Vaasan kaupungin tiedotuslehti 02/2015

Vaasan kaupungin

tiedotuslehti

Vasa stads

informationstidning

s. 10

Uudet omakotitontit tulevat jakoon syksyllä – Länsiniitty mukaan uutena alueena Nya egnahemstomter kan sökas på hösten – Västerängen är med som ett nytt område

s. 18

Yhteistyön tuloksena upea frisbeegolfrata En fin frisbeegolfbana som ett resultat av samarbete

2/2015

Kaavo it katsau uss 2015 Planlä ggning söversi kt 201 5

Sisäsatama – parkkipaikasta ihmisten paikaksi

Inre hamnen -

från parkeringsplats till mötesplats

Vaasa suunnittelee ja rakentaa / Vasa planerar och bygger

Sisällys Pääkirjoitus �������������������������������������������������������������������������������2 Uusi sähköinen palautejärjestelmä kuntalaisen avuksi �����������������������������������������������������������������3 Lyhyet uutiset ������������������������������������������������������������������������� 4 Sisäsatama – parkkipaikasta ihmisten paikaksi ������������������������������������������������������������������ 6 Pukinkulmaan kiertoliittymä ja Pohjolankadun alku �������������������������������������������������������������� 8 Uudet omakotitontit tulevat jakoon syksyllä – Länsiniitty mukaan uutena alueena ������������������������10 Vaasan Vesi - vesihuoltoa 100 vuotta ������������������������12 Keskussairaalan ympäristöä valmistellaan tulevaisuuden koitoksiin ��������������������������������������������������14 Talotoimen tähtäimessä terveelliset ja nykyaikaiset tilat ������������������������������������������������������������������16 Viheralueyksikön ja kolmannen sektorin aktiivisen yhteistyön tuloksena upea frisbeegolfrata ����������������������������������������������������������������������18 Kuralammikosta mukavaksi oleskelupaikaksi ���20 Kaavoituskatsaus 2015 �����������������������������������������������������21 Sinun palveluksessasi ������������������������������������������������������35 Tapahtumia 2015 ������������������������������������������������������������������36

Innehåll Ledare �������������������������������������������������������������������������������������������2 Nytt elektroniskt responssystem till kommuninvånarnas hjälp ���������������������������������������������������3 Korta nyheter ���������������������������������������������������������������������������5 Inre hamnen - från parkeringsplats till mötesplats ��������������������������������������������������������������������������������� 7 Rondell i Bockska hörnet och Pohjolagatans början ���������������������������������������������������������� 9 Nya egnahemstomter kan sökas på hösten – Västerängen är med som ett nytt område ��������������11 Vasa Vatten – vattentjänster i 100 år ������������������������13 Centralsjukhusets miljö förbereds för framtida utmaningar �������������������������������������������������� 15 Hussektorn siktar på sunda och moderna lokaler ����������������������������������������������������������� 17 En fin frisbeegolfbana som ett resultat av samarbetet mellan grönområdesenheten och tredje sektorn ������������������������������������������������������������������������19 Från lerpöl till trivsamt område att vistas på ������20 Planläggningsöversikt 2015 �������������������������������������������21 Till din tjänst ���������������������������������������������������������������������������35

Kansikuva / Pärmbild: vaasakuvat.fi/Esa Siltaloppi

Evenemang 2015 ������������������������������������������������������������������36

2

OIKAISU tiedotuslehti 1/2015, s. 22: Sospeter Kimani haki opiskelemaan Yrkeshögskolan Novian sairaanhoitajan kansainväliseen koulutusohjelmaan Nursing, Bachelor of Health Care. Ei Vaasan ammattikorkeakouluun, kuten jutussa virheellisesti kerrottiin.

RÄTTELSE informationstidning 1/2015 s. 22: Sospeter Kimani ansökte till den internationella utbildningen Nursing, Bachelor of Health Care, (sjukskötare) vid Yrkeshögskolan Novia. Inte till Vasa yrkeshögskola, vilket felaktigt uppgavs i artikeln.

PÄÄKIRJOITUS / LEDARE Markku Järvelä Vaasan kaupungin teknisen toimen johtaja Vasa stads tekniska direktör

Vaasassa tekemiselle on selkeä suunta

Tekemiselle tarvitaan aina selkeä suunta.

Ilokseni voi todeta, että meillä Vaasassa asia on kunnossa. Kiitos politikkojen, meillä on ryhdikäs maapoliittinen ohjelma, johon tukeutuen voidaan laatia ja toteuttaa maankäytön suunnitelmia. Kaupungin strategia tähtää kasvuun. Tänäkin vuonna investointeja tehdään, vaikka talouden haasteet otetaan huomioon. Kasvun mahdollistavat kolme asiaa. Kaupungissa tulee olla tarjolla asuntoja, työtä ja palveluja.

Vaasan tonttitilanne on hyvä. Asuntotuotanto on painottumassa kerrostalotuotantoon. Energiakeskittymä tarjoaa töitä eri alojen osaajille. Kehityshankkeet vahvistavat aluettamme, mutta samalla luodaan mahdollisuuksia uusille työpaikoille. Risön aluetta työstetään ahkerasti, ja Wasa Stationin suunnittelu etenee. Yhdessä nämä kaksi voivat luoda jopa 1000 palvelualan uutta työpaikkaa.

Viihtyisää kaupunkiympäristöä luodaan esimerkiksi sisäsataman kehittämisellä.

Kaupungissa on neljä liigatason urheilujoukkuetta, jotka tarjoavat urheilujuhlaa vuoden ympäri. Uudistettavalla Hietalahden stadionilla on mahdollista järjestää kesäisin myös kulttuurin suurtapahtumia. Toteutuessaan Wasa Stationin musiikki- ja kongressitalo tarjoaa puitteet isoille tapahtumille ympäri vuoden.

Kaupunki luo puitteita rikkaalle kaupunkikulttuurille. Toiminnan aikaansaamisessa seurojen, yhdistysten ja yritysten rooli on suuri. Tässä lehdessä esiteltävä Ristinummen frisbeegolfrata on erinomainen esimerkki siitä, mitä yhteistyöllä saadaan aikaan!

Kuva / Bild: Jaakko J. Salo

Verksamheten i Vasa har en tydlig riktning

Då man utför någonting behövs det alltid en tydlig riktning. Till min glädje kan jag konstatera att i Vasa är den saken i skick. Tack vare politikerna har vi ett gediget markpolitiskt program, som vi kan stöda oss på då planer för markanvändningen utarbetas och genomförs. Målet i stadens strategi är tillväxt. Även i år görs investeringar, fastän de ekonomiska utmaningarna beaktas. Tre faktorer möjliggör en tillväxt. Staden ska kunna erbjuda bostäder, arbete och service.

Tomtsituationen är bra i Vasa. Bostadsproduktionen håller på att koncentreras på våningshusproduktion. Energiklustret erbjuder arbete åt yrkeskunniga inom olika branscher. I och med utvecklingsprojekten förstärks vårt område, men samtidigt skapar man möjligheter för nya arbetsplatser. Risöområdet bearbetas flitigt och planeringen av Wasa Station framskrider. Tillsammans kan dessa två skapa t.o.m. 1000 nya arbetsplatser inom servicebranschen.

En trivsam stadsmiljö skapas till exempel genom utvecklande av inre hamnen. I staden finns fyra idrottslag på liganivå, som bjuder på idrottsfeststämning året runt. På Sandvikens stadion, som kommer att förnyas, kan man också arrangera kulturella storevenemang på somrarna. Förverkligande av Wasa Stations musik- och kongresshus erbjuder ramar för stora evenemang året runt.

Staden skapar ramar för en rik stadskultur. För att åstadkomma detta har samfund, föreningar och företag en viktig roll. Korsnästågets frisbeegolfbana, som presenteras i det här numret är ett utmärkt exempel på vad man kan uppnå med samarbete!

Uusi sähköinen palautejärjestelmä kuntalaisen avuksi Vaasan kaupungin teknisessä toimessa otettiin käyttöön uusi sähköinen palautejärjestelmä, joka saavutti heti kuntalaisten suosion. Ensimmäisen toimintakuukauden aikana tuli peräti 119 palautetta.

Teksti: Eva Reinikainen Kuva: vaasakuvat.fi/Esa Siltaloppi

kuluttua sen saapumisesta, järjestelmä muistuttaa siitä asiantuntijaa.

Palautejärjestelmän tavoitteena on parempi asiakaspalvelu ja palautteiden johdonmukainen käsittely. Vilkkaimpina aikoina puheluja on voinut tulla satoja. Ja kaikki puhelimessa vietetty aikahan on pois varsinaisesta työstä.

Palautejärjestelmä on kuntalaisten ahkerassa käytössä Kuntalaiset ovat antaneet kaikentyyppistä palautetta – myös kiitoksia on tullut.

Hietamäki. Hän antoi palautetta katuvaloista ja sai vastauksen heti seuraavana päivänä.

— Järjestelmä toimi hyvin ja palautetta oli helppo antaa, kertoo Hietamäki ensimmäisestä kokemuksestaan palautejärjestelmästä.

Yk si palaut teiden antajista on Pappilanmäellä asuva Britt-Marie

Palautteen antaminen on tehty kuntalaiselle helpoksi. Oman palautteen etenemistä voi seurata kirjautumalla järjestelmään. Järjestelmän kautta kaupungille voi välittää kiitokset, kommentit, kysymykset, moitteet ja toimenpide-ehdotukset teknisen toimen palveluista ja toiminnasta.

Palautetta kirjoittaessa kannattaa kurkata ”Usein annettua palautetta” -kohta, sillä siitä näkee heti, onko aiheesta jo annettu palautetta. Palautejärjestelmästä on myös älypuhelimiin istuva versio. Sitä on kätevä käyttää, sillä puhelimen kameralla voi halutessaan kuvata ongelmapaikan.

Asiantuntijat vastaavat Annettu palaute ohjautuu suoraan asiasta vastaavan kaupungin asiantuntijan sähköpostiin. Mikäli palautetta ei ole otettu käsittelyyn kolmen päivän

Nytt elektroniskt responssystem till kommuninvånarnas hjälp Inom Vasa stads tekniska sektor togs ett nytt elektroniskt responssystem i användning, som genast blev populärt bland kommuninvånarna. Under den första verksamhetsmånaden inkom hela 119 responser.

Text: Eva Reinikainen Bild: vaasakuvat.fi/Esa Siltaloppi

Vi har gjort det lätt för kommuninvånarna att ge respons. Genom att logga in sig i systemet kan man följa upp hur den egna responsen framskrider. Via systemet kan man till staden förmedla beröm, kommentarer, frågor, klagomål och förslag till åtgärder om tekniska sektorns tjänster och verksamhet.

Då man ska skriva respons lönar det sig att titta under punkten ofta förekommande respons, där man genast ser om någon har gett respons om saken. I responssystemet finns också en version som passar smarttelefoner. Den är behändig att använda, då man med telefonens kamera kan fota problemstället om man så vill.

Experterna svarar Responsen styrs direkt till den experts e-post som ansvarar för ärendet inom staden. Om responsen inte har behandlats inom tre dagar efter att den inkommit, ger systemet en påminnelse till experten.

Syftet med responssystemet är bättre kundbetjäning och en konsekvent behandling av responserna.

Under den livligaste tiden har det kunnat komma hundratals samtal. Och den tid som går åt i telefonen kan användas för det egentliga arbetet.

Responssystemet används flitigt av kommuninvånarna Kommuninvånarna har gett respons om allt möjligt – också beröm har man fått.

En som gett respons är Britt-Marie Hietamäki som bor på Prästgårdsbacken. Hon gav respons på gatubelysningen och fick svar genast följande dag.

— Systemet fungerade bra och det var lätt att ge respons, berättar Hietamäki om sin första erfarenhet av responssystemet.

LINKKIVINKKI: kartta.vaasa.fi/eFeedback LÄNKTIPS: kartta.vaasa.fi/eFeedback

3

LYHYET UUTI SE T

Pienistä energiateoista syntyy suuria tuloksia Vaasan kaupungin kiinteistöissä on panostettu energiatehokkuuteen, jotta energiankulutusta saadaan pienemmäksi. Energiainsinööri Mikko Tapojärvi painottaa, että energiankulutuksessa saavutetut säästöt eivät heikennä olosuhteita.

— Tehokkuus syntyy osien summana, johon kuuluvat edistyksellisten laitteiden ja ohjauksen lisäksi niiden hoito ja huolto. Lisäksi kulutusta seurataan ja poikkeavaan kulutukseen reagoidaan.

Erilaisia uusia energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä tehdään vuosittain kymmeniä. Nyt kaupungin rakennuksissa säästetään sähköä käyttämällä taajuusmuuttajia ilmanvaihtolaitteissa. Ilmanvaihdon kokonaissaneerausten ansiosta saadaan myös lämpö talteen rakennuksesta poistettavasta ilmasta. Uusien laitteiden myötä saatava kokonaissäästö vastaa tällä hetkellä 140 omakotitalon vuotuista energiamäärää.

Kaupunginjohtaja allekirjoitti EU-tasoisen energia- ja ilmastosopimuksen RAKENNUSLUVAN TULEVAISUUS Vaasassa on meneillään pilottihanke, jolla testataan rakennuslupa-asioiden sähköistä käsittelyä. Tulevaisuudessa esimerkiksi rakennusluvan hankkimisen voi hoitaa netissä.

Kaavoituksella voidaan ohjata kohti monipuolista asuntotarjontaa keskustassa Palvelut ovat keskittymässä keskustaan, joten myös asumista keskustassa täytyy kehittää.

Tähän asti keskustan kerrostaloihin on rakennettu pääasiassa pieniä asuntoja, mutta myös isommille asunnoille on kysyntää. Kaavoituksella voidaan vaikuttaa siihen, että tulevaisuudessa tarjolla olisi myös suurempia asuntoja esimerkiksi perheiden tarpeisiin.

— Haluamme turvata asukkaille hyvät oltavat myös keskustassa. Tulevaisuudessa nostamme asuntojen keskikoon 50 neliömetriin, sanoo kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaakso.

Tavoitteena on kehittää monipuolista kerrostaloasumista, jossa huomioidaan myös viihtyisyys.

— Tarjoamme monenkokoisia ja erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia asuntoja. Myös pihojen viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota. Emme halua, että piha on pelkkää pysäköintitilaa.

Kuva / Bild: Jaakko J. Salo

4

Kaupunginjohtaja Tomas Häyry allekirjoitti joulukuussa EU-tasoisen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen. Sopimuksessa Vaasa sitoutuu vähentämään energiankäytöstä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjään vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Sitoumus koskee kaikkea kaupunkialueen energiankäyttöä, johon kaupunki voi vaikuttaa omalla toiminnallaan.

Tuloksia saadaan yhdyskuntarakenteen, liikenteen ja rakentamisen kautta.

Isolahden tekonurmella odotetaan kesää Isolahden kenttä sai viime syksynä uuden pinnan, kun Fennia Arenan tieltä poistettu ison Ehnvallenin kentän vanha tekonurmi pääsi hyötykäyttöön. Vaasan kaupunki osti tekonurmen Wasa Footballcupilta.

Kuntatekniikan kadunrakentamisen yksikkö teki kentän pohjatyöt ja kentän ympärille rakennettiin aita sekä valaistusta. Tekonurmirullat asennettiin loppusyksystä. Kenttä vihittiin käyttöön marraskuussa, jolloin parhaat pelikelit olivat jo takanapäin.

Harjoitusvuoroja kentälle ei ehditty siis vielä syksyn ajaksi jakaa, mutta keväästä lähtien kenttä on kovassa käytössä. Noin 95 m x 60 m kokoinen kenttä on tarkoitettu ensisijaisesti junioreiden käyttöön.

— Vaasan kaupungin biokaasubussien hankinta on hyvä esimerkki, sillä biokaasu on tehokas tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä, kaupungin elinkeino- ja hankekoordinaattori Nina Hautio kertoo.

— Muita energiatehokkuuteen liittyviä esimerkkejä ovat Vaasan raviradan alue, jonne suunnitellaan energiatehokkaan asuinalueen kehittämisalustaa. Sundom Smart Grid –pilottihankeessa puolestaan testataan ja otetaan käyttöön tekniikka, jolla pystytään turvaamaan entistä varmempi ja laadukkaampi sähkönjakelu.

TOP 5 Koe Vaasa uusin silmin tänä kesänä!

