VUOSIKERTOMUS
Sisällysluettelo Perustana vahva elinkeinorakenne
3
Henkilökunta
4
Uuden muutoksen kynnyksellä
5
Hallitus
6
Yhä useammassa omistajanvaihdoksessa mukana Startian asiantuntemus
7
Mitä sote-uudistus tuo tullessaan yrittäjille?
10
Rakennusalan markkinoita sujuvimmiksi
11
Pitkän tähtäimen yhteistyötä
12
Matkailupaketteja erilaisille matkailijoille
13
Eurooppalaiset cleantech-innovaatiot ovat haluttuja
14
Kiihdyttämön toimintamalli muotoutui
15
Vaasan seudun elinvoimastrategia jalkautettiin
17
EnergyVaasan viestintäkoordinaatio uuteen osoitteeseen
20
VASEKin viestintä tavoittaa
21
Annual report 2016 — Summary
22
Tilinpäätös
23
VASEK ja Vaasan seutu lukuina
24
I
MUSTASAAR
VÖYRI
VAASA
Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK on Vaasan seudun kuntien omistama elinkeinoja kehitysyhtiö. Sen päätehtävät ovat elinkeinoneuvonta, seudun kehittämistoiminta sekä seudun markkinointi. Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia toimii osana VASEKia. Alatori 1 A, 3. krs, 65100 Vaasa Puh. +358 6 317 7600 www.vasek.fi info@vasek.fi
2
ISOKYRÖ
MAALAHTI
KORSNÄS
LAIHIA
Perustana vahva elinkeinorakenne
Pekka Haapanen toimitusjohtaja Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK
3
Kuva: Sami Pulkkinen Photography
Seutuyhteistyö tiivistyi merkittävästi vuonna 2016. Yhtenä vaikuttavana tekijänä oli kesäkuussa valmistunut Vaasan seudun elinvoimastrategia, jonka jalkauttamistilaisuus lokakuussa keräsi koolle suuren joukon toimijoita seudun yrityksistä ja julkisista organisaatioista. Tilaisuudessa käytiin runsaasti hyvää keskustelua strategian toimenpideohjelman painopisteistä. Kehitysyhtiön oma strategia päivitettiin vuoden alkupuoliskolla. Strategian laadinnassa haasteena on ollut käynnissä olevat sote- ja maakuntauudistukset, joiden lopullista muotoa ja vaikutuksia yhtiön toiminta-alueeseen ja tehtäväkenttään ei vielä tiedetä. Vaasan seutu on loistavassa vireessä, minkä todisti muun muassa elokuussa julkaistu aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tekemä tutkimus, jonka mukaan kouluarvosanan 9,6 saanut Vaasa on kehittynyt Suomen kaupungeista parhaiten. Tutkimuksen mukaan Vaasan ja seudun perustana on monipuolinen ja vahva elinkeinorakenne, jossa teollisuus on pärjännyt hyvin ja jonne korkeakoulut tuovat laadukasta osaamista. VASEKin yritysneuvonta on ollut erittäin aktiivista. Vuonna 2016 keskityttiin tavoittamaan erityisesti uutta asiakaskuntaa erilaisilla tapahtumilla. Aloittaville yrittäjille suunnatut infoillat keräsivät tuvan täyteen kerta toisensa jälkeen eli tulossa on runsaasti uusia yrityksiä vahvistamaan elinkeinorakennetta entisestään. Merkittävä yrittäjätapahtuma oli Botniahallissa lokakuussa järjestetyt Suomen Yrittäjien valtakunnalliset yrittäjäpäivät, joissa yhtiöllä oli ilo olla mukana yhtenä pääsponsorina. Tapahtuma sai laajasti kiitosta hyvästä tunnelmastaan ja energisen seutumme positiivinen pöhinä jäi varmasti osallistujien mieleen. Ohjelmakauden päättyminen ja uuden hitaahko käyntiin lähteminen asetti haasteita VASEKin taloudelliselle tilanteelle. Vuonna 2016 teimme ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen miinusmerkkisen tuloksen. Kumulatiivinen tulos yhtiön historian ajalta on silti edelleen noin nolla, mistä olemme voittoa tavoittelemattomana yhtiönä ylpeitä. Elämme haastavia aikoja paikallisella, kansallisella ja globaalilla tasolla. Vaasan seudulla on kuitenkin poikkeuksellisen hyvät edellytykset menestyä erittäin kilpailukykyisten yritysten, korkeatasoisen koulutuksen ja hyvin energisten ihmisten ansiosta. Tämä on laajasti tunnustettu sekä valtionhallinnon että kansainvälisten toimijoiden taholta. Tässä kehittymisessä ja tulevaisuuden rakentamisessa on älyttömän hienoa saada olla mukana!
Kuva: Sami Pulkkinen Photography
Henkilökunta
4
ETURIVI VASEMMALTA
Eivor Koskela, Päivi Elina Alasjärvi, Hanna Alavillamo, Mari Kattelus, Sari Saarikoski, Johanna Hietikko-Koljonen
KESKELLÄ VASEMMALTA
Anna Måtts-Fransén, Riitta Björkenheim, Antti Alasaari, Tommi Virkama
TAKANA VASEMMALTA
Stefan Råback, Pekka Haapanen, Kjell Nydahl, Marko Koski, Olav Nylund, Lasse Pohjala, Peter Källberg
Uuden muutoksen kynnyksellä Vuosi 2016 oli ikään kuin uuden muutoksen aloitusvuosi. Vuodesta 2007 lähtien olemme eläneet pienen talouskasvun aikaa, mutta nyt vihdoin on alkanut jälleen tapahtua. Usko kehitykseen ja kehittymiseen on vahvistunut ja investointeja on tehty aikaisempaa enemmän. Viime vuonna käynnistyi myös EnergyVaasa -energiateknologiaklusterin seuraavan vaiheen rakentaminen. Suomessa ja siten myös Vaasan seudulla on tulevaisuudessa odotettavissa isoja muutoksia muun muassa palvelualoilla. VASEKin palveluista erityisesti omistajan- ja sukupolvenvaihdosten eteenpäinvieminen, avustaminen ja edistäminen on ollut kysyttyä. VASEK on pystynyt antamaan kaivattua tukea ja neuvontaa niille yrityksille, joissa isot muutokset ovat ajankohtaisia. Kehitysyhtiön avulla on varmistettu yritysten elinvoimaisena säilyminen ja hallittu siirtyminen uuteen omistajapohjaan. Samalla on syntynyt uutta yritystoimintaa ja saatu uusia yrittäjiä luomaan kasvua seudulle. Erityisesti uutta kysyntää on syntynyt sosiaali- ja terveysalan yrityksille. VASEK on vuonna 2016 ollut mukana tukemassa muutosta sekä yrityksiä ja koko seudun elinkeinoelämää näissä muutostilanteissa. Olemme innolla rakentamassa pohjaa Vaasan seudun ja koko Suomen viemiseksi 2020-luvulle.
