Vaasan kaupungin tiedotuslehti 03/2016 by Vaasan kaupunki / Graafiset palvelut

Vaasan kaupungin

tiedotuslehti

Vasa stads

informationstidning

3/2016

Vaasa-opisto muuttaa Raastuvankadulle s. 24

Vaasa-opisto flyttar till Rådhusgatan s. 24

s. 3 s. 12

s. 22

Päiväkodissa maistellaan kieliä I daghemmen smakar man på språk Seniori- ja palvelubussit kyyditsevät ovelta ovelle Senior- och servicebussarna kör från dörr till dörr Uusi Vamia aloittaa ammatillisena kouluttajana 2017 Nya Vamia börjar som yrkesutbildare år 2017

Sisällys Pääkirjoitus ��2 Päiväkodissa maistellaan kieliä �� 3-5 Lyhyet uutiset �� 6-7 Luetaan yhdessä -ryhmiin toivotaan lisää opettajia �� 8 Sovittelutoimistossa asiat selvitetään puhumalla �� 9 Esiopetuksessa hyödynnetään iPadeja �� 10-11 Seniori- ja palvelubussit kyyditsevät ovelta ovelle ��12-13 Hyvä terveys – kaupunki tukena monin tavoin ��14-15 Sosiaalityön ja perhepalveluiden organisaatio asiakaslähtöiseksi ��16-17 Liikuntaharrastus jokaiselle lapselle ��18 Vaasassa hoidetaan työllisyyttä ja vanhuksia ��19 Tutkimus- ja opetustyötä yhteisellä hiekkalaatikolla ��20-21 Uusi Vamia aloittaa ammatillisena kouluttajana 2017 ��22-23 Vaasa-opisto muuttaa Raastuvankadulle ��24-25 Haga skola sai Mussorista kaverin ��26-27 Elinvoimastrategia näkyy vaasalaisten arjessa �� 28-29 Briefly in English ��30 Sinun palveluksessasi ��31 Tapahtumia ��32

Innehåll

Ledare ��2 I daghemmen smakar man på språk �� 3-5 Korta nyheter �� 6-7 Fler lärare önskas till Vi läser tillsammans-grupperna �� 8 Vid medlingsbyrå löser man saker och ting genom att prata �� 9 Inom förskoleundervisningen används iPad-plattor �� 10-11 Senior- och servicebussarna kör från dörr till dörr ��12-13

Kansikuva / Pärmbild: Sami Pulkkinen Kansikuvassa / På pärmbilden: Sannasirkku Autio

En god hälsa – staden stöder på många sätt ��14-15

Klienten i fokus vid organisationen för socialarbete och familjeservice ��16-17 Motionsaktiviteter för alla barn ��18 I Vasa tar man hand om sysselsättningen och äldre personer ��19 Forsknings- och undervisningsarbete i en gemensam sandlåda ��20-21 Nya Vamia börjar som yrkesutbildare år 2017 ��22-23 Vaasa-opisto flyttar till Rådhusgatan ��24-25 Haga skola fick Mussor som kompis ��26-27 Livskraftsstrategin syns i Vasabornas vardag �� 28-29 Briefly in English ��30 Till din tjänst ��31 Evenemang ��32

PÄÄKIRJOITUS / LEDARE Rita Kuha Vaasan kaupungin ts. viestintäpäällikkö / Vasa stads tf. kommunikationschef

Kuva / Bild: Katja Lösönen

Syksy on uusien alkujen aikaa

Hösten är tid för början på något nytt

Ps. Muistathan, että voit nyt antaa palautetta myös tiedotuslehdestä kaupungin uuden palautusjärjestelmän kautta! feedback.vaasa.fi/efeedback

Ps. Du kommer väl ihåg att du nu också kan ge respons om informationstidningen via stadens nya responssystem! feedback.vaasa.fi/efeedback

Kesä on jo taakse jäänyttä elämää ja syksy on pitkällä. Kesä on perinteisesti rentoutumisen, palautumisen ja latautumisen aikaa, mikä mahdollistaa uusien ajatusten ja ideoiden syntymisen. Ehkä haluankin ryhtyä opiskelemaan, aloittaa uuden harrastuksen tai tehdä muutoksen kohti terveellisempää elämää? Syksyt ovat uusien alkujen aikaa ja kaupunkimme on vaikuttamassa niistä monissa. Monien nuorten uusi elämänvaihe alkaa jossain kuudesta korkeakouluyksiköstämme. Näistä Vaasan yliopisto ja Vaasan ammattikorkeakoulu tiivistävät jälleen yhteistyötään uuden yhteistyösopimuksen myötä. Tekniikan opetuksen yhteistyö lisää alueemme houkuttelevuutta ja varmistaa riittävän määrän työvoimaa alueen teollisuuden – Pohjoismaiden merkittävimmän energiateknologian keskittymän - tarpeisiin. Uusia alkuja syntyy myös valtiovallan toimenpiteiden seurauksena. Siitä hyvänä esimerkkinä lehdessämme kerrotaan Vaasan ammattiopiston, aikuiskoulutuskeskuksen ja oppisopimustoimiston yhdistymisestä. Hallituksen asettamat säästövaatimukset ja lakimuutokset päätettiin ottaa vastaan mahdollisuutena! Mikä hienointa, uudistus ei vaikuta opetukseen. Uusia harrastusmahdollisuuksia tarjoava Vaasa-opisto muutti Raastuvankatu 31:een, jossa jo 1800-luvun lopulla järjestettiin työväenyhdistyksen kursseja ja luentoja. Perheen pienimmillekin on tarjolla jotain uutta; tänä syksynä kaikissa eskareissa päästiin käyttämään iPadeja. Mahtavaa, itse pääsin iPadiin tutustumaan vasta yli 40-vuotiaana. Meille aikuisille, uuden elämän aloittaville, kaupunki tarjoaa sähköisen terveystarkastuksen. Saman ohjelman kautta pääsee ilmoittautumaan sähköisen terveysvalmentajan valmennusohjelmiin. Eikä maksa mitään.

Sommaren ligger redan bakom oss och det är långt inne på hösten. Sommaren är traditionellt en tid för avslappning, återhämtning och uppladdning, vilket gör det möjligt för nya tankar och idéer att uppstå. Vill jag kanske börja studera, hitta en ny hobby eller göra en förändring mot ett mer hälsosamt liv? Hösten är tid för början på något nytt och vår stad är med och påverkar på många håll. Ett nytt skede i livet för många ungdomar börjar vid en av våra sex högskoleenheter. Av dessa intensifierar Vasa universitet och Vasa yrkeshögskola återigen sitt samarbete i och med ett nytt samarbetsavtal. Samarbetet inom teknikundervisningen ökar vår regions dragningskraft och ser till att det finns tillräckligt med arbetskraft för behoven inom regionens industri – Nordens mest betydande energiteknologikluster. En ny början kan även uppstå till följd av statens åtgärder. Ett bra exempel på detta är sammanslagningen av Vasa yrkesinstitut, vuxenutbildningscentret och läroavtalsbyrån, som vi berättar om i vår tidning. Man beslutade sig för att ta emot regeringens sparkrav och lagändringarna som en möjlighet! Och det bästa av allt, reformen påverkar inte undervisningen. Vaasa-opisto, som erbjuder nya hobbymöjligheter, flyttade till Rådhusgatan 31, där arbetarföreningen ordnade kurser och föreläsningar redan i slutet av 1800-talet. Även för de minsta i familjen erbjuds något nytt; i höst fick alla förskolegrupper börja använda iPadplattor. Toppen, själv fick jag bekanta mig med iPadplattan först efter att jag fyllt 40 år. För oss vuxna som börjar ett nytt liv erbjuder staden en elektronisk hälsogranskning. Via samma program kan man anmäla sig till träningsprogram hos en elektronisk hälsotränare. Och det kostar ingenting.

Päiväkodissa maistellaan kieliä Vaasan varhaiskasvatuksessa on tänä vuonna aloitettu Kieliystävätprojekti, jolla pyritään tuomaan kieliin tutustuminen säännölliseksi osaksi arkea. Päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa leikitään, lauletaan ja lasketaan nyt sekä suomeksi että ruotsiksi, ja lapset saavat tutustua uusiin kieliin arjen askareiden lomassa. Teksti: Susanna Saari Kuva: Sami Pulkkinen

”Tack för i dag, vi ses i morgon”, kajauttavat Solmutryhmän lapset reippaasti opettajalleen suomenkielisessä Purolan päiväkodissa.

Korv niin kuin korva

Osaksi normaalia toimintaa

Vanhemmat ovat antaneet toiminnasta hyvää palautetta. — Moni ihmettelee, kuinka nopeasti lapset oppivat uutta kieltä. Varsinkin lauluja lapset laulavat paljon kotonakin, kertoo Lindfors.

Kieliystävät-toiminta halutaan Vaasassa vakiinnuttaa säännölliseksi osaksi varhaiskasvatusta. Sireniltä on tiedusteltu, korvaako Kieliystävät-toiminta kielikylvyn. — Ei korvaa, mutta antaa tuntumaa kielten oppimiseen ja herättää innostuksen vieraita kieliä kohtaan, kuvailee Sirén.

Lindfors on huomannut, että lapset kuuntelevat ja maistelevat uusia sanoja tarkasti. — Korv, sehän on niin kuin korva! Arg, mun isän nimi on Ari! Tällä tavalla lapset luovat omia muistisääntöjään sanoille, kuvailee Lindfors.

Hankkeeseen on saatu rahoitusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä Opetushallitukselta. Kielirikasteista opetusta järjestetään myös osassa vaasalaisista peruskouluista ja lukioista.

Purolan päiväkodissa työskentelevä lastentarhanopettaja Harriet Lindfors on yksi niistä varhaiskasvatuksen ammattilaisista, jotka osallistuivat viime keväänä projektin pilottiryhmään. Tänä syksynä kielten maistelu otetaan käyttöön koko Vaasan varhaiskasvatuksessa. Henkilökunta saa käyttöönsä valmiiksi kuvitettuja kielipaloja eli yksittäisiä sanoja tai lyhyitä lauseita, joita lapset voivat käyttää arkisissa tilanteissa. — Tack, var så god, vän, välkommen, päävärit, numeroita ja adjektiiveja. Näitä otetaan käyttöön jokapäiväisissä tilanteissa, kuten ulkoillessa ja ruokaillessa, kertoo projektityöntekijä Tarja Sirén.

Myönteinen suhtautuminen kieliin Sirén painottaa, että jokainen toteuttaa toimintaa omalla tavallaan ja oman osaamisensa mukaan. Toteutustavat saattavat siis vaihdella eri ryhmissä. Kynnys osallistumiseen pidetään matalana tarjoamalla henkilökunnalle valmiita materiaaleja sekä toimintamalleja. Suomenkielisten lasten arkeen tuodaan ruotsia ja ruotsinkielisille lapsille suomea. Lisäksi pyritään huomioimaan myös muista kielitaustoista tulevien lasten kotikielet. — Tavoitteena on, että lasten suhtautuminen kaikkia kieliä kohtaan olisi myönteinen, kertoo Sirén. Lindforsilla on pitkä tausta kielikylpypäiväkodissa, ja hän iloitseekin mahdollisuudesta tuoda eri kieliä esiin kaikessa varhaiskasvatuksessa. Lindforsin mukaan lapsia kiinnostaa varsinkin laskeminen eri kielillä. — Laskea haluttaisiin myös kiinaksi, mutta siinä vaiheessa loppuu kyllä minunkin kielitaitoni, Lindfors naurahtaa. Purolan päiväkodissa tutustutaan päivittäin ruotsin kieleen. Alarivissä Joona Varmajoki (vas.), Olga Männistö, Tito Pesonen ja Pihla Salo. Ylärivissä Mina Linsa (vas.), lastentarhanopettaja Harriet Lindfors ja Vedad Bajic. LINKKIVINKKI: http://www.vaasa.fi/varhaiskasvatus LÄNKTIPS: www.vaasa.fi/sv/smabarnsfostran

Vid daghemmet i Bobäck bekantar man sig dagligen med svenska. På bilden Joona Varmajoki, Mina Linsa, Harriet Lindfors, Tito Pesonen och Vedad Bajic. Olga Männistö och Pihla Salo i mitten.

I daghemmen smakar man på språk Inom småbarnspedagogiken i Vasa inleddes i år projektet Språkvänner, där man strävar efter att införa språkintroduktion som en naturlig del av vardagen. I daghemmen och inom familjedagvården leker, sjunger och räknar man nu både på finska och svenska, och barnen får bekanta sig med nya språk vid sidan av de vardagliga sysslorna. Text: Susanna Saari Bild: Sami Pulkkinen

”Tack för i dag, vi ses i morgon”, säger barnen i Solmut-gruppen hurtigt till sin lärare vid det finskspråkiga daghemmet Purolan päiväkoti i Bobäck. Barnträdgårdslärare Harriet Lindfors, som arbetar vid daghemmet, är en av de yrkespersoner inom småbarnspedagogiken som deltog i projektets pilotgrupp förra våren. I höst börjar man smaka på språk inom småbarnspedagogiken i hela Vasa. Personalen fick till sitt förfogande färdigt illustrerade språkbollar, dvs. enskilda ord eller korta meningar, som barnen kan använda i vardagliga situationer. — Tack, var så god, vän, välkommen, huvudfärgerna, siffror och adjektiv. De här tas i bruk i vardagliga situationer, exempelvis när man är ute och när man äter, berättar projektarbetare Tarja Sirén.

Positiv inställning till språk Sirén betonar att var och en genomför verksamheten på sitt eget sätt och enligt egen kompetens. Genomförandesättet kan alltså variera i olika grupper. Tröskeln att delta hålls låg genom att personalen erbjuds färdigt material och färdiga verksamhetsmodeller. Svenska introduceras i de finskspråkiga barnens vardag och finska i de svenskspråkigas. Dessutom strävar man även efter att beakta hemspråken hos barn med andra språkbakgrunder.

— Målet är att barnen ska ha en positiv inställning till alla språk, berättar Sirén. Lindfors har lång erfarenhet vid ett språkdaghem och hon är glad över möjligheten att introducera olika språk inom hela småbarnspedagogiken. Enligt Lindfors är barn särskilt intresserade av att räkna på olika språk. — Barnen skulle även vilja räkna på kinesiska, men i det skedet tar dock även mina språkfärdigheter slut, skrattar Lindfors.

Korv som korva Föräldrarna har gett bra respons för verksamheten. — Många förundrar sig över hur snabbt barn lär sig ett nytt språk. Barnen sjunger i synnerhet sånger hemma också, berättar Lindfors. Lindfors har märkt att barnen lyssnar och smakar noggrant på nya ord. — Korv, det är ju som korva! Arg, min pappa heter Ari! På det här sättet skapar barnen egna minnesregler för ord, beskriver Lindfors.

En del av den normala verksamheten Man vill göra Språkvänner-verksamheten till en regelbunden del av småbarnspedagogiken i Vasa. Sirén har fått frågan om verksamheten ersätter språkbadsundervisningen. — Det gör den inte, men den ger ett smakprov på inlärningen av språk och väcker ett intresse för främmande språk, beskriver Sirén. För projektet har finansiering erhållits av Undervisnings- och kulturministeriet samt av Utbildningsstyrelsen. Språkberikad undervisning ordnas även i några grundskolor och gymnasier i Vasa.

