Haapavesi Folk Music Festival 2013 käsiohjelma

Johanna kurkela

Esko J채rvel채 Epic Male Band

Casey Driessen & Grant Gordy (USA)

2

Kaupunginjohtajan tervehdys

Taiteellisen johdon tervehdys

Tervetuloa Haapavedelle!

Taiteellinen tervehdys!

Haapavesi Folk täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Oulun Eteläisen kansainvälisin, monipuolisin ja tunnetuin musiikkitapahtuma kokoaa joka vuosi juhannuksen jälkeisellä viikolla noin 10.000 kuulijaa Haapavedelle.

Folkin omaleimainen ja aina uusia tuulia haisteleva linja on havaittu ja tunnustettu laajasti.

Se todettiin mm. kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen Haapaveden-vierailulla.

Tälläkin kertaa esiintyviä ryhmiä on kymmeniä. Kaukaisimmat tulevat Mongoliasta, Tansaniasta, Pohjois-Amerikasta ja Kreikasta.

Myös Haapaveden ystävyyskunta Belomorskista Venäjältä saapuu esiintyvä ryhmä. Tietysti tarjonnasta löytyy myös paikallisia isoja ja pieniä, vanhoja ja uusia ryhmiä, heistä tunnetuimpana Justimus.

Haapavesi Folk Music Festival

25. Haapavesi Folk Music Festival still alive after all these years

on osoitus Haapaveden vireydestä kulttuurikaupunkina. Aktiiviset vetäjät saavat paljon aikaan.

Festivaali vaatii lukuisan määrän työ- ja talkootunteja. Monia käsiä tarvitaan; ilman niitä tapahtumaa ei syntyisi. Kiitän kaikkia tähän työhön osallistuneita.

Ihmeen hyvä Haapavesi tarjoaa erinomaiset puitteet festivaalille. Viivy vaikka kauemminkin Haapavedellä!

Jouko Luukkonen Kaupunginjohtaja

pyörää tarvitse keksiä uudelleen.

Maailman musiikit riittää, kunhan ne saadaan tänne Haapavedelle kaiken kansan kuultavaksi.

No, jos jotain haluamme poimia esille, olkoon niitä monet Paljon on aurinko paistanut, ja paljon on satanutkin, mutta Haa- taiteilijoiden juhlavuodet ja levypavesi Folk porskuttaa elinvoimai- jen julkistamiset, aina mielenkiintoinen Folk-café ja uutuutena sena neljännesvuosisadan iässä.

Jotain uutta, jotain vanhaa tuttua, Mäkirinteen akustinen kamuklubi. muistoja vuosikymmeniltä ja tätä Ja miksei kirkkokonsertit, joita on nyt viisi tiistaista lähtien. päivää.

On täysin mahdoton poimia Sydämellisesti tervetuloa! mitään tai ketään 25 vuoden Timo ja Hanttu ajalta. Vain sen voimme sanoa, kuinka käsittämättömän rikas on perinnemusiikin kirjo. Haltioitumisten määrä on ollut suuri niin katsomossa kuin lavallakin. Folk sai muotonsa jo ensimmäisinä vuosinaan, mutta tapahtuma ei ole kuitenkaan koskaan pysähtynyt, vaan uudet loistavat artistit ovat sen muutos ja kehitys. Ei

Sisällys Festivaali-info . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Festivaalialue & palvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Ohjelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Esiintyjät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 According to Rhythm. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Akostolit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Anna Puu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Arnold Chiwalala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Brass Foot Pumps . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Casey’s case. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Casey Driessen soolo. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Casey Driessen & Grant Gordy . . . . . . . . . . . . 9 Crosscountry 50km . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 Dalton bros. Levynjulkaisukonsertti. . . . . . . . . 25 Esko Järvelä Epic Male Band. . . . . . . . . . . . . . . 21 Folk-messu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 Growth . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 Haapaveden kamariorkesteri . . . . . . . . . . . . . 22 Halavatun Akat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 Henxelit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Hiite . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Hilja Grönfors Trio. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Ida Elina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Jaakko Laitinen & Väärä raha. . . . . . . . . . . . . . 20 Jarmo Romppanen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Johanna Kurkela. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Johanna Tilus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Juha Hurmeen Älykkään kirjallisen huumorin peruskurssi nro 2: Maiju Lassila. . . . . . . . . . . . 15 Justimus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Juuri & Juuri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

Kaarni. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Kamarikonsertti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Kiril Kozlovsky . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Korkkijalka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Laulunkieli-kurssin päätöskonsertti. . . . . . . . . 25 Maria Kalaniemi & Timo Alakotila . . . . . . . . . . 10 MB: Juurilla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 MeNaiset – Kirposi tulikipuna!. . . . . . . . . . . . . 11 Muisto, Kaj Chydenius & Taru Nyman. . . . . . . 15 Naiskuoro Harput . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Oop. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 Pomfelis . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 Rio Trioli. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Rosinka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Saaga Ensemble. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Saarni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Saknes. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Sanna Hemminki & Jaakko Meriläinen Levynjulkaisukonsertti . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Sedaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Stelios Petrakis Cretan Quartet. . . . . . . . . . . . . 10 Speed Limit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Tomteorkestern, Rapparit ja Kaks Dee. . . . . . 26 Ukulelezaza . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Vaan Ensemble. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Varjakka String Band. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Verigreippi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 Ville Kangas . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Väinö Tuonela & Kerettiläiset . . . . . . . . . . . . . . 19 Väsen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Wasel & The Weasels. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Ylärekisteriorkesteri. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 3

Festivaali-info Liput Festivaaliranneke Torstai Perjantai Lauantai lastenpäivä (lastenlippu 3–12v.)

Lauantai-ilta Lauantai koko päivä Konsertit kirkossa (ti–to) (pe–la)

Portilta

Ennakko

Lapset 7–12v.

75 25 35

60 20 30

35 € 10 € 15 €

15 35 40

10 30 35

10 € 15 € 20 €

10 15

10 10

0 € 0 €

Lippujen ennakkomyynti käynnissä 20.6. asti Osta lippusi ennakkoon Häggman Haapavesi, Vanhatie 59, ma–ti 9–17, la 9–14 tai Lipputoimisto

Opiskelija- / Varusmies- / Eläkeläislippu: Opiskelijat, varusmiehet ja eläkeläiset saavat festivaalirannekkeesta 5 € alennuksen festivaaliportilta. Alennuslipun voi ostaa ainoastaan portilta. Muista lipuista ei ole erikseen alennushintoja.

Lisätietoja: www.haapavesifolk.com/liput Lisätietoja myös: Sirpa Lahti p. 044 337 1077, folk@haapavesifolk.com

4

Majoitus UUTUUS 65 €/yö/2hlö huoneessa.

Sales Keskusvaraamo / Pohjanmaan lipputoimisto +358 (0)6 822 9811 tai myynti@saleskeskusvaraamo.fi Katso muita majoitusvaihtoehtoja nettisivuiltamme www.haapavesifolk.com/info Ensiapu Festivaalialueen ensiapu sijaitsee Ammattiopiston asuntolassa (katso kartta nro 13 viereiseltä sivulta).

Puh. 040 466 5917.

Ikärajat Festivaalialueelle tai esiintymispaikoille ei ole ikärajaa.

Ravintolateltta k-18. Pääsy ei ole sallittu alaikäisille edes vanhempien seurassa.

Infopiste Festivaalin infopiste sijaitsee Toimistolla Ammattiopiston asuntolassa.

Löytötavarat Löytötavaroita säilytetään festivaalin ajan Toimistolla. Festivaalin jälkeen löytötavarat toimitetaan Ylivieskan poliisiin.

Koirat Koirat ovat tervetulleita Festivaalialueelle, mutta eivät ravintolatelttaan tai sisätiloihin. Opaskoiran kanssa sisätiloihin meno on sallittua. Koirat tulee pitää kiinni ja omistajien tulee huolehtia koirien jätösten korjaamisesta.

Festivaali on savuton Tupakointi on sallittua vain erikseen merkityillä paikoilla Festivaalialueella.

Wlan verkko Alueella on ilmainen wlan-verkko.

Haapaveden Taksipalvelu OY puh: 0100 85566

TAKSI Taxi

Path to Mäk irinteelle

6

Kulku Mäk

1) Lipunmyynti Tickets 2) Toimisto, palkanmaksu Office info, payment 3) Artistilämpiö Artist lobby Artistimajoitus Artist accommodation 4) Lava Stage 5) Folk Café 6) Mäkirinne 7) Sali Hall 8) Jamiteltta Jam-tent 9) Auditorio Auditorium 10) Ravintola Restaurant 11) Paita- ja levymyynti T-shirt and cd sale 12) Myyntikojut Basaar 13) Ensiapu ja lastenhoito First aid and childcare 14) WC:t Toilets 15) Inva-WC Toilet for wheelchair users 16) Artistiruokailu Artist cafeteria

irinne

Festivaalialue & palvelut

6 5

Ohjelma Tiistai

PERJANTAI

KIRKKO 20.00

LAVA Johanna Tilus

20.00

KESKIVIIKKO Kiril Kozlovsky

LAVA FOLK-SALI KIRKKO

21.20

Kamarikonsertti

21.30

Laulunkielikurssin päätöskonsertti

Tanssikurssi 21.00 laisten esitys

21.15

22.15 22.30

6

Stelios Petrakis Cretan Quartet

Hilja Grönfors

Pomfelis Saknes

22.40 Korkkijalka Sedaa Väsen Ukulelezaza

23.15 Stelios Petrakis Cretan Quartet

00.15 Wasel & The Weasels

Halavatun Akat

Casey’s case

22.15

23.30

Anna Puu

Hilja Grönfors Trio

Kaarni

23.00

Akostolit

1.00

Rosinka

Ylärekisteriorkesteri

22.45

Casey Driessen soolo

21.30

Johanna Kurkela

22.00

Growth

20.30

Hiite

Juuri & Juuri

21.15

19.00

Muisto, Kaj Chydenius & Taru Nyman

21.00

TORSTAI

20.00

MB: Juurilla

20.40

KIRKKO 20.00

FOLK-SALI AUDITORIO JAMITELTTA FOLK-CAFÉ MÄKIRINNE KIRKKO

18.00

Esko Järvelä Epic Male Band

Crosscountry 50km

Haapaveden kamariorkesteri, Väsen, Maria Kalaniemi & Timo Alakotila, Sedaa, Stelios Petrakis, Veikko Kiiverin laulukurssilaiset

LAUANTAI LAVA 12.00 12.15 13.15

Tomteorkestern, Rapparit, OoP, Kaks Dee

14.15 17.00 20.00 20.30 20.40

According to Rhythm

Rosinka

SUNNUNTAI

Sanna Hemminki ja Jaakko Meriläinen

13.30 14.00

FOLK-SALI AUDITORIO JAMITELTTA FOLK-CAFÉ MÄKIRINNE KIRKKO

KIRKKO

”Älykkään kirjallisen huumorin peruskurssi” Juha Hurme Rio Trioli Henxelit ja Eetu Känkänen: Maiju Lassila Tauko Folk-puiston konserteissa klo 16–20. Alue tyhjennetään ja portit avataan uudelleen klo 19.30.