Tomas Häyry VASEKin hallituksen puheenjohtaja Vaasan kaupunginjohtaja
5
Kuva: Tommi Anttonen
Kuva: Sami Pulkkinen Photography
Hallitus Rurik Ahlberg, Susanna Ristiluoma, Suvi Ronkainen ja Pasi Tuominen Janne Laine, Harry Backlund, Tomas Häyry, Miko Heinilä, Måns Holming ja Pekka Haapanen Håkan Knip
EDESSÄ TOISESSA RIVISSÄ TAAIMPANA
HALLITUS 27.3.2015–7.4.2016
HALLITUS 7.4.2016–
kunta / taho
varsinainen jäsen
varajäsen
kunta / taho
varsinainen jäsen
varajäsen
Vaasa
Tomas Häyry, pj.
Susanna-Slotte Kock
Vaasa
Tomas Häyry, pj.
Susanna-Slotte Kock
Mustasaari
Rurik Ahlberg
Mikael Alaviitala
Mustasaari
Rurik Ahlberg
Mikael Alaviitala
Laihia
Janne Laine
Tapio Nyysti
Laihia
Janne Laine
Tapio Nyysti
Maalahti
Mats Brandt
Håkan Knip
Maalahti
Mats Brandt
Håkan Knip
Isokyrö
Miko Heinilä
Pirkko Viljanmaa
Isokyrö
Miko Heinilä
Pirkko Viljanmaa
Korsnäs
Måns Holming
Roger Bergström
Korsnäs
Måns Holming
Roger Bergström
Vöyri
Harry Backlund
Katarina Heikius
Vöyri
Harry Backlund
Katarina Heikius
teollisuus
Pasi Tuominen
Juha Häkkinen
teollisuus
Pasi Tuominen
Juha Häkkinen
pk-sektori
Gustav Vesterkvist
Susanna Ristiluoma
pk-sektori
Susanna Ristiluoma
Maria Norrlin-Asplund
pk-sektori
Antti Romu
Jussi-Pekka Karjala
pk-sektori
Antti Romu
Jussi-Pekka Karjala
korkeakoulut
Suvi Ronkainen
Örjan Andersson
korkeakoulut
Suvi Ronkainen
Örjan Andersson
Työvaliokunnan muodostivat Tomas Häyry, Pasi Tuominen, Rurik Ahlberg, Miko Heinilä ja Pekka Haapanen.
6
Työvaliokunnan muodostivat Tomas Häyry, Pasi Tuominen, Rurik Ahlberg, Miko Heinilä ja Pekka Haapanen.
Isokyröläisyritys Kyrö Distillery Company (RyeRye Oy) valittiin Vuoden uusyrittäjäksi 2016 Vaasan seudulla. Suomen Uusyrityskeskusten kesäpäivillä Turussa yritys pokkasi myös valtakunnallisen uusyrittäjän palkinnon. Kuvassa yritysneuvoja Antti Alasaari, Miko Heinilä ja Miika Lipiäinen Kyrö Distillery Companystä sekä Startian johtaja Tommi Virkama.
Yhä useammassa omistajanvaihdoksessa mukana Startian asiantuntemus Uusyrityskeskus Startian avulla perustettiin edellistä vuotta enemmän yrityksiä (kasvu n. 10 %) eli yritysperustannassa oli nähtävissä piristystä. Valtakunnallisesti tarkasteltuna yritysperustanta Vaasan seudulla oli vilkkaampaa kuin Suomen uusyrityskeskuksissa keskimäärin. Startiassa käsiteltyjen liikeideoiden määrä – 495 kappaletta – oli myös korkealla tasolla. Uusia yrityksiä Vaasan seudulle perustettiin Startian avulla 160, ja niiden myötä seudulle syntyi 210 uutta työpaikkaa. Noin 30 prosenttia seudun kaikista uusista yrityksistä perustetaan Startian tuella ja avulla. Toiminnan laadun tärkeimpänä mittarina on se, että 80 % Startian avulla perustetuista yrityksistä on toiminnassa vielä viiden vuoden jälkeenkin, kun taas kaikista Suomessa perustetuista yrityksistä vain puolet on toiminnassa viiden vuoden kuluttua perustamisesta. Startian vuosi oli hyvin aktiivinen. Startia yrittämiseen -infotilaisuuksia järjestettiin sekä keväällä että syksyllä, ja tilaisuudet keräsivät paljon yrittäjyydestä kiinnostuneita. Yhteistyössä asiantuntijakumppaneiden kanssa järjestettiin aloittaville yrittäjille
aamiaistilaisuuksia ja tarjottiin asiakkaille ilmaisia neuvontapalveluita. Seudun uudet yritykset saivat valtakunnallistakin näkyvyyttä, sillä vuoden valtakunnalliseksi uusyrittäjäksi 2016 valittiin isokyröläinen Kyrö Distillery Company, ja KasvuOpen-kilpailun finaalissa olivat mukana AHA Logistics ja Taktiko, kaikki Startian neuvonnan avulla perustettuja yrityksiä. Startia tekee runsaasti oppilaitosyhteistyötä ja käy luennoimassa oppilaitoksissa eri alojen opiskelijaryhmille yrittäjyydestä ja yrityksen perustamisesta. Neljä Startian ja VASEKin yritysneuvojaa ottaa myös vastaan yrittäjän ammatti- ja erikoisammattitutkintojen näyttöjä. Vuoden lopussa kolmivuotinen sopimus ELY-keskuksen kanssa starttirahalausuntojen antamisesta päättyi. Startia voitti uuden kilpailutuksen lausuntojen antamisesta asiantuntevan palvelunsa ja osaavan henkilöstönsä avulla ja antaa siten lausunnot myös 2017–2019.
7
TERVEEMPIÄ, ELINVOIMAISEMPIA YRITYKSIÄ Toimivien yritysten yrityspalveluissa näkyvimpänä asiana 2016 oli monet onnistuneet omistajan- tai sukupolvenvaihdokset. VASEK oli mukana 146 vaihdoksessa; osa näistä prosesseista vietiin vuoden aikana maaliin asti, osa on vielä kesken. Omistajanvaihdoksen kautta yrittäjäksi ryhtyi useita henkilöitä, jotka eivät aiemmin olleet toimineet yrittäjinä. Tällöin neuvonnassa oli mukana myös Uusyrityskeskus Startian yritysneuvojien asiantuntemus. Täysin uutena palveluna alkoi yritysten velkasaneerausneuvonta. Seudun yrityksissä on lisääntyvissä määrin tullut esille tarve velkasaneerauksille. Vaasan kaupungin velkaneuvonnasta ohjataan asiakas VASEKille neuvontaan. Asiakas laatii VASEKin avulla liiketoimintasuunnitelman, jossa esitellään miten yrityksen tilanne pystytään kääntämään terveempään suuntaan Syksyllä aloitettiin varjohallitustoiminta, jossa VASEK tarjoaa yrityksille maksuttoman varjohallituksen puolen vuoden ajaksi tavoitteena antaa uutta osaamista yrityksiin. Mukaan valittiin viisi yritystä, ja yritys ja sille valitut asiantuntijat tapaavat noin neljän viikon välein 5-6 kuukauden ajan. Seuraava varjohallituksen hakukierros on kesällä 2017.