1. Strömsö-opastukset 2. Vanhan Vaasan hautausmaa -kierros 3. Wasa Open Air 15.8 – Roxette Live 30th Anniversary Tour 4. Ryövärinkari + Risö + lintutorni 5. Rampin kesäteatteri: Kaislikossa suhisee www.visitvaasa.fi luonto.vaasa.fi

Små energigärningar ger stora resultat

KORTA NY HE TER

I Vasa stads fastigheter har satsningar gjorts på energieffektiviteten för att få energiförbrukningen mindre. Energiingenjör Mikko Tapojärvi betonar att de inbesparingar som fås i energiförbrukningen inte innebär att förhållandena blir sämre.

—Effektiviteten uppstår som en summa av delarna, i vilket ingår förutom avancerade anordningar och styrning dessutom skötsel och service.

Vidare följs förbrukningen upp och man reagerar om förbrukningen är avvikande.

Stadsdirektören undertecknade ett energi- och klimatavtal på EU-nivå Stadsdirektör Tomas Häyry undertecknade i december stadsdirektörernas energi- och klimatavtal på EU-nivå. I avtalet förbinder sig Vasa att minska på koldioxidutsläppen som energiförbrukningen medför med minst 20 procent fram till år 2020. Förbindelsen gäller hela energiförbrukningen i stadsområdet, vilken staden kan påverka med sin egen verksamhet.

Resultat erhålls via samhällsstrukturen, trafiken och byggandet.

På Storvikens konstgräsplan väntar man på sommaren Storvikens plan fick förra hösten en ny beläggning, då den stora Ehnvallsplanens gamla konstgräs fick ge vika för Fennia Arena och nu kunde återanvändas. Vasa stad köpte konstgräset av Wasa Footballcup.

Kommunteknikens gatubyggnadsenhet gjorde grundarbetena för planen och runt planen byggdes ett stängsel samt belysning. Konstgräsrullarna lades på plats i slutet av hösten. Planen invigdes i november, då det bästa spelvädret redan var förbi.

Man hann alltså inte då dela ut träningsturer till planen för hösten, men på våren kommer planen att vara i hård användning. Planen som är 95 m x 60 m är i första hand avsedd för juniorer.

— Vasa stads anskaffning av biogasbussar är ett bra exempel, eftersom biogas är ett effektivt sätt att minska på koldioxidutsläppen. , stadens naringslivs- och projektkoordinator Nina Hautio berättar.

— Andra exempel som ansluter sig till energieffektivitet är travbaneområdet i Vasa, dit ett utvecklingsunderlag för ett energieffektivt bostadsområde planeras. I pilotprojektet Sundom Smart Grid testar man och tar i bruk teknik, med vilken man kan trygga en allt säkrare och högklassigare eldistribution.

TOP 5 Upplev Vasa med nya ögon i sommar!

1. Strömsö guidningar 2. Rundvandring på Gamla Vasa gravgård 3. Wasa Open Air 15.8 – Roxette Live 30th Anniversary Tour 4. Rövarskär + Risö + fågeltornet 5. Ramppis sommarteater: ”Kaislikossa suhisee”

Tiotals olika åtgärder som förbättrar energieffektiviteten görs årligen. Nu sparar man elektricitet i stadens byggnader genom att använda frekvensomriktare i ventilationsanordningarna. Tack vare totalsaneringarna av ventilationen kan man också ta till vara värme från byggnadens avgående luft.

I och med de nya anordningarna motsvarar den totala inbesparingen för tillfället den årliga energimängden i 140 egnahemshus.

Planläggning kan styra mot ett mångsidigt bostadsutbud i centrum Servicen håller på att koncentreras till centrum, varför också boendet i centrum måste utvecklas. Hittills har det i huvudsak byggts små bostäder i våningshusen i centrum, men det finns också en efterfrågan på större bostäder. Med hjälp av planläggning kan man påverka, så att det i framtiden också finns större bostäder till exempel för familjers behov.

— Även i cenrtum vill vi säkra bra förhållanden for invånarna. I framtiden höjer vi bostädernas medelstorlek till 50 kvadratmeter, säger planläggningsdirektör Päivi Korkealaakso.

Målet är att utveckla ett mångsidigt våningshusboende, där även trivseln tas i beaktande.

— Vi erbjuder bostäder av flera olika storlekar och för olika livssituationer. Också gårdsområdena ska vara trivsamma. Vi vill inte att gården är enbart en parkeringsplats.

www.visitvasa.fi natur.vasa.fi BYGGLOVETS FRAMTID I Vasa pågår ett pilotprojekt, där man testar att behandla bygglovsärendena elektroniskt. I framtiden kan man till exempel ansöka om bygglov via nätet.

LINKKIVINKKI: www.visitvaasa.fi LÄNKTIPS: www.visitvasa.fi

5

Alueelle vedetään sähköt, mikä auttaa tapahtumien järjestelyissä.

Sisäsatama - parkkipaikasta ihmisten paikaksi Tuuli kasvoilla, aurinko selässä ja korvissa meren kohinaa. Sisäsatamassa voi tuntea aidon merellisen Vaasan.

Juuri valmistuneessa yleissuunnitelmassa halutaan nostaa Kuntsin ympäristö arvoiseensa kukoistukseen.

Teksti: Tiina Salonen Kuva: Hanna Vallinmäki

Sisäsataman yleissuunnitelmassa kulkemiselle, oleskelulle ja tapahtumille jäsennellään omat paikkansa. Kuntsin päädyn sorakenttä pinnoitetaan graniittilaatalla.

— Erilaisilla pinnoitteilla, tasoeroilla ja viheralueilla tehdään alueesta viihtyisämpi, viheraluesuunnittelija Hanna Vallinmäki kertoo.

Hietasaarenkadun puoleinen alue tasataan ja rakennetaan kahteen tasoon. Ylätasanteelle lähemmäs

6

tietä tehdään paikka markkinoille. Rannanpuoleisella alatasanteella voi järjestää tapahtuman tai tulla esiintymään.

— Alueelle vedetään sähköt, mikä auttaa tapahtumien järjestelyissä. Tasanteiden väliin tehdään viihtyisät istuskelutasanteet, jotka toimivat oleskelupaikkana sekä esitysten katsomona.

Betonilaiturista aloitetaan Koko alueen suunnittelu uuteen malliin sai alkusoittonsa siitä, kun kuntatekniikassa huomattiin nykyisen betonilaiturin olevan korjauskunnossa.

— Vanha hirsiarkkurakenne on päästänyt maapohjaa valumaan merelle päin, suunnitteluinsinööri Jyri Mursula kertoo.

Området förses med elektricitet, som gör det lättare att ordna evenemang.

Inre hamnen - från parkeringsplats till mötesplats Vinden i ansiktet, solen i ryggen och havets brus i öronen. I Inre hamnen får du uppleva det äkta havsnära Vasa. I översiktsplanen, som just blivit färdig, vill man ge Kuntsis omgivning det uppsving som den är värd.

Text: Tiina Salonen Bild: Hanna Vallinmäki

Alueen istuskelutasanteet toimivat oleskelupaikkana ja esitysten katsomona.

Sittavsatserna på området fungerar som vistelseplats och läktare för uppträdanden.

Työt aloitetaan tänä keväänä nimenomaan laiturialueesta. Rakenne tuetaan ja maiden valuminen estetään.

— Ruoppaamme samalla noin metrin verran lisää syvyyttä laiturin edustalle. Seuraaville vaiheille, kuten ponttonilaiturin rakentamiselle ja alueen laatoitus- ja kivitöille meillä ei ole vielä tarkkaa aikataulua. Se riippuu sitten määrärahoista, Mursula sanoo.

Yhteinen rakas rantamme Vaasalaiset tietävät, että sisäsatamassa on todella paljon potentiaalia.

— Toivottavasti ihmiset ottavat sen omakseen. Haluamme muuttaa alueen käyttöä niin, että rannasta tulee ihmisten kohtaamispaikka, ja autot jätetään jatkossa parkkipaikalle.

Tähän astihan se on ollut vähän toisin päin, Vallinmäki hymyilee. Uusi parkkialue tehdään Strampenin edustan hiekkakentälle.

Uudelta ponttonilaiturilta olisi kaikkien entistä helpompi nousta vesille.

– Septipumppu, vesipiste ja sähköt tuodaan uuteen laituriin. Siinä ne ovat helposti vesillä liikkuvien saatavilla, Mursula sanoo.

Esteettömyyteen on kiinnitetty huomiota.

— Esimerkiksi pinnoitteissa käytetään ohjaavia ja opastavia laattoja.

Niiden avulla näkövammaiset voivat liikkua rannassa turvallisesti, Vallinmäki kertoo.

I översiktsplanen för Inre hamnen har för fotgängare, vistelse och evenemang strukturerats egna platser.

Grusplanen på Kuntsis kortsida beläggs med granitplattor.

— Med olika ytbeläggningar, avsatser och grönområden gör man området trivsammare, berättar grönområdesplanerare Hanna Vallinmäki.

—Vi muddrar samtidigt så att det blir cirka en meter djupare framför kajen. För de följande skedena, såsom byggande av en pontonbrygga och för beläggnings- och stenarbetena på området har vi inte ännu någon exakt tidtabell. Det beror sedan på anslagen, säger Mursula.

Området på Sandögatans sida jämnas ut och byggs i två avsatser. På den övre avsatsen närmare vägen planeras en plats för marknader. På den nedre avsatsen på strandsidan kan man ordna evenemang eller komma för att uppträda.

— Området förses med elektricitet, som gör det lättare att ordna evenemang. Mellan avsatserna anläggs trivsamma sittavsatser, som också fungerar som läktare vid uppträdanden.

Vasaborna vet att det finns verkligt mycket potential i Inre hamnen.

— Hoppas människorna börjar trivas där. Vi vill ändra på användningen av området, så att stranden blir en mötesplats och bilarna lämnas kvar på parkeringsplatsen i fortsättningen. Hittills har det ju varit lite tvärtom, småler Vallinmäki.

Den nya parkeringsplatsen anläggs på sandplanen framför Strampen.

Arbetet börjar från betongkajen Planeringen av hela området på ett nytt sätt fick sin början då man inom kommuntekniken märkte att den nuvarande betongkajen måste repareras. - Den gamla timmerkistkonstruktionen har släppt igenom jord som sipprat ut på havssidan, berättar planeringsingenjör Jyri Mursula.

Arbetet med kajområdet inleds i vår. Man stöder konstruktionen och hindrar att jord försvinner.

Vår gemensamma kära strand

Från den nya pontonbryggan är det för alla ännu lättare att stiga ombord än tidigare.

— På den nya bryggan kommer det att finnas en septikpump, en vattenpost och elektricitet. Där finns de lätt till hands för båtfararna, säger Mursula.

— Uppmärksamhet har fästs på tillgängligheten. Exempelvis på ytbeläggningarna används plattor som handleder och guidar. Med hjälp av dem kan synskadade röra sig tryggt på stranden, berättar Vallinmäki.

LINKKIVINKKI: www.vaasa.fi/kaavoitus LÄNKTIPS: www.vasa.fi/planlaggningen

7

Nyt rakennettava osuus liittyy suurempaan kokonaisuuteen, Vaasan kehätien rakentamiseen.

Pukinkulmaan kiertoliittymä ja Pohjalankadun alku Pukinkulmassa on tarkoitus aloittaa kadunrakennustyöt. Palosaarentien ja Gerbyntien risteykseen rakennetaan kiertoliittymä. Samalla Pohjolankadun Vetokannaksen puoleinen pääty saa alkunsa.

Teksti: Tiina Salonen Kuva: Jaakko J. Salo

Rakennustyöt aloitetaan kiertoliittymästä. Pohjolankatua rakennetaan tässä vaiheessa 350 metrin osuus kiertoliittymästä Panimontien kohtaan saakka.

— Teemme Pohjolankadulle pyörätien, joka yhdistyy sitten tuohon Panimontien ja Pitsikadun välissä nyt kulkevaan pyörätiehen, suunnittelurakennusmestari Kari Paunonen esittelee kartalta.

8

Pohjolankatu kulkee yritysalueen halki. Pukinkulman yrityksiin ajellaan niin kuin ennenkin, mutta koko alueen ilme muuttuu ja jäsentyy.

— Kyllä tästä tulee selkeästi nykyistä paremman näköinen ja viihtyisämpi alue. Kenttämäisyys muuttuu kaduksi.

Vihreää viihtyvyyttä ja liikkumisen iloa Yritysalueen nykyisellään harmaa ulkonäkö kokee muodonmuutoksen, kun Pohjolankadun viheralueet tuovat alueelle viihtyisyyttä. Eri menopeleillä liikkuvat erotetaan toisistaan turvallisesti omille väylilleen.

— Ajokaistan molemmin puolin tehdään kevyen liikenteen väylät. Näiden väliin tulee vehreät viheralueet. Myös parkkipaikkoja tulee tien varteen, kuvaa Paunonen suunnitelmaa.

Det avsnitt som nu byggs ansluter sig till en större helhet, byggandet av en ringväg i Vasa.

Rondell i Bockska hörnet och Pohjolagatans början Det är meningen att gatubyggnadsarbeten ska inledas i Bockska hörnet. I korsningen av Brändövägen och Gerbyvägen anläggs en rondell. Samtidigt får den del av Pohjolagatan som vetter mot Dragnäsbäck en början.

Text: Tiina Salonen Bild: Jaakko J. Salo

Byg gnadsarbetena inleds med rondellen. Av Pohjolagatan byggs i det här skedet ett 350 meter långt avsnitt från rondellen fram till Bryggerivägen.

— Vi anlägger en cykelväg vid Pohjolagatan, som sedan förenas med den cykelväg som nu går mellan Bryggerivägen och Spetsgatan, visar planeringsbyggmästare Kari Paunonen på kartan.

Tulevaisuudessa tämä sama kulkuväylien jäsentely olisi tarkoitus toteuttaa myös Palosaarentien pätkälle.

— Nythän se huoltoaseman kohta on niin leveä, että oman ajolinjan valitseminen voi olla vaikeaa.

Pohjolankadun palanen osa kehätien kokonaisuutta Kun osuus valmistuu, Pukinkulmassa ajellaan nelihaaraisen kiertoliittymän kautta. Pohjolankatua pitkin kuljetaan alueen yrityksiin.

Pyöräilijät ja jalankulkijat voivat jatkaa pyöräteitä matkaansa pidemmällekin. Autoilijoille Pohjolankadun päähän tehdään kääntöpaikka.

Kääntöpaikka on kuitenkin vain väliaikainen, sillä suunnitelmissa siintää jo seuraava vaihe, kadun jatkaminen aina Kemiran porteille saakka.

Nyt rakennettava osuus liittyy suurempaan kokonaisuuteen, Vaasan kehätien rakentamiseen.

— Melaniemeltä Kivihaan kautta Pukinkulmaan johtavan tien idea on, että eri kaupunginosien välillä liikkuminen sujuisi nykyistä luontevammin. Samalla turha ajelu keskustan kautta vähenee, teknisen toimen johtaja Markku Järvelä sanoo.

Pohjolagatan går genom företagsområdet. Till företagen vid Bockska hörnet kör man som tidigare, men hela områdets framtoning förändras och struktureras.

— Det här området kommer nog att börja se klart bättre ut och bli trivsammare än tidigare. Det fältmässiga området blir en gata.

Grön trivsel och rörlighet Företagsområdets i nuläget grå utseende genomgår en omvandling, då grönområdena vid Pohjolagatan skapar trivsel på området. Personer som tar sig fram på olika sätt skiljs tryggt från varandra på egna leder.

På båda sidorna om körfältet görs leder för lätt trafik. Mellan dessa kommer grönskande zoner. Det kommer också att finnas parkeringsplatser invid vägen, berättar Paunonen om planen.

I framtiden är det meningen att samma strukturering för lederna ska genomföras också på en del av Brändövägen. Nu är ju stället vid servicestationen så brett att det kan vara svårt att välja en egen körlinje.

Pohjolagatan blir en del av en ringvägshelhet Då avsnittet blir färdigt, kör man i Bockska hörnet via en rondell med fyra förgreningar. Längs Pohjolagatan kommer man till företagen i området. Cyklister och fotgängare kan också fortsätta sin färd längre längs cykelvägarna. För bilisterna görs en vändplats i ändan av Pohjolagatan.

Vändplatsen är dock bara tillfällig, eftersom planens följande skede redan kan skönjas, nämligen förlängning av gatan ända fram till Kemiras portar.

Det avsnitt som nu byggs ansluter sig till en större helhet, byggandet av en ringväg i Vasa.

— Idén med vägen som går från Melmo via Stenhaga till Bockska hörnet är att det ska gå smidigare att röra sig mellan de olika stadsdelarna. Samtidigt minskar onödigt körande via centrum, säger tekniska direktören Markku Järvelä.

