S O S I A A L I D E M O K R A AT I T
AJAN KUVA
KUNNALLISVAALIT
9.4.2017 ENNAKKOÄÄNESTYS 29.3.-4.4.2017
Yhdessä –– pidetään kaikki mukana! Viime kuntavaaleissa 5000 uusikaupunkilaista oli sitä mieltä, että äänestäminen kuntavaaleissa ei ole tärkeää. He jättivät kokonaan äänestämättä. Lähes jokaisella heistä on kuitenkin mielipiteitä ja ajatuksia siitä, miten kaupunkiamme voisi kehittää. Jokaisella heistä oli myös yksi ääni käytettävänään. Uskallan väittää, että vaalitulos olisi ollut erilainen, jos äänipotissa olisi ollut nuo 5000 ääntä mukana. Jokainen ääni on tärkeä ja kuten tiedämme, joskus isojakin asioita ratkaistaan yhden äänen enemmistöllä. Näissä vaaleissa ei ole vielä yhtään ääntä annettu, joten kaikki on vielä mahdollista. Jokainen ääni on ansaittava ja jokaiseen äänestyslippuun sisältyy toivo paremmasta. Pyydän Sinua siis äänestämään. Tule mukaan, osallistu ja kerro, miten teemme yhdessä kaupungistamme paremman paikan ihan jokaiselle kaupunkilaiselle. Tule tekemään kanssamme muutosta, joka saa nuo 5000 äänestäjää liikkeelle. Uudessakaupungissa sosialidemokraatit ovat tehneet työtä kaupunkimme hyväksi jo 125 vuotta yhdessä asukkaiden kanssa. Emme ole yhden asian liike, emmekä katteettomia lupauksia antava yhdistys, joka lupaa kaikkea kaikille. Politikkaan kuuluu yhteistyö ja sitä me olemme totisesti tehneet. Vaaleissa puolueiden tekemä työ mitataan äänestystuloksena ja viime vaaleissa saimme 33,3 % annetuista äänistä kokoomuksen jäädessä toiseksi 22,5 prosentilla. Sinä päätät, minkälainen äänestystulos on 9. huhtikuuta ja minkälaisilla arvoilla kaupunkiamme johdetaan seuraavat neljä vuotta. Sosialidemokraateille on aina ollut tärkeää, että kaikista pidetään huolta, myös niistä jotka eivät aina saa ääntään kuuluviin kovaäänisten maailmassa.
Uusikaupunki on juuri nyt suurten mahdollisuuksien ja suurien haasteiden äärellä. Tarvitaan rohkeita ihmisiä, tarvitaan viisaita päätöksiä. Tässä lehdessä pääset tutustumaan yli 30 kiinnostavaan ehdokkaaseen, uskon että Sinun on helppo löytää mieluinen ehdokas tästä joukosta. Kunnallispoliittisesta ohjelmastamme näet, mitä asioita sosialidemokraatit ajavat. Ohjelma on ensimmäistä kertaa erittäin konkreettinen, sinne olemme kirjanneet ne teot, joilla kaupunkimme suunta muuttuu niin, että täällä on jokaisen hyvä asua
Meidän kaupunkimme –– Uusikaupunki 2017-2021 Toimiva terveyskeskus
Päivähoito
Vanhuspalvelut
Koulu
• hoitoon jonottamatta • riittävästi hoitajia ja lääkäreitä • sujuva ohjaus jatkohoitoon • kunnallisen palveluasumisen kehittäminen merituulikodissa ja kalannissa • kotipalveluun riittävästi henkilöstöä ja aikaa asiakkaan kohtaamiseen • yksilöllisyyttä ja monimuotoisuutta vanhusten hoitoon • sorvakkokoti II perustaminen
Elinkeinot • • • • •
kaupungin ja yrittäjien yhteistyötä kehitettävä elinkeinorakenteen monipuolistamista jatkettava huolehdittava, että kaupungissa on tarjolla monipuolisia ja viihtyisiä asuntoja päätöksenteossa tuettava ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja maahanmuuttajat ovat hyvän kotouttamisen avulla voimavara
Ajan Kuva Lehden julkaisija: Uudenkaupungin Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry. Vastaava päätoimittaja: Jaana Vasama Toimitus: Raimo Korhonen, Harri Nieminen, Pirjo Oksa Taitto: Mainostoimisto Grafesko Paino: Salon Lehtitehdas, Salo 2017
• maksuton varhaiskasvatus yli 3-vuotiaille asteittain • toimiva ja riittävä vuorohoito • viikaisten koulu kuntoon • ammattillisen koulutuksen ja lukion olemassolo ja kehittäminen • mahdollisuus luokkamuotoiseen erityisopetukseen
Vapaa-aika
• ajanmukainen uimahalli • jokaiselle lapselle ja nuorelle vähintään yksi harrastus • kirjasto säilytettävä nykyisessä rakennuksessa
ja elää. Me olemme sitoutuneet näihin tavoitteisiin sekä siihen, että kuuntelemme myös Sinun mielipidettäsi. Ohjelma on saatavissa jokaiselta ehdokkaaltamme. Politiikka on mielenkiintoista – äänestä ja tule mukaan vaikuttamaan yhdessä kanssamme. Pidetään kaikki mukana!
Jaana Vasama
Positiivinen rakennemuutos luo palvelutarpeita Uudessakaupungissa on autotehtaan vahvan kehityksen myötä selvästikin meneillään positiivinen rakennemuutos, mutta sen täysimittainen hyödyntäminen vaatii kaupungilta aktiivisuutta. Haastattelu aloitettiin kysymällä kultakin erikseen, mitä tämä tilanne tuo mieleen. Juhani Konttinen (Voitto) aloitti toteamalla, että mikäli halutaan uusia asukkaita, tarvitaan tietenkin asuntoja. Kaikenlaisia asuntoja pitää olla, mutta erityisesti edullisia vuokra-asuntoja, myös pieniä. Asuntohotellikin voisi olla hyvä ajatus. Jaana Vasama (USD) piti tärkeänä, että perusterveydenhuolto saisi tarpeelliset resurssit. Lääkärien työaika pitäisi käyttää potilastyöhön eikä byrokratiaan. Toimintaa täytyy kehittää sujuvammaksi, oppia voisi ottaa yksityiseltä puolelta. Avustavan henkilökunnan avulla voitaisiin säästää lääkärin kallista aikaa potilaille.
va-alueelle. Jonkinlainen liikkuva Sakunkulma olisi tarpeen, tiloja varmaan löytyisi myös liitosalueilta. Vanhusten liikkumista edistäisi myös esteettömyyden parantaminen, konkreettisena aloitteena: ”Alinenkatu esteettömäksi!”. Lopuksi todettiin yhteisesti, että positiivisessa huumassa ei saa edelleenkään unohtaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja kaupungissa jo toimivia yrityksiä, joille pitää luoda edellytykset kehittää ja laajentaa toimintaansa, monipuolistaa elinkeinorakennetta – ja luoda uusia työpaikkoja.
Sitten asioita pohdittiin vapaamuotoisessa keskustelussa ja seuraavaksi tarkasteluun nousivat vanhuspalvelut. Laadukkaat palvelut edellyttävät riittäviä resursseja ja sitä, että palvelut ovat myös huonosti liikkuvien saavutettavissa. Lea Myllymäki (vas), Uudenkaupungin Sosialidemokraattinen Kilta, keskellä Juhani Konttinen, Kalannin Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys Voitto ja Jaana Vasama, Uudenkaupungin Sosialidemokraatit.
SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm:
Menestystarina nimeltään Uusikaupunki Ugista kuuluu tällä hetkellä erinomaisia uutisia. Ne ovat koko maamme kannalta merkittäviä näyttöjä uudesta kehityksestä vaikkapa robotiikan ja akkuteknologian osalta. Suomen nyt täyttäessä sata, myös Uudenkaupungin kaupunki on päässyt kunnioitettavaan ikään ja viettää 400-vuotisjuhlavuottaan. Pitkään historiaan mahtuu monenlaista. 1990-luvulla vaikeita kokenut Uusikaupunki näyttää tämän hetkisellä menestyksellään, että aina kannattaa uskoa huomiseen, satsata osaamiseen ja pyrkiä olemaan kehityksen kärjessä. Usko osaamiseen ja omaan tekemiseen rakentaa selviytymisen tarinasta menestystarinan. Pieni Suomi tuottaa maailman huippuautoja ja katsoo sähköautojen suuntaan luottavaisesti. Uudessakaupungissa nykyinen monipuolinen elinkeinorakenne on myös pienyrittäjyydelle hyvä toimintapohja.
“USD – 125 vuotta työtä Uudenkaupungin hyväksi” Uudenkaupungin Sosialidemokraatit ry. on yksi Suomen vanhimmista demariyhdistyksistä, täytämme tänä vuonna 125 vuotta. Sen lisäksi koko kaupungin yhteinen työväentalo täyttää 110 vuotta. Aiomme juhlia – yhdessä teidän kanssanne. Näissä juhlissa emme pönötä, emmekä pidä juhlapuheita, vaan aiomme viettää yhdessä mukavan juhlapäivän ystävien kanssa. Työväentaloa juhlimme vasta syksyllä.
