Tutustu Vähänkyrön kiehtovaan menneisyyteen ja nähtävyyksiin by Vaasan kaupunki / Graafiset palvelut

Tutustu Vähänkyrön KIEHTOVA AN MENNEISY YTEEN JA NÄHTÄV Y YKSIIN

LUKIJALLE

ämä esite on tehty Sinulle Vähänkyrön alueen historiasta ja kulttuurimaisemasta kiinnostuneelle; olitpa sitten vähäkyröläinen, vaasalainen, naapuri tai matkailija. Kerronta

lähtee siitä, kun maa selätti meren ja päättyy yhteen Suomen suurimmista tuulivoima-

puistoista. Pitäjään ja sen eri kyliin voit tutustua patikoiden ja pyöräillen tai vaikka soutaen. Muillakin kulkuvälineillä nähtävyydet löytyvät helposti. Esitteen laatimisen runkona on ollut entisen Vähänkyrön kunnan nettisivuilla ollut kunnan historian ja nähtävyyksien esittely. Vähänkyrön Opaskerho ja Vähäkyrö-Seura ry ottivat haasteen vastaan ja aloittivat Vähänkyrön aluelautakunnan tuella tämän esitteen materiaalin, tekstien ja kuvien kokoamisen. Esite muutti muotoaan valmistelun edetessä, sivuja ja kuviakin tuli lisää, kun haluttiin antaa riittävän kattava kuva Vähänkyrön menneisyydestä ja siihen perustuvasta nykyisyydestä. Tervetuloa Vähäänkyröön!

Vähässäkyrössä 12.5.2016

Vähänkyrön aluelautakunta Δ Vähänkyrön Opaskerho Δ Vähäkyrö-Seura ry

Painopaikka: Vaasan kaupungin Graafiset palvelut

SISÄLLYSLUETTELO VÄHÄNKYRÖN SYNTYHISTORIAA

KYRÖNJOKI – OSA SUOMEN JA VÄHÄNKYRÖN KANSALLISMAISEMAA

KATOVUODET JA SODAT

KIRKKO JA SEURAKUNTA

VARHAINEN SIVISTYS JA KULTTUURI

VAURAUTTA ELINKEINOISTA

SAVILAHTI-TALO – ENTINEN SAVILAHDEN KOULU

VÄHÄNKYRÖN NAISEN KANSALLISPUKU

SEPPÄLÄN MYLLY

NÄHTÄVÄÄ JA KOETTAVAA

LÄHTEITÄ

YHTEYSTIEDOT

VÄHÄNKYRÖN SYNTYHISTORIAA

oko Pohjanlahden rannikko, oikeammin

oli silloin näkyvissä puolisen tusinaa pientä

koko Suomi Laatokalle asti, on ns.

saarta. Maa kohosi edelleen ja 1550-luvulla

maankohoamisaluetta. Tiedetään, että jää-

Merikaarrossa oli jo kolme pientä kylää.

kauden jättämä 800 metrin painauma maankuoressa kohoaa eniten Merenkurkussa,

Pronssikautisia (v. 1500–500 eKr) mui-

jopa 90 cm/100 v.

naislöytöjä ei Vähässäkyrössä ole tehty. Sen sijaan rautakautinen Vähäkyrö oli

Merenkurkku/Kvarken sai v. 2006 UNESCOn

Pohjanmaan keskus suotuisan sijaintinsa

maailmanperintöalue-statuksen.

vuoksi. Kyrönjoki oli tärkeä kulkureitti. Rautakautisia muinaishautoja on run-

Ajanlaskumme alussa oli meren ranta

saasti molemmin puolin jokea Tervajoelta

Tervajoella. Vuosina 800–900 jKr oli maa

Torkkolaan ja Saarenpäähän asti. Haudoista

kohonnut ja meri vetäytynyt siinä määrin,

varhaisimmat, Aittoomäellä, ajoittuvat

että jokitörmän peltokaistaleet olivat paljas-

200-luvulle jKr. Vähänkyrön arvokkain

tuneet aina Vähänkyrön nykyiseen keskus-

muinaislöytö on Perkiön Pääkköönmäeltä

taan saakka. Nykyisen Merikaarron alueella

löydetty, 100-luvulla jKr valettu rooma-

Perkiön Pääkköönmäeltä löydetty viinikauha.

lainen viinikauha, jota säilytetään Suomen

ja 700–800-luvun tapahtumiin liittyvä ara-

Kansallismuseossa.

bialaisten rahojen kätkö Housulanmäellä kertovat vilkkaasta elämästä ja laajoista

Lisäksi uhrikupit Kelterinhovin aulassa

yhteyksistä muuhun maailmaan. Haarajoen

(v. 400–500 jKr), Jätintie Saarenpäässä (noin

Mestoosplassi sen sijaan muistuttaa keski-

v. 600 jKr), Kaavontönkän viikinkiaikainen

aikaisista kurinpitomenetelmistä.

venepolttohauta, harvinaisuus tällä alueella,

”Mestoosplassi” – Mestauspaikka 1500–1800 luvulta. Vähäkyrö, Haarajoki.

KYRÖNJOKI – OSA SUOMEN JA VÄHÄNKYRÖN KANSALLISMAISEMAA

uomenselältä länttä kohti virtaava

Joki on myös antanut kalasaaliina lisäansi-

Kyrönjoki on yksi 27 Suomen kansal-

oita jokivarren asukkaille. Ajan myötä joki-

lismaisemasta. Noin 200 kilometrin mat-

töyräät ovat mahdollistaneet karjan pidon

kan mutkitteleva, välillä koskissa kuohuva

ja kasvatuksen yhä enenevässä määrin.

