Hangötidningen Jul 2012 Joulu Hangonlehti

JUL

HANGÖ TIDNINGEN

Julhelgen 2012

www.hangotidningen.fi

JOULU

HANGON LEHTI

Grundad 1890 - Perustettu 1890

Joulupyhät 2012

www.hangonlehti.fi

Goda lässtunder! Hyviä lukuhetkiä!

JULHELGEN

T O R S TA I 20 . J O U L U K U U TA

J O U L U P Y H ÄT

TORSDAGEN 20 DECEMBER

Kyrkoherdens julhälsning

Kirkkoherran joulutervehdys

Jultidens tre resor

Joulun tähti

Anders Laxell.

Inför denna jul vill jag dela med mig tankar kring tre resor, tre rörelser. Det är fråga om både ett inre och ett yttre skeende. Det berör vårt högst personliga jag, likaväl som allas vår gemenskap med julens Herre.

Inåt Julhögtiden har ett mångskiftande och varierande innehåll. Mänskligheten har genomgående firat brytningstiderna under året. Ljuset, som ökar eller minskar, har varit ett viktigt firningsämne. Bakom våra firningstraditioner fi nns ofta en mycket skiftande, och inte alltför sällan oklar, historia. Men en sak är klar – den finns

där. När den rätt unga kyrkan började fi ra Jesu födelse vid vintersolståndet tog man vara på traditionen med firande av den oövervinnerliga solen – den som nu igen börjar skina allt starkare. Det här gick väl ihop med fi randet av Jesus som världens ljus som kommer till oss som, ” det folk som vandrar i mörker”. Från evangeliernas berättelser kommer i sin tur julens stjärna – den som ledde österns vise till den nyfödde. Som vi ser flätas innehåll och traditioner ihop. Genom att söka sig inåt – bakom ytan kan man göra nya och nya upptäckter och insikter. Därför blir vi heller aldrig ”färdiga” med julens budskap.

Utåt Julens glada budskap om frälsaren som kommer är riktat till alla. Änglarna sjunger sin lovsång öppet för alla och herdarna får höra att det handlar om en ”glädje för hela folket”. Den kristna tro som är levande och stark är samtidigt alltid öppen och inneslutande. Det är en gemenskap som har plats för alla och en var. Men en gemenskap behöver människor som är beredda att satsa sig själva för att gemenskapen skall fungera. Den som väljer att stå utanför

har svårt att uppleva gemenskap. Den gemenskap som är inåtvärmande blir ofta trång och utestängande. Balansgången är svår men nödvändig, om vi vill ta julens budskap på allvar.

Uppåt Julens glädjebud förkunnas från himlen – det är inte genom att se neråt som vi ser det oerhörda. Kristen tro handlar om att våga lyfta blicken och se Guds gåvor. I dag behöver vi uppmuntran till framtidstro och hopp. Livet har en mening och ett innehåll även om det inte alltid är så lätt att se det. Herdarna såg och hörde, trodde och gick och fick se undret – Guds gåva till oss människor. De ﬁck en ny infallsvinkel på sina liv – när de vände tillbaka från barnet i krubban ”prisade och lovade” de Gud. Också idag ger mötet med samma Jesus livsmod och hopp – vi får och kan leva med blicken riktad framåt och uppåt. Jag önskar dig en god och fridfull jul och ett gott nytt år! Anders Laxell kyrkoherde

Ta del av stallets julstämning Enligt traditionellt koncept håller Stormossens stall öppna dörrar på julafton den 24.12 kl. 10–12 för alla som vill ta del av stallets julstämning. Kyrkohderde Anders Laxell håller en tvåspråkig julandakt kl. 10.30. Det går också envisa rykten om att julgubben skulle göra ett besök vid stallet under förmiddagen. Hangö udds ryttare bjuder på varm glögg åt gästerna vid stallet. Publiken har fritt inträde till evenemanget. Välkomna! Minna Ruolanto Hangö udds ryttare r.f.

Emilia Hellman och ponnyn Turo hälsar alla välkomna till Stormossens stall för att inleda julfirandet. (Foto: Mia Maukonen). Emilia Hellman ja Turo -poni kutsuvat kaikki joulun viettoon tallille. (Kuva: Mia Maukonen)

Tervetuloa tallin joulutunnelmaan Jo perinteiseen tapaan, jouluaattona 24.12. Hangon Suursuolla avataan tallin ovet klo 10–12 kaikille joulutunnelmaan virittäytyville. Kirkkoherra Anders Laxell pitää kaksikielisen jouluhar-

tauden klo 10.30. Olemme kuulleet, että myös joulupukki ehtisi piipahtamaan tallilla aamupäivän aikana. Hankoniemen ratsastajat tarjoaa joulutallin vieraille lämmintä glögiä.

Yleisöllä on tapahtumaan vapaa pääsy. Tervetuloa! Minna Ruolanto Hankoniemen ratsastajat ry

Nyt on ollut ja on jälleen se aika vuodesta, jolloin kirkot täyttyvät ja uskalletaan osoittaa henkisyyttä ja hengellisyyttä. Tutkimusten mukaan ihmiset ovat hyvin kiinnostuneita uskonnollisuudesta ja monet meilläkin tyytyväisiä siitä suvaitsevasta ja avoimesta linjasta, joka koko ajan valtaa alaa kirkossamme. Henkiset ja uskonnolliset arvot ovat iso, tärkein osa ihmisen identiteettiä ja loppujen lopuksi ihmiset tavoittelevat aina niitä perusasioita, jotka merkitsevät mielekkyyttä ja mielenrauhaa. Kirkon esillä pitämät hyvät arvot välittämisestä, läsnäolosta, vastuun kantamisesta ja Pyhän kunnioittamisesta ovat edelleen keskeisiä. Jouluna kyselemme, minkälaiseen elämään tähti meitä johtaa. Löytyykö valoa tanssista tähtien kanssa vai seuraamalla pop ja urheilutähtiä? Välillä kuulemme puhuttavan oikein megatähdistä ja hektiseen kulttuuriimme liittyy usein nopeastikin vaihtuvat idolit ja esikuvat. Tutuin tähti löytyy kuitenkin oman joulukuusen latvasta. Se Betlehemin tähti, jonka evankelista Matteus kertoi johdattaneen itämaiset kuninkaat Jeesuksen seimen ääreen. Mikä tähtitaivaan konjunktio oli Matteusta inspiroinut viitisenkymmentä vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen jäänee salaisuudeksi. Idea oli kuitenkin selvä: tähden tuli johdattaa kuninkaallisetkin oikeiden ja kestävien arvojen luokse. Kuohuvan maailman keskellä tarvittiin silloinkin rauhan ja rakkauden, tasaarvoisemman elämän, hyväksymisen ja sovinnon sanoman esilläpitoa. Tämän joulun tähti voi ol-

la yllättäväkin hetki tai tilanne, kohtaaminen ja ihminen. Kirkkovuoden alkaessa jaoin lämmintä rokkaa ja tähtitorttuja Vuorikadulla. Mukava tähtihetki, missä varsinaisia tähtiä olivat ne seurakuntalaiset, jotka olivat lumimyräkästä ja kipakasta pakkasesta huolimatta lähteneet juhlimaan 120-vuotiasta Hangon kirkkoa. Itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelus kuoroineen ja musiikkeineen kuului myös adventtiajan tähtihetkiin ja tätä kirjoittaessani on vielä kauneimmat joululaulut laulamatta ja joulukirkot pitämättä. Tämänvuotisen adventtiajan tähti onkin eittämättä ollut Hangossa monet kuohuvat ajat nähnyt kirkkomme, jota on kuluvana vuonna ehostettu, jonka urut perusteellisesti korjattu ja jonne saimme uudet upeat taidetekstiilit kasukoineen sekä kirja- ja kalkkiliinoineen. Henkilökohtaisesti yhtään pienemmäksi tähdeksi ei ole jäänyt mielessäni myöskään se tuttu traktorikuski, joka auttoi kiireestään huolimatta isojen aurojen heittämän lumikasan siirtämisessä, että pääsin tielle ja kirkkoon. Kun rupeaa oikein ajattelemaan, tähtiä ja tähtihetkiä kyllä löytyy. Tärkeintä lienee, ettemme käperry vain itsemme ympärille vaan avaudumme ja avarramme ajatteluamme ja näkökulmia elämään. Kysymys on samasta, mikä uhkasi henkistä ja uskonnollista elämää pari tuhatta vuotta sitten Rooman valtakunnan Palestiinan provinssissa. Sisäänpäin kääntynyt juutalaisuus ei tyydyttänyt Jeesusta, ei myöhemmin Paavalia eikä evankelistoja. Kristinusko kasvoi sanomansa

Heikki Rantala.

mukaisesti ulos perinteisistä kuvioista. Rauhan, suvaitsevaisuuden ja rakkauden sanomalle tuli tehdä tilaa eikä se ollut enää mahdollista sisäänpäin kääntyneen juutalaisuuden ehdoilla. Siitä lähtien on ihmisarvolle, rohkeudelle, reiluudelle ja sovinnolle etsitty aina uusia teitä, välillä pahastikin kompuroiden, mutta aina kuitenkin evankeliumin sanat tähtenä loistaen: ”Maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa”. Juuri nyt kaipaamme kipeästi tähteä, koska emme kukaan oikein tiedä, mihin olemme menossa. Kaikki varteenotettavat pienemmät tähdet viittovat lopulta tuon suurimman ja loistavimman joulun tähden, Jeesus Nasaretilaisen suuntaan. Nykyisen kuohuvan ajan keskellä kannattaa juhlia joulun syntymäpäiväsankaria oikein kunnolla. Hän voi olla vieläkin se tähti, arvojohtaja ja hyvän elämän suunnannäyttäjä, johon ei tarvitse pettyä. Hyvää Joulua! Heikki Rantala rovasti

HSF ordnar nyårsfest och fyrverkeri Vid sidan om privata bokningar har HSF inte brukat hålla öppet vintertid, men på nyårsafton blir det en ändring på det. Då blir det nyårsfest med mingelvänlig buffetmiddag, dj-musik och fyrverkeri vid tolvslaget som arrangeras som ett samarbete mellan en grupp Hangöföretag. - Dessutom blir det bland annat stöpning av nyårslyckor och en tävling där vi lottar ut en övernattning på

Vanajanlinna. Tanken är att ordna en kul fest för var och en i avslappnade tecken, menar Toni Kallinen på HSF. Tanken är att tillställningen skall vara någonting för alla och envar. Vill man bara njuta av fyrverkerishowen går det också alldeles utmärkt. Om konceptet visar sig lyckat kan det mycket väl tänkas bli en tradition – och ett sätt att komma vidare med den mångomtalade förläng-

ningen av säsongen i Hangö. - Ett nyårslöfte kan jag gå ut med för HSF:s del och det är att det mycket väl kan bli aktuellt med något nytt och välsmakande under 2013. Sommarsäsongen däremot öppnas ofﬁciellt hos oss den 15 juni – alltså om nästan exakt ett halvt år, berättar Kallinen. MH

HSF järjestää uudenvuodenjuhlat ja ilotulituksen Yksityistilaisuuksien ohella Ravintola HSF ei juuri ole talviaikaan ollut avoinna, mutta uudenvuodenaattona tähän on luvassa muutosta. Aattona on luvassa rento buffetillallinen, dj-musiikkia ja vuoden vaihtuessa myös näyttävä ilotulitus. Joukko hankolaisia yrityksiä on mukana tukemassa ilotulitusnäytöstä. - Lisäksi meillä tulee muun muassa olemaan tinanvalantaa sekä kilpailu jossa voi

voittaa yöpymisen Vanajanlinnassa. Ideana on kerta kaikkiaan järjestää rennot ja kaikille suunnatut bileet, HSF:n Toni Kallinen kertoo. Tarkoituksena on tarjota jokaiselle viihtyisä tapahtuma, ja jos haluaa esimerkiksi vain tulla nauttimaan ilotulitusesityksestä sekin käy vallan mainiosti. Mikäli tapahtuma osoittautuu onnistuneeksi, siitä saattaa hyvinkin tulla perinne –

ja samalla eräänlainen HSF:n lähtölaukaus jopa pidennettyyn kauteen. - Yhden uudenvuodenlupauksen voin antaa jo nyt HSF:n osalta. Vaikuttaa nimittäin siltä, että jotain uutta ja maukasta on tiedossa vuoden 2013 puolella. Kesän avajaisia vietetään meillä virallisesti 15. kesäkuuta, eli melko tarkkaan puolen vuoden päästä, Kallinen kertoo. MH

JULHELGEN

T O R S TA I 20 . J O U L U K U U TA

J O U L U P Y H ÄT

TORSDAGEN 20 DECEMBER

Socialarbetare Marika Källström förvånar sig över den stora mängden julpaket. Sosiaalityöntekijä Marika Källström hämmästelee joulupakettien suurta määrää luovutuksen yhteydessä viime viikon tiistaina.