LINKKIVINKKI: http://www.vaasa.fi/varhaiskasvatus LÄNKTIPS: www.vaasa.fi/sv/smabarnsfostran

LYHYET UUTI SE T

Uusi palautejärjestelmä ohjaa palautteen suoraan asiantuntijalle Vaasan kaupungin kaikki toimialat ovat siirtyneet käyttämään samaa sähköistä palautejärjestelmää. Uusi järjestelmä julkaistiin kesäkuussa 2016. Palautetta voi antaa osoitteessa: feedback.vaasa. fi/efeedback sekä kaupungin nettisivujen kautta (oikealla alimmaisena “anna palautetta”). Kuntalaiselle muutos tuo selkeyttä, kun palautetta annetaan jatkossa vain yhdessä paikassa. Annettu palaute ohjautuu suoraan asiasta vastaavan kaupungin asiantuntijan sähköpostiin. Mikäli palautetta ei ole otettu käsittelyyn kolmen päivän ku-

luttua sen saapumisesta, järjestelmä muistuttaa siitä asiantuntijaa. Uusi palautejärjestelmä mahdollistaa mobiilikäytön, usein kysyttyjen kysymysten hyödyntämisen, palautteiden merkitsemisen kartalle sekä yhteenvetojen ja tilastojen koostamisen palautteiden aiheista. Palautetta voi antaa myös paperilomakkeella pääkirjaston Kansalaisinfossa tai Vähänkyrön itsepalvelupisteessä.

→→ feedback.vaasa.fi/efeedback

Osallistumisohjelma valmistuu lokakuussa Uusi Waltti-matkakortti on otettu käyttöön 5.9. www.vaasa.fi/bussit

TOP 5 Syksyllä Vaasassa tapahtuu! 1. Zip Adventure Park - uusi seikkailupuisto Vaasassa! www.zipadventurepark.fi 2. Vasara+huonekalumessut 29.-30.10. 3. Knowhow -messut 23.-24.11. 4. Pleppo Två!, Wasa Teater 5. On kesäyö – Musikaali Topi Sorsakosken elämästä, Vaasan kaupungin teatteri www.visitvaasa.fi Teksti/text: Raisa Huttunen, Jenni Tuliniemi, Tiina Salonen Kuva/bild: Susanna Saari

Osallistumisohjelma on kaupungin linjaus tavoista, joilla kaupunkilaiset voivat suoraan vaikuttaa kaupungin toimintaan ja kehittämiseen. Vaikuttaminen on kolmisuuntaista eli mukana ovat kuntalaiset, luottamushenkilöt ja viranhaltijat. Ohjelma menee marraskuussa kaupunginhallituksen käsittelyyn ja on joulukuussa kaupunginvaltuustossa. Ohjelman toteutus tapahtuu vaiheittain. Jo tänä vuonna aloitettu olemassa olevien osallistumistapojen kehittäminen jatkuu ensi vuonna. Vuosina 2017-18 kokeillaan uusia kanavia ja tapoja esimerkiksi yhteistyössä korkeakoulujen kanssa ja vuosina 2018-20 vakiinnutetaan ja kehitetään edelleen osallistumisen toimintatapoja. Osallistumisen kokonaisuuden hoidon vastuut sovitaan ja osallistuminen sisällytetään osaksi viranhaltijoiden ja luottamuselinten toimintaa. Osallistumisesta järjestetään kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille tulevaisuudessa myös koulutuksia. Lue lisää →→ www.vaasa.fi/osallistumisohjelma

Ilmoittaudu mukaan Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan Itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta vuonna 2017. Kuka tahansa voi ilmoittaa oman tapahtumansa mukaan juhlavuoden ohjelmaan. Keskeistä on, että hanke tapahtuu pääosin vuonna 2017, Yhdessä -teema on tekemisen keskiössä ja yhteys itsenäiseen Suomeen tulee selkeästi esille. Vaasan kaupungin tapahtumien ja toiminnan koordinoimisesta sekä verkostoitumisesta vastaa kaupungin sivistystoimenjohtaja Christina Knookala. Toiveissa on, että Suomi100 -ohjelmaan hyväksytyt tapahtumat ilmoitettaisiin myös Vaasan seudun ja Pohjanmaan liiton tapahtumakalentereihin teemalla Suomi 100. — Vaasan seudun kalenterissa kaikki juhlavuoteen olennaisesti liittyvät tapahtuvat on sallittua liittää kyseisen kategorian alle, Knookala ohjeistaa. Yhdistykset, seurat ja muut toimijat voivat hakea avustuksia kaupungilta ja liitolta vuoden 2017 alussa Suomi100 -hankkeita varten. Kaupungin omat tapahtumat löytyvät osoitteesta www.vaasa.fi/suomi100. Ilmoittautuminen juhlavuoteen tapahtuu verkkohakulomakkeella osoitteessa suomifinland100.fi.

Nytt responssystem styr responsen direkt till den sakkunniga Vasa stads alla sektorer har övergått till att använda samma elektroniska responssystem. Det nya systemet togs i bruk i juni 2016. Respons kan man ge på adressen: feedback.vaasa.fi/efeedback samt via stadens webbsida (se nedre kanten ”ge respons”). För kommuninvånarna medför ändringen tydlighet, eftersom responsen i fortsättningen kan ges endast på ett ställe. Responsen styrs direkt till den sakkunnigas e-post inom staden som ansvarar för

ärendet. Om responsen inte har tagits till behandling inom tre dagar från att den inkommit får den sakkunniga en påminnelse via systemet. Det nya responssystemet kan användas i mobilen och det kan utnyttja redan ställda frågor, märka ut responsen på kartan samt sammanställa sammanfattningar och statistik om responsteman. Respons kan man också ge med pappersblankett vid huvudbibliotekets Medborgarinfo eller vid Lillkyros självbetjäningsenhet.

KORTA NY HE TER

→→ feedback.vaasa.fi/eFeedback/sv

Delaktighetsprogrammet blir färdigt i oktober Delaktighetsprogrammet är stadens linjedragning för hur stadsborna direkt kan delta i och påverka stadens verksamhet och utveckling. Delaktighetsprocessen inbegriper kommuninvånarna, de förtroendevalda och tjänsteinnehavarna. Programmet behandlas i november i stadsstyrelsen och redan i december i stadsfullmäktige. Programmet genomförs stegvis. Utvecklande av de delaktighetsmetoder som redan har inletts i år fortsätter nästa år. Under åren 2017-18 provar man på nya kanaler och metoder till exempel i sam-

arbete med högskolorna och under åren 2018-20 etablerar och vidareutvecklar man verksamhetsmetoderna för delaktighet. Ansvaren för hur helheten ska skötas överenskoms och delaktigheten inkluderas i tjänsteinnehavarnas och förtroendeorganens verksamhet. Om delaktighet ordnas utbildning för stadens personal och förtroendevalda även i framtiden. →→ Läs mera www.vaasa.fi/sv/ delaktighetsprogram

Anmäl dig till programmet för Finlands 100-årsjubileum Det självständiga Finland fyller hundra år 2017. Vem som helst kan anmäla sitt eget evenemang till jubileumsårets program. Det viktiga är att projektet äger rum huvudsakligen under år 2017, att temat Tillsammans har en central ställning samt att anknytningen till det självständiga Finland framkommer tydligt. För koordineringen av Vasa stads evenemang och verksamhet samt nätverkandet svarar stadens bildningsdirektör Christina Knookala. Vi önskar att evenemang som godkänts att medverka i Finland 100-programmet nu också anmäls till Vasaregionens och Österbottens förbunds evenemangskalender under temat Finland 100.

Nytt Waltti-resekort har tagit i bruk 5.9. www.vaasa.fi/sv/bussar

— I Vasaregionens kalender är det tillåtet att ansluta alla evenemang som tydligt anknyter till jubileumsåret under ifrågavarande kategori, förklarar Knookala. Föreningar, klubbar och övriga aktörer kan ansöka om understöd av staden och förbundet i början av år 2017 för Finland100-projekt. Stadens egna evenemang finns på adressen www. vaasa.fi/suomi100. Anmälningar till jubileumsåret sker med nätansökningsblankett på adressen suomifinland100.fi .

TOP 5 På hösten händer det i Vasa! 1. Zip Adventure Park – en ny äventyrspark i Vasa! www.zipadventurepark.fi/sv 2. VASARA: Byggmässa+Möbelmässa 29-30.10 3. Knowhow-mässan 23-24.11 4. Pleppo Två!, Wasa Teater 5. Musikalen ”On kesäyö” om Topi Sorsakoskis liv, Vaasan kaupunginteatteri www.visitvaasa.fi/sv/

LINKKIVINKKI: www.visitvaasa.fi LÄNKTIPS: www.visitvaasa.fi/sv/

Fler lärare önskas till Vi läser tillsammansgrupperna Nätverket Vi läser tillsammans ordnar avgiftsfri undervisning i finska för invandrare på olika håll i Finland. I Vasa finns sju grupper. För undervisningen ansvarar frivilliga arbetstagare. Text: Raisa Huttunen Bild: Sami Pulkkinen

Luetaan yhdessä -ryhmiin toivotaan lisää opettajia Luetaan yhdessä -verkosto järjestää maksutonta suomen kielen opetusta maahanmuuttajille eri puolilla Suomea. Vaasassa toimii seitsemän ryhmää. Opetuksesta vastaavat vapaaehtoiset työntekijät. Teksti: Raisa Huttunen Kuva: Sami Pulkkinen

Toiminta on suunnattu lähtökohtaisesti naisille, mutta Vaasassa toimii myös yksi sekaryhmä ja yksi miesten ryhmä. Maahanmuuttajamiehet osallistuvat yleensä aktiivisemmin työelämään ja harrastuksiin, kun taas naiset jäävät kotiin lasten kanssa. — Ideana on tarjota paikka, johon voi ottaa lapset mukaan. Perhekeskuksen työntekijät huolehtivat lapsista sillä aikaa, kun äidit opiskelevat suomea, Luetaan yhdessä -ryhmän opettaja Liisa Koski kertoo. Vaasassa on tällä hetkellä opettajia noin parikymmentä. Koski on opettanut kahden vuoden ajan ja hänen kollegansa Leena Nieminen kolme vuotta. Molemmat kuvailevat vapaaehtoistyötä hyvin antoisaksi ja hauskaksi. — Tästä työstä tulee hyvä mieli. Oppilaista näkee, että he arvostavat meidän tekemää työtä ja ovat hyvin kiitollisia saamastaan opetuksesta, Nieminen toteaa.

Opiskelijoita monista eri kansallisuuksista Päivi Ranjkeshin Puhutaan suomea -ryhmä on ainoa kesäisin kokoontuva ryhmä Vaasassa, sekä ainut ryhmä, jossa opetetaan sekä miehiä että naisia. — Tämä on tällaista halpaa matkustamista. Saman pöydän ääressä pääsee tutustumaan moniin eri kulttuureihin, Ranjkesh kuvailee. Kokoontumisissa jutellaan, pelaillaan ja luetaan yhdessä. Usein opetus kytkeytyy jonkin teeman ympärille, jolloin harjoitellaan käytännöntilanteita ja niihin liittyvää sanastoa. Yhteiskäytössä olevat kirjat on saatu Luetaan yhdessä -verkostolta. Vaasan Perhekeskus on antanut ryhmien käyttöön muita opetusmateriaaleja, kuten kyniä ja vihkoja. Ryhmäkoot ovat kasvussa, siksi tilat käyvät ahtaiksi. Lisäksi opettajia kaivattaisiin lisää. — Tässä työssä tärkeintä on halu olla ihmisten kanssa. Ammatilla tai opetustaustalla ei ole niin väliä, riittää että osaa puhua suomea ja haluaa opettaa, Koski ja Nieminen kertovat.

Verksamheten är i princip riktad till kvinnor, men i Vasa finns det även en blandgrupp och en grupp för män. Invandrarmännen deltar i allmänhet mer aktivt i arbetslivet och i hobbyer, medan kvinnorna stannar hemma med barnen. — Idén är att erbjuda en plats, dit man kan ta med sig barnen. Familjecentrets arbetstagare ser efter barnen medan mammorna studerar finska, berättar Vi läser tillsammans-gruppens lärare Liisa Koski. I Vasa finns det i nuläget ett tjugotal lärare. Koski har undervisat i två år och hennes kollega Leena Nieminen i tre år. Båda beskriver frivilligarbetet som väldigt givande och roligt. — Det här arbetet blir man glad av. Man ser på eleverna att de uppskattar vårt arbete och att de är väldigt tacksamma för undervisningen som de får, konstaterar Nieminen.

Studerande från många olika nationaliteter Päivi Ranjkeshs Vi talar finska-grupp är den enda gruppen som träffas på sommaren i Vasa och den enda gruppen, där både män och kvinnor undervisas. — Det här är sådant här billigt resande. Runt samma bord får man bekanta sig med många olika kulturer, beskriver Ranjkesh. Under träffarna pratar, spelar och läser deltagarna tillsammans. Ofta knyts undervisningen samman kring något tema, varvid man tränar på praktiska situationer och ordförrådet i anslutning till dessa. Böckerna som är i gemensamt bruk är från Vi läser tillsammans-nätverket. Familjecentret har gett grupperna annat undervisningsmaterial, såsom pennor och häften. I år har gruppstorlekarna ökat och på grund att detta börjar utrymmena bli för små. Dessutom skulle det behövas fler lärare. — I det här arbetet är det viktigaste att man vill vara med människor. Yrke eller undervisningsbakgrund spelar inte så stor roll, det räcker att man kan tala finska och vill lära ut språket, berättar Koski och Nieminen.

LINKKIVINKKI/ LÄNKTIPS: www.luetaanyhdessa.fi

Pohjanmaan sovittelutoimistossa asiat selvitetään puhumalla Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on maksuton palvelu, jossa rikoksen tai riidan osapuolet hakevat asiaan ratkaisua keskustelun kautta. Vaasassa sovitteluja järjestää Pohjanmaan sovittelutoimisto. Teksti: Raisa Huttunen Kuva: Katja Lösönen

Viime vuonna Pohjanmaan sovittelutoimistolle tehtiin 300 sovittelualoitetta ja sovitteluja järjestettiin noin 200. Sovittelu on vapaaehtoista, joten molempien osapuolien täytyy suostua sovitteluun, jotta se voidaan järjestää. — Yleisin sopimusmuoto on anteeksipyyntö. Aineellisista vahingoista voidaan sopia rahallinen korvaus tai työkorvaus, joka on nuorten kohdalla melko yleinen, sovittelutoimiston vastaava Nora Muotio kertoo. Väkivaltarikokset, varkaudet ja vahingonteot ovat yleisimpiä soviteltavia asioita. Sovittelu voi olla erityisesti nuorelle tärkeä oppimiskokemus, jossa tapahtuman seuraukset pääsee kohtamaan ja vahingot korvaamaan. — Sovittelu koskee lieviä tapauksia. Vakavammat rikokset tutkii aina poliisi, Pohjanmaan poliisilaitoksen tutkinnanjohtaja John Forslund sanoo. Sovitteluprosessi kestää keskimäärin kuusi viikkoa. Aloitteen tekee usein poliisi tai syyttäjä. Aloitteen voivat tehdä myös rikoksen osapuolet, huoltaja tai edunvalvoja. Ainoastaan lähisuhdeväkivallan osalta vain poliisi tai syyttäjä voi tehdä aloitteen.