Arnold Justimus Chiwalala Laulutupa, Pauliina Perkkiö ja Sanna Tikka Vaan ensemble

21.00

Jaakko Meriläinen

MeNaiset – Kirposi tulikipuna!

OoP

21.15 21.30

Folk-messu:

12.00 Sanna Hemminki &

Speed Limit soolot: Jarmo Romppanen

Saaga Ensemble

21.40

Saarni

22.00

Brass foot pumps

22.20

soolot: Ida Elina

Varjakka String band

Maria Kalaniemi ja Timo Alakotila

22.30

Väinö Tuonela ja kerettiläiset

23.00 23.10

Rosinka soolot: Ville Kangas

23.15 23.30 Casey Driessen & Grant Gordy

Naiskuoro Harput

23.40 24.00 1.00

Sedaa Jaakko Laitinen & Väärä raha

Verigreippi

Dalton bros. levynjulk.

Haapaveden Taksipalvelu OY puh: 0100 85566 7

Esiintyj채t

8

Väsen (Ruotsi)

Hilja Grönfors Trio

Perjantai, kirkko klo 18.00 Perjantai, lava klo 23.30 Väsen on Suomen paras kansanmusiikkiyhtye, mutta lahden takaa Ruotsista. Yhtye on saavuttanut pitkän uransa aikana monia palkintoja, levyttänyt runsaasti ja konsertoinut kaikkialla maailmassa ja nyt Haapavedellä viidettä…tai kuudetta kertaa, kuka ne kaikki muistaa. Väsen on luonut monesti nahkansa, mutta aina soitosta kuuluu läpi ruotsalainen polska. Tänä vuonna julkistettu Mindset- albumi on yhtyeen viidestoista. Ensimmäinen levy Väsen on julkaistu 1990. Olov ja Mikael alkoivat soittamaan yhdessä jo vuonna 1980 ja Roger tuli mukaan 1989.

Oman konsertin lisäksi yhtye on Haapaveden kamariorkesterin solistina perjantain kirkkokonsertissa, jossa Hako ja Väsen esittävät yhdessä Väsenin sävellyksiä, joita

Perjantai, folk-café klo 21.00 Perjantai, workshop, auditorio klo 22.15

on sovittanut mm. tunnettu ruotsalainen sovittaja-kapellimestari Hans Ek. Var så god: Väsen!

Olov Johansson nyckelharpa Mikael Marin alttoviulu Roger Tallroth kitara

Mestari-diplomi Ammattitaitoisen taiteilijan kädenjälki näkyy tyylikkäissä aikaa kestävissä sävellyksissä.

Haapaveden Puukaluste arvostaa kansainvälisen tason laatua yhteistyössään Haapavesi Folk Music Festivalin kanssa.

Mestarikansanlaulaja (Kaustinen 2005) Hilja Grönforsille romanien perinteinen elämäntyyli on enemmän kuin tuttua. 1950-luvulla Hilja vietti perheensä kanssa perinteistä romanien elämää – asuntoja ei ollut, joten elämä oli tien päällä ja yöksi pysähdyttiin leireille esimerkiksi jokivarsiin. Hilja on laulanut lapsesta asti. Rakkaus ja suuri kiinnostus romanien perinteeseen ja erityisesti musiikkiin johti siihen, että Hilja alkoi järjestelmällisen laulujenkeruun. Tuhansien ajokilometrien jälkeen Hiljalle on kertynyt jo toistasataa Suomen romanien laulua.

Laulujen juuret yltävät Intiaan ja Anatoliaan saakka. Niissä voi kuulla myös turkkilaisia sävyjä. Laulujen sävelkulku kertoo romanien elämästä ja siitä, millaista nousua ja laskua se on ollut kautta historian.

Hilja Grönfors & Latso Dzinta -yhtyeen levy ’Phurane mirits’ voitti

Etno-Emma 2008 -tunnustuksen vuoden parhaana kansanmusiikkilevynä. Katariina Lillqvist on tehnyt hänestä ja Suomen romanien historiasta dokumenttielokuvan ”Eihän tämä maa minun omani ollut”. Grönfors on mukana Palefacen Helsinki - Shangri-La -albumilla ja Grönfors & Latso Dzinta ovat julkaisseet myös toisen levyn. Hilja Grönfors toimii myös SPR:n rasismin vastaisessa kampanjassa.

Hilja Grönfors laulu Kiureli Sammallahti haitari Valtteri Bruun kitara 9

Casey Driessen & Grant Gordy

Maria Kalaniemi & Timo Alakotila

(USA)

Perjantai, kirkko klo 18.00 Lauantai, sali klo 22.30

Casey Driessen soolo torstai, lava klo 21.15 Casey Driessen & Grant Gordy lauantai, lava klo 23.30 Casey Driessen, Nashville, Tennesee on noussut viimeisen 10 vuoden aikana bluegrass-viulistien kärkeen.

Vielä edellisen folk-vierailunsa aikaan kymmenisen vuotta sitten hän oli nuori lupaus, mutta nyt hän on lunastanut paikkansa muiden viulumestarien kuten Darol Angerin ja Mark O’Connorin rinnalla. Hän työskentelee jatkuvasti alan huippunimien kanssa, joista mainittakoon vaikka Sparrow quartet, johon kuuluivat Béla Fleck, Abigail Washburn ja Ben Shollee.

Miehen tausta on bluegrassissa, western swingissa ja jazzissa, joista hän on jalostanut oman tyylinsä.

Hän esiintyy nykyään myös paljon yksin 5-kielisen viulunsa kanssa, ja efektilaitteistoja hyväksi käyttäen hän luo ympärilleen esiintyessään oman orkesterin ja äänitaustat.

10

Casey Driessenin ohella Grant Gordy on sukupolvensa merkittävimpiä bluegrass-muusikoita. Tämä sinetöityi sillä, kun David Grisman pyysi häntä kvintettiinsä kitaristiksi. Kvintetin aikaisempia kitaristeja ovat olleet mm. Tony Rice, Mark O’Connor, Frank Vignola ja Mike Marshall, joten pesti on kunnioitusta herättävä. Gordy on vieraillut useiden huippuartistien levyillä ja hänen oma albuminsa vuonna 2010 listattiin yhdeksi parhaista levyistä Acoustic Guitar Magazinen arviossa.

Taitelijaprofessori-duolla Kalaniemi & Alakotila on aihetta juhlaan: Maria viettää 30-vuotistaiteilijajuhlaa, duo on reippaat 20 vuotta vanha ja duon viimeisin levy Åkerö sai maaliskuussa vuoden Etno-Emman.

Kalaniemi ja Alakotila ovat Suomen kulttuurin parhaita vientituotteita.

He ovat esiintyneet yhdessä ja erikseen ympäri maailmaa merkittävillä festivaaleilla. Duon vuoropuhelu on samalla kertaa herkkää ja välillä repivääkin. Molemmat soittajat ovat luoneet soittotyyleillään tietyn standardin, joka on ollut ohjenuorana ja kiintotähtenä monille soittajille niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Konsertissa duon omat sävellykset, suomalaiset ja suomenruotsalaiset sävelmät; menuetit, polskat, polkat ja tangot soivat Marian ja Timon omina raikkaina sovituksina.

Musiikkia kaikilla mausteilla!

Casey Driessen 5-kielinen viulu Grant Gordy kitara

Maria Kalaniemi harmonikka Timo Alakotila piano

Stelios Petrakis Cretan Quartet (Kreeta) Perjantai, workshop, auditorio klo 21.15 Perjantai, folk-sali klo 00.15

Stelios Petrakis lyyrat, kreetalainen luuttu, boulgari Thanassis Mavrokostas tanssi, mandoura-puhallinsoitin Andonis Stavrakakis mandoliini, luuttu, laulu Dimitris Sideris luuttu, laulu

Eila Hartikainen Maari Kallberg Anneli Kont-Rahtola Sirkka Kosonen Anna-Kaisa Liedes Outi Pulkkinen

Sedaa

MeNaiset

(Mongolia-Iran)

- Kirposi tulikipuna!

Stelios Petrakis yhtyeineen esittelee Välimeren pohjukan, tarkemmin Orientin musiikkia ja kulttuuria, joka on nyt kolmatta kesää esittelyssä Haapavesi Folkeilla. Petrakis tuntee Kreetan musiikkiperinteen ja historian tarkasti, samoin soittimet. Hän on myös soitinrakentaja ja rakentaa itse omat soittimensa, joita on hyvin monenlaisia, kuten lyrakia (pieni lyyra), stagakis-lyyra, politiki-lyyra, Kreetan luuttu ja ikiaikainen boulgari, jonka juuret ovat Anatolian niemimaalla.

Kvartetti esittää Petrakiksen omia sävellyksiä ja Kreetan perinnemusiikkia. Sovituksissa on tietysti mukana aineksia eri musiikkityyleistä ja tästä päivästä. Hän on perehtynyt laajasti kreetalaiseen, kreikkalaiseen ja Anatolian (nykyisen Turkin alueen) vanhaan musiikkiin ja niiden yhtäläisyyksiin.

Lauantai, kirkko klo 17.00 Läpi maan, läpi Manalan Läpi kuuven kirjokannen Läpi taivosen kaheksa!