Nästan lika många paket i år som ifjol

Joulupuu-kampanja viime vuoden tasolla

Hjälpviljan i julgranskampanjen överraskade Auttamisen halua löytyi yllättävänkin paljon Hangö juniorhandelskammare ordnade i år för andra gången en julgransinsamling av julklappar. Den blev nästan lika populär som fjolårets. Inalles donerades nästan femhundra gåvopaket avsedda för mindre bemedlade barn och unga. Representanter för handelskammaren överlämnade pakteten förra veckans tisdag till socialbyrån och bidrog med julstämning. - Vi ﬁck in 484 paket. Responsen var igen verkligt positiv. Hos Aktia konstaterade man att man helt självklart gärna fungerar som uppsamlingsplats också nästa år. Också där upplevde man julstämning när högen av gåvopaket bara växte, säger insamlingens projektchef Kristiina Remes. Ledande socialarbetare Elisabeth Sundberg tackade för den lyckade kampanjen och var överraskad över Hangöbornas hjälpvilja. Det verkar som om varje barn och ung nu kunde få hela två julklappar, kanske t.o.m. tre. - Hangöbornas ﬂitiga deltagande sammanhänger säkert med att gåvorna delas ut till ortsbor och genom socialbyrån, tror Remes.

Jämnare fördelning I år fördelade sig gåvorna jämnare mellan olika åldersgrupper och det blev inte

överutbud på klappar till vissa åldersgrupper. - Vi har så gott vi kunnat strävat att dirigera givarna att skänka gåvor som passar just de mest behövande även om många konstaterade att det inte spelar någon roll vilken ålder mottagaren har. Gåvorna har i år varierat mera än i fjol. Både arrangörerna och socialbyrån blev förvånade över hur många stora gåvor som kom in. De flesta givarna hade också kommit ihåg att märka ut vilket slags mottagre gåvan passar för. På grund av att det kom in så många gåvor planerar man redan nu att förhanssortera bättre för att socialbyråns arbete ska underlättas. Kanske kunde insamlingen också tidigareläggas med en vecka. Tiden före jul och slutet av året hör till byråns mest bråda tider. Det ﬁnns mer arbete än arbetare. - Vi tar gärna emot synpunkter så att vi kan utveckla kampanjen ytterligare, konstaterade Remes. Mikael Heinrichs/IS Julklapparna samlades under julgranen. Joululahjat kerättiin joulunpuun alle.

Hangon toinen paikallisen nuorkauppakamarin järjestämä Joulupuu-lahjakeräys oli lähes yhtä suosittu kuin

viime vuoden tempaus. Lahjapaketteja vähempiosaisille lapsille ja nuorille kertyi tällä kertaa lähes viisisataa, kun nuorkauppakamarin edustajat viime viikon tiistaina kävivät tuomassa joulumieltä Hangon kaupungin sosiaalitoimistolle. - Paketteja oli kampanjaviikon aikana kertynyt yhteensä 484 kappaletta. Kentältä tullut palaute on jälleen kerran ollut todella positiivista, ja esimerkiksi Aktiasta todettiin että he ilman muuta haluavat toimia keräyspaikkana myös jatkossa. He saivat myös joulumieltä kun näkivät pakettimäärän kasvavan ihan silmissä, Joulupuu-keräyksen projektipäällikkö Kristiina Remes totesi luovutustilaisuudessa. Johtava sosiaalityöntekijä Elisabeth Sundberg kiitti upeasta kampanjasta ja hämmästeli myös hankolaisten halukkuutta auttaa. Näillä näkymin jokaiselle lapselle ja nuorelle pitäisi riittää ainakin kaksi, mahdollisesti jopa kolme pakettia jouluksi. - Se että nämä lahjat todellakin menevät paikalliseen avun tarpeeseen ja jaetaan sosiaalitoimen kautta on varmasti omiaan lisäämään hankolaisten halukkuutta osallistua, Remes uskoo.

Tasaisempi jako Lahjat jakautuivat tänä vuonna entistä tasaisemmin eri ikäryhmien välille, eikä vii-

me vuoden tapaista ajoittaista ylitarjontaa tietyissä ikäryhmissä päässyt syntymään. - Olemme mahdollisuuksien mukaan pyrkineet myös ohjaamaan ihmisiä hankkimaan lahjoja juuri niille ikäryhmille joiden edustus on ollut suurin juuri sillä hetkellä, vaikka monet tänä vuonna totesivatkin että heille ei ole väliä minkä ikäiselle lapselle tai nuorelle he lahjan hankkivat, Remes sanoi. Tuomisten kirjo on tänä vuonna ollut viime vuotta suurempaa, ja myös todella isojen pakettien määrä yllätti sekä järjestäjät että sosiaalitoimen. Tällä kertaa paketteja ilman tekstiä sisällöstä tai lappua josta kävi ilmi kenelle lahja soveltuu oli myös huomattavasti vähemmän kuin viimeksi. Pakettien suuresta määrästä johtuen ensi vuodelle onkin jo suunnitteilla tarkempaa esilajittelua, jotta sosiaalitoimen työ helpottuisi. Mahdollisesti keräystä voitaisiin myös aikaistaa vielä yhdellä viikolla. Joulunalusaika ja loppuvuosi kuuluu kuitenkin kaikkein kiireisimpiin aikoihin myös heidän osalta. Töitä on enemmän kuin sen tekijöitä. - Palautetta otetaan mielellään vastaan jotta voimme kehittää kampanjaa ensi vuodeksi entistä paremmaksi, Remes totesi. Mikael Heinrichs

JULHELGEN

T O R S TA I 20 . J O U L U K U U TA

J O U L U P Y H ÄT

TORSDAGEN 20 DECEMBER

I Hangö hör körernas julkonserter till den årliga traditionen. (Arkivbild)

Hangossa jouluperinteisiin kuuluu kuorojen joulukonsertit. (Arkistokuva)

HT:s julsångsenkät:

HL:n joululauluäänestys:

O helga natt med Björlingin esittämä Jussi Björling är favorit O helga natt on suosikki O helga natt visade sig bli klar etta i Hangötidningens läsaromröstning om alla tiders favoritjulsång. Det intressanta var att både svenskoch finskspråkiga röstade på den svenskspråkiga versionens mest kända sångare, tenoren Johan Jonatan ”Jussi” Björling som sin favorit för just den låten. O helga natt är ursprungligen en fransk sång med titeln Le Cantique de Noël. Den komponerades 1847 av fransmannen Adolphe Adam och den ursprungliga texten skrevs av Placide Cappeau. Det är Augustin Kock som stått för den svenskspråkiga texten. Björlings tolkning har under åren blivit bekant också för den finskspråkiga lyssnarkretsen i och med att den versionen antagligen spelats mer regelbundet än den finskspråkiga. I Sverige har psalmen (som inte ingår i den allmänt använda psalmboken) ofta röstats fram till alla tiders favorit bland julsångerna. Hangö svenska församlings tf. kantor Roland Näse – som bland annat fungerade som kapellmästare för Hangökörernas gemensamma Abba-Beatleskonserter tidigare i år – var till och med aningen överraskad av resultatet. Inte minst att det var just Björlings tolkning som folk röstat på. - Man kan ju anta att en stor del av de som röstat är aningen äldre, eftersom jag kan tänka mig att många av dagens ungdomar inte ens känner till vem Jussi Björling var, konstaterar Näse. Sången i fråga hör däremot inte till Näses personliga favoriter, men samtidigt har han svårt att nämna någon enskild sång som skulle resa sig klart och tydligt ur mängden bra julsånger. - Det finns så många bra låtar, men visst förstår jag att folk gillar O helga natt och att den hör till jultraditionerna hos många, säger Näse.

Det finns så många bra låtar, men visst förstår jag att folk gillar O helga natt och att den hör till jultraditionerna hos många. Roland Näse

Last Christmas mest spelad I upphovsrättsorganisationen Gramex undersökning kom det fram att Katri Helenas Joulumaa är den mest spelade inhemska julsången medan gruppen Wham!:s Last Christmas var den allra mest spelade julsången i Finland under 2011. Undersökningen baserar sig på de kommersiella radiostationernas statistik från fjolåret. Joulumaa kom in på en tredje plats i sammandraget, medan Chris Reas tolkning av Driving Home for Christmas blev tvåa. Övriga inhemska låtar som kom in bland tio i topp var bland andra Suvi Teräsniskas Hei mummo, Leevi and The Leavings Jossain on kai vielä joulu, Vesa-Matti Loiris Sydämeeni joulun teen, Teleks Joulun suojaan samt Juice Leskinens låt Sika. Last Christmas var överlägsen etta i jämförelsen då den spelades sammanlagt 423 gånger jämfört med 288 för den näst mest spelade. Bing

Crosbys evergreen White Christmas kom in på 15:e plats i statistiken. Hangötidningens omröstning som pågick under november och december samlade totalt ett trettiotal svar och rösterna föll ganska ojämnt. Sammanlagt 13 olika låtar samlade röster, men de tre främsta skiljde sig faktiskt ur mängden. De finsk- och svenskspråkiga versionerna av samma sång har naturligtvis räknats ihop. Intressant nog fick O helga natts fi nskspråkiga version inte ett enda omnämnande bland rösterna. Det är Sulo Saarits som i tiden stått för den mest kända finskspråkiga inspelningen av låten.

Tre i topp i Hangö: 1. O helga natt – Jussi Björling 2. Stilla natt / Jouluyö, juhlayö – ingen namngiven artist 3. Himlen i min famn – ﬂera artister, bl.a. Julia Salmela Mikael Heinrichs

O helga natt (suom. Oi jouluyö) muodostui Hangonlehden lukijoiden suosikiksi kun kysyttiin heidän joululaulusuosikkiaan. Sekä suomen- että ruotsinkielisten vastaajien kohdalla lukijat ovat arvostaneet korkeimmalle Ruotsin kaikkien aikojen tunnetuimman ”Jussin” eli oopperalaulaja, tenori Johan Jonatan ”Jussi” Björlingin tulkinnan kyseisestä kappaleesta. Laulu on alkujaan ranskankielinen ja nimeltään Le Cantique de Noël. Sen on säveltänyt vuonna 1847 Adolphe Adam ja alkuperäiset sanat on kirjoittanut Placide Cappeau. Ruotsinkielisen version sanat on puolestaan kirjoittanut Augustin Kock. Björlingin tulkinta on ollut tuttu myös Yleisradion joulun lähetyksissä jossa juuri tämä ruotsinkielinen versio on ollut kaikkein soitetuin. Ruotsissa kappale, myös virtenä tutuksi tullut, on useassa äänestyksessä nimetty ruotsalaisten suosikiksi joululaulujen saralla.

Hangon ruotsinkielisen seurakunnan vs. kanttori Roland Näse – joka muun muassa toimi Hangon kuorojen ylistetyn Abba-Beatles -konsertin kapellimestarina – oli jopa hieman yllättynyt tuloksesta, sillä etenkin Björlingin nousu suosikkiesittäjäksi oli hänen mielestään odottamatonta. - Veikkaanpa että suurin osa vastaajista oli hieman varttuneempaa väestöä, sillä uskoisin että monet nykynuoret eivät edes tiedä kuka Jussi Björling oli, Näse toteaa. Kyseinen tulkinta kappaleesta ei kuulu Näsen omiin henkilökohtaisiin suosikkeihin, eikä hän oikeastaan pysty nimeämään yhtä tiettyä joulukappaletta joka nousisi muiden yläpuolelle. - Hyviä kappaleita on niin monta, mutta toki ymmärrän että O helga natt / Oi jouluyö kuuluu monen ihmisen joulun rituaaleihin, Näse sanoo.

Last Christmas maan suosituin Tekijänoikeusjärjestö Gramexin tutkimuksen mukaan maamme soitetuin kotimainen joululaulu vuonna 2011 oli Katri Helenan Joulumaa kun taas kaikkien kappaleiden joukosta joulun ykkönen oli Wham! -yhtyeen Last Christmas. Tutkimus tehtiin kaupallisten radioiden soittotilastojen perusteella. Joulumaa oli kaikkien kappaleiden vertailussa kolmantena, Chris Rean Driving Home for Christmas oli kakkosena. Muita kymmenen kärkeen mahtuneita kotimaisia olivat muun muassa Suvi Teräsniskan Hei mummo, Leevi and The Leavingsin Jossain on kai vielä joulu, Vesa-Matti Loirin Sydämeeni joulun teen, Teleksin Joulun suojaan sekä Juice Leskisen Sika. Last Christmasin ykkössija oli ylivoimainen. Se soi kaikkiaan 423 kertaa kun toiseksi suosituin kappale soi 288 kertaa. Bing Crosbyn jouluklas-

Hyviä kappaleita on niin monta, mutta toki ymmärrän että O helga natt / Oi jouluyö kuuluu monen ihmisen joulun rituaaleihin. Roland Näse

sikko White Christmas päätyi sijalle 15. Hangonlehden marras– joulukuussa toteuttama kysely keräsi kaiken kaikkiaan noin kolmisenkymmentä vastausta ja kirjo oli melkoista. Yhteensä 13 eri kappaletta sai ääniä, mutta kolmen kärki oli itse asiassa täysin omaa luokkaansa. Suomen- ja ruotsinkieliset versiot lauluista on tietenkin laskettu yhteen. O helga natt -kappaleen suomenkielinen versio ei tosin saanut yhtään mainintaa tässä kyselyssä. Sen tunnetuin levytys lienee Sulo Saaritsin aikanaan tekemä.