LINKKIVINKKI: www.vaasa.fi/katukohteet2015 LÄNKTIPS: www.vasa.fi/gatuobjekt2015

9

Väärinkäsitysten välttämiseksi ”Vaasan Böle” –nimitys päätettiin maaliskuussa korvata kolmella aluenimellä: Koskisuo / Forskärr, Länsiniitty / Västerängen ja Maraholmen.

För att undvika missförstånd beslöt man i mars att benämningen ”Vasa Böle” ersätts med tre områdesnamn: Forskärr/Koskisuo, Västerängen/Länsiniitty och Maraholmen.

Kaupunki miettii energiaperusteista tonttijakoa. Tulevaisuudessa tonttijako voi siis perustua perhepolitiikan lisäksi myös energiatehokkuuteen ja –innovaatioihin.

Uudet omakotitontit tulevat jakoon syksyllä – Länsiniitty mukaan uutena alueena Vaasassa on tällä hetkellä hyvä tonttitilanne. Kaupungin uudet kiinteähintaiset omakotitontit tulevat hakuun elo-syyskuussa. Kiinteähintaisia tontteja on myös jatkuvasti myynnissä ja vuokrattavissa. Lisäksi kaupunki myy tontteja kaksi kertaa vuodessa tarjouskilpailulla.

Teksti: Iina Sopanen Kuva: Jaakko J. Salo

Kevään tarjouskilpailussa uusia tontteja tuli jakoon kahdeksan, ja syksyn toisessa tarjouskilpailussa tulee kuusi. Marraskuussa tarjouskilpailuun tulevat tontit sijaitsevat Kotirannalla, Asevelikylässä, Metsäkalliossa sekä Länsiniityssä.

— Syksyn tarjouskilpailuun tulee kolme omakotitonttia uudelta Länsiniityn alueelta, joka sijaitsee Vaasan Bölen alueella, Vaasan kaupungin maankäyttöinsinööri Anders Ahlbäck kertoo.

10

Elokuussa tulee haettavaksi 30 uutta tonttia Elokuun viimeisellä viikolla normaalihaussa tulee jakoon noin 30 kiinteähintaista uutta tonttia. Näistä suurin osa sijaitsee uudella Länsiniityn asuinalueella.

— Itse kannustan lähtemään mukaan syksyllä.

Silloin pääsee alusta asti mukaan rakentamisen laadunohjaukseen, joka on kaupungin järjestämä il-

mainen palvelu rakentajille. Siinä rakentajat saavat rakennusvalvonnalta neuvoja ja tietoa esimerkiksi eri valintojen vaikutuksista ja energiaviisaista ratkaisuista. Rakentamisen laadunohjaukseen saavat toki osallistua kaikki rakentajat, Vaasan kaupungin tonttipäällikkö Pertti Onkalo kertoo.

Aikaisemmilta kierroksilta vapaaksi jääneet tontin ovat jatkuvassa haussa. Näitä tontteja on tällä het-

Unelmissa omakotitalo?

Näin voit hakea tonttia:

Staden funderar på en energibaserad tomtutdelning. I framtiden kan tomtutdelningen alltså förutom på familjepolitik, även basera sig på energieffektivitet och –innovationer.

1. Normaalihaku: Tiettynä ajankohtana haettavat uudet kiinteähintaiset tontit, jossa lapsiperheet ovat etusijalla. (syksyn haku elo-syyskuussa) 2. Jatkuva haku: Vapaat, jatkuvasti haettavissa olevat kiinteähintaiset tontit, jotka ovat jääneet yli normaalihauista.

3. Tarjouskilpailu: Tontit, jotka myydään eniten tarjoavalle. Tarjous tehdään tiettynä ajankohtana. (syksyn haku marraskuussa) Lisätietoja hakemisesta osoitteessa www.vaasa.fi/tontit

Drömmer du om ett egnahemshus?

Så här kan du ansöka om en tomt: 1. Normal ansökan: Nya tomter med fasta priser som kan sökas vid en viss tidpunkt och där barnfamiljer har företräde (höstens ansökning i augustiseptember) 2. Kontinuerlig ansökan: Tomter med fasta priser som fortfarande är lediga efter de normala ansökningarna och som som kan sökas kontinuerligt.

3. Anbudsförfarande: Tomter, som säljs till den som gett det högsta anbudet. Anbudet ges under en viss tidpunkt (höstens ansökningar är i november) Ytterligare uppgifter om ansökningarna på adressen www.vasa.fi/tomter

kellä noin sata. Tontit sijaitsevat Gerbyssä, Björsinkalliolla Sundomissa sekä Vähänkyrön alueella.

Monipuolista asumista Länsiniityssä Uudella Länsiniityn alueella on yhteensä noin 130 omakotitonttia. Alueelle rakennetaan lisäksi rivitaloja ja kerrostaloja. Koko Länsiniityn alueella on tilaa noin 2000 asukkaalle.

— Vaasan kaupunki pyrkii monipuoliseen ja kysyntää vastaavaan tonttitarjontaan. Omakotitonttien lisäksi kaupungilla on tarjolla tontteja kerrostalo- ja rivitalorakentamiseen, Onkalo sanoo.

Länsiniityn alue on noin kahden kilometrin päässä Kivihaasta, joten palvelut ovat lähellä.

Alueella on varattu tontit sekä päiväkodille että koululle.

— Tällä hetkellä alue on vielä pelkkää peltoa ja metsää, mutta ensi vuonna aloitetaan teiden rakentaminen. Taloja päästään sitten rakentamaan vuoden 2016 kesäkuussa, Ahlbäck kertoo.

Nya egnahemstomter kan sökas på hösten – Västerängen är med som ett nytt område I Vasa är tomtsituationen för tillfället god. Stadens nya egnahemstomter med fasta priser kan sökas i augusti-september. Det finns också hela tiden tomter med fasta priser till salu och att arrendera. Dessutom säljer staden tomter på basis av anbudsförfarande två gånger i året.

Text: Iina Sopanen Bild: Jaakko J. Salo

I vårens anbudsförfarande finns åtta nya tomter och i höstens andra anbudsförfarande kommer det att finnas sex tomter. Tomterna som kommer att ingå i anbudsförfarandet i november finns i Hemstrand, Vapenbrödrabyn, Skogsberget samt Västerängen.

— I höstens anbudsförfarande finns tre egnahemstomter i det nya Västerängenområdet, som finns i Böleområdet i Vasa, berättar Vasa stads markanvändningsingenjör Anders Ahlbäck.

I augusti kan 30 nya tomter sökas Under den sista veckan i augusti blir 30 nya tomter med fast pris lediga att sökas inom det normala ansökningsförfarandet. Av dessa finns största delen på det nya bostadsområdet Västerängen.

— Själv rekommenderar jag att delta på hösten. Då kommer man genast från början med i kvalitetsstyrningen för byggandet, som är en avgiftsfri service som staden ordnar åt dem som bygger. Där får byggarna råd och information av byggtillsynen bl.a. om inverkningarna av olika alternativ samt om energiförnuftiga lösningar.

I kvalitetsstyrningen för byggandet får alla byggare delta, berättar Vasa stads tomtchef Pertti Onkalo.

De tomter som fortfarande är lediga från tidigare ronder kan sökas kontinuerligt. För tillfället finns det cirka 100 sådana tomter. Tomterna finns i Gerby, Björsberget i Sundom och i Lillkyroområdet.

Mångsidigt boende i Västerängen På det nya Västerängenområdet finns sammanlagt cirka 130 egnahemstomter. På området byggs dessutom radhus och våningshus.

På hela Västerängenområdet ryms cirka 2000 invånare.

— Vasa stad strävar efter ett mångsidigt tomtutbud som motsvarar efter frågan.

Utöver egnahemstomter kan staden erbjuda tomter för vånings- och radhusbyggande, säger Onkalo.

Västernängen ligger cirka två kilometer från Stenhaga, så service finns nära. På området har tomter reserverats både för ett daghem och en skola.

— För närvarande finns det ännu bara åkrar och skog på området, men nästa år inleds byggandet av vägar. Hus kan man sedan börja bygga i juni 2016, berättar Ahlbäck.

LINKKIVINKKI: www.vaasa.fi/kiinteistötoimi LÄNKTIPS: www.vasa.fi/fastighetssektorn

11

Viheralueyksikön ja kolmannen sektorin aktiivisen yhteistyön tuloksena upea frisbeegolfrata

Radan rakentamisessa on mukana myös Vaasan vankilan avolaitospuolen miestyöryhmiä.

Lähes jokainen kaupungin yksikkö painii toistuvien resurssivähennysten ja säästövaatimusten kanssa.

Viheryksikkö ei ole jäänyt makaamaan, vaan on aktiivisesti pyrkinyt etsimään apuvoimia myös niin kutsutulta kolmannelta sektorilta. Yhteistyön tuloksena Ristinummelle rakentuu uusi frisbeegolfrata.

Teksti: Iina Sopanen Kuva: Pasi Koivu / Innova Europe

Viheralueyksikkö suunnitteli ja toteutti Ristinummen ja Vanhan Vaasan lähiliikunta-alueiden kohteita kaksi vuotta sitten. Nyt Ristinummen liikunta-alueiden jatkoksi saadaan uusi frisbeegolfrata. Valtakunnalliset kriteerit täyttävä 18-väyläinen rata valmistuu keväällä 2015. Vaasan kaupungin viheraluepäällikkö

12

Timo Jousmäki kehuu projektin taustalla toimineita talkoolaisia ja vapaaehtoisia.

— Frisbeegolfharrastajien määrä on Vaasassa räjähtänyt, ja tällä hetkellä alueella toimii jo kolme alan rekisteröityä yhdistystä. Harrastajat ja ammattilaiset ovat olleet alusta asti aktiivisesti mukana.

Näin radan suunnittelukustannukset ovat minimaa-

liset, ja väylien suunnittelu sekä kokonaisuuden toteutus ovat edullisempia.

Idea aktiivisilta harrastajilta Ristinummen radan väylien rakentaminen aloitettiin jo vuoden 2014 lopussa alueiden raivaustöillä, heittopaikkojen rakennustöillä sekä korien pystytyksillä.

I byggandet av banan deltar också ett arbetsteam från Vasa fängelses öppenanstalt.

En fin frisbeegolfbana som ett resultat av samarbetet mellan grönområdesenheten och tredje sektorn Nästan varje enhet inom staden brottas med fortsatta resursminskningar och sparkrav. Grönområdesenheten väntar inte bara på bättre tider, utan försöker aktivt få hjälp även av den s.k. tredje sektorn. Som ett resultat av samarbetet byggs en ny frisbeegolfbana i Korsnäståget.

Text: Iina Sopanen Bild: Pasi Koivu / Innova Europe

SM-tasollakin kisannut Sami Hakamäki pitää radan sijaintia ja maastoa ainutlaatuisena monipuolisuutensa vuoksi.

Sami Hakamäki, som också tävlat på FM-nivå, tycker att banans placering och terrängen är unik tack vare mångsidigheten.

Koko idea uuden radan rakentamiseen tuli vaasalaiselta Sami Hakamäeltä, joka on kiertänyt ratoja ympäri Suomen ja kisannut SM-tasolla.

— Vaasasta uupui täysmittainen 18-reikäinen rata. Paikallisten aktiivien kanssa keskustellessa päädyimme siihen, että esitämme Ristinummen rataa muokattavaksi ja laajennettavaksi. Uudesta radasta tulee niin varustelultaan kuin pelattavuudeltaan huippuluokkaa.

Erityisesti pidän radan sijaintia ja maastoa ainutlaatuisena monipuolisuutensa vuoksi.

Radasta huolehditaan yhteistyöllä ja talkoilla Timo Jousmäen arvion mukaan valtakunnallisesti laadukas ja toimiva rata olisi pelkästään kaupungin rahoittamana ollut noin neljä kertaa kalliimpi projekti. Valtion lähiliikuntapaikkojen osarahoituksella, talkootöillä, yhteistoiminnalla sekä kolmannen sektorin hyödyntämisellä kaupungin kokonaiskustannukset jäivät pieniksi.

Yhdistysten kanssa on sovittu rata-alueen kunnossapidosta sekä ohjeiden ja sääntöjen laatimisesta. Jousmäki uskoo myös, että valmistuvan alueen siisteys ja kunnossapito toteutuvat paremmin, kun alueen asukkaat, harrastajat sekä sidosryhmät ovat oikeasti osallistuneet projektiin.

— Kun on itse ollut mukana, kiinnostus ja sitoutuneisuus ovat korkealla.

Grönområdesenheten planerade och anlade närmotionsområdena i Korsnäståget och Gamla Vasa för två år sedan. Nu får man en ny frisbeegolfbana som ett tillskott till idrottsområdena i Korsnäståget. Banan med 18 hål uppfyller de riksomfattande kriterierna och blir färdig på våren 2015. Vasa stads grönområdeschef Timo Jousmäki berömmer talkojobbarna och frivilliga som varit med i bakgrunden till projektet.

— Antalet frisbeegolfutövare har ökat kraftigt i Vasa och för tillfället finns det redan tre registrerade föreningar som är verksamma inom området. Utövarna och proffsen har genast från början deltagit aktivt. På det här sättet är planeringskostnaderna minimala och planeringen av banorna förmånligare liksom genomförandet i sin helhet.

Idén kom från aktiva frisbeegolfutövare Byggandet av Korsnästågets bana inleddes redan i slutet av år 2014 med röjningsarbeten på området, byggande av utkastplatser och uppsättning av korgar. Hela idén med att bygga en ny bana kom från Vasabon Sami Hakamäki, som har besökt banor runt om i Finland och tävlat på FM-nivå.

— I Vasa saknades en fullstor 18-håls bana. Vid diskussioner med lokala aktiva utövare kom vi fram till att vi skulle föreslå att banan i Korsnäståget görs om och utvidgas. Den nya banan kommer att vara av toppklass både i fråga om utrustning och spelförutsättningar. Speciellt banans läge och terräng tycker jag att är unik då den är så mångsidig.

Banan sköts med samarbete och talko Enligt Timo Jousmäkis uppskattning skulle den nationellt högklassiga och fungerande banan ha varit ett fyra gånger dyrare projekt om den skulle ha finansierats endast av staden. Med statens delfinansiering för idrottsplatser, talkoarbete, samarbete samt utnyttjande av tredje sektorn blev stadens totalkostnader små.

Med föreningarna har överenskommits om ansvaret för banområdets underhåll samt om utarbetande av anvisningar och regler. Jousmäki tror också att områdets underhåll förverkligas bättre och att det hålls snyggare, då invånarna, utövarna och intressegrupperna i området har deltagit i projektet på riktigt.

— Då man själv är med är intresset stort och man förbinder sig på ett annat sätt.

LINKKIVINKKI: www.vaasa.fi/viherkohteet2015 LÄNKTIPS: www.vasa.fi/gronomradesobjekt2015

13

Vesistön tilan on parantunut merkittävästi Vaasan saaristossa. Mittavat investoinnit Påttin puhdistamoon ovat tuottaneet tulosta, ja mereen menevä vesi on puhtaampaa.

Vattendragens har förbättrats märkbart i Vasa skärgård. Stora investeringar i Påttska reningsverket har gett resultat och vattnet som leds i havet är renare.

Vaasan Vesi - vesihuoltoa 100 vuotta

Historiallinen hetki koitti 1.4.1915, jolloin vesijohtovettä pumpattiin ensimmäistä kertaa asukkaille kauppatorin palopostin kautta.

Vaasan Vesi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Vedellä on ollut suuri merkitys Vaasan historiassa, sillä rannikolla juomaveden saanti on aina ollut haasteellista. Vaasan Vedessä on toiminnan alusta saakka koettu vastuu ympäristöstä, luonnosta ja laadusta.

Teksti:Tarja Teppo, Vaasan Vesi Lähde: Petri Juuti & Tapio Katko 2006 Vaasan Vedet – Vasa och dess Vatten Kuvat: Jaakko J. Salo / arkistot

Vaasassa oli 1700-luvun alussa reilusti alle 1 000 asukasta, joten yleisiä kaivoja oli vain muutama. Vuosien mittaan kaupungin väkiluku kasvoi, ja vesipula oli huutava. Tuli tarve etsiä parempia vedenhankintalähteitä.

Suunnitelmiin kuuluivat vedenottamo pohjavesikaivoineen, painejohto kaupunkiin, koko kaupungin kattava vesijohtoverkosto, paloposteja sekä vesitorni. Urakka oli valtava. Varsinaiset rakennustyöt alkoivat heinäkuussa 1913.

Vuosikymmeniä kestäneiden pohjavesilähteiden etsintöjen jälkeen parhaiten soveltuvaksi vedenhankintalähteeksi valittiin alue lähellä Pilvilampea, Vanhassa Vaasassa.

Vesijohtovettä kauppatorin palopostin kautta 1915

kautta Påttin matalikolle rakennettavalle puhdistamolle.