Kyrönjoki laskee lopulta Vassorinlahteen

Vuosisatojen kuluessa on nevaa ja suota rai-

Merenkurkussa. Kyrönjoki muodostuu kol-

vattu, kytöä poltettu ja näin ovat muodostu-

mesta päähaarasta, Seinäjoki-Jalasjoki-

neet nykyiset viljalakeudet.

Kauhajoki, muodostaen näin eteläisen Pohjanmaan suurimman joen.

Lukuisat kosket, joista Vähässäkyrössä suurimpana Hiirikoski, ovat mahdollistaneet

Aikaa taaksepäin tarkasteltaessa voidaan

myllyjen ja sahojen käytön antaen niille tar-

todeta joen suuri merkitys, niin meille

vittavan energian virtauksellaan.

vähäkyröläisille kuin muillekin jokivarressa asuville. Joki on mahdollistanut ihmisen

Ensimmäinen Kyrönjoen ylittävä silta,

liikkumisen ja tavaran kuljetuksen. Joessa

Ojaniemen silta (nyk. Kirkonsilta), valmis-

kuljetettiin tervaa ja uitettiin tukkipuuta

tui v. 1624. Sillan kautta kulki vanha postitie

alajuoksun sahoille, mm. Kolkin sahalle.

pohjoiseen, ja sillä on ollut suuri merkitys

Ojaniemen silta 1900- luvun alussa.

Vähänkyrön kehitykseen. Ojaniemen silta

Vuonna 2010 valtakunnallisen matkailutien

oli ainut Kyrönjoen ylittävä silta yli 200

statuksen saanut Pohjanlahden Rantatie,

vuotta. Myöhemmin Vähässäkyrössä raken-

joka noudattaa vanhan postitien reittiä, on

nettiin riippusillat järjestyksessä: Hiiripelto

merkitty majakka-merkillä. Postitie kulkee

(v. 1910), Kolkki (v. 1922), Saarensivu

alueellamme Merikaarrosta kirkolle ja sieltä

(v. 1926), Merikaarto (v. 1929).

edelleen Haarajoen kautta Vöyrille kohti pohjoista.

Vähänkyrön alueella sijaitsee Kyrönjoen suurin saari, Isosaari, pinta-alaltaan 40 ha.

Sauson/Vennerholmin talo Merikaarrossa jäiden lähdön aikaan.

Nuijasodan muistomerkki.

KATOVUODET JA SODAT 1500–1700 -luvuilla katovuodet ja sodat pii-

seen tappioon Nokian ja Ilmajoen Santavuoren

nasivat koko maata. Kesähallat v. 1696 tuho-

verisissä taisteluissa.

sivat koko viljasadon aiheuttaen nälänhädän. Katovuosien, ”suurten kuolonvuosien” 1695

Napuen taistelu 19.2.1714 on Suomen sotahis-

–1697, aikana Pohjanmaalla kuoli 19 400

torian tunnetuimpia. Se päätti käytännössä

ihmistä nälkään ja sairauksiin. Vähänkyrön

Ruotsin suurvaltakauden. Suomessa alkoi

pitäjän asukkaista kuoli yli neljännes, etelä-

isonvihan aika.

pohjalaisista yli kolmasosa. Vuosina 1700–1721 käytiin Suuri Pohjan sota. Nälkätalvi v. 1867–1868 ajoi kerjäläiset liik-

Venäjän joukot saivat voiton Ruotsin karolii-

keelle. Taudit levisivät. Kuolema korjasi satoa.

nijoukoista ja heitä avustaneista pohjalaisten talonpoikien nostoväkijoukoista Napuen

Nuijasotana (v. 1596–1597) tunnettu talon-

taistelussa 19.2.1714. Vähäkyröläisiä miehiä

poikainen kapinaliike, joka sai 1. uhrinsa

Napuella kaatui 152, eniten koko Kyrönmaalta.

Ojaniemen sillan kupeessa sijainneessa Kyrön nimismiehen virkatalossa, vaati n. 3000 talonpojan hengen. Sota päättyi talonpoikien veri-

Napuen taistelun muistomerkki.

NAPUEN TAISTELUN MERKITYS (SUURI POHJAN SOTA)

n. 90 lasta) vietiin Venäjälle mm. orjiksi.

Napuen taistelussa Ruotsin armeijalla oli vii-

taman vihan vuoden aikana puoleen. Tämä on

meinen mahdollisuus kääntää sodan kulku.

tiettävästi Suomen historian kaikkien aikojen

Napuesta tuli kuitenkin armeijalle musertava

suurin yhteen pitäjään kohdistunut tappio.

Vähänkyrön asukasluku putosi noiden muu-

tappio. Suomalaiset menettivät sotilaistaan liki puolet, noin 2500 kaatuneina ja yli 500

Napuen taistelun muistoa on sen murheelli-

vankeina.

suudesta huolimatta arvokkaasti vaalittu.

Siviiliväestöä odotti Pohjanmaalla synkkä

Napuen taistelun muistomerkki paljastet-

kohtalo. Täällä isoviha koettiin kaikkein ras-

tiin v. 1979 Vähänkyrön sankarihautausmaan

kaimmin. Yksi syy terrorin totaalisuuteen ja

yhteyteen.

raakuuteen oli käskyä noudattaneen talonpoikaisnostoväen osallistuminen Napuen

Professori

taisteluun. Kiivaan taistelun kuluessa suurin

telmä Vähässäkyrössä 9.2.2014 Napuen

osa kenttäkelpoisesta miesväestä menehtyi

taistelun

Napuella (Vähästäkyröstä yli 70 %) tai oli jou-

http://blogs.helsinki.fi/hylikang/2014/02/11/

tunut vangiksi. Naisia ja lapsia (Vähästäkyröstä

isoviha-kyronmaalla-2/

Heikki

Ylikankaan

esi-

300-vuotismuistojuhlassa

KIRKKO JA SEURAKUNTA

lastaron kappeliseurakunta perustettiin

den sointi kuuluu suomalais-skandinaa-

v. 1561 ja se itsenäistyi v. 1607, jol-

viseen romanttiseen perinteeseen. Urkujen

loin Vähänkyrön hallintopitäjä syntyi.

fasadi sekä osa pilleistä on peräisin kirkon

Vähänkyrön ensimmäinen kirkko rakennet-

ensimmäisistä uruista. Urkukorjauksen

tiin v. 1610 Kirkkosaareen, jossa oli jo aikai-

toteutti Urkurakentamo Martti Porthan Oy

semmin ollut rukoushuone.