Lea Myllymäki (Kilta) otti esiin demarien aloitteen ilmaisesta varhaiskasvatuksesta. Vetovoimatekijänä ilmainen, laadukas varhaiskasvatus olisi ehdoton. Muutenkin kaupunkia pitäisi markkinoida turvallisena asuinpaikkana lapsiperheille.
Viime aikoina esiin noussut ongelma on vanhusten yksinäisyys. Kaupunki ja eri järjestöt kyllä tarjoavat paljon erilaisia harrastusmahdollisuuksia, mutta ne keskittyvät paljolti ruutukaa-
Tervetuloa koko kaupungin juhliin työväentalolle 18.3.
Myönteinen rakennemuutos tuo kuitenkin haasteita niin kaupungille kuin kaikille siellä toimijoille. Se vaatii vuokra-asuntoja, koteja perheille, kykyä vastata kasvavaan palvelujen kysyntään eli kouluja ja päiväkoteja, vanhusten hoivaa, polkuja nuorille ja työttömille koulutukseen ja työelämään. Kaikkia niitä tärkeitä kysymyksiä joista näissä kuntavaaleissa päätetään. Näissäkin vaaleissa meidän sosialidemokraattien keskeinen tavoite on, että pidetään kaikki mukana.
Lauantaina 18.3. aloitamme juhlat klo 11.00 Työväentalolla sopan ja torvisoittomusiikin siivittämänä, kun U:gin VPK:n soittokunta puhaltaa juhlamme avatuksi. Klo 11.30 alkavat salissa haastattelut, paneelit ja ehdokasesittelymme, haastateltavaksi ovat tulossa mm. uusikaupunkilaisille tuttu demaripappi Heikki Palmu ja Demokraatti-lehden päätoimittaja Mikko Salmi. Päivällä alkaa lastenohjelma nukketeattereineen ja poniajeluineen. Kaupunginjohtajamme on lupautunut kaupunkilaisten kyselytunnille, jolloin yleisön on mahdollisuus esittää kysymyksiä hänelle. Iltapäivällä puolueen puheenjohtaja Antti Rinne saapuu juhliimme ja nautimme yhdessä hänen kanssaan kakkukahvit. Nuorten ohjelman vetää Eemil Kokkonen ja luvassa on haastatteluiden lisäksi hupipaneeli, jossa tutut roolit vaihtuvat uusiin, kun puoluejaot menevät uusiksi. Iltapäivällä on luvassa yhteislaulua ja juhlat päättyvät tietysti tansseihin. Näistä juhlista ei kannata jäädä pois! Tulemme jakamaan teille juhlaohjelmia niin, että tiedätte, milloin on juuri teille mieluista ohjelmaa. Juhlaohjelmasta voi valita parhaat palat tai sitten voi tulla juhlimaan vaikka koko päiväksi. Maaliskuun juhlat ovat kaikkien kaupunkilaisten juhlat – odotamme Sinua! Tervetuloa juhlimaan kanssamme!
Demariyhdistyksistä Uudenkaupugin Sosialidemokraatit täyttävät 125 ja Uudenkaupungin Sos. Dem. Kilta 50 vuotta ja Kalannin Sos. Dem. yhdistys Voitto täytti vastikään 110 vuotta. Vankasta historiasta on hyvä ponnistaa ja ammentaa myös rakennemuutosten aikana. Myös järjestöllinen toiminta muuttuu muuttuvassa maailmassa ja siinä haluamme puolueena tukea kaikkia aktiiveja ja osastojamme. Toivotan 400-vuotiaalle Uudellekaupungille ja sen juhliville Sd-puolueosastoille onnea ja menestystä myös Suomen seuraavalla satasella!
Antton Rönnholm SDP:n puoluesihteeri
SALMEN KARTANON PALVELUKESKUS Kehitysvammaisten asumispalveluja Uudessakaupungissa
www.salmenkartano.fi puh. (02) 841 6010
Lokalahdentie 186, 23500 Uusikaupunki
Fysioterapeutti
SDP:n ehdokkaita ja päättäjiä tavattavissa lauantaisin Uudenkaupungin torilla. Kuvassa kuntalaisille makkaroita paistavat ahkerat talkoolaiset Hillevi Wallin ja Heli-Päivikki Laurén, molemmat ehdokkaita.
- Vesi - Lämpö - Lämpöpumput
p. 0400 150 102
Arja Heinomäki
Kelan suoraveloitussopimus ja sopimus sairauskassa Rollikan kanssa
Kullervontie 2, Uki
p. 040 744 3059
Tule paikallisosaston PAM 740 jäseneksi ja vaikuta! Ole mukana päättämässä asioista! Mahd. kyselyt p. 045-6313574/ Henna
46
Antti Haapavuori Putkiasentaja, eläkeläinen
Olen Antti Haapavuori. Katson, että pitkän kokemuksen jälkeen minulla on vielä annettavaa valtuustotyöskentelyyn ja muuhun päätöksentekoon. Tärkeänä pidän, että vanhuksille on laadukkaita hoitopaikkoja. Kotihoitoon pitää edelleen satsata, koska useat vanhukset haluavat asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Myös vapaaehoistyötä pitäisi kaupungin tukea, taloudellisesti kohtuullisella rahasummalla. Eläkejärjestöt tekevät arvokasta työtä järjestämällä tapahtumia pitkin vuotta, kerätyillä kahvirahoilla sekä arvontarahoilla. Tähän olisi saatava muutos alkaneella valtuustokaudella. Kysymyksessä on kuitenkin pienehkö raha kaupungin budjetissa.
50
Heikki Kallioinen Yrittäjä
Olen hoitoalan yrittäjä ja kehitysvammaisten hoitaja. Luottamustehtävinä minulla on U:gin terveyslautakunta, Vakka-Suomen Musiikkiopiston johtokunta ja Varsinais-Suomen Erityishuoltopiirin valtuusto. Mielestäni on aina oltava heikomman puolella ja päätöksissä oikeudenmukainen. Ugiin tarvittaisiin nuorisolle kokoontumistiloja ja bändeille treenikämppiä, ettei harrastus kaatuisi niiden puutteeseen. Samaten tarvittaisiin yksi uusi vanhusten palvelutalo jonojen pienentämiseksi.
54
Juhani Konttinen Lähettämötyöntekijä
Olen Toivo Juhani Konttinen, 60-vuotias lähettämötyöntekijä Kalannista. Olen naimisissa oleva kolmen lapsen isä, ja neljän lapsen isoisä. Harrastuksena käyn metsällä sekä olen mukana Kalannin työväenyhdistys Voitossa sekä metalliyhdistys 268:sässä. Olen aina ollut kiinnostunut yhteisistä asioista ja haluan omalta osaltani olla mukana kehittämässä Uuttakaupunkia entistäkin paremmaksi paikaksi asua ja elää. Tulevalla valtuustokaudella kehittäisin yhteistyötä muiden valtuustoryhmien kanssa sekä päätöksen tekoa. Minulle tärkeää on myös toimia liitoskuntien äänenä, erityisesti Kalannin alueen. Lisäksi haluan olla mukana luomassa uusia asuntoja ja työpaikkoja sekä turvata kuntalaisten riittävät ja hyvät palvelut koko kaupungin alueella.
58
Heli-Päivikki Laurén Sairaanhoitaja
Olen 49-vuotias sairaanhoitaja Pyhämaasta kotoisin. Työskentelen Vakka-Suomen sairaalassa. Olen naimisissa ja perheeseeni kuuluu kuusi lasta. Tällä kaudella olen ollut sosiaalilautakunnan ja terveyslautakunnan jäsen. Viimeiset puolitoista vuotta olen toiminut Tlk:n puheenjohtajana Loppukaudesta nousin myös valtuustoon. Tärkeitä asioita minulle ovat, että kuntalaisille tarjotaan laadukkaat ja riittävät sosiaali- ja perusterveydenhuoltopalvelut sekä erikoissairaanhoitopalvelut siinä määrin kun se on mahdollista. Lapsille ja nuorille tulee antaa turvallinen ja asianmukainen kouluympäristö. Opetuksen tulee olla kaikille tasapuolista ja laadukasta. Tuleva valtuustokausi tulee olemaan haasteita täynnä. Erityisesti Sote-ratkaisut edellyttävät kuntapäättäjiltä vankkaa tietämystä asiasta.Päämääränä on elinvoimainen, turvallinen ja houkutteleva Uusikaupunki.
47
Arita Jokinen
Palotarkastaja
Olen äiti kahdelle lapselle, palotarkastaja ja paluumuuttaja. Lapsuuteni ja teinivuoteni asuin Uudessakaupungissa. Matkani varrella olen saanut tutustua monen kaupungin toimintaan juuri asukkaan näkökulmasta. Viimeiset 8 vuotta olen saanut olla mukana Paraisten kaupungin luottamustehtävissä Nauvossa asuessamme. Tuntui siis luontevalta hakeutua mukaan ehdokkaaksi muutettuamme alkutalvesta takaisin kotikaupunkiini. Tulevalla kaudella haluaisin olla mukana turvaamassa kaikille hyvät harrastusmahdollisuudet varallisuudesta riippumatta. Lähellä sydäntäni ovat myös päiväkoti- ja kouluasiat sekä vanhustyö. Jo työnikin puolesta minua luonnollisesti kiinnostaa myös turvallinen ja terveellinen rakentaminen.