Monien viivästysten jälkeen painejohtoa vesilaitokselta keskustaan päästiin testaamaan vesijohtovedellä maaliskuussa 1915. Historiallinen hetki koitti 1.4.1915, jolloin vettä pumpattiin ensimmäistä kertaa kulutukseen kauppatorin palopostin kautta. Samana vuonna otettiin käyttöön myös Vaasan vesitorni.

Ensimmäiset jätevedenpuhdistamot valmistuivat vuonna 1953 Hietalahteen ja Korkeamäelle. Koko kaupungin ja Mustasaaren kunnan jätevesien käsittelyyn suunniteltu Påttin keskuspuhdistamo valmistui vuonna 1971.

Jätevedet Påttille 1971

Ympäristö ja juomaveden laatu mielessä

Viemäriverkkoa rakennettiin rinnan vesijohdon kanssa vuosina 1913–1915. Viemärit johdettiin suoraan lähimpään vesistöön, jolloin niitä ei tarvinnut pumpata. Jätevesien haitat alkoivat kuitenkin näkyä varsin pian.

Vuonna 1949 laadittujen suunnitelmien mukaan esikaupunkien jätevedet tulisi johtaa pumppaamoiden

14

Juomaveden puhdistus on Vaasan seudulla haasteellista, sillä Kyrönjoen raakavesi on laadultaan epätasaista.

Vedenpuhdistusprosessi on monimutkainen.

— Vuosien varrella prosessi on hioutunut tehokkaaksi. Se on taannut kuntalaisille hyvän ja tasaisen juomaveden laadun ympäri vuoden. Myös kemikaa-

Det historiska ögonblicket inträffade 1.4.1915 då man för första gången pumpade vattenledningsvatten till invånarna via salutorgets brandpost.

Vasa Vatten – vattentjänster i 100 år

I år fyller Vasa Vatten 100 år. Vattnet har haft stor betydelse i Vasas historia, eftersom tillgången till vatten alltid har varit en utmaning vid kusten. Vid Vasa Vatten har man alltsedan verksamheten startade känt ansvar för miljön, naturen och kvaliteten.

Text: Tarja Teppo, Vaasa Vatten Källa: Petri Juuti & Tapio Katko 2006 Vaasan Vedet – Vasa och dess Vatten Bilder: Jaakko J. Salo / arkiv

I Vasa fanns i början av 1700-talet klart under 1 000 invånare, så det fanns endast några allmänna brunnar. Under årens lopp växte invånarantalet och vattenbristen var stor. Det blev nödvändigt att söka bättre vattenförsörjningskällor.

Poraajat työssä vesijohtokaivannossa kesällä 1913.

Borrare i sitt arbete vid grävning av vattenledningar på sommaren 1913.

lien käyttö on vähentynyt huomattavasti, Vaasan Veden toimitusjohtaja Pertti Reinikainen kuvaa.

Viime vuosien aikana Påttin jätevedenpuhdistamolla on tehty erittäin mittavia laajennus- ja saneeraustöitä. Nämä toimenpiteet ovat pienentäneet merialueen kuormitusta merkittävästi.

Tulevaisuuden kuvana vesi ja energia Tulevaisuus tuo tullessaan haasteita.

— Verkosto vanhenee ja saneeraustarve lisääntyy. Tähän tulee kiinnittää huomiota, jotta voidaan taata kuluttajille keskeytymättömän vesihuolto jatkossakin, Reinikainen sanoo.

Juuri nyt on meneillään projekti, jonka tavoitteena on saada pohjavettä koko Vaasan seudulle. Kurikan alueelta on löydetty pohjavesiesiintymä, jossa ensimmäiset koeporaukset on tehty joulukuussa 2014. Nyt löydetyn esiintymän odotetaan riittävän vähintään Vaasan seudun tarpeisiin Kurikan ohella.

— Toiminnallisesti vesi ja energia tulevat varmasti lähentymään toisiaan. Jo nyt hyödynnetään jätevettä mm. kiinteistöjen lämmityksessä ja biokaasun valmistuksessa. Sundomin alueelle ollaan toteuttamassa älykästä sähköverkkoa. Vesihuollon verkostot voisivat olla osa tätä kokonaisuutta, Reinikainen visioi.

I planerna ingick en vattentäkt jämte grundvattenbrunnar, en tryckledning till staden, ett vattenförsörjningsnät som täcker hela staden, brandposter samt ett vattentorn. Arbetet var mycket omfattande. De egentliga byggnadsarbetena inleddes i juli 1913. Efter att man i flera tiotals år hade sökt grundvattenkällor, ansåg man att den lämpligaste vattenförsörjningskällan var området i närheten av Molnträsket, i Gamla Vasa.

Vattenledningsvatten via salutorgets brandpost 1915

Miljön och dricksvattenkvaliteten Reningen av dricksvattnet är en utmaning i Vasaregionen, eftersom råvattnet i Kyro älv är ojämnt till kvaliteten.

— Vattenreningsprocessen är invecklad.

Under årens lopp har processen effektiverats.

Den har garanterat kommuninvånarna en bra och jämn kvalitet på dricksvattnet året runt. Även användningen av kemikalier har minskat märkbart, beskriver Vasa Vattens verkställande direktör Pertti Reinikainen.

Under de senaste åren har ytterst omfattande utvidgnings- och saneringsarbeten gjorts vid Påttska reningsverket. Dessa åtgärder har minskat betydligt på belastningen i havsområdet.

Vatten och energi i framtiden

Efter många fördröjningar fick man testa tryckledningen med vattenledningsvatten från vattenverket till centrum i mars 1915. Det historiska ögonblicket inföll 1.4.1915, då vatten för första gången pumpades för förbrukning via salutorgets brandpost. Samma år togs även Vasa vattentorn i bruk.

Avloppsvattnet till Påttska 1971 Avloppsnätverket byggdes jämsides med vattenledningen under åren 1913-1915. Avloppen leddes direkt till närmaste vattendrag och behövde därför inte pumpas. Men avloppsvattnets olägenheter började märkas ganska fort.

Enligt planerna som uppgjorts år 1949 skulle förstädernas avloppsvatten ledas via pumpstationer till ett reningsverk som skulle byggas på Påttska tillandningsområdet.

De första avloppsvattenreningsverken blev färdiga år 1953 i Sandviken och på Högbacken.

Påttska centralreningsverket, som planerats för att hantera avloppsvatten från hela staden och Korsholms kommun, färdigställdes år 1971.

Framtiden för med sig utmaningar.

— Nätet föråldras och saneringsbehovet ökar. På det här måste man fästa uppmärksamhet, så att man kan garantera konsumenterna kontinuerliga vattentjänster även i fortsättningen, säger Reinikainen.

Just nu pågår ett projekt, med vilket man försöker få grundvatten till hela Vasaregionen. I Kurikkaområdet har man hittat grundvattentillgångar och de första provborrningarna har gjorts i december 2014. Man förväntar sig att de vattentillgångar som nu hittats räcker åtminstone för Vasaregionens behov vid sidan av Kurikka.

— Verksamhetsmässigt kommer vatten och energi säkert att närma sig varandra.

Redan nu utnyttjas avloppsvattnet bl.a. i uppvärmningen av fastigheter och i tillverkningen av biogas. I Sundomområdet håller man på och genomför ett smart elnät. Vattentjänsternas nätverk kunde vara en del av den här helheten, visionerar Reinikainen.

LINKKIVINKKI: www.vaasanvesi.fi/rakennuskohteet2015 LÄNKTIPS: www.vaasanvesi.fi/byggobjekten2015

15

Tiesitkö, että Suomen huvilakulttuurin juuret ovat Hietalahden villassa?

Huvilapuiston rakentaminen alkoi jo 1830-luvulla ja Villan 1840-luvulla.

Keskussairaalan ympäristöä valmistellaan tulevaisuuden koitoksiin Vaasan keskussairaalan alue on yli sadan vuoden ajan mukautunut kunkin aikakauden tarpeisiin. Sosiaalija terveyspalvelu-uudistuksen kurkkiessa nurkan takana on jälleen aika tarkastella tulevaisuutta.

Uusi asemakaavamuutos on työn alla kaavoitusarkkitehti Janina Lepistön tiimillä.

Teksti: Elina Havu Kuva: Jaakko J. Salo

Keskussairaalan alueen rakennusoikeus on jo käytetty, mutta tarvetta sekä uusille että mukautettaville tiloille on selkeästi. Jo nyt on tiedossa, että alueelle sijoittuu uusi yhteisterveysasema. Valmisteilla oleva sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus tuo aikanaan omat tarpeensa. Tulevaisuutta pyritään ennakoimaan monin tavoin.

— Keskusteluissa keskussairaalan ja kaupungin sosiaali- ja terveyspuolen väen kanssa olemme yrittäneet miettiä, miten sote-muutos tulee alueeseen vaikuttamaan. Kaikkea ei voi ennustaa, joten nyt tehtävien ratkaisujen tulee olla tarpeeksi joustavia, Lepistö kertoo.

16

Avainsanoina käytettävyys, turvallisuus ja viihtyvyys Joustavuuden lisäksi sairaalan alueen suunnittelussa on huomioitava monia toiminnallisuuteen liittyviä asioita. Tulevaisuudessa tarvetta voi olla esimerkiksi tilalle, jonka kautta otetaan etäyhteys toisessa kaupungissa olevaan lääkäriin. Tärkeitä asioita ovat myös käytettävyys, turvallisuus ja viihtyvyys.

— Olemme visioineet esimerkiksi sitä, miten kaupunkilainen pääsee helposti autolla terveysasemalle ja sieltä sujuvasti erikoislääkärin luo jatkotutkimuksiin. Lisäksi olemme miettineet mitä potilas

näkee, kun hän pääsee ulkoilemaan tai katsoo ikkunasta ulos, Lepistö esittelee.

Alueen kehittämissuunnitelma ja toiminnallinen valmistelu viimeistellään keväällä. Tämän jälkeen tehdään kaavaluonnos, johon kaupunkilaiset saavat ottaa kantaa. Lepistö kannustaa vaasalaisia kertomaan mielipiteitään.

— Meidän työtämme helpottaa se, kun tiedämme mitä alueelta halutaan. Jotta mahdollisimman moni on tyytyväinen, on tärkeää saada tietää eri kantoja. Kaupunkilaisethan aluetta lopulta käyttävät. Heidän tulee viihtyä ja olla turvassa.

Visste du att den finländska villakulturens rötter finns i Sandviksvillan? Man började bygga Villaparken på 1830-talet och själva Villan på 1840-talet.

Centralsjukhusets miljö förbereds för framtida utmaningar Vasa centralsjukhus område har i mer än 100 år anpassat sig till varje tidsepoks behov. Då social- och hälsovårdsreformen nu står för dörren är det igen dags att blicka framåt. Den nya detaljplaneändringen är under arbete hos planläggningsarkitekt Janina Lepistös team.

Text: Elina Havu Bild: Jaakko J. Salo

Byggrätten för centralsjukhusområdet har redan använts, men det finns ett tydligt behov både för nya och anpassbara utrymmen. Redan nu vet man att det kommer en ny gemensam hälsostation till området. Social- och hälsoservicereformen som är under beredning, kommer med tiden att medföra egna behov. Man försöker förutse framtiden på många olika sätt.

— Vid diskussioner med centralsjukhuset och stadens social- och hälsvårdssektor har vi försökt fundera hur vårdreformen kommer att inverka på området. Allt kan man inte förutse, varför de lösningar som nu görs ska vara tillräckligt flexibla, berättar Lepistö.

Nyckelord är användbarhet, säkerhet och trivsel Puisto ja ranta pyhitetään vaasalaisten käyttöön Keskussairaalan asemakaava-alue pitää nimestään huolimatta sisällään laajan alueen. Sairaalalta katsottuna se kattaa rannan puolella Hietalahden Villan ja Bragen ulkomuseon ympäristön sekä moottoritien puolella esimerkiksi uimahallin ja pesäpallokentän.

Asemakaavamuutoksen yhteydessä alueelle on tehty liikenne-, luonto- ja kulttuuriympäristöselvityksiä. Keskussairaala-alueen kulttuuriympäristöselvityksestä käy ilmi, että alue on kulttuurihistorialliselta arvoltaan rikas. Osa rakennuksista, kuten entinen ruotsinkielinen sairaanhoito-oppilaitos, on merkitty suojelumerkinnällä. Hietalahden Villalla puistoineen taas on jopa valtakunnallisesti merkittävä historiallinen todistusarvo.

Suuri alue tuo kaavoittajille omat haasteensa, mutta arvokkaisiin kohteisiin ei kajota.

— Tämä on haastava alue. Eniten muutoksia tulee kuitenkin tapahtumaan keskussairaalan alueella. Rannan ulkoilureitti ja Hietalahden Villan alue tulevat jatkossakin olemaan kaupunkilaisten käytössä. Muutoksia voi toki tulla, mutta käytännössä se merkitsee korkeintaan pieniä rakennuksia tai muuta yleistä kehittämistä, Lepistö vakuuttaa.

Lopullinen kaavaehdotus valmistuu ensi vuonna. Sen hyväksymisen sinetöi valtuusto.

Utöver flexibiliteten måste man i planeringen av sjukhusområdet beakta många saker som ansluter sig till funktionaliteten. I framtiden kan det finnas till exempel behov av ett utrymme, där man kan ta fjärrkontakt med en läkare i en annan stad. Viktiga saker är också användbarhet, säkerhet och trivsel.

— Vi har planerat bl.a. hur stadsborna lättare kan ta sig med bil till hälsostationen och därifrån smidigt till specialläkare för fortsatta undersökningar. Vidare har vi funderat vad patienterna ser då de går ut eller tittar ut genom fönstret, beskriver Lepistö.

Utvecklingsplanen för området och den funktionella planeringen slutförs på våren. Efter det görs ett planutkast, som stadsborna får ta ställning till. Lepistö uppmanar Vasaborna att framföra sina åsikter.

— Det underlättar vårt arbete då vi vet vad man förväntar sig av området.

För att så många som möjligt ska vara

nöjda är det viktigt att få veta olika synpunkter. Det är ju sist och slutligen stadsborna som använder området.

De ska trivas och känna sig trygga.

Parken och stranden vigs åt vasaborna Centralsjukhusets detaljplaneområde omfattar trots namnet ett stort område. Från sjukhuset sett täcker området på strandsidan Sandviksvillans och Brage friluftsmuseums område samt på motorvägens sida bl.a. simhallen och bobollsplanen.

I samband med detaljplaneändringen har det gjorts trafik-, natur- och kulturmiljöutredningar på området.Av centralsjukhusområdets kulturmiljöutredning framgår att det är ett kulturhistoriskt värdefullt område. En del av byggnaderna, såsom före detta svenskspråkiga sjukvårdsläroanstalten har utmärkts med skyddsbeteckning. Sandviksvillan med sin park har t.o.m. riksomfattande sett ett viktigt historiskt bevisvärde. Det stora området medför egna utmaningar för planläggarna, men de värdefulla objekten rör man inte.

— Det här är ett utmanande område. Mest förändringar kommer ändå att ske på centralsjukhusets område.

Friluftsleden på stranden och Sandviksvillans område kommer även i fortsättningen att vara i stadsbornas användning. Ändringar kan emellertid ske, men i praktiken innebär det högst några små byggnader eller annat allmänt utvecklande, intygar Lepistö.

Det slutliga planförslaget blir färdigt nästa år. Fullmäktige bekräftar det godkända förslaget.

17

Talotoimen tähtäimessä terveelliset ja nykyaikaiset tilat Vaasan Talotoimen rakennuskohteissa satsataan tänä vuonna kouluihin. Myös viime vuonna käyntiin lähtenyt Vähänkyrön terveysaseman rakentaminen jatkuu täyttä häkää.

Teksti:Elina Havu Kuvat: Sigge Arkkitehdit Oy / Jaakko J. Salo

Syyslukukausi 2016 alkaa monilla uusissa tiloissa Tervajoen koulun ja päiväkodin rakentaminen alkoi maaliskuussa. Kokonaisuus on valmis vuoden loppuun mennessä. Mussor Skolan sekä Nummen koulun laajennuksen rakentajilla on tähtäimessään valmiit koulut kesällä 2016.

Korjauksen kohteena on myös ammattiopiston ja aikuiskoulutuskeskuksen tiloja. Sampo-kampuksella suuria muutoksia ovat talotekniikkajärjestelmän,

18

vesikattojen ja ikkunoiden uusiminen. Opiskelijat saavat nykyaikaiset luokka-, pukuhuone- ja suihkutilat syyslukukaudeksi 2016.