Tervakoskelta.

Vähänkyrön

toinen

kirkko

valmis-

Kellotapuli on vuodelta 1767.

tui Rautamäelle v. 1641 ja nykyinen eli Vähänkyrön kolmas kirkko samalle alueelle

Hautausmaalla Kyrönjoen pohjoispuolella

v. 1803. Nykyisen, kustavilaista uusklassista

sijaitseva siunauskappeli valmistui v. 1892.

tyyliä edustavan harmaakivisen ristikirkon

Rakennus on kahdeksankulmion muotoi-

piirustukset laati kirkonrakentaja Jaakko

nen Kokemäellä sijaitsevan Pyhän Henrikin

Rijf. Hänen suunnitelmansa ei kuitenkaan

kappelin jäljitelmä, mutta sodan jälkeisessä

täysin toteutunut, mm. tyylillisesti tärkeä

korjauksessa katon kulmauksissa olleet

keskustorni jätettiin pois. Kirkko sai Artturi

pikku tornit poistettiin.

Ortelan suunnitteleman tornin perusteellisen remontin yhteydessä v. 1937. Kirkon

Yli 400 vuotiaan Vähänkyrön seurakun-

nykyinen alttaritaulu on vaasalaisen piirus-

nan nykyinen pappila on vuodelta 1802.

tuksenopettaja Ebba Lundgrenin maalaama

Alunperin se rakennettiin Mustasaaren

vuodelta 1899.

Iskmon kylään hovioikeuden presidentti Reuterholmin kesäasunnoksi. Vähänkyrön

Kirkkoon

hankittiin

äänikertai-

seurakunta osti rakennuksen v. 1815 ja

set urut Zachariasenin urkutehtaalta

nykyiselle paikalle Kyrönjoen rannalle se

Uudestakaupungista v. 1878. Kangasalan

pystytettiin v. 1817. Pappila peruskorjattiin

urkutehdas uusi ja laajensi urut 20 ääni-

Museoviraston ohjeiden mukaan v. 2005.

kertaa käsittäviksi v. 1962. Urut korjattiin perusteellisesti v. 1999. Tämän uudistuk-

Kuntaliitoksen myötä vuodesta 2013 alkaen

sen asiantuntijana ja valvojana toimi pro-

Vähänkyrön seurakunta on yksi Vaasan seu-

fessori Pentti Pelto. Urut rakennettiin

rakuntayhtymän kolmesta seurakunnasta.

Zachariassen-perinteen pohjalta ja nii-

Vähänkyrön kirkon alttaritaulu.

VARHAINEN SIVISTYS JA KULTTUURI

uosilta 1664–1684 on säilynyt Kuuttilan kylässä asuneen Heikki Yrjänänpoika Pukin almanakkoihinsa kirjoittamat muistiinpanot. Häntä pidetään Suomen ensimmäisenä

kirjoitustaitoisena talonpoikana.

Vähäkyröläisen Heikki Yrjänänpoika Pukin käsialaa. Juva, Suomen kansan asiakirjat.

1700-luvun jälkipuoliskolla sai alkunsa

jaston. He lahjoittivat kaikkien lainattavaksi

Vaasan seudulla hengellinen liike nimeltään

kirjojaan niin runsaasti (n. 500 nidettä), että

Pohjanmaan Mystikot. Merikaarron mys-

se oli silloin Suomen suurin kansankirjasto.

tikkojen tiedetään olleen tavallisia luku- ja

Pääkirjaston lisäksi Vähäänkyröön perustet-

kirjoitustaitoisia talonpoikia. He kopioivat

tiin myöhemmin omat kirjastot Merikaarron

liikkeen johtohahmoilta saamiaan tekstejä

ja Tervajoen kyliin. Tervajoen kirjaston kor-

(kirjoja) toinen toistensa käyttöön, pää-

vaa nykyään kirjastoauto.

asiassa hengellistä kirjallisuutta. He myös käänsivät kirjoja ruotsista ja saksasta suo-

ERIK TULINDBERG

meksi. Tekstejä on säilytettävänä mm.

Suomen

Kansalliskirjastossa, Vähänkyrön kirjastossa

Tulindbergistä. Erik Tulindberg nuorempi

ja myös yksityisillä henkilöillä.

syntyi Vähänkyrön Saarenpäässä v. 1761.

KIRJASTO

Hänen vanhempansa olivat maanmittari

Valistuneet talonpojat ja käsityöläiset

Erik Tulindberg ja Christina Beatha (o.s.

perustivat v. 1851 Vähäänkyröön kansankir-

Carlborg). Perhe asui Erkkilän talossa.

säveltäjähistoria

alkaa

Erik

Erik Tulindberg aloitti 15-vuotiaana opinnot

jousikvartettoa. Tulindbergin jousikvarte-

Turun akatemiassa, josta valmistui maiste-

tot muodostavat 1700-luvun suomalaisen

riksi v. 1782. Elämäntyönsä hän teki virka-

musiikin merkittävimmän teoskokonaisuu-

miehenä Oulussa ja Turussa. Tulindbergin

den. Ne edustavat täysipainoisesti ajan klas-

poikkeuksellinen musikaalisuus ilmeni var-

sistisia ihanteita.

hain ja opinnot aloitettuaan hän hakeutui monin tavoin musiikin pariin. Hänen instru-

Tulindberg kutsuttiin v. 1797 Tukholman

mentteinaan olivat viulu ja sello.