51
Miia Kelsey (sit.) Kunnossapitoasentaja, luottamusmies
Olen Miia Kelsey, 34, kunnossapitoasentaja, luottamusmies, ay-aktiivi ja lähihoitaja. Välitän asioista ja miten ihmisiä kohdellaan. Nykymaailma tarvitsee inhimillisempää otetta politiikkaan ja haluan olla mukana kehittämässä tätä upeaa kaupunkia. Tärkeitä asioita minulle ovat tasa-arvo ja ihmisarvoinen elämä. Koulutus, sekä lasten että nuorten hyvinvointi ovat tulevaisuuden peruskallio. Tämän päivän vanhustenhoito antaa lapsillemme esimerkin miten tahdomme heidän kohtelevan aikanaan meitä. Kaupungin ja yritysten yhteistyö on tärkeää, kun meno vilkastuu uusien työpaikkojen johdosta, jotta uusien perheiden sopeutuminen helpottuu.
55
Merja koski
Hallintojohtaja, yht.lis.
Olen Merja Koski, ammatiltani hallintojohtaja, koulutukseltani yhteiskuntatieteiden lisensiaatti. Luottamustehtävänäni on Uudenkaupungin kaupunginhallituksen 1.varapuheenjohtaja. Olen ehdokkaana koska haluan olla mukana kehittämässä kotikaupunkiani tulevissa haasteissa. Tavoitteeni: Rohkea, vastuullinen ja yhteistyöhön kykenevä päätöksentekokulttuuri, kuntalaisten, kaupungin virkamiesten ja päättäjien välinen rakentava keskustelu ja yhteistyö, monipuolinen vuokra-asuntotarjonta myös kaupungin myötävaikuttamana, laadukkaiden palveluiden takaaminen kysynnän kasvaessa ja vahvan elinvoimapolitiikan löytäminen.
59
Tommi Leino (sit.) Insinööri
Olen Tommi Leino. Olen ehdokkaana siksi, koska tahdon vaikuttaa kaupungin tulevaisuuteen. Kehittäisin uusikaupunkilaisten elämää tulevalla valtuustokaudella siten, että peruspalvelujen laatu on ylläpidettävä vähintään nykyisellä tasolla ja pitää olla myös mahdollisuus kehittää niitä.
48
Veera Kaitanen Eläkeläinen
Olen Veera Kaitanen, eläkeläinen ja kaupungin valtuutettu. Olen ehdokkaana siksi, että haluan vielä jatkaa työtä valtuustossa uudistuvan ja elinvoimaisen kaupungin sekä sen asukkaiden eteen. Haluan, että sekä taajamassa asuvilla että liitosalueiden ihmisillä on hyvät ja monipuoliset palvelut mahdollisimman lähellä. Haluan inhimillisen vanhuuden niin, että ketään ei jätetä yksin selviytymään.
52
Eemil Kokkonen Opiskelija
Olen 19-vuotias abiturientti Uudenkaupungin lukiosta. Lähdin ehdokkaaksi, koska valtuustoon tarvitaan nuorta valtuutettua.Yritän parhaani mukaan pitää huolen siitä, että kaikki pysyvät mukana ja Uudessakaupungissa on hyvä elää.
56
Eleonora Kramarić (sit.) Opettaja
Olen Eleonora Kramaric, 29 vuotias, kotoisin Kroatiasta. Ammatiltani olen äidinkielen ja filosofian opettaja. Olen ehdokkaana, koska olen aina halunnut vaikuttaa lähiympäristööni ja paikallisiin asioihin. Suomessa 4 vuotta ja olen nähnyt Suomen maahanmuuttajien näkökulmasta. Uudessakaupungissa haluan varmistaa, että kantaväestö ja maahanmuuttajat ymmärtävät ja tukevat toisiaan. Sujuva yhteiselo on kaikkien uusikaupunkilaisten etu. Opettajana ymmärrän hyvin koulutuksen merkityksen. Mielestani koulutuksesta säästäminen ei ole järkevää. Erityisesti kannatan nykyisiä luokkakokoja niiden kasvattamisen sijaan.
60
Lea Myllymäki Sosionomi AMK
Olen Lea Myllymäki, 54-vuotias fammu. Olen asunut Uudessakaupungissa 27 vuotta ja koen kaupungin omakseni. Ehdokkaaksi lähdin, koska niin moni pyysi, että lähtisin vielä ehdokkaaksi jatkamaan sosialidemokraattista politiikkaa eli ihmisistä välittävää toimintaa. Kehittäisin uusikaupunkilaisten elämää seuraavalla vaalikaudella siten, että arkeen liittyvien asioiden pitää toimia, päivähoito, koulu, työ, ikääntyminen, rakentaminen, kaavoitus, liikenne. Haasteen tuo se, mitä tapahtuu SOTE:lle ja maakuntauudistuksella.
49
Arto Kallinen Eläkeläinen
Miksi olen ehdokkaana? Haluan saada lähinnä ikäihmisiä koskevien perusasiat paremmalle tasolle. Tarvitsemme lisää esteettömiä ja laadukkaita koteja ja asumismuotoja, joihin palvelujen tuominen on aidosti mahdollista, kun niitä jossain vaiheessa tarvitaan. Kuntien tulee edistää eläkeläisyhdistysten toimintaedellytyksiä. Toiminnassa tarvittavat tilat on turvattava joustavasti ja maksutta.
53
Jarmo Kolkka
Kiinteistönhoitaja
Olen Jarmo Kolkka, 57-vuotias Uusikaupunkilainen kiinteistönhoitaja, kunnanvaltuutettu, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan puheenjohtaja sekä JHL 614 puheenjohtaja. Ehdokkaana olen, koska haluan vaikuttaa kunnallisessa päätöksenteossa. Kehitettäisiin kaupunkia muun muassa lisäämällä kuntamme vetovoimaisuutta, rakentamalla viihtyisiä ja edullisia asuntoja. Lähipalveluiden kehittäminen entistä joustavammaksi, palveluiden tuottajaverkoston kokonaisuuden kontrollissa pysyminen. Matalan kynnyksen liikuntamadollisukksien lisäämistä kannatan myös.
57
Seppo Laine Yrittäjä
Olen Seppo Laine, 56-vuotias yrittäjä Lokalahdelta. Ehdokkaaksi lähdin, koska haluan olla mukana päättämässä miten Uuttakaupunkia ja sen liitosalueita kehitetään ja mihin suuntaan niitä viedään. Kaupungin kehittämisen lähtökohtana on tietenkin, että sosiaali- ja terveyspalvelut säilyvät omassa kaupungissa, myös liikuntapaikkoja pitää saada lisää, ja jo olemassaolevat liikuntapaikat ja urheilukentät täytyy pitää siinä kunnossa, että niitä voidaan käyttää. Lisäksi kevyenliikenteen väylien lisääminen, mikä osaltaan parantaa erilaisten liikuntamuotojen harrastamista ja liikenneturvallisuutta sekä kaupungin ja yrittäjien yhteistyön lisääminen.
61
Jaana Packalén (sit.) Toimistonhoitaja
Olen 56-vuotias perheellinen kahden jo aikuisen tyttären äiti ja Nellin ja Vilhon mummi. Toimin Metalli 268 toimistonhoitajana, työssä, jossa olen yli yhdentoista vuoden aikana hoitanut kaikenikäisten osastomme jäsenten edunvalvontaa ja jäsenasioita. Tällä hetkellä olen valtuustossa sekä teknisen lautakunnan varajäsen. Mielekkääksi luottamustehtävissä olemisen on tehnyt, että mukana saa olla vaikuttamassa päätöksenteon eri vaiheissa. Liikuntamahdollisuuksien lisäksi on tärkeää saada nuorisolle muita harrastus- ja tapaamismahdollisuuksia, siksi on mielestäni toiminnan lisääminen sekä kehittäminen nuorille tärkeää. Sen kehittäminen niin keskustan kuin Kalanti, Lokalahti ja Pyhämaalaisten nuorisolle on investoimista tulevaisuuteen.
62
Eila Polojärvi Kirjastovirkailija
Olen Eila Polojärvi, 61-vuotias kirjastovirkailija. Haluan vaikuttaa uusikaupunkilaisten parhaaksi edistämällä kaupungin elinvoimaa ja estämällä eriarvoisuutta. Mielestäni tärkeää kehitettävää on Uudenkaupungin asukkaiden palvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen, kaupungin kehittäminen vanhaa kunnioittaen, mutta eteenpäin katsoen sekä kaupungin kannalta tärkeiden liikennehankkeiden edistäminen.
66
Rauno Saarinen Eläkeläinen, rautamyyjä
Olen Rauno Saarinen 65v. Olen koko työurani ollut liikealalla yhteensä noin 50 vuotta, mutta nyt olen eläkkeellä. Poliittinen päätöksenteko on kyllä aiemminkin kiinnostanut, mutta vasta nyt kun olen istunut piirihallituksessa vuodesta 2012 olen huomannut, että asioihin voi oikeasti vaikuttaa lattiatasoltakin osallistumalla aktiivisesti niihin. Koen tärkeäksi nyt olla mukana luomassa uutta suuntaa kohti parempaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Kunnat tavallaan luodaan uudestaaan, joten juuri nyt on tärkeää olla päättämässä niistä asioista. Päätösten tekoon osallistuminen osoittaa myös kunnioitusta demokraatista järjestelmää kohtaan. Lisäksi olen syvästi huolestunut meidän kaupunkimme väestökehityksestä, olemme muuttotappioaluetta. Myös kaupungin liikenneturvallisuuteen tulen kiinnittämään enemmän huomiota, liikenne kun koskee meitä kaikkia ja se tulee kokoajan vain lisääntymään.