Läpi lasten kätkyettä MeNaiset oli yksi ensimmäisistä lauluyhtyeistä, jotka aloittivat suomalais-ugrilaisen laulun esiinmarssin jo 20 vuotta sitten. Kipinä yhdessä laulamiseen syntyi MeNaisten tutustuessa toisiinsa kansanmusiikin opintojen lomassa Sibelius-Akatemiassa. Arkistojen aarteisiin päästiin käsiksi ja lauluintoiset naiset alkoivat tutkia inkeriläisten ja Viron setukaisten omintakeista moniäänisyyttä käytännössä. Syntyi rakkaus suomalais-ugrilaiseen musiikkiin, joka johti kenttämatkoille Vienan Karjalaan, Setumaalle ja Mordvaan.

Syntyi myös ikuisia ystävyyssuhteita laulaen – ilman yhteistä kieltä!

Suomalais-ugrilaisten kansojen rituaalilaulut sekä kansanrunoihin sävelletyt uudet laulut soivat omalla vahvalla tyylillään. Konsertissa improvisaatio ja perinnelaulu sulautuvat äänimaisemaksi, joka tuo menneisyyden tähän päivään ja hetkeen.

Vuodesta 1993 yhtyeen jäsenet ovat monin tavoin perehtyneet eri kulttuurien lauluihin, äänenkäyttötapoihin sekä esityskäytäntöihin.

Yhtyeen jäsenten monipuolinen lahjakkuus tulee esille myös erilaisissa poikkitaiteellisissa produktioissa ja ääni-improvisaatiossa, jota he esittävät sekä erikseen että yhdessä perinteisen musiikin rinnalla. Perinne siirtyy myös eteenpäin − MeNaiset jakavat kokemuksiaan kansanlaulajille opettajina mm. Sibelius-Akatemiassa.

Perjantai, workshop, auditorio klo 23.00 Lauantai, folk-sali klo 24.00 Haapavesi Folk on tuonut vuosien saatossa esiintymään useita erilaisia kurkkulauluyhtyeitä ja -artisteja, mm. Boris Salchak, Albert Kuvezin Yat-Khan kanssa, Kongar-ool Ondar ja tyttärensä, Vladimir Sayan ja Alim Kuntshun, tietenkin Huun-Huur-Tu, Transmongolia ja Tuvan tytöt.

Komeaa listaa jatkaa Sedaa juhla-

11

vuoden kunniaksi. Haapavedellä on ihan erityinen paikka suomalaisen kurkkulaulun historiassa. Haapavesi Folk on ollut merkittävä kurkkulaulun kouluttaja ja musiikkikulttuurin esittelijä Suomessa. Hyvin moni suomalainen pelimanni on saanut täältä oppia ja käyttänyt kurkkulaulun eri tekniikkoja hyväkseen omassa musiikissaan. Sedaan musiikissa Mongolian perinne kohtaa Orientin perinteen. Yhtyeen lyömäsoittaja Omid Bahadori on kotoisin Iranista.

Sedaan musiikki avaa Mongolian maiseman: yläsävelsarjan käyttö laulussa, erilaiset kurkkulaulutekniikat ja hevosenpääviulu yhdistettynä vanhan Persian lyömäsoittimiin vie meidät kauas Mongolian aroille.

Naraa Naranbaatar kurkkulaulu Nasaa Nasanjargal morin huur, kurkkulaulu, bischgur (Mongolian oboe), dombra Ganzorig Davaakhuu yochin (120-kielinen Mongolian dulcimer), kurkkulaulu Omid Bahadori kitara, cajon, kehärumpu, kurkkulaulu

12

Saaga Ensemble Lauantai, lava klo 21.30 Saaga Ensemble on uusi kokoonpano, jonka sointia määrittävät mielenkiintoinen instrumentaatio ja persoonallisuus. Intohimolla sävelletyt kappaleet ovat valloittavan voimakkaita, energisiä ja monikerroksisia. Musiikkia on kuvailtu muun muassa power-folkiksi sekä uus-countryksi. Taitavat muusikot muodostavat yhdessä soivan yhtyeen, jonka keskinäinen dynamiikka

ja vuoropuhelu on spontaania.

Saaga nousi suuren yleisön suosioon esiintymällä Presidentin Itsenäisyyspäivän vastaanotolla 2012. Yhtye julkaisi esikoisalbuminsa Polku helmikuussa 2013. Yhtyeen live-ohjelmisto koostuu tutuista, jo levytetyistä sekä aivan uusistakin kappaleista.

Soila Sariola laulu Vilma Timonen kantele, laulu Milla Viljamaa harmooni, laulu Tommi Asplund viulu Roope Aarnio kitara, laulu Jaakko Kämäräinen basso, laulu Jyri Sariola rummut

Arnold Chiwalala (Tansania/Suomi)

Lauantai, folk-sali klo 20.00 Tansaniassa syntynyt, Suomeen asettunut ja Sibelius-Akatemiaa tohtoriksi asti käynyt Arnold Chiwalala on hämmästyttävästi omaksunut perisuomalaisen kanteleen ja kehittänyt paitsi aivan omanlaisensa soittotyylin, myös uuden musiikkityylin. Sillä on kuvaava nimi: chizentele. Chi tulee Chiwalalasta, ze tansanialaisesta, etäisesti kanteleen kaltaisesta zeze -soittimesta ja ntele tietenkin kanteleesta.

Arnold Chiwalalan omaleimaiselle ´Chizentele´-musiikille ei ole vertailukohtaa. Se on syntynyt Chiwalalan rakkaudesta tansanialaiseen musiikkiperinteeseen sekä kanteleeseen ja on kaiken tämän yhteensulauma yhdistyneenä Chiwalalan sävellyksiin. Suomessa Chiwalala oli ehdolla vuoden 2008 parhaaksi kantelistiksi.

Muusikko, koreografi, laulaja, tanssija, säveltäjä ja kouluttaja – eri rooleissa hän on luennoinut ja pitänyt työpajoja monissa opistoissa ja yliopistoissa ja muissa instituutioissa mm. Tansaniassa, Suomessa,

Saksassa ja Englannissa. Chiwalala on myös kysytty puhujavieras alan kansainvälisissä konferensseissa.

Arnold Chiwalala on esiintynyt mm. The African Music Village -festivaaleilla Lontoossa 1984, American Dance -festivaaleilla Darhamissa 1985, Sommelo-festivaaleilla 2007, Vilnan kansainvälisillä kansanmusiikkifestivaaleilla 2011, Haapavesi Folkissa melkein joka vuosi ja Kaustisella useita kertoja. Chiwalala on säveltänyt musiikkia ja tehnyt koreografioita moniin tanssi- ja teatteriproduktioihin, myös oopperaan, ja

Ryhmän ohjelmistoon kuuluu kansantansseja Venäjältä, Ukrainasta ja Karjalasta.

Minna Koskenlahti perkussiot Juha-Matti Kurra mandosello Jukka Nurmela basso Raisa Päivinen viulu Kaisa Ristiluoma haitari

(Venäjä)

Kaarni

Ukulelezaza

Perjantai, Mäkirinne klo 20.00 Lauantai, Mäkirinne klo 23.00 Lauantai, lava klo 13.15

Perjantai, lava klo 21.30

esityksiä on nähty myös mm. Suomen televisiossa useita kertoja.

Mestari-diplomi Haapaveden kaupunki kannustaa 25-juhlavuottaan viettävää festivaalia jatkamaan tuoreiden vaikutteitten tuomista Haapavedelle. Tätä kautta myös kaupunki kehittyy ja vahvistaa paikallisidentiteettiään.

Rosinka

Kansantanssiryhmä Rosinka on perustettu vuonna 1991. Rosinka on osallistunut moniin kilpailuihin, myös kansainvälisiin, joista on tippunut paljon palkintoja. Ryhmä esiintyy Belomorskissa ja Karjalan tasavallassa laajemminkin ja usein myös Suomessa ja Norjassa. Esityksissään Rosinka lähestyy tanssiteatteria, jossa juoni ja tunteiden käänteet tuodaan selvästi esille.

Yhtye soittaa pääosin omia sävellyksiään, joissa on kuultavissa niin suomalaisen- kuin ulkolaisenkin kansanmusiikin vaikutteita, tästä päivästä kuin myös menneiltä ajoilta.

Kaarni oli orkesterina Oulun kaupunginteatterin musiikkinäytelmässä Kilpakosijat, jonka musiikin oli säveltänyt Sari Kaasinen. Kaikki soittajat ovat musiikin ammattilaisia ja osa vielä opiskelee Sibelius-Akatemiassa.

(Hollanti)

Perjantai, folk-café klo 23.15 Ukulelezaza eli Remco HoutmanJanssen vierailee nyt kolmatta kertaa Haapavedellä. Miehelle ja miehen soittimelle on kysyntää, ukulele jatkaa voittokulkuaan ja mm. YLE esitti huhtikuussa koko illan dokumentin ukulelen historiasta ja nykypäivästä.

Ukulelezaza luetaan yhdeksi Euroopan hienoimmista ukulelen soittajista. Hänen soittotyylinsä on 13

sopranino ja ukulele-banjo. Ukulele syntyi Havaijilla 1800-luvun loppupuolella portugalilaisten soitinrakentajien toimesta. Tällä hetkellä soitin on kovassa nosteessa joka puolella. Tähän vaikuttaa varmasti se, että ukulele ei ole kallis, ja se, että soittamisen alkeet ovat kohtuullisen helppo omaksua. Ja tietysti soittimen pieni koko ja kodikas ääni tekee siitä sympaattisen.

Saknes

(Suomi-Latvia-Tanska) Perjantai, Mäkirinne klo 22.40

hyvin pehmeä ja teknisesti korkeatasoinen. Hän oli mukana perustamassa Belgian Ukulele Festivaalia.

Vuonna 2011 Zaza julkaisi soololevynsä Painting The Clouds With Sunshine. Soolokeikoillaan Zaza soittaa paljon 20- ja 30-luvun musiikkia. Opettajana hän on kokenut ja arvostettu, ja vieraillut Suomessa aiemminkin.

Ukuleleja on monentyyppisiä: sopraano, resonaattori, taropatch, 14

Nimipäivä on Latviassa iso juhla.

Zane pitää joka vuosi kotikylässään konsertin nimensä kunniaksi.

Sen ansiosta Saknes perustettiin ja ensimmäinen keikka soitettiin viime helmikuussa Zakumuizassa. Yhtyeen juuret, saknes, ovat Tanskassa, Latviassa ja Suomessa.

Eri kotikonnut kuuluvat musiikissa ja samalla luovat musiikkiin oman yhteisen saundin. Saknesissa soi rouhea ja hellä juurevuus, naisekkaalla otteella.