Parempi kuin sakkolappu Riita-asioista, omaisuus- ja väkivaltarikoksista ilmoitetaan usein poliisille korvauksien toivossa. Poliisin kautta asia etenee tutkimuksen kautta syyttäjälle ja voi kestää parikin vuotta, ennen asian käsittelyä käräjäoikeudessa. — Toivoisin, että kaikki asianomistajat pienemmissä rikoksissa suostuisivat sovittelutoimintaan, niin asiat ratkeaisivat nopeammin, Forslund vetoaa. Sovittelussa voidaan sopia korvauksista, jotka tyydyttävät molempia osapuolia ja jotka tekijä varmasti pystyy maksamaan. Pohjanmaan toimistolla työskentelee 38 vapaaehtoista, koulutettua sovittelijaa. Periaate on se, että tavalliset ihmiset auttavat tavallisia ihmisiä.

Sovittelu säästää aikaa ja rahaa, eikä kuormita oikeuslaitosta. Medling sparar tid och pengar och belastar inte rättsväsendet.

Vid Österbottens medlingsbyrå löser man saker och ting genom att prata Medling i brotts- och tvistemål är en kostnadsfri service, där parterna i ett brotts- eller tvistemål söker en lösning via diskussion. I Vasa ordnas medling av Österbottens medlingsbyrå. Text: Raisa Huttunen Bild: Katja Lösönen

Förra året gjordes 300 medlingsinitiativ till Österbottens medlingsbyrå och cirka 200 medlingar ordnades. Medling är frivilligt, så båda parterna måste gå med på medlingen för att den ska kunna ordnas. — Den vanligaste av talsformen är en ursäkt. För materiella skador kan man komma överens om ekonomisk ersättning eller ersättning i form av arbete, vilket är relativt vanligt i fråga om ungdomar, berättar medlingsbyråns anvariga Nora Muotio. Medling är vanligast förekommande i våldsbrott, stölder och skadegörelser. Medling kan i synnerhet för ungdomar vara en viktig lärorik upplevelse, där de får möta konsekvenserna och ersätta skadorna. — Medling gäller lindriga fall. Allvarliga brott utreds alltid av polisen, berättar John

Forslund, undersökningsledare vid polisinrättningen i Österbotten. Medlingsprocessen tar i medeltal sex veckor. Initiativet tas ofta av polisen eller åklagaren. Initiativ kan också tas av brottsparterna, vårdnadshavaren eller intressebevakaren. Det är bara vid våld i nära relationer som endast polisen eller åklagaren kan ta initiativ till medling.

Bättre än en böteslapp Polisen meddelas ofta om tvistemål och egendoms- och våldsbrott i hopp om ersättning. Ärendet går via polisen via utredning till åklagaren och det kan dröja upp till ett par år innan ärendet behandlas i tingsrätten. — Jag önskar att alla målsägande i mindre brott skulle gå med på medling, så att ärendena skulle lösas snabbare, vädjar Forslund. Vid medling kan man komma överens om ersättning som båda parterna är nöjda med och som förövaren säkert klarar av att betala. På Österbottens medlingsbyrå arbetar 38 frivilliga, utbildade medlare. Principen är att vanliga människor hjälper vanliga människor.

LINKKIVINKKI: www.vaasa.fi/palvelut/pohjanmaan-sovittelutoimisto LÄNKTIPS: www.vaasa.fi/sv/tjanster/osterbottens-medlingsbyra

Esiopetuksessa hyödynnetään iPadeja syksystä alkaen ”Mä osaan jo kaikki kirjaimet, tässä hoidetaan vauvaa ja kotia”, supistaan Satamapuiston päiväkodissa, kun tulevat ekaluokkalaiset Ilari Viinamäki, Urho Tuominen ja Otto Granqvist testailevat oppimisohjelmia. Vaasan kaikissa esiopetusryhmissä otetaan käyttöön iPadit syksystä alkaen. Teksti: Tiina Salonen Kuva: Sami Pulkkinen

— Teemme esiopetuksessa iPadeilla matemaattisia tehtäviä ja kirjaintehtäviä, ongelmanratkaisua ja animaatioita. Lapset dokumentoivat omaa tekemistään, jäsentävät havaintojaan ympäristöstä, lastentarhanopettaja Lotta Saha kertoo.

Kaikilla esikouluilla on samat tarkoin valitut ohjelmat käytössään. Laitteelle ei voi itse ladata mitään, eikä sillä pääse muualle kuin oppimisohjelmiin.

Lapset suunnittelevat, lapset tekevät Varhaiskasvatuksen palvelupäällikön Tuija Åbergin mukaan uudistetussa, valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa ovat ensi kertaa mukana tietoja viestintätekniikan hyödyntäminen, moniviestintätaidot ja itsearviointi. — iPadien käyttöönotto on esimerkki siitä, miten Vaasa vie opetussuunnitelman asiat käytäntöön, jatkaa opetusteknologiapäällikkö Teemu Lehtonen. — Lapset pääsevät dokumentoimaan ja videoimaan omia leikkejään. He saavat itse ideoida ja suunnitella sisältöjä. Lapset otetaan aktiivisina toimijoi-

na mukaan. Näitä taitoja tarvitaan tulevaisuuden työelämässä, sanoo Saha.

Minä osaan ja autan muita Työt tallennetaan oppilaan omaan portfolioon. Myös vanhemmat pääsevät tunnuksilla oman lapsensa portfolioon ja tykkäämään työn tuloksista. — Laitetta käytetään lähes aina ryhmässä. Samalla opitaan odottamaan vuoroa, kysymään apua ja auttamaan toisia. Laitteet ovat vapaasti käytettävissä ja otettavissa leikkiin mukaan koska vain, sanoo Saha.

Oppiminen on hauskaa Jyväskylän yliopiston Eka peli on yksi käytettävistä ohjelmista. Siinä opetellaan kirjaimia. — Tämä vaikeutuu koko ajan. Tämä on kivaa, pojat kertovat. — Tässä rakennetaan ratoja ja pitää miettiä, miten tuonne pääsee. Tässä asutaan talossa ja tramppakin on pihalla. Sitten ne voi tehdä kaikkea, mitä kotona tehdään, pojat selostavat. Ryhmässä on myös videoitu lasten esityksiä, ja muokattu ne kulkemaan takaperin. — Hauskinta oli, kun Urhon tossu hyppäsi takaisin jalkaan, hihittävät pojat. Opettajan mukaan nekin, jotka arastelivat alkuun esiintymistä, olivat lopussa innokkaasti mukana. — Kaikki nauttivat tilanteesta ja siitä, että heillä oli yhdessä hauskaa, muistelee Saha.

Inom förskoleundervisningen används iPad-plattor från och med hösten ”Jag kan redan alla bokstäver, här sköter man bebisen och hemmet”, viskas det vid daghemmet Satamapuiston päiväkoti när de blivande ettorna Ilari Viinamäki, Urho Tuominen och Otto Granqvist testar inlärningsprogram. I Vasas alla förskolegrupper tas iPad-plattor i bruk från och med hösten. Text: Tiina Salonen Bild: Sami Pulkkinen

— I förskoleundervisningen gör vi matematiska uppgifter och skrivuppgifter, problemlösning och animationer på iPad-plattorna. Barnen dokumenterar vad de själva gör, strukturerar sina iakttagelser av omgivningen, berättar barnträdgårdslärare Lotta Saha. Alla förskolor använder samma noggrant utvalda program. Man kan inte själv ladda ned något på iPad-plattan och användaren kommer bara till inlärningsprogrammen.

Barnen planerar, barnen gör Enligt servicechef Tuija Åberg inom småbarnspedagogiken finns användning av data- och kommunikationsteknik, multikommunikationsfärdigheter och självutvärdering med i den förnyade, riksomfattande läroplanen för första gången. — Ibruktagandet av iPad-plattor är ett exempel på hur Vasa tillämpar det som står i läroplanen i praktiken, fortsätter undervisningsteknologichef Teemu Lehtonen. — Barnen får dokumentera och filma sina lekar. De får själva komma med idéer

och planera innehållet. Barnen tas med som aktiva aktörer. Dessa färdigheter behövs i arbetslivet i framtiden, säger Saha.

Jag kan och jag hjälper andra A rbetena sparas i elevens egen portfolio. Även föräldrarna kommer med användarnamn in i sitt barns portfolio och kan gilla slutresultatet. — Plattan används nästan alltid i grupp. Samtidigt lär man sig att vänta på sin tur, be om hjälp och hjälpa varandra. Plattorna kan användas fritt och tas med i leken när som helst, berättar Saha.

Det är roligt att lära sig Spel-Ett som tagits fram vid universitetet i Jyväskylä är ett av programmen som används. Med programmet lär man sig bokstäver. — Det här blir svårare hela tiden. Det här är roligt, berättar pojkarna. — Här bygger man banor och man måste fundera ut hur man tar sig dit. Här bor man i ett hus och på gården finns det en trampolin också. Då kan de göra allt som man gör hemma, redogör pojkarna. I gruppen har man också filmat barnens uppträdanden och bearbetat filmerna så att de går baklänges. — Roligast var när Urhos tossa hoppade tillbaka på foten, fnittrar pojkarna. Enligt läraren var även de som först var blyga inför uppträdanden ivrigt med på slutet. — Alla njöt av situationen och av att de hade roligt tillsammans, minns Saha.

Seniori- ja palvelubussit kyyditsevät ovelta ovelle Teksti: Tiina Salonen Kuvat: Sami Pulkkinen

Vaasassa liikennöi kaikenikäisille tarkoitettuja palvelubusseja sekä senioreille tarkoitettuja senioribusseja. Haastattelimme aktiivista senioribussin käyttäjää Helvi Saloa ja kysyimme hänen kokemuksiaan senioribussilla liikkumisesta. Mihin yleensä menette senioribussilla?

Miten varaatte kyydin?

— Käyn keskussairaalassa verikokeissa kahden viikon välein. Käyn uimahallissa silloin tällöin ja Vaasan ikinuorissa joka keskiviikko. Senioribussilla pääsen myös ystävien luo Hietalahteen ja Kotirannalle.

— Menoni ovat viikosta toiseen samaan aikaan, joten olen sopinut tietyt ajat etukäteen ja ne ovat heillä listalla. Soitan vain ja perun, jos tulee este. Tämä on tosi hyvää palvelua, koska ei tarvitse erikseen varata jokaista kyytiä.

Mikä on parasta? Mitä muuttaisitte?

Kestääkö matka kauan ja onko bussi täynnä?

— Olen niin tyytyväinen, etten oikein osaa mistään valittaakaan. Joskus aikoinaan ajelin omalla autolla, mutta sitten, kun jätin auton pois, siirryin käyttämään tätä senioribussia. — Tosi hyvä on, että pääsee liikkumaan eri puolille Vaasaa. Saa ottaa rollaattorinkin mukaan. Mutta minä en yleensä tarvitse, kun pääsee ovelta ovelle kätevästi. Tuttuja on aina kyydissä, aika lailla sama porukka kulkee sairaalalla verikokeissa. Siinä voi samalla vaihtaa kuulumisia matkan aikana. — Kuljettajat ovat tosi ystävällisiä ja auttavaisia. Tapsan kyydillä yleensä menen, mutta nyt hän on lomalla.

— Toisinaan haemme useamman matkustajan eri puolilta kyytiin. Minua se ei haittaa. Eniten matkustajia on ollut verikokeisiin aamulla sekä senioreiden tapahtumiin, kuten konsertteihin.

Kuljettaja Ralf Storås auttaa Helvi Salon senioribussin kyytiin. Chauffören Ralf Storås hjälper Helvi Salo in i seniorbussen.

Senior- och servicebussarna kör från dörr till dörr Text: Tiina Salonen Bilder: Sami Pulkkinen

I Vasa trafikerar servicebussar som är avsedda för alla åldrar och seniorbussar som är avsedda för seniorer. Vi intervjuade den aktiva seniorbussanvändaren Helvi Salo och frågade henne vilka hennes erfarenheter är av att röra sig med seniorbussen. Vart åker du i allmänhet med seniorbussen? — Jag åker till centralsjukhuset varannan vecka för att ta blodprov. Jag åker till simhallen då och då och är med i Vaasan ikinuoret varje onsdag. Med seniorbussen kan jag också åka till vänner i Sandviken och Hemstrand.

Vad är bäst? Vad skulle du vilja ändra på? — Jag är så nöjd, så jag kan inte riktigt klaga på något. Någon gång i tiden körde jag med egen bil, men sedan när jag lämnade bort bilen började jag använda den här seniorbussen.

— Det är väldigt bra att man kan ta sig runt om i Vasa. Rollatorn får man också ta med. Men det behöver jag i allmänhet inte, då man behändigt får åka från dörr till dörr. Man träffar alltid på bekanta, det är i stort sett samma gäng som åker till sjukhuset på blodprov. Man kan på samma gång utbyta några ord under resan. — Chaufförerna är väldigt vänliga och hjälpsamma. Jag åker i allmänhet med Tapsa, men han har semester nu.

Hur bokar du en resa? — Jag behöver varje vecka skjuts samma tid, så jag har kommit överens om vissa tider i förväg och de har dem på listan. Jag ringer bara och avbokar om jag får förhinder. Det här är väldigt bra service, eftersom man inte behöver boka varje resa skilt för sig.

Räcker resan länge och är bussen full? — Ibland hämtar vi upp flera passagerare från olika delar av Vasa. För mig gör det inget. Flest passagerare har det varit till blodprov på morgonen och till evenemang för seniorer, exempelvis konserter.