70
Janne Sjölund Psyk.sairaanhoitaja, pääluottamusmies
Olen 54- vuotias psykiatrinen sairaanhoitaja. Vuodesta 2010 olen toiminut täysipäiväisesti JHL:n pääluottamusmiehenä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Olen saanut olla jo pitkään mukana kunnallisessa päätöksenteossa vastuullisissa tehtävissä ja nähnyt kaupungin talouden hyvät ja huonot ajat. Haluan olla mukana kaupunkimme kehittämisessä SOTE-uudistuksen kuin vahvan työllisyystilanteenkin aikana. Haluan kehittää Uuttakaupunkia entistäkin vireämmäksi kaupungiksi, jossa kaikilla olisi hyvä asua ja elää. On tärkeää edelleen kehittää hyviä vanhus- ja terveyspalveluita saumattomiksi hoitoketjuiksi, joita saa omalta paikkakunnalta.Tulevalla valtuustokaudella tulee tehtäväksi merkittäviä investointeja ja koen tärkeäksi, että saamme huolellisen suunnittelun jälkeen päätettyä vihdoinkin uimahallin ja koulukeskuksen rakentamisesta vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.
74
Jaana Vasama KT, toiminnanjohtaja
Olen 51-vuotias kasvatustieteiden tohtori. Olen kaupunginvaltuuston ja –hallituksen jäsen. Olen myös sos dem. kunnallisjärjestön puheenjohtaja. Haluan olla mukana kehittämässä kaupunkiamme yhteistyössä kaupunkilaisten kanssa. Olen tekijä ja vastuunkantaja, en takarivin valittaja, enkä eturivin elvistelijä. Edessämme on historiallisen tärkeä vaalikausi, jolloin päätämme suurista investoinneista sekä kaupungin tulevasta hallintomallista ja suunnasta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nykyinen kaupunkimme on aivan erilainen, kun tämä vaalikausi päättyy. Sote- sektori siirtyy kaupungilta maakunnalle ja elinkeinoelämä, koulutus ja opetus sekä kulttuuri nousevat kaupungin toiminnan keskiöön. Autotehtaan työtilanteen vuoksi olemme myös suurten mahdollisuuksien äärellä, meille on suuri haaste saada uudet työntekijät jäämään kaupunkiimme ja kääntää pitkään jatkunut muuttotappio toiseen suuntaan.
63
Jaana Reijonsaari Myyjä
Olen Jaana Reijonsaari 38v. Kahden lapsen äiti. Olen ehdokkaana, koska haluaisin olla omalta osaltani luomassa kaupunkiin avointa, oikeudenmukaista ja keskustelevaa politiikan kulttuuria. Koen, että ensimmäiset neljä vuotta mukana valtuustossa opettivat minulle paljon. Mielestäni tärkeää on varhaiskasvatus, mikä on jokaisen lapsen oikeus, eikä sen toteutumista tule vaarantaa korkeilla päivähoitomaksuilla. Myös toimiva ja riittävä vuorohoito on taattava kaupungin muuttuvista työtilanteista huolimatta. Uudenkaupungin olisi aika laittaa kuntoon koulu- ja harrastustilat uimahallia myöden. Toisen asteen koulutuspaikkojen olosta ja kehityksestä on myös huolehdittava. Toimiva terveyskeskus, jossa pääsisi jonottamatta hoitoon ja sujuvasti jatkohoitoon. Kotihoitoon riittävästi henkilökuntaa ja heille aikaa asiakkaan kohtaamiselle. Kaupungin ja yrittäjien välistä yhteistyötä on tuettava ja kehitettävä.
67
Saana Saarinen Työtön
Olen 30-vuotias neljän lapsen äiti, joka muutti Uuteenkaupunkiin syksyllä 2016. Olen ehdokkaana, koska halu vaikuttaa asioihin ja olla osa isompaa toimivaa organisaatiota. Haluan toimia erityisesti lapsiperheiden äänenä alati muuttuvassa maailmantilanteessa. Kehittäisin uusikaupunkilaisten elämää tulevalla valtuustokaudella siten, että muuttaisin tiedotusta toimivammaksi Uudessakaupungissa oleviin tapahtumiin liittyen. Lastenhoitopaikkoja tulee tavalla tai toisella lisätä siten, että kaikille tarvitseville löytyy turvallinen ja asianmukainen varhaiskasvatuspaikka. Erityisesti lapsiperheet ja nuoret aikuiset tulisi saada isommaksi osaksi tätä hienoa kaupunkia, järjestämällä tapahtumia ja kuuntelemalla asukkaiden toiveita. Iltapäivätoimintapaikkoja koulujen yhteyteen tulisi myös lisätä jotta kaikki tarvitsevat saisivat paikan, joita ei tällä hetkellä ole.
71
Jouni Tissari
Pääluottamusmies, kuljettaja
Olen 56-vuotias paljasjalkainen uusikaupunkilainen perheellinen mies. Haluan olla mukana kehittämässä oikeudenmukaista Uuttakaupunkia. Panostamalla ihmisiin: ihmiset ovat niin yrityksen kuin myös kaupungin voimavara. Pidetään heistä yhdessä hyvää huolta.
75
Virpi Vasama (sit.) Lähihoitajaopiskelija
Olen Virpi Vasama, 45-vuotias yksinhuoltaja, 7-vuotiaan tytön äiti. Haluan olla mukana luomassa kotikaupungistani avointa, suvaitsevaista ja oikeudenmukaista. Olen tänä keväänä valmistuva lähihoitaja, joten on sanomattakin selvää, että minua kiinnostavat lapsiin, nuoriin ja vanhuksiin liittyvät asiat. Olen myös Moniosaajat ry:n puheenjohtaja sekä Kansainvälisen olohuoneen vetäjä, tunnen siis hyvin työttömyyteen ja maahanmuuttajiin liittyviä asioita. Olen ollut syntymästäni asti kuuro ja tiedän, miten vaikeaa on tulla toimeen tässä terveiden ja vahvojen yhteiskunnassa. Vanhus- ja vammaispalvelut tulee saada kuntoon. Haluan edistää maahanmuuttajien asioita, kuten kotouttamista, työllistämistä ja verkostoitumista. Jokaiselle asukkaalle on turvattava hyvä ja laadukas terveydenhoito.
64
Matti Repo Merkonomi, LKV
Ennen välitin kiinteistöjä, nykyään välitän kiinteistöistä, eli maalaan niitä. Haluaisin, että kotihoidon kiireitä purettaisiin esim. luomalla sinne uusia työpaikkoja, jotta henkilöstöllä olisi enemmän aikaa palvella palvelua tarvitsevia entistä paremmin. Vapaa-ajan virkistyskäyttöön tarkoitettujen ulkoilu-/ liikuntapikkaikkojen viihtyvyyteen ja senlisäämiseen tulee tulevalla vaalikaudella kiinnittää huomiota, esim. Ruokolanjärven kalastuspuiston viime vuosien aktiviteetit eivät todennäköisesti vastaa idean alkuperäistä tarkoitusta. Jos viime tippaa ei olisi, moni asia jäisi tekemättä.
68
Anja Savolainen Erityisopettaja, hum.kand.
Olen Anja Savolainen, erityisopettaja, historianopettaja. Eläkkeellä. Olen 40 vuotta tehnyt päätöksiä Uudenlaupungin hyväksi, eli minulta löytyy pitkä kokemus. Tärkeitä asioita ovat mielestäni ammatista johtuen koulutusasiat, toimiva terveyskeskus ja vanhuspalveluista erityisesti kannatan sorvakkokoti kakkosen perustamista. Kasvavaan Uuteenkaupunkiin tarvitaan hinku-hengessä joukkoliikenne, joka palvelee lähiöissä asuvia kaupunkilaisia.
72
Marko Turunen Työsuojeluvaltuutettu
Olen 51-vuotias Uudestakaupungista. Kotijoukkueeseeni kuuluu avovaimo, 15-vuotias tytär ja 9-vuotias poika. Toimin työpaikallani Valmet Automotivella työsuojeluvaltuutettuna. Vapaa-aikani kuluu kestävyysliikunnan, luonnon, musiikin, elokuvissa käynnin ja järjestötoiminnan parissa.Olen ehdokkaana "yleisön pyynnöstä" ja halua löytyy vaikuttaa kaupungin tulevaisuuteen. Noviisina, mikäli valituksi tulen, alku mennee talon tapojen opettelussa. Paikkakunnan päivähoito, koulutus ja vapaa-ajan asiat ovat lähimpänä ajatuksissani. Ja nyt, työllisyyden ollessa hyvässä nosteessa kaupungissamme, oman kehittämispanokseni kohdistaisin nuorten ja lapsiperheellisten hyvinvoinnin elävöittämiseen.