8
”
Kaikki palvelumme, oli kyse sitten uusyritysneuvonnasta, omistajanvaihdoksista, velkaneuvonnasta tai varjohallitustoiminnasta, tähtäävät samaan: seudulle elinvoimaisia ja terveitä yrityksiä, jotka työllistävät yrittäjän ja mahdollisesti myös muita. ——Startian johtaja Tommi Virkama ja VASEKin yrityspalvelujohtaja Kjell Nydahl
STARTTIRAHA
DIGITALISAATIOAALTO JA ULKOISTAMINEN – HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA
Vaasan seudulla yhä useammat pk-yritykset ovat alkaneet panostaa langattomiin ratkaisuihin. Muun muassa terveyspalveluja tarjoavat yritykset ovat pirteästi päässeet mukaan digitalisaatioaaltoon. Sähköisessä kaupankäynnissä taas näkyy kuluttajien lisääntynyt älypuhelinten käyttö, mikä vaatii yrittäjältä osaamista tarjota oikeanlaista palvelua. Yritysten varovaisuus uusien investointien tekemisessä vuonna 2016 ei ollut uutta eikä myöskään se, että suuryritykset jatkavat palvelujen ulkoistamista ulkopuolisille toimittajille. Näistä jälkimmäinen on avannut uusia mahdollisuuksia esimerkiksi pienemmille yrittäjille.
9
Mitä sote-uudistus tuo tullessaan yrittäjille? Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne- eli sote-uudistus on yksi isoimmista asioista, joka on ollut alan yrittäjien huulilla koko vuoden ajan. Uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. Uudistukseen liittyvää uutisointia on VASEKilla seurattu tarkasti ja aiheeseen on perehdytty myös useissa tilaisuuksissa. Tiedon tulva on suuri ja joukosta on ollut haastavaa löytää pk-yrittäjiä koskevaa relevanttia informaatiota. Yrittäjille on tästä tulvasta poimittu ja välitetty tietoa siitä, mitä uudistus tuo tullessaan ja miten uudistuksen toteuttamiseen on syytä valmistautua. Sote-uudistuksen keskeisiä teemoja on julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö. Isossakyrössä sektoreiden välinen yhteistyö otti uuden askeleen, kun kunta ilmoitti ottavansa käyttöön varhaiskasvatuksen eli lasten päivähoidon palvelusetelin. Siihen liittyvä infotilaisuus pidettiin loppuvuodesta. Arvonlisäverottomien sosiaalipalveluiden tuottajia on tullut seudulle lisää. Asiakkaat osaavat jo tiedustella näiden palveluiden perään ja siten osaltaan kannustavat yrittäjiä hakeutumaan palveluntuottajiksi. VASEK auttaa yrittäjiä hakeutumaan sosiaalipalveluiden tuottajiksi samoin kuin palvelusetelillä ostettavien palveluiden tuottajiksi.
10
”
Ilahduttavaa, että kunnassa halutaan kehittää ja luoda uutta
palveluntuottamismallia. Toivomme tämän trendin leviävän myös muihin kuntiin seudulla. Ihanteena olisi, ettei varhaiskasvatuksen palveluseteli olisi kuntasidonnainen, vaan mahdollistaisi lapsen viemisen hoitoon vaikkapa naapurikunnassa sijaitsevaan yksikköön, esimerkiksi työssäkäyntipaikkakunnalle. ——yritysneuvoja Sari Saarikoski Isonkyrön päivähoidon palvelusetelistä
Rakennusalan markkinoita sujuvimmiksi Vuoden aikana panostettiin erityisesti sidosryhmäyhteistyön kehittämiseen. Ympäristöministeriön ja Rakennusteollisuuden sekä muiden rakennusalaan liittyvien edunvalvontaryhmien kanssa on kartoitettu mitä rakennusalalla on valtakunnallisesti suunnitteilla ja miten Vaasan seudun toimijat voisivat olla mukana näissä suunnitelmissa. Pienten yksittäisten projektien toteuttaminen ei ole mielekästä, vaan projektien jälkeenkin työn on jatkuttava ja esimerkiksi Korjausrakentamisen tietokeskus on jalkautettava olemassa olevien kanavien kautta pysyväksi toiminnaksi. Seudun rakennusalan yrityksissä on vierailtu kartoittamassa alan tarpeita ja puutteita osaamisessa koko korjausrakentamisen ketjun osalta. Priorisointia on kuitenkin tehtävä, sillä kaikkiin tarpeisiin ei pystytä tarttumaan. Erityisesti on keskitytty digitaalisten työkalujen luomiseen: Korjausrakentamistietoa kootaan ja jalostetaan selkeään ja helppokäyttöiseen digitaaliseen muotoon. Nordic Built -hankkeen puitteissa kehitettiin uusi ratkaisu julkisivuremonttien toteuttamiseen. Luotua puuelementtituotetta varten on etsitty hankkeen toiminta-alueelta kohdetta, jossa sitä voitaisiin kokeilla ja kertyneiden kokemusten jälkeen jalostaa eteenpäin. Alueen rakennusalan yrityksille on myös avattu kanavia Kiirunaan, Jällivaaraan ja Uumajaan, missä on isoja urakoita käynnissä. Rakennusalan markkinoita pyritään saamaan sujuvimmiksi, jotta osaaminen ja työvoima voisi liikkua naapurimaihin silloin kun kotimarkkinoilla on hiljaista. Yhtenä haasteena osaamisen liikkumiselle on työssä vaadittavien pätevyyksien todentaminen myös naapurimaan puolella.
”
Vuoden aikana on tapahtunut paljon. Kansainvälinen Energy & Buildings -seminaari
osana Vaasa EnergyWeekiä. Ravilaaksoon liittyviä energiahankkeita. Seudun uusia energiaratkaisuja on esitelty lukuisille ryhmille, niin kotimaisille kuin ulkomaisille. Ja
Rakennusalan kehittämistä Vaasan seudulla on tehty seuraavissa hankkeissa: ▶▶ Nordic Built 1.9.2014–31.12.2017, rahoituslähde Nordic Innovation ▶▶ Korjausrakentamisen tietokeskus 1.4.2015–31.3.2018, rahoituslähde Botnia-Atlantica -ohjelma ▶▶ Nordic Gateway 17-17-17, 1.9.2015–30.8.2018, rahoituslähde EAKR
paljon muuta. — projektipäällikkö Mauritz Knuts
11
Kuva: Kvarken Ports
Pitkän tähtäimen yhteistyötä Vuoteen 2016 on sisältynyt yhteistyötä, rahoitusmalleja ja kuljetustrendejä. VASEK on työskennellyt näiden kysymysten parissa yhdessä seudun yritysten ja tärkeiden alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Työ seudun kärkihanke Midway Alignmentin kanssa jatkuu, nyt Botnia-Atlantica -hanke MABA II:n puitteissa. Hankkeessa luodaan materiaalia ja taustoja viranomaisten päätöksille niin seudullisella, kansallisella kuin EU:nkin tasolla, jotta työ kuljetusväylän kehittämiseksi jatkuu suunnitellusti. VASEK osallistuu MABA II-hankkeen eri toimenpiteisiin yhdessä Vaasan kaupungin ja Merenkurkun neuvoston kanssa. Toinen merkittävä painopiste on tammikuussa 2016 käynnistynyt E12 Atlantica Transport -hanke, jonka kumppanit tulevat Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Tavoitteena on jatkaa aikaisempina vuosina, muun muassa NLC Cooperation -hankkeen toiminnan myötä, muotoutunutta yhteistyötä ja tukea itä-länsi-suuntaisen, E12-tietä pitkin kulkevan kuljetusreitin kehittymistä. Vuoden 2016 aikana hankkeessa keskityttiin tekemään kattava analyysi reitistä ja kokoamaan riittävä määrä mielenkiintoista dataa, jonka avulla voidaan arvioida investointeja ja tulevaisuuden tarpeita. Lisäksi pyritään luomaan yhteinen liikennestrategia, jossa pitkällä tähtäimellä sovitaan tärkeimmistä yhteistyön kohdista ja arvioidaan vaihtoehtoisia yhteistyörakenteita kumppanuudelle.