Nelli Ikola-Heiska viulu, laulu Anna Landvad kontrabasso, laulu Zane Perkone laulu, säkkipilli, huilu, mandoliini

Speed limit ja Korkkijalka Korkkijalka ja Speed Limit on jotenkin pakko käsitellä ja esitellä samalla kertaa. Molemmat yhtyeet olivat mukana ensimmäisillä Folkeilla 1989 (silloin soittajat olivat lähes samat, bluegrass-yhtyeen nimi oli kuitenkin Intergalactic bluegrass messengers). Mukana olivat tärkeät persoonat Petri Hakala, Janne Viksten ja Tom Nyman. Yhtyeiden muusikot aloittivat pitkän opetustaipaleensa Haapavedellä jo ensimmäisillä kursseilla 1987. Molempien yhtyeiden synty liittyy modernin kansanmusiikin nousuun 80-luvulla. Speed Limit perustettiin 1981 ja Korkkijalka Brendan Beehanin Rikhardin korkkijalka -nimiseen näytelmään 80-luvun alkupuolella. Yhtyeen nimeksi otettiin Korkkijalka vuonna 1983 ja lopullisen, kaikkien tunteman muotonsa bändi sai 80-luvun puolivälissä, kun irlantilainen arkkitehti Harry Bent tuli yhtyeeseen laulajaksi ja silloin yhtyeeseen liittyivät myös Hakala, Jämsen ja Lindblad.

Korkkijalka ja Speed Limit ovat yhtä kuin Folkin ydin lisättynä Otto Hotakaisella. Ei ole festivaalia, jolla ei ole jollakin tavalla ollut irlantilaista ja pohjois-amerikkalaista mu-

siikkia. Haapavedellä oltiin varmoja Folkin alkutaipaleella, että irlantilainen musiikki ja bluegrass tulee koskemaan laajoja kansankerrostumia ja suosion kasvulle ei näy loppua. Toisin kävi. Toki ko. musiikilla on vankkumattomat kannattajansa, mutta johtuen tyylien soittoteknisistä vaikeuksista soittajien määrä ei ole kuitenkaan räjähtänyt käsiin.

Moni aloittaa esim. bluegrassin soiton, mutta huomatessaan musiikin edellyttämät tekniset vaateet homma jää usein puolitiehen.

Suomen tunnetuimmista kansanmusiikkiäänitteistä merkittävä osa on Janne Vikstenin äänittämiä ja tuottamia. Hän hoiti myös Folkkien päälavan miksauksen monina vuosina. Petri Hakala on vieraillut Haapavedellä esiintyjänä ja opettajana näistä muusikoista eniten eli käytännössä joka vuosi. Muita ”Haapaveden omia poikia” ovat

Muisto

Kaj Chydenius & Taru Nyman Perjantai, folk-sali klo 20.00

Kalle Jämsen ja Kari Reiman samoin perustein. Tässä yhteydessä täytyy muistaa myös Korkkijalan legendaarinen edesmennyt puhaltaja Kurt Lindblad.

Speed Limit

Lauantai, folk-sali klo 21.15 Janne Viksten banjo Tommi Viksten kitara, laulu Petri Hakala mandoliini Henna Dolk laulu Elina Lappalainen basso

Korkkijalka

Perjantai, folk-sali klo 22.45 Harry Bent laulu, bodhran Kari Reiman viulu, laulu Timo Vakkilainen kitara, laulu Petri Hakala mandoliini Kalle Jämsen kitara Markku Lauren kitara

Konsertissa kuullaan pääasiassa rakkauslauluja Kaj Chydeniuksen laajasta tuotannosta. Runoilijoista mainittakoon P. Mustapää, Eino Leino, Aulikki Oksanen, Kaarlo Sarkia, Pablo Neruda ja Saima Harmaja.

Chydeniukselle teksti on tärkein, se on kaiken lähtökohta myös sävellyksissä. Hän pystyy kiteyttämään musiikissaan runon sanoman persoonallisella, tunnistettavalla tavallaan.

Kaj Chydeniuksen ura on kansakunnan mittavimpia, se alkoi jo 1960-luvun alkupuolella. Erityisen tuottelias hän on ollut näyttämö- ja elokuva-

musiikin parissa ja hän oli 70-luvun poliittisen laululiikkeen keskeisiä nimiä. Sellaiset laulut kuten Kalliolle, kukkulalle, Puhu minulle rakkaudesta, Sinua, sinua rakastan, Nuoruustango ja Laulu kuolleesta rakastetusta ovat juurtuneet suomalaiseen tajuntaan pysyvästi.

Taru Nyman ja Kaj Chydenius ovat tehneet yhdessä levyt Tyttö ja tanssiva karhu sekä Vaikka kaikki näkisivät lävitseni. Nyman on Chydeniuksen laulujen merkittävä tulkitsija ja duon yhteistyö on jatkunut jo 15 vuotta. Viimeisimmän levyn Vain hiljaisilla on korvat kuulla musiikki on saavuttanut suuren suosion kirkkokonsertteina ja seuraava, vielä julkaisematon levy sisältää Aale Tynnin runoja.

Taru Nyman laulu Kaj Chydenius piano

Juha Hurmeen Älykkään kirjallisen huumorin peruskurssi nro 2: Maiju Lassila Lauantai, auditorio klo 14.00 Maiju Lassila eli Irmari Rantamala eli J. I. Vatanen eli Algoth Untola kirjoitti kymmenessä vuodessa puolensataa teosta, pieniä ja valtavia, hyviä ja vielä parempia, ilkeitä ja leppoisia, hauskoja ja järkyttäviä. ”Tulitikkuja lainaamassa” on varsin hyvä kirja, mutta sen varjoon on jäänyt melkoinen aarteisto näytelmiä, proosaa ja kummallisuuksia.

Miehen tuotantoa puidaan Juha Hurmeen johdolla aivoriihessä, mutta sitä ennen nähdään alustukseksi Hurmeen kirjoittama lyhyt kuvaelma ”Terra Potatis” Untolan täysin käsittämättömästä elämästä.

Rooleissa: Eetu Känkänen – Maiju Lassila, Juha Hurme – muu Suomi (ja vähän Venäjääkin).

2014-Folkeilla Hurmeen käsittelyn saa Samuli Paronen.

15

Verigreippi

pyykkilauta, munaharppu, wc-harja, saksalainen jauhosirotin, ukulele, kuorimaveitsi, claves, raastinrauta sekä poikkihuilu.

Lauantai, jamiteltta klo 24.00 Tanssiteatteri Minimin perustajatädit eivät jaksaneet enää tanssia ja perustivat punkbändin ja opettelivat soittamaan. Juha Hurmeen ohjauksessa minimiläiset avasivat sanaisen arkkunsa, tarttuivat soittimiin ja antoivat äänensä kuulua.

Mottona oli: soitetaan ne biisit, jotka osataan. Tyylilaji on väljästi punkista kantriin ja väliin puhutaan tosi pitkiä välispiikkejä, joissa kerrotaan mm. Petterin tarina.

Sävellykset yhtyeen ensimmäiseen esitykseen teki Tatu Kemppainen ja sanat ovat yhtyeen tekemät. Esityksen ensi-ilta oli vuonna 2009 ja sen visualisoinnista vastasi Jaana Kurttila.

Johanna Keinänen basso Anja Lappi kitara Liisa Ruuskanen rummut

Naiskuoro Harput Lauantai, Mäkirinne klo 23.40 Naiskuoro Harput syntyi yhteismusisoinnin puutostilaan seitsemän 16

Satu Syyrakki Sari Nissinen Heli Vuorela Tuija Nieminen Päivi Lukkarinen Christine Välivaara Varpu Marjomäki Helvi Kangas vuotta sitten. Harppuja on kuultu kotikonnullaan Jyväskylässä, mutta myös eri festivaaleilla. Kaustinen on ollut useasti Harppu-maisemaa ja Haapavettäkin otetaan haltuun nyt jo kolmatta kertaa. Ompeluseuraperiaatteella toimiva kahdeksan äiti-ihmisen ryhmä tekee ohjelmistonsa itse. Tekstit ja sävelmät syntyvät omien kipu- ja ilopisteiden stimuloimina. Harppujen näkemys on, että monet arjen väistämättömyydet ovat muuttuneet siedettävämmiksi, kun ne ovat saaneet laulullisen muodon.

Harppuesityksistä voi löytää yhtymäkohtia perinteiseen naiskuorogenreen, kun pääpaino on laulussa, mutta aina mukana on kosolti myös muita virikkeitä. Harppujen instrumenttivalikoimaan kuuluvat mm. klarinetti, ämpärit (altto ja sopraano), melodika, taikinapyörä,

Soolojen ilta:

yhdistävinä tekijöinä. Ohjelmistossa on mukana sekä omia sävellyksiä tuoreelta Solmogen II soololevyltä että perinteisiä kappaleita molemmista ilmansuunnista.

Romppanen toimii laaja-alaisesti kansanmusiikin alalla niin esiintyvänä muusikkona, säveltäjänä, äänitteiden tuottajana kuin opettajana.

Nykyisin hän on vakiokalustoa Haapaveden Folk-kursseilla.

Jarmo Romppanen

Ida Elina

Jarmo Romppanen, Ida Elina, Ville Kangas

Lauantai, folk-café klo 22.20

Lauantai, folk-café klo 21.30 Mukava mandoliinimies Porvoosta sukeltaa sisälle suomalais-karjalaiseen arkaaiseen perinteeseen ja pohjoismaiseen polskatraditioon 10-kielisen soittimensa kera. Itäinen ja läntinen perinne nivoutuvat konserttikokonaisuudessa yhteen improvisaation ja muuntelun toimiessa

Nuori kantelevirtuoosi Ida Elina Oulaisista rikkoo rohkeasti rajoja.

Afroamerikkalaisesta musiikista ammentava rytmikäs ja uniikki kanteleensoitto yhdistettynä voimakkaaseen ja vivahteikkaaseen lauluun ovat yhdistelmä, jollaista et varmasti ole koskaan kuullut aiemmin.

Ohjelmistossa on omia sävellyksiä

Juuri & Juuri Perjantai, Mäkirinne klo 20.40

sekä muutamia afroamerikkalaisen musiikin helmiä. Ida Elinan debyyttilevy Songs of Freedom julkaistiin viime vuoden kesäkuussa.