Palvelubussit 1, 2, 3 Kuka tahansa voi käyttää. Liikennöi arkisin kello 7.30–16.00, lisäksi palvelubussi 1 lauantaisin klo 9-15.30. Matkan hinta on sama kuin paikallisliikenteen busseissa eli 3,20 euroa. Veteraanikortilla ilmaiseksi. Busseilla vakiopysäkit, joilla pysähtyvät aikataulun mukaisesti. Muina aikoina ovelta - ovelle -tilausten mukaan. Ovelta - ovelle -kyydit soittamalla kuljettajalle edellisenä päivänä tai viimeistään 2 tuntia ennen matkaa. →→ Bussi 1 - keskusta, Hietalahti, Vöyrinkaupunki, Palosaari >> puh. 044-380 8031 →→ Bussi 2 - keskusta, Ristinummi, Vanha Vaasa, Höstvesi, Runsor, Huutoniemi, Purola, Teeriniemi, Melaniemi, Korkeamäki, Suvilahti >> puh. 044-380 8032 →→ Bussi 3 - keskusta, Gerby, Västervik, Vetokannas, Kotiranta, Vöyrinkaupunki, Asevelikylä >> puh. 044-380 8033

Senioribussit Kuljetuspalveluja järjestetään sosiaalihuoltolain perusteella Vaasassa Senioribusseilla. Saadakseen kuljetuspalvelun hakijan tulee olla 75 vuotta täyttänyt, pienituloinen sekä yksilöllisen kuljetuspalvelun tarpeessa. Vanhusten kuljetuspalvelukorttia haetaan kaupungin vammaispalvelusta lomakkeella. Liikennöi arkisin kello 8.00–17.30 ja viikonloppuisin kello 9.00–18.00. Matkan omavastuuhinta on 3,20 euroa. Veteraanikortilla ilmaiseksi. Pikkubussit liikennöivät ovelta - ovelle -periaatteella ja kuljettaja avustaa autoon noustaessa ja siitä poistuttaessa. Bussit tilataan suoraan kuljettajalta: →→ Senioribussi 1: puh. 044-380 7071 tai →→ Senioribussi 2: puh. 044-380 7072

Servicebussarna 1,2,3 Vem som helst kan använda dessa. Trafikerar vardagar kl. 7.30–16.00, dessutom trafikerar servicebuss 1 på lördagar kl. 9-15.30. Priset för en resa är det samma som med lokaltrafikens bussar, dvs. 3,20 euro. Gratis med veterankortet. Bussarna har standardhållplatser, där de stannar enligt tidtabellen. Andra tider enligt dörr till dörr-beställningar. Man får dörr till dörr-transporter genom att ringa chauffören föregående dag eller senast två timmar före resan. →→ Buss 1 – centrum, Sandviken, Vöråstan, Brändö >> tfn 044-380 8031 →→ Buss 2 -centrum, Korsnäståget, Gamla Vasa, Höstves, Runsor, Roparnäs, Bobäck, Orrnäs, Melmo, Högbacken, Sunnanvik >> tfn 044-380 8032 →→ Buss 3 - centrum, Gerby, Västervik, Dragnäsbäck, Hemstrand, Vöråstan, Vapenbrödrabyn >> tfn 044-380 8033

Seniorbussarna Färdtjänst ordnas i enlighet med socialvårdslagen med seniorbussar i Vasa. För att få färdtjänst ska den sökande ha fyllt 75 år, vara låginkomsttagare och i behov av individuell färdtjänst. Färdtjänstkort för äldre ansöks hos stadens handikappservice med en blankett. Trafikerar vardagar kl. 8.00–17.30 och på helgerna kl. 9.00–18.00. Självriskpriset för en resa är 3,20 euro. Gratis med veterankortet. Småbussarna trafikerar enligt dörr till dörr-principen och chauffören hjälper resenärerna att stiga in i och ut ur bussen. Bussarna beställs direkt från chauffören: →→ Seniorbuss 1: tfn 044-380 7071 eller →→ Seniorbuss 2: tfn 044-380 7072

LINKKIVINKKI/ LÄNKTIPS: www.invataksiniemi.fi www.vaasa.fi/senioribussi www.vaasa.fi/sv/seniorbuss

Hyvä terveys – kaupunki tukena monin tavoin Kaupunki tarjoaa monia, hyviä terveyspalveluita. Palvelut tukevat kuntalaisten hyvinvointia, joka on ensisijaisesti jokaisen omalla vastuulla. Teksti: Johanna Jussila Kuva: Johanna Jussila

Vaasassa diabeteshoito on ensiluokkaista. Diabetestiimin hoitajat, lääkärit ja potilaat tuntevat toisensa jopa vuosikymmenten ajalta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hoitajat voivat neuvoa potilasta tarvittaessa puhelimitse ilman tapaamista. Potilaiden on helppo lähestyä tuttua hoitajaa. Lääkäreiden ja hoitajien välinen yhteistyö on tiivistä. Lääkärit luottavat hoitajien arvioon potilaiden hoidossa ja antavat täyden tukensa hoitajille. — Meillä on hyvä tiimi, kertoo vuoden 2016 diabeteshoitajaksi valittu Sonja Paulaharju. — Myös yhteistyö Vaasan keskussairaalan kanssa toimii todella hienosti. Järjestämme yhdessä esimerkiksi diabeteshoitajien koulutuksia sekä potilaskursseja. — On haastavaa tuottaa laadukasta palvelua, sillä rahat vähenevät ja potilaat lisääntyvät, valaisee Paulaharju nykytilannetta. — Mutta kyllä me siihen pystymme kehittämällä toimintaa eteenpäin koko ajan. — Diabetes on kasvava kansantauti, jonka merkittäviä syitä ovat elintavat, ruokavalio ja liikunta.

Kaunis hymy – kiitos hyvästä suun hoidosta Hampaiden omahoito on paras, tehokkain ja yksilölle edullisin tapa hoitaa suun terveyttä. Perusperiaatteet sopivat kaikille: hampaiden huolellinen harjaus fluorihammastahnalla 2 minuutin ajan kahdesti päivässä, napostelun välttäminen ja vesi janojuomana. — Hyvällä hampaiden hoidolla voi pysäyttää alkavan reiän, kertoo Vaasan kaupungin johtava ylihammaslääkäri Katri Palo. — Mitä paremmin hoidamme suumme terveyttä, sitä useammalle kuntalaiselle palvelut riittävät. Jokainen on vastuussa oman suunsa ja hampaidensa hyvinvoinnista. Lasten suun ja hampaiden hoidosta vastuun kantavat vanhemmat. — Suosittelen perheille yhteisiä ruokahetkiä. Ne edistävät suun ja hampaiden sekä koko perheen hyvinvointia, kannustaa Palo.

Hammashuollon sähköisiä palveluita ovat eEsitiedot, tekstiviestimuistutus varatusta vastaanottoajasta ja alle kouluikäisten ajanvaraus.

Sähköinen terveystarkastus Kuntalaiset voivat tehdä itse sähköisen terveystarkastuksen, josta saa selville, miten elämäntavat vaikuttavat arvioituun elinikään ja riskiin sairastua. Palvelussa voi ilmoittautua sähköisen terveysvalmentajan valmennusohjelmiin. Valittavina teemoina ovat esimerkiksi uni, stressinhallinta, ristiriitojen ratkaisu parisuhteessa ja lapsiperheiden harjoitusohjelma. Sähköinen terveystarkastus ja -valmennus ovat kuntalaisille maksuttomia.

Tiesitkö, että sähköinen terveystarkastus ja valmennus ovat kuntalaisille maksuttomia palveluita?

Visste du att den elektroniska hälsogranskningen och träningen är avgiftsfria tjänster för kommuninvånarna?

En god hälsa – staden stöder på många sätt

Äitiysneuvolat ja perhesuunnittelu toimivat yhdessä

Staden erbjuder många bra hälsovårdstjänster. Tjänsterna stöder kommuninvånarnas välbefinnande, som var och en i första hand själv är ansvarig för.

Vaasan kaupungin äitiysneuvolat, Vähänkyrön äitiysneuvolaa lukuun ottamatta, muuttivat viime keväänä saman katon alle. Äitiysneuvolat ja perhesuunnittelu muodostivat yhdessä äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan. Miten muutos vaikutti palveluihin?

Text: Johanna Jussila Bild: Johanna Jussila

Teksti: Johanna Jussila

I Vasa är diabetesvården förstklassig. Diabetesteamets skötare, läkare och patienter har känt varandra till och med i årtionden. Detta innebär exempelvis att skötarna vid behov kan ge en patient råd per telefon utan att träffa denna. Det är enkelt för patienterna att närma sig en bekant skötare.

inget småätande och vatten som törstsläckare. — Med bra skötsel av tänderna kan man sätta stopp för början till karies, berättar Vasa stads ledande övertandläkare Katri Palo. — Ju bättre vi sköter vår munhälsa, till desto fler kommuninvånare räcker servicen.

Samarbetet mellan läkarna och skötarna är tätt. Läkarna litar på skötarnas bedömning i vården av patienterna och ger sitt fulla stöd till skötarna. — Vi har ett bra team, berättar Sonja Paulaharju, som valdes till årets diabetesskötare år 2016. — Även samarbetet med Vasa centralsjukhus fungerar riktigt bra. Tillsammans ordnar vi exempelvis utbildningar för diabetesskötare och patientkurser. — Det är utmanande att producera högklassig service när pengarna minskar och antalet patienter ökar, beskriver Paulaharju den nuvarande situationen. — Men nog klarar vi av det om vi hela tiden utvecklar verksamheten framåt.

Var och en är ansvarig för sin egen munhälsa. Föräldrarna bär ansvaret för skötseln av barnens mun och tänder. — Jag rekommenderar att familjer har gemensamma matstunder. Detta främjar munhälsan och välbefinnandet för hela familjen, uppmuntrar Palo.

Diabetes är en växande folksjukdom, som främst beror på dåliga levnadsvanor, dålig kost och för lite motion.

Ett vackert leende – ett tack för god munvård Egenvård av tänderna är det bästa, effektivaste och förmånligaste sättet för skötsel av munhälsan. Grundprinciperna passar för alla: noggrann borstning av tänderna med fluortandkräm i två minuter två gånger om dagen,

Elektroniska tjänster inom tandvården är eFörhandsinformation, sms-påminnelse om inbokad mottagningstid och tidsbeställning för barn under skolåldern.

Elektronisk hälsogranskning Kommuninvånarna kan själva göra en elektronisk hälsogranskning, med vilken de får reda på hur levnadsvanorna inverkar på den beräknade livslängden och risken att bli sjuk. I tjänsten kan man anmäla sig till träningsprogram hos en elektronisk hälsotränare. Valbara teman är exempelvis sömn, stresshantering, konfliktlösning i ett parförhållande och ett träningsprogram för barnfamiljer. Elektronisk hälsogranskning och –träning är avgiftsfria för kommuninvånarna.

Tavoitteena oli saada äitiysneuvolatoimintaan joustavuutta, yhtenäisiä toimintatapoja sekä vahvistaa henkilökunnan ammattitaitoa. — Tavoitteet ovat hyvin pitkälti toteutuneet, kertoo äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan osastonhoitaja Siiri Palonkoski. — Toiminnan joustavuus on parantunut, sillä asiakkaat hoidetaan tasapuolisemmin kätilöiden kesken. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei perinteisiä aluejakoja enää ole, vaan esimerkiksi entisen Gerbyn alueen kätilö voi hoitaa Ristinummella asuvaa odottavaa äitiä, Palokoski jatkaa.

Toiminnan joustavuus näkyy myös kätilön sairastuessa. Silloin asiakas saa ajan toiselle kätilölle jopa samalle vastaanottoajalle tai ainakin samalle päivälle. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa on nyt enemmän tietoa ja taitoa saman katon alla. Toimintaa on hiottu koko ajan yhtenäisemmäksi. Se, että ammattiosaamista on paljon samassa paikassa, helpottaa myös sijaisten perehtymistä. Näin tieto ja taito takaavat hyvän palvelun ympäri vuoden.

Mödrarådgivningarna och familjeplaneringen verkar tillsammans Vasa stads mödrarådgivningar, med undantag av mödrarådgivningen i Lillkyro, flyttade förra våren under samma tak. Mödrarådgivningarna och familjeplaneringen bildade tillsammans mödra- och familjeplaneringsrådgivningen. Hur påverkade förändringen servicen? Text: Johanna Jussila

Målet var att få flexibilitet och enhetliga förfaringssätt inom mödrarådgivningsverksamheten och att stärka personalens yrkesskicklighet. — Målen har uppnåtts i väldigt stor utsträckning, berättar mödra- och familjeplaneringsrådgivningens avdelningsskötare Siiri Palonkoski. — Verksamhetens flexibilitet har förbättrats, då klienterna sköts mer jämlikt mellan barnmorskorna. Detta innebär i praktiken att det inte längre finns traditionella områdesindelningar, utan att exempelvis en barnmorska som arbetat i det som tidigare var området Gerby nu kan

sköta en blivande mamma som bor i Korsnäståget, fortsätter Palonkoski. Flexibiliteten syns även när en barnmorska blir sjuk. Då kan klienten få en tid till en annan barnmorska till och med samma mottagningstid eller åtminstone samma dag. Vid mödra- och familjeplaneringsrådgivningen finns det nu mer kunskap och färdigheter under samma tak. Verksamheten har gjorts mer enhetlig hela tiden. Det att det finns mycket yrkeskompetens på samma plats underlättar även introduktionen av vikarier. På det här sättet garanterar kunskap och färdigheter god service året runt.

LINKKIVINKKI/ LÄNKTIPS: www.vaasa.fi/palvelut/diabetesvastaanotto www.vaasa.fi/palvelut/hammashuolto www.vaasa.fi/palvelut/sahkoinen-terveystarkastus-ja-terveysvalmennus

Sosiaalityön ja perhepalveluiden organisaatio muuttui asiakaslähtöiseksi Muutoksen tavoitteena on järjestää sosiaalipalvelut mahdollisimman toimivaksi kokonaisuudeksi asiakkaan tarpeiden mukaan. Muutoksen taustalla on uudistunut sosiaalihuoltolaki. Teksti: Johanna Jussila

Toimintamalli on muuttunut niin sanotuksi yhden luukun periaatteeksi. Asiakas ottaa yhteyttä yhteen henkilöön, jonka kautta asiakkaalle tehdään palvelutarpeen arviointi. Aiemmin palvelut olivat organisoitu palvelukeskeisesti, nyt asiakaslähtöisesti.

Yksi asiakassuunnitelma Asiakkaalla on oikeus saada kokonaisvaltainen palvelutarpeen arviointi, joka tehdään hänen elämäntilanteensa huomioiden. Arviointi tehdään aina yhdessä

asiakkaan kanssa. Tarvittaessa tehdään yksi asiakassuunnitelma ja nimetään omatyöntekijä asiakkuuden ajaksi. Muutos on merkittävä, sillä ennen jokainen taho teki oman palvelusuunnitelman. Tämä johti siihen, että samalla asiakkaalla saattoi olla useita eri palvelusuunnitelmia. Nyt jokaisella asiakkaalla on omatyöntekijä ja yksi asiakassuunnitelma, jonka mukaan kaikki tahot toimivat. Näin asiakkaan tilannetta hoidetaan yhtenä kokonaisuutena.