Kolmen kärki: 1. O helga natt – Jussi Björling 2. Jouluyö, juhlayö / Stilla natt – ei nimettyä esittäjää 3. Himlen i min famn – eri esittäjiä, mm. Julia Salmela Mikael Heinrichs

T O R S TA I 20 . J O U L U K U U TA

JULHELGEN

J O U L U P Y H ÄT

TORSDAGEN 20 DECEMBER

Ortodox jul i Hangö med ﬁnska traditioner Fasta och nationella traditioner

En mosaikikon av Ina Colliander pryder framsidan av ortodoxkyrkan. Ina Collianderin tekemä mosaiikki-ikoni koristaa kirkon etupuolta.

Från och med slutet av 1800-talet har Hangö haft en liten men aktiv ortodox församling. Ofta deltar upp till ett tjugotal personer i gudstjänsterna och kyrkokören har ett tiotal medlemmar fast församlingen har bara drygt 80 medlemmar. Den vackra träkyrkan är en prydnad för staden och en

glädje för ögat. Kyrkan representerar den i Finland sällsynta sibiriska kyrkoarkitekturen. Kyrkan gör sig speciellt bra i vintrigt snölandskap. Till det ortodoxa östra grannlandets jul och nyår hör Fader Frost, även om han inte har något med den kristna jultraditionen att göra. Hur ﬁrar de ortodoxa i Hangö sin jul?

Även om den ortodoxa julen avviker från exempelvis den lutherska firar de ortodoxa numera ungefär på samma sätt som majoriteten i vårt land. I Ryssland följer den ortodoxa kyrkan fortfarande den gamla julianska kalendern enligt vilken julen infaller 11 dagar senare. Eftersom den ortodoxa kyrkan i Finland är statskyrka följer den alltsedan 1920-talet samma kalender som Finland – den gregorianska. - I början följde man två kalendrar men det blev besvärligt då det kunde fi nnas både ortodoxa och lutheraner i samma familj; fi randet inföll då på olika dagar, berättar religionslärare Kirsti Jeffery. Även i övrigt följer de ortodoxa jultraditionerna samma modell som övriga fi nländares. Hon berättar också att man inte i Finland firar Fader Frost. Figuren skapades under Sovjettiden som ersättning för religion och jul. Typiskt för ortodoxt julfirande är att man gärna bör fasta 40 dagar före jul liksom man gör före påsk. Hur man gör det är ändå en fråga mellan människan och den himmelska fadern. - Vi diskuterar inte saken utan envar fastar på sitt eget sätt. Det kan handla om att

avstå från vissa maträtter men också att avstå från annat, berättar Jeffery. - Viktigt är inte vad man äter eller dricker … - … utan det som kommer ur munnen, säger kyrkans vaktmästare Mari Backman. Enligt ortodox lära räknas julaftonen ännu till fastetiden men i Finland äter man på traditionellt ﬁnländskt sätt sin julmiddag redan på julaftonen.

Lågan är en fortsättning på bönen När man träder in i den gamla kyrkobyggnaden märker man vilken viktig roll ljusen har. Jeffrey förklarar att de – och även kupolerna i kyrkans tak representerar brinnande böner. - Vi menar att när människan ber inför en ikon och tänder ett kyrkoljus så fortsätter ljuset bönen även om människans tanke kan ha ﬂugit sin kos. Vad är då julens centrala budskap för en ortodox? - Kristus är född, tacka!, säger Jeffery och Backman med en mun. Hela idén med julgåvor är ur ortodox, teologisk synvinkel den att vi ger varandra gåvor eftersom vi inte mera kan ge dem till Jesus.

Den ortodoxa kyrkan i Hangö och julfirandet Den ortodoxa tron bredde ut sig med ryska soldater på 1800-talet då Finland lydde under den ryske tsaren. Hangökyrkan har däremot alltid varit en civil kyrka som fick sin början då de ryska badgästerna ville ha också andlig omsorg. Man började samla medel för kyrkan 1890 och grundstenen murades i augusti 1894. Kyrkan är ritad av den ryske arkitekten V.I. Barankejev. Kyrkan är kulturhistoriskt intressant bl.a. för att konstnären Ina Colliander, som har belönats med Pro Finlandia-medaljen, har skapat flera mosaikikoner till kyrkan. Största delen, 16 stycken befinner sig under kupolerna. En ikon kan beskådas inne i kyrkan och en ovanför kyrkans ytterdörr. Ikoner av Colliander finns också bl.a. i Nya Valamo kyrka. På julafton, som är de ortodoxas sista fastedag, firas nattvardsgudstjänst kl. 14. EV/IS

Elias Vartio/IS

Hangossa vietetään myös Ortodoksista joulua suomalaisin perintein kun perheessä saattoi olla sekä luterilaisia että ortodokseja, jolloin juhlat eivät osuneet samalle päivälle, kertoo uskonnonopettaja Kirsti Jeffery. Muutoinkin joulunvietto perustuu pitkälti suomalaisiin kansallisperinteisiin. Esimerkiksi pakkasukolla – joka Neuvostoliitossa tehtiin uskonnon ja joulun korvikkeeksi – ei ole suomalaisten ortodoksien jouluperinteissä minkäänlaista sijaa, kertoo Jeffery.

Jultomtens förebild, helige Nikolaus.

den

Mari Backman är kyrkans vaktmästare. Mari Backman toimii kirkon vahtimestarina.

Joulupukin esihahmo pyhä Nikolaos.

Hangossa on jo 1800-luvun lopulta lähtien toiminut pieni, mutta sitäkin aktiivisempi ortodoksikirkko. Palveluksissa saattaa useinkin olla parikymmentä osallistujaa ja myös kirkkokuoro on noin kymmenhenkinen, vaikka kirkolla onkin Hangossa vain reilut 80 jäsentä. Suomessa harvinaista siperialaista arkkitehtuuria edustava puukirkko esiintyy erityisen hyvin edukseen talvisessa lumimaisemassa. Ortodoksienemmistön Venäjän jou-

nä hyvin pitkälti samanlaista joulua kuin valtaväestö. Venäjällä ortodoksinen kirkko seuraa edelleen vanhaa juliaanista kalenteria, jonka johdosta joulu ajoittuu 11 päivää edemmäksi. Suomen ortodoksinen kirkko on kuitenkin valtionkirkkona noudattanut samaa kalanteria kuten Suomen valtio – gregoriaanista kalenteria – jo 1920-luvulta lähtien. - Alkuvaiheessa noudatettiin kahta kalenteria, mutta se johti hulluun tilanteeseen,

lun- ja uudenvuodenviettoon mielletään usein Pakkasukko mukaan, vaikka se ei millään tavalla kuulukaan jouluun tai kristillisiin perinteisiin. Mutta miten joulua vietetäänkään ortodoksien keskuudessa täällä, Hangossa?

Paastoa ja kansallisia perinteitä Vaikkakin ortodoksisella joululla on monia ominaispiirteitä esimerkiksi luterilaiseen jouluperinteisiin nähden, viettävät ihmiset nykypäivä-

Ortodoksisessa joulussa on pääsiäisen tavoin myös on hyvä paastota 40 päivää. Se miten ihminen alkavan paaston suorittaa on kuitenkin hänen ja kaikkivaltiaan välinen asia. - Se on jokaisen ihmisen ja Jumalan välinen asia. Emme keskustele siitä, vaan jokainen noudattaa oma paastoohjemaansa. Se voi olla ruokapaasto, mutta se voi olla muutakin, kertoo Jeffery. - Oleellisinta ei ole se mitä syö tai juo … , sanoo Jeffery - …Vaan se mitä suusta tulee ulos, jatkaa kirkon vahtimestari Mari Backman. Ortodoksisen kirkon opetusten mukaan jouluaatto lasketaan vielä paastoaikaan, mutta useissa perheissä syödään joulupäivällinen kansallisten perinteiden mukaan jo silloin.

Hangon ortodoksinen kirkko ja joulunvietto Ortodoksinen usko levisi 1800-luvulla Venäjän keisarikunnan alaisuudessa pitkälti sotaväen mukana Suomeen. Hangon ortodoksinen kirkko on sitä vastoin aina ollut siviilikirkko, joka sai alkunsa siitä, kun kylpyläkaupungin venäläiset vieraat tahtoivat myös hengellistä huolenpitoa. Varoja kirkolle alettiin keräämään vuonna 1890 ja peruskivi muurattiin elokuussa 1894. Kirkon arkkitehtuuri on venäläisen arkkitehdin V.I. Barankejevin käsialaa. Kirkko on myös kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoinen senkin puolesta, että muun muassa Pro Finlandia -mitalilla palkittu taiteilija, Ina Colliander on tehnyt useita mosaiikki-ikoneita kirkkoon. Näistä suurin osa, kuusitoista kappaletta, on ns. liekkikupolien alla. Yksi ikoni on myös nähtävissä kirkon sisällä ja toinen kirkon ulko-oven yläpuolella. Hangon kirkon lisäksi Collianderin tekemiä ikoneita löytyy muun muassa Uuden Valamon kirkosta. Jouluaattona – ortodoksien viimeisenä paastopäivänä – 24.12. vietetään ortodoksikirkossa ehtoollispalvelu klo 14.00. EV

Liekki jatkaa rukouksia Kun astuu vanhaan kirkkorakennukseen, voi helposti huomata kynttilöiden olevan tärkeässä roolissa. Jeffery selittää tuohuksien – ja myös kirkon kupolien – edustavan palavaa rukousta. - Me ajatellaan, että kun ihminen rukoilee ikonin edessä ja sytyttää tuohuksen – kirkkokynttilän – niin tuohuksen liekki jatkaa rukousta, vaikka ihmisen ajatus on

jo saattanut mennä tiehensä. Mutta mikä onkaan sitten joulun keskeinen sanoma, ortodoksilaisittain? - ”Kristus syntyy, kiittäkää”, kertovat Jeffery ja Backman yhteen ääneen. Koko idea joululahjojen antamisesta on siis se, että lahjat annamme toisillemme, koska Jeesukselle emme enää voi niitä antaa, Jeffery opastaa. Elias Vartio

JULHELGEN

T O R S TA I 20 . J O U L U K U U TA

J O U L U P Y H ÄT

TORSDAGEN 20 DECEMBER

Ensam jul i Hangö? Julen – gemenskapens stora högtid – kan för många vara en mycket ensam tid. Det mesta i samhället tar paus under julhelgen, men det ﬁnns några hus som även då håller dörrarna öppna.

kyrkans dörrar på julaftonen och välkomna människor in för att ﬁra jul. Jonny noterar att juletiden för många även kan väcka gamla känslor och minnen, som svallar upp den här tiden om året. Det kan handla om skilsmässor eller föräldrar man förlorat. Att alla ska få vara med om en gemenskap är ändå julens djupare innebörd anser Jonny. - Det är bara att hoppa in och komma med i samlingarna. Det är julens djupare innebörd, tycker jag. Hittills har 40 personer an-

Församlingarnas högtid I Hangö verkar det vara närmast församlingarna som naturligtvis har verksamheten igång även under julhelgerna. I Hangö svenska församling har man inte tillsvidare sett ett behov av att ordna ”de ensammas jul” som ett särskilt tillfälle, berättar kyrkoherde Anders Laxell. - Men varje gudstjänst, konsert och andakt som ordnas är ju för alla – både för dem som har familj och de som är ensamma, påpekar han. Som ett speciellt trevligt inslag i julaftonen rekommenderar Laxell att besöka kyrkan klockan 12.15 då det ordnas familjejulbön och där också gospelkörerna sjunger. - Sedan kan man bli kvar och umgås – kanske hjälpa till med att plocka psalmböcker och kolla ljusen , det brukar vara en varm och otvungen samvaro bland de som är i kyrkan fram till följande julbön kl. 14, med en litet annan infallsvinkel, berättar Laxell. - På annandag jul bjuder vi i år till ”hemma hos”-julgudstjänst kl. 16 hos Ebba och Anders Laxell på Tvärminnegatan 21. Vi hoppas att det skall få bli en varm gemenskap –

Missionskyrkan på Torngatan i Ekenäs ordnar ett tillfälle dit alla är välkomna på julafton. Lähetyskirkko Tammisaaressa järjestää jouluaattona tilaisuuden, johon kaikki ovat tervetulleita.

med något för både kropp och själ!

