehtuuri on yhdistävä ja innovoiva tekijä kaupungin kestävän kehityksen toteutumisessa. Tavoitteena on vuorovaikutteinen prosessi toimijoiden kanssa. Ohjelma on tarkoitus hyväksyä kaupunginvaltuustossa alkuvuodesta 2018.

Päivi Korkealaakso p. 040 550 0757

Arkitekturpolitik är att ta hand om den byggda miljöns kvalitet långsiktigt och strategiskt. En högklassig fysisk miljö och byggnadsarvet har avsevärd betydelse som konkurrens-, attraktions- och välmåendefaktor för staden. Målet ingår i stadspolitiska program på både europeisk och finländsk nivå. Arkitekturen är en förenande och innovativ faktor vid förverkligandet av en hållbar utveckling för staden. Målet är en process i växelverkan med aktörerna. Avsikten är att programmet ska godkännas av stadsfullmäktige i början av år 2018.

Päivi Korkealaakso tfn 040 550 0757

2. Maankäytön toteuttamisohjelman päivitys

2. Uppdatering av genomförandeprogrammet för markanvändningen

Ohjelman tavoitteena on maankäytön suunnittelun ja toteutuksen keskeisten toimenpiteiden, investointien ja palveluiden yhteensovittaminen sekä vaikutusten arviointi. Kaupunginvaltuusto on aiemmin hyväksynyt maankäytön toteuttamisohjelman vuosille 2015–2020, ohjelmaa päivitettiin vuonna 2015.

Annika Birell p. 040 846 519

Målet för programmet är att sammanjämka för markanvändningsplaneringen och genomförandet centrala åtgärder, investeringar och service samt att bedöma konsekvenserna. Stadsfullmäktige har tidigare godkänt ett program för genomförande av markanvändningen för åren 2015–2020, programmet uppdaterades år 2015.

Annika Birell tfn 040 846 519

1. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma

Jonas Nylen p. 040 139 3617

1. Arkitekturpolitiskt program

Jonas Nylén tfn 040 139 3617

3. Kaupunkiosakeskukset

3. Stadsdelscentrumen

Vaasan keskustan ulkopuolisten kaupunginosakeskusten nykytilan selvitystyö on käynnistynyt syksyllä 2017. Tavoitteena on tunnistaa tärkeimpien osakeskusten kehittämistarpeet- ja mahdollisuudet sekä mallintaa kaupunginosakeskuskohtainen kehittämiskuva, joka toimii kaupungin strategisen kehittämisen perusteena osakeskusten palveluiden, lisärakentamisen ja joukkoliikenneyhteyksien parantamistyössä.

Juha-Matti Linna p. 040 575 9377

Utredningen av nuläget i fråga om stadsdelscentrumen utanför Vasa centrum startade hösten 2017. Målet är att identifiera behoven av och möjligheterna att utveckla de viktigaste stadsdelscentrumen och att göra sådana modeller för utvecklingen av de enskilda stadsdelscentrumen som ska fungera som utgångspunkt för stadens strategiska utveckling vid förbättrandet av servicen i stadsdelcentrumen, utbyggnaden av dem och kollektivtrafikförbindelserna till dem.

Juha-Matti Linna tfn 040 575 9377

Annika Birell p. 040 846 5173 Toni Lustila p. 040 758 6794 Lotta Rautio p. 040 167 8618

Annika Birell tfn 040 846 5173 Toni Lustila tfn 040 758 6794 Lotta Rautio tfn 040 167 8618

41

4. Ristinummen keskusta *

4. Korsnästågets centrum *

Kaupunkikehityshanke. Vanhojen asuntoalueiden elinvoimaisuuden tukeminen on osa kaupungin strategiaa ja maankäytön toteuttamisohjelmaa.

Tavoitteena on eri toimenpitein tukea ja kehittää Ristinummen kaupunginosakeskusta, sen eri toimintoja sekä saavutettavuutta ja esteettömyyttä. Kaupunkikehityksen edistämiseksi tutkitaan mallien avulla uudisrakentamismahdollisuuksia Ristinummen koulun ja sen lähiympäristön tonteilla.