12
”
Yhteistyökumppanit ovat tärkeä resurssi. Olemme tehneet yhteistyötä Kvarken Portsin kanssa satama
strategian kehittämiseksi ja markkinoimiseksi. Yhdessä Finavian kanssa on kehitetty Vaasan lentoaseman henkilöliikennettä, yhteyksiä ja lentoliikennestrategiaa. Lisäksi VR:n kanssa on työskennelty Seinäjoelle ja Helsinkiin suuntautuvien pendlaukseen soveltuvien junayhteyksien kehittämiseksi. — logistiikka-asiantuntijat Riitta Björkenheim ja Anna Måtts-Fransén
VASEK toimii hankkeen Suomen projektivastaavana ja on edustettuna hankkeen ohjausryhmässä ja työryhmissä. Hankkeessa toteutetaan myös yhdessä elinkeinoelämän kanssa erilaisia pilotteja ja case-tapauksia rajat ylittävästä liikenne- ja elinkeinokehittämisestä.
Logistiikkaa on kehitetty seuraavien hankkeiden puitteissa: ▶▶ E12 Atlantica Transport, 1.1.2016–31.5.2018, rahoituslähde Botnia-Atlantica ▶▶ Midway Alignment - Botnia-Atlantica II (MABA II), 15.9.2016– 31.12.2018, rahoituslähde Botnia-Atlantica
Kuva: Anna Sand / bySand
Matkailupaketteja erilaisille matkailijoille Matkailuelinkeinon kehittämisessä tärkeimpänä työmuotona on vuoden aina ollut tiedonvälitys. Matkailuyrittäjille on perustettu tiedonvälitystä varten oma Facebook-ryhmä, jossa projektipäällikön keräämä informaatio esimerkiksi valtakunnallisista tilaisuuksista on saatu levitettyä kaikkien tietoon. Vuoden aikana luotiin myös matkailuelinkeinon kehittämiseen ja tiedonvälitykseen suunnattu uutiskirje. Yrittäjät saivat keväällä koulutuksen ja työpajojen kautta lisää potkua markkinointiinsa, kun aiheena on ollut sosiaalisen median hyödyntäminen. Syksyllä seminaarin aiheena oli VisitFinlandin kehitysohjelmat ja se, miten alueen matkailuyrittäjät voisivat hyödyntää näitä ohjelmia. VASEK tekee paljon yhteistyötä VisitVaasan kanssa erityisesti tuotekehityksen ja erilaisten pakettien parissa. Yhtiöiden välisen työnjaon mukaan matkailuyhtiö vastaa tuotepakettien myynnistä ja markkinoinnista, kun taas kehitysyhtiö keskittyy elinkeinon kehittämiseen sekä seudulla toimivien yritysten kehittämiseen ja niiden toimintamahdollisuuksien parantamiseen. Matkailuelinkeinoa kehitetään myös rajat ylittävänä yhteistyönä, ja yhdessä Korkearannikon ja Uumajan kanssa on luotu paketteja, joiden kautta on mahdollisuus tutustua maailmanperintöalueisiin kummallakin puolella Merenkurkkua. Matkailupaketit ovat jo herättäneet mielenkiintoa Saksassa, ja erityisesti tammikuun 2017 matkamessuilla ne herättivät matkanjärjestäjien huomion.
”
Vierailu valtakunnanjulkkis Mervi-hirven luona
on esimerkki yhteistyössä yrittäjän ja VisitVaasan kanssa luodusta matkailupaketista, joka on tuonut Raippaluotoon vieraita Etelä-Suomesta asti. Yhteistyöllä saamme kehitettyä houkuttelevia kokonaisuuksia erilaisille matkailijoille. — projektipäällikkö Peter Källberg
Maailmanperintöalueen 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi luotiin Vaasan ja Uumajan välillä liikennöivälle M/S Wasa Expressille kokki Michael Björklundin johdolla maailmanperintö-menyy, joka perustui pitkälti alueella tuotettuihin tuotteisiin ja lähiruokaan. Matkailuelinkeinoa on kehitetty seudulla mm. seuraavien hankkeiden puitteissa: ▶▶ Spotlight High-Low Coast 1.10.2015–31.5.2018, rahoituslähde Botnia-Atlantica (VASEK yhteistyökumppanina Merenkurkun neuvoston hankkeessa) ▶▶ Matkailuyrittäjät tiedon kautta kasvuun, 1.1.2016–31.12.2018, rahoituslähde Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto
13
Nordic Gateway osallistui Norjan Stavangerissa 29.8.–1.9.2016 järjestetyille Offshore Norther Seas (ONS) -messuille, jotka ovat maailman toiseksi suurimmat öljy- ja kaasualan messut.
Eurooppalaiset cleantech-innovaatiot ovat haluttuja
”
Kiinalaisille cleantech on tarkoittanut puhdistavaa tekniikkaa, mutta Vaasan seudun ympäristöä saastuttamattomat ratkaisut ovat olleet kiinalaisista erittäin kiinnostavia. — Senior Business Advisor Lasse Pohjala
Kansainvälinen toiminta keskittyi vuonna 2016 Pohjoismaihin ja erityisesti Norjaan. Vaasan seudun yrityksiä vietiin eri tapahtumiin Norjaan match making-, fact finding- ja messumatkoille. Suomessa järjestetyssä Sales Café -tapahtumassa keväällä norjalaiset asiantuntijat antoivat neuvoja yrityksille Norjan markkinoille hakeutumisesta. Tapahtumat ja kansainvälistymisneuvonta tavoittivat yhteensä noin 250 yritystä. Eri tilaisuuksissa Norjassa kohdattiin yhteensä lähes tuhat Vaasan seudun yrityksistä ja ratkaisuista kiinnostunutta. Loppuvuodesta suunniteltiin Norjassa keväällä 2017 järjestettävää kiertuetta, jossa Nordic Gatewayn pop-up-myyntikonttori perustetaan neljälle eri paikkakunnalle. Rajat ylittävää pohjoismaista yhteistyötä on tehty Västerbottenin kanssa ja suomalaisyrityksiä on viety esittelemään cleantech-ratkaisujaan Ruotsiin ja vastaavasti ruotsalaisia yrityksiä tuotu Suomeen. Myös kiinalaisia kiinnostaa Suomen ja muiden Pohjoismaiden cleantech-ratkaisut. Kiinan tavoitteena onkin siirtää eurooppalaisia cleantech-innovaatioita Kiinaan.