Kuninkaallisen Musiikkiakatemian jäseneksi ensimmäisenä suomalaisena. Vähänkyrön

Tulindbergin sävellystuotanto lienee syn-

Saarenpäässä on Erkkilän talon paikalla

tynyt kokonaan Turussa vuoteen 1784

nykyään mamsellimallinen tuulimylly, jonka

mennessä. Häneltä on säilynyt yksi viulu-

jalustassa on Tulindbergin muistolaatta.

konsertto, yksi sooloviulukappale ja kuusi

Erkkilän tuulimylly Saarenpään Kokkomäellä.

VAURAUTTA ELINKEINOISTA

yrönjoki ja Pohjanlahti olivat pitkään

noista on syntynyt sanonta: ”Vähäskyröös

vähäkyröläisten portti maailmalle.

on kaikki pläkkyriä ja lahtaria.”

Merenkulku ja kaupankäynti olivat vuosisatojen ajan alueen vaurauden perusta.

Vähitellen

Myöhemmin asukkaat saivat elantonsa

kehittyi merkittäväksi yritystoiminnaksi.

pääasiassa maanviljelyksestä ja karjan-

Varsinkin pläkkiteollisuudesta tuli monen

hoidosta. Maat raivattiin pelloiksi ja met-

perheen elättäjä. Enimmillään työstet-

sät poltettiin tervaksi, kunnes tervanpoltto

tiin pläkkiä/peltiä 65 verstaassa ja teh-

Vähässäkyrössä kiellettiin v. 1673 metsien

taassa. Peltiteollisuus oli suurimmillaan

vähyyden vuoksi. Tilannetta kuvaa naa-

1900-luvulla, peräti n. 30 % vähäkyröläi-

purien sanonta: ”Vähäskyröös on niin

sistä sai elantonsa syntyneiden tehtaiden

vähä mettää notta kakarakki

Läkkiastiatehtaat Oy, Kone-ja Peltitehdas

piiskathan

mättähillä.”

vaatimaton

käsiteollisuus

Oy ja A. Tuominen & Pojat sekä lukuisten pienempien verstaiden toiminnasta. 1900-

Vähäkyrö oli jo 1800-luvulla Suomen

luvun loppuun mennessä olivat halpatuonti

tiheimmin asuttu maalaiskunta. Peltoa ja

ja muovi syrjäyttäneet hopeanhohtoisen

metsää ei kuitenkaan riittänyt lisääntyvälle

pläkin.

väestölle eikä Amerikkakaan kiinnostanut kaikkia, oli keksittävä muita keinoja väen

Nykyään

elättämiseksi. 1800-luvulta lähtien maan-

Vähässäkyrössä jatkavat pläkkyrimestari

viljelyksen oheen tuli elinkeinoksi myös

Pentti Tuominen sekä nuoren polven yrit-

pienyrittäjyys: pläkkityöt, makkaranval-

täjät Kari Gråholm ja Esa Åkerman jatkaen

mistus ja kankaankudonta. Näistä elinkei-

sukujensa perinnettä.

Pläkkyri työssään. KUVA: Esa Siltaloppi

pläkkyrin

ammattia

Lahtaaminen, teuraseläinkauppa ja mak-

Oman lukunsa ansaitsee mv. Toivo Rinta-

karateollisuus olivat tärkeitä elinkeinoja

Joupin rooli Vähänkyrön yritystoimin-

1900-luvun puoliväliin asti. Toiminnan

nassa: eläinkaupasta 1940–50-luvuilla

ollessa kiihkeimmillään makkaraa tuotettiin

alkunsa saanut kaupankäynti vaihtui ensin

peräti seitsemässä makkaratehtaassa. Tätä

käytettyihin autoihin, myöhemmin uusiin

perinnettä jatkaa edelleen Olavi Atila Kyrön

ja laajeni lopulta koko maan kattavaksi

Makkara -tuotteellaan.

autobisnekseksi.

Ammattimaisesta kankaankudonnasta saivat

Yritystoiminnan ohella ovat maanviljelys

varsinkin naiset ansiomahdollisuuksia vielä

ja karjanhoito aina olleet tärkeä elinkeino

sotien jälkeenkin, kunnes halpatuonti teki

Vähässäkyrössä. 1900-luvun lopulla erityi-

tämänkin ammatin kannattamattomaksi.

sesti sikatalous laajeni merkittävästi.

Vanhaa jokivarsiasutusta Vähänkyrön Saarenpäässä.

KOLKIN KARTANO

Toiminta monipuolistui Falanderin raken-

Kolkin maatila mainitaan verotileissä jo v.

nettua kosken partaalle myllyn v. 1786 sekä

1546. Joen ja kosken kautta kulki aikoinaan

Falanderin pojan perustettua verkatehtaan

maakunnan tavarakuljetuksia ja joki tuotti

v. 1828 ja tampin eli vanuttamon. Kartanon

kuninkaalle runsaasti jopa lohikalaa.

päärakennus on rakennettu v. 1799–1804.