Juha-Matti Linna p. 040 575 9377

Stadsutvecklingsprojekt. Att stöda gamla bostadsområdens livskraft är en del av stadens strategi och genomförandeprogram för markanvändningen. Målet är att med olika åtgärder stöda och utveckla stadsdelscentrumet Korsnäståget, de olika funktionerna där samt dess tillgänglighet och hinderfrihet. För att främja stadsutvecklingen undersöks med hjälp av modeller möjligheterna till nybyggande på Ristinummen koulus tomt och tomterna i dess närmiljö.

Juha-Matti Linna tfn 040 575 9377

Jonas Nylen p. 040 139 3617

Jonas Nylén tfn 040 139 3617

5. Etelä-Klemettilän kehittämisalue *

5. Utvecklingsområdet Södra Klemetsö *

Tavoitteena Etelä-Klemettilän kehittämisessä on korkealaatuinen, kaupunkimainen ja monipuolinen kaupunginosa, jonka kautta keskustan asumisvyöhyke laajenee radan toiselle puolelle ja yhdistyy Etelä-Klemettilän nykyiseen teollisuus- ja varastoalueeseen. Alue on keskustan osayleiskaavassa määritelty MRL:n mukaiseksi kehittämisalueeksi. Osa alueesta on rakennuskiellossa asemakaavan muutostarpeen johdosta. Kehittämismenettelyä tullaan käyttämään alueen kehittämisessä tarvittaessa.

Emma Pitkäjärvi p. 040 354 2819

Målet för utvecklingen av Södra Klemetsö är en högklassig, urban och mångsidig stadsdel, via vilken centrums boendezon utvidgas till andra sidan av järnvägen och förenas med det nuvarande industri- och lagerområdet i Södra Klemetsö. Området är i delgeneralplanen för centrum angivet som i markanvändnings- och bygglagen avsett utvecklingsområde. En del av området är redan belagt med byggförbud på grund av behovet av detaljplaneändring.

Utvecklingsförfarande kommer att tillämpas vid behov vid utvecklingen av området.

Emma Pitkäjärvi tfn 040 354 2819

Petur Eklund p. 040 164 6930

6. Torin yleissuunnitelma Vaasan kaupunki korostaa strategiassaan elinvoimaista, omaleimaista kaupunkia ja sen keskustan vetovoimaisuuden kehittämistä. Keskeisenä kehittämiskohteena ovat tori ja siihen liittyvä kävelykeskusta laajennuksineen.

Tavoitteena on kehittää alueen toiminnallisuutta, viihtyisyyttä, turvallisuuta ja esteettömyyttä. Torin päivitetty yleissuunnitelma vuonna 2000 hyväksytyn suunnitelman pohjalta oli julkisesti nähtävillä ja lausunnoilla syksyllä 2016.

Suunnittelua jatketaan yleissuunnitelmasta tulleiden lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta torin käyttösuunnitelmana sekä toritoimintojen pelisääntöjen tarkistuksen kautta. Muilta osin käynnistetään kävelykeskustan laajentamiseen tähtäävä yleissuunnittelu.

Markku Litmanen p. 0400 668 645 Siri Gröndahl p. 040 563 6635 Emma Pitkäjärvi p. 040 354 2819

42

Petur Eklund tfn 040 164 6930

6. Översiktsplan för torget Vasa stad betonar i sin strategi en livskraftig, särpräglad stad och utveckling av dess centrums dragningskraft. Ett centralt utvecklingsobjekt är torget och i anslutning till det promenadcentrum inklusive utvidgningar. Målet är att utveckla områdets funktion, trivsel, säkerhet och tillgänglighet. En uppdaterad översiktsplan över torget utgående från den år 2000 godkända planen var offentligt framlagd och på utlåtanderunda hösten 2016. Planeringen fortsätter utgående från utlåtandena och åsikterna om översiktsplanen i form av en plan för användning av torget samt genom en justering av spelreglerna för torgfunktionerna. Till övriga delar startar en översiktsplanering som siktar till en utvidgning av promenadcentrum.