76
Taina Vuorio Yrittäjä
Olen ehdokkaana, koska olen huomannut, että kaltaistani henkilöä tarvitaan ajamaan niin lasten, vammaisten kuin vanhustenkin etuja sekä liitosalueita puolustamaan. Uusikaupunki, kasvava kaupunki, tarvitsee panostusta koulutukseen, tasa-arvoiseen vammaispalveluun, siis kaikille samanarvoiset palveut. Uudestakaupungista kaikille yhteisesti hyvä paikka asua.
65
Riikka Riihijärvi (sit.) Myyjä
Olen Riikka Riihijärvi, 40-vuotias naimisissa ja kahden lapsen äiti. Miksi olen lähtenyt mukaan? Voidakseni vaikuttaa paikallisiin asioihin ja päätöksiin. Mitkä asiat ovat minulle tärkeitä? Sydäntäni lähellä on lapset ja nuoret sekä perheiden hyvinvointi.
69
Marja Simojoki (sit.)
Projektipäällikkö, hankevastaava
Olen monipuolisen työuran tehnyt suurperheen äiti ja isoäiti. Olen vuosikymmeniä osallistunut aktiivisesti seurakunnan lapsityöhön. Kuuden vuoden aikana uusikaupunkilaisten työtä vailla olevien nuorten sekä kokeneiden työttömien parissa työskennellessä olen oppinut näkemään, miten raskasta elämä on vailla riittävää taloudellista turvaa. Haluan olla mukana kehittämässä kotikaupunkiamme kaikille sen asukkaille hyväksi ja viihtyisäksi paikaksi asua, missä palvelut ovat lähellä ja kaikkia sen asukkaita kuullaan. Uudenkaupungin elinkeinoelämän edistäminen, syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien mukaan vetäminen tehokkaassa yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa ja Uudenkaupungin harvinaislaatuisen kaupunkikokonaisuuden ja saaristoluonnon suojeleva kehittäminen tuleville sukupolville.
73
Esko Tähtinen Johtava ylihoitaja
Olen Esko Tähtinen, naimisissa ja kahden aikuisen lapsen isä. Työskentelen johtavana ylihoitajana TYKS Vakka-Suomen sairaalassa. Olen ehdolla, koska kunnallispolitiikka on kiinnostanut minua aina. Kaupunginvaltuuston jäsen olen ollut kaksi vaalikautta, 2005-2008 ja 2009-2012. Tunnen voimakasta halua päästä vaikuttamaan kaupunkimme kehittämiseen asukkaiden parhaaksi. Kehittäisin uusikaupunkilaisten elämää tulevalla valtuustokaudella. Pidän tärkeänä, että kaupunkilaisten käytettävissä ovat laadukkaat peruspalvelut. Tämä tarkoittaa palveluja niin nuorille kuin ikääntyneillekin, siis meille kaikille. Kaupunkilaisten hyvinvoinnista tulee huolehtia paitsi laadukkailla palveluilla myös viihtyisällä asuinympäristöllä. Monipuoliset harrastusmahdollisuudet ovat omiaan lisäämään hyvinvointia.
77
Hillevi Wallin
Kerrossiivoja, eläkeläinen
Olen eläkkeellä oleva 50-vuotias kuuden lapsenlapsen mamma. Olin 20 vuotta Saab-Valmetin palveluksessa: ryhmittelijänä, laaduntarkastajana ja koeajajana. Alku- ja loppupäästä työssäoloani olen ollut palvelualojen työntekijänä: tarjoilijana, siivoojana, palveluohjaajana ja viimeksi kerroshoitajana. Ehdokkaaksi asetuin, koska haluan olla pienten ja vähäosaisten asiaa parantamassa. Tärkeitä asioita ovat pitkäaikaistyöttömille mahdollisuus osallistua ilmaiseen terveystarkastukseen, kotisairaanhoitoon saatava enempi käsiä, palveluiden kehittäminen ja ostokset oman kaupungin yrittäjiltä, ikäihmisten elämänlaadun ja arjen sujuvuus on varmistettava. Nuoret ja juuri koulunsa lopettaneet olisi tärkeää saada mahdollisimman pian työelämään, ei välivuosia, sekä tuloveron parantaminen ostovoiman lisäämiseksi.
Vanhusväestön asema huolestuttaa
Elinvoimaa kaupunkiin
Elämme juhla- aikaa. Suomi täyttää 100- vuotta ja rakas kotikaupunkimme Uusikaupunki 400 vuotta. Juhlavuoden kunniaksiko kaupungilla menee aika hyvin? Viime vuosi oli kaupunkimme taloudessakin voitollinen.
Tulevien kuntapäättäjien on pohdittava aivan uudella tavalla sitä, mitä elinvoimaisuus merkitsee ja mitä kunta voi sen eteen tehdä. Jos ja kun sote-uudistus toteutuu, siirtyy iso osa hyvinvointia tuottavista palveluistamme pois kunnilta. Miten kaupunki siinä tilanteessa huolehtii kuntalaisten hyvinvoinnista ja kaupunkimme elinvoimaisuuden säilymisestä?
Autotehdas työllistää väkeä, jopa ympäri Suomea. Vilkas rakennustoiminta on alkanut, uutta rakennusta syntyy kovaa vauhtia. Tulee uusi päiväkoti, liikuntapainotteinen Touhula, tulee uutta kauppaa ym. Meillä kaupungissa on iso joukko eläkeläisiä, vanhuksia. He ovat jo oman panoksensa Uudenkaupungin hyvinvoinnille antaneet. Olisiko nyt kaupungin vuoro muistaa heitä esim. jättämättä vuokrat perimättä eläkeläisten harrastustiloista? Se ei kovin paljon vaikuta kaupungin talouteen. Entä vapaalippuja eläkeläisille teatterissa ja esim. uimahallissa käyntiä varten? Mieli virkistyisi ja kunto kohenisi. Molempia nimittäin tarvitaan, kun tarkoitus on, että vanha ihminen selviytyy mahdollisimman pitkään omassa kodissa omin voimin. Nämä edellä esittämäni pienet kädenojennukset eläkeläisten suuntaan kaupungin juhlavuotena osoittaisivat, että kaupungin johto arvostaa eläkeläisiä ja heidän tekemäänsä elämäntyötä.
Veera Kaitanen Olen erittäin huolissani vanhuuden myötään tuomista murheista. Kirjaisin ensimmäiseksi yksinäisyyden. He ovat yksinäisiä, vaikkakin asuisivat palvelutaloissa. Miksi? Koska joka päivä odottavat, että joku omaisista tulisi. Sen lisäksi heitä vaivaa suuri murhe siitä, kun eivät itse kykene, eivät jaksa tai pysty tekemään enää niitä töitä, kun aiemmin. Tämän lisäksi murhe on myös suuri, kun rahat ei riitä. Olisi haettava lääkkeet ja jääkaappiinkin olisi mukava jotain hankkia. Teatterireissuun mentäisi, jos olisi kaveri.
Päädymme sitten millaiseen palvelujärjestelmään tahansa, kaikkein tärkeintä on se poliittinen ilmapiiri, jossa päättäjät päättävät ja virkakoneisto toteuttaa. Elinvoimaista kaupunkia ei rakenneta kulttuurissa, jossa keskitytään negatiivisiin asioihin, kilpaillaan vallasta, pelataan puoluepoliittista peliä, ajetaan omia etuja ja jarrutetaan kaikkea mahdollista kehittämistä. Elinvoimaista kaupunkia ei rakenneta katkeralla mielellä eikä vanhoja kaunoja ylläpitämällä. Sonnan luonnilla ei rakenneta elinvoimaista kaupunkia. Viisautta sen sijaan on etsiä aidosti yhteiset tavoitteet ja rehdisti puhaltaa yhteen hiileen. Viisautta on katsoa vähän pidemmälle tulevaisuuteen ja tehdä rohkeita päätöksiä pitkällä tähtäyksellä. Viisautta on pysähtyä jokaisen päätettävänä olevan asian kohdalla ja miettiä mitä kyseinen päätös oikeasti vaikuttaa kaupungin ja kuntalaisten elämään vielä vuosienkin kuluttua. Elinkeinopoliittisia toimia tarvitaan. Erityisen tärkeää on, ettemme nytkään unohda monipuolisen elinkeinorakenteen merkitystä. Kaupungin elinkeinopoliittiset toimenpiteet liittyvät luonnollisesti asumisratkaisuihin, maankäyttöön, kaavoitukseen ja toimitilakysymyksiin. Uudet yritykset tarvitsevat kannustusta ja ohjausta, jo toimiviin yrityksiin on oltava valppaana yhteydessä ja vaikeuksissa olevia yrityksiä on tuettava. Kivijalkaliikkeitä ei missään tapauksessa saa jättää yksin. Ennen kaikkea hyvä elinkeinopolitiikka on yrittäjän henkilökohtaista kohtaamista ja nopeaa reagointia. Koulutus on yksi tärkeimmistä elinkeinopoliittisista työkaluista. Korkeakoulutusta Uudessakaupungissa ei valitettavasti enää anneta. Siksipä toisen asteen koulutus on sitäkin tärkeämpää. Lukio on hyvä pitää omissa käsissä, ettei sen käy kuten ammatillisen koulutuksen. Vain kaupungin omistamana tai ainakin kaupungin tiukalla omistajaohjauksella ammatillinen koulutus säilyy alueellisena työelämän ja opiskelijoiden palvelijana. Jokainen kaupungin päättäjä ja jokainen kaupungin työntekijä on omalla asenteellaan ja toimillaan kaupungin elinvoima-asiamies.