Entiset palvelualueet (lastensuojelu, vammaispalvelut, psykososiaaliset palvelut, sosiaalityö ja maahanmuuttajatyö) ovat uudelleen organisoitu seuraavasti: Lapsi- ja perhesosiaalityö

Aikuisten sosiaalityö

(perheet, joissa alle 18-vuotiaita lapsia)

(yli 18-vuotiaat)

→→ Palvelutarpeen arviointi

→→ Lasten ja perheiden sosiaalityö, vammaispalvelut, pakolaisten vastaanotto ja kotouttaminen →→ Lastensuojelutyö →→ Perheoikeudelliset asiat →→ Pohjanmaan sosiaalipäivystys →→ Pohjanmaan sovittelutoimisto

Lasten ja perheiden palvelut

→→ Toimeentulotuki →→ Työvoiman monialainen yhteispalvelu (TYP) →→ Vaasan vastaanottokeskus →→ Pohjanmaan Tulkkikeskus OHJAUS JA NEUVONTA: ma-pe klo 8-16 puh. 06 325 2326 Kauppapuistikko 9 A, 2. krs

Työikäisten palvelut

→→ Perheneuvola

→→ Nuorisoasema Klaara

→→ Kuntoutusohjaus ja NepHelp

→→ Mielenterveys- ja riippuvuuskeskus Horisontti

→→ Lapsiperheiden kotipalvelu

→→ Psykososiaalinen kotikuntoutus

→→ Iltapäivä- ja iltahoito (erityishuoltolaki)

→→ Kuntouttava työtoiminta

→→ Perhetyö

→→ Vammaisten asumispalvelut sekä päivä- ja työtoiminta

→→ Perhehoito

→→ Vaasan päihdekeskus

→→ Kustaalan nuorisokoti

→→ Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut sekä päivä- ja työtoiminta

→→ Perhetukikeskus →→ Kotomaja

→→ Aikuisten sosiaalityö: aktivointi ja kuntoutus, vammaispalvelut, pakolaisten vastaanotto ja kotouttaminen

Organisationen för socialarbete och familjeservice ändrades med klienten i fokus Målet med ändringen är att ordna socialservice som en så fungerande helhet som möjligt i enlighet med klientens behov. Bakom ändringen ligger den reformerade socialvårdslagen. Text: Johanna Jussila

Verksamhetsmodellen har ändrats enligt principen ”allt vid samma lucka”. Klienten kontaktar en person, via vilken klientens servicebehov bedöms. Tidigare har servicen organiserats utifrån tjänsterna, nu organiseras den utifrån klienten.

En klientplan Klienten har rätt att få en heltäckande bedömning av servicebehovet, som görs med beaktande av dennes livssituation. Bedömningen görs alltid tillsammans

med klienten. Vid behov uppgörs en klientplan och en egen handläggare utses för tiden för klientskapet. Det är fråga om en stor ändring, då varje part tidigare gjorde upp en egen serviceplan. Detta ledde till att samma klient kunde ha flera olika serviceplaner. Nu har varje klient en egen handläggare och en klientplan, utifrån vilken alla parter arbetar. På det här sättet sköts klientens situation som en helhet.

De tidigare serviceområdena (barnskyddet, handikappservicen, den psykosociala servicen, socialarbetet och invandrararbetet) har omorganiserats enligt följande: Barn- och familjesocialarbete

Vuxensocialarbete

(familjer som har barn under 18 år)

(över 18-åringar)

→→ Bedömning av servicebehov

→→ Barn- och familjesocialarbete, handikappservice, mottagande av flyktingar samt integrering

→→ Vuxensocialarbete: aktivering och rehabilitering, handikappservice, mottagande av flyktingar samt integrering

→→ Barnskyddsarbete

→→ Utkomststöd

→→ Familjerättsliga ärenden

→→ Sektorsövergripande samservice som främjar sysselsättningen

→→ Österbottens socialjour

→→ Vasa mottagningscentral

→→ Österbottens medlingsbyrå

→→ Österbottens Tolkcentral

Service för barn och familjer

Rådgivning och handledning: må-fr kl. 8-16 tfn 06 325 2326 Handelsesplanaden 9 A, 2:a vån.

Service för personer i arbetsför ålder

→→ Familjerådgivningen

→→ Ungdomsstationen Klaara

→→ Rehabiliteringshandledning och NepHelp

→→ Center för mental- och beroendevård Horisonten

→→ Hemservice för barnfamiljer

→→ Psykosocial hemträning

→→ Eftermiddags- och kvällsvård (specialomsorgslagen)

→→ Rehabiliterande arbetsverksamhet

→→ Familjearbete

→→ Boendeservice samt dag- och arbetsverksamhet för personer med funktionsnedsättning

→→ Familjevård →→ Gustavsro ungdomshem →→ Familjestödscentralen →→ Kotomaja

→→ Vasa missbrukarcenter →→ Boendeservice samt dag- och arbetsverksamhet för personer i mentalvårds- och missbrukarrehabilitering

LINKKIVINKKI/ LÄNKTIPS: www.vaasa.fi/sosiaalityo-ja-perhepalvelut www.vaasa.fi/sv/socialarbete-och-familjeservice

Liikuntaharrastus jokaiselle lapselle Jokaisella lapsella on oikeus harrastukseen, myös pitkäaikaissairailla ja vammaisilla. Mistä löytää erityistä tukea tarvitsevalle lapselle sopiva liikuntaharrastus? Apu löytyy Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU:n pilottiohjelmasta. Teksti: Johanna Jussila Kuva: Pyry Keto

Ohjelman idea on saada niin pitkäaikaissairaat ja vammaiset kuin erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret mukaan liikunnan pariin. Tarkoituksena on löytää yhdessä liikuntaharrastus, joka lasta itseään

kiinnostaa. Lapset ja perheet ovat saaneet esittää toiveensa. Pohjanmaan Valtti -ohjelmassa on mukana 13 perhettä, joissa lapsi tai nuori tarvitsee erityistä tukea. Valtteina toimii 9 henkilöä, jotka ovat vammaisliikunnasta kiinnostuneita eri-ikäisiä vapaaehtoisia tai alan opiskelijoita. Yhteistä on kiinnostus liikunta-, kasvatus-, kuntoutus- tai sosiaalialaan. — Valtti toimii ohjaajana ja harrastuksen pariin saattajana, vähän kuin lapsen personal trainerina. Valtti auttaa lasta tai nuorta tutustumaan valitsemaansa lajiin. Seuraava askel on mennä yhdessä muiden mukaan harrastamaan, kertoo ohjelman Pohjanmaan yhteyshenkilö Tatjana Asplund.

Valttina toimimisesta opintopisteitä Yhteistyötä tehdään Vaasan Ammattiopiston kanssa, sillä osa valteista on oppilaitoksen opiskelijoita. He saavat valttina toimimisesta opintopisteitä. Valtti -ohjelma on yksi ammattiopiston kursseista.

Pysyväksi toiminnaksi? Ohjelman kokeilu toteutetaan Vaasan alueen lisäksi myös 13 muulla alueella Suomessa. Kaiken kaikkiaan hankkeessa on mukana 250 lasta tai nuorta perheineen. Toiminta on alkanut syyskuussa ja kestää 4-6 viikkoa. Ohjelma saattaa jatkua ensi keväänä.

Heräsikö kiinnostus? Ota yhteys Tatjana Asplundiin, tatjana.asplund@vaasa.fi tai p. 0400 893 665. Lisätietoja: www.vammaisurheilu.fi

Blev du intresserad? Ta kontakt med Tatjana Asplund, tatjana.asplund@ vasa.fi eller tfn 0400 893 665. Tilläggsuppgifter: www.vammaisurheilu.fi

Motionsaktiviteter för alla barn Alla barn har rätt till aktiviteter, även långtidssjuka och handikappade. Var hittar man en lämplig aktivitet för barn som behöver särskilt stöd? Hjälp kan fås från Finlands Handikappidrott och –motion, VAU:s pilotprogram. Text: Johanna Jussila Bild: Pyry Keto

Idén med programmet är att få med såväl långtidssjuka som handikappade barn samt barn och ungdomar som behöver särskilt stöd. Meningen är att man tillsammans hittar en motionsform som barnet själv är intresserad av. Barnen och familjerna har fått framföra sina egna önskemål.

I Österbottens Valtti-program deltar 13 familjer med barn eller ungdomar som behöver särskilt stöd. Som Valtti-instruktörer fungerar 9 frivilliga personer i olika åldrar som är intresserade av handikappmotion eller som studerar inom branschen. Gemensamt är intresset för idrotts-, fostrings-, rehabiliterings- eller socialsektorn. — Valtti instruerar och introducerar barnet i aktiviteter lite som en personal trainer. Projektet hjälper barnet eller den unga att bekanta sig med den valda grenen. Följande steg är att tillsammans med andra delta i aktiviteterna, beskriver Tatjana Asplund, kontaktperson för programmet i Österbotten.

Studiepoäng för Valtti-instruktörer Valtti-instruktörerna samarbetar med Vasa Yrkesinstitut för en del av dem studerar vid läroanstalten och får studiepoäng för detta. Valtti-programmet är en av yrkesinstitutets kurser.

Permanent verksamhet? Programförsök pågår förutom i Vasaområdet även i 13 andra områden i Finland. I projektet deltar allt som allt 250 barn eller ungdomar med familjer. Verksamheten har inletts i september och pågår 4-6 veckor. Programmet får eventuellt fortsättning nästa vår.

Vaasassa hoidetaan työllisyyttä ja vanhuksia Kolmivuotisen kokeilun aikana kotija laitoshoitoon on palkattu noin neljäkymmentä vanhustyön avustajaa. Työ ei ole hoitotyötä, mutta se tukee ja auttaa vanhuksia asumaan pidempään kotona. Vanhustyön avustajista noin puolet on joko työllistynyt avustajajakson jälkeen tai hakeutunut alan koulutukseen. Teksti: Jukka Mäntymaa Kuva: Sami Pulkkinen

Työhön kuuluvat asiakaskäynnit kotona asuvien vanhusten luona, asiakkaan kanssa ulkoilu, yhteiset kauppareissut ja lääkärissäkäynnit. — Asiakkaan ilme on tässä se paras palkinto. He ovat kiitollisia avusta ja se jää kyllä työpäivän jälkeen mieleen, avustajana työskentelevä Johanna Luoma sanoo. Vanhustyön avustaja -kokeilu yhdistää onnistuneella tavalla hoitoalaa. Vaasassa on uskallettu kokeilla työllisyydenhoidon ja ikäihmisten kotihoidon yhdistämistä vaikuttavin tuloksin. — Muut kunnat ovat olleet kiinnostuneita Vaasan mallista. Kyselyitä on tullut niin isoista kaupungeista kuin pienistä kunnistakin, kertoo projektin ohjaaja ja lähiesimies Tamara Vieri.

Klemettilässä ei ole vuoria Kaupunki on panostanut työllistämisessä viime vuodesta alkaen matalan kynnyksen toimintaan, jota tehdään niin omana toimintana kuin ostopalvelunakin. Juuri valmistunut Himalajankadun palvelutalo on yksi kohteista. Talo koostuu neljästä pienkodista, joissa asukkaat asuvat vuokralla omassa huoneessa. Vaikka palvelutalon nimi viittaa korkeaan vuoristoon, on kynnys työtoiminnan suhteen matala. Emmi Pouttu ja Miia Jussila osallistuvat kolmesti viikossa työtoimintaan pienkodissa. — Henkilökunta ja asukkaat ovat ottaneet meidät hyvin vastaan. Hoitajatkin osaavat jo pyytää meiltä apua, kaksikko tiivistää kahden viikon kokemuksensa. Sairaanhoitaja Kirsi Berg oli heti valmis lähtemään mukaan matalan kynnyksen työtoimintaan. Aiempaa kokemusta ei ollut, mutta työvalmentajan yhteydenotto kannusti kokeiluun. — Tähän mennessä saatu palaute kertoo, että kokeilu kannatti. Olemme ilman muuta kiinnostuneita toiminnan laajentamisesta, Berg sanoo.

Päivän lukuhetki. Margit Dits (vas.) ja Miia Jussila katsovat yhdessä päivän uutisaiheet. Dagens lässtund. Margit Dits (till vänster) och Miia Jussila ser tillsammans igenom dagens nyhetsämnen.

I Vasa tar man hand om sysselsättningen och äldre personer Under ett treårigt försök har cirka 40 äldreomsorgsassistenter anställts inom hem- och anstaltsvården. Arbetet är inte vårdarbete, men det stöder och hjälper äldre personer att bo kvar hemma längre. Av äldreomsorgsassistenterna har cirka hälften endera fått arbete efter assistentperioden eller sökt sig till utbildning inom branschen.

ner, berättar projekthandledare och närförman Tamara Vieri.

Text: Jukka Mäntymaa Bild: Sami Pulkkinen

Huset består av fyra småhem, där klienterna bor på hyra i ett eget rum. Trots att servicehusets namn syftar på ett högt berg, är tröskeln i fråga om arbetsverksamhet låg. Emmi Pouttu och Miia Jussila deltar tre gånger i veckan i arbetsverksamhet vid småhemmet. — Personalen och klienterna har tagit emot oss väl. Även skötarna kan redan be oss om hjälp, säger duon när de summerar sina erfarenheter under två veckor.

Till arbetet hör klientbesök hos äldre personer som bor hemma, utevistelse med klienten, gemensamma butiksresor och läkarbesök. — Den bästa belöningen med arbetet är klientens ansiktsuttryck. De är tacksamma för hjälpen och det finns kvar i tankarna även efter arbetsdagen, säger Johanna Luoma, som arbetar som assistent. Försöket med äldreomsorgsassistenter har utfallit på ett lyckat sätt, då man i Vasa vågat sig på att pröva slå ihop skötseln av sysselsättningen och hemvården av äldre personer med imponerande resultat. — Andra kommuner har varit intresserade av Vasas modell. Förfrågningar har kommit både från stora städer och från små kommu-

Det finns inga berg i Klemetsö Staden har inom sysselsättningen sedan förra året satsat på verksamhet med låg tröskel, som genomförs både som egen verksamhet och som köpservice. Det nya servicehuset på Himalajagatan är ett av objekten.

Sjukskötare Kirsi Berg var genast redo att delta i arbetsverksamheten med låg tröskel. Tidigare erfarenhet saknades, men kontakten med arbetstränaren uppmuntrade att vara med i försöket. — Responsen som vi hittills fått berättar att försöket lönade sig. Vi är absolut intresserade av att expandera verksamheten, säger Berg.

LINKKIVINKKI: www.vaasa.fi/palvelut/ikaihmisten-palveluasuminen LÄNKTIPS: www.vaasa.fi/sv/tjanster/serviceboende-for-aldre

Uusi energialaboratorio sijaitsee Palosaaren sillan kupeessa, Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun vieressä. Det nya energilaboratoriet ligger invid Brändö bro, nära Vasa universitet och Vasa yrkeshögskola.

Tutkimus- ja opetustyötä yhteisellä hiekkalaatikolla Vaasan yliopisto VY ja Vaasan ammattikorkeakoulu VAMK ovat tehneet yhteistyösopimuksen tekniikan opetuksesta. Sillä tehostetaan koulutusta ja vahvistetaan tekniikan alan opiskelijoiden osaamista. Myös Palosaarelle rakennettu uusi energialaboratorio tukee energia-alan kehitystä Vaasan seudulla. Teksti: Raisa Huttunen Kuvat: Sami Pulkkinen

Yhteistyön tavoitteena ovat kahden vuoden yhteiset opinnot sähkö- ja energiatekniikan sekä informaatiotekniikan kandidaattien ja ammattikorkeakoulun sähkö- ja tietotekniikan insinöörikoulutuksen opiskelijoille. Yhteisiä kursseja on otettu tänä syksynä opetukseen kymmenen. VY:n teknillisen tiedekunnan dekaani Erkki Antila sekä VAMK:n tekniikan johtaja Jorma Tuominen näkevät koulutusyhteistyön opiskelijoita hyödyttävänä vaihtoehtona. — Yhteinen opetus vahvistaa opiskelijoiden osaamista ja tarjoaa joustavammat mahdollisuudet siirtyä tutkinnosta toiseen, Antila kertoo.