Markku Litmanen tfn 0400 668 645 Siri Gröndahl tfn 040 563 6635 Emma Pitkäjärvi tfn 040 354 2819

Kuva/Bild: Timo Annanpalo

7. Arkkitehtikilpailu radan ylityksestä

7. Arkitekttävling om järnvägsövergångar

Keskusta tulee laajentumaan Klemettilän suuntaan. Raiteiden ylityskohdat ovat tärkeitä maamerkkejä keskustan laajentumisessa ja siksi keskeisimpien raiteiden ylityskohtiin halutaan järjestää arkkitehtikilpailu. Korsholmanpuistikon jatkeen silta keskustasta Klemettilän puolelle on erityisesti suunnitteluideoinnin kohteena.

Emma Pitkäjärvi p. 040 354 2819

Centrum kommer att utvidgas i riktning mot Klemetsö. Järnvägsövergångarna är viktiga landmärken vid utvidgningen av centrum och därför vill man ordna en arkitekttävling om de viktigaste järnvägsövergångarna. Framför allt bron vid förlängningen av Korsholmsesplanaden från centrum till Klemetsö är föremål för planeringsidéskapande.

Emma Pitkäjärvi tfn 040 354 2819

Päivi Korkealaakso p. 040 550 0757

Päivi Korkealaakso tfn 040 550 0757

Siri Gröndahl p. 040 563 6635

Siri Gröndahl tfn 040 563 6635

8. Sisäsataman vesialueen toiminnallinen kehittäminen

8. Funktionellt utvecklande av Inre hamnens vattenområde

Kaupunginhallitus päätti 28.8.2017 sisäsataman ranta-alueen laatukilpailun kautta vesialueelle sijoittuvasta toiminnasta ja toimijasta. Tavoitteena on säilyttää itse ranta-alue yleisessä virkistyskäytössä ja monipuolistaa rantaalueen toiminnallisia puitteita. Sisäsataman kelluva ravintola- ja saunarakennus on tavoitteena avata kaudelle 2018.

Päivi Korkealaakso p. 040 550 0757

Via en kvalitetstävling i fråga om strandområdet i Inre hamnen fattade stadsstyrelsen 28.8.2017 beslut om verksamhet som ska förläggas till området och om aktören. Målet är att bibehålla själva strandområdet i allmän rekreationsanvändning och att göra strandområdets funktionella ramar mångsidigare.

Målet är att en flytande restaurang- och bastubyggnad ska öppnas i Inre hamnen till säsongen 2018.

Päivi Korkealaakso tfn 040 550 0757

9. Pysäköintipolitiikka Pysäköintipolitiikkatyössä on tarkistettu Vaasan pysäköintinormien ja -linjausten ajantasaisuutta sekä määritelty tavoitteita ja suuntaviivoja pysäköinnin kehittämiselle. Pysäköintipolitiikkaluonnos on ollut nähtävillä syksyllä 2017.

Tavoitteena on ohjelman hyväksyminen vuoden 2018 alussa.

Päivi Korkealaakso p. 040 550 0757 Emma Pitkäjärvi p. 040 354 2819

9. Parkeringspolitik I parkeringspolitikarbetet har man kontrollerat att Vasas parkeringsnormer och riktlinjer är à jour samt ställt upp mål och riktlinjer för utveckling av parkeringen. Ett parkeringspolitikutkast var framlagt hösten 2017. Målet är att programmet ska godkännas i början av år 2018.

Päivi Korkealaakso tfn 040 550 0757 Emma Pitkäjärvi tfn 040 354 2819

43

Kuinka voit vaikuttaa kaavoitukseen?

Hur kan du påverka planeringen?

Miten voi vaikuttaa?

Hur kan man påverka?

Miten kaava etenee?

Hur framskrider planen?