En jul för alla i Ekenäs I Ekenäs fi nns det flera ställen som har dörrarna öppna för alla dem som vill fi ra jul på ett litet annat sätt – eller kanske vill ha lite sällskap. Lite högre uppe på Tornagatan kommer missionskyrkan att ordna en ”jul för alla” på själva julaftonen 24.12. - Dörrarna öppnas kl. 16 och sedan får man vara här så länge som man vill. Tanken med jul för alla är att den som inte orkar, har lust eller

råd, vill ha en annorlunda jul eller är ensam kan komma hit. Vi har öppna dörrars hus, berättar pastor Jonny Forsström från Ekenäs Missionskyrka. Programmet kommer att bestå av bl.a. en ordentlig traditionell julmiddag, samvaro med mera. Jonny riktar ett varmt tack till alla sponsorer som gjort tillställningen möjlig, nu för tredje året i rad. - De ska också ha ett stort tack för att de har hjärta att ge de här varorna, säger Forsström.

Julen – en tuff tid för många Att festen överhuvudtaget ordnas har väldigt personliga motiv för pastorn Jonny. Han och hans Sirpa har nämligen själva i tiderna levt ute på gatan som bostadslösa i över tio år. - Då var julen en väldigt svår tid, då allting var stängt och inga människor fanns på gatorna. Då önskade man bara att julen skulle vara förbi och att den skulle ta slut. - Nu då vi har ett nytt liv och fått vårt liv i ordning, känns det naturligt att öppna

mält sig till festen. Även hit kan man dyka upp spontant, men för att ha en aning om hur många dukningar som ska ordnas i den lilla kyrkan, ser gärna Jonny att man anmäler sig själv eller sin grupp senast dagen innan. Fjolårets tillställning var lyckad och Jonny ser framemot festen även i år. Deltagare förväntas både från när och fjärran. - Förra året kom det två bilar från Helsingfors. Det här blir jättetrevligt, människor får träffas och vara tillsammans. Elias Vartio

Föreningarna ﬁrar ikväll och imorgon Gatumissionen i Hangö och Vänstugan i Ekenäs kommer att ordna julfester på varsin ort före julen. I Hangö håller t.ex. gatumissionen julfest idag, 20.12, kl. 15 och dit är alla välkomna, berättar verksamhetsledaren Kauko Laaksamo. Efter det håller gatumissionen ännu öppet tills lördagen och håller sedan stängt över julhelgerna. Samma gäller Vänstugan i Ekenäs som ordnar sin traditionella julfest på fredag kväll klockan 18. i den gamla grillens lokaler på Torngatan. Julfesten har ordnats årligen allt sedan föreningen grundades år 1995. Det är ett traditionell tillställlning som många väntar och ser framemot – en höjdpunkt för många, berättar verksamhetsledaren Marianne Rosvall. - Alla är välkomna, oberoende av politisk övertygelse, språk eller andra faktorer. Man behöver inte anmäla sig på förhand, man kommer som man är, berättar Rosvall. EV

Yksinkö jouluna? Joulu, tuo perheen ja yhteisöllisyyden suuri juhla-aika, voi monille merkitä hyvin yksinäistä aikaa. Kun kaupunki ja yhteiskunta hiljenee joulunviettoon jäävät monet yksin. Joulunkin aikaan ainakin muutamat tahot – lähinnä seurakunnat – pitävät oviansa auki.

Seurakuntien suuri juhla Hangossa lähinnä seurakunnat vaikuttavat, täysin luonnollisesti pitävän ovensa auki

myös pyhien aikana. Esimerkiksi Hangon ruotsinkielisessä seurakunnassa ei kuitenkaan ole toistaiseksi koettu tarpeelliseksi järjestää ohjelmaa nimenomaan yksinäisille. Kirkkoherra Anders Laxell kuitenkin muistuttaa, että jokainen jumalanpalvelus on kaikille tarkoitettu – niin yksinäisille kuin perheellisillekin. Mukavina elementtinä joulunviettoon hän suosittelee esimerkiksi jouluaaton palveluksia ja tapaninpäivänä tapahtuvaa kotijumalan-

Yhdistykset viettävät joulua tänään ja huomenna Hangon katulähetys ja Tammisaaren ystäväntupa tuleva tahoillaan viettämään joulua tänään ja huomenna. Tänään iltapäivällä kello 15 Hangon katulähetys järjestää perinteisen joulujuhlansa kello 15, osoitteessa Gentoftenkatu 8. Tammisaaressa ystäväntupa järjestää perinteisen juhlansa huomenna perjantaina kello 18, Tornikadulla, vanhan grillin tiloissa. Tapahtuma on järjestetty sitten vuodesta 1995 alkaen ja se on perinteinen juhla jota monet odottavat innolla, kertoo toiminnan johtaja Marianne Rosvall. - Kaikki ovat tervetulleita, kielestä, poliittisesta vakaumuksesta tai muista asioista riippumatta. Tänne ei tarvitse ilmoittautua, vaan voi tulla sellaisena kun on, kertoo Rosvall. EV

palvelusta hänen kotonansa klo 16, osoitteessa Tvärminnenkatu 21.

Joulu kaikille Tammisaaressa Jälleen tänä vuonna Tammisaaressa järjestetään joulu, joka on kaikille avoin. Vähän korkeammalla Tornikadulla, Ekenäs Missionskyrkan tiloissa järjestetään taas ”joulu kaikille” -tapahtuma itse aattona. - Ovet avautuvat kello 16 ja tällä voi olla niin pitkään kun haluaa. Tilaisuuden ideana on, että he jotka eivät jaksa tai joilla ei ole varaa, tai he jotka ovat yksinäisiä tai tahtovat viettää erilaisen joulun, voivat tulla tänne. Meillä on avoimien ovien päivä, kertoo pastori Jonny Forsström, Ekenäs missionkyrkanin seurakunnasta. Ohjelma tulee koostumaan mm. yhdessäolosta sekä kunnollisesta joulupöydästä, josta löytyy kaikki herkut aina rosollista kinkkuun. Jonny lähettääkin lämpimät kiitokset tapahtuman tukijoille, jotka ovat mahdollistaneet sen järjestämisen nyt jo kolmannen kerran.

Joulu – rankka aika monille Jonny Forsströmillä on hyvin henkilökohtaiset syyt pidetyn juhlan järjestämiseen. Hän ja

hänen vaimonsa Sirpa elivät nimittäin yli kymmen vuotta kodittomina kadulla. - Silloin joulu oli vaikeaa aikaa. Kaikki oli suljettu eikä ihmisiä näkynyt kaduilla. Silloin toivoi vain, että joulu pian olisi ohi. - Nyt kun meillä on uusi elämä ja asiat kunnossa, tuntuu luonnolliselta avata kirkon ovet jouluaattona ja toivottaa ihmiset tervetulleiksi tänne joulunviettoon. Jonny myös muistuttaa, että joulunaika voi monilla herättää paljon vanhoja kipeitä muistoja ja tuntoja, esimerkiksi avioeron tai vanhempiensa menettämisen johdosta. Se, että kaikki kuitenkin voivat olla osa suurempaa yhteisöä, on Jonnyn mielestä kuitenkin yksi joulun syvemmistä tarkoituksista. Hän kehottaakin ihmisiä tulemaan reippaasti kokoontumisiin mukaan, yhteiseen joulunviettoon. Tähän mennessä neljäkymmentä henkeä on jo ilmoittautunut jouluaaton juhlaan. Juhlaan voi kylläkin ilmaantua myös ilmoittamatta, mutta koska kirkko on pieni Jonny toivoo ilmoittautumisia viimeistään päivää ennen tarvittavien ruokakattauksien arvioimiseksi. Viime vuoden tilaisuus oli onnistunut ja jälleen tänä

Marianne Rosvall, verksamhetsledare för Vänstugan i Ekenäs. Tammisaaren ystäväntuvan toiminnanjohtaja Marianne Rosvall.

vuonna Jonny odottaa vieraita sekä läheltä että kaukaa. - Viime vuonna tuli kaksi autoa Helsingistä. Tästä tulee tosi mukavaa, ihmiset saavat

tavata toisiaan ja olla yhdessä. Elias Vartio

JULHELGEN

T O R S TA I 20 . J O U L U K U U TA

J O U L U P Y H ÄT

TORSDAGEN 20 DECEMBER

Keskuskoulus julhälsning Keskuskoulun joulutervehdys Hangötidningen publicerar på denna sida några av Keskuskoulus elevers julteckningar och pyssel.

Hangonlehti julkaisee tällä sivulla muutamia Keskuskoulun oppilaiden jouluaiheisia piirustuksia ja askartelutöitä.

En riktigt God Jul till alla våra läsare!

Oikein Hyvää Joulua kaikille lukijoillemme!

Emma Forsström 3a

Alina Virtanen 2a

Matias Nevanperä 3b

Elias Granlund 3 a Milja Högström 5b Sini Kinnunen 1a

Iida Siggberg 3b

Ciia Backman 1b

Emily Sundberg 1b

JULHELGEN

T O R S TA I 20 . J O U L U K U U TA

J O U L U P Y H ÄT

TORSDAGEN 20 DECEMBER

Jakten på den perfekta bilden Fotofrälsta Hangöbor sporrar och sparrar varandra Peter Lundqvist och Johnny Karlsson är bara två av de många hobbyfotografer i Hangö som för det mesta gör en lokaltidningsredaktör som fotar vid sidan om att man intervjuar grön av avund. Antalet hobbyfotografer som har en allt mer professionell approach till sin hobby har ökat närmast explosionsartat de senaste åren. I takt med att de olika kanalerna att dela med sig av sina bilder ökar, hittar förstås allt fler fina bilder sin publik och inspirerar nya fotografer. Flickr, Picasa, Pinterest, Instagram … listan kan antagligen göras hur lång som helst, men en sak är säker. Alla dessa nätverk är en starkt bidragande orsak till det ökande intresset för bilden och det man kan berätta utan att skriva ner ett endaste ord. - Jag började fota med en riktig systemkamera ungefär i 20-årsåldern. Den kameran saknade helt medvetet alla automatinställningar. Jag valde helt en modell som krävde att man skulle lära sig vad man sysslade med, berättar Lundqvist som övergick till en digital systemkamera år 2008 då han skaffade en Nikon D300. Han summerar drivkraften med tre ord: något slags tävlingsinstinkt. - Då någon har frågat mig varför jag fotar har jag svarat att för att lära mig att ta bilder som de flesta andra inte kan ta. För Karlssons del kom det avgörande skedet för ganska exakt ett år sedan i november 2011 då han skaffade sin första digitala systemkamera. Efter det har det varit full fart framåt – och lärorikt. - Det kommer nya grejer hela tiden. Då jag började bestämde jag mig för att jag skulle lära mig alla delområden: porträttfotografering, naturfotografering, nattfotografering … Jag är mycket fascinerad av vad allt man kan göra med långa exponeringstider. Fast man skulle tro att man är fullärd kommer Peter alltid med någonting nytt – och jag kan ju inte vara sämre. Så han är en klar drivkraft för mig. Då Lundqvist skaffade sin första digitala systemkamera kamera sade försäljare till honom att den kameran ha-

de sådana funktioner att man nästan kan göra proffsarbete med den. - Jag kommer ihåg att jag började fundera på vilka de funktionerna kunde vara. Någonstans i bakhuvudet fanns redan då tanken om att jag en vacker dag skall klura ut hur man kan få tillbaka det man lagt ner på sin hobby. Tänk om man kunde tjäna lite på sidan om, säger Lundqvist som deltagit i en del fototävlingar och vunnit hyfsade priser – och i år skaffade fo-nummer för att kunna fota yrkesmässigt som bisyssla. Trots det delar man mer än gärna med sig av sin kunskap. Om någon frågar hur man tagit en bild berättar man – och kunskapen sprider sig. Hur ofta frågar folk er om fototips? - Det är nog varje vecka för min del, folk har till exempel frågat mycket om mörkerfotografering. Då man lär sig de manuella funktionerna med kameran så öppnar det helt nya världar. Stjärnfotografering är en grej folk varit intresserade av, säger Johnny. - För min del är det kanske mera så att jag tipsar och kommenterar, har du tänkt på det och det … Kanske inte så att folk direkt frågar, säger Lundqvist. Att det är frågan om en prylsport är ganska klart, men enligt de här fotograferna är det trots allt inte kameran i sig som avgör. - Man får ofta höra kommentarer i stil med ”du måste ju nog ha en jävligt bra kamera då du tar sådär fina bilder”. Det är kanske det sista man vill höra som fotograf, intygar Karlsson. - Det är ungefär samma sak som att man säger till en kock som gör bra mat att han eller hon måste ha en jäkligt fi n spis, kontrar Lundqvist och nämner ljuset som en helt avgörande faktor. - Då du ser en bra bild, finns det så gott som alltid en gemensam nämnare som gör bilden ”bra”. Det är ljuset. I något skede får man som fotograf en aha-upplevelse och kommer till insikt. Det är mera fast i ljuset än kameran i sig. Ju dyrare kamera du har, desto mer lättanvänd är den. Folk tror tvärtom, men med

// Checklista för en ny fotograf - Fråga dig själv vad du vill uppnå med ditt fotograferande? - Hur mycket vill du satsa? - Skaffa en kamera med så få ﬁnesser som möjligt. - Kanske bara ett fast objektiv med stor bländare. - Läs på (tidningar, böcker, internet). - Pröva dig fram, experimentera. - Tänk på bildvinkeln. - Fota i Raw-format. - Se till att ha tillräckligt många backup-kopior på dina digitala bilder.

en dyrare kamera kan man mera fokusera på att söka det bästa ljuset, säger Lundqvist.