Vaasalainen kauppias ja laivanrakentaja

Falanderien laitoksilleen tarvitsema joen

Abraham Falander, myöhemmin aateloituna

patoaminen aiheutti ristiriitaa heidän ja

Wasastjerna (v. 1808), perusti Pullinkosken

paikallisen väen välille, minkä vuoksi hei-

pohjoisrannalle sahan. Sen rakennus-

dän suunnitelmansa eivät koko laajuudes-

työ alkoi jo v. 1782 (toimilupa myönnet-

saan toteutuneet. Kolkki laitoksineen oli

tiin v. 1783). Sahanterät valmisti Könni

Wasastjerna-suvun omistuksessa 1830-luvulle

Ilmajoelta. Tukkeja uitettiin Kyrönjokea pit-

asti. Abraham Falander (Wasastjerna) raken-

kin Jalasjärven, Kauhajoen ja Kurikan kap-

nutti Törnävälle rautaruukin v. 1798. Törnävän

peliseurakuntien metsistä.

kartanon päärakennus valmistui v. 1806.

Useiden omistajien ja eri vaiheiden jälkeen

oli aluksi ongelmia, koska laitteet olivat

Vähänkyrön kunta osti Kolkin tilan ja laitok-

outoja ja käyttäjiltä puuttui kokemusta.

set vuosina 1922–1923. Päärakennus palveli

Merikaarrossa Annalan myllyyn hankittiin

kunnalliskotina, tilalla harjoitettiin maata-

pieni dynamo jo v. 1910. Siitä riitti valovirtaa

loutta ja mylly sekä saha pidettiin toimin-

kylän muutamaan taloon.

nassa. Vuoden 1960 vaiheilla saha ja mylly myytiin huutokaupalla. Kunnalliskoti siirtyi

Hiirikosken valjastamiseksi sähkövoiman

uusiin tiloihin Kirkonkylään v. 1968 ja pää-

tuotantoon ensimmäiset päätökset syntyi-

rakennus myytiin yksityisille.

vät v. 1916, kun hankittiin kunnan haltuun kaikki koskiosuudet. Hiirikoskessa oli täl-

JUHO MYNTTI JA VEDENOJAN TEHTAAT

löin 10 myllyä ja saha. Vaativan rakennus-

Vähäkyröläissyntyinen kivenhakkaaja Juho

10.9.1921.

työn jälkeen vietettiin laitoksen vihkiäiset

Myntti (1850–1931) loi komean uran tehtailijana Vähässäkyrössä ja rakentajana

1930-luvun loppuun mennessä energian

Vaasassa. Hän oli myös ensimmäisiä suo-

tarve oli kasvanut, jolloin päädyttiin sopi-

menkielisiä talousvaikuttajia Vaasassa.

mukseen Vaasan Sähkön kanssa lisäenergian

Rakennustoiminnan lisäksi J. Myntti laajensi

saamiseksi. Samalla saatiin yhteys valta-

toimintaansa teollisuuden alalle. Vuonna

kunnan verkkoon. Vuonna 1956 perustettiin

1903 hän osti Vähänkyrön Vedenojalta tii-

Etelä-Pohjanmaan Voima Oy, jonka jäse-

litehtaan. Myntti kunnosti tehtaan, hankki

neksi Vähäkyrö liittyi 3 %:n osuudella.

uudet koneet ja laajensi tehdasaluetta uudisrakentamalla. Näillä toimenpiteillä saatiin

Sähkölaitoksen päätehtävä oli edullisen säh-

tiili- ja laatta- kapasiteetti noin 2 miljoo-

kön hankkiminen ja sen jakelu. Vähänkyrön

naan kappaleeseen. Seuraavana vuonna

Kunnan Sähkölaitos tarjosi kuntalaisille

hän ja hänen poikansa perustivat suuren

myös sahatavaraa, pärehöyläystä ja vil-

sahan ja kolme vuotta myöhemmin höy-

jan jauhatusta. Jauhatustoimintaa oli

ryllä toimivan jauhomyllyn. Enimmillään

Tervajoella, Keskikunnalla ja Merikaarrossa.

Vedenojalla työskenteli noin 200 työnteki-

Viimeinen tukki keskustassa sijainneella

jää. Vuonna 1961 J E Ollil osti tehdasalueen

Sähkölaitoksen raamisahalla sahattiin

ja käynnisti talojen valmistuksen. Vuonna

v. 1968.

2004 tehdasalue siirtyi Luoman Log Homes Oy:n omistukseen.

Maailman muuttuessa oli sähkölaitoksenkin muututtava. 1970-luvun lopulta alkaen

HIIRIKOSKEN ENERGIA

aloitettiin kunnallisen laitoksen hallinnon

Jo ennen Hiirikosken Energian historian

ja toiminnan muuttaminen energiayhtiöksi.

virallista alkua oli Saarenpäässä seitse-

Tarve muutoksiin kasvoi sähkömarkki-

män isäntää hankkinut generaattorin ja

nalain ja kilpailun vapautumisen myötä.

imukaasumoottorin sitä pyörittämään.

Yhtiöittäminen varsinaisesti saatiin pää-

Vuonna 1906 generaattori käynnistyi 46

tökseen v. 1999 ja yhtiön nimeksi päätettiin

hv:n voimalla ja v. 1911 Vähänkyrön kun-

Hiirikosken Energia Oy. Yhtiön kehittämistä

nalliskokous myönsi Saarenpään Saha-ja

jatkettiin ja v. 2011 saatiin päätökseen laa-

Mylly-yhtiölle luvan pystyttää sähköjoh-

jennusprojekti, jossa laitokseen lisättiin

toja kunnan alueelle. Sähköntuotannossa

toinen turbiini ja generaattori sekä ylä-

että alakanavia levennettiin vastaamaan

Eriksbergin verotalon maalla. Isäntänä

suurempaa virtaamaa. Samoin yläkanavan

oli tuolloin kihlakunnantuomari Herman

vanhat puiset vesiovet korvattiin kauko-

Ross, joka oli jonkinasteinen teollisuus-

käyttöisillä metallisilla sulkuluukuilla.