Aloitteen tekeminen Tagande av initiativ

Vireilletulo - Anhängiggörande kaavoituskatsaus, ilmoitus planläggningsöversikt, meddelande

Mielipiteet ja lausunnot osallistumisesta, arvioinneista ja tavoitteista Åsikter om deltagande, bedömning och målsättning

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Program för deltagande och bedömning pidetään nähtävillä - hålls framlagt

Mielipiteet ja lausunnot luonnoksista Åsikter och utlåtanden om utkast

Kaavaluonnos - Planutkast pidetään nähtävillä - hålls framlagt

Muistutukset ja lausunnot ehdotuksesta Anmärkningar och utlåtanden om förslag

Kaavaehdotus - Planförslag pidetään julkisesti nähtävillä hålls offentligt framlagt

Valitusmahdollisuus hyväksymispäätöksestä Möjlighet att överklaga beslutet om godkännande

Hyväksyminen - Godkännande kaupunginvaltuusto (vähäisissä suunnittelujaosto) stadsfullmäktige (planeringssektionen ifall ringa verkningar )

VALMIS KAAVA - FÄRDIG PLAN kuulutus - kungörelse

Kaavoituksen tasot ja käsitteet

Planläggningsnivåer och -begrepp

Kaavat ovat kartoille piirrettyjä, tulevaisuuteen tähtääviä juridisia suunnitelmia, jotka perustuvat maankäyttöja rakennuslakiin (MRL). Laki ja siihen liittyvä asetus (MRA) ohjaavat maankäytön suunnittelua ja rakentamista Suomessa. Lain mukaan kaavoitus etenee tasoittain, ylempi taso ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua.

Planerna är på kartor ritade, framtidsinriktade, juridiska planer baserade på markanvändnings- och bygglagen (MarkByggL). Lagen och förordningen i anslutning till den (MarkByggF) styr markanvändningsplaneringen och byggandet i Finland. Enligt lagen sker planläggningen nivåvis, den högre nivån styr den mera detaljerade planeringen.

Maakuntakaava esittää maakunnan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Maakuntakaavan laatii ja hyväksyy maakunnan liitto ja sen vahvistaa ympäristöministeriö.

I landskapsplanen anges principerna för områdesanvändningen och samhällsstrukturen i landskapet. Landskapsplanen utarbetas och godkänns av förbundet på landskapsnivå och fastställs av miljöministeriet.

Yleiskaava ohjaa kuntatasolla yhdyskuntarakennetta ja yleispiirteistä maankäyttöä sekä sovittaa yhteen erilaisia toimintoja. Yleiskaavan laatii ja hyväksyy kunta.

Generalplanen styr på kommunnivå samhällsstrukturen och markanvändningen i allmänna drag samt sammanjämkar olika funktioner. Generalplanen utarbetas och godkänns av kommunen.

Asemakaava luo edellytykset rakentamiselle. Se osoittaa alueet eri tarkoituksia varten ja ohjaa rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla.

Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta.

Detaljplanen skapar förutsättningar för byggandet. Den anvisar områdena för olika ändamål och styr byggandet och den övriga markanvändningen på det sätt som de lokala förhållandena, stads- och landskapsbilden, god byggnadssed, främjandet av användningen av det befintliga byggnadsbeståndet och det övriga styrmålet för planen förutsätter. Detaljplanerna utarbetas och godkänns av kommunen.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (lyh. OAS) on suunnitelma kaavaprosessien läpiviemisestä. Siinä kerrotaan, miten osallistuminen ja kaavan vaikutusten arviointi on tarkoitus toteuttaa työn kuluessa. OAS:ssa kerrotaan myös lyhyesti hankkeen lähtökohdista, tavoitteista sekä mahdollista vaihtoehdoista sekä määritellään osalliset.

Programmet för deltagande och bedömning är ett program för planprocessens genomförande. I det redogörs för hur deltagandet och bedömningen av planens konsekvenser ska genomföras under arbetets gång. I programmet redogörs kort även för projektets utgångspunkter, mål och möjliga alternativ samt fastslås intressenterna.

Osallinen tarkoittaa kaikkia niitä tahoja, joiden oloihin kaavoituksella vaikutetaan ja joiden kanssa kaavoittajan on oltava vuorovaikutuksessa jo suunnittelun alkuvaiheessa. Kaavoittajan tulee varmistaa, että osallisten joukko on kaavan vaikutuksiin nähden kattava.

Kaavoituskatsaus on vuosittain laadittava katsaus kaupungissa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat, niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen.