14
Kiinaan, Pekingin alueelle on jo tehty verkostoitumismatkoja, ja Vaasan seudulle on etabloitunut kiinalaistaustainen yritys, joka toimii siltana Suomen ja Kiinan välillä ja luo vaasalaisyrityksille yhteyden niin rahoittajiin kuin yhteistyökumppaneihin Kiinassa. VASEK puolestaan tarjoaa sijoittautumispalveluita kiinalaisyrityksille ja etsii heitä kiinnostavia investointi- ja yritysostokohteita. Loppuvuodesta suunniteltiin myös pohjoismaisten yritysten yhteistä matkaa Pekingiin kansainväliselle energia- ja cleantech -viikolle. Yritysten kansainvälistymispalveluita on tarjottu seudulla muun muassa seuraavien hankkeiden rahoituksella: ▶▶ Nordic Gateway 17-17-17, 1.9.2015–30.8.2018, rahoituslähde EAKR ▶▶ Cleantech Kvarken 1.7.2015–30.6.2018, rahoituslähde Botnia-Atlantica
Kiihdyttämön toimintamalli muotoutui Maaliskuun EnergyWeekin yhteydessä järjestetyn EnergySpin -tapahtuman jälkeen jatkettiin työskentelyä 30 lupaavimman startup-yrityksen listalle valittujen yritysten sekä KasvuOpenin Fast Track Energy -kasvupolulle ilmoittautuneiden yritysten kanssa. Erityisesti keskityttiin rahoitukseen, markkinoiden kartoittamiseen ja kauppojen saamiseen. Näiden yritysten kanssa myös neuvoteltiin siitä, olisiko työn alla oleva Kiihdyttämökonsepti kiinnostava toimintamuoto auttamaan heitä kasvuun. Vaasan seudun EnergySpin-yrityskiihdyttämöön odotetaan noin 6–8 yritystä, jotka valitaan alkuvuodesta 2017. Mukaan lähtevien yritysten toivotaan olevan jo toiminnassa olevia energiateknologiayrityksiä, ensimmäisistä piloteista olisi hyvä olla vähintään aiesopimukset asiakkaiden kanssa solmittuna tai ensimmäiset kaupat tuotteesta tai palvelusta tehtynä. Myös yritysten IPR-asioiden on oltava kunnossa. Kiihdyttämöjakson pituus on noin 10 viikkoa, jonka aikana kaksi asiakasvastaavaa auttaa yrityksiä kasvuun muun muassa omien kontaktiverkostojensa avulla.
”
Syksyllä viimeistelimme Kiihdyttämön toimintamallia yhdessä kumppanien kanssa. Selvittelimme mitä yrityk-
set odottavat yrityskiihdyttämöltä ja minkälaiseksi toimintamallin halutaan muotoutuvan. — projektipäällikkö Marko Koski
Tärkeänä toimintana on vuoden aikana ollut myös verkostojen luominen sijoittajiin ja oman verkostomallin rakentaminen esimerkiksi Slush-tapahtuman kanssa. Näin löydetään toisaalta startup-yrityksiä Vaasan seudun Kiihdyttämöön sekä toisaalta sijoittajia yritysten kumppaneiksi.
Kasvuyritysten yrityskiihdyttämöä kehitettiin hankerahoituksella: ▶▶ EnergySpin / Energia-alan yrityskiihdyttämön käynnistäminen, 1.8.2016–31.12.2018, rahoituslähde Kasvusopimus/AIKO
15
VAASAN SEUDUN VISIO 2020: Energinen Vaasan seutu on vahva lisäarvon luoja Suomessa ja kansainvälisesti
D
TOIMIVAT, HOUKUTTELEVAT PALVELUT
Kasvavaa monikulttuurisuutta ja sosiaalista pääomaa
Innovatiivinen, vetovoimainen, viihtyisä ja turvallinen ympäristö
C
ELINVOIMAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ
16
A
Hyvinvoivia ja onnellisia asukkaita
Pohjoismaiden suurin energiakeskittymä
VUONNA 2020 VAASAN SEUDULLA ON
Toimivat yhteydet, logistiikka ja infrastruktuuri
Osaavaa työvoimaa kasvualoilla
KANSAINVÄLISESTI KILPAILUKYKYISIÄ YRITYKSIÄ
Uusia kasvuyrityksiä eri aloilla
Kansainvälisesti tunnettu tutkimus ja koulutus
B
GLOBAALI OSAAMINEN
Vaasan seudun elinvoimastrategia jalkautettiin Vuonna 2014 käynnistynyt strategiatyö Vaasan seudun elinvoimastrategian 2016–2020 laatimiseksi kulminoitui kesäkuussa, kun työ valmistui ja kuntien valtuustojen hyväksynnän jälkeen se esiteltiin medialle ja seudun edustajille. Strategia rakentuu neljän painopisteen varaan: kansainvälisesti kilpailukykyiset yritykset, globaali osaaminen, elinvoimainen toimintaympäristö sekä alueen houkuttelevat palvelut. Jo esittelyvaiheessa voitiin todeta, että monet strategian toimenpideosioissa luetellut kohdat olivat jo hyvässä toteutusvauhdissa. Strategian jalkautustilaisuus lokakuussa keräsi laajan
”
osallistujajoukon eri organisaatioista ja yrityksistä, mikä osoittaa, että kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävää strategiaa ja sen toteuttamista pidetään tärkeänä. Elinvoimastrategia vahvistaa yhteistä tahtoa koko seudun elinvoiman kehittämiseen. Elinvoimastrategian työryhmä kokoontuu neljännesvuosittain käsittelemään strategian eri osa-alueita ja päivittämään tiedot toteutuksen etenemisestä. Puolivuosittain näiden asioiden tiimoilta kokoontuu yhdistetty kunnanjohtajakokous sekä VASEKin hallitus ja kerran vuodessa seudun yhteistyöneuvottelukunta.