mies. Tiilitehtaat perustettiin yleensä tiettyä rakennusta varten. Saarenpään tiilipruuki

Jo 1920-luvun alusta lähtien suunnitelmissa

teki tiiliä ainakin Vähänkyrön nykyistä kirk-

olleet kalaportaat rakennettiin. Vuonna

koa varten. Kirkon rakennustyö aloitettiin

2009 alkaneisiin padon korjaus- ja raken-

v. 1798 ja kirkko valmistui v. 1803. Kirkon

nustöihin vaadittujen ”lupaehtojen mukaan

rakentamiseen käytettiin paljon tiiliä sen

padon kunnostaminen edellytti kalaportai-

lisäksi, että seiniin käytettiin suuri määrä

den rakentamista.” Yhtiö saavutti v. 2011

graniittia.

kunnioitettavan 90 vuoden iän. Taustana olivat kauan sitten tehdyt monet viisaat

Eriksbergin tiilipruukin toiminnan laa-

päätökset. Kuntarakenteen ja sen mukana

juudesta antaa jonkinlaisen kuvan se, että

omistajuuspohjan muutos toi luonnollisena

savea tiilien valmistukseen otettiin ns.

seurauksena Hiirikosken Energia Oy:n liittä-

Paimenenvainiosta aina Vainio-Mäntän

misen Vaasan Sähkö Oy:n isompaan, hyvin

tilaan saakka. Alueella näkyy vieläkin pai-

hoidettuun alueelliseen yhtiöön.

nauma pelloissa, vaikka aikaa on kulunut yli 200 vuotta. Erisbergin tiilipruukissa lyötiin

HERMAN ROSS

20 000 tiiltä vuodessa.

Vähänkyrön Saarenpäässä on tiiliä tehty jo 1700-luvun lopulla. Tiilipruuki oli

Vallan mylly Rekilässä.

SAVILAHTI-TALO – ENTINEN SAVILAHDEN KOULU

avilahti-talo eli Savilahden vanha koulu

koulu veisi lasten ajan eivätkä he ehtisi

on entisen Etelä-Pohjanmaan vanhin ja

talon töihin. Koulu aloitti yksiopettajaisena.

koko Suomen neljänneksi vanhin maaseutu-

Apuvälineinä opetuksessa olivat tuolloin

kansakoulu. Talon vanhin osa on rakennettu

hietapenkki ja rihvelitaulut, joihin kirjain-

v. 1859 ja silloin koulu siirtyi talon suojiin

ten ja numeroiden koukeroita opeteltiin

Sallin talon vintiltä, jossa se oli aloittanut

piirtämään.

toimintansa v. 1858. Koulukäytössä talo oli vuoteen 1992. Silloin Koulun perustamiseen vaikuttivat aika-

koulutoiminta siirtyi uuteen Savilahden

naan paikkakunnan kirkkoherra J. A. Erlin

kouluun Savilahdentien varteen. Tämän jäl-

ja nimismies N. K. Stolpe sekä lautamie-

keen talossa oli erilaista tilapäistä toimin-

het Jaakko Hannuksela ja Iisakki Myntti.

taa, paikalliset taiteilijat olivat ihastuneita

Paikalliset isännät vastustivat aluksi han-

yläkerran tilojen valoisuuteen ja alakerrassa

ketta perustellen kantaansa sillä, että

pidettiin mm. kesäisin lasten kuvataideleiri.

rassa oli opettajien asuntoja ja alakerrassa luokkahuoneita. Vuonna 1952 talo sai lopullisen, varsin komean ulkomuotonsa, kun koulun vanhin osa korotettiin kaksikerroksiseksi. Samalla koko talo varustettiin keskuslämmityksellä ja sen länsipäätyyn tehtiin viiden metrin jatko-osa, jonka kellarikerrokseen tuli pannuhuone ja varastotilaa. Ylempiin kerroksiin tuli opettajille asuntoja. Itäpäädyn asunnot muutettiin luokkahuoneiksi. Vuonna 1956 valmistui talon uusi ulkorakennus, johon sijoitettiin hieno veistosali, opettajien saunatila, puuliiteri ja oppilaiden vessat sekä varastotiloja urheilu- ym. välineille. Nykyään talo tarjoaa hienon ympäristön juhlien ja muiden yleisötilaisuuksien pitoon. Talossa on pidetty lukuisat häät ja syntymäpäiväjuhlat. Myös muistotilaisuuksiin talo tarjoaa kauniit ja kotoisat puitteet. Esitelmä- ja koulutustilaisuudet onnistuvat entistä paremmin nyt, kun taloon on saatu kuvansiirtolaitteisto, jolla juhlasalin tapah-

Savilahden koulu vuoden 1913 jälkeisessä asussa.

tumat voidaan heijastaa valkokankaalle näyttelytilassa. Talon viihtyisyyttä lisäävät Talo pidettiin kuitenkin lämpimänä ja sen

myös maalämmöllä toimivat viilennyslait-

käyttöä suunniteltiin asuntoja kulttuu-

teet kahviossa ja juhlasalissa.

rikäyttöön, mutta suunnitelmat eivät milloinkaan toteutuneet. Jopa talon myyntiä

SAVILAHTI- TALO

yritystiloiksi suunniteltiin.

Talon alakerran korjaussuunnitelmat ja rahoitusjärjestelyt saatiin valmiiksi v. 2002 ja ala-

Monien vaiheiden jälkeen talon omistus

kerran peruskorjaus aloitettiin saman vuoden

siirtyi kunnalta Vähäkyrö-Seuralle v. 2001.

syksyllä, ensimmäisten pakkasten aikaan.