44

Med intressenter avses alla de vilkas förhållanden påverkas av planläggningen och med vilka planläggaren bör ha en växelverkande kontakt redan i planeringens inledande skede. Planläggaren bör försäkra sig om att gruppen intressenter är täckande med tanke på planens konsekvenser.

Planläggningsöversikten är en översikt som årligen ska göras upp över de planärenden som är aktuella eller som under den närmaste tiden blir aktuella i staden och förbundet på landskapsnivå och som inte är av liten betydelse. I översikten redogörs kort för planärendena, de olika behandlingsskedena samt sådana beslut som direkt påverkar planläggningens utgångspunkter, mål, innehåll och förverkligande.

Kuka olet ja missä tehtävissä toimit?

Olen Johanna Luomala, toimin Vaasan kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamiehenä. Tehtäväni on edistää rakennetun ympäristön ja palvelujen esteettömyyttä sekä saavutettavuutta. Lisäksi toimin vammaisneuvoston valmistelijana ja sihteerinä sekä yhdyshenkilönä vammaisjärjestöjen ja kaupungin välillä.

Miten työkaverisi kuvailisivat sinua?

Väistämättä mieleen tulee joukon nuorin. Lisäksi päättäväinen, määrätietoinen ja hyväntahtoinen.

Mitkä ovat työsi tähtihetkiä?

Työni tähtihetkiä on yhteistyö ihmisten kanssa. On hienoa päästä työskentelemään eri alojen asiantuntijoiden kanssa esteettömyyden edistämiseksi.

Mistä sinut löytää todennäköisemmin vapaa-ajalla?

Aloitin juuri joogakurssin. Sen lisäksi todennäköisemmin minut löytää säännöllisen epäsäännöllisesti uimahallin vesijumpista, Onkilahden lenkkipoluilta tai kotisohvalta kirjan kanssa.

Minne veisit Vaasassa vierailevan ja miksi?

Talvi- ja kevätaikaan haaveilen kesästä ja siitä, kuinka veisin vieraani jäätelölle merenrantaan. Viihdyn ulkona ja meren äärellä on aina oma tunnelmansa.

Vem är du och vad jobbar du med?

Jag heter Johanna Luomala och jobbar som Vasa stads handikapp- och tillgänglighetsombud. Min uppgift är att främja tillgängligheten och nåbarheten i fråga om den bebyggda miljön och erbjudna servicen. Dessutom fungerar jag som beredare och sekreterare i rådet för personer med funktionsnedsättning samt som kontaktperson mellan handikapporganisationerna och staden.

Hur skulle dina kolleger beskriva dig?

Jag kommer osökt att tänka på den yngsta i gruppen. Dessutom beslutsam, målmedveten och välvillig.

SA

SI

S E S T K LU ÄNS E V TJ L A IN P N LL D U I SIN T Teksti/Text: Johanna Jussila Kuva/Bild: Sami Pulkkinen

Vilka är höjdpunkterna i ditt arbete?

Höjdpunkterna i mitt arbete är samarbetet med människorna.

Det är fint att få arbeta med experter på olika områden för att främja tillgängligheten.

Var hittar man dig sannolikt på fritiden?

Jag började nyligen på en yogakurs. Dessutom hittar man mig sannolikt då och då på simhallens vattenjumpa, på Metvikens motionsleder eller hemma i soffan med en bok.

Vart skulle du ta en besökare i Vasa och varför?

På vintern och våren drömmer jag om sommaren och om hur jag skulle ta med min gäst till havsstranden och äta glass. Jag trivs utomhus och vid havet är det alltid en speciell stämning.

45

The University of Vaasa looks to the future

Vaasa’s future is prosperous and attractive

This year the University of Vaasa will be celebrating its 50th anniversary. In January, a breath of fresh air started the jubilee year in the form of a new organization and research reform. The University of Vaasa will be holding many different events to mark the jubilee year.

The city of Vaasa is being developed with determination to make it a great place to live, work, study and travel. An updated strategy for the years 2018-2021 was made in cooperation with residents, stakeholders, employees and elected representatives.

In 1968, the region's actors were gathered at the then Vaasa School of Economics, which became the University of Vaasa in 1991.