Emilia Lajusen ja Eero Grundströmin duo julkaisi tänä vuonna tuplalevyn, joka sisältää kaksi kokonaisuutta, Pelimannit ja Hiljainen haltioituminen. Duo kertoo itse: ”Pelimannit piti tehdä, koska sellaista ei juuri kuule. Popitetun kansanmusiikin vastapainoksi halusimme etsiä voiman kappaleista itsestään, juurilta. Emme voi mennä sata vuotta sitten eläneen pelimannin nahkoihin, mutta voimme olla tekemättä sovitusta ennen kuin

soitamme alkuperäisen. Siksi äänitimme levyn niin että pakkauksessa voi lukea: Ei lisättyä pop-musiikkia.

Hiljainen haltioituminen piti tehdä, koska juuri sellaista ei kuule. Me soitamme yhdessä arkaaista musiikkia, jota aina on soitettu yksin, kanteleella, jouhikolla, paimensoituilla. Halusimme etsiä ja löytää kahden soittajan väliin saman virtauksen kuin yksinäisellä äijällä hämärtyvässä pirtissä soittamassa loputonta kisavirttään: yksinkertaiset ainekset, loputon muuntelu.

Kannatti tutkia ne A. O. Väisäsen kokoelmat. Vanha musiikki pakotti uuteen. Melodia ja säestys sulau-

tuivat. Kun harmooni eläytyi kanteleeksi, ei enää ollut melodia- ja säestyskättä, vaan kaksi kättä lomittain takomassa sävelikköjä vuoron perään. Soitto ja ajattelu piti rakentaa uusiksi. Ja vaikka syvältä viulun soinnista löytyi jouhikko, kanteletta siellä ei ollut, ennen kuin sen hahmotteli jousella ja viidellä kielellä.

Tuplalevy tästä tuli, koska olemme soittaneet yhdessä kymmenen vuotta.”

Emilia Lajunen viulu, nyckelharpa, laulu Eero Grundström harmooni, huuliharppu, piano, laulu

Ville Kangas Lauantai, folk-café klo 23.10 Monipuolinen säveltäjä ja muusikko Ville Kangas Kaustiselta on työskennellyt mitä erilaisimpien musiikkityylien ja muusikoiden parissa.

Villen musiikin taustalla on poprock ja elektroninen musiikki sekä tietysti kansanmusiikki ja klassinen.

Ville soittaa akustista ja sähköviulua, irlantilaista buzukia ja muita akustisia sekä elektronisia kieli- ja kosketinsoittimia. Ville on toiminut kulttuuritapahtumien ja musiikkiäänitteiden tuottajana ja on innokas valokuvaaja.

17

metsien, kukkuloiden, Crosscountry salaperäisten laaksojen ja yli ikuisuuden lakeuksien. Yhtyeen jäsenten, Samuli Kar50km jalaisen, Eero Grundströmin ja Kirsi Perjantai, folk-café klo 00.15 Soittajat kertovat itse musiikistaan näin: ”Lähde kesäyön elämysvaellukselle Crosscountry 50 km -yhtyeen äänimaisemiin! Yhtyeen musiikki vaeltaa tunnelmasta toiseen, luo tarinoita, jotka matkaavat halki

Vinkin, sävellykset ammentavat aiheensa muinaissuomalaisuudesta, pohjoismaisesta ja kelttiläisestä musiikista. Yksinkertaisissa melodioissa on annettu tilaa spontaanisuudelle ja improvisaatiolle: yhtyeen jäseniä kiinnostaa soittaminen prosessina, mitä sen aikana tapahtuu, mihin sävelmä kehittyy, mihin musiikin polku vie... Jokainen retki on ainutlaatuinen!”

Samuli Karjalainen puhaltimet, huristimet, kilistimet ja kolistimet, kielisoittimet, laulu Eero Grundström harmooni, huuliharppu, efektit Kirsi Vinkki viulu, alttoviulu, jouhikko, kellopeli, okarino

Pomfelis Perjantai, folk-café klo 22.15 Pomfelis on pohjoisen Suomen ensimmäinen folkyhtye. Se perustettiin vuonna 1964, samaan aikaan kuin Hootenanny-klubi Helsingissä. Tuohon aikaan folk-aate ja osin yhteiskunnalliset laulut olivat maailmalla voimissaan. Suurimpia 18

nimiä olivat Bob Dylan, Joan Baez, Kingston trio ja Peter, Paul and Mary, joka oli Pomfeliksen esikuva.

Amerikkalaisten esikuvien lisäksi Pomfeliksen ohjelmistossa olivat suomalaiset kansanlaulut ja negrospirituaalit.

Suistola ja Mikkonen ovat tohtoris-miehiä, Suistola historioitsija ja Mikkonen musiikkitieteilijä ja säveltäjä. Matti Partanen on Oulun tunnetuimpia pelimanneja, mies ja kitara ovat tunnettu pari laajalti Suomessa. Liisa Lääveri toimi Yleisradiossa toimittajana 36 vuotta ja mm. pitkään Oulun toimituksessa. Hän on tehnyt musiikkia mm. Paroni Paakkunaisen ja Matti Kontion kanssa ja tuottanut lastenmusiikkilevyjä.

Liisa Lääveri laulu Yrjö Mikkonen laulu, kitara Matti Partanen laulu, kitara, kontrabasso Jouni Suistola laulu, kitara, banjo

Ylärekisteriorkesteri Perjantai, Mäkirinne klo 21.20 Ylärekisteriorkesteri on yksi 25.Folkkien juhlayhtyeistä. Jouni Koskimäen luotsaama orkesteri on toiminut jo 30 vuotta ja vierailee nyt Haapavedellä neljättä kertaa. Koskimäki on Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksen lehtori ja maan parhaita Beatles-tuntijoita. Yhtyeen repertuaari on hyvin laaja taidemusiikis-

ta kansanmusiikkiin. Ohjelmisto koostuu pääasiassa Jouni Koskimäen sävellyksistä ja sovituksista, pääroolissa ovat kielisoittimet, erityisesti erilaiset mandoliinit ja kitarat ja lisävivahteina ovat viulu ja klarinetti. Yhtye on esiintynyt monilla Euroopan kielisoitinfestivaaleilla. Muusikoista mainittakoon Antti Heermann, jonka Rytmi-lehti on valinnut neljä kertaa Suomen parhaaksi jazzviulistiksi.

Jouni Koskimäki mandoliini, mandola, tenorimandola Antti Heermann viulu Riku Kettunen mandoliini, kitara Pekka Nättinen klarinetti, kitara, tenorimandola Pekka Törmänen basso

Hiite Perjantai, folk-café klo 20.00 Hiite on vuonna 2006 perustettu kansanmusiikkiyhtye, jonka ohjelmisto pohjautuu suomalais-ugrilaisten kansojen perinteeseen. Yhtyeen musiikkia on luonnehdittu minimalistiseksi mutta sävyiltään rikkaaksi ja monipuoliseksi. Yhtye esittää perinteisiä, pääosin arkistonauhoilta poimittuja lauluja ja soitteita.

Hiite pyrkii ymmärtämään ja toteuttamaan arkaaisen musiikin lainalaisuuksia. Muinaismusiikin hengen löytäminen ja toteutus on tärkeintä, ei perinteen vaaliminen pieteetillä. Hiitteen ohjelmistosta löytyy kappaleita mm. Suomesta, Karjalasta, Inkeristä ja Virosta.

Anne-Mari Hakamäki laulu, jouhikko Matti Hakamäki laulu, kantele Kirsi Ojala laulu, puusarvi, härjedalspipa, mänkeri, tenorinokkahuilu, jouhikko, puukalistimet Sanne Tschirpke laulu, härjedalspipa, paimensoittu, tenorinokkahuilu, low D whistle, munniharppu, lehmänkellot

Varjakka String Band Lauantai, Mäkirinne klo 22.20 Varjakka String Band tuo Haapavedelle uuden ohjelmiston, jota on rakennettu talven pimeinä iltoina Oulun seudulla. Orkesteri on valinnut äärimmäisen urakan ja haasteen: kuinka bluegrass muunnetaan finngrassiksi. Tuloksena on syntynyt

pääasiassa rakkauslauluja sisältävä suomenkielinen ohjelmistokokonaisuus, joka kuulostaa Varjakalta.

Suurin osa kappaleista on yhtyeen omaa tuotantoa – sävelten ja sanoitusten takana ovat Jaana Raivio, Virva Pietilä ja Pekka Kähkönen. Lainakappaleita on valittu mm. Allison Kraussin & Unionin Stationin sekä Donna Hughesin ohjelmistosta.

Haapavedeltä Varjakka String Band suuntaa Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleille esiintymään Showcasesarjaan. Bändin kotisivut kannattaa käydä tsekkaamassa: Levytysten sijaan yhtye satsaa tänä vuonna musiikkivideoihin.

Jaana Raivio laulu Virva Pietilä viulu, taustalaulu Kaisa Tähtinen kontrabasso Pasi Korhonen kitara, dobro Antti Kettunen mandoliini, banjo Pekka Kähkönen kitara, taustalaulu 19

kalaisimmat murhamiehet. Pentti Haanpään kuvaama maailmansodan jälkeinen suomalainen sielunmaisema tai Pohjanmaan häjyjen ”urotyöt” ovat eittämättä jättäneet jälkensä tuohon levottomaan sieluun.”

Väinö Tuonela & Kerettiläiset Lauantai, jamiteltta klo 23.00 Väinö Tuonela ja Kerettiläiset ovat slaavilaisen bluesin ja urbaanin kansanmusiikin sekasikiö. Väinö Tuonela jatkaa itse: ”Väinö Tuonela on levoton sielu, joka on vaeltanut ihmiskunnan historiassa aina sen alkuajoista lähtien. Inkarnaatiot eri aikakausina ovat olleet mitä erilaisimpia hahmoja. Varhaisimmat muistikuvat vievät hänet samoilemaan Suomen saloille Väinämöisen rinnalla yhtä lailla kuin Vanhan Testamentin maisemiin fariseusten riettaisiin orgioihin. Balkanin seudun suullinen perinne tietää 20

Väinö Tuonela laulu, koskettimet Poika Tuonela kitara, banjo, mandoliini, huuliharppu Kyöpeli-Arska lyömäsoittimet Spörde basso kertoa mustalaisleirin mukana liikkuneesta vertaansa vailla olleesta pelimannista, jonka musiikillisissa tulkinnoissa paistoi läpi juutalaisen säveltaiteen vivahteet. Yhdysvaltojen sisällissodan ajoilta löytyy merkintöjä mustan orjanaisen ja varakkaan tilallisen äpärälapsesta nimeltään Wayne Underworld. Tuttua on loputon raadanta puuvillapelloilla syvän etelän auringon alla ja raukean väsyneet iltamat valittavan juurimusiikin säestämänä.