Hienoa että elinvoimastrategia eteni vuoden aikana täyden toteutuksen vaiheeseen. Vaasa solmi Kasvusopimuksen yhtenä kuudesta kaupungista mikä asemoi Vaasan valtakunnan kärkikasvajien
joukkoon. Kasvusopimus on hyvä instrumentti koota ja toteuttaa alueemme kehityshankkeita. ——kehitysjohtaja Stefan Råback
KASVUSOPIMUS, AIKO JA INKA-OHJELMA VAHVISTAVAT SEUTUA
Vaasa oli yksi kuudesta kaupungista, jotka valittiin Suomen hallitusohjelmaan sisältyvän Kasvusopimuksen piiriin vuosiksi 2016–2018. VASEK oli yksi ydintoimijoista Vaasan seudun kasvusopimuksen laadinnassa ja toimii ohjelman yhtenä toteuttajana ja keskeisenä alueellisena rahoittajana. Kasvusopimuksissa valtio ja kaupungit sopivat toimenpiteistä elinkeinoelämän kasvun vauhdittamiseksi. Tarkoituksena on lisätä liiketoimintaa, saada työvoima liikkeelle ja sujuvoittaa työssäkäyntiä yli kuntarajojen. Vaasan seudulle haettiin rahoitusta seuraaviin hankekokonaisuuksiin: kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen, digitalisaation ja innovaatioympäristön kehittäminen sekä kansallisen kaasualan osaamiskeskittymän luominen. Seudun kasvusopimushankkeille saatiin Alueelliset innovaatiot ja kokeilut
(AIKO) -ohjelman valtion rahoitusta 518 000 euroa vuodeksi 2016, lisäksi alueen toimijat osallistuvat rahoitukseen vastaavalla rahoitussummalla. Vuoden 2014 alussa käynnistyneen INKA-ohjelman (Innovatiiviset kaupungit) tavoitteena on vahvistaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Vaasan seutu on vetovastuussa ohjelman Älykkäät ja kestävät energiakeskittymät -teemasta. INKA-ohjelman kehitys- ja tutkimushankkeet tulevat päättymään vuoden 2017 kuluessa. VASEK on osallistunut Vaasan ohjelman laadintaan ja on mukana sen hankkeiden rahoituksessa.
17
VASEKIN ROOLINA TOTEUTTAA JA RAHOITTAA – YHTEISTYÖKUMPPANINA JA OHJAUSRYHMÄN JÄSENENÄ VASEKin omaan hanketoimintaan kuuluu vuosittain noin kymmenen eri hanketta. Hankerahoitusta haetaan yhtiön hallituksen vuosittain päivittämän strategian sekä Vaasan seudun Elinvoimastrategian 2016–2020 mukaisiin painopistealueisiin. Vuonna 2016 hankerahoitusta saatiin mm. EAKR-varojen ja Botnia-Atlantica -ohjelman kautta. Vuonna 2016 VASEKin itse toteuttamiin hankkeisiin saatiin ulkopuolista rahoitusta 457 386 euroa (2015: 426 729 euroa). Omaa rahoitusta itse toteutettuihin hankkeisiin käytettiin 62 444 euroa (2015: 118 654 euroa). VASEKilla on tärkeä rooli alueen muun hanketoiminnan koordinoinnissa. VASEK myönsi talousarvionsa puitteissa myös kunnallista vastinrahoitusta muiden organisaatioiden hallinnoimiin hankkeisiin, yhteistyöhankkeisiin ja vuosimaksuihin (21 kpl) yhteensä 244 030 euroa.
OMISTAJAKUNTIEN RAHOITUS VASEKILLE 1 600 270 € (14 € / asukas, alv 0 %)
VASEK koordinoi YritysSuomi toimintaa ja seudullista yrityspalveluyhteistyötä alueen 17 kumppaniorganisaation muodostamassa verkostossa. Vaasan seudun yrityspalvelut on koottu kolmella kielellä valtakunnalliseen YritysSuomi-portaaliin.
VASEKin omien ja muiden organisaatioiden ohjelmien ja hankkeiden rahoitukseen suuntautui yhteensä 306 474 euroa, joka vastaa 19,2 % kuntien rahoituksesta VASEKille vuonna 2016 (2015: 13,2 %). VASEK oli vuonna 2016 mukana noin 40 laajemmassa kehityshankkeessa tai työryhmässä seudulla, joko rahoittajan, yhteistyökumppanin, ohjausryhmän puheenjohtajan tai jäsenen ominaisuudessa.
HANKERAHOITUKSEN OSUUS LIIKEVAIHDOSTA 2 169 255 € (alv 0 %) Vastinrahoitukset ja muut vuosimaksut muiden hankkeisiin tai yhteishankkeisiin 244 030 €
15,2%
Saatu ulkopuolinen hankerahoitus 457 386 €
21,1%
Oma rahoitus itse toteutettuihin hankkeisiin 62 444 €
3,9% 5,1%
80,8%
VASEKin perustoiminta 1 293 796 € 18
73,8%
VASEKin perusrahoitus 1 600 270 €
Muut myyntituotot 111 599 €
HANKKEET, JOITA VASEK HALLINNOI TAI JOISSA SE ON OSATOTEUTTAJA
TOTEUTUSAIKA
VASEKIN RAHOITUSOSUUS (KOKO HANKEAJALTA), EUROA
KOKONAISRAHOITUS, EUROA
PÄÄRAHOITUSLÄHDE
Nordic Built – Concept for renovation and upgrading of residential buildings
3.3.2014–31.12.2017
6 470
1 125 070
Nordic Innovation
Korjausrakentamisen tietokeskus
1.4.2015–31.3.2018
32 099
1 568 925
Botnia-Atlantica
1.9.2015 – 30.8.2018
58 758
195 860
EAKR
Cleantech Kvarken
1.7.2015–30.6.2018
72 000
1 335 000
Botnia-Atlantica
Spotligt High-Low Coast
1.10.2015–31.5.2018
27 500
750 000
Botnia-Atlantica
E12 Atlantica Transport
1.1.2016–31.5.2018
115 000
2 197 500
Botnia-Atlantica
Matkailuyrittäjät tiedon kautta kasvuun
1.1.2016–31.12.2018
0
239 600
Maaseutuohjelma
EnergySpin / Energia-alan yrityskiihdyttämön käynnistäminen
1.8.2016–31.12.2018
175 000
350 000
Kasvusopimus / AIKO
Midway Alignment - Botnia-Atlantica II (MABA II)
15.9.2016–31.12.2018
40 000
827 500
Botnia-Atlantica
Energiatehokas seutu
1.10.2016-31.12.2018
175 000
350 000
Kasvusopimus / AIKO
VASEK / Nordic Gateway 17-17-17
19
EnergyVaasan viestintäkoordinaatio uuteen osoitteeseen Suurin muutos koskien seutuviestintää, joka on yksi VASEKin päätehtävistä, oli EnergyVaasa -viestinnän koordinoinnin siirtyminen kokonaan VASEKin toiminnaksi. Sekä VASEKilla että Teknologiakeskus Merinovalla tapahtuneet henkilövaihdokset tarjosivat luonnollisen ajankohdan tälle muutokselle. Koska EnergyVaasa on seudun viestinnän ehdoton kärkiteema, nivoutuu energiateknologia tällä tavoin paremmin osaksi kokonaisviestiä. Vuosittain Vaasassa järjestettävä energiateknologia-alan ammattilaisille suunnattu EnergyWeek keräsi tänä vuonna lähes 4 000 kävijää. Monipuolinen ohjelmatarjonta ja mielenkiintoiset kansainväliset puhujat sekä teemakohtaiset näyttelyt herättivät jälleen kerran suurta mielenkiintoa ja sitä kautta lisäsivät EnergyVaasan ja alueemme yritysten tunnettuutta ja näkyvyyttä myös mediassa. EnergyVaasa oli vuoden aikana esillä myös useassa eri energia-alan tapahtumassa ja messuilla. VASEK toimi isäntänä monissa tilaisuuksissa, joissa vieraina oli niin valtakunnan päättäjiä, kansainvälisiä toimittajia kuin suurlähettiläitäkin. Vuoden aikana vahvistui edelleen tuntuma siitä, että Vaasan seutu alkaa olla kansallisesti ja kansainvälisestikin tunnettu, ja seudun merkitys koko Suomen energiateknologiaviennille on huomattu.