The University of Vaasa is a high-quality international university designed for business, technology, communication and management.

The University actively works with energy technology companies as well as domestic and foreign higher education institutions.

— We have determinedly contributed to the internationalization of our education by increasing English language teaching and international partnerships, says University of Vaasa Rector, Jari Kuusisto. →→ www.uva.fi/50

46

According to a survey involving residents last year, the people of Vaasa are satisfied with the city’s basic services, beautiful surroundings and wide range of events.

— The residents’ survey emphasised the importance of well-being, which is why it is in the city’s interest to integrate new residents into the community. The city’s competitiveness will be enhanced through international cooperation and successful joint ventures, says Susanna Slotte-Kock, City Development Director.

Even though the city already provides service in several languages, the desire to improve multilingualism is to be improved further. The plans are to develop a language strategy to support access to services in different languages.

Substantial alterations to Alskatintie begin The intersection of the roads Alskatintie and Palosaarentie has caused problems during peak times for several years. The state has now decided to invest in a project, together with the city of Vaasa, to carry out alteration work. The project can finally begin this summer.

In the alterations, Alskatintie will be converted into four-lanes, a bridge will be built at the Palosaarentie intersection and there will be a bridge for light traffic at the end of Gerbyntie. Work will be carried out during 2018-2020.

A major project — The project is very significant, as it is the busiest point in the Vaasa region. As many as 23,000 cars can pass through that “artery” every day, says Markku Järvelä, Technical Manager.

Work will progress in stages, so traffic won’t be stopped completely. However, there is a need to prepare for congestion during the alteration work.

Vaasa and Mustasaari are preparing the ground for a battery factory Vaasa is investigating and planning the suitability of about 500 hectares (located in the Laajametsä area to the east of the airport) to become a large industrial and battery site. The area continues to Granholmsbacken on the Mustasaari side of the municipal border. Together, these sites will form a new large-scale industrial area.

The Laajametsä planning is a part of the larger GigaVaasa project. The main objective of this project is to allow large-scale chemical industries to invest

in the area. Although the battery factory is of primary importance, so to are other industries and subcontractors.

harbour. The area is only a 15-minute drive from Vaasa Market Square, says Ulla Mäki-Lohiluoma, Managing Director of Oy Vaasa Parks Ab.

A unique area

When implemented, the battery factory will bring more jobs to the area and increase the attractiveness of the region. The employment impact may also be reflected across the whole of Finland and even abroad.

This area, suitable for hundreds of hectares of battery factories, is unique in Finland and Europe.

— The Vaasa region is at the centre of the Finnish raw material resources needed for batteries.

Vaasa has excellent rail and international airport connections, and is close to the motorway and the

→→ www.gigafactory.fi

Original: Johanna Jussila Translation: Paul Wilkinson Photos: Mika Korsman and Rami Louke

Päätoimittaja/Chefredaktör: Leena Forsén Toimituspäällikkö/Redaktionschef: Jenni Tuliniemi Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare : Johanna Jussila Toimittajat / Redaktörer: Tiina Salonen, Pauliina Pääkkönen, Ulla Kalliokoski ja Elina Havu Kielenkäännökset/Översättningar: Vaasan kaupungin kielenkääntämö/ Vasa stads översättningsbyrå fb.com/vaasankaupunki

@vaasavasa

@vaasavasa

Kannen kuva / Pärmbild: Sami Pulkkinen Taitto/Ombrytning: Mikael Matikainen/ Vaasan kaupungin graafiset palvelut/ Vasa stads grafiska tjänster Julkaisija ja kustantaja/ Utgivare och förläggare: Vaasan kaupunki/Vasa stad PL/PB3, 65101 Vaasa/ Vasa www.vaasa.fi

youtube.com/cityofvaasa

Paino / Tryck: UPC-Print Vaasa Painos/Upplaga: 56 500 kpl/st.

Issn (painettu/tryckt): 1459-6016 Issn (verkkolehti / nättidningen): 1459-6032 Palaute / Respons: feedback.vaasa.fi Seuraava tiedotuslehti ilmestyy toukokuussa 2018 Följande informationstidning utkommer i maj 2018

pinterest.com/vaasa

47 linkedin.com/company/city-of-vaasa

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin.