Att framkalla I och med digitaliseringen av fotograferandet har termen framkallning så gott som raderats, men visst finns det fortfarande fog för den termen också. I dag sker framkallningen på datorn med hjälp av bildbehandlingsprogram som till exempel Photoshop eller gratisprogrammet Gimp. - För mig är de inte bara kameran det gäller, utan bildbehandlingen är oerhört viktig. Allt är tillåtet enligt mig, jag är ingen purist. I själva verket tror jag inte att jag har en enda bild som inte behandlats på något vis, säger Lundqvist. Går en misslyckad bild att rädda med lyckad efterbehandling? - Det går nog, man kan göra förvånansvärt mycket i efterhand. Jag har till exempel en fågelbild jag tagit som såg ut att vara helt sönderbränd, men efter att jag jobbade med den och lyckades ta fram färgerna blev den faktiskt riktigt okej, säger Lundqvist. Hur mycket hänger en bra bild på fotografen och utrustningen, hur mycket spelar efterbehandlingen in? - För min del handlar det ungefär om 50-50, säger Karlsson. - För mig är det mycket mera än så. Jag har nån gång sagt att mina bilder till 10 procent består av valet av motiv, fem procent själva fotandet och efterbehandlingen utgör 85 procent, säger Lundqvist. - Att ta en tekniskt bra bild kräver inte lika mycket som att behärska alla bitar och delar i Photoshop. Det är den biten som äter upp tiden, medger Karlsson. - Bildkomposition är ett område som jag ibland kan ha svårt med. En skola säger till exempel ”gå närmare” medan en annan säger ”gå längre bort”. Det är alltid en utmaning, menar Lundqvist. Bildvinklar är också oerhört viktiga. Båda två medger att de ofta kan gå omkring och fundera på olika bildvinklar och ser saker och ting som färdiga foton innan de ens riggat kameran. - Du ser klart mera av världen och kommer till helt nya insikter också om din egen hemort. Man märker saker som man inte tidigare ens tänkt på, säger båda. Att ständigt gå och bära kameran på sig är förstås inte möjligt, men också det är vanligare nu än för fem år sedan. Och visst grämer det ibland då kameran blivit hemma vid fel tillfälle. - Men skulle man precis hela tiden gå omkring med kameran får man ganska snabbt en dårstämpel över sig på en

Nattbilden från Boulevarden är tagen med Nikons D4 och Nikons 14-24mm/F2.8 objektiv. Jag tog totalt nio exponeringar som jag fogade samman i Adobe Photoshop CS6. Efter lite vidare justeringar i Ph otoshop korrigerade jag sen bl.a. vitbalansen i A dobe Lightroom 4. Det var nästan beckmörkt när bilden togs, så använde mig av stativ. Bild/Kuva: Peter Lundqvist.

liten ort, säger Lundqvist och skrattar. - Det har ändrat de senaste åren, nu är det knappast någon som desto mer reagerar om man till exempel ställer sig på bron och plåtar på, intygar Karlsson. Just nu har båda fotograferna var sitt större projekt på gång. De är förtegna över vad det egentligen handlar om, men går med på att lätta aningen på locket – men bara aningen. - Jag har en fotobok på gång, en Hangöbok som ingen annan har sett. Jag berättar inte desto mera ännu i det här skedet, men lovar att det blir en helt annorlunda bok. Det är frågan om ett projekt som i sin helhet omfattar kanske 3–4 år, säger Lundqvist. - Och jag sysslar just nu med ett projekt som kombi-

nerar foto och ﬁ lm, berättar Karlsson. Hur mycket tid lägger ni på er hobby i veckan? - En intressant fråga faktiskt, men jag skulle säga omkring tio timmar. Det kan bestå av allt möjligt, bildbehandling, genomgång av gamla bilder med mera, säger Karlsson. Men jag måste nog ut varje vecka och fota. - För min del kan det ibland gå långa perioder utan att jag fotar, men däremellan studerar jag böcker eller lär mig till exempel nya ﬁ nesser i Photoshop. På webben hittar du Peter Lundqvists foton på www.500px.com/hankoman och Johnny Karlssons bilder på www.flickr.com/johnnykarlsson. Mikael Heinrichs

Early morning in Hankobilden är tagen den 18 augusti i å r med en Nikon D5100 och ett Sigma 150500 mm objektiv. Bild/ Kuva: Johnny Karlsson. Early morning in Hanko -kuva on otettu 18.8.2012 Nikon D5100 -kameralla ja Sigma 150-500 mm -objektiivilla.

T O R S TA I 20 . J O U L U K U U TA

JULHELGEN

J O U L U P Y H ÄT

TORSDAGEN 20 DECEMBER

Tavoitteena täydellinen valokuva Hangon valokuvausharrastajat innoittavat ja avustavat toisiaan

Bulevardin yökuva on otettu Nikon D4 -kameralla ja Nikonin 14-24mm/F2.8 -objektiivilla. Otin yhteensä yhdeksän kuvaa eri valotuksilla jotka liitin yhteen Adoben Potoshop CS6:lla. Pienen hienosäädön jälkeen korjasin vielä valkotasapainoa Adobe Lightroom 4 - ohjelmassa. Kuvaushetkellä oli lähes pilkkopimeää, joten käytin jalustaa.

Peter Lundqvist ja Johnny Karlsson ovat kaksi Hangon monista valokuvausta harrastavista ihmisistä. Paikallislehden toimittaja, joka yleensä joutuu kuvaamaan haastattelun ohella, saattaakin tuntea pientä kateutta heitä kohtaan. Viime vuosien aikana ammattimaisesti valokuvausharrasteeseensa suhtautuvien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Kun kuvien levittämismahdollisuudet eri medioiden kautta lisääntyvät, yhä enemmän hyviä kuvia pääsee sille ja inspiroivat uusia valokuvaajia. Flickr, Picasa, Pinterest, Instagram … listan voisi luultavasti pidentää loputtomiin, mutta varmaa on, että kaikki nämä verkostot vaikuttavat voimakkaasti kuvien yhä lisääntyvään suosioon. Kertoa voi käyttämättä ainuttakaan sanaa. - Aloin kuvata oikealla järjestelmäkameralla noin 20-vuotiaana. Valitsin tietoisesti kameran, josta puuttuivat kaikki automaattiasennukset. Valitsin kameran, joka vaati käyttäjältään osaamista, Lundqvist kertoo. Hän siirtyi digitaaliseen järjestelmäkameraan vuonna 2008 ja hankki silloin Nikon D300 -kameran. Valokuvausintoansa hän selittää parilla sanalla: jonkinasteinen kilpailuvietti. - Kun joku kysyi minulta miksi aloitin valokuvaamisen, taisin vastata ottaakseni sellaisia kuvia joihin useimmat eivät pysty, Lundqvist sanoo. Karlsson hankki ensimmäisen digitaalisen järjestelmäkameransa melko tarkkaan vuosi sitten. Sen jälkeen hän on edennyt kovaa vauhtia ja oppinut valtavan paljon. - Uusia laitteita tulee koko ajan. Aloittaessani päätin, että opettelisin kaikki eri osaalueet: muotokuvat, luontokuvat, yökuvaukset… Minua kiinnostaa kovasti kaikenlaiset aikaansaannokset pitkillä valotusajoilla. Vaikka uskoisikin, että osaa kaiken, Peter on aina kertomassa jostakin uudesta aluevaltauksesta. Enkä minä voi olla häntä huonompi. Hän inspiroi minua opettelemaan uutta. Lundqvistin ostaessa ensimmäisen digijärkkärinsä myyjä kertoi kameralla olevan tarpeeksi toimintoja, jotta sillä voitaisiin saavuttaa ammattimaista jälkeä. - Muistan pohtineeni, mitä toimintoja ne voisivat olla. Jossakin jo silloin oli ajatus että voisin jopa tienata jotain pientä siinä sivussa, Lundqvist sanoo. Hän on osallistunut joihinkin valokuvakilpailuihin ja voittanut ihan kivoja palkintoja. Tänä vuonna hän hankki y-tunnuksen jotta voisi valokuvata osa-aikaisesti. Siitäkin huolimatta hän mielellään jakaa tietojaan myös muille. Jos joku kysyy, miten hän on jonkun kuvan ottanut, hän kertoo – ja tieto leviää eteenpäin. Miten usein ihmiset pyytä-

vät vinkkejä? - Viikoittain. Ihmiset ovat muun muassa kyselleet kovasti valokuvauksesta pimeällä. Kun oppii kameransa manuaaliset toiminnot, avautuvat aivan uudet maailmat. Ihmiset ovat olleet kiinnostuneita muun muassa tähtitaivaan valokuvaamisesta, Johnny kertoo. - Minun kohdallani ehkä asiat toimivat siten, että itse vihjaan ja kommentoin: ”Oletkohan ajatellut tuota taikka tuota?”, Lundqvist kertoo. Tietenkin kyseessä on varusteita vaativa harraste. Haastattelemani valokuvaajat ovat kuitenkin sitä mieltä, ettei kamera ratkaise tulosta. - Usein kuulee sanottavan: ”Kyllä sinulla varmaan on tosi hyvä kamera kun otat noin hienoja kuvia”. Tuollaista valokuvaaja ei todellakaan halua kuulla, Karlsson sanoo. - Tuo on miltei sama juttu kuin jos hyvää ruokaa laittavalle kokille sanoisi, että hänellä varmaan on hyvä liesi, Lundqvist lisää. Hän kertoo, että valo on useasti se kaikkein tärkein muuttuja. - Kun näet hyvän kuvan, valo yleensä on se yhteinen tekijä, joka tekee kuvasta hyvän. Jossain vaiheessa valokuvaaja saa ahaa-kokemuksen ja ymmärtää tämän. Valo on kameraa tärkeämpi. Mitä kalliimpi kamera, sitä helppokäyttöisempi se yleensä on. Ihmiset luulevat asian olevan päinvastoin, mutta kalliimmalla kameralla voit paremmin keskittyä etsimään parhainta valoa, Lundqvist selittää.

Olen joskus sanonut, että kymmenen prosenttia on kiinni aiheen valinnasta, viisi itse kuvaamisesta ja loput 85 prosenttia on jälkikäsittelyn tulosta, Lundqvist sanoo. - Teknisesti onnistuneen kuvan ottaminen ei vaadi yhtä paljon kuin Photoshopin kaikkien toimintojen hallinta. Se vaatii kaikesta eniten aikaa, Karlsson myöntää. Lundqvist puolestaan kertoo, että kuvan asettelu on hänelle joskus vaikeaa. Jotkut ammattilaiset neuvovat menemään lähemmäs aihetta, toiset päinvastoin. Aiheen rakentaminen on aina haaste. Kuvakulmatkin ovat hyvin tärkeitä. Kummatkin myöntävät usein miettivänsä eri kuvakulmia. He muodostavat mielessään kuvan jo ennen kuin ottavat kameransa esille. - Opit näkemään ympäristöä ja ymmärrät aivan uusia asioita kotipaikkakunnastasi. Huomaa asioita, joita ei aiemmin ole tullut ajatelleeksi, he sanovat. Tietenkään kameraa ei alituisesti pysty pitämään mukanaan joskin nykyään entistä useammin. Toki harmittaa, jos kamera on sattunut jäämään kotiin, juuri kun sitä olisi tarvittu. - Mikäli kamera aina olisi mukana, pikkupaikkakunnalla voisi helposti joutua hullun maineeseen, Lundqvist nauraa.