— Koulujen ja päiväkotien kohdalla tavoitteena on rakentaa nykyaikaiset ja terveelliset tilat käyttäjien toiveita kuunnellen, kertoo rakennuttajapäällikkö Raimo Virtanen.

Vähänkyrön uusi terveyskeskus käyttöön syksyllä Vähänkyrön uuden terveyskeskuksen rakentaminen on täydessä vauhdissa. Runko ja vesikatto ovat valmiit, ulkoseinät on lämpöeristetty ja väliseinät nousevat paikoilleen.

Projektipäällikkö Anne-Maija Aalto on tyytyväinen, sillä rakentaminen ja yhteistyö urakoisijan kanssa sujuvat hyvin. Yksi erikoisuuskin projektista löytyy.

Hussektorn siktar på sunda och moderna lokaler I år satsar man inom Vasa Hussektors byggnadsobjekt på skolor. Också byggandet av Lillkyro hälsostation, som inleddes senaste år, fortsätter med full fart.

Text: Elina Havu Bilder: Sigge Arkkitehdit Oy / Jaakko J. Salo

Höstterminen 2016 börjar för många i nya lokaler Byggandet av skolan och daghemmet i Tervajoki inleddes i mars. Helheten är färdig vid utgången av året. Byggarna av utbyggnaden av Mussor skola och Nummen koulu har siktet inställt på att skolorna ska vara färdiga sommaren 2016.

—Tämä on Talotoimen ensimmäinen rakennuskohde, jossa koko rakennus on sääsuojattu. Työt tehdään kokonaan hupun alla.

Terveyskeskus on isoimpia Vaasan ja Vähänkyrön kuntaliitoksessa sovittuja projekteja. Se valmistuu syyskuun lopussa. Lokakuussa alkaa lääkärin vastaanoton, neuvolan ja hammashoitolan sisustus.

Henkilökunta on osallistunut suunnitteluun ja ollut läsnä työmaakokouksissa, joten rakennus on käyttäjilleen tuttu.

Hietalahden stadionin rakentaminen käynnistyy elokuussa Hietalahden jalkapallostadionin rakentaminen alkaa elokuussa. Uusi katsomo koostuu pää- ja päätykatsomoista. Urheilu- ja kulttuuritapahtumia voi jatkossa seurata 6100 katsojaa.

Föremål för renovering är också yrkesinstitutets och vuxenutbildningscentrets lokaler. På Sampo-campus är stora förändringar förnyandet av hustekniksystemet, vattentaken och fönstren. Studerandena får moderna klass-, omklädnings- och duschutrymmen till höstterminen 2016.

— Då det gäller skolorna och daghemmen är målet att bygga moderna och sunda lokaler genom att lyssna på användarnas önskemål, berättar projekteringschef Raimo Virtanen.

Den nya hälsocentralen i Lillkyro i användning på hösten

Stadionin ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat esimerkiksi puku- ja pesutilat ja toimistot. Toinen kerros on aulakerros, josta on kulku katsomoihin.

Kolmannessa kerroksessa ovat ravintola ja aitiot.

Byggandet av den nya hälsocentralen i Lillkyro är i full gång. Stommen och vattentaket är färdiga, ytterväggarna är värmeisolerade och mellanväggarna sätts på plats.

Kentän pelialusta on lämmitetty jalkapallonurmi.

Vaasalaisten käyttöön stadion tulee kesällä 2016.

Projektchef Anne-Maija Aalto är nöjd, eftersom byggandet och samarbetet

med entreprenören fungerat bra. Det finns också en specialitet i projektet.

— Det här är Hussektorns första byggnadsobjekt, där hela byggnaden är väderskyddad. Arbetet görs helt och hållet under ett skydd.

Hälsocentralen är ett av de största projekten som överenskommits vid kommunsammanslagningen mellan Vasa och Lillkyro. Den blir färdig i slutet av september. I oktober börjar inredningen av läkarmottagningen, rådgivningen och tandkliniken. Personalen har deltagit i planeringen och varit närvarande vid byggplatsmöten, varvid byggnaden är bekant för användarna.

Byggandet av Sandvikens stadion inleds i augusti Byggandet av Sandvikens fotbollsstadion inleds i augusti. Den nya läktaren består av en huvud- och en gavelläktare. I framtiden kan 6100 åskådare följa med idrotts- och kulturevenemang.

I första våningen av stadion finns till exempel omklädnings- och tvättutrymmen och kontor. Andra våningen är entrévåning, som har en passage till läktarna. I tredje våningen finns restaurang och loger.

Planens spelunderlag är uppvärmt fotbollsgräs. Stadion blir tillgängligt för Vasaborna sommaren 2016.

LINKKIVINKKI: www.vaasa.fi/talotoimenkohteet2015 LÄNKTIPS: www.vasa.fi/hussektornsobjekt2015

19

Kuralammikosta mukavaksi oleskelupaikaksi Uuden hautausmaan edustalla, Vöyrinkadun varressa sijaitseva puistoalue muuttuu keväisin ja syksyisin kuralammikoksi. Alue on osa Tiklaspuistoa. Vaasan kaupungin viheralueyksikkö ottaa puiston käsittelyyn tulevana kesänä.

En trivsam och attraktiv park är också till nytta för församlingens verksamhet.

Samtidigt som man går till begravningsplatsen Viihtyisä ja houkutteleva kan man få en rofylld stund i parken. puisto palvelee myös seurakunnan käyttöä.

Hautausmaalla käydessä voisi samalla rauhoittua puistossa.

Teksti: Iina Sopanen Kuva: Katja Lösönen

Suunnitelmat ovat hyvällä mallilla, ja käytännön puuhiin päästään toivottavasti jo loppukeväästä.

— Suurin syy alueen kunnostamiseen on sen kosteus ja märkyys.

Vesi ei mene Tiklaslampeen, vaan jää käytäville ja nurmikolle makaamaan.

Salaojatkaan eivät riitä alueen kuivattamiseen, kertoo kaupungin viheraluehortonomi Leila Roininen.

Yhteistyötä seurakunnan kanssa Hautausmaiden lähialueet ovat tärkeitä myös seurakunnalle. Suunnitelmia alueen kunnostamiselle onkin tehty alusta asti tiiviisti seurakunnan kanssa. Alue on iso, joten apu on tervetullutta.

— Teemme tänä kesänä niin paljon kuin pystymme. Toisaalta, eiväthän puistot ole ikinä valmiita, Roininen hymyilee.

Houkutteleva paikka rauhoittumiselle Tiklaspuistosta halutaan tehdä houkutteleva paikka, johon on mukava lähteä rauhoittumaan tai vaikka piknikille. Lähtökohtana on kuitenkin suurimman ongelman, kosteuden poistaminen.

— Meillä on ajatus vesiaiheesta, joka kuivattaa ja samalla koristaa aluetta. Tämä rakennetaan sellaiseksi, että siinä on myös kuivempaan aikaan vettä.

Alueen yleisilme pidetään selkeänä, ja alueelle istutetaan esimerkiksi isompia puita laajojen pensasalueiden sijaan. Alue halutaan pitää vihreänä ympäri vuoden, joten kasvillisuus valitaan sen mukaan. Puisto saa myös esimerkiksi uusia penkkejä ja roskiksia.

Från lerpöl till trivsamt område att vistas på Parkområdet framför nya begravningsplatsen invid Vörågatan förvandlas vår och höst till en lerpöl. Området är en del av Tiklasparken. Vasa stads grönområdesenhet tar itu med parken inkommande sommar.

Text: Iina Sopanen Bild: Katja Lösönen

Planerna börjar vara klara och förhoppningsvis blir det möjligt att börja med de praktiska arbetena redan under senvåren.

— Vattnet rinner inte ner i Tiklasdammen utan blir kvar på gångarna och gräsmattan. Inte heller täckdikena räcker till för att hålla området torrt, berättar stadens grönområdeshortonom Leila Roininen.

Samarbete med församlingen Områdena intill begravningsplatserna är viktiga också för församlingen. Planerna för iståndsättning av området har därför från första början utarbetats i nära samarbete med församlingen. Området är stort så hjälpen är välkommen.

— Så mycket som möjligt kommer att göras i sommar. Samtidigt får man komma ihåg att parker ju aldrig blir klara, säger Leila Roininen med ett leende.

20

En lockande plats för den som vill ha lugn och ro Det är meningen att Tiklasparken ska bli en attraktiv plats för dem som vill ha lite lugn och ro eller exempelvis en picknick. Utgångspunkten är att det största problemet, dvs. fukten, ska elimineras.

— Vår tanke är att skapa ett vattenmotiv som dels ska torka upp och dels pryda området. Vattenmotivet anläggs så att det innehåller vatten också under torrare tider och att det inte är beroende enbart av dagvatten.

Området ska ge ett klart och öppet intryck och exempelvis i stället för omfattande områden med buskar kommer större träd att planteras. Området ska vara grönt året runt och växtligheten väljs enligt det. Parken får också exempelvis nya bänkar och skräpkorgar.

Kuva / Bild: Arosuo Arkkitehdit Oy

Wasa Station

Kaavoituskatsaus 2015 Kaavoituskatsaus on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen selvitys vireillä olevista tai lähiaikoina vireille tulevista merkittävistä kaava-asioista. Seuraavilta sivuilta löydätte yksityiskohtaiset kuvaukset kohteista. Kaavoituksen tehtävänä on valmistella nämä suunnitelmat sekä vastata osallisuuden ja vuorovaikutuksen järjestämisestä.

Vaasan kaupunki / Kaavoitus Kirkkopuistikko 26 A, PL 2, 65101 Vaasa kaavoitus@vaasa.fi tai etunimi.sukunimi@vaasa.fi Puhelin: 040 357 3821 www.vaasa.fi/kaavoitus

Planläggningsöversikt 2015 Planläggningsöversikten är en i markanvändningsoch bygglagen avsedd utredning om betydande planeringsärenden som är aktuella eller inom den närmaste tiden kommer att bli aktuella. På de följande sidorna ges detaljerade beskrivningar av objekten.

Planläggningens uppgift är att bereda planerna och ansvara för att det ges möjligheter till deltagande och växelverkan.

Vasa stad / Planläggningen Kyrkoesplanaden 26 A, PB 2, 65101 Vasa planlaggningen@vasa.fi eller fornamn.slaktnamn@vasa.fi Telefon: 040 357 3821 www.vasa.fi/planlaggningen

21

Kuva / Bild: Jaakko J. Salo

Maakuntakaavoitus

Landskapsplanläggning

Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä.

Siinä esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön perusratkaisut keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Maakuntakaava kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen alueiden käytön suunnittelujärjestelmään ja ohjaa kuntien kaavoitusta. Pohjanmaan maakuntakaava 2030 vahvistettiin ympäristöministeriössä 21.12.2010. Maakuntakaava päivitetään vaihemaakuntakaavoilla.

En landskapsplan är en översiktlig plan över områdesanvändningen i landskapet.

I den presenteras de grundläggande lösningarna för landskapets samhällsstruktur och områdesanvändningen på medellång och lång sikt. Landskapsplanen hör till planeringssystemet för områdesanvändningen enligt markanvändnings- och bygglagen och styr kommunernas planläggning. Österbottens landskapsplan 2030 fastställdes av miljöministeriet 21.12.2010. Landskapsplanen uppdateras med etapplandskapsplaner.

Maakuntakaavoituksessa ovat ajankohtaisia seuraavat suunnitelmat:

Inom landskapsplanläggningen är följande planer aktuella:

→→ Vaihemaakuntakaava 1: Kaava käsittelee kaupallisten palvelujen sijoittamista Pohjanmaalla. Kaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 4.10.2013. Ympäristöministeriön päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

→→ Etapplandskapsplan 1: Planen behandlar lokaliseringen av kommersiell service i Österbotten. Planen fastställdes av miljöministeriet 4.10.2013.

Besvär över miljöministeriets beslut har lämnats in till Högsta förvaltningsdomstolen.

→→ Vaihemaakuntakaava 2: Kaava käsittelee uusiutuvien energiamuotojen sijoittamista Pohjanmaalla. Kaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 12.5.2014 ja lähetettiin ympäristöministeriöön vahvistettavaksi 16.5.2014.

→→ Etapplandskapsplan 2: Planen behandlar placeringen av förnybara energiformer i Österbotten. Planen godkändes av landskapsfullmäktige 12.5.2014 och sändes till miljöministeriet för fastställelse 16.5.2014.

→→ Pohjanmaan ilmastostrategia: Strategian laatiminen käynnistettiin keväällä 2013. Tavoitteena on, että ilmastostrategia valmistuu vuoden 2015 aikana.

→→ Österbottens klimatstrategi: Utarbetandet av strategin startade våren 2013. Målet är att klimatstrategin ska bli färdig under år 2015.

→→ Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 27.1.2014 Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisen aloittamisesta. Tavoitteena on saada kaava maakuntavaltuustoon hyväksyttäväksi vuonna 2018.

→→ Landskapsstyrelsen beslutade vid sitt sammanträde 27.1.2014 att arbetet med Österbottens landskapsplan 2040 ska påbörjas. Målet är att planen ska läggas fram för landskapsfullmäktige för godkännande år 2018.

Vuonna 2015 tehdään seuraavia selvityksiä: »» yhdyskuntarakenne (keskusverkko, taajamat laajenemissuuntineen, teollisuusalueet, työpaikat, palvelut)

År 2015 görs följande utredningar: »» samhällsstruktur (centrumnätverket, tätorter och deras utvidgning, industriområden, arbetsplatser, service)

»» se u d ulli se s ti a r vo k kaa t k ult t u u r im ai se m a t ja ra ke n n e t u t kulttuuriympäristöt sekä historialliset kohteet

»» regionalt värdefulla kulturlandskap och byggda kulturmiljöer samt historiska platser

»» maakunnalliset arvokkaat virkistysalueet

»» för landskapet värdefulla rekreationsområden

»» sähkönsiirto tuulivoimapuistoista

»» elöverföring från vindkraftsparker

»» alempiasteinen tieverkko alkutuotannon, virkistyksen ja matkailun näkökulmasta

»» lägre vägnätet i förhållande till primärnäringar, rekreation och turism

»» lentokenttien aluevaraukset ja melualueet

»» pälsdjurs- och växthusnäringen

»» turkiselinkeino ja lasinalaisviljely →→ Pohjanmaan liitto, www.obotnia.fi →→ kaavoitusjohtaja Ann Holm puh. 06 3206540, 044 3206540

22

»» flygplatsers områdesreserveringar och bullerområden →→ Österbottens förbund, www.obotnia.fi →→ planläggningsdirektör Ann Holm tfn 06 3206540, 044 3206540

Yleiskaavoitus

Generalplanläggning

Keskustan nykyinen osayleiskaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 1995.

Vaasan yleiskaavan ja 14.1.2013 hyväksytyn keskustastrategian pohjalta keskustan osayleiskaavan tarkistetaan. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä v. 2013. Vuonna 2015 tulee kaavaluonnos nähtäville. →→ Emma Pitkäjärvi, p. 040 354 2819

Den nuvarande delgeneralplanen för centrum fastställdes av miljöministeriet år 1995. Delgeneralplanen för centrum justeras utgående från Vasa generalplan och centrumstrategin, som godkändes 14.1.2013. Programmet för deltagande och bedömning i anslutning till planen har varit framlagt år 2013. År 2015 läggs planutkastet fram offentligt. →→ Emma Pitkäjärvi tfn 040 354 2819

1. Keskustan osayleiskaava

2. Vähänkyrön kirkonseudun osayleiskaava Voimassa oleva osayleiskaava on hyväksytty 1999. Kaavan tarkistus alkoi syksyllä 2014. Vuonna 2015 kaavaluonnos tulee nähtäville. →→ Harri Nieminen p. p. 040 846 5173

3. Merkkikallion tuulivoimapuiston osayleiskaava Merkkikallion tuulivoimapuiston osayleiskaavoitus käynnistyi vuonna 2014 yhteistyössä Mustasaaren kunnan kanssa. →→ Toni Lustila p. 040 758 6794, Harri Nieminen p. 040 846 517314

1. Delgeneralplan för centrum

2. Delgeneralplan för Lillkyro kyrkby Den gällande delgeneralplanen har godkänts 1999. Justeringen av planen startade hösten 2014. År 2015 läggs ett planutkast fram. →→ Harri Nieminen tfn 040 846 5173

3. Delgeneralplan för Märkenkall vindkraftspark Utarbetandet av en delgeneralplan för Märkenkall vindkraftspark startade år 2014 i samarbete med Korsholms kommun. →→ Toni Lustila tfn 040 758 6794, Harri Nieminen tfn 040 846 517314

4. Muut selvitykset ja suunnitelmat

4. Övriga utredningar och planer

Yleis- ja asemakaavoitusta palvelevia suunnitelmia ovat mm. lentomeluselvitys ja Satamatien yleissuunnitelma sekä ilmastostrategian laatimiseen osallistuminen.