Vähäkyrö-Seura käynnisti välittömästi talon

Peruskorjaustyön lähtökohtina pidettiin talon

ja sen ympäristön siivous- ja raivaustyöt

perinteisen hengen ja kodikkuuden säilyttä-

sekä korjaustöiden suunnittelun.

mistä ja talon mahdollisimman monipuolisia käyttömahdollisuuksia. Värit ja pintamateriaalit

SAVILAHDEN KOULU

valittiin vastaamaan 1940–50-lukujen vaihteen

Taloa on laajennettu oppilasmäärän kas-

tyyliä ja mm. liikuntarajoitteiset huomioitiin

vaessa kahdesti, v. 1913 rakennettiin

jättämällä kaikista sisätilojen ovista kynnykset

alkuperäisen koulun jatkeeksi poikittai-

pois. Ulos rakennettiin sisäänkäynnille johtava

nen, kaksikerroksinen osa jonka yläker-

invaluiska. WC-tilat varustettiin invavarustein.

Talon ympäristö kunnostettiin. Pihan sade-

sisustettu, museona toimiva koululuokka.

vedet ohjattiin oikeaan suuntaan ja puu-

Museoluokan pulpetissa pääsee vanhan ajan

tarhaan rakennettiin koristemuureja ja

oppitunnin tunnelmaan. Luokassa voidaan

nurmikon ympäri kiertävä, tasainen tie

pitää - ja on pidettykin - oppitunnit vanhan

pyörätuolin käyttäjille. Korjaustöistä suuri

ajan malliin. Tauolla voi syödä vaikka voipa-

osa tehtiin talkootyönä, mutta pääosin

periin käärityt eväsvoileivät ja juoda päälle

työn tekivät ammattitaitoiset kirvesmiehet

maitoa vanhan mallisesta, patenttikorkki-

pätevän rakennusmestarin valvonnassa.

sesta pullosta.

Korjaustyöhön saatiin avustuksia valtakunnallisella tasolla merkittäviltä järjestöiltä ja

Alakerran näyttelytilassa on historiavit-

laitoksilta. Paikallisten yrittäjien osuus oli

riini, jossa läpikäydään Vähänkyrön histo-

myös merkittävä. Talkootyön suuri osuus

riaa. Esillä on myös paikallisten veteraanien

oli arvokas ja osoitti asukkaiden sitoutu-

lahjoittamia asepukuja. Samassa näyttely-

mista hankkeen toteuttamiseen.

tilassa järjestetään myös erilaisia taide- ja valokuvanäyttelyitä.

Savilahti-talon vihkiäisiä vietettiin vuoden 2003 kesäkuun alussa ja siitä lähtien talo on

Kesällä talon ympäristö vielä lisää talon

ollut vilkkaassa käytössä. Vähäkyrö-Seura

monikäyttöisyyttä ja viihtyisyyttä. Lapset

järjestää talossa omia tilaisuuksiaan. Talon

viihtyvät varmasti ympäristön leikkipai-

juhlasalissa pidetään esitelmiä ja seminaa-

koissa ja aikuisillekin ympäristö tarjoaa

reja. Keväisin ja syksyisin pidetään muoti-

mahdollisuuden katsella pohjalaista joki-

näytös, äitienpäivän lounas on vuosittain

ja viljelysmaisemaa vähän korkeammalta,

samoin kuin heinäkuisen kotiseutuviikon

”Sakarstin kalliolta”.

tilaisuudet. Syyskesällä yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja järjestöjen kanssa pidettävät Sadonkorjuumarkkinat alkavat muodostua perinteeksi. Talon yläkerrassa ovat kiinteät Kyrönjoen myllyt -näyttely sekä olkitöiden ja pläkkiesineiden näyttelyt sekä vitriini, johon on kerätty vanhoja Raamattuja ja virsikirjoja. Talon toisessa kerroksessa sijaitsee myös Savilahti-talon ja koululaitoksen menneisyydestä kertova 1950-luvun lopun malliin

Yksi versio Vähäkyrö -sukista, Savilahti-talon vitriini.

VÄHÄNKYRÖN NAISEN KANSALLISPUKU

ähänkyrön kansallispuku on tyypiltään

mistettu runsaasti. Kankaat on kudottu

länsisuomalaisten

kansanpukujen

itsevärjätyistä langoista. Flammuraitojen

pohjalta valmistettu kansallispuku, johon

sitominen on ollut ja on tarkkaa ja hidasta

kuuluu flammuhame, vyötärölle ulottuva

työtä ettei värjäyksessä värit pääse sekoit-

liivi, valkoinen paita ja esiliina sekä nau-

tumaan. Tässä on onnistuttu aina erin-

halla vyötärölle kiinnitettävä vyötasku.

omaisesti. Sen vuoksi meillä on usealla

Päähine on tykkimyssy tykkeineen. Tyttöjen

vähäkyröläisellä naisella ja tytöllä oman

käyttämä silkkinen päänauha voi olla joko

pitäjän kaunis kansallispuku, juhlapuku

punainen tai musta. Yleiseksi käytännöksi

vailla vertaa.

on tullut käyttää molempia yhtä aikaa siten, että musta on kapeampana punaisen nau-