Karlsson puolestaan vakuuttaa, että tämä asia on viime vuosina muuttunut. Nykyään harva reagoi, jos nakkaa kameran esille missä tahansa tilanteessa. Kummallakin valokuvaajalla on isohko hanke meneillään. He eivät halua kertoa tarkkaan, mistä on kyse. Kuitenkin he valaisevat asiaa ihan vähän. - Olen tekemässä valokuvakirjaa, erilaista Hankokirjaa. En tässä vaiheessa kerro sen enempää, mutta kirjasta tulee ihan erilainen. Hanke kokonaisuudessaan on ehkäpä 3–4-vuotinen, Lundqvist sanoo. - Minun hankkeessani yhdistyvät puolestaan valokuva ja elokuva, Karlsson kertoo. Paljonko aikaa käytätte harrasteeseenne viikossa? - Mielenkiintoinen kysymys. Uskoisin, että kymmenkunta tuntia. Työhön sisältyy kaikenlaista: kuvien käsittelyä, vanhojen kuvien selailua ynnä muuta. Joka viikko käyn myös ulkona kuvaamassa, Karlsson sanoo. - Minun kohdallani voi kulua pitkiä ajanjaksoja kuvaamatta, mutta silloin tutkin valokuvauskirjallisuutta tai opettelen Photoshopin uusia hienouksia. Mikael Heinrichs/IS

Kehittäminen Kun valokuvaaminen digitalisoitui, kuvien kehittäminen on miltei jäänyt unohduksiin, mutta kyllä hän termiä käytetään edelleen. Tänä päivänä kuvat tallennetaan ja jälkikäsitellään tietokoneella. Apuna ovat kuvankäsittelyohjelmat kuten esimerkiksi Photoshop tai ilmaisohjelma Gimp. - Mielestäni kameran ohella kuvien jälkikäsittely on aivan ehdottoman tärkeä osa kokonaisuutta. Minusta kaikki on sallittua, en ole millään tavalla puhdasoppinen. Itse asiassa uskon, ettei minulla ole ainuttakaan käsittelemätöntä kuvaa, Lundqvist sanoo. Voidaanko näennäisesti epäonnistunutta kuvaa pelastaa? - Kyllä voi. Jälkikäsittelyssä voi tehdä hämmästyttävän paljon. Minulla on esimerkkinä ottamani lintukuva, joka näytti aivan palaneelta. Kun käsittelin sitä ja onnistuin palauttamaan kuvan värit, kuvasta tuli ihan hyvä, Lundqvist kertoo. Paljonko lopputulos riippuu valokuvaajasta, varusteista ja jälkikäsittelystä? Karlsson kertoo, että hänen kohdallaan on kyse noin 5050 -tilanteesta. - Minulla asia on toisin.

Peter Lundqvist & Johnny Karlsson.

// Uuden valokuvaajan muistilista: - Mieti, mihin valokuvaamisellasi pyrit. - Paljonko olet valmis panostamaan? - Hanki mahdollisimman selkeä kamera ilman turhia hienouksia. - Ehkä vain yksi kiinteä objektiivi, jossa suuri aukko. - Opiskele omatoimisesti (lehdet, kirjat internet). - Kokeile. - Mieti kuvakulmaa. - Valokuvaa Raw-formaatissa. - Katso, että sinulla on riittävästi varmuuskopioita digikuvistasi!

JULHELGEN

T O R S TA I 20 . J O U L U K U U TA

J O U L U P Y H ÄT

TORSDAGEN 20 DECEMBER

Tre historier om burn Vägen från botten kan bara leda uppåt Sanna Mämmi, redaktör, företagare, och Mindfulness CFM Lifecoachen Sanna Mämmi, som arrangerar mindfulnesskurser även i Hangö, träffar både i arbetet och på fritiden många rädda och trängda människor som inte ser ett slut på sina plågor. Det är ändå en lättnad att man med bara ett ögonblick av närvaro kan lindra en annans plågsamma tillstånd. Sanna berättar att ångesten är svår också bland de unga. - Det verkar som om unga människor skulle bränna ut sig på en mycket kort tid. Farten ökar. Jag tar emot förtvivlade budskap från människor under 35 år: ”Livet krossar mig”, berättar Mämmi. Speciellt nu då många företag samarbetsförhandlar ﬁ nns det många människor som fruktar att deras ekonomi ska säcka ihop. - Många fruktar men jag ser detta också som en möjlighet. Vi får en möjlighet att skåda in i framtiden på ett nytt sätt, en möjlighet att förändra den. - Det är hemskt att mista jobbet, men man kan klara allt, påminner hon.

Egen erfarenhet Sanna vet vad hon talar om då hon pratar om arbetslöshet och att gå miste om saker och ting. Kring år 2005 miste hon på en kort tid allt som folk brukar förknippa med lycka. Hon miste sin hälsa, sitt parförhållande, sitt hem och sin utkomst. - Alla kriterierna på lycka som folk nämner då man frå-

gar dem försvann under en tid av fyra månader. Detta är inget man önskar någon. Men också dessa olyckor hade en positiv sida. - När man har förlorat allt startar man från rent bord.

Skriv ner drömmarna De följande åren var hårda för Sanna men i något skede sökte hon sig till lifecoaching. Där ﬁck hon som uppgift att skriva ner sina önskningar på papper. Inte sådant man vill undvika utan goda saker – dem mår man bra av. - Jag kunde hålla på och skriva två, tre timmar. Det var som om någon hade slängt mig en livboj i ett stormande hav som var jag själv, berättar hon. Utöver skrivandet började hon meditera. Jogameditation var inte hennes grej men föreställningsmeditation gav henne något. Hon lade märke till vilken stark effekt det har att lugna sin kropp genom rätt slags andning. - På så sätt frigör sig kroppen från obehagliga tankar och känslor. Lugnet och lyssnandet till den egna kroppen är centrala saker om man vill utöva mindfulness – eller konsten om medveten närvaro – i sitt eget liv. Enligt Mämmi bygger metoden framför allt på kroppsmedvetande, på samhörigheten mellan kropp och själ. - Man stillar sig för att uppfatta kroppens signaler. Vi har en mängd medvetna och

omedvetna saker i vår kropp. Dem försöker vi undkomma genom att syssla med annat. Som lifecoach önskar hon att människorna skulle vara mera du med sig själva. Självkännedom är en säkrare väg till lycka. - Om du försöker förverkliga saker utifrån, krossas drömmarna fort för de bär inte. Man måste hitta sig själv och fungera i lugn och ro både på jobbet och i parförhållandet. När du är lugn kan du t.ex. inse att huset för en miljon inte är den viktiga grejen eller att ditt nuvarande arbete inte är det du helst vill syssla med. Sanna påminner om att även sådana människor som är du med sig själva kan drabbas av problem av olika slag. Den väsentliga skillnaden är att man inte ska vara rädd för problem utan leva med dem. - Man ska stanna upp och stilla sig. Man ska sätta sig över problemen och be sitt hjärta om råd. - Om ditt hjärta säger att du vill leva som en luffare på stranden resten av ditt liv, varför inte göra det? Du kommer ändå inte att stå ut med detta så länge, säger Sanna vänligt. Hon uppmanar folk att verkligen lyssna till sig själva. Ofta planerar man nämligen livet enligt vad föräldrarnas eller samhällets förväntningar. - Men om det känns illa i kroppen och du ändå tvingar dig till det i tio års tid blir du

ju sjuk, konstaterar Sanna.

Slutet gott, allting gott De många kriserna ﬁck Sanna att gå igenom verkligt svåra upplevelser. Idag verkar hon både klok och lycklig. - Jag är ganska förvånad. Nu lever jag så som jag drömde om i mina anteckningar 2009. Allt har förverkligats ännu bättre. Människan vet nog vad hon vill om hon bara stannar upp och ser på sitt liv på ett nytt sätt och litar på sina drömmar. Om man inte tror på dem förverkligas de inte. Jag hade ingenting och kunde önska vad jag ville. Slutligen ber jag Sanna om goda råd för fest och vardag. Hon konstaterar för det första att man ska ta det lugnt inför julen. - Den största lyckan är att du får tillbringa tid med familjen och umgås med den. Varför kunde man inte ta sig den tiden även till vardags? Vad hindrar dig att äta middag med vännerna varje dag? Man kunde tänka efter vad man kunde överföra från julhelgen till vardagen, säger hon. Sanna Mämmi har vid sidan av sin wellnessverksamhet skrivit två böcker: Elämänvoimaa – 7 askelta hyvään eleämään (Minerva, 2012) samt Ystäväkirja – Kaikki mitä ystäväni haluavat kertoa minusta (Tammi, 2009).

Julen infaller inte enbart under den mörkaste tiden av året, utan för en del även under den jäktigaste helgen, som ger anledning till oro och ångest. Här är tre personliga historier om utmattning och depression.

Sanna Mämmi, tidigare radiopersonlighet, jobbar efter en personlig burnout med att förhindra o ch hjälpa andra ur samma situation.

Elias Vartio/IS

Vägen tillbaka till livet Janne Gröning, skärgårdsfotograf, företagare, blivande eko-odlare

Janne Gröning har även i Hangö hittat motiv till sina bilder.

Han gick in i väggen. En framgångsrik klädföretagare med rötterna i Hangö. I tjugo års tid hade Janne Gröning jobbat intensivt i branschen – livet var för intressant för att sova bort det. Han kunde vara på resande fot i 250 dagar om året och ofta blev nattsömnen bara några timmar långa. - Klädbranschen var så intressant att jag jobbade 20 timmar i dygnet. Det var också den tiden då han inte missade en fest. Efter en konkurs 1992 försökte han börja om på nu kula, men 90-talet var en svår tid. Janne som verkar stortrivas vid havet började några år senare också jobba på båt. Det verkade som en rätt så idealisk lösning, för då kunde man jobba två veckor i sträck och sedan vara två veckor i skärgården. Men det var inte helt så lätt. - En 50-åring är för gammal för att jobba på färja, det är ett tufft och hårt jobb, man ska göra det som ung. År 1998 knäcktes kamelens rygg. Hans vänner sade att ”nu ska du ta det försiktigt så att du inte slår huvudet i väg-

gen”. På den tiden tog Janne inte ändå åt sig av varningen – visst gick han på högvarv men det var han också van med, tänkte han. - Problemet är att, när man kommer in i en burnout är att man inte märker det själv. Jag hade dessutom alltid gjort det jag varit intresserad av, min hobby har ofta blivit min business, förklarar Janne.

Tunnan rinner över Janne gör jämförelsen med människans orkande och en tunna – visserligen rymdes det en hel del i tunnan, men i något skede rinner det över om man inte är försiktig. Denna gång hade tunnan verkligen runnit över. Han berättar att han gick så mycket på övervarv att han varken kunde se på tv eller sova. I nästan ett års tid sov han bara två timmar om natten. Krafterna hade försvunnit, redan vid frukosten var orken slut. Janne förstod ingenting. Han som alltid varit positiv och tyckt sig ha energi för nästan två män, var nu helt matt och kraftlös. Janne vill ändå påminna

att det ﬁ nns skillnader mellan burnout och burnout och depression. Janne hade inga krafter, men han blev inte deprimerad. - Många får självmordstankar, men sådant tänkte jag inte på. Fast jag inte såg något ljus i ändan av tunneln, så visste jag att det fanns där. Då allt detta skedde, kunde varken Janne eller någon annan förklara om vad som var på gång. I dag har läkarna ändå bättre kännedom om saken, tror Janne. - På 90-talet var det ca. 300 000 som åt medicin, idag är det nästan 800 000. Det är ganska hemskt. Även Janne var en av dem som ﬁck ett medicinrecept då i slutet av 90-talet. För just honom passade medicinerna inte alls. Han kan inte helt säga om det var sjukdomen eller medicinernas som var orsaken, men självkännedomen var av följande slag. - Nerverna tog på käften. Det kändes som man hade brinnande myror under huden.

Vägen tillbaka gick via naturen Janne berättar att han alltid lyssnat på sin inre röst – det har alltid medfört honom stor lycka och det var också därför han aldrig förblev i ingenjörsyrket trots sin utbildning. I november 1998 började hans inre röst säga något mystiskt åt honom. ”Nu ska du hämta kameran” löd rösten. Åter en gång förstod Janne ingenting, men rösten blev bara högre och högre ”hämta kameran” och till slut blev han tvungen att söka fram en gammal kamera. Ett par veckor senare var han ute i naturen med en kompaktkamera. I nio månader var han sjukskriven och i nio månader levde han ett ensamt liv i naturen, i social isolation. - Att fotografera var oerhört terapeutiskt – i synnerhet då jag gjorde det i naturen, berättar han. Då hade han inte ännu någonsin hört om foto- och naturterapi som hade använts redan i ﬂera år i USA. - Dag för dag började det kännas bättre. Mot våren ha-

T O R S TA I 20 . J O U L U K U U TA

JULHELGEN

J O U L U P Y H ÄT

TORSDAGEN 20 DECEMBER

nout och depression Diagons F32.1 Minna Lindberg, nybliven pedagogie magister, ungdomspolitiker, författare Att bli kraftlös och deprimerad är inte något som bara händer dem som blivit ensamma eller dem som utmattats i det allt mera hektiska arbetslivet. Även många unga människor kan råka ut för det i en form eller annan. En av dem är Minna Lindberg, en framgångsrik ungdomspolitiker och författare till boken diagnos F32.1. Det mesta i boken har skrivits under den tid då hon var som sjukast. Det kändes viktigt för henne att anteckna det hon kände, eftersom hennes mående varierade mycket kraftigt. Då hon mådde bra ena dagen, kändes det overkligt att hon dagen innan hade varit tvungen att springa ut från mötet för att kräkas. Det var viktigt att få det dokumenterat, svart på vitt. - Jag har efteråt insett hur viktig det var. Skrivandet var ett sätt att bearbeta saker, att sätta ord för känslor. Våren 2009 sökte hon första gången hjälp, då hon hade fått betydliga sömnsvårigheter. Läkaren gav recept till depressionsmedicin, men även en diagnos – depression. Det var först på hösten som hon hämtade hjälp från en psykiater. Det att hon överhuvudtaget gjorde det berodde på en mycket hängiven mamma som bokat tid och övertygade Minna att söka hjälp. Att söka hjälp överhuvudtaget hade en hög tröskel. - Jag tänkte att jag klarar mig själv. Jag hade också fördomar mot terapi. Hennes förhållning till terapi har ändå förändrats

de jag fotat 5 000 foton, säger han.