Yhteistyö lisää alueen houkuttelevuutta Yliopiston ja ammattikorkeakoulun tekniikan opetuksessa yhteistyötä on tehty jo pitkään. Koulut

sijaitsevat vierekkäin samalla kampuksella ja opetus- ja tutkimuslaboratorio Technobothnia on ollut yhteiskäytössä jo vuodesta 1996. — Kun me koulutamme ihan samalla hiekkalaatikolla tätä porukka, meillä on mahdollisuus kasvaa erittäin varteenotettavaksi tekijäksi sekä Suomessa että kansainvälisesti, Tuominen kuvaa. Yhteistyön avulla varmistetaan riittävä määrä työvoimaa alueen teollisuuden tarpeisiin. Vaasa on Suomen etulinjassa korkeakoulujen välisessä yhteistyössä.

Energialaboratorio ja VEBICtutkimusalusta Tänä vuonna kampuksella saadaan käyttöön uusi tutkimus- ja tuotekehityslaboratorio. Laboratorioon sijoitetaan isoja polttomoottoreita, joilla testataan

erilaisten polttoaineiden käyttöä. Ensimmäinen tutkimushanke Hercules 2 on jo käynnissä. — Laboratorio vahvistaa yliopiston tekniikan puolta ja energia-alan osaamista. Yliopisto ja alueen yritykset elävät ikään kuin symbioosissa, mikä toimii hyvin, VY:n rehtori Jari Kuusisto toteaa. Vaasa Energy Business Innovation Centre eli VEBIC -tutkimusalusta tarjoaa tekniikan lisäksi myös muille yliopiston tutkimusaloille mahdollisuuden tutkimuksen tekemiseen. Laboratoriolla voidaan esimerkiksi tutkia ihmisten asenteita uusia energiamuotoja kohtaan. Hankkeessa ovat olleet mukana VY, ABB, Wärtsilä, Vacon-Danfoss sekä monet muut alueen yritykset. Tukea projektille on saatu myös Tekes-rahoituksen, Inka-rahoituksen ja Aiko-hankkeen muodossa.

Forsknings- och undervisningsarbete i en gemensam sandlåda Vasa universitet och Vasa yrkeshögskola har slutit ett samarbetsavtal om undervisning i teknik. Med avtalet effektiveras utbildningen och kompetensen stärks hos studerande inom teknikbranschen. Även det nya energilaboratoriet som har byggts i Brändö stöder utvecklingen inom energibranschen i Vasaregionen. Text: Raisa Huttunen Bilder: Sami Pulkkinen

Målet med samarbetet är tvååriga gemensamma studier för kandidatstuderande inom el- och energiteknik och informationsteknik samt för studerande på ingenjörutbildningen inom el- och datateknik vid yrkeshögskolan. I höst tas tio gemensamma kurser med i undervisningen. Vasa universitets tekniska fakultets dekan Erkka Antila och Vasa yrkeshögskolas tekniska direktör Jorma Tuominen ser utbildningssamarbetet som ett alternativ som gynnar de studerande. — Gemensam undervisning stärker kompetensen hos de studerande och erbjuder mer flexibla möjligheter att övergå från en examen till en annan, berättar Antila.

Samarbete ökar områdets dragningskraft Universitetet och yrkeshögskolan har redan länge bedrivit samarbete i fråga om teknikundervisningen. Skolorna ligger nära varandra på samma campus och undervisnings- och forskningslaboratoriet Technobothnia har varit i gemensamt bruk sedan år 1996. — När vi utbildar det här gänget vid samma sandlåda har vi möjligheter att bli en väldigt beaktansvärd aktör både i Finland och internationellt, beskriver Tuominen.

Med hjälp av samarbetet ser man till att det finns tillräckligt med arbetskraft för industrins behov i regionen. Vasa står i främsta linjen i Finland i fråga om samarbete mellan högskolor.

Energilaboratorium och VEBIC-forskningsplattform I år tas ett nytt forsknings- och produktutvecklingslaboratorium i bruk på campus. I laboratoriet placeras stora bränslemotorer, med vilka användningen av olika bränslen testas. Det första forskningsprojektet, Hercules 2, pågår redan. — Laboratoriet stärker universitetets tekniska sida och kompetensen inom energibranschen. Universitetet och företagen i regionen lever liksom i symbios, vilket fungerar bra, konstaterar Vasa universitets rektor Jari Kuusisto. Vaasa Energy Business Innovation Centre, dvs. VEBIC-forskningsplattformen, erbjuder utöver tekniken även universitetets övriga forskningsområden en möjlighet att bedriva forskning. I laboratoriet kan man bland annat undersöka människors attityder gentemot nya energiformer. I projektet har deltagit Vasa universitet, ABB, Wärtsilä, Vacon-Danfoss och många andra företag i regionen. Stöd för projektet har även erhållits i form av Tekes-finansiering, Inkafinansiering och Aiko-projektet.

Energialaboratorio on alueen energia-alan yritysten ja yliopiston yhteisessä käytössä. Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto näkee yhteistyön positiivisena, molempia osapuolia hyödyttävänä asiana. Energilaboratoriet används gemensamt av regionens företag inom energibranschen och av universitetet. Vasa universitets rektor Jari Kuusisto ser samarbetet som en positiv sak som gynnar båda parterna.

LINKKIVINKKI/ LÄNKTIPS: www.uva.fi/fi/sites/vebic

Uuden oppilaitoksen nimeksi valikoitui Vamia nimikilpailussa syksyllä.

Uusi Vamia aloittaa ammatillisena kouluttajana 2017

Den nya läroanstalten fick namnet Vamia i en namntävling under hösten

Vaasan ammattiopisto ja Vaasan aikuiskoulutuskeskus yhdistyvät vuoden 2017 alussa. Mukaan uuteen organisaatioon tulee myös Oppisopimustoimisto. Muutoksen taustalta löytyvät Suomen hallituksen ammatilliselle opetukselle asettamat säästövaatimukset ja lakimuutokset. Vaasassa säästöhaaste päätettiin ottaa vastaan mahdollisuutena, ja nyt erillään ollut osaaminen yhdistyy kaikkien käyttöön. Teksti: Elina Havu Kuvat: Anne Kytölä

Opiskelijat etusijalla muutosten suunnittelussa Vaasan kohdalla hallituksen päätökset merkitsevät yli kahden miljoonan euron säästövaatimusta. Opiskelijoiden ei haluta kärsivän tilanteesta, joten säästöt toteutetaan muuttamalla hallintorakenteita. — Kun säästämme hallinnosta, jää meille voimavaroja opetukseen. Tavoitteena on luoda pohjoismai-

den paras monialainen ja monikielinen koulutusorganisaatio, joka vastaa alueen työelämän tarpeisiin, kertoo rehtori Åsa Stenbacka. Yksi uudistuksen parhaista puolista on asiakaslähtöisyyden ja opintotarjonnan paraneminen. Jokaisen opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma voidaan tehdä aiempaa joustavammin ja yksilöllisemmin, kun käytössä on kolmen organisaation vah-

vuudet. Myös työelämän tarpeisiin voidaan reagoida nopeasti. — Jos alueen yritykset viestittävät, että nyt tarvitaan erikoisosaamista tietyllä osa-alueella, voimme tehdä paikallisia tutkinnon osia. Isommalla organisaatiolla on laajempaa osaamista ja voimme kouluttaa juuri sitä, mitä työelämä tarvitsee.

Nya Vamia börjar som yrkesutbildare år 2017 Vasa yrkesinstitut och Vasa vuxenutbildningscenter slås samman i början av år 2017. Även läroavtalsbyrån kommer med i den nya organisationen. Bakom ändringen ligger de sparkrav som Finlands regering har uppställt för yrkesutbildningen samt lagändringar. I Vasa beslutade man att ta emot sparutmaningen som en möjlighet och kompetenser som tidigare varit åtskilda från varandra slås samman till allas förfogande. Text: Elina Havu Bilder: Anne Kytölä

De studerande prioriteras vid planeringen av ändringarna I fråga om Vasa innebär regeringens beslut ett sparkrav på över två miljoner euro. Man ville inte att de studerande skulle bli lidande på grund av situationen, så besparingarna genomförs genom ändringar i förvaltningsstrukturerna. — När vi sparar på förvaltningen har vi kvar resurser för undervisningen. Målet är att skapa Nordens bästa sektorsövergripande och flerspråkiga utbildningsorganisation, som svarar mot arbetslivets behov i regionen, berättar rektor Åsa Stenbacka. En av reformens bästa sidor är förbättrad kundorientering och ett förbättrat studieutbud. En personlig studieplan för varje studerande kan uppgöras mer flexibelt och individuellt än tidigare, då de starka sidorna hos tre organisationer kan användas. Man kan även reagera snabbt på arbetslivets behov. — Om företagen i regionen meddelar att specialkompetens behövs inom ett visst delområde, kan vi göra lokala examensdelar. Stora organisationer har bredare kompetens och vi kan utbilda precis det som arbetslivet behöver. Nuorten ja aikuisten koulutuksen yhdistäminen ei tarkoita, että kaikki opiskelisivat samoissa ryhmissä. Opetus jatkuu tutuissa tiloissa saman katon alla, mutta nuoret ja aikuiset ovat edelleen pääosin erillään. Myös opettajat ovat pääosin samat kuin aiemmin. Tarvittaessa esimerkiksi aikuiskoulutuksen opettaja tuo kuitenkin osaamistaan nuorten puolelle tai toisinpäin.

Muutos on mahdollisuus Yhdistymistä on valmisteltu pitkään. Henkilöstö on osallistunut suunnittelutyöhön alusta alkaen. Jo kuluvalla syyslukukaudella työtä tehdään osittain yhdessä ammattiopiston ja aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. Stenbacka ei näe taloudellisia paineita uhkana sille, ettei edessä olisi paljon hyvää. — Näen ehdottomasti, että tässä taloudellisessa tilanteessa tämä muutos on meille mahdollisuus. Olemme jo nyt erittäin hyvässä vauhdissa ja katson tulevaan luottavaisin mielin. Olen vakuuttunut, että tämä muutos tulee onnistumaan hienosti.

Sammanslagningen av utbildning för unga och vuxna innebär inte att alla studerar i samma grupper. Undervisningen fortsätter i bekanta utrymmen under samma tak, men unga och vuxna är fortfarande i huvudsak åtskilda. Även lärarna är huvudsakligen de samma som tidigare. Vid behov delar dock exempelvis en lärare inom vuxenutbildningen med sig av sin kompetens till ungdomarna eller tvärtom.

En förändring är en möjlighet Sammanslagningen har förberetts länge. Personalen har deltagit i planeringsarbetet från början. Redan under innevarande hösttermin utförs arbete delvis tillsammans med yrkesinstitutet och vuxenutbildningscentret. Stenbacka ser inte ekonomiska påfrestningar som något hot för att framtiden inte skulle kunna föra med sig mycket bra. — Jag anser absolut att den här förändringen är en möjlighet för oss i denna ekonomiska situation. Vi är redan ordentligt igång och jag ser framtiden an med tillförsikt. Jag är övertygad om att denna förändring kommer att lyckas bra.

LINKKIVINKKI/ LÄNKTIPS: www.vao.fi www.vakk.fi oppisopimus.vaasa.fi

Vaasa-opisto muuttaa Raastuvankadulle Vaasan vanhin ja komein koulurakennus avautuu kaupunkilaisille. Vaasa-opiston toiminta saa arvokkaat puitteet opiston Vaasan toiminnan siirtyessä vaiheittain Raastuvankatu 31:een, Vaasan ammattikorkeakoululta vapautuneisiin tiloihin. Teksti: Iiro Suksi Kuvat: Sami Pulkkinen

— Tavallaan opistotoiminta palaa juurilleen, toteaa Vaasa-opiston rehtori Sannasirkku Autio. Työväenyhdistys järjesti kursseja ja luentoja rakennuksessa jo 1800-luvun lopulla. Sen jälkeen talossa ovat toimineet eri muodoissaan kaikki kouluasteet kansakoulusta yliopistoon.

Hyvä paikka opiston kursseille Opiston muuton myötä asettuu uusi palanen paikalleen Vaasan sivistystoimen kampuksella. Ennestään lähialueella ovat jo lukiokampus Lykeion, Merenkurkun koulu, keskuskoulu sekä kasarmialueella taiteen perusopetus Taikon ja osa Vaasa-opiston puutyön opetusta. — Saamme hyvät tilat. Luokat ovat valoisia, hyvin sijoitettuja ja niihin saadaan opiston tarvitsemat erikoisluokat mm. valokuvauksen ja grafiikan sekä ATK:n ja keramiikan kursseille. Myös ilmastointi toimii paremmin kuin Opistokadulla, sanoo Autio.

Raastuvankadulle tulevat kaikki samat toiminnot kuin Opistokadullakin on ollut. — On hienoa, että Vaasan vanhin ja komein koulurakennus avautuu nyt opiston lähes 10 000 opiskelijalle, jotka edustavat kaikenikäisiä opiskelunharrastajia, Autio miettii.

Muutto alkoi heinäkuussa, tammikuussa kaikki Raastuvankadulla Vaasa-opisto muuttaa tiloihin kolmessa vaiheessa heinäkuusta 2016 alkaen. Syksyllä osa kursseista pidetään vielä vanhoissa tiloissa Opistokatu 1:ssä. Vuoden 2017 alussa toiminta on kokonaan Raastuvankadulla puutyön kursseja lukuun ottamatta. Uusissa tiloissa on mukava opiskella. Niiden sijainti on keskeinen, alueella on runsaasti paikoitustilaa ja opistolle pääsee hyvin muun muassa busseilla, kertoo Autio.

Vanha, arvokas ja tarkoituksenmukaisesti remontoitu kiinteistö luo inspiroivan opiskeluympäristön. Taiteen opetus on keskeinen osa Vaasa-opiston toimintaa ja uusissa tiloissa onkin paljon näyttelyihin soveltuvia tiloja. — Opiston täyttäessä 100 vuotta ensi vuonna, voidaan merkkipäivää viettää uusissa ja edustavissa tiloissa, iloitsee Autio.

Tiloja remontoidaan opiston tarpeisiin Tilat ovat hyvässä peruskunnossa, tiloihin tehdään kuitenkin jonkin verran muutoksia opiston erityistarpeita varten. Rakennuksen kolmas kerros toimii aluksi päiväsaikaan keskuskoulun ja myöhemmin Merenkurkun koulun tilapäisenä tilana. Kiinteistöön rakennettava opetuskeittiö toimii jatkossa myös Merenkurkun koulun opetuskeittiönä.

Raastuvankatu 31 on rakennettu 1800-luvun lopulla. Rådhusgatan 31 byggdes i slutet av 1800-talet.

Vaasa-opisto täyttää ensi vuonna 100 vuotta!