Merja Koski
Tätä tarinaa voisin jatkaa loputtomiin, mutta se ei auta heitä. Olen vakaasti sitä mieltä, että meidän on mentävä itseemme. Käytävä katsomassa Häntä vielä kun on mahdollista. Vietäisiin vaikka keväämmällä pienelle autoajelulle ja käytäisiin katsomassa tutut maisemat. Joku haluaa omaisten haudoille, mikä ettei! Otettaisiin se vanhus, käytäisiin ulkona syömässä ja otettaisiin se konjakki kahvin kanssa. Tulisi varmaan hymy kasvoille. Hyvä olo ja muistelemista pitkäksi aikaa. Kesällä veisin Hänet torille ja varsinkin täällä iltatorille. Olisi mukavaa, kun varmasti tuttujakin tulisi vastaan.
Hillevi Wallin Vanhusväestön osuus kaupungin asukasmäärästä on huomattavan korkea. Kun näin on, se asettaa myös kaupungille haastetta, nyt ja tulevaisuudessa. Eritasoisia hoitopaikkoja pitää olla tarjolla niitä tarvitseville. Nykyiset jo käytössä olevat uudet hoitomuodot kotikäyneillä ovat lisääntyneet ja ne ovat todettu hyväksi. Yhteisosastot sairaalan puolella ovat alkuvaikeuksista huolimatta lähteneet hyvin käyntiin. Vanhukset ansaitsevat hyvän vanhuuden kotikaupungissa. Ketään ei saa jättää yksin kotiinsa. Vanhuksille pitää järjestää monimuotoista viriketoimintaa kaupungin ja vapaaehtoisten voimin. Yhteiset tapaamiset ovat tärkeitä vanhuusväestölle ja niihin osallistutaan mielellään. Eriomaisena esimerkkinä Sakunkulman päiväkeskus ja siellä järjestettävä monimuotoinen toiminta.
Työttömän vapaus? Uusikaupunki on nostanut Suomessa mielialoja ja elvyttänyt uskoa talouden uuteen nousuun. Millainen on kaupunki, joka luo lyhyessä ajassa sellaisen määrän uusia työpaikkoja, että niitä kannattaa hakea joukolla pitkienkin matkojen päästä? Tämän ilon keskellä emme saa unohtaa, että joukossamme on yhä monia, jotka eivät pääse nauttimaan näistä mahdollisuuksista. Kauan on pohdittu erilaisia keinoja auttaa niitä, jotka ovat pitkään olleet vailla työtä. Nuorten työttömyys onkin saatu laskuun. Niin ei ole tapahtunut varttuneemmassa iässä olevien osalta. Tosiasia on, että monilla on paljon osaamista ja työkokemusta. Tutkimuksissa on todettu, että kypsässä iässä olevat työntekijät ovat työpaikkauskollisia eikä heidän uuden oppimisen kykynsä suinkaan ole menneen ajan muistoja. Paljon muutakin näissä tutkimuksissa on tullut esille. Miksi kuitenkin todellisuudessa näillä myönteisillä seikoilla ei ole painoarvoa työnhaussa? Kuinka me omassa kunnassamme voisimme vaikuttaa työpaikoilla ilmeneviin kielteisiin asenteisiin? Nuorten kohdalla yrittäjän saama tuki alkuvaiheen palkkaukseen tuotti hyvää tulosta. Pitkään työtä vailla olevan työllistämiseen on suunnattu vastaavaa tukea, mutta sitä ei tunneta tai muusta syystä ei ole otettu täysimääräisesti käyttöön. Työttömyys ei ole rasite ainoastaan työttömälle itselleen vaan myös kaupungin taloudelle. Ei siis ole inhimillisesti eikä taloudellisesti samantekevää, kuinka näiden kuntalaisten asioita hoidetaan.
Meidän joukossamme on myös niitä, jotka hyvästä halustaan huolimatta eivät enää kykene työsAineenvaihdunta kentelemään avoimien markkinoiden vaativassa maailmassa. Raskas työ, elämän koettelemukset, onnettomuudet, sairaudet ja vammat ovat asioita, jotka ovat vieneet mahdollisuuden työntekoon käyntiin! täydellä teholla. Halu tehdä työtä on useimmilla silti jäljellä. Miten kunta vastaa tähän tarpeeseen? Meillä on edessämme muutaman vuoden kuluttua radikaali hallinnon muutos. Jos se toteutuu Sysäys selluliiteille! suunnitellussa muodossa, juuri tämä vaikeasti työllistettävien joukko on jäämässä jalkoihin ja pa-
Mahdollisuuksia on monia, sen osoittavat useat eläkejärjestöt ja vammaisjärjestöt, jotka järjestävät monimuotoista virkistystoimintaa ilman korvausta. Näitä järjestöjen tekemää arvokasta työtä pitäisi kaupungin tukea, esim. tilojen hoitokulujen vuokrina. Tämän mahdollistaa kaupungin huomattavasti parantunut taloustilanne. Tästä jäisi järjestöjen vetovastuullista työtä tekeville hyvä mieli ja voimia jatkaa pitkälle tulevaisuuteen, kotikaupungin vanhusten hyväksi. Jäämme odottelemaan kaupungin vastaantuloa nyt ja tulevaisuudessa. Vanhukset eivät ole rasite kaupungille, vaan rikkaus. He ovat työnsä tehneet ja ansaitsevat hyvän vanhuuden, eikä heitä saa jättää yksin.
Antti Haapavuori
METALLI 268 SD-RYHMÄ puh. 02 841 2124
Metalli 268 tarjoaa jäsenilleen alennuksia Uudenkaupungin ja Laitilan uimahalleihin sekä Vahterusringiin. Toimisto palvelee jäseniä Alinenkatu 20 B:ssä maanantaisinja perjantaisin klo 9-16 jäsenyys- sekä työttömyysasioissa
himmassa tapauksessa kokonaan vaille huomiota. Tarvitsemme kuntaamme joustavat työllistämismallit niin kunta-, yritys-, järjestö- kuin yksityissektorille. Auttaa
palautumaan
Mitä tällä on tekemistä vapauden kanssa? Paljonkin. Lain mukaan olemme vapaita kansalaisia. Taurheilusuorituksen louden ankarien lakien mukaan vähävarainen on vähemmän vapaa tekemään valintoja kuin muut ja varattomalta puuttuu tämä vähäinenkin. 100-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle on ollut kunniaksi jälkeen! se, että se on luonut sosiaalivaltion, joka huolehtii vähäosaisista ja kokonaan osattomista. Sotavuosien takomaan kansalliseen solidaarisuuteen sopii veteraanien kotiin tuoma periaate ”kaveria ei jätetä”.
TARJOUS! 25 €/kerta (norm. 40 e/ Marja Simojoki 100€/5 kertaa kerta)
Tarjous KÄYNTIIN! voimassa AINEENVAIHDUNTA maaliskuun 2017 loppuun. Auttaa palautumaan urheilusuorituksen jälkeen!
BACK INTARJOUS! BUSINESS! 25€ / kerta, 100€ / 5 kertaa VARAA (norm. 40AIKASI! € / kerta)
PÄIVÄKOTI TILKKUTÄKKI Vuorikatu 13, Uusikaupunki www.tilkkutakki.fi p. 0440 844 335
Tarjous voimassa maaliskuun ajan
Koulutettu hieroja
Koulutettu hieroja MINNA BERGSTRÖM
MINNA BERGSTRÖM Haahkakuja 14, U:ki p. 050 547 2187
Päiväkoti Tiitiäinen PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN puh. 040-867 9322 Terveystie 2, PL12 sane.mattila@sateenkaarikoto.fi 23501 Uusikaupunki www.sateenkaarikoto.fi
Uusi uimahalli?
Olisiko Uudenkaupungin aika uskaltaa?