Ilmeistä kuitenkin on, että Väinö Tuonelan juuret ovat ennen kaikkea suomalaisugrilaisslaavilaisessa maaperässä. Vieraita eivät ole vodkan sumentamat painajaiset Venäjän tsaarin hovissa Rasputinin mestaroimissa bakkanaaleissa kuten ei myöskään Siperian ankarat talvet pakkotyössä, johon tuomittiin Suomen niemen kaikkein raa-

Akostolit Torstai, folk-sali klo 21.30 Akostolit – kansanmusiikin ilosanoman apostolit - on monessa liemessä marinoitu yhtye. Mandoliinin, mandolan ja buzukin rimputtaja Rautiaisen Timo on tehnyt pitkän uran raskaan rockin saralla. Maarit, yhtyeen harmoonin soittaja ja laulaja, on vanha Haapaveden kävijä ja harrastajamuusikko. Viulisti ja kantelisti Tiina tuli kansanmusiikin pariin kansantanssin kautta. Anniina, tänä talvena pianistista basistiksi ja jouhikon soittajaksi muuntautunut musikantti, löysi tien kansanmusiikkiin Näppärikurssien kautta. Kitaristi Veera on ryhmän uusin tulokas.

Ryhmää luotsaa taideaineiden lehtori Terhi Kero. Haapavedellä Akostolit esittävät laajan kattauksen talven aikana Ala-Könni-Opistossa työstämäänsä kansanmusiikkia: polskaa, polkkaa, masurkkaa, mustalaislauluja... Perinnemusiikin lisäksi Akostolit esittävät myös itse säveltämäänsä musiikkia.

Maarit Saarenkunnas harmooni, laulu Timo Rautiainen mandola, mandoliini Anniina Veitonmäki basso Veera Metso laulu, kitara Tiina Puumalainen viulu, kantele Terhi Kero haitarit, pillit, viulu

tuksista. Wasku on ”Haapaveden poikia” ja tehnyt merkittävän työn pääkaupunkiseudulla opettamalla Amerikan tyylejä ja järjestämällä alan jameja.

Wasel Arar mandoliini, laulu Marja Zilcher viulu Klaus Hurskainen banjo Juho Kyyhkynen kitara

Brass Foot Pumps Wasel & The Weasels Torstai, folk-sali klo 22.30 Wasel & The Weasels on Appalakkien juurimusiikin pitkän linjan veteraanin Wasel Ararin perustama kokoonpano, jonka jäsenet ovat Amerikan mestareiden opissa olleita pelimanneja soittiminaan mandoliini, viulu, banjo, kitara sekä laulu. Yhtyeen musiikki koostuu ovelista ja koukkuisista Amerikan viulukappaleista ja lauluista, joista monien juuret ulottuvat myös pitkälle 1800-luvun Eurooppaan, sekä myös omista sävellyksistä ja sanoi-

Lauantai, jamiteltta klo 22.00 Ylivieskalaisen yhtyeen nimi tulee 1950-luvun autonpumppumainoksesta. Brass tarkoittaa sanana sekä messinkiä että vaskea, Pumps tar-

koittaa pumppuja, Foot tarkoittaa jalkaa, eli nimi on vapaasti käännettynä Messinkiset jalkapumput.

Mikäpä sana sopisikaan paremmin kuvaamaan tätä yhtyettä kuin pumppu. Kuuluisia pumppujahan ovat esimerkiksi Pumppuveikot ja Wienin filharmonikot.

Brass Foot Pumps-yhtyeen esittämä musiikki on 1940–1960 lukujen viihdemusiikkia, iskelmää ja jazzia, á la Toivo Kärki, Henry Mancini ja Olavi Virta. Yhtyeen soittajat ovat kotonaan monentyylisessä musiikissa.

Janne Nietula trumpetti Jouko Kantola piano Eija Kantola laulu Egon Veevo basso ja tuuba Hannu Puomio rummut

Casey’s case Perjantai, jamiteltta klo 22.00 Juhlafolkien toinen ylivieskalaisbändi soittaa tuhtia bluesia sekoitettuna 60’s -rokkiin. Muusikot ovat pitkänlinjan soittajia, joilla taustalla on soittoa jo 1960-luvulta asti silloisista hevi-rock-blues bändeistä tanssimusiikkibändeihin. Huuliharpulla & Hammondilla, tanakan rytmiryhmän säestämänä ja kitarariffien sävyttämänä syntyy yhtyeen tunnistettava R&B-poljento.

Mauri Kajasmaa on ylivieskalaisia kulttuuripersoonia rytmimusiikin saralla ja hän pyörittää myös vanhojen ylivieskalaisnuorten kokoontumista De Döda Tidningarna syyskuun alussa.

Casey`s Case on perustettu v.2002 ja on tehnyt sen jälkeen keikkaa tasaisesti, ensin nimellä Hidalgo & Casey`s Case, joka sittemmin lyhennettiin. Edellinen vierailu Haapavesi Folkkiin oli vuonna 2007.

Matti Hakola laulu Ismo ”Imppa” Irva basso Timo Ojala kosketinsoittimet Martti ”Törri” Kärkinen kitara Mauri ”Casey” Kajasmaa rummut Ilmari ”Steady” Vähäsarja huuliharput, vetopasuuna, kitara, laulu 21

Jaakko Laitinen & Väärä raha Lauantai, lava klo 01.00 Jaakko Laitinen & Väärä raha kuuluu uuteen suomalaiseen musiikkicocktailiin, joka ammentaa vaikutteensa suomalaisesta iskelmästä, Balkanin musiikista ja loputtomasta kaihosta. Ja tämä cocktail maistuu suomalaisille!

Vuonna 2009 Helsingin lappilaisista huippumuusikoista perustettu orkesteri on kiertänyt maailmaa Ukrainaa, Turkkia ja Kazakstania myöten 80 keikan vuositahdilla, julkaissut kaksi kriitikoiden ylistämää levyä sekä saanut niin Aholaita-Femma 2012-palkinnon kuin Vuoden Kansanmusiikkilevy 2012-tunnustuksen.

Yhtyeeltä on tulossa kolmas pitkäsoitto lähiaikoina.

Jaakko Laitinen laulu Jarkko Niemelä trumpetti, buzuki Marko Roininen haitari Tuomo Kuure basso Janne Hast rummut

Esko Järvelä Epic Male Band Perjantai, lava klo 01.00 Usein musiikista puhuttaessa sanotaan, että kaikki musiikki on jo sävelletty ja kuultu. Esko Järvelä Epic Male Band käyttää voimavaranaan rytmimusiikin periaatteita, jotka ovat vuosien saatossa toistuneet musiikin valtavirrassa yhä uudelleen ja uudelleen. Silti tulos on jotakin tuoretta ja ennenkuulumatonta.

Esko Järvelä Epic Male Band on

22

uusi energinen folkrock-kokoonpano, jonka kotipaikka on Helsingissä.

Kokoonpanon muusikoiden kirjavat taustat kansanmusiikin, jazzin ja rockmusiikin parissa yhdistyvät kokonaisuudeksi, josta he itse käyttävät termiä ”thrash folk”. Keulahahmona häärii Kaustisella syntynyt viulisti Esko Järvelä, yksi Skandinavian näkyvimmistä kansanmusiikin sanansaattajista.

Esko Järvelä viulu Anssi Salminen akustinen kitara Jani Kivelä sähkökitara Juho Kivivuori basso Janne Mathlin rummut

Johanna Kurkela Perjantai, folk-sali klo 21.15 Johanna Kurkela ja Anna Puu ovat erinomaisia esimerkkejä siitä, minkälainen musiikki tällä hetkellä on pinnalla. Nuoret, persoonalliset naiset laulavat hyviä tekstejä, osa omia, osa muilta tilattuja, ja hyvin usein ne ovat ihmissuhdetarinoita.

Musiikin tyylit eivät ole tänään niin tärkeitä, mutta heitä voinee luon-

nehtia popin ja iskelmän kenttään kuuluviksi. Toisaalta laulelman perinnekin on läsnä.

Johanna Kurkelan kappaleita ovat säveltäneet muun muassa Tomi Aholainen ja Juha Tapio. Eniten hänelle ovat lauluja sanoittaneet Sinikka Svärd ja Heikki Kerkelä. Häneltä on ilmestynyt viisi studioalbumia, joista viimeisin on Sudenmorsian viime vuodelta. Tänä vuonna hän oli Emma-ehdokkaana vuoden naissolistiksi.

Johanna Kurkela laulu Tomi Aholainen piano

Anna Puu

Justimus

Torstai, lava klo 22.15

Lauantai, lava klo 20.00

Anna Puu on niitä artisteja, jotka hyötyivät Idols-kilpailusta maksimaalisesti. Hänen debyyttialbuminsa oli myydyin levy vuonna 2009. Kaikkiaan hän on tehnyt kolme levyä, Emma-palkintoja hän on saanut neljä kappaletta ja iskelmä-gaalassa hänet valittiin vuoden 2009 tulokkaaksi. Anna Puulle kappaleita tekevät mm. Lasse Kurki, Knipi, Mariska, Samae Koskinen ja Anna Puu itse.

Haapavetiset Justimuksen pojat saavuttivat megasuosion pari vuotta sitten Youtubessa. Tähän mennessä heidän sketsivideoitaan on katsottu kohta 40 miljoonaa kertaa.

Justimuksella oli oma sarja TV5:llä viime syksynä ja nyt talvella. Pojat myös keikkailevat ahkerasti, keikat ympäri Suomen ovat lähes jatkuvasti loppuunmyytyjä. Nuoret lahjakkuudet ovat uuden edessä: koulut on täällä käyty, ja nyt pitäisi löytää jokaista kiinnostava opiskelupaikka.