Inte samma person längre – ångrar inget Jag frågar ännu Janne om han tror att han är samma person som han varit, eller om det är något i det gamla honom som han saknar. - Nej, det ﬁ nns ingen återvändo till det gamla, värderingar har ändrat radikalt. Du är tvungen att fundera om på livet. Man ska leva i nuet – inte i det förﬂutna. Det är inte ändå bara värderingarna som ändras – människokroppen gör det också. - Du klarar inte av stress på samma sätt som tidigare; kroppen har fått stryk. Men som tur lär man sig och vet när det kommer emot. Det är ändå inte alla som lär sig, jag har en bekant som fått tre–fyra burnouts. Janne tror att många som genomgått en burnout börjat ett nytt liv med att göra helt nya saker. - Ofta naturnära saker. Många blir terapeuter. Vissa återvänder till sina gamla liv – men det är svårt.

märkbart sedan dess. - Nu tycker jag att alla borde gå i terapi en tid. Oberoende av vilken livssituation man är i så hjälper det att få en annan människas reﬂektion. I efterhand har hon även ifrågasatt både sin och samhällets förhållning till diagnosen depression. Själv hade hon svårt att söka hjälp på grund av att hon inte kunde hitta någon enskild orsak till sitt illamående – det handlade om väldigt många små saker, som hade hopats över en lång tid. Sättet som vårdsystemet reagerade på var även märkvärdigt. - Om man har en fysisk skada, t.ex. ett brutet ben, får man direkt en remiss till specialvård, men jag fick bara ett papper med en diagnos i handen.

I stödsystemets limbo

terapin själv. I denna situation hade Minna turen med sig, hon hade goda vänner som stödde och föräldrar som kunde stå för hennes terapikostnader. Men då de inte betalade pengarna för sjukvården direkt till apoteket eller terapeuten utan till Mias eget konto, började skatteverket till råga på allt kräva gåvoskatt för pengarna. Sakerna blev utredda i sinom tid, men då kändes allt detta som ett stort bakslag för Minna. - Som politiker tycker jag att systemet är helt sjukt. Man kan bara fråga sig, att om en kapabel person som känner till sina rättigheter och har relativt goda kontakter i samhället har det svårt; hur omöjligt kan det vara för en person som saknar detta stödnätverk?

Även för övrigt gav samhällets stödsystem en hel mera att önska. Folkpensionsanstaltens stödsystem visade sig vara en verklig limbo i ordets rätta betydelse, då Minnas tillstånd inte ville passa in i stödbeskrivningarna. Å ena sidan ﬁck hon inte stöd för rehabiliterande psykoterapi, för att hon ansågs vara för sjuk. Å andra sidan var hon inte heller tillräckligt sjuk för att anses vara arbetsoförmögen och berättigad till sjukdapenning då hon hade lyckats delta i sju föreläsningar under en termin. Visserligen har man rätt att klaga över besluten, men det kan ta över ett år innan klagomålet blir behandlat. Hon var således tvungen att bl.a. betala för

Om att bryta mönster – ge betänketid

Själv är Janne Gröning idag – ett drygt decennium efter burnouten – en helt annan man än den han brukade vara. Nu kan han ta det lugnt, han behöver inte längre varken vara på alla fester eller för den delen vara bland de sista som går hem. Efter att ha rest världen över: Hong Kong, Indien och många andra ställen, har han äntligen hittat ett ställe där han trivs oerhört bra – på Keistiö i Iniö, i Pargas skärgård. - Jag är egentligen glad över min burnout. Det blev en totalvändning i mina värderingar – och det är jag glad över. Jag har brutit loss från ekorrhjulet. Janne säger att han inte ångrar någonting. Han trivs med det han har just nu, tyckte om det som han gjorde tidigare men saknar inget från sitt gamla liv. - Jag har en massa positiva saker i mitt nya liv.

gaste vi har. Det enkla livet ger egentligen mest, om du lever ett sådant liv dy trivs med. Enligt honom är också enkel mat det bästa som ﬁ nns och överlag blir det enkla en allt större sak i framtiden. Ett sista råd har naturfotografen Janen Gröning som i framtiden ämnar sysselsätta sig med ekologiska odlingar. - Gå ut i naturen. Naturen är det viktigaste vi har – det är därifrån allt kommer.

Inför den stundande julen frågar vi några goda råd för vardag och fest. - Ta en dag i sänder, lev i nuet. Vardagen är det vikti-

Sedan Minna skrivit boken diagnos F32.1 har hon även fått chansen att fungera som talare i ett seminarium i Österbotten som handlade om att bryta mönster. - Där deltog olika slags människor som ville bryta sina mönster, både de som drabbats av bl.a. alkoholism eller burnout samt deras anhöriga. - Det går inte att bryta ett mönster som man inte aktivt är medveten om, noterar hon. Ett mönster hon själv brutit har varit hennes benägenhet att alltid tacka ja till förtroende och att leva upp tillförväntningar. Detta tror hon kan vara en av orsakerna till

Janne Grönings andra karriär som fotograf har också varit mångsidig och framgångsrik. Han har bl.a. bildsatt ﬂera böcker och dvd:n Vivaldis fyra årstider som han bildsatte har sålt både guld och platina. Innan sitt liv som naturfotograf hade Gröning – som fått en ingenjörsutbildning – även gjort en framgångsrik och lång karriär inom klädbranschen. Speciellt efter att han blev heldags fotograf, har han även delat med sig av sina erfarenheter både i media och vid olika utbildningstillfällen. Elias Vartio

Minna Lindberg påminner om att rutiner är viktiga för både unga och vuxna. Julen kan vara en svår tid för vissa. - Det är en lång paus då man inte kan gömma sig bakom e-post och arbete. Det händer inget. Plötsligt måste du umgås med dig själv.

varför det gick så långt som depression i hennes fall. - Jag har haft en osund pliktkänsla. Vissa saker har jag gjort bar för att ”det är min plikt”, oberoende om det är min plikt som studerande, medborgare eller syster. Jag gjorde mycket som bara förväntades – saker som tog mera än det gav. Andra skulle ha tagit en andningspaus, men jag körde bara på som en ångmaskin. Enligt Minna handlar detta väldigt mycket just om en vana. Om man slutför ett uppdrag, blir man lätt tillfrågad på nytt. Kan man beakta denna problematik då man söker människor till uppdrag eller tillfrågar någon att ställa upp, frågar jag Minna.

Minna funderar en stund på den svåra frågan och svarar sedan, att det är viktigt att ge människor tillräckligt med betänketid. - Det är svårt att gå från en person som ställer upp till att säga nej. Men om jag får tid att fundera efter och sedan återkommer, då där det inget problem. - Det är viktigt att ställa frågan så att man ger ett alternativ, inte bara kräva ett ja eller nej och aldrig ge dem en ny chans.

Systerdöttrarna Efter krisen som depressionen gav anledning till har Minna lärt sig att prioritera annorlunda. Helt enkelt att tänka lite mera egoistiskt, lite mera

på sig själv. Hon håller inte längre upp kompisrelationer bara för att hon borde, eller tar på sig uppgifter och deltar på möten, bara för att hon borde. Idag är Minnas liv mera späckat som verkligen ger henne något i utbyte, både då det gäller verksamhet och relationer. Ett exempel på detta är hennes två systerdöttrar. Det är en relation som hon värnar högt. Det är en relation som ger mera än det tar. - Jag har haft det svår att se mig som en del av framtiden. Men jag vill vara en del av deras uppväxt och framtid. Elias Vartio

Depression och utmattningssyndrom Med utbrändhet (på engelska burn out) avses ett psykiskt stresstillstånd som uppstår på grund av långvarig arbetsbelastning. Dess centrala symptom är utmattning, cynism (känslan av arbetsglädje och av att arbetet är viktigt har försvunnit) samt att yrkesstoltheten försvinner. Tröttheten är en allmän psykisk och fysisk trötthet som inte försvinner genom daglig vila eller vila under veckoslut. När tillståndet förvärras känner man sig inte utvilad ens efter en längre semester. I Finland har man ingen enhetlig diagnos för utmattningssyndromet och det räknas inte heller som en psykiatrisk störning. Vården består av att man lindrar stressen i arbetet. Depression däremot är en psykisk störning och en vedertagen diagnos. Det ﬁnns kriterier som man har kommit överens om, bland annat att tillståndet har varat minst två veckor. Typiska symtom är nedstämdhet, försvagad förmåga att känna glädje, ointresse. Dessutom kan patienten lida av sömnlöshet, förändringar av matlusten, koncentrationssvårigheter, självförebråelser och tankar på döden. Vården består av samtalsterapi och vid behov även depressionsmedicin. Utmattningssyndrom och depression är således olika saker. Ett förlängt och obehandlat utmattningssyndrom kan emellertid leda till depression. En tredje term som kan vara bra att känna till är anpassningsstörning. När livet bjuder på olika stressfaktroer (i parförhållanden, arbetslivet osv) kan följden vara anpassningsstörning med symptom som nedstämdhet eller ångest. Kriterierna för depression uppfylls ändå inte utan det är antingen fråga om en lindrigare eller kortvarigare reaktion än vid verklig depression. Många människor som själva anser att de har upplev t en burn out passar in i den här diagnoskategorin. Källa: Utvecklingschef Kristian Wahlbeck, Föreningen för Mental Hälsa i Finland.

JULHELGEN

T O R S TA I 20 . J O U L U K U U TA

J O U L U P Y H ÄT

TORSDAGEN 20 DECEMBER

PERSONER Jucci har många strängar på sin lyra

Teaterscenen den senaste erövringen ➛ Jucci Hellström är för de flesta ett bekant namn. Alla känner vi ju till HunksJucci, eller hur? Till vardags är det däremot arbetet som personlig tränare med ett tjugotal egna kunder som gäller. Under 2012 har han dock lagt ner en hel del tid på ett tämligen färskt intresse – nämligen teatern. Den nya karriären fick sin början i samband med att Svenska Teatern i Helsingfors satte upp Play Me år 2009. Den gången tillfrågades Jucci om han var intresserad av en roll och under 2012 har han stått på scenen i två storproduktioner: den tvåspråkiga versionen av Disneys Aladdin på Alexandersteatern i Helsingfors och Åbo Svenska Teaters musikalsatsning Hair. - Det var i samband med Play Me som jag för första gången stod på teaterscenen och jag märkte att jag tyckte om det. Det är ju inte som att jag har någon utbildning inom området, men är förstås van att uppträda efter närmare tjugo år. Mitt motto är att jag kan ingenting, men klarar av vad som helst. Det att jag också har deltagit i hårmodevisningar säger en hel del, säger Jucci med ett flin. Älskar att stå framför publik Steget från teater och hårmodevisning till musikalens värld är dock ganska stort – men inte heller det har visat sig vara ett hinder för en målmedveten man som enligt sig själv är ”dålig på att vara dålig på någonting”. Han medger att han som yngre ville söka in till Teaterhögskolan, men var alldeles för blyg. - Mina kompisar såg frågande på mig då de fick höra att jag skulle vara med i en musikal, men inte kan man väl vara sämre än de andra. Man är knappast någon Celine Dion precis, men tillsammans med de andra klarar jag nog av att hålla tonen. I de tidigare produktionerna har rollerna varit främst talroller, men i Hair är Jucci dansare och sångare. Att göra det ena eller det andra gick väl an – men att kombinera båda två var en annan femma. - Noter är inte min grej, utan jag började med att sitta bredvid någon som också sjöng bas och lärde mig utantill hur det skulle låta. Men jag har faktiskt planer på att börja ta sånglektioner nu. Efter att ha varit med om Hunks där har man uppträtt hur som helst, var som helst och hur trött som helst är det här med teater en ren lyx. I och med att föreställningarna av Aladdin och repetitionerna till Hair – båda två pjäser där Jucci blivit tillfrågad om han vill medverka – gick på varandra blev det en hel del bråda dagar i höst. Inte minst med tanke på att det

Som tränare blir man aldrig fullärd, utan det är frågan om en ständigt pågående utvecklingsprocess. Jucci Hellström Personal Trainer

egentliga jobbet också borde skötas. - Det blev ibland helt enkelt för mycket med tre månader utan en enda ledig dag. För tillfället är jag fyra dagar i veckan i Åbo med teatern och tre i Helsingfors med mina kunder. Jucci var i tiderna med och grundade dansgruppen Hunks som senare lade till Scandinavian i namnet. Några år senare grundade han tillsammans med en annan av medlemmarna ett företag som erbjöd personlig tränarservice och i dag har han dessutom ett alldeles eget företag i branschen. - Planer ﬁnns på att slå oss ihop med en annan kompis och att istället för att åka runt till olika gym där kunderna tränar skaffa en egen studio. Från hösten har jag också haft kunder i Åbo. Fritidsproblem finns med andra ord inte, men frågan är om Jucci inte vantrivs mera med att vara sysslolös än att stressa på. - Då jag var sjukledig för ett år sedan i och med en knäoperation höll jag på att bli galen redan de två första dagarna då jag inte ﬁck göra någonting.