Tutkimusten mukaan suomalaiset liikkuvat liian vähän ja kuitenkin perusta liikkumiselle luodaan jo lapsuusiässä. Nyt myös valtiovalta on herännyt tähän ja lähtenyt tukemaan kuntia mm. Liikkuva koulu-hankkeessa. Parantamalla koulujen liikuntapuitteita mahdollistetaan liikkumisen lisääntymisen myös koulupäivän aikana. Koulujen lisäksi myös Uusikaupunkilaisissa seuroissa on lähdetty viime vuosina pohtimaan uusia tapoja liikuttaa nuoria. Tämän seurauksena perustettiin järjestöjen yhteinen yhdistys Siistii!! ry, johon palkattiin toiminnanohjaaja suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia liikkumiseen ja harrastamiseen liittyviä projekteja. Yhtenä keskeisenä asiana oli 6-8-vuotiaille tarkoitettu harrastepassi, joka mahdollisti viime syksynä 13 eri lajin ilmaisen kokeilun. Harrastepassin tarjoaman matalan kynnyksen kautta saatiin 20 passiivista lasta aktivoitua uuden harrastuksen pariin ja tämän innoittamina päätettiin jatkaa kokeilua myös keväällä. Tämä on mielestäni yksi esimerkki toiminnasta, jota kunnan kuuluu tukea. Lähitulevaisuudessa pitäisi ottaa rohkeita askelia kohti parempia liikuntapuitteita. Uimahallin peruskorjauksen sijaan voitaisiin panostaa uuteen uimahalliin, jonka yhteyteen rakennettaisiin monitoimihalli palvelemaan myös yhä kasvavaa sisäpalloilulajikenttää. Kahden hallin yhdistäminen toisi myös synergiaetuja muun muassa henkilökunnan suhteen. Uuden hallikokonaisuuden rakentaminen jos mikä lisää sekä nykyisten kuntalaisten viihtyisyyttä että Uudenkaupungin vetovoimaisuutta uutena asuinpaikkana Varsinais-Suomen alueelle työn perässä väistämättä muuttavan väestön keskuudessa. Kyseistä asiaa perustelen seuraavasti: Vanhan uimahallin korjausasteesta tulee hyvin korkea 80-100 %, korjausrakentamiseen liittyvät taloudelliset riskit ja tekniset riskit ovat merkittävät, tekniikka on aikansa elänyt, toiminnalliset muutostyöt myös mittavia, käyttökatkoksesta tulee mittava. Kolmekymmentä vuotta vanhan uimahallirakennuksen rakenteet ja tekniikka aiheuttavat onnistumiselle riskin, uudisrakennuksen etuna olisi, että vanha halli olisi käytössä koko uudisrakennuksen ajan.
Jarmo Kolkka Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan puheenjohtaja
SOTE – Uhka vai mahdollisuus SOTE- uudistuksen tarpeesta lienee laaja poliittinen yhteisymmärrys, mutta uudistuksen toteuttamistavasta ollaankin jo perustellusti erimielisiä. Mielestäni nyt valitut linjaukset yhtiöittämisestä ja valinnanvapauden toteuttamisesta eivät todennäköisesti johda tavoitteiden saavuttamiseen. Hoitokokonaisuuksien pirstoutuminen eri yhtiöihin vaikeuttaa tiedon kulkua ja katkeamatonta hoitoketjua.
Myös varhaiskasvatuksen osalta edessämme ovat päätökset, jotka vaativat uskallusta. Varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus. Lapsilla pitää olla riittävät ja hyväkuntoiset tilat, joissa he voivat olla sopivan pienissä ryhmissä. Tätä ei saa vaarantaa korkeilla päivähoitomaksuilla. Asteittain toteutettava ilmainen varhaiskasvatus voisi olla vaihtoehto. Se toisi myös mitä todennäköisemmin lisää kaivattuja asukkaita kaupunkiimme. Olemmekin toivottavasti pian positiivisen ongelman edessä, kun kaupunkiimme on tulossa lisää lapsiperheitä, jotka suurimmalla todennäköisyydellä ovat vuorohoidon tarvisijoita. Tarvitsemme tulevaisuudessa enemmän kuin yhden vuorohoitoyksikön kaupunkiimme. Miltä kuulostaisi, jos kaupunkimme olisikin edelläkävijä varhaiskasvatuksen ja vuorohoidon järjestäjänä? Meillä on kaikki mahdollisuudet tähän, kyse on päättäjien ja virkamiesten yhteisestä tahtotilasta. Nyt on kyse vain siitä, että uskallammeko me tehdä ne rohkeat päätökset, jotka mahdollistavat kaupunkimme lapsille uuden opetussunnitelman mukaiset oppimisympäristöt, uudet loistavat harrastustilat vuosiksi eteenpäin sekä varhaiskavatukseen lisää tiloja, jotka olisivat ajanmukaisia. Nämä rohkeat päätökset eivät takaisi pelkästään lapsille ja nuorille positiivisia asioita, vaan mahdollistaisi kaikille ikäluokille uusia harrastusmahdollisuuksia ja säästäisi meidän veronmaksajien rahoja. Eli olisiko Uudenkaupungin aika uskaltaa ja tarttua hetkeen ja haasteeseen ja rakentaa kaupunkiin uusi nykyaikainen, monikäyttöinen ja kustannustehokas koulurakennus, jonka yhteyteen tulisi uusi uimahalli, monitoimihalli ja päiväkoti? Mielestäni olisi!
Jaana Reijonsaari
Kehitys kehittyy sairaalassakin – POKI
Uudistuksen tavoitteeksi asetettiin mm. että sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään kaikilla tasoilla asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Palvelut pitää järjestää niin, että ne ovat oikea-aikaisia, vaikuttavia ja tehokkaita. Samalla tavoitteena on turvata lähipalvelujen saatavuus sekä ihmisiä lähellä tapahtuva päätöksenteko. Näihin tavoitteisiin on helppo yhtyä, mutta samanaikainen vaade 3 miljardin säästämisestä tekeekin jo yhtälöstä vaikeaa. Yksityisten kuin julkistenkin Sote-keskusten asiakasmäärät voivat jatkossa vaihdella paljonkin ja uusia yrityksiä voi tulla nopeastikin markkinoille, mutta myös poistua markkinoilta. Eri alueilla todellinen valinnanvapaus toteutuu kovin eri tavoin. Suurissa kaupungeissa valinnanvaraa on, mutta onko esim. Uudessakaupungissa todellisuudessa vaihtoestoisia tuottajia jotka pystyvät tarjoamaan riittäviä kokonaisuuksia SOTE- keskuksiksi. Haluammeko valinnanvapauden hinnalla millä hyvänsä? Jos valinnanvapaus toteutuu suunnitellussa muodossa, joutuu valinnan tekemään vuodeksi kerrallaan. Mitä, jos valittu paikka ei täytäkään tarpeita tai jos siihen ei osu riittävästi valintoja ja se ei kykenekään jatkamaan toimintaansa. Mitä jos valitulla tuottajalla on tarjolla kaikki palvelut, mutta kuntalainen haluaisikin ottaa vaikkapa hammaslääkäri tai silmälääkärin sieltä, mistä on palvelun ennenkin hankkinut. Mitä, jos niin ei voikaan enää tehdä, vaan joutuu ottamaan koko paketin yhdestä ja samasta paikasta. Nyt voit käyttää terveyskeskusta ja hankkia osan palveluista haluamastasi paikasta. Onko siis valinnanvapautta tulossa lisää vai kapeneeko se? Haastan kuntalaisia miettimään, haluavatko he tulevaan valtuustoon nykyisten julkisten palveluiden ja tukiverkostojen kehittämistä kannattavia, vai koko hyvinvointiyhteiskuntamme perustuksien purkamista kannattavia valtuutettuja. Kunnissa tullaan tekemään nyt päätöksiä, jotka vaikuttavat tuleviin sote-palveluihin, siksi jo kuntavaaleissa voi vaikuttaa välillisesti tuleviin SOTE- ratkaisuihin. Mielestäni meidän tulee edelleen kehittää vanhustenhoitoamme ja perusterveydenhuoltoamme vastaamaan jatkossakin asukkaiden tarpeisiin. Kilpailutilanteessa tulee tarjota turvallinen, vakaa vaihtoehto, jossa ajan lääkärille saa silloin kun sitä tarvitsee! Jos tarvittavien peruspalveluiden säilyttäminen omalla paikkakunnalla vaatii meiltä lisäpanostusta, niin siihenkin pitää olla valmius.
Janne Sjölund Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen
Uudessakaupungissa tullaan lähivuosina tekemään suuria päätöksiä, joiden vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016. Opetussunnitelmien uudistuksella pyritään varmistamaan, että lasten ja nuorten osaaminen ja taidot ovat hyvällä tasolla tulevaisuudessakin. Uudistuksessa on haluttu kehittää etenkin peruskoulun oppimisympäristöjä ja työtapoja. Uudet opetussuunnitelmat korostavat oppiaineiden opetuksessa laaja-alaista osaamista, joka rakentuu eri näkökulmista. Uusi opetussuunnitelma mahdollistaa valinnaiset aineet jo varhaisemmassa vaiheessa. Oppilaiden mahdollisuuksia tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittämiseen on uuden opetussuunnitelman myötä myös parannettu. Tässä vain muutamia uuden opetussuunnitelman tuomia uudistuksia, jotka pitää ottaa huomioon tulevaisuuden päätöksiä tehtäessä.