Planer som betjänar general- och detaljplanläggningen är bl.a. flygbullerutredningen, översiktsplanen för hamnvägen samt deltagandet i uppgörandet av en klimatstrategi.

23

Kuva / Bild: Katja Lösönen

Viheraluesuunnittelu

1. Viheraluejärjestelmän osa-alueiden kehittämissuunnitelmat Vaasan kaupungin viheraluejärjestelmää vahvistetaan ja parannetaan laatimalla eri osa-alueille kehittämissuunnitelmia, joissa sovitetaan virkistyskäyttö alueiden luonto- ja elämysarvoihin. Tavoitteena on luoda tarkoituksenmukaisia viheralueita eri virkistyskäyttöihin samanaikaisesti kun alueiden luontotyyppejä kehitetään niiden vaatimalla hoidolla ja muokkauksella. →→ Malin Henriksson p. 040 170 5609

2. Vesialuejärjestelmä Vaasan vesialuejärjestelmä täydentää viheraluejärjestelmää. Työssä kartoitetaan Vaasan alueen vesistöjen nykytilannetta ja rakennetta sekä tutkitaan kehittämismahdollisuuksia. Kokonaisuuteen kuuluvat valuma-alueet, hulevedet ym., joissa huomioidaan maankohoaminen ja ilmastonmuutos. Työtä tullaan käyttämään pohja-aineistona kaavoituksessa. →→ Malin Henriksson p. 040 170 5609

3. Sisäsatama ja muut yleiset alueet Sisäsataman alueelle tehdään yleissuunnitelma, jonka tavoitteena on kunnostaa alue nykyistä turvallisemmaksi ja viihtyisämmäksi. Aluetta monipuolistetaan mm. lisäämällä oleskelun ja esteettömän kulkemisen mahdollisuuksia. Yleissuunnitelmia laaditaan muiltakin yleisiltä alueilta tarpeen mukaan. →→ Hanna Vallinmäki p. 040 706 2832

24

Grönområdesplanering

1. Utvecklingsplaner för grönområdesstrukturens delområden Vasa stads grönområdesstruktur stärks och förbättras genom att utvecklingsplaner görs upp för olika delområden för att anpassa rekreationsanvändningen till områdenas natur- och upplevelsevärden. Målet är att skapa ändamålsenliga grönområden för olika typer av rekreation samtidigt som områdets naturtyper utvecklas genom lämplig skötsel och omformning. →→ Malin Henriksson tfn 040 170 5609

2. Vattenområdesstruktur Vasas vattenområdesstruktur kompletterar grönområdesstrukturen. I arbetet kartläggs nuläget och strukturen hos vattendragen i Vasa och utvecklingsmöjligheterna undersöks. I helheten ingår avrinningsområden, dagvatten m.m., där landhöjningen och klimatförändringen beaktas. Arbetet kommer att användas som underlag vid planläggning. →→ Malin Henriksson tfn 040 170 5609

3. Inre hamnen och andra allmänna områden För Inre hamnens område utarbetas en översiktsplan med målet att området ska iståndsättas så att det blir tryggare och trivsammare än nu. Området görs mångsidigare bl.a. genom att möjligheterna att vistas där och röra sig hinderfritt utökas. Översiktsplaner utarbetas också för andra allmänna områden efter behov. →→ Hanna Vallinmäki tfn 040 706 2832

Onkilahdenranta Metviksstranden

4. Bölenmetsän virkistysaluesuunnitelma

4. Rekreationsplan för Böleskogen

Bölenmetsään, Kronan alueelle tehdään virkistysaluesuunnitelmaa, jossa alueen ulkoilu- ja urheilumahdollisuuksia kehitetään. Suunnitelma huomioi alueen tulevan ja viereisten alueiden vireillä olevan asemakaavoituksen. →→ Hanna Vallinmäki p. 040 706 2832

För Kronans område i Böleskogen uppgörs en rekreationsplan, som ska utveckla förutsättningarna för friluftsliv och idrott i området. I planen beaktas pågående och kommande detaljplanering av närliggande områden. →→ Hanna Vallinmäki tfn 040 706 2832

5. Asemakaavoitukseen liittyvä viheraluesuunnittelu

5. Grönområdesplanering i anslutning till detaljplaneringen

Asemakaavoitusta varten tarkistetaan maisemarakenteeseen pohjautuvat viheraluejärjestelmät ja laaditaan viheralueita koskevat esisuunnitelmat sekä hoitoluokitukset. Erityistä huomiota kiinnitetään hulevesiä puhdistavien vesiaiheiden kehittämiseen sekä rakennettavilta alueilta tulevien ylijäämämassojen sijoittamiseen siten, että ne vahvistavat maisemarakennetta. →→ Jan Nyman p. 040 846 8626, Malin Henriksson p. 040 170 5609, Hanna Vallinmäki p. 040 706 2832

Den på landskapsstrukturen baserade grönområdesstrukturen granskas i alla detaljplaner, preliminära planer och skötselklassificeringar för grönområdena görs upp. Särskild uppmärksamhet fästs på utvecklingen av vattenelement som renar dagvattnet och på placeringen av överskottsmassor från områden som bebyggs så att de stärker landskapsstrukturen. →→ Jan Nyman tfn 040 846 8626, Malin Henriksson tfn 040 170 5609, Hanna Vallinmäki tfn 040 706 2832

6. Luontotietokanta ja luontosivustot

6. Naturdatabas och naturwebbsidor

Yleis- ja asemakaava-alueille tehdään maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämät luontoa koskevat selvitykset, jotka kerätään luontotietokantaan. Tietokanta sisältää tietoja luontotyypeistä, kasvillisuudesta, linnustosta ja EU:n suojeludirektiivin mukaisista lajeista kuten liito-oravista ja lepakoista. Kartoitusta, luontotietokannan kehittämistä sekä kaupungin luontosivustojen päivitystä jatketaan. Luontosivusto löytyy osoitteesta: http://luonto.vaasa.fi/ →→ Jan Nyman p. 040 846 8626, Malin Henriksson p. 040 170 5609

Till grund för general- och detaljplaneringen görs de naturinventeringar som markanvändnings- och bygglagen förutsätter, och uppgifterna samlas i en naturdatabas. Naturdatabasen innehåller information om naturtyper, vegetation, fåglar och arter som ingår i EU:s skyddsdirektiv, såsom flygekorrar och fladdermöss. Kartläggningen och utvecklandet av naturdatabasen samt uppdateringen av stadens naturwebbsidor fortsätter. Naturwebbsidorna finns på adressen natur.vasa.fi →→ Jan Nyman tfn 040 846 8626, Malin Henriksson tfn 040 170 5609

25

27

3

Asemakaavakohteet Detaljplaner

1

Yleiskaavakohteet Generalplaneobjekt

4

Viheraluekohteet Grรถnomrรฅdesobjekt

4 30

10

13

17

20

19

11

3

26

1

22 2

7 18

9

1

23 24

6

25 12 15

16

28 14

5

31 21

4

3

26

Asemakaavoitus

Detaljplanläggning

* - merkityissä kohteissa edellytetään maankäyttösopimus/-sopimuksia

Markanvändningsavtal förutsätts i fråga om de objekt som anges med *.

1. Linja-autoasema

1. Busstationen

Alueelle suunnitellaan kauppa- / elämyskeskusta, joka pitää sisällään musiikkija kongressitilan. Asemakaava etenee seuraavaksi ehdotusvaiheeseen. →→ Päivi Korkealaakso p. 040 550 0757, Juha-Matti Linna p. 040 575 9377

På området planeras ett affärs-/upplevelsecentrum som omfattar en musik- och kongresslokal. Detaljplanens följande skede är förslagsskedet. →→ Päivi Korkealaakso tfn 040 550 0757, Juha-Matti Linna tfn 040 575 9377

2. Toriparkin laajennus *

2. Utvidgning av Torgparkeringen *

Asemakaavan muutos liittyy keskustan osayleiskaavatyöhön ja on osa keskustan kehittämisprosessia, jossa tutkitaan keskustan läpiajoliikenteen ja maanalaisen pysäköinnin lisäämisen vaikutuksia. Vaasan Toripysäköinti Oy on hakenut asemakaavan muutosta laajentaakseen pysäköintilaitosta Vaasanpuistikon alle välillä Pitkäkatu - Raastuvankatu. Hanke edellyttää erilaisia päätöksiä ja sopimuksia kaupungin ja toimijan kesken. →→ Marketta Kujala p. 040 8465191

Detaljplaneändringen har anknytning till arbetet med en delgeneralplan för centrum. Den är en del av processen för utveckling av centrum, i vilken konsekvenserna av genomfartstrafiken i centrum och en utökning av den underjordiska parkeringen undersöks. Vasa Torgparkering Ab har ansökt om en detaljplaneändring för att utvidga sin parkeringsanläggning under Vasaesplanaden på avsnittet Storalånggatan – Rådhusgatan. Projektet förutsätter olika beslut och avtal mellan staden och aktören. →→ Marketta Kujala tfn 040 8465191

3. Risön liike- ja yritysalue * Kaavoitustyön tarkoituksena on laatia asemakaava, joka ohjaa alueen liikerakentamista. Alueelle on tarkoitus sijoittaa noin 120 000 m2 erilaisia liiketiloja.

Tavoitteena on luoda asemakaavalliset edellytykset viihtyisän, toimivan ja elinkeinoelämältään vilkkaan alueen rakentumiselle. →→ Juha-Matti Linna p. 040 575 9377

4. Laajametsä II Laajametsän alueella laajennetaan toimitila-, teollisuus- ja varastorakentamisen korttelialueita kaupungin omistamilla mailla. Kaavoitus etenee seuraavaksi luonnosvaiheeseen. →→ Annukka Kuoppala p. 040 170 3349

5. Liisanlehto * Asemakaavan muutostyön tavoitteena on laatia asemakaava, joka ohjaa alueen liikerakentamista. Alueelle on tarkoitus sijoittaa noin 55 000 m2 erilaisia liiketiloja. Tavoitteena on luoda Vaasan laatukäytäväajatuksen mukaisesti asemakaavalliset edellytykset viihtyisän, toimivan ja elinkeinoelämältään vilkkaan alueen rakentumiselle. →→ Juha-Matti Linna p. 040 575 9377

6. Klemettilän pieni kolmio * Asemakaavan muutostyössä määritetään kaupungin omistaman kolmiokorttelin kehittämisen pääperiaatteet osana keskustan laajentumisaluetta. →→ Juha-Matti Linna p. 040 575 9377

7. Klemettilän iso kolmio * Asemakaavan muutostyössä tarkastellaan keskustan reuna-alueen kehittämistarpeita liike- ja asuntorakentamisen näkökulmasta. →→ Juha-Matti Linna p. 040 575 9377

8. Vähänkyrön keskustan kaava * Asemakaavan tavoitteena on Vähänkyrön keskustan palvelurakenteen kehittäminen ja täydennysrakentamisen vaihtoehtojen tutkiminen huomioiden kirkonkylän arvokas kulttuuriympäristö. →→ Annukka Kuoppala p. 040 170 3349

9. Pilvilammen yritysalue * Asemakaava koskee Uponor Infran (entinen KWH) tehdasaluetta, neljää hautausmaata sekä em. alueisiin liittyviä pelto-, metsä- ja tiealueita. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä keväällä 2011. →→ Aila Virtanen p. 040 761 6776

3. Affärs- och företagsområdet i Risö * Syftet med planläggningsarbetet är att utarbeta en detaljplan som styr affärsbyggandet på området. Det är meningen att cirka 120 000 m² affärslokaler av olika slag ska förläggas på området. Målet är att skapa detaljplanemässiga förutsättningar för uppbyggandet av ett trivsamt och fungerande område med ett livligt näringsliv. →→ Juha-Matti Linna tfn 040 575 9377

4. Långskogen II På Långskogsområdet utvidgas kvartersområdena för verksamhetslokals-, industri- och lagerbyggande på mark som staden äger. Som följande framskrider planläggningen till utkastskedet. →→ Annukka Kuoppala tfn 040 170 3349

5. Liselund * Målet med detaljplaneändringsarbetet är att utarbeta en detaljplan som styr affärsbyggandet på området. Det är meningen att cirka 55 000 m² affärslokaler av olika slag ska förläggas på området. Målet är att i enlighet med idén om en kvalitetskorridor i Vasa skapa detaljplanemässiga förutsättningar för uppbyggandet av ett trivsamt och fungerande område med ett livligt näringsliv. →→ Juha-Matti Linna tfn 040 575 9377

6. Lilla triangeln i Klemetsö * I arbetet med detaljplaneändringen fastställs huvudprinciperna för utvecklandet av det av staden ägda triangelkvarteret som en del av centrums utvidgningsområde. →→ Juha-Matti Linna tfn 040 575 9377

7. Stora triangeln i Klemetsö * I detaljplaneändringsarbetet granskas utvecklingsbehoven i fråga om centrums randområde med tanke på affärs- och bostadsbyggande. →→ Juha-Matti Linna tfn 040 575 9377

8. Plan för Lillkyro centrum * Målet med detaljplanen är att utveckla servicestrukturen i Lillkyro centrum och att undersöka alternativen för kompletterande byggande med beaktande av den värdefulla kulturmiljön i kyrkbyn. →→ Annukka Kuoppala tfn 040 170 3349

9. Molnträskets företagsområde * Detaljplanen gäller Uponor Infras (f.d. KWH) fabriksområde, fyra begravningsplatser samt åker-, skogs- och vägområden i anslutning till dessa områden. Programmet för deltagande och bedömning har varit framlagt våren 2011. →→ Aila Virtanen tfn 040 761 6776

27

8

Asemakaavakohteet Detaljplaner

3

Yleiskaavakohteet Generalplaneobjekt

3

Merikaarto 2

8

29

Kirkonkyl채

Tervajoki

28

10. Moreenikuja 2 *

10. Morängränden 2 *

Kaavamuutoksen pyrkimyksenä on hallita Kivihaan liikealueelle asemakaavoissa osoitettua vähittäiskaupan määrää, suhteessa maakuntakaavassa määriteltyyn mitoitukseen. →→ Eija Kangas p. 0400 961 090

Strävan med planändringen är att hantera mängden detaljhandel som är angiven i detaljplanerna för Stenhaga affärsområde i förhållande till den i landskapsplanen angivna dimensioneringen. →→ Eija Kangas tfn 0400 961 090

11. Minimani *

11. Minimani *

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Minimanin pysäköintialueena toimivien ja vielä rakentumattomien asuinkerrostalotonttien muuttaminen käyttötarkoitukseltaan vähittäiskaupan suuryksiköksi, sekä tonttien liittäminen nykyiseen Minimanin tonttiin. Kaavalla pyritään lisäksi parantamaan kaupan itäisen pysäköintialueen saavutettavuutta Myllykadulta lähestyttäessä.

Kaavoitus käynnistyy maankäyttösopimusneuvotteluiden päätyttyä. →→ Eija Kangas p. 0400 961 090

Syftet med detaljplaneändringen är att ändra användningsändamålet för de obebyggda bostadsvåningshustomter som fungerar som Minimanis parkeringsområde till en stor detaljhandelsenhet och att ansluta tomterna till Minimanis nuvarande tomt. Med planen eftersträvas därtill förbättrad tillgänglighet till affärens östra parkeringsområde från Kvarngatans riktning.

Planläggningen startar när förhandlingarna om markanvändningsavtal har avslutats. →→ Eija Kangas tfn 0400 961 090

12. Raviradan alue Kesällä 2014 ratkaistun suunnittelukilpailun pohjalta laadittava asemakaavanmuutos. Asemakaavan tarkoituksena on varata alue pääosin asuntokäyttöön ja kehittää ravirata-alueesta Hietalahden moderni arkkitehtonisesti ja ekologisesti korkeatasoinen kaupunginosakeskus. →→ Oliver Schulte-Tigges p. 040 846 7792

13. Palosaaren salmen alue * Valtakunnallisesti arvokas miljöö, jonka käyttötarkoitusta ollaan muuttumassa.

Asemakaava laaditaan vuonna 2011 ratkenneen ideakilpailun pohjalta. →→ Oliver Schulte-Tigges p. 040 846 7792

14. Höstvesi / pientaloalueen asemakaava * Vähänkyröntien varressa sijaitseva, pääosin kaupungin omistuksessa oleva alue kaavoitetaan pääasiassa pientalorakentamisen tarpeisiin. →→ Janina Lepistö p. 040 846 7202

15. Keskussairaalan alue sekä Hietalahden villanpuiston ja Bragen alue * Kaavoitustyön tarkoituksena on päivittää sairaala-alueen asemakaava siten, että se huomioi sairaala-alueen tulevat kehittämistarpeet sekä alueen arvokkaan meren- sekä keskustanläheisen sijainnin.