Vaasa-opisto fyller 100 år nästa år!

Sannasirkku Autio odottaa uusiin tiloihin pääsyä innolla. Sannasirkku Autio väntar ivrigt på att få börja använda de nya utrymmena.

Vaasa-opisto flyttar till Rådhusgatan Vasas äldsta och ståtligaste byggnad öppnas för stadsborna. Vaasa-opistos verksamhet får en värdig inramning, då institutets verksamhet i Vasa stegvis flyttas till Rådhusgatan 31, till utrymmen som blivit lediga efter Vasa yrkeshögskola. Text: Iiro Suksi Bilder: Sami Pulkkinen

— På sätt och vis återvänder institutverksamheten till sina rötter, konstaterar Vaasa-opistos rektor Sannasirkku Autio. Arbetarföreningen ordnade kurser och föreläsningar i byggnaden redan i slutet av 1800-talet. Sedan dess har alla skolnivåer från folkskola till universitet funnits i huset.

En bra plats för institutets kurser I och med institutets flytt kommer en ny bit på plats på bildningssektorns campus i Vasa. I det närliggande området ligger redan sedan tidigare gymnasiecampus Lykeion, Merenkurkun koulu, Keskuskoulu samt på kasernområdet Taikon, grundläggande konstundervisning, och en del av Vaasa-opistos undervisning i träarbete. — Vi får bra utrymmen. Klassrummen är ljusa, väl placerade och kan fungera som de specialklassrum som institutet behöver, t.ex. för kurser i fotografering och grafik samt i ADB och keramik. Även ventilationen fungerar bättre än på Institutgatan, säger Autio. Till Rådhusgatan flyttar all verksamhet som funnits på Institutgatan. — Det är trevligt att Vasas äldsta och ståtligaste skolbyggnad nu öppnas för institutets närmare 10 000 studerande, som representerar hobbystuderande i olika åldrar, funderar Autio.

Flytten påbörjas i juli, allt på Rådhusgatan i januari Vaasa-opisto flyttar till utrymmena i tre skeden från och med juli 2016. På hösten hålls en del av kurserna ännu i de gamla utrymmena på Institutgatan 1. I början av år 2017 är hela verksamheten koncentrerad till Rådhusgatan med undantag av kurserna i träarbete. — Det är trevligt att studera i de nya utrymmena. De är lokalt belägna, i området finns många parkeringsplatser och det går bra att komma till institutet t.ex. med buss, berättar Autio. Den gamla, ansedda och ändamålsenligt renoverade fastigheten skapar en inspirerande studiemiljö. Konstundervisningen är en central del av Vaasa-opistos verksamhet och i de nya utrymmena finns många utrymmen som lämpar sig för utställningar. — Då institutet fyller 100 år nästa år kan bemärkelsedagen firas i nya och representativa utrymmen, säger Autio glatt.

Utrymmena renoveras för institutets behov Utrymmena är i gott grundskick, dock görs en del ändringar med tanke på institutets särskilda behov. Byggnadens tredje våning fungerar under dagtid inledningsvis som tillfälligt utrymme för Keskuskoulu och senare för Merenkurkun koulu. Undervisningsköket som byggs i fastigheten fungerar i fortsättningen även som Merenkurkun koulus undervisningskök.

LINKKIVINKKI/ LÄNKTIPS: www.vaasa.fi/vaasa-opisto

Takapihan osittainen asfaltointi helpottaa liikkumista pyörätuolilla . Delvis asfaltering av bakgården gör det enklare att röra sig med rullstol.

Haga skola sai Mussorista kaverin Vanhassa Vaasassa sijaitseva Haga skola sai elokuussa valmistuneessa laajennuksessa ja peruskorjauksessa muun muassa lisää tiloja, upouuden opetuskeittiön sekä toimivan ilmastoinnin. Syksyllä kouluun yhdistettiin myös erityislasten koulu Mussor skola. Teksti: Susanna Saari Kuvat: Sami Pulkkinen

Uudessa Haga skolassa tarjotaan erityisopetusta luokille 1.–9. sekä perusopetusta luokille 1.–6. Talossa toimii myös päiväkoti. Rakennus otettiin käyttöön vuonna 1984. Remontin myötä laajennettuun osaan saatiin viisi upouutta opetustilaa, jotka ovat erityisoppilaiden käytössä. — Uudet tilat ovat täysin esteettömiä ja niissä on kiinnitetty erityistä huomiota äänieristykseen muun muassa mattojen ja väliovien avulla, kertoo rehtori Ann-Christine Loo-Örn. Tilat saa myös jaettua pienempiin osiin yksin tai pienryhmissä työskentelyä varten.

Uusi opetuskeittiö Koko talossa tehtiin valtavasti niin sanottua näkymätöntä työtä eli muun muassa uusittiin ilmastointi ja sähköt. Kesällä 2015 alkanut projekti on pysynyt hyvin aikataulussa. — Koulun vanhalle puolelle saatiin täysin uusi opetuskeittiö, jota voi myös päiväkodin väki käyttää. Koulun jakelukeittiökin on uudistettu täysin, sanoo Loo-Örn. Koulupihaan on tehty parannuksia uusilla leikkivälineillä ja istutuksilla. Takapihan osittainen asfaltointi helpottaa liikkumista pyörätuolilla ja taksilla.

Oppilaat huomioidaan yksilöinä Haga skolassa on yhteensä 140 oppilasta, joista 37 on entisen Mussor skolan erityisoppilaita. Loo-Örnin mukaan on hyvä, että alakoulun oppilaat näkevät erilaisia lapsia ja oppijoita samassa koulussa. — Meillä on esimerkiksi yhteisiä musiikkiprojekteja erityislasten ja tavallisten luokkien kesken, Loo-Örn mainitsee. Loo-Örn vakuuttaa, että kaikki oppilaat otetaan huomioon yksilöinä, ja esimerkiksi ruokailu järjestetään omassa, rauhallisessa tilassa, jos suuri ruokasali on turhan levoton paikka.

Haga skola fick Mussor som kompis Haga skola i Gamla Vasa fick bland annat fler utrymmen, ett splitternytt undervisningskök och fungerande ventilation i och med expanderingen och den grundliga renoveringen som blev färdiga i augusti. På hösten anslöts även Mussor skola för barn med särskilda behov till skolan. Text: Susanna Saari Foton: Sami Pulkkinen

I nya Haga skola erbjuds specialundervisning för årskurserna 1-9 och grundläggande undervisning för årskurserna 1-6. I huset finns även ett daghem.

Adam Åkers (vas.), Frida Holmberg ja Madeleine Wiik tutustuivat koulun uuteen opetuskeittiöön. Adam Åkers (vänster), Frida Holmberg och Madeleine Wiik bekantade sig med skolans nya undervisningskök.

Byggnaden togs i bruk år 1984. I och med renoveringen fick skolan fem splitternya undervisningsutrymmen som används av elever med särskilda behov i den expanderade delen. — De nya utrymmena är helt och hållet tillgängliga och man har fäst särskild uppmärksamhet vid ljudisolering med hjälp av t.ex. mattor och mellandörrar, berättar rektor AnnChristine Loo-Örn. Utrymmena kan även delas in i mindre delar för individuellt arbete eller arbete i smågrupper.

Ett nytt undervisningskök

Mussor skola palasi juurilleen Haga skola ja Mussor skola ovat aiemminkin sijainneet samassa talossa. Yhdeksän vuotta sitten Mussor skola muutti talosta tilanpuutteen vuoksi. Nyt yhdistettiin tilojen lisäksi myös hallinnot. Loo-Örnin mukaan tämä säästää sekä aikaa että rahaa, kun esimerkiksi työsuunnitelmia voidaan tehdä yhdessä. Henkilökunta on ollut tyytyväinen muutokseen. — Tämä antaa mahdollisuuden kokemuksien vaihtamiseen alakoulun opettajien ja erityisopettajien välillä ja tuo vaihtelua työhön, kertoo Loo-Örn. Koulun laajennuksen sekä keittiön ja päiväkodin peruskorjauksen yhteenlasketut kustannukset ovat noin 1,6 miljoonaa euroa. Pihatöihin saatiin lisäksi 20 000 euron avustus Brita Maria Renlundin säätiöltä.

I hela byggnaden utfördes mycket så kallat osynligt arbete, bl.a. förnyades ventilationen och elektriciteten. Projektet som inleddes sommaren 2015 har hållit tidtabellen bra. — I den gamla delen av skolan fick vi ett helt nytt undervisningskök, som även daghemmet kan använda. Även skolans utdelningskök har förnyats helt, säger Loo-Örn. På skolgården har det g jorts förbättringar med nya lekredskap och planteringar. Delvis asfaltering av bakgården gör det enklare att röra sig med rullstol och taxi.

Eleverna beaktas som individer Haga skola har sammanlagt 140 elever, varav 37 är elever med särskilda

behov från före detta Mussor skola. Enligt Loo-Örn är det bra att eleverna i årskurserna 1-6 ser olika barn och elever i samma skola. — Hos oss har vi exempelvis gemensamma musikprojekt mellan klasser med barn med särskilda behov och vanliga klasser, nämner Loo-Örn. Loo-Örn försäkrar att alla elever beaktas som individer och att exempelvis måltiderna ordnas i ett eget lugnt utrymme om den stora matsalen är en för orolig plats.

Mussor skola återvände till sina rötter Haga skola och Mussor skola har även tidigare funnits i samma byggnad. För nio år sedan flyttade Mussor skola ut ur byggnaden på grund av utrymmesbrist Nu slogs även förvaltningarna ihop utöver utrymmena. Enligt Loo-Örn sparar detta både tid och pengar, då exempelvis arbetsplanerna kan göras tillsammans. Personalen har varit nöjd med förändringen. — Det här ger en möjlighet för lärarna i årskurserna 1-6 och speciallärarna att byta erfarenheter och medför omväxling i arbetet, berättar Loo-Örn. De sammanräknade kostnaderna för expanderingen av skolan och den grundliga renoveringen av köket och daghemmet är cirka 1,6 miljoner euro. För gårdsarbetet erhölls dessutom ett understöd på 20 000 euro från Brita Maria Renlunds fond.

LINKKIVINKKI: www.vaasa.fi/perusopetus LÄNKTIPS: www.vaasa.fi/sv/grundlaggande-utbildning

TOIMIVAT, HOUKUTTELEVAT PALVELUT FUNGERANDE, ATTRAKTIV SERVICE

Hyvinvoivia ja onnellisia asukkaita Välmående och lyckliga invånare

Kasvavaa monikulttuurisuutta ja sosiaalista pääomaa Växande kulturell mångfald och socialt kapital

Innovatiivinen, vetovoimainen, viihtyisä ja turvallinen ympäristö Innovativ, attraktiv, trivsam och trygg miljö

ELINVOIMAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ LIVSKRAFTIG VERKSAMHETSMILJÖ

Pohjoismaiden suurin energiakeskittymä Nordens största energikluster

Vuonna 2020 Vaasan seudulla on År 2020 har Vasaregionen

Toimivat yhteydet, logistiikka ja infrastruktuuri Fungerande kommunikationer, logistik och infrastruktur

KANSAINVÄLISESTI KILPAILUKYKYISIÄ YRITYKSIÄ INTERNATIONELLT KONKURRENSKRAFTIGA FÖRETAG

Osaavaa työvoimaa kasvualoilla Kompetent arbetskraft inom tillväxtbranscher

Uusia kasvuyrityksiä eri aloilla Nya tillväxtföretag inom olika branscher

Kansainvälisesti tunnettu tutkimus ja koulutus Internationellt känd forskning och utbildning

GLOBAALI OSAAMINEN GLOBALT KUNNANDE

Elinvoimastrategia näkyy vaasalaisten arjessa

Livskraftsstrategin syns i Vasabornas vardag

Vaasan seutu on monien mittareiden mukaan Suomen elinvoimaisimpia ja kilpailukykyisimpiä alueita. Tämä perustuu mm. nopeaan väestönkasvuun, työpaikkojen ja yritysten lisääntymiseen, korkeaan koulutustasoon ja innovaatiokykyyn. Yhteisvoimin toteutettava Vaasan seudun elinvoimastrategia 2016–2020 vahvistaa alueen kehitystä ja vetovoimaisuutta.

Vasaregionen är enligt många mätare en av Finlands mest livskraftiga och konkurrenskraftiga regioner. Detta grundar sig bl.a. på den snabba befolkningstillväxten, det ökade antalet arbetsplatser och företag, den höga utbildningsnivån och den innovativa förmågan. Vasaregionens livskraftsstrategi 2016-2020, som genomförs med gemensamma krafter, stärker utvecklingen och attraktionskraften i regionen.

Teksti: Raisa Huttunen Kuva: Katja Lösönen Grafiikka: Rauli Lehto

Mukana yhteistyössä ovat Vaasa, Mustasaari, Vöyri, Korsnäs, Laihia, Maalahti ja Isokyrö. Myös kuntien kehitysyhtiö VASEK sekä monet muut merkittävät organisaatiot, kuten korkeakoulut ja alueen kärkiyritykset, ovat mukana. — Vaasassa tehdään paljon päätöksiä, jotka vaikuttavat ympäröiviin kuntiin. Yhteistyön ja paremman koordinoinnin avulla vältämme päällekkäisiä ratkaisuja, Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry kertoo.

Vahvuuksia kehitetään entisestään Stefan Råback VASEK:lta sekä Susanna Slotte-Kock ja Nina Hautio Vaasan kaupungilta kertovat, että keskeisiä asioita seudun elinvoimalle ovat houkuttelevat ja toimivat palvelut, kilpailukykyiset yritykset, kansainvälisesti tunnettu koulutus ja tutkimus sekä osaava työvoima. Myös turvallinen ja viihtyisä ympäristö sekä toimivat kulkuyhteydet ovat tärkeitä. Alueen vetovoimaisuuden edistäminen on jo käynnissä. Esimerkiksi kulkuyhteyksiä kehitetään valtateiden kunnostamisella sekä Midway Alignment of the Bothnian Corridor -laivahankkeella. Koulutuksessa oppilaat tutustuvat yrittäjyyteen jo peruskoulusta lähtien. Yrityskylä on koululaisille suunnattu oppimiskokonaisuus, jossa

oppilaat työskentelevät omassa ammatissaan pienoiskaupungissa. — Kun työtä tehdään kaikilla tasoilla, pystymme kehittämään seudun vahvuuksia entisestään, Mustasaaren kunnanjohtaja Ahlberg Rurik kuvaa.

Energiakeskittymä on Vaasan alueen valopilkku Yksi merkittävimpiä tekijöitä alueen elinvoimaisuuden kannalta on Vaasan energiateknologian keskittymä, joka panostaa vuosittain 164 miljoona euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Myös jatkossa osaamista vaalitaan esimerkiksi energiakoulutusta ja -lainsäädäntöä kehittämällä. Väestönkasvu on positiivinen asia. Tänne muuttaneiden kotiutumisesta on pidettävä huolta. Vaasa on väkilukuun suhteutettuna Suomen suurin opiskelijakaupunki. — Opiskelijoiden juurruttaminen seudulle on ensiarvoisen tärkeää, jotta osaavaa työvoimaa riittää myös tulevaisuudessa. Opiskelijoihin tullaan panostamaan esimerkiksi yhteisiä tapahtumia kehittämällä, Råback esittelee. Vaasan kaupunki ja Vaasan yliopisto tekevät tiivistä yhteistyötä opinnäytetöissä, opiskelijaharjoitteluissa ja tutkimus- sekä konsultointityössä.