Anna Puu laulu, kitara Antti Kajanus kitara Topi Karvonen basso Jussi Liimatainen koskettimet Jari Salminen rummut

Sami Harmaala Joose Kääriäinen Juho Nummela Okko Saastamoinen rummut

23

Haapaveden kamariorkesteri Perjantai, kirkko klo 18.00

Henxelit Lauantai, lava klo 14.15 Vuonna 2007 perustettu yhtye on viimeaikoina keikkaillut ahkerasti ympäri maata lähes sadan keikan vuosivauhdilla. Valtaosa konserteista ovat olleet koulu- tai päiväkotikonsertteja. Musiikillisesti Henxelit jatkaa tuttua akustista linjaansa.

Vaikutteita on otettu laajasti kotimaisesta, mutta myös ulkomaisesta kansanmusiikista.

Uudella pitkäsoitolla Kaisa käy kaupassa kuullaan muun muassa 24

tangoa, accapella-laulua, swingiä ja polkkaa. Levyllä soivat kitara, kontrabasso, mandoliini, haitari, banjo, buzuki, accordina, kellopeli, bodhran sekä tinapilli. Laaja soittimisto tuo osaltaan levylle vaihtelevuutta ja tuoreuden tunne säilyy aina viimeiseen kappaleeseen saakka.

Uudella levyllä kuullaan otteita niin lasten, vanhempien kuin isovanhempienkin elämästä. Lapset selittelevät kolttosiaan, isät filosofoivat ja mummo kutoo. Levyn sanoituksista vastaa yhtyeen laulaja Matti Hakamäki. ”Yhtyeen taapero-ikä on jäänyt

taakse ja tämä mielestämme kuuluu uudella levyllämme. Henxelit on edelleen hullunrohkea meininkibändi, mutta liikkeisiin on tullut lisää varmuutta. Sellainen perus 4-vuotias”, pohtii yhtyeen viulisti-säveltäjä Tomi Nurmi.

Matti Hakamäki laulu, mandoliini Antti Havia viulu, buzuki, laulu Tomi Nurmi viulu, laulu Juha Virtanen haitari, kontrabasso, laulu

Juhla-Folkkien juhlakonsertissa kirkossa kuullaan paljon uutta musiikkia. Väsen esiintyy Haapaveden kamariorkesterin kanssa uusin sovituksin, jotka on tehnyt tunnettu ruotsalainen kapellimestari-sovittaja Hans Ek. Uutta musiikkia kuullaan myös Maria Kalaniemen ja Timo Alakotilan orkesterisovituksissa. Soila Sariola laulaa laulunsa Kivinen tie, jonka on sovittanut Juha Yli-Kotila. Konsertin kantaesityksenä kuullaan nuoren lahjakkaan Haapajärveltä kotoisin olevan harmonikan soittajan Joni Steinin teos harmonikalle ja kamariorkesterille. Stein kilpailee heti Folkkien jälkeen Kultaisen harmonikan voitosta Satahäme soi -tapahtumassa. Konsertin aloittaa Haapaveden kamariorkesteri soittamalla Nino Rotan konserton jousille. Haapaveden kamariorkesteria johtaa Timo Hannula. Hako on Haapaveden ja Folkkien kulttuurikivijalkaa. Folkkien ensimmäinen kirkkokonsertti pidettiin jo vuonna 1990 ja Hako

on ollut aina päävastuussa Folkkien kirkkokonsertista. Muita esiintyjiä ovat Veikko Kiiver, Sedaa ja Stelios Petrakis.

Johanna Tilus Tiistai, kirkko klo 20.00 Haapavetislähtöinen Johanna Tilus opiskeli pianonsoittoa Jokilaaksojen musiikkiopistossa, Oulun ammattikorkeakoulussa sekä myöhemmin Sibelius-Akatemiassa Erik T. Tawaststjernan ja Margit Rahkosen johdolla. A-tutkinnon hän suoritti erinomaisin arvosanoin syksyllä 2012. Tilus on täydentänyt opintojaan Tokyo College of Musicissa, Pariisin Konservatoriossa (CNSM) Alain Planèsin opissa, sekä mm. Liisa Pohjolan, Tuija Hakkilan ja Henri Sigfridssonin mestarikursseilla.

Varsin monipuolisena muusikkona Tilus on esiintynyt kotimaan lisäksi mm. Saksassa, Ranskassa, Japanissa ja Irlannissa. Hän on Helmi Vesa -pianokilpailun 2009 kolmanneksi palkittu sekä Jyväskylän pianokilpailun 2010 finalisti. Nuoruusvuosinaan Tilus kierteli Haapavettä ja lähipitäjiä kansanmusiikkiyhtye Panniikin! riveissä. Haapavesi Folkin

konsertissa monille tutun J.S. Bachin (1685-1750) musiikki yhdistyy japanilaissäveltäjä Akira Nishimuran 1990-luvulla sävellettyihin teoksiin.

Nishimuran musiikissa kuullaan vaikutteita aasialaisesta kansanmusiikista.

Kiril Kozlovsky Keskiviikko, kirkko klo 20.00 Kiril Kozlovsky lasketaan nykyään Haapaveden omiksi pojiksi. Hän on syntynyt v.1981 Mogilevissa Valko-Venäjällä, jossa hän aloitti piano-opintonsa jatkaen niitä myöhemmin Sibelius-Akatemiassa perheen muuttaessa Suomeen.

Maisteriksi hän valmistui keväällä 2005. Jatko-opinnot hän suoritti Wienin musiikkikorkeakoulussa Avo Kouyoumdjianin oppilaana. Muita opettajia ovat olleet mm. Dmitri Bashkirov, Petér Nagy, Ivari Ilja, Ralf Gothoni ja András Schiff.

Kozlovsky on voittanut kotimaisissa ja kansainvälisissä pianokilpailuissa ja hänet valittiin 2005 Finland Festivalsin vuoden nuoreksi taiteilijaksi. Kiril Kozlovsky on esiintynyt soolokonsertein ja kamarimuusikkona monilla kansainvälisillä festi-

vaaleilla mm. Ranskassa, Saksassa, Sveitsissä, Virossa ja Espanjassa ja soittanut useimpien merkittävien suomalaisten orkesterien solistina. Lied-pianistina Kiril on kysytty kumppani. Tällä kertaa Kiril soittaa Nikolai Mjaskovskin Sonaatin fis-molli op.13 ja Modest Musorgskin Näyttelykuvia.

Kamarikonsertti Torstai, kirkko klo 19.00 Torstain kirkkokonsertissa esiintyvät Janne Jääskelä viululla sekä Kiril Kozlovsky ja Johanna Tilus pianolla.

Ohjelmistossa on Germaine Tailleferren sonaatti nro 1 pianolle ja viululle sekä Franz Schubertin nelikätinen Fantasia f-molli D.940. Janne Jääskelä on haapavetinen monipuolinen muusikko. Hän on Hakon kantavia voimia. Kansanmusiikki on myös hänen sydäntään lähellä. Janne valmistui nyt keväällä Malmön musiikkikorkeakoulusta.

Vaan Ensemble Lauantai, folk-café klo 20.40 Vaan Ensemble on helsinkiläisistä musiikin ammattiopiskelijoista koostuva kokeellinen kansanmusiikkiyhtye. Kokoonpano yhdistää ohjelmistossaan rohkeasti eri maiden musiikkia ja tunnelmat vaihtuvatkin keikan aikana maalailevista bretagnelaisista melodioista virtuoottiseen klezmer-ilotulitukseen!

Onni Toikka viulu Tatu Ahola kitara ja sello Ilkka Leppälä kontrabasso Niko Koivuhovi rummut

25

MB: Juurilla Hristo Dantchevin 70-vuotisjuhlakonsertti Perjantai, lava klo 20.00 Haapavetislähtöisten muusikoitten yhtye MB (aiemmin nimellä Mööbeli) on toiminut jo vuodesta 1995.

Kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana yhtyeen jäsenet kokosivat Pohjois-Pohjanmaan rahaston tukemana Haapaveden ja sen lähialueen kansanmusiikkia konserttikokonaisuudeksi, joka sai nimen Juurilla.

Yhtye julkaisi kevättalvella myös samannimisen levyn.

Juurilla -konsertin ja levyn kappaleet ovat Haapaveden ja lähiseudun pelimannien soittamia 1850-luvulta 1980-luvulle. Kappaleiden keräämisessä nuoteiksi suuren työn ovat tehneet Hristo Dantchev ja Jussi Haanpää. Dantchev on Folkin perustajajäseniä ja on ollut laaja-alainen kulttuurivaikuttaja Haapavedellä.

MB on sovittanut kappaleet yhtyeen omaan tyyliin sopiviksi sekä tutkinut uusia polkuja käyttämällä

vähemmän perinteisiä soitinnuksia.

Sekä levyllä että konsertissa onkin mukana useita vierailevia muusikoita. Myös tässä projektissa, kuten haapavetisten yhtyeiden musiikissa usein muulloinkin, kuuluu hyvin Haapaveden ”nykyperinne”, joka on saanut vaikutteita Folk-kurssien ja festivaalin myötä ympäri maailmaa.

Bluegrass ja irlantilaisen musiikin poljento ovat jo olennainen osa uutta Haapaveden paikallisperinnettä.

Hanna-Mari Ahola harmooni, koskettimet, taustalaulu Nelli Ikola-Heiska viulu, laulu Sirpa Lahti haitarit, taustalaulu Juha Yli-Kotila kitarat, banjo, oktaavimandoliini, sähköbasso, taustalaulu Vierailevat muusikot: Okko Saastamoinen lyömäsoittimet Juha Pakkala kontrabasso Janne Nietula trumpetti Paavo Mäkinen saksofoni Jani Hilonen pasuuna Riikka Yli-Kotila kantele Sami Harmaala laulu, kitara Zane Pérkone taustalaulu

Kisälli-diplomi Nuorista harrastajista kasvaa aikuisia ammattilaisia. Pyhälaakson osuuspankki tukee festivaaliyhteistyöllä menestystarinoita, jotka hyödyntävät paikallisia juuria.

26

Sanna Hemminki & Jaakko Meriläinen Levynjulkaisukonsertti Lauantai, folk-sali klo 13.30 Sunnuntai, kirkko klo 12.00 Jaakko Meriläinen ja Sanna Hemminki ovat Haapavedeltä lähtöisin olevia kanteleharrastajia. Nyt he julkaisevat ensimmäisen yhteisen levynsä Soiva puu. Soivan puun juuret ovat haapavetisessä kanteleperinteessä mutta oksat kurottelevat kohti omia sävellyksiä. Tervetuloa kuuntelemaan laulua ja soittoa Soivan puun alle.