Hietalahden villanpuiston ja Bragen alueen kaavoitustyön tarkoituksena on laatia asemakaava kaupungin arvokkaalle rantamiljöölle. Kaavoitustyöhön sisältyy historiallisesti arvokkaiden rakennusten käyttötarkoitusten ja kiinteistörajojen määrittely, rakennussuojelun sekä liikennejärjestelyiden tutkiminen pääosin lähivirkistysalueeksi osoitettavalla rantavyöhykkeellä. →→ Janina Lepistö p. 040 846 7202

16. Jäähalli Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tutkia jäähallin laajenemismahdollisuudet. →→ Toni Lustila p. 040 758 6794

17. Onkilahden puisto * Onkilahden puiston, vanhan hautausmaa-alueen ja korttelin 57 asemakaavojen tarkistus ja kehittäminen. Korttelissa 57 luodaan edellytyksiä lisärakentamiselle. →→ Emma Pitkäjärvi puh. 040 354 2819

12. Travbaneområdet Detaljplaneändring utgående från planeringstävlingen som avgjordes sommaren 2014. Syftet med detaljplanen är att reservera ett område huvudsakligen för bostadsanvändning och att utveckla travbaneområdet till ett modernt, arkitektoniskt och ekologiskt högklassigt stadsdelscentrum i Sandviken. →→ Oliver Schulte-Tigges tfn 040 846 7792

13. Brändö sunds område * En nationellt värdefull miljö, vars användningsändamål håller på att ändras. Detaljplanen görs utgående från en idétävling som avgjordes år 2011. →→ Oliver Schulte-Tigges tfn 040 846 7792

14. Höstves/detaljplan för småhusområde * Området, som ligger invid Lillkyrovägen och i huvudsak ägs av staden, planläggs huvudsakligen för behoven av småhusbyggande. →→ Janina Lepistö tfn 040 846 7202

15. Centralsjukhusets område samt Sandviksvillans park och Brageområdet * Syftet med planläggningsarbetet är att uppdatera detaljplanen för sjukhusområdet så att den beaktar kommande behov av utveckling av sjukhusområdet och områdets värdefulla läge invid havet och nära centrum.

Syftet med planläggningen av Sandviksvillans park och Brageområdet är att utarbeta en detaljplan för stadens värdefulla strandmiljö. I planläggningsarbetet ingår fastställandet av historiskt värdefulla byggnaders användningsändamål och fastighetsgränser, undersökning av byggnadsskydd och trafikregleringar huvudsakligen på strandzonen som anvisas som närrekreationsområde. →→ Janina Lepistö tfn 040 846 7202

16. Ishallen Syftet med detaljplaneändringen är att undersöka möjligheterna att utvidga ishallen. →→ Toni Lustila tfn 040 758 6794

17. Metviksparken * Detaljplanerna för Metviksparken, gamla begravningsplatsområdet och kvarter 57 justeras och utvecklas. I kvarter 57 skapas förutsättningar för utbyggnad. →→ Emma Pitkäjärvi tfn 040 354 2819

18. Klemettilän laitosalue

18. Klemetsö anläggningsområde

Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on alueen korttelirakenteen ja käyttötarkoituksen tarkistus niin, että se vastaisi Vaasan yleiskaavaa 2030 sekä opetus- ja sosiaalitoimen muuttuneita tarpeita. →→ Matti Laaksonen p. 040 846 8379

Syftet med detaljplaneändringen är en justering av områdets kvartersstruktur och användningsändamål så att dessa motsvarar Vasa generalplan 2030 samt utbildnings- och socialsektorns förändrade behov. →→ Matti Laaksonen tfn 040 846 8379

29

Kuva / Bild: Kaavoitus/Planläggningen

19. Palosaaren kampus

19. Brändö campus

Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tarkistaa ja päivittää Palosaaren kampusalueen asemakaavaa ja tutkia palvelurakentamisen vaihtoehtoja alueella. →→ Oliver Schulte-Tigges p. 040 846 7792

Syftet med detaljplaneändringen är att granska och uppdatera detaljplanen för Brändö campusområde och att undersöka alternativen för servicebyggande på området. →→ Oliver Schulte-Tigges tfn 040 846 7792

20. Onkilahdenranta

20. Metviksstranden

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kehittää asuinaluetta Palosaaren puukaupunkiperinteen pohjalta. Alueen tonteista 27 on rakennuskiellossa asemakaavan muuttamista varten. Kaupunginvaltuusto palautti asemakaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi ja asemakaavan muutosehdotusta käsitellään uudelleen keväällä 2015. →→ Aila Virtanen p. 040 761 6776

Målet för detaljplaneändringen är att utveckla bostadsområdet utgående från trästadstraditionen i Brändö. Av tomterna på området är 27 stycken belagda med byggförbud på grund av ändring av detaljplanen. Stadsfullmäktige återremitterade detaljplaneförslaget för ny beredning och detaljplaneändringsförslaget behandlas på nytt våren 2015. →→ Aila Virtanen tfn 040 761 6776

21. Vanha Satama *

21. Gamla Hamnen *

Asemakaavassa tutkitaan alueen nykyistä käyttöä ja osoitetaan asumisen uudet laajennusalueet. Työssä tutkitaan myös alueen yritystoiminnan kehittämisedellytyksiä. Asemakaavassa huomioidaan erityisesti alueen historialliset arvot ja Natura 2000-alueen läheisyys. →→ Toni Lustila p. 040 758 6794, Janina Lepistö p. 040 846 7202

I detaljplanen undersöks områdets nuvarande användning och anvisas nya, utökade områden för boende. I arbetet undersöks också utvecklingsförutsättningarna för företagsverksamheten i området. I detaljplanen beaktas speciellt områdets historiska värden och närheten till Natura 2000-området. →→ Toni Lustila tfn 040 758 6794, Janina Lepistö tfn 040 846 7202

22. Flickskolan, Kirkkopuistikko 14 *

22. Flickskolan, Kyrkoesplanaden 14 *

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on päivittää voimassa olevan asemakaavan käyttötarkoitusta, rakennustapaa ja suojelua koskevia määräyksiä vuonna 2013 ratkenneen suunnittelukilpailun pohjalta. →→ Janina Lepistö p. 040 846 7202

Målet för detaljplaneändringen är att uppdatera den gällande detaljplanens bestämmelser om användningsändamål, byggsätt och skydd utifrån planeringstävlingen som avgjordes år 2013. →→ Janina Lepistö tfn 040 846 7202

30

Kuva / Bild: Arkkitehtitoimisto Aitoaho & Viljanen

Palosaaren salmi ja Mansikkasaari Brändö sund och Smulterö

Vaskiluoto Vasklot

23. Rantakorttelit *

23. Strandkvarteren *

Asemakaavan muutos, jolla ajantasaistetaan olemassa olevaa kaavaa vastaamaan rakennettua ympäristöä. Samalla arvokkaiksi luokitellut rakennukset suojellaan kaavalla. Kaavamuutos mahdollistaa myös maltillista täydennysrakentamista kortteleiden 1001 ja 2001 alueilla Rantakadun ja Koulukadun välissä, kun pysäköintijärjestelyt saadaan osoitettua. →→ Paula Kemppinen p. 040 132 6082

Detaljplaneändring, enligt vilken den gällande planen ska uppdateras så att den motsvarar den byggda miljön. Med planen skyddas samtidigt de byggnader som är klassificerade som värdefulla. Planändringen möjliggör också ett måttligt kompletterande byggande i kvarteren 1001 och 2001 mellan Strandgatan och Skolhusgatan, när parkeringsarrangemang har kunnat anvisas. →→ Paula Kemppinen tfn 040 132 6082

24. Lemmenpolku 3 *

24. Kärleksstigen 3 *

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa korkea rakentaminen.

Asemakaavan muutos on ehdotusvaiheessa. →→ Paula Kemppinen p. 040 132 6082

Målet för detaljplaneändringen är att göra högt byggande möjligt. Detaljplaneändringen är i förslagsskedet. →→ Paula Kemppinen tfn 040 132 6082

25. Kalaranta *

25. Fiskstranden *

Asemakaavan muutos, jonka tarkoituksena on päivittää Kalarannan asemakaavaa Kaupunginrannan yleissuunnitelman pohjalta. →→ Paula Kemppinen p. 040 132 6082

Detaljplaneändring, vars syfte är att uppdatera detaljplanen för Fiskstranden utifrån översiktsplanen för stadsstranden. →→ Paula Kemppinen tfn 040 132 6082

26. Siilot

26. Silorna

Asemakaavan muutoksella tutkitaan siilojen sekä säilyttämisen että purkamisen edellytykset. Kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma laitettiin nähtäväksi maaliskuun alussa. →→ Paula Kemppinen p. 040 132 6082

I detaljplaneändringen undersöks förutsättningarna för både bevarande och rivning av silorna. Programmet för deltagande och bedömning i anslutning till planändringen lades fram i början av mars. →→ Paula Kemppinen tfn 040 132 6082

27. Ranta-asemakaavat *

27. Stranddetaljplaner *

Svartholmeniin laaditaan ranta-asemakaava maanomistajien toimesta. →→ Gun-Mari Back p. 040 706 45 14

För Svartholmen uppgörs en stranddetaljplan på uppdrag av markägarna. →→ Gun-Mari Back tfn 040 706 45 14

31

Kuva / Bild: Mandaworks + Hosper Sweden

Raviradan alue Travbaneområdet

28. Yhdystien – Melaniementien risteys

28. Korsningen Förbindelsevägen - Melmovägen

Asemakaava muutetaan vastaamaan tiesuunnitelmaa, jolla Yhdystie nelikaistaistetaan. Samalla tutkitaan risteyksen läheisten korttelien rakennustapaa. →→ Matti Laaksonen, p. 040 846 8379

Detaljplanen ändras så att den motsvarar vägplanen, enligt vilken Förbindelsevägen görs fyrfilig. Samtidigt undersöks byggsättet i kvarteren nära korsningen. →→ Matti Laaksonen, tfn 040 846 8379

29. Hiiripellontie ja Haarajoentie Asemakaavan muutos, jonka tarkoituksena on mahdollistaa Vähänkyrön Hiiripellontien ja Haarajoentien varteen suunnitellun kevyen liikenteen reitin rakentaminen sekä tarkentaa hautausmaa-alueen järjestelyjä. →→ Reino Vuoto p. 040 8465178

30. Alskatintie Asemakaavassa tarkistetaan Alskatintien nelikaistaistamiseen tarvittavat liikennealueet. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa tiesuunnitelman toteutuminen maantien 724 parantamiseksi välillä Isolahti –Singsbyntie.

Suunnitelma sisältää Alskatintien nelikaistaistamisen Isolahden ja Gerbyntien välillä, Singsbyntien kanavoinnin ja melunsuojauksen rakentamisen koko välillä. →→ Reino Vuoto p. 040 8465178

31. Yhdystien ja moottoritien liikennejärjestelyt Asemakaavan muutostyössä varataan Yhdystien nelikaistaistamiseen ja liittämiseen moottoritielle tarvittavat liikennealueet. →→ Reino Vuoto p. 040 8465178, Juha-Matti Linna p. 040 575 9377

32

29. Hiiripeltovägen och Haarajokivägen Detaljplaneändring, som syftar till att göra det möjligt att bygga den planerade lättrafikleden invid Hiiripeltovägen och Haarajokivägen i Lillkyro samt att precisera arrangemangen vid begravningsplatsområdet. →→ Reino Vuoto tfn 040 8465178

30. Alskatvägen I detaljplanen granskas de trafikområden som behövs för att göra Alskatvägen fyrfilig. Målet för detaljplaneändringen är att göra det möjligt att förverkliga vägplanen för att förbättra landsväg 724 på avsnittet Storviken – Singsbyvägen.

Enligt planen ska Alskatvägen få fyra filer på avsnittet mellan Storviken och Gerbyvägen, Singsbyvägen kanaliseras och bullerskydd byggas på hela sträckan. →→ Reino Vuoto tfn 040 8465178

31. Trafikregleringar vid Förbindelsevägen och motorvägen I detaljplaneändringsarbetet reserveras de trafikområden som behövs för att göra Förbindelsevägen fyrfilig och ansluta den till motorvägen. →→ Reino Vuoto tfn 040 8465178, Juha-Matti Linna tfn 040 575 9377

Kehityshankkeet ja erillisprojektit

Utvecklingsprojekt och separata projekt

Arkkitehtuuripolitiikka on rakennetun ympäristön laadusta huolehtimista pitkäjänteisellä, strategisella otteella. Laadukkaan fyysisen ympäristön ja rakennusperinnön merkitys kaupungin kilpailu-, vetovoima- ja hyvinvointitekijänä on merkittävä. Tavoite sisältyy sekä Euroopan että Suomen tasolla kaupunkipolitiikkaohjelmiin. Arkkitehtuuri on yhdistävä ja innovoiva tekijä kaupungin kestävän kehityksen toteutumisessa. Tavoitteena on vuorovaikutteinen prosessi toimijoiden kanssa. →→ Marketta Kujala p. 040 8465191

Arkitekturpolitik är att ta hand om den byggda miljöns kvalitet med ett långsiktigt, strategiskt grepp. Betydelsen av en högklassig fysisk miljö och av byggnadsarvet som konkurrens-, attraktions- och välmåendefaktor för staden är avsevärd. Målet ingår i de stadspolitiska programmen på både europeisk och finsk nivå. Arkitekturen är en förenande och innovativ faktor vid förverkligandet av en hållbar utveckling i staden. Målet är en process i växelverkan med aktörerna. →→ Marketta Kujala tfn 040 8465191

1. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma

1. Arkitekturpolitiskt program

2. Maankäytön toteuttamisohjelman päivitys

2. Uppdatering av genomförandeprogrammet för markanvändningen

Kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön toteuttamisohjelman vuosille 2015 2020 tammikuussa 2015. Ohjelma päivitetään rinnan palveluverkkoselvitysten kanssa. Tavoitteena on paikkatietoaineistoja ja –menetelmiä hyödyntäen saada tietoa yhdyskuntarakenteen kehityksestä tavoiteasettelua ja päätöksentekoa varten. →→ Marketta Kujala p. 040 8465191 →→ Jonas Nylén / Kaupunkikehitys p.06 325 1177

Stadsfullmäktige godkände i januari 2015 genomförandeprogrammet för markanvändningen för åren 2015 – 2020. Programmet uppdateras jämsides med servicenätsutredningarna. Målet är att genom utnyttjande av lägesdatamaterial och –metoder få kunskap om samhällsstrukturens utveckling för måluppställningen och beslutsfattandet. →→ Marketta Kujala tfn 040 8465191 →→ Jonas Nylén / Stadsutvecklingen tfn 06 325 1177

3. Kaupan sijainti ja määrä Vaasan alueella

3. Handelns placering och omfattning på Vasas område

Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjaukseen liittyvä lakimuutos, sekä kauppaa koskevan Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n vahvistuminen aiheuttavat tarpeen arvioida asemakaavatasolla liiketonttien käyttötarkoitusta ja rakennusoikeuksia suhteessa uusiin määräyksiin. Asiassa laaditaan perusselvityksiä, joiden nojalta arvioidaan mille keskustan ulkopuolisten liikealueiden tonteille aiheutuu kaavamuutostarpeita. →→ Eija Kangas p. 0400 961 090

En lagändring, som berör styrningen av lokaliseringen av stora detaljhandelsenheter, och fastställandet av Österbottens etapplandskapsplan 1 gällande handeln medför ett behov av att på detaljplanenivå bedöma affärstomternas användningsändamål och byggrätter i förhållande till de nya bestämmelserna.