Text: Raisa Huttunen Bild: Katja Lösönen Grafiikka: Rauli Lehto

I samarbetet deltar Vasa, Korsholm, Vörå, Korsnäs, Laihela, Malax och Storkyro. Även kommunernas utvecklingsbolag VASEK och många andra betydande organisationer, såsom högskolor och spetsföretag i regionen, är med. — I Vasa fattas många beslut som påverkar de kringliggande kommunerna. Med hjälp av samarbete och bättre koordinering undviker vi överlappande lösningar, berättar Vasas stadsdirektör Tomas Häyry.

De starka sidorna utvecklas ytterligare Stefan Råback från VASEK och Susanna Slotte-Kock och Nina Hautio från Vasa stad berättar att centrala aspekter för regionens livskraft är lockande och fungerande service, konkurrenskraftiga företag, internationellt ansedd utbildning och forskning samt en kompetent arbetskraft. Även en trygg och trivsam miljö och fungerande trafikförbindelser är viktiga. Främjandet av regionens attraktionskraft pågår redan. Exempelvis trafikförbindelserna utvecklas genom iståndsättning av riksvägarna och med fartygsprojektet Midway Alignment of the Bothnian Corridor. Inom utbildningen bekantar sig eleverna med företagande redan från grundskolan. Företagsbyn är en till elever inriktad inlärningshel-

het, där eleverna arbetar i sina egna yrken i en miniatyrstad. — När arbete görs på alla nivåer, kan vi utveckla regionens starka sidor ytterligare, beskriver Korsholms kommundirektör Rurik Ahlberg.

Energiklustret är Vasaregionens ljusglimt En av de viktigaste faktorerna med tanke på regionens attraktionskraft är Vasas energiteknologikluster, som varje år satsar 164 miljoner euro på forskning och produktutveckling. Man värnar även i fortsättningen om kompetensen exempelvis genom att utveckla energiutbildningen och –lagstiftningen. Befolkningstillväxten är en positiv aspekt. Man bör se till att de som flyttar hit blir hemmastadda. Vasa är i förhållande till invånarantal Finlands största studiestad. — Det är oerhört viktigt att studerande rotar sig i regionen, så att den kompetenta arbetskraften räcker till även i framtiden. Man kommer att satsa på studerande exempelvis genom att utveckla gemensamma evenemang, berättar Råback. Vasa stad och Vasa universitet bedriver ett tätt samarbete i fråga om lärdomsprovsarbete, studerandepraktik samt forsknings- och konsultarbete.

LINKKIVINKKI: www.vaasa.fi/vaasan-seudun-elinvoimastrategia-2016-2020 LÄNKTIPS: www.vaasa.fi/sv/vasaregionens-livskraftsstrategi-2016-2020

Briefly in English Original text: Raisa Huttunen Translation: Taina Pemberton Photo: Anne Kytölä

University and VAMK to join forces in providing engineering studies The University of Vaasa and the VAMK University of Applied Sciences have made a cooperation agreement on the provision of engineering studies. This will reinforce engineering students’ competence and know-how and ensure them more flexible opportunities to transfer from one degree to another. The aim is to provide two years of joint studies for students in the Electrical Engineering and Energy Technology and the Energy and Information Technology Bachelor degree programmes, and VAMK’s engineering students in the Electricity and Information Technology programmes. →→ www.vamk.fi →→ www.uva.fi

The Vitality Strategy will be visible in Vaasa citizens’ everyday lives Many different indicators show that the Vaasa region is one of the most dynamic and competitive regions in the country. The region’s development and attractiveness will be further strengthened

by the joint project Vaasa Region Vitality Strategy 2016–2020. Central considerations for the region’s vitality are attractive and efficient services, competitive companies, internationally reputed education and research, a skilful workforce, a safe and comfortable living environment and a comprehensive transport infrastructure. Collaborating in the project are the City of Vaasa, the municipalities of Korsholm, Vörå, Korsnäs, Laihia, Malax and Isokyrö, the Vaasa Region Development Company VASEK and many other significant organisations in the region. →→ www.vasek.fi

Vaasa-opisto finds a new home on Raastuvankatu Vaasa-opisto’s activities in Vaasa will be transferred to a new address on Raastuvankatu 31. The move will take place from July 2016 to the beginning of 2017. — We will have excellent new facilities. The classrooms are light and well positioned, and we will have the special studios required for photography,

graphics, data processing and ceramics classes, etc. Air conditioning will also work better than at the Opistokatu premises, Principal Sannasirkku Autio says. The new location is easily accessible right in the centre of town, on several bus routes, and there is plenty of parking space. →→ www.vaasa.fi/en/vaasa-opisto

Learning Finnish in a Let’s Read Together group The Let’s Read Together network organises free Finnish lessons for immigrants all over Finland. It has seven reading groups in Vaasa. The lessons are primarily aimed at women, but there is also a mixed group and a men’s group in Vaasa. — The idea behind our organisation is to provide a place where children can come along too. The employees of the Family Centre look after the children while their mothers study Finnish, says Liisa Koski, a teacher of a Let’s Read Together group. The meetings include chatting, playing games and reading together. The teachers are volunteers. →→ www.luetaanyhdessa.fi

vaasa.fi/en www.welcomeoffice.fi

Kuka olet? Katarina Norrgård, Vaasan ja yhdeksän muun kunnan sosiaaliasiamies. Työnkuvaani kuuluu asiakkaiden neuvonta ja heidän oikeuksiensa valvominen. Millainen on tyypillinen päiväsi? Aamulla käyn läpi sähköpostit ja muut viestit. Neuvon asiakkaita puhelimessa ja joskus saatan mennä asiakkaiden mukaan johonkin tapaamiseen, jossa selvitetään esimerkiksi riita-asiaa. Mikä on parasta työssäsi? Entä haastavinta? Parasta työssäni ovat asiakkaat ja työn vaihtelevuus. Ikinä ei voi tietää ennalta, minkälainen päivä on tulossa. Työ on haastavaa, koska työnkuva on niin laaja. Monesta asiasta pitää olla paljon tietoa. Missä Vaasa voisi kehittyä? Tämä koskee oikeastaan koko Suomea, mutta olen huolissani siitä, että säästöt kohdistuvat niihin ihmisiin, jotka ovat jo valmiiksi yhteiskunnassa heikommassa asemassa. Esimerkiksi lapsiperheiden kohdalla ei mielestäni pitäisi säästää, sillä lapsiperheisiin satsaaminen on ehkäisevää sosiaalityötä. Miten työkaverit kuvailisivat sinua? Olen ulospäinsuuntautunut, iloinen ja mutkaton ihminen.

Vem är du? Katarina Norrgård, socialombudsman i Vasa och nio andra kommuner. Till min arbetsbeskrivning hör att ge klienter råd och bevaka deras rättigheter. Hur ser din dag vanligtvis ut? På morgonen går jag igenom e-postmeddelandena och andra meddelanden. Jag ger klienter råd per telefon och ibland kan jag fara med klienter till möten för att exempelvis reda upp tvistemål. Vad är det bästa med ditt arbete? Och vad är det mest utmanande? Det bästa med mitt arbete är klienterna och varierande arbetsuppgifter. Man kan aldrig veta i förväg hur en dag kommer att bli. Arbetet är utmanande, eftersom arbetsbilden är så bred. Man måste veta mycket om många saker. Inom vilket område kunde Vasa utvecklas? Det här gäller egentligen hela Finland, men jag är orolig över att besparingarna riktas mot de människor som redan nu är i en svagare ställning i samhället. Exempelvis tycker jag inte att man bör spara så att det drabbar barnfamiljer, eftersom det är förebyggande socialarbete att satsa på barnfamiljer. Hur skulle dina kolleger beskriva dig? Jag är en utåtriktad, glad och okomplicerad människa.

SINUN

PALVELUKSESSASI

DIN TJÄNST TILL

Vem är du? Sami ”Silttu” Sillanpää, handledare vid Rockskolan i Vasa och musiker på stadsteatern. Hur ser din dag vanligtvis ut? En arbetsdag på rockskolan börjar med att jag förbereder lektionerna. Jag undervisar både band och privatelever i gitarr. Eleverna får rätt långt själva välja vad vi spelar. På teatern börjar dagen med maskering och påklädning. Efter det görs en soundcheck och sedan börjar föreställningen redan. Vad är det bästa med ditt arbete? Och vad är det mest utmanande? Det bästa på rockskolan är musiken och ungdomarna. Utmanande är att få gruppen att fungera smidigt ihop om den består av många olika typer. Det bästa med teaterarbetet är då man själv får spela. Det är utmanande att producera musik så att den motsvarar ens egen vision. Inom vilket område kunde Vasa utvecklas? Det skulle vara bra att få åtminstone en större konsertplats. Hur skulle dina kolleger beskriva dig? Jag är en sådan här musikarbetare!

Päätoimittaja/Chefredaktör: Rita Kuha Toimituspäällikkö/Redaktionschef: Jenni Tuliniemi Toimittaja/redaktör: Raisa Huttunen Toimitusneuvosto/Redaktionsråd: Kaupungin johtoryhmä/Stadens ledningsgrupp Kielenkäännökset/Översättningar: Vaasan kaupungin kielenkääntämö/Vasa stads översättningsbyrå

Julkaisija ja kustantaja/Utgivare och förläggare: Vaasan kaupunki/Vasa stad PL/PB3, 65101 Vaasa, Vasa Puh. /Tfn (06) 325 1045 www.vaasa.fi Issn (painettu/tryckt): 1459-6016 Issn (verkkolehti / nättidningen): 1459-6032

Kannen kuva / Pärmbild: Sami Pulkkinen Taitto/Ombrytning: Mikael Matikainen/ Vaasan kaupungin graafiset palvelut/Vasa stads grafiska tjänster Paino / Tryck: UPC-Print Vaasa Painos/Upplaga: 57 500 kpl/st.

Palaute / Respons: tiedotuslehti@vaasa.fi Seuraava tiedotuslehti ilmestyy maaliskuussa 2017 / Följande informationstidning utkommer i mars 2017

Teksti/text: Raisa Huttunen Kuvat/bilder: Mikael Matikainen

Kuka olet? Sami ”Silttu” Sillanpää, Vaasan Rokkikoulun ohjaaja ja kaupunginteatterin muusikko. Millainen on tyypillinen päiväsi? Työpäivä rokkikoululla alkaa tuntien valmistelulla. Opetan sekä bändejä että kitaransoiton yksityisoppilaita. Oppilaat saavat aika pitkälle itse valita, mitä soitetaan. Teatterin puolella päivä alkaa maskeerauksella ja pukeutumisella. Sen jälkeen pidetään soundchek, jonka jälkeen alkaakin jo näytös. Mikä on parasta työssäsi? Entä haastavinta? Rokkikoululla parasta on musiikki ja nuoret. Haastavaa on saada ryhmä toimimaan saumattomasti yhteen, jos mukana on paljon erilaisia tyyppejä. Teatterityössä parasta on kun pääsee itse soittamaan. Musiikin tuottaminen omaa visiota vastaavaksi on haastavaa. Missä Vaasa voisi kehittyä? Ainakin isompi konserttipaikka olisi hyvä saada. Miten työkaverit kuvailisivat sinua? Olen tällainen soittotyömies!

fb.com/vaasankaupunki twitter.com/vaasavasa pinterest.com/vaasa youtube.com/cityofvaasa instagram.com/vaasavasa linkedin.com/company/ city-of-vaasa

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin. Offentligt meddelande, delas ut till alla hushåll.

Tapahtumia 14.10.2016-13.1.2017 Evenemang Kuva: /Bild: Peter Gehrke

LOKAKUU ○ OKTOBER

29.10.2016 Kent Vaasa Arena

Kuva: /Bild: Pohjanmaan Expo OY

www.kent.nu

16.10.

Sunnuntaikonsertti - Pepe Willberg, Vaasan kaupungin teatteri

22.10.

Sami Hedberg – Kokovartalomies 4, Vaasan kaupungintalo / Vasa stadshus

27.10.

Waasa Gothic, Vaasan kaupungintalo / Vasa stadshus

29.10.

Kent, Vaasa arena

29.10.

Ile Kallio Big Rock Band, Skafferiet at Ritz

29.-30.10.

Vasara+huonekalu-,Kädentaito- ja Designmessut, Botniahalli Mässan Vasara+möbel, Hantverk & Design, Botniahallen

30.10.

Ensi-ilta: Ihmiskunnan perintö, Ylioppilasteatteri Ramppi

MARRASKUU ○ NOVEMBER

29.–30.10. Vasara+huonekalu-, Kädentaito- ja Designmessut Mässan Vasara+möbel, Hantverk & Design Botniahalli / Botniahallen

Kuva: /Bild: Jyrki Tervo

www.vasaramessut.fi

3.11.

Ystävyyskonsertti Pärnu Linnaorkesterin kanssa, Vaasan kaupungintalo Vänskapskonsert med Pärnu Linnaorkester, Vasa stadshus

9.11.

Weeping Willows, Skafferiet at Ritz

12.11.

Saa nauraa! Pohjanmaan suurin pikkujoulu Stand up –kiertue / Österbottens största Stand up-turné under lillajul: Ilari Johansson, Niko Kivelä, Krisse Salminen, Heli Sutela, Vaasa Arena

12.11.

Premiär: PLEPPO TVÅ! - Vi mårar åpå!, Wasa Teater

16.-19.11.

Mesimetsän joululaulut / Julvisor från Savskogen, Teatteri Soiva Sammakko, Kulttuuritalo Fanny

19.11.

Ensi-ilta: Niin kuin taivaassa, Vaasan kaupunginteatteri

23.-24.11.

Knowhow-messut, Botniahalli / Botniahallen

25.11.

Stam1na, WsArena

26.11.

Joulunavaus / Julöppning, Tori / Torget

27.11.

Joulumarkkinat / Julmarknad, Stundars

JOULUKUU-TAMMIKUU ○ DECEMBER-JANUARI

13.-28.1. Ooppera Candide Vaasan kaupunginteatteri www.vaasankaupunginteatteri.fi

11.12.

Kauneimmat joululaulut, Vaasan kirkko

15.12.

Joulukonsertti, Vaasan kaupungintalo / Julkonsert, Vasa stadshus

12.1.

Premiär: Finlands historia – en clownföreställning, Wasa Teater

13.1.

Uusintaensi-ilta: Ooppera Candide, Vaasan kaupunginteatteri

Lue lisää Vaasan tapahtumista events.vaasa.fi Läs mera om evenemangen i Vasa

fb.com/vaasankaupunki

Huom! Pidätämme oikeuden muutoksiin aikatauluissa. Obs! Vi förbehåller oss rätten till ändringar i tidtabellerna.