Sanna Hemminki kantele, laulu Jaakko Meriläinen kantele, laulu

According to Rhythm Lauantai, folk-sali klo 12.15 Jokilaaksojen musiikkiopiston viih-

deorkesteri According to Rhythm esittää Astor Piazzollan, Richard Gallianon ja Maria Kalaniemen musiikkia. Orkesteri on perustettu keväällä 2012 ja sen soittajat ovat Jokilaaksojen musiikkiopiston kuudelta eri opetuspaikkakunnalta.

Luvassa on mm. argentiinalaista tangoa temperamenttisella otteella haitaristien, viulistin, pianistin ja viisihenkisen komppiryhmän toimesta. Orkesteria johtaa Jokilaaksojen musiikkiopiston harmonikansoiton opettaja Henna-Maija Vannemaa (o.s.Kuki).

Tarvo Kantola, Emma Ojala, Joni Stein, Milja Tytärniemi, Nella-Riina Ylitalo, Ella Törmäkangas, Laura Rautio, Susanna Piippo, Roosa Leppävuori, Selina Heikura, Pinja Varis harmonikat Ammi Autere viulu Jenni Hietala piano Komppiryhmä Ville Saviluoto akustinen kitara, sähkökitara Miska Alatalo sähkökitara Anttu Suhonen basso Vili Löytynoja perkussiot Okko Saastamoinen rummut Komppiryhmän ohjaus Juha Yli-Kotila

Laulunkielikurssin

Dalton bros.

Torstai, folk-sali klo 20.30

Lauantai, folk-café klo 24.00

Susanna Haaviston ja Marianne Oivon Laulunkieli-kurssin päätöskonsertissa kuullaan kurssiviikon satoa. ”Silmät on sielun peili, mutta ääni on itse sielu”.

Torstai, lava klo 20.00

Daltonien tämän vuoden keikka Folkeilla on kaksijakoinen: toisaalta se on ensimmäisen levyn julkistamiskonsertti, toisaalta näillä näkymin veljesten viimeinen konsertti. Dalton kapuaa folk-lavalle jo 11.kerran.

Nuorista miehistä kuullaan varmasti vielä yhdessä ja erikseen.

Growth on uuden sukupolven jazzyhtye, jonka musiikissa populaari- ja kansanmusiikin eri suuntaukset sulautuvat jouhevaan jazzilmaisuun.

Konsta Rissanen kontrabasso Tuukka Veikkola viulu Okko Saastamoinen mandoliini Sami Harmaala kitara

Sami Harmaala laulu, akustinen kitara Jesse Karjalainen sähkökitara Joni Stein haitari, piano Tatu Ahola basso, sello Okko Saastamoinen rummut, lyömäsoittimet

Haapaveden Apteekki

Levynjulkaisukonsertti

päätöskonsertti

Halavatun Akat Perjantai, Mäkirinne klo 22.00

Growth

feat.

Vilma Virtanen laulu Ammi Autere laulu Sanna Korpi laulu Alexandra Hellberg laulu Maria Mucheleka huilu

Kisälli-diplomi Haapaveden Apteekki haluaa yhteistyöllään Haapavesi Folk Music Festivalin kanssa tuoda esille paikallisia kansanmusiikkiyhtyeitä, joista voimme olla yhdessä ylpeitä kansallisella tasolla.

Halavatun Akkojen musiikkityyli on tätä nykyä vakiintunut skandinaviseksi molli- ja kolmijakoisvoittoiseksi kansanmusiikiksi, vaikka välillä duurisointukin vilahtaa ja käydään mutkia jopa Balkanin rytmien kautta. Tämänkin yhtyeen soitossa siis kuuluvat vahvasti Haapaveden nykyperinne ja folk-kurssien anti.

Minna Ronkainen alttoviulu Kaisa Vilkuna poikkihuilu Heidi Veikkola nyckelharpa, piano Hanna-Mari Ahola harmooni, piano Paula Kestilä kitara

Tomteorkestern, Rapparit ja Kaks Dee Lauantai, lava klo 12.00

Saarni

Rio Trioli

Lauantai, Mäkirinne klo 21.40

Lauantai, folk-café klo 14.15

Haapavetinen nykykansanmusiikkiyhtye Saarni fuusioi eri maitten kansanmusiikkia jazz-, pop- ja progevaikuttein. Ohjelmisto koostuu niin omista sävellyksistä kuin uudelleensovitetuista traditionaalibiiseistäkin.

Rio Trioli perustettiin kesällä 2012.

Trio koostuu kolmesta nivalalaisesta nuoresta, joita yhdistää intohimo musiikkia kohtaan. Yhtyeen tyyli on monipuolinen, repertuaarin koostuessa niin Astor Piazzollan sävellyksistä kuin modernin vivahteen omaavista kansanmusiikkisovituksista – Sopivasti tilanteen mukaan vaihdellen.

Maria Mucheleka poikkihuilu, laulu Okko Saastamoinen mandoliini, cittern, laulu Joni Stein haitari, laulu

Tarvo Kantola harmonikka Anttu Suhonen basso, sähkökitara Ville Saviluoto akustinen kitara

Nämä Haapaveden pikkupelimannit ovat soittaneet n.1-5:n vuoden ajan.

Tulevaisuus näyttää, mihin he vielä ehtivät – varmasti pitkälle. Haapavedellä on tapana, että samanikäisistä viulisteista tehdään kansanmusiikkiyhtye, joka jatkaa soittojansa mahdollisimman pitkään.

Tomteorkestern Mari Rantakangas, Essi Rantakangas, Susanna Kataja, Inka Tähtelä, Katriina Somppi, Tarja Kallio, Veera Vihantola, Mona Lamberg, Krista Nykänen, Erika Myllykoski viulu Rapparit Venla Uusitalo, Aappo Snellman, Tuomas Seitajärvi, Niko Pitkänen viulu

Kisälli-diplomi ”Naapurin Elisa” on mukana Haapavesi Folk Music Festivalin yhteistyössä tukemassa Haapavetisiä nuoria ja heidän KaksDee lähipiiriään. Elisan mukaan rohkeat teot Adele Laitinen, Ella Uusitalo, Sara ovat avainasemassa nuorten hyväksi tehNykänen, Iida Ryyti, Alina Kurra viulu tävässä työssä.

Folk-messu Sunnuntai, kirkko klo 12.00

Tapahtumaa tukemassa myös:

Sanna Hemminki & Jaakko Meriläinen

Offsprings of principals Lauantai, lava klo 12.00 Lauantai, Mäkirinne klo 21.00 OoP on folk, OoP on kamu, OoP on pop. Haapavetisen nuorisobändin Hulumun soittajat halusivat lähteä laajentamaan musiikkityyliään. Yhtye sai mukaan perkussionistin ja muutti samalla nimensä. Yhtyeen juuret ovat vahvasti kansanmusiikissa, mutta uusia poppishenkisiä versoja on jo syntynyt OoPin ohjelmistoon.

Miina Seitajärvi viulu, laulu Laura Veikkola huilu, laulu Tuukka Veikkola viulu, mandoliini, laulu Pietari Majuri viulu, laulu Tuomas Majuri kitara, laulu Luukas Majuri perkussiot, laulu

Mukana tukemassa tapahtumaa ja alueen nuorten hyvinvointia: Mestari-diplomi: Haapaveden puukaluste Haapaveden kaupunki Kisälli-diplomi: Haapaveden apteekki Pyhälaakson OP PPO/Elisa Diplomien luovutustilaisuus festivaalilla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Expert Ylivieska

Asioimisen helppoutta!

Yli 60.000 tuotetta saman katon alta!

PALSTEEL OY Nivala, Alahärmä Raahe, Iisalmi, Kiiminki

Hitsaus-, asennus- ja kunnossapitotyöt Kurottajilla nostot ja siirrot

www.palsteel.fi

PESULA OY

Alahärmä, Iisalmi, Kokkola, Kiiminki, Pietarsaari, Raahe, Saarijärvi, Pori ja Vaasa

TEOLLISUUSTIE 6 86600 HAAPAVESI p. (08) 452 376 GSM 0440 452 376 www.haapavedenpesula.com

www.HHnet.fi

Kokkola, Ylöjärvi www.facebook.com/halpahalli

Pyh채laakson Osuuspankki tukee paikallista kulttuuritapahtumaa.

C

M

Tervetuloa kanssamme Haapavesi Folk 2013 festivaaleille.

Y

CM

MY

CY

CMY

K

Haapavesi - K채rs채m채ki

TUKEA JA HELPOTUSTA YRITTÄJÄN ARKEEN Haapaveden Teknologiakylä Oy tarjoaa monipuolisia toimitila-, neuvonta-, hautomo-, kehitysja koulutuspalveluita. Vahva yhteistyö- ja osaamisverkosto on valjastettu yrityksesi käyttöön. www.teknologiakyla.com

Tule Tule Tule , Tule näe Tule , näe Tule , ja ,Tule näe ,näe ja näe koe Tule , näe ja koe ,Tule ja näe Haapavesi ja koe ,Tule koe ja näe Haapavesi koe , ja koe näe Haapavesi ,Haapavesi ja koe Haapavesi näe Haapavesi ja koe Haapavesi ja koe Haapavesi koe Haapavesi Haapavesi omin omin omin omin silmin omin silmin omin omin silmin silmin silmin omin –silmin omin ihastut –silmin omin ihastut –silmin –– ihastut silmin ihastut – ihastut silmin varmasti!

– ihastut varmasti! ihastut – varmasti! ihastut –varmasti! varmasti! ihastut –varmasti! ihastut varmasti! varmasti! varmasti! varmasti! www.ihmeenhyva.fi www.ihmeenhyva.fi www.ihmeenhyva.fi www.ihmeenhyva.fi www.ihmeenhyva.fi www.ihmeenhyva.fi www.ihmeenhyva.fi www.ihmeenhyva.fi www.ihmeenhyva.fi www.ihmeenhyva.fi

LASTEN AKUSTIIKKA HEVISAURUS SU 4.8. 2013 KLO 16.00 LIPUT 16 € (KP-ETUKORTILLA LIPUT 15€)

Liput: WWW.LIPPUTOIMISTO.FI Katso lisää Akustiikan tapahtumia www.ylivieska.fi/akustiikka