Grundläggande utredningar görs i ärendet och utgående från dem bedöms i fråga om vilka affärsområdestomter utanför centrum en planändring behövs. →→ Eija Kangas tfn 0400 961 090

4. Ristinummen keskusta *

4. Korsnästågets centrum *

Kaupunkikehityshanke. Vanhojen asuntoalueiden kehittäminen on osa kaupungin strategiaa. Ristinummi on mukana ARAn asuntoalueiden kehittämisohjelmassa 2013 - 2015 teemalla ”Saavutettavuuden tasa-arvoisuus”. Sen tavoitteena on eri toimenpitein tukea ja kehittää alueen sosiaalista ja fyysistä ympäristöä sekä saavutettavuutta ja esteettömyyttä. Kaupunkikehityksen tukemiseksi tutkitaan mm. uudisrakentamismahdollisuuksia Ristinummen ostos- ja palvelukeskuksen sekä Ristinummen koulun lähiympäristössä. →→ Janina Lepistö p. 040 846 7202

Stadsutvecklingsprojekt. Utvecklandet av gamla bostadsområden är en del av stadens strategi. Korsnäståget är med i Finansierings- och utvecklingscentralen för boende ARA:s program för utveckling av bostadsområden 2013 – 2015 med temat jämställd tillgänglighet. Målet för det är att med olika åtgärder stöda och utveckla områdets sociala och fysiska miljö samt nåbarheten och tillgängligheten. För att stöda stadsutvecklingen undersöks bl.a. möjligheterna till nybyggande i Korsnästågets köp- och servicecentrums samt Ristinummen koulus närmiljö. →→ Janina Lepistö tfn 040 846 7202

5. Sundomin keskusta * Kyläkeskustan kehittämiseen ja asemakaavoittamiseen tähtäävä hanke, jossa pyritään löytämään toiminnallinen ratkaisu mm. kaupallisten palveluiden sijoittumiselle, lähiympäristön turvallisuuden ja viihtyvyyden parantamiselle sekä julkisten palveluiden tilatarpeiden turvaamiselle. →→ Gun-Mari Back p. 040 706 45 14, Juha-Matti Linna p. 040 575 9377

5. Sundom centrum * Ett projekt som syftar till utveckling och detaljplanering av bycentrumet i syfte att finna en funktionell lösning bl.a. på lokaliseringen av kommersiell service, förbättringen av tryggheten och trivseln i närmiljön samt tillgodoseendet av den offentliga servicens utrymmesbehov. →→ Gun-Mari Back tfn 040 706 45 14, Juha-Matti Linna tfn 040 575 9377

33

Kuinka voit vaikuttaa kaavoitukseen?

Hur kan du påverka planeringen?

Vireilletulo - Anhängiggörande Suunnittelujaosto - Planeringssektionen

Aloitteen tekeminen Initiativ

Aloitus - Inledning Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Program för deltagande och bedömming

Mielipiteiden esittämismahdollisuus Möjlighet att framföra åsikter

Kaavaluonnos - Planutkast Valmisteluvaiheen kuuleminen Hörande i beredningsskedet

Osallistuminen, mielipiteiden esittäminen ja lausuntojen antaminen Deltagande, framläggande av åsikter och utlåtanden

Kaavaehdotus - Planförslag Julkinen nähtävilläolo 30 pv Officiellt framlagt 30 dgr

Muistutusten tekeminen ja lausuntojen antaminen Anmärkningar och utlåtanden

Hyväksymisvaihe - Godkännande • Suunnittelujaosto -Planeringssektionen • Kaupunginhallitus - Stadsstyrelsen • Kaupunginvaltuusto - Stadsfullmäktige

Valitusmahdollisuus päätöksestä Möjlighet att överklaga beslutet

Valmis kaava - Färdig plan Voimaantulokuulutus - Kungörelse om ikraftträdande

Kaavoituksen tasot ja käsitteet

Kaavat ovat kartoille piirrettyjä, tulevaisuuteen tähtääviä juridisia suunnitelmia, jotka perustuvat maankäyttöja rakennuslakiin (MRL). Laki ja siihen liittyvä asetus (MRA) ohjaavat maankäytön suunnittelua ja rakentamista Suomessa. Lain mukaan kaavoitus etenee tasoittain, ylempi taso ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua.

Maakuntakaava esittää maakunnan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Maakuntakaavan laatii ja hyväksyy maakunnan liitto ja sen vahvistaa ympäristöministeriö.

Yleiskaava ohjaa kuntatasolla yhdyskuntarakennetta ja yleispiirteistä maankäyttöä sekä sovittaa yhteen erilaisia toimintoja. Yleiskaavan laatii ja hyväksyy kunta.

Asemakaava luo edellytykset rakentamiselle. Se osoittaa alueet eri tarkoituksia varten ja ohjaa rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla.

Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (lyh. OAS) on suunnitelma kaavaprosessien läpiviemisestä. Siinä kerrotaan, miten osallistuminen ja kaavan vaikutusten arviointi on tarkoitus toteuttaa työn kuluessa. OAS:ssa kerrotaan myös lyhyesti hankkeen lähtökohdista, tavoitteista sekä mahdollista vaihtoehdoista sekä määritellään osalliset.

Osallinen tarkoittaa kaikkia niitä tahoja, joiden oloihin kaavoituksella vaikutetaan ja joiden kanssa kaavoittajan on oltava vuorovaikutuksessa jo suunnittelun alkuvaiheessa. Kaavoittajan tulee varmistaa, että osallisten joukko on kaavan vaikutuksiin nähden kattava.

Kaavoituskatsaus on vuosittain laadittava katsaus kaupungissa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat, niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen.

34

Planläggningsnivåer och -begrepp

Planerna är på kartor ritade, framtidsinriktade, juridiska planer baserade på markanvändnings- och bygglagen (MarkByggL). Lagen och förordningen i anslutning till den (MarkByggF) styr markanvändningsplaneringen och byggandet i Finland. Enligt lagen sker planläggningen nivåvis, den högre nivån styr den mera detaljerade planeringen.

I landskapsplanen anges principerna för områdesanvändningen och samhällsstrukturen i landskapet.

Landskapsplanen utarbetas och godkänns av förbundet på landskapsnivå och fastställs av miljöministeriet.

Generalplanen styr på kommunnivå samhällsstrukturen och markanvändningen i allmänna drag samt sammanjämkar olika funktioner. Generalplanen utarbetas och godkänns av kommunen.

Detaljplanen skapar förutsättningar för byggandet. Den anvisar områdena för olika ändamål och styr byggandet och den övriga markanvändningen på det sätt som de lokala förhållandena, stads- och landskapsbilden, god byggnadssed, främjandet av användningen av det befintliga byggnadsbeståndet och det övriga styrmålet för planen förutsätter. Detaljplanerna utarbetas och godkänns av kommunen.

Programmet för deltagande och bedömning är ett program för planprocessens genomförande. I det redogörs för hur deltagandet och bedömningen av planens konsekvenser ska genomföras under arbetets gång. I programmet redogörs kort även för projektets utgångspunkter, mål och möjliga alternativ samt fastslås intressenterna.

Med intressenter avses alla de vilkas förhållanden påverkas av planläggningen och med vilka planläggaren bör ha en växelverkande kontakt redan i planeringens inledande skede. Planläggaren bör försäkra sig om att gruppen intressenter är täckande med tanke på planens konsekvenser.

Planläggningsöversikten är en översikt som årligen ska göras upp över de planärenden som är aktuella eller som under den närmaste tiden blir aktuella i staden och förbundet på landskapsnivå och som inte är av liten betydelse. I översikten redogörs kort för planärendena, de olika behandlingsskedena samt sådana beslut som direkt påverkar planläggningens utgångspunkter, mål, innehåll och förverkligande.

Teksti ja kuvat: Iina Sopanen Text och bilder: Iina Sopanen

SINUN

PALVELUKSESSASI

DIN TJÄNST

KUKA OLET? Olen Perttu Linjama, projektityöntekijä Vaasan kaupungin paikkatietoyksiköstä.

VEM ÄR DU? Jag heter Perttu Linjama och är projektarbetare vid Vasas stads lägesdataenhet.

MILLAINEN ON TYYPILLINEN PÄIVÄSI? Tuotamme paikkatietoaineistoja ja -tuotteita suunnittelun ja rakentamisen tueksi sekä kaupunkilaisten tarpeisiin.

Koulutan myös muuta henkilöstöä aineistojen käyttöön. Työ on hyvin pitkälti toimistotyötä.

HUR SER EN TYPISK ARBETSDAG UT? Vi producerar lägesdatainformation och –produkter som stöd för planeringen och byggandet samt för stadsbornas behov. Jag utbildar också annan personal att använda materialet. Arbetet är till största delen kontorsarbete.

MIKÄ ON PARASTA TYÖSSÄSI? ENTÄ HAASTAVINTA? Parasta työssäni on uusien sovellusmahdollisuuksien etsiminen. 3D-mallien avulla voidaan esimerkiksi katsoa, miten uusi rakennus tai kaava sopisi tiettyyn paikkaan. Pidän myös kouluttamisesta. Haastavinta, mutta samalla erittäin mielenkiintoista, on prosessien automatisointi.

VAD ÄR DET BÄSTA MED DITT JOBB? OCH VAD ÄR DET MEST UTMANANDE? Det bästa i arbetet är att söka nya tillämpningsmöjligheter. Med hjälp av 3D-modeller man kan till exempel se hur en ny byggnad eller plan skulle passa in på ett visst ställe. Jag tycker också om att utbilda. Det svåraste, men samtidigt det som är oerhört intressant är automatiseringen av processer.

MITEN TULIT VAASAN KAUPUNGIN PALVELUKSEEN? Keväällä 2013 kuulin, että Vaasassa olisi tarvetta alan osaajalle. Valmistuin Helsingissä maanmittausinsinööriksi ja heti valmistumisen jälkeen aloitin työt kesäkuussa 2013.

HUR KOM DET SIG ATT DU BLEV ANSTÄLLD AV VASA STAD? Våren 2013 hörde jag att man i Vasa behövde sakkunniga inom den här branschen. Jag blev utexaminerad till lantmäteriingenjör i Helsingfors och genast efter min examen började jag jobba i juni 2013.

MISSÄ VAASA VOISI KEHITTYÄ? Uutta tekniikkaa voisi hyödyntää ennakkoluulottomammin kaupungin kehittämisessä. Parhaimmillaan se tehostaa työntekoa ja säästää kustannuksia.

HUR TYCKER DU ATT VASA KUNDE UTVECKLAS? Ny teknik kunde utnyttjas fördomsfriare i utvecklandet av staden. Som bäst effektiverar den arbetet och sparar på kostnaderna.

MITEN TYÖKAVERIT KUVAILISIVAT SINUA? Mukavaksi, persoonalliseksi ja reiluksi työkaveriksi

HUR SKULLE DINA KOLLEGER BESKRIVA DIG? Som trevlig, personlig och rejäl.

KUKA OLET? Olen Matti Laaksonen, kaavoitusinsinööri Vaasan kaupungin kaavoituksesta.

VEM ÄR DU? Jag är Matti Laaksonen, planläggningsingenjör vid Vasa stads planläggning.

MILLAINEN ON TYYPILLINEN PÄIVÄSI? Työtehtävät vaihtelevat luovasta suunnittelutyöstä kuivempaan papereiden pyörittelemiseen. Työkaluista SketchUp eli kolmiulotteinen luonnosteluohjelma on sellainen, mitä käytän päivittäin. Sillä voi nopeasti rakennella erilaisia vaihtoehtoja suunnitelmista.

HUR SER EN TYPISK DAG UT? Arbetsuppgifterna varierar från skapande planeringsarbete till tråkigare pappersarbete. Av arbetsredskapen är SketchUp, dvs. ett tredimensionellt skissprogram, ett program som jag använder dagligen. Med det kan man snabbt göra olika alternativ till planerna.

MIKÄ ON PARASTA TYÖSSÄSI? ENTÄ HAASTAVINTA? Parasta työssäni on sen luova osuus. On mahtavaa tehdä suunnitelmia, jotka ovat merkityksellisiä ja vaikuttavat oikeasti kaupungin toimintaan. Haastavin tehtävä on sovittaa monien tahojen tarpeita ja toiveita samaan suunnitelmaan.

VAD ÄR DET BÄSTA MED DITT JOBB? OCH VAD ÄR DET MEST UTMANANDE? Det bästa i mitt arbete är den skapande delen. Det är roligt att göra planer som är viktiga och som på riktigt inverkar på stadens verksamhet. Det svåraste är att passa in många olika parters behov och önskemål i samma plan.

MITEN TULIT VAASAN KAUPUNGIN PALVELUKSEEN? Päädyin Vaasaan ja kaupungin palvelukseen oikeastaan sattumien kautta. Olen koulutukseltani miljöösuunnitteluinsinööri. Kaupungilla olen työskennellyt vuodesta 2009 lähtien.

HUR KOM DET SIG ATT DU BLEV ANSTÄLLD AV VASA STAD? Jag kom till Vasa och stadens tjänst egentligen av en slump. Jag är till utbildningen miljöplaneringsingenjör. I stadens tjänst har jag varit sedan år 2009.

TILL

MISSÄ VAASA VOISI KEHITTYÄ? Mielestäni kaupunki ei tule koskaan valmiiksi, vaan joka saralla täytyisi pyrkiä kehittymään jatkuvasti. Esimerkiksi joukkoliikennettä ja sen edellytyksiä tulisi parantaa.

HUR TYCKER DU ATT VASA KUNDE UTVECKLAS? Jag tycker att en stad aldrig blir färdig, utan att man borde försöka utveckla den på alla områden. Till exempel kollektivtrafiken och dess förutsättningar borde förbättras.

MITEN TYÖKAVERIT KUVAILISIVAT SINUA? Iloiseksi ja avuliaaksi. Varmaan myös suulaaksi

HUR SKULLE DINA KOLLEGER BESKRIVA DIG? Som glad och hjälpsam. Säkert också som pratsam.

Päätoimittaja/Chefredaktör: Maria Backman Toimituspäällikkö/Redaktionschef: Tiina Salonen Toimittaja/redaktör: Iina Sopanen Toimitusneuvosto/Redaktionsråd: Kaupungin johtoryhmä/Stadens ledningsgrupp Kielenkäännökset/Översättningar: Vaasan kaupungin kielenkääntämö/Vasa stads översättningsbyrå

Julkaisija ja kustantaja/Utgivare och förläggare: Vaasan kaupunki/Vasa stad PL/PB3, 65101 Vaasa, Vasa Puh. /Tfn (06) 325 1045 www.vaasa.fi Issn (painettu/tryckt): 1459-6016 Issn (verkkolehti / nättidningen): 1459-6032

Kannen kuva / Pärmbild: vaasakuvat.fi/Esa Siltaloppi Taitto/Ombrytning: Mikael Matikainen/ Vaasan kaupungin graafiset palvelut Paino / Tryck: UPC-Print Vaasa Painos/Upplaga: 54 000 kpl/st.

Palaute / Feedback: tiedotuslehti@vaasa.fi Seuraava tiedotuslehti ilmestyy lokakuussa 2015 / Följande informationstidning utkommer i oktober 2015

fb.com/vaasankaupunki twitter.com/vaasavasa pinterest.com/vaasa youtube.com/Vaasa

35

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin.

Offentligt meddelande, delas ut till alla hushåll.

Tapahtumia 1.5.-15.8.2015 Evenemang Kuva / Bild: Esa Luoto

TOUKO-KESÄKUU ○ MAJ–JUNI

PYÖRÄILYVIIKKO VAASASSA 9.–17.5 Koko ohjelma: www.vaasa.fi/pyoraily CYKELVECKA I VASA 9–17.5 Hela programmet: www.vasa.fi/cykling

1.5.

Vappumarkkinat / Första maj-marknad

13.–17.5.

Vaasan kuorofestivaalit / Vasa Körfestival

22.–23.5.

Kevätmarkkinat / Vårmarknad

3.6.

Kansallisbaletti / Nationalbalett

4.–7.6.

Power Cup - lasten ja nuorten lenttisturnaus + Maailmanliigan ottelut Power Cup - volleybollturnering för barn och unga + matcher i Världsligan

13.6.

Kalastuksen päivä / Fiskets dag

26.–29.6.

Suviseurat / SRK:s sommarmöte

29.6.–1.7.

Merenkurkun suurmarkkinat / Kvarkens stormarknad

Kuva / Bild: Katja Lösönen

HEINÄ-ELOKUU ○ JULI–AUGUSTI

VAASALLE UUDET NETTISIVUT! Koe, näe ja osallistu. www.vaasa.fi

Wasa Footballcup

6.–12.7.

Eurooppalainen ruokatori / Europeiska mattorget

6.8.

Taiteiden yö / Konstens natt

7.–9.8.

Vaasan Marssi

15.8.

Wasa Open Air – Roxette Live 30th Anniversary Tour

fb.com/vaasankaupunki Lue lisää Vaasan tapahtumista events.vaasa.fi Läs mera om evenemangen i Vasa

Kuva / Bild: Fredrik Etoall

VASA HAR FÅTT NYA WEBBSIDOR! Upplev, se och delta. www.vasa.fi

3.–5.7.

TAPAHTUMAKALENTERI UUDISTUI! Tuttu osoite events.vaasa.fi EVENEMANGSKALENDERN HAR FÖRNYATS! Bekant adress: events.vaasa.fi

Huom! Pidätämme oikeuden muutoksiin aikatauluissa.

Obs! Vi förbehåller oss rätten till ändringar i tidtabellerna.