Tuo mystinen lyhenne tulee sanoista polikliininen kirurgia. Kirurgian alalla teknologia on kehittynyt niin, että kevyemmällä protokollalla voidaan nykyisin tehdä yhä vaativampia toimenpiteitä. Vaikka nimessä on poliklinikka, toimenpiteet tehdään toki edelleen samassa leikkaussalissa kuin ennenkin, mutta siis – kevyemmin. Polikliinisessa kirurgiassa toimenpiteet tehdään paikallispuudutuksessa, joten anestesiaa ei tarvita, potilaan ei tarvitse paastota ennen operaatiota ja sen jälkeen potilas pääsee heti kotiin: todellista lähipalvelua lähisairaalassa. Tehokasta ja taloudellista! Tietenkään polikliinisesti ei vaativampia leikkauksia voida tehdä, mutta luettelo siitä, mitä voidaan tehdä on varsin mittava. Esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa nenän sivuontelon tähystysleikkaus tai rannekanavan aukaisu. Polikliinista kirurgiaa voidaan soveltaa gynekologiassa, ortopediassa, korva-, nenä- ja kurkkusairauksissa, urologiassa, plastiikka- ja yleiskirurgiassa, silmätaudeissa… Kehitys kehittyy edelleen. Polikliininen kirurgia on edullista potilaalle, kaupungille ja Kelalle, lisäksi se vapauttaa leikkaussalikapasiteettia kantasairaalassa – nopeuttaa osaltaan myös uusikaupunkilaisten hoitoon pääsyä. Leikkaavat lääkärit ovat kokeneita TYKS:in erikoislääkäreitä. Valtakunnallisesti polikliininen kirurgia ei ole uutuus, se on käytössä eri puolilla maata eri laajuudessa, mutta TYKS Vakka-Suomen sairaala on edelläkävijä polikliinisen kirurgian keskittämisessä ja Uudenkaupungin hyvien kokemusten perusteella asiaa harkitaan nyt myös Salossa ja Loimaalla. Aloite POKI:n käynnistämiseen lähti sairaalan henkilökunnalta ja sillä on sairaanhoitopiirin ylimmän johdon tuki. Jutun tiedot perustuvat haastateltujen sairaanhoitaja Mette Huuskosen (kuvassa vasemmalla) ja osastonhoitaja Anna Suikkasen kokemuksiin.
- Tapa kohdata asiakas -
Meri-Studio
Parturi Kampaamo
Ritva Aulikki Liuska puh. 040 776 7111
Suulakuja 7 F 23 avoinna ark 9.00-18.00
2016.
Tule ja näe Suomen autotuotannon huikea kehityskaari!
Uudenkaupungin Sosiaalidemokraattinen
Kilta 50 vuotta Koulutusta ja debattia ajankohtaisista kysymyksistä pyrkii järjestämään TSL:n Uudenkaupungin Seudun Opintojärjestö ry. Esimerkiksi sairaalan tulevaisuutta koskeva tilaisuus järjestettiin jo 20.10.2015. Osallistujina olivat sekä sairaanhoitopiirin että kaupungin päättäjät. Vaikka toisin on väitetty, kukaan ei nukkunut. Opintojärjestö ei kuulu puolueen organisaatioon, mutta tekee yhteistyötä puolueen ja ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Yhdistyksen puheenjohtaja Raimo Korhonen (raimo.m.korhonen@gmail.com) varapuheenjohtaja Harri Nieminen (leuhake@yahoo.com) sihteeri/rahastohoitaja Mauri Pietilä (mauri.pietila@vst.fi) Tarvittaessa voit ottaa heihin yhteyttä koulutusasioissa.
Joukko sosialidemokraattisesti ajattelevia uusikaupunkilaisia kokoontui ravintola Vason kabinettiin 1. marraskuuta 1967 ajatuksenaan uuden puolueosaston perustaminen. Kokouksen puheenjohtajana toimi Tapio Salonen ja sihteerinä Liisa Räsänen. Yhdistyksen nimeksi päätettiin Uudenkaupungin Sosialidemokraattinen Kilta ry. Puheenjohtajaksi valittiin Vilho Saastamoinen, sihteeriksi Liisa Räsänen ja taloudenhoitajaksi Veli Suominen. Autotehtaan Sosialidemokraattinen Yhdistys perustettiin 9.6.1970. Autotehtaan Sos. Dem. Yhdistyksen vuosikokous päätti 15.2.1976 yhdistymisestä Sos. Dem. Kiltaan ja että yhteinen toiminta jatkuu Uudenkaupungin Ammatillisena Sos. Dem. Yhdistyksenä. Uudenkaupungin ainoat kansanedustajat ovat olleet Risto Ahonen ja Helena Vartiainen molemmat Uudenkaupungin Ammatillisesta Sos. Dem. Yhdistyksestä. Tuosta yhdistyksestä on sittemmin käytetty lyhennystä AMSY – se on lyhyt ja ytimekäs, mutta ei kerro ulkopuoliselle mitään. Ja kun Uudenkaupungin Sosialidemokraattinen Kilta ry:n perustamisesta tulee syksyllä kuluneeksi 50 vuotta, päätimme juhlistaa sitä vuoden aikana kuntalaisille suunnatuilla tilaisuuksilla, joista ensimmäinen oli Rafaelin Enkelien konsertti 21.1. ja toinen oli lohisoppatarjoilu torilla 11.2. Kolmas tapahtuma on juhlaseminaari Työväentalolla lauantaina 25.3. klo UUDENKAUPUNGIN SOSIAALIDEMOKRAATTINEN KILTA RY. 15 otsikolla ” UUDENKAUPUNGIN SELVIYTYMISTARINA, 90-luvun vaikeat vuodet”. Varsinainen juhla on sitten syksymmällä, lähempänä varsinaista marraskuun merkkipäivää.
50 VUOTTA JUHLASEMINAARI
www.uginsdkilta.yhdistysavain.fi
“UUDENKAUPUNGIN SELVIYTYMISTARINA” TYÖVÄENTALOLLA LA 25.3. KLO 16 Mukana kunnallisneuvos Helena Vartiainen, Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski, ent. maaherra, valtiosihteeri Rauno Saari, puoluesihteeri Antton Rönnholm.
KAKKUKAHVIT. TERVETULOA!
Äänestämällä vaikutat oman elämäsi asioihin Suomen ensimmäiset yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat vaalit olivat vuoden 1907 eduskuntavaalit. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus tarkoittaa sitä, että jokaisella täysi-ikäisellä kansalaisella on oikeus äänestää ja jokaisella äänioikeutetulla on yksi ääni. Viime kuntavaalien valtakunnallinen äänestysprosentti oli 58.3. Uudessakaupungissa se oli 61.1. Se tarkoitti sitä, että äänioikeutetuista jätti äänestämättä 5.030. Miltäköhän tulevien kuntavaalien lopputulos näyttäisikään, jos kaikki viime vaaleissa äänestämättä jättäneet kävisivät antamassa sen oman äänensä? Mielenkiintoinen ajatusleikki. Tutkimusten mukaan äänestäminen on yleisintä vanhempien ikäryhmien ja korkeasti koulutettujen parissa. Eli ovatko ”päättäjät kuin kansa”?
Millä konsteilla nuoret äänestämään? Me jokainen voimme ottaa tehtäväksemme ainakin yhden nuoren saamisen äänestämään. Kun kerran on käynyt, siitä voi tulla tapa. Ja vaalejahan riittää lähivuosina. Heti ensi vuoden 2018 alussa on presidentinvaalit ja vuonna 2019 eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit. On hyvä korostaa, että kuntavaaleissa valitut päättäjät päättävät meidän jokaisen asioista. Kunnan tehtäviin kuuluu, että jokainen saa kotiinsa juomakelpoista vettä, työttömänä olevat saavat koulutusta, työtä tai kuntoutusta, jätehuolto toimii, lapset saavat varhaiskasvatusta ja käyvät peruskoulun. Kunta mahdollistaa myös monet kulttuuri- ja sivistyspalvelut. Kunta kotouttaa maahanmuuttajia ja huoltaa ulkoilumaastoja ja katuja. Kunta tukee myös paikallisia yrityksiä niin, että alue säilyy elinvoimaisena. Oman jännityksen tuokin sitten vaali-ilta, kun reaaliajassa voi seurata, menikö oma ehdokas läpi. Tehdään näistä kuntavaaleista iloinen, jännittävä, yhteinen asia! Pirjo Oksa
Vakka-Suomen Wanhat Toverit -kerhon perustava kokous pidettiin Uudenkaupungin Työväentalolla 17.11.2008. Kerhon toimintapiiriin kuuluu Uudenkaupungin lisäksi Laitila, Vehmaa, Taivassalo, Pyhäranta ja Kustavi. Wanhojen Tovereiden pääasiallisena tarkoituksena on tukea sosialidemokraattisen puolueen perinteitä ja aatteellista työtä, mutta voimme myös ottaa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Kerho ei kuulu SDP:n puoluerakenteeseen ja se on muutenkin luonteeltaan varsin epävirallinen. Jäsenmaksua ei ole, mutta kokouksessa kerätään pieni ”kolehti” jolla rahoitetaan kulloisenkin alustajan lounas eli he tulevat ruokapalkalla. Kerho kokoontuu yleensä Aquariuksessa kuukauden toisena maanantaina (tai tiistaina) klo 12.00 ja kokous aloitetaan lounaalla. Puheenjohtaja Anja Savolainen varapuheenjohtaja Arto Kallinen arto.kallinen@uusikaupunki.fi sihteeri Raimo Korhonen raimo.m.korhonen@gmail.com Nettisivut löytyvät osoitteesta: www.wanhattoverit.fi/kerhot/varsinais-suomi/ vakka-suomen-wanhat-toverit Wanhojen Tovereiden tammikuun kokouksessa alustajana oli Demokraatti-lehden päätoimittaja ja puoluesihteeriehdokas Mikko Salmi.
Kuntavaalit 9.4.2017 / Ennakkoäänestys 29.3.-4.4.2017