Offentligt meddelande, delas ut till alla hushåll.

MAALISKUU ○ MARS 16.2.–27.5. Minä en ole minä – Tunnettuja ja Unohdettuja muotokuvia Jag är inte jag – Kända och glömda porträtt Tikanojan taidekoti / Tikanojas konsthem

7.-8.4.

Pohjanmaan Suurmessut Österbottens Stormässa

Kuva: /Bild: Sami Pulkkinen

Botniahalli / Botniahallen www.suurmessut.fi

5.-12.5.

Kuva: /Bild: Kulttuuripalvelut - Kulturtjänster

Valtakunnallinen pyöräilyviikko Den nationella cykelveckan

9.-13.5.

Vaasan XXVI Kuorofestivaali Vasa XXVI körfestival

2017-2019

100 VUOTTA 100 KUVAA - Kuvia ja tunnelmia Vaasasta 1917 -2017 100 ÅR 100 BILDER - Bilder och stämningar i Vasa 1917-2017 Pohjanmaan museo / Österbottens museum

3.3.-1.4.

Heikki Marila, Vaasan taidehalli / Vasa konsthall

14.-17.3.

Vaasa City Storm

16.3.

We rock! Heavy RockNight, Ritz

16.-18.3.

LittFest, Vaasan kaupunginkirjasto / Vasa stadsbibliotek

17.3.

Åbo Akademin juhlakantaatin kantaesitys Uruppförande av Åbo Akademis jubileumskantat Vaasan kirkko / Trefaldighetskyrkan

17.3.

Rocky Horror Show, Kulttuuritalo Fanny / Kulturhuset Fanny

19.-23.3.

Energy Week

23.3.

Pelle Svanslös premiär, Wasa Teater

24.3.

Wasa Battery Band Jam, Rewell Center

HUHTIKUU ○ APRIL 4.4.

Instrumentalelevernas vårkonsert, Arbis

7.-8.4.

Pohjanmaan Suurmessut – Österbottens Stormässa Botniahalli / Botniahallen

12.4.

Gubbrockarna - 20 Years of Rock ’n’ Roll ensi-ilta/premiär Vaasan kaupunginteatteri

14.4.

Vaasan kaupungin opistot framilla – Vasa stads institut träder fram Rewell Center

14.4.

Olavi Uusivirta, WsArena

14.4.

Steve ’n’ Seagulls ja/och Kotipelto & Liimatainen Duo, Rewell Center

14.-15.4.

Koiranäyttely – Hundutställning, Botniahalli / Botniahallen

30.4.

Vappukonsertti – Valborgskonsert Vaasan kaupungintalo / Vasa stadshus

www.vaasachoirfestival.fi

TOUKOKUU ○ MAJ

Lue lisää Vaasan tapahtumista events.vaasa.fi Läs mera om evenemangen i Vasa

1.5.

Vappumarkkinat – Första maj-marknad, Vaasan tori / Vasa torg

5.-12.5.

Valtakunnallinen pyöräilyviikko – Den nationella cykelveckan

9.-13.5.

Vaasan XXVI Kuorofestivaali – Vasa XXVI körfestival

12.5.-2.9.

Grönlund – Nisunen: Grey Area Kuntsin modernin taiteen museo / Kuntsi museum för modern konst

12.5.

Kuula 100 –konsertti –konsert , Vaasan kirkko / Trefaldighetskyrkan

17.5.

Jorma Panulan kapellimestarikurssin konsertti Jorma Panulas kapellmästarkurskonsert Vaasan kaupungintalo / Vasa stadshus

18.-19.5.

Kevätmarkkinat – Vårmarknad, Vaasan tori / Vasa torg

fb.com/vaasankaupunki

Huom! Pidätämme oikeuden muutoksiin aikatauluissa.

Obs! Vi förbehåller oss rätten till ändringar i tidtabellerna.

Kuva: /Bild: Troot Network & Erik Åhman

Poimintoja tapahtumista 16.3.-19.5.2018 Plock bland evenemang