Lähde:

han päällä. Rintakoruja on kahdenlaisia: rin-

Leena Torkko: Vähänkyrön kansallispuku,

tasolki ja kaulaketju. Niitä ei kuitenkaan saa

lopputyö, Kuopion koti- ja taideteollisuus-

käyttää yhtä aikaa. Kaulaketju on yleisempi

laitos, kevätlukukausi 1985

käytössä. Kansallispukuun kuuluu valkoiset puuvillasukat. Kengiksi sopivat mustat solkikengät, nauhakengät tai avokkaat. Kenkien korot ovat matalat tai puolikorkeat sekä kärjet ja kannat umpinaiset. Vähänkyrön Tervajoelta, Valtarin talon ullakolta löytyi kaunis vanha flammuraitainen hame, jonka pohjalta kansallispukumme tehtiin. Tämän hameen löytyminen antoi voimakkaan sysäyksen kansallispukumme valmistumiselle. Opettaja Aini Latvala keräsi museoaineistoa kansallispukuamme varten v. 1950 ja huolehti siitä, että tämä museoaineisto hyväksyttiin. Vuoden 1952 alussa saatiin piirustukset jokaisesta vaatekappaleesta erikseen. Ensimmäisen mallipuvun valmisti kotiteollisuusopettaja Sylvi Ritari. Hän kehräsi ja värjäsi itse hame- ja liivikankaassa käytettävät langat. Puku joutui tarkan yksityiskohtaisen tutkimuksen kohteeksi ja selvisi kokeesta suurella kiitoksella. Kyrönmaan

Opistossa

sittemmin

Vähänkyrön naisen kansallispukuja val-

Vähänkyrön naisen kansallispuku.

SEPPÄLÄN MYLLY

ähänkyrön myllyosuuskunta r.l. perus-

lista, että v. 1915 osuuskunta rakensi vanhan

tettiin 14.3.1908. Perustajajäseniä tuli

Seppälän myllyn tilalle uuden, sillä mainittu

36 ja hallitukseen valittiin Tuomas Mäenpää,

vuosiluku on kaiverrettu myllyn oviaukon

Jaakko Vainio, Jaakko Törvi, Jaakko Kukko

yläpuolelle. Edellisenä vuonna perustettu

ja Tuomas Parkkari.

Osuuskunnan myl-

Merikaarron Sähköosuuskunta puolestaan

lyksi ostettiin 7 000 markalla Seppälän

alkoi saada virtaa myllystä tuona vuonna.

mylly, jota sittemmin yleisesti kutsuttiin

Vähäkyrö–Seuran omistukseen mylly siirtyi

myös Osuuskunnan myllyksi. On mahdol-

v. 1968.

NÄHTÄVÄÄ JA KOETTAVAA

Mullola

7 Miekka

11 10

Järvenkylä

Merikaarto

Torkkola

Haarajoki

Saarensivu

Tapoila Kirkonkylä

Ojaniemi

Hyyriä Saarenpää

Selkämäki

13 Rekilä

Perkiö

Kalsila

Hiiripelto

Kuuttila

15 Tervajoki

KOHTEET KARTALLA 1

Kaavontönkkä

Viikinkiaikainen venepolttohauta Kirkonkylässä

Uhrikupit (Kelterinhovi)

K-marketin aulassa Kirkonkylässä

Kotiseutumuseo

Entinen lainamakasiini Kirkonkylässä

Koulumuseo

Savilahti-talossa Kirkonkylässä

Ristimäen muinaishauta

Perkiön kylässä

Mestoosplassi

Haarajoen kylässä

Kylymä helevetti

Ison vihan aikainen piilopaikka Hyyriän kylässä

Jättiläisentie

Rautakautinen suoniityn poikki kulkeva tie Saarenpäässä

Erkkilän tuulimylly

Saarenpäässä

Seppälän mylly

Merikaarrossa

Kolkin ja Annalan kosket

Merikaarrossa

Kolkin sahan vauhtipyörä

Merikaarron riippusillan eteläpäässä

Torkkolan tuulivoimapuisto

Torkkolassa

Pläkkyrimuseo

Tervajoella Köpingintorilla

Hiirikoski

Hiiripellossa

MUISTOMERKIT Ensimmäisen kirkon muistomerkki Kirkkosaaressa, v. 1959 Nuijasodan alkamisen muistomerkki Kotiseutumuseon pihapiirissä, v. 1996 Napuen taistelun muistomerkki sankarihaudalla, Erkki Välimäki, v. 1979 Sankaripatsas sankarihaudalla, Ilmari Wirkkala, v. 1922

LÄHTEITÄ Gyllden Pertti: Vähäkyrö - Yrittäjyyden kehto, 2007 Järvinen, Nuuja, Rantatupa, Rinta-Tassi, Vilkuna: KYRÖÖNJOKI – MEIRÄN JOKI, 2013 Karttunen, M.O: Vähänkyrön koulut, 1958 Karttunen, M.O: Kyrönmaan vaiheita, 1964 Merestä noussut Saarenpää-Mullola kyläkirja, Saarenpään Kyläyhdistys ry historiapiiri, 2013 Merikaarto ja sen elävä historia, Merikaarron historiapiirin julkaisu, 2009 Mielty Kalervo: Kovien kokemusten kansaa, 2013 Pohjanlahden Rantatie, Kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen laitoksen julkaisuja XV Taittonen Reijo: Vähänkyrön esihistoria, 1999

YHTEYSTIEDOT Vähänkyrön Opaskerho puheenjohtaja Sinikka Hakomäki sinikka.hakomaki@gmail.com +358 40 506 4880

Vähäkyrö-Seura ry puheenjohtaja Reino Paloniemi reino.paloniemi@netikka.fi +358 50 541 1745

Vähänkyrön yhteispalvelupiste Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö +358 (0)6 325 8400 yhteispalveluvahakyro@vaasa.fi

VAASAN KAUPUNKI www.vaasa.fi www.vaasa.fi/tuottajat/yhteispalvelu-vahakyro www.facebook.com/vahassakyrossatapahtuu www.visitvaasa.fi

Torkkolan tuulivoimapuisto. KUVA: Asko Frusti