20
”
Olemme ylpeitä kansainvälisesti menestyvästä energiapääkaupungistamme. Teemme työtä isolla sydämellä.
——EnergyVaasan Communication & Brand Manager Hanna Alavillamo ja seudun markkinointipäällikkö Mari Kattelus
Rekrytointimarkkinointi oli vahvasti esillä vuoden aikana. Suuret saappaat -rekrytointikampanja näkyi ja kuului valtakunnallisesti, kun avoimista työpaikoista kerrottiin radiossa ja sosiaalisessa mediassa. Tällä markkinointikonseptilla haettiin kovan luokan osaajia seudun eri organisaatioihin. ▶▶ Energiatehokas seutu 1.10.2016-31.12.2018, rahoituslähde Kasvusopimus / AIKO
VASEKin viestintä tavoittaa
Uutiskirje eVASEKia julkaistiin 22 NUMEROA (31 359 LÄHETETTYÄ VIESTIÄ). Uutiskirjeellä oli vuoden 2016 lopussa 1 522 TILAAJAA.
a ä VASEKill Twitteriss pussa lo 16 0 2 oli vuoden . Twiitit RAAJAA 534 SEU ttain t kuukausi tavoittiva TERIT W T 0 0 noin 25 0 SEK on VA . JÄÄ na KÄYTTÄ iansa aika or st hi rTwitte 2 700 i yl t nu tviitan . KERTAA
LinkedInissä yhtiöllä on 337 SEURAAJAA. Päivitykset ja niiden jaot tavoittivat keskimäärin 8 000 KÄYTTÄJÄÄ KUUKAUDESSA.
Facebookviestintä tavoittaa kuukaudessa . noin 15 000 HENKILÖÄ kää, Julkaisuihin sitoutuu (tyk toi) men kom tai a jaka noin 2 000 HENKILÖÄ Facebookkuukaudessa. VASEKin ÄÄ ÄJ KÄ TYK 933 on sivulla (vuoden 2016 lopussa).
VASEKin verkkosivuilla kävijöitä (KÄYNTEJÄ 208 921) kiinnosti erityisesti Vaas an seudun yritysrekisterin lisäksi Yritysneu vojalta kysyttyä -juttusarjan artikkelit sekä Luup in alla -yritysesittelyt. Kaikki VASEKin verkkosivuille tuott ama sisältö (148 UUTISTA) jaettiin myös sosiaalise n median kanaviin.
Startian asiakkaille tiedotettiin ajankohtaisista asioista kahdeksan kertaa vuoden aikana (12 182 LÄHETETTYÄ VIESTIÄ). Kaikille seudun yrityksille viestittiin sähköpostitse kolme kertaa (10 844 LÄHETETTYÄ VIESTIÄ). Startian ja VASEKin sähköiset materiaalit ovat selvästi odotettuja ja tarpeellisia, sillä niiden AVAUSPROSENTTI OLI KESKIMÄÄRIN 34.
en 6 214 utiskirje en eekin u W at vuod y iv rg tt e o En JETTÄ vastaan IR A K A IS J T A UU TILA EMÄN S IT E 17 S 0 2 aikana vuoden 2016 ja vuoden tyen. it li n ii k Wee Energy
TÄYTTÄ ASIAA VERKOSSA Käytännössä jo jokainen yritys käyttää sosiaalista mediaa omille kohderyhmilleen suunnattujen kanaviensa kautta. Myös yritysneuvonnan asiakkaiden kysymykset koskevat entistä useammin sosiaalisen median käyttöä viestinnässä ja markkinoinnissa. Siksi myös VASEKilla pidetään tärkeänä yhtiön aktiivista läsnäoloa sosiaalisen median kanavissa. Monikanavainen viestintä tehostaa tiedon leviämistä. Somekanavien kehitys on tosin mennyt siihen suuntaan, että orgaanisen näkyvyyden lisäksi tarvitaan maksettua näkyvyyttä myös ennen ilmaisina pidetyissä kanavissa. Yleisenä trendinä on ollut yritysten johdon ja asiantuntijoiden osallistuminen viestintään. VASEKilla kannustetaan työntekijä-
lähettilyyteen, ja yhtiön tiedottajat toimivat koko henkilökunnan tukena, jotta jokainen löytäisi oman tapansa olla läsnä sosiaalisessa mediassa ja jakaa asiantuntemustaan. Digitalisaatio on ollut toistuva puheenaihe vuoden aikana. Pidämme yritysneuvonnassa tärkeänä sitä, että tapaamme asiakkaan kasvotusten, mutta kehitämme edelleen asiakkaalle tarjoamiamme mahdollisuuksia käyttää palvelujamme asiakkaalle parhaiten sopivana aikana. Vuorovaikutuksen mahdollistava uudistettu liiketoimintasuunnitelmapalvelu Lissu on osoittautunut hyväksi työkaluksi uusien asiakkaiden lisäksi myös jo toimiville yrityksille.
21
Annual report 2016 — Summary SUPPORTING CHANGE Regional cooperation in the Vaasa region intensified significantly in 2016. One of the factors behind this was the regional Vitality Strategy Vaasan seudun elinvoimastrategia, which was delivered in June and which gathered a large group of participants from companies and public organizations in the region to its anchoring event in October. The aim of the strategy is to strengthen the common will to enhance the vitality of the region. There was a great deal of discussion at the event about the priorities of the strategic program. VASEKs business guidance services were very active in 2016, with a special focus on reaching out to new clients through various events. Information sessions aimed at new and potential entrepreneurs gathered a full house night after night, which indicates that a large number of new enterprises will be established and that these will further strengthen the region’s economic structure. Vaasa Region Enterprise Agency Startia helped to set up more enterprises than the year before (a growth of some 10%), and a boost in the number of businesses founded was observed. The number of business ideas processed at Startia, 495, was also at a high level. In total, 160 new enterprises were set up in the Vaasa region and these enterprises created 210 new jobs. Approximately 30 percent of all new enterprises in the Vaasa region are founded with the help and support of Startia. The business guidance services for existing businesses were characterized by many successfully completed changes of ownership or generation over the year. VASEK helped in 146 such cases, some of which have now completed the process, while others are still ongoing. In addition, a completely new service, guidance in debt restructuring proceedings, was started. Digitization was a recurring topic of discussion throughout the year. We consider it important to meet with our clients face-toface, but we will also continue to develop opportunities for clients to use our services at a time that is most appropriate for them. The focus of our international operations was in the Nordic countries and Norway in particular. Assistance was offered to companies from the Vaasa region to participate in matchmaking,
22
fact finding and trade-fair trips in Norway and to attend various events. We also engaged in cross-border cooperation with Sweden and Norway in the context of logistics, building and tourism projects. The main change regarding regional communication, one of VASEK’s main tasks, was the transfer of the coordination of EnergyVaasa communications entirely to VASEK. Since EnergyVaasa is the absolute top theme of regional communication, this change enables energy technology to become a part of the marketing message in a more effective way. EnergyWeek, the event for energy technology professionals, gathered close to 4,000 visitors in 2016. Throughout the year, EnergyVaasa was also present at a number of energy-industry events and fairs. The ending of the program period and the rather slow start of the new one posed challenges to VASEK’s economic situation and, for the first time in six years, the company’s financial result was negative. However, the cumulative result comprising all of the company’s history still remains close to zero, which we can be proud of as a non-profit company. We are going through challenging times on the local, national and global level. The Vaasa region has, however, exceptionally favorable conditions for success, thanks to the region’s extremely competitive companies, the high-level of education and very dynamic people. This has been widely recognized by both the government and international players. In 2016, VASEK was involved in supporting the change, as well as the region’s companies and trade and industry in these changing times. We are eagerly building a base that will take the Vaasa region and the whole of Finland into the 2020s.
”
We at Vaasa Region Development Company VASEK promote regional business, help SMEs to grow and
market the region as a whole.
Tilinpäätös TULOSLASKELMA
TASE 01.01.2016 31.12.2016
LIIKEVAIHTO
01.01.2015 31.12.2015
1 710 718,52
1 821 181,55
514 488,46
545 383,12
31.12.2016
31.12.2015
VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT
Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana
Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto
4 398,23
5 864,31
Muut aineelliset hyödykkeet
4 433,33
4 433,33
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
8 831,56
10 297,64
837,13
-400,17
-580 046,97
-592 987,26
Muut osakkeet ja osuudet
28 940,31
59 803,91
-579 209,84
-593 387,43
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
37 771,87
70 101,55
-974 490,13
-977 847,33
Eläkekulut
-153 835,73
-177 741,11
Myyntisaamiset
41 736,39
522 468,12
Muut henkilösivukulut
-44 862,65
-52 251,26
Muut saamiset
21 007,69
19 381,16
Henkilöstökulut yhteensä
-1 173 188,51
-1 207 839,70
Siirtosaamiset
18 700,64
34 465,63
Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot
Sijoitukset
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Henkilösivukulut
Saamiset Lyhytaikaiset
Muut siirtosaamiset Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot
-1 466,08
-1 954,76
366 111,22
122 385,76
Lyhytaikaiset yhteensä
447 555,94
698 700,67
Rahat ja pankkisaamiset
35 761,30
189 933,85
483 317,24
888 634,52
521 089,11
958 736,07
424 800,00
424 800,00
85 080,05
72 604,18
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ Liiketoiminnan muut kulut
-486 892,38
-548 194,95
LIIKEVOITTO / TAPPIO
-15 549,83
15 187,83
17,19
24,21
Korkokulut ja muut rahoituskulut
-301 997,05
-67,38
Osakepääoma
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
-301 979,86
-43,17
Edellisten tilikausien voitto / tappio
-317 529,69
15 144,66
VASTAAVAA YHTEENSÄ Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot
VOITTO / TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO / TAPPIO
VASTATTAVAA
7,69
-2 668,79
-317 522,00
12 475,87
Yhtiöön tehtiin syksyllä 2016 verotarkastus, josta aiheutui tulosta rasittavia arvonlisäverotukseen (2013-2016) liittyviä viivästysseuraamuksia yhteensä 301 954,53 euroa. Lopullinen veroratkaisu selviää hallinto-oikeuden päätöksen perusteella vuoden 2017 kuluessa.
OMA PÄÄOMA
Tilikauden voitto / tappio
-317 522,00
12 475,87
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
192 358,05
509 880,05
63 677,74
149 019,55
VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot Ostovelat
72 954,24
97 944,13
Muut velat
29 496,76
29 388,43
Siirtovelat
162 602,32
172 503,91
328 731,06
448 856,02
521 089,11
958 736,07
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ
23
VASEK ja Vaasan seutu lukuina / VASEK och Vasaregionen i siffror VAASAN SEUDUN VÄKILUKU VASAREGIONENS INVÅNARANTAL
UUDET YRITYKSET VAASAN SEUDULLA NYA FÖRETAG I VASAREGIONEN 114.223
114.000
114.211
113.710
600
602
591
583
550
538
568
500 113.000
112.000
450
112.817
400 350
112.068
300 250 200
198
184
171
150
111.000
143
160
100 50 0
110.000 2012
2013
2014
2015
2012
2016
Lähde: Tilastokeskus, ennakkoväkiluku 25.1.2017 Källa: Statistikcentralen, preliminära uppgifter 25.1.2017
2013
2014
2015
2016
Kaikki yritykset (Sisältää myös asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt) Alla företag (Inklusive bostads- och fastighetsaktiebolag) Startian avulla perustetut uudet yritykset Grundade med hjälp av Startia Lähde: PRH / kaupparekisterin kuulutustietopalvelu Källa: Patent- och registerstyrelsens / Handelsregistrets kungörelseinfotjänst
VASEK + STARTIA KAIKKI YRITYS- JA ASIAKASKONTAKTIT ALLA FÖRETAGS- OCH KUNDKONTAKTER
VASEK + STARTIA YRITYKSIÄ JA ASIAKKAITA FÖRETAG OCH KUNDER
2000
4500 4000
3634
3500 3000
2825
1750
1579 1453
1500
3173 2789
1250
2500
1000
2000
1098 937
750
1500
500
1000
250
500
0
0 2012
24
1858
4040
2013
2014
2015
2016
2012
2013
2014
2015
2016
HAETUT RAHOITUKSET ANSÖKT FINANSIERING
LAADITUT LAUSUNNOT UTLÅTANDEN
12
120
11,2
11 10 miljoonaa euroa / miljoner euro
116
110
109
100
9
90
8
80
7
70
6
5,7
5,2
5
5,6
64
60 49
40
3 2
80
50
4,4
4
30
2,4
1,7
1,2
0,6
0
1,2
63
44
38
34
30
26
20
1
103
97
22
16
10 0
2012
2013
2014
2015
2016
2012
2013
2014
Investointien arvo Investeringarnas värde
Starttiraha / Startpeng
Haettu rahoitus Ansökt finansiering
Jatkostartti / Fortsatt startpeng
2016
Finnvera-laina / Finnvera-lån
ASIAKASKONTAKTIT KUNDKONTAKTER
Sidosryhmien edustajat / Representanter av intressentgrupper
2015
OMISTAJAN- JA SUKUPOLVENVAIHDOSNEUVONTAA SAANEET FÖRETAG SOM FÅTT RÅDGIVNING VID ÄGAR- OCH GENERATIONSSKIFTEN Aloittavat yritykset Nyföretag
835
250 250
600
200 1281
200
159
515 500
465
432
400
150
Omistajanvaihdosasiakkaat / Ägarskifteskunder
300
432
218
100
10
65
200
50
Sijoittautumispalveluita saaneet / De som fått etablingstjänster
1076
100
0
Toimiven yritysten neuvonta / Rådgivning till verksamma företag
0
2013
2014
Asiakkaat ja yritykset Kunder och företag
2015
2016
2013
2014
2015
2016
Kontaktien määrä Antalet kontakter
25