Mångsidig bakgrund Juccis bakgrund inom idrotten är minst sagt mångsidig. Kampsporten kom in i bilden redan som sexåring, kort därefter fotbollen. Då grenarna var som flest kunde det bli träningar i tre olika grenar per dag: från handboll till friidrott för att avrunda med fotboll. - Jag tror att jag har prövat på alla grenar som fanns i Hangö på den tiden, bara basketen blev borta. Då amerikansk fotboll kom till Hangö ville man ju pröva på det också. Jag blev aldrig riktigt bra, men jäkligt roligt var det. I samband med flytten till Helsingfors blev det gymträning på grund av problem med ryggen. Via gymet hittade Jucci en ny gren att testa på, nämligen kroppsbyggningen. - Det var kanske inte det allra smartaste valet jag gjort, eftersom bodybuildingen inte är det hälsosammaste som fi nns, medger han såhär i efterhand.

Efter en tid var det kroppsbyggningen som blev den viktigaste grenen – till och med det viktigaste i livet – ända tills ett ödesdigert benträningspass satte stopp för den karriären. - Då hände det värsta som kan hända en idrottare. Knäna gick sönder och efter det gick jag in i en svår depression som bland annat tog sig uttryck i ett livligt festande och personliga problem. Men jag halkade lyckligtvis in på tränarbanan och på den vägen är jag fortfarande. Som tränare blir man aldrig fulllärd, utan det är frågan om en ständigt pågående utvecklingsprocess. Ett exempel på tränaranlagen kom redan i de tidiga tonåren då alla killar på Backgränd i Hangö spelade fotboll och man till och med spelade en egen serie. Jucci var spelande tränare för sitt lag – och vid lämpliga tillfällen tipsade han Hickens juniortränare om lovande spelare. - Man lusläste ju Buster på den tiden och jag var just den där spelande tränaren, skrattar Jucci som senare studerade hälsopromotion vid Solvalla i två år och efter det bland annat gått på Personal Training School i Stockholm och tagit PTA-kurser i Finland. Som personlig tränare har Jucci fortfarande ﬂera stamkunder som varit med ända sedan han började i branschen. - Som personlig tränare är man kanske mera psykolog än något annat, man måste lära sig känna människan för att det skall fungera. Man skall känna till styrkor och svagheter och kunna motivera. Jag har både kunder som tycker om att träna och sådana som verkar avsky det. Att träna endast hemma är oftast ingen vidare bra lösning, men redan att anställa en personlig tränare kan vara en fungerande motivationsfaktor för vissa. Om man betalar för en personlig tränare så tränar man också. - Jag kan ge kunden alla nycklar, men om viljan inte ﬁ nns så blir det ingenting av det hela. Jag är oerhört ambitiös och kräver mycket, men kan också vara ganska snäll i början.

Hangö en oas För Jucci är Hangö alltid en trygg oas dit han kan återvända – precis som familjens stuga i Ingå skärgård. Då han kommer bort från betongen släpper också stressen för honom. - Jag märker direkt på bussen tillbaka mot Helsingfors att stressen och ångesten smyger sig på någonstans i Esbo … Min mamma bor fortfarande i Hangö och jag försöker också hinna dit lite nu och då, men det har blivit en tid sedan sist. Vi har en standardpromenad till Bel-

Jucci Hellström har stigit på teaterscenen med besked. I år blev det två roller – men vem vet vad framtiden för med sig. Jucci Hellström on lähtenyt ryminällä teatteriin. Tänä vuonna ohjelmassa oli kaksi roolia – kuka tietää mitä tulevaisuus tuo mukanaan.

levue och Kapellhamnen vi brukar ta varje gång jag är dit. De gamla kompisarna börjar alla ha familj, vilket gör det svårt att pricka in gemensamma träffar, men kontakten via till exempel Facebook fungerar bra. - Julen har alltid varit en oerhört viktig högtid för mig.

Släkten från min mammas sida har alltid brukat samlas på holmen i Ingå skärgård. Traditionerna är viktiga. Julmaten är inte heller något han rynkar på näsan åt – trots att lådorna inte är hans grej. Julskinkan och mormors julgröt hör däremot till. - Jag är ingen oresonlig hälsofreak, utan kan nog

också äta skräpmat någon gång. Man behöver ju inte överdriva till jul heller och bara man kommer ihåg att röra på sig går det bra. Hair på ÅST ges ännu sammanlagt 45 gånger ända fram till den 23 mars. Mikael Heinrichs

JULHELGEN

T O R S TA I 20 . J O U L U K U U TA

J O U L U P Y H ÄT

TORSDAGEN 20 DECEMBER

HENKILÖT Musikaalirooli oli sopiva haaste Jucille

”En osaa mitään, mutta pystyn mihin vaan” ➛

Jucci på ÅST.

Jucci valmistautuu ÅST:ssä.

Jucci Hellström on useimmille hankolaisille tavalla tai toisella tuttu henkilö. Kaikkihan tunnemme Hunks-Juccin, eikö totta? Hänen varsinainen työnsä on kuitenkin henkilökohtaisena valmentajana toimiminen parillekymmenelle omalle asiakkaalleen. Vuonna 2012 hän on kuitenkin omistautunut melko uudelle harrasteelle: teatterille. Uusi ura aukesi Helsingin Svenska Teaternin Play Me -esityksen myötä vuonna 2009. Tuolloin häneltä tiedusteltiin, onko hän kiinnostunut roolista. Vuoden 2012 aikana hän on osallistunut kahteen suurempaan teatterituotantoon: Disneyn Aladdinin kaksikieliseen versioon Helsingin Aleksanterin teatterissa sekä Åbo Svenska Teaterin Hair-musikaaliin. - Play Me:n myötä esiinnyin ensimmäistä kertaa näyttämöllä ja huomasin pitäväni siitä. Minullahan ei ole alan koulutusta mutta olen tietenkin jo kahdenkymmenen vuoden ajan tottunut esiintymään. Mottoni on, etten osaa mitään, mutta pystyn mihin vaan. Siitä kielii varmasti sekin, että olen osallistunut useaan hiusmuotinäytökseen, Jucci virnuilee.

Rakastaa esiintymistä

HUNKS-promobild. Sami Vaskola)

(Foto:

HUNKS-promokuva. Sami Vaskola)

(Kuva:

Askel teatterista ja hiusmuotinäytöksistä musikaalin maailmaan on silti melko suuri, mutta sekään ei ole osoittautunut määrätietoiselle miehelle esteeksi. Omasta mielestään Jucci on ”huono olemaan huono missään”. Hän toki myöntää nuorena haaveilleensa Teatterikorkeakoulusta, mutta oli silloin aivan liian ujo. - Kaverit ihmettelivät kun kuulivat, että olen mukana musikaalissa, mutta enhän minä voi olla muita huonompi. En tietenkään ole mikään Celine Dion, mutta yhdessä muiden kanssa pystyn kyllä laulamaan ihan pätevästi. Edellisissä produktioissa hänellä on enimmäkseen ollut puherooleja, mutta Hairissa Jucci tanssii ja laulaa. Jommankumman tekeminen sujuisi vaivatta, mutta niiden yhdistäminen olikin ihan eri asia. - Nuotit eivät ole minun juttuni vaan aloitin istumalla jonkun toisen bassoa laulavan vieressä ja näin opin ulkoa kappaleet. Nyt olenkin jo alkanut suunnittelemaan varsinaiseen lauluopetukseen osallistumista. Hunksien myötä olen oppinut esiintymään tilanteessa kuin tilanteessa, missä tahansa ja kuinka väsyneenä tahansa. Siihen verrattuna teatterityö on silkkaa luksusta. Koska Aladdinin esitykset ja Hairin harjoitukset osuivat päällekkäin, syksy tiesi kiireistä aikaa. Varsinkin, koska oikeasta työstäkin piti huolehtia.

Valmentajana kukaan ei koskaan tule täysin oppineeksi vaan kyse on alati jatkuvasta kehitysprosessista. Jucci Hellström Personal Trainer

- Kolme kuukautta ilman ainuttakaan vapaapäivää oli jo liikaa. Tällä hetkellä vietän neljä päivää viikosta Turussa ja kolme Helsingissä asiakkaitteni parissa. Jucci oli aikanaan mukana perustamassa tanssiryhmä Hunksia. Ryhmä lisäsi myöhemmin nimeensä Scandinavian-sanan. Muutamia vuosia tämän jälkeen hän perusti erään toisen ryhmän jäsenen kanssa henkilökohtaista valmennusta tarjoavan yrityksen. Tänään hänellä on lisäksi aivan oma alan yrityksensä. - Olemme erään toisen ystävän kanssa suunnitelleet yhdistää voimamme ja hankkia oman studion sen sijaan, että kiertäisimme asiakkaiden käyttämiä saleja. Tästä syksystä alkaen minulla on ollut asiakkaita myös Turussa. Jucilla ei siis ole vapaa-ajan ongelmia – mutta kuten mies itse toteaa hän ei osaa olla tekemättä mitään. - Ollessani vuosi sitten sairaslomalla polvileikkauksen takia olin tulla hulluksi jo kahtena ensimmäisenä päivänä kun mitään en saanut tehdä!

Monipuolinen tausta Jucin urheilutausta on vähintään kirjava. Kamppailulajit astuivat kuvaan jo hänen ollessa kuuden ikäinen ja pian sen jälkeen jalkapallo tuli mukaan kuvaan. Aikaan, jolloin hän harrasti eniten lajeja hänellä saattoi olla kolmen lajin harjoitukset päivässä: ensin käsipalloa ja sen jälkeen yleisurheilua ja päivän päätteeksi vielä jalkapalloharkat. - Olen varmaan kokeillut kaikkia Hangossa tuohon aikaan tarjolla olleita lajeja paitsi korista. Kun amerikkalainen jalkapallo tuli Han-

koon halusin kokeilla sitäkin. Minusta ei koskaan tullut oikein hyvää missään lajissa, mutta hauskaa oli. Helsinkiin muuttaessaan hän aloitti salitreenit selkävaivojensa takia. Salitreenin kautta Jucci keksi itselleen uuden lajin, kehonrakennuksen. - Ehkä en silloin tehnyt kovinkaan järkevää valintaa: bodybuilding ei nimittäin ole kaikkein terveellisin laji, hän tuumii näin jälkikäteen. Jonkun ajan päästä kehonrakennuksesta tuli kuitenkin hänen päälajinsa – ja jopa elämän tärkein asia – kunnes kohtalokas jalkatreeni päätti hänen uransa. - Silloin tapahtui pahin asia, mikä urheilijalle saattaa tapahtua. Molemmat polvet hajosivat. Sen jälkeen vajosin melko syvään masennukseen, joka muun muassa johti kovaan bailaamiseen ja henkilökohtaisiin ongelmiin. Onneksi löysin valmentajan uran jossa toimin edelleen. Valmentajana kukaan ei koskaan tule täysin oppineeksi vaan kyse on alati jatkuvasta kehitysprosessista. Hänen valmentajankyvyt ilmenivät jo teini-iässä. Kaikki Hangon Mäkikujan kundit pelasivat jalkapalloa ja heillä oli jopa oma sarjansa. Jucci toimi joukkueensa pelaajavalmentajana. Tilaisuuden tullen hän vihjasi Hikkenin juniorivalmentajalle lupaavista pelaajista. - Tuohon aikaanhan luin innokkaasti Busteria ja minähän olin tasan tarkkaan tuo pelaava valmentaja, Jucci naurahtaa. Myöhemmin hän opiskeli kaksi vuotta terveydenedistämistä Solvallassa. Sen jälkeen hän on muun muassa opiskellut Tukholman Personal Training Schoolissa ja osallistunut PTA-kursseihin

Suomessa. Hänellä on edelleen kantaasiakkaita aivan valmennusuransa alkuajoilta. - Henkilökohtaisen valmentajan on ehkä ensi sijassa oltava psykologi. On opittava tuntemaan asiakkaansa jotta asiat onnistuisivat. On tunnettava heidän vahvuudet ja heikkoudet ja on myös osattava motivoida asiakasta. Minulla on sekä harjoittelusta pitäviä asiakkaita että niitä, jotka tuntuvat kammoksuvan harjoittelua. Kotona harjoittelu ei yleensä ole kaikkein toimivin ratkaisu, mutta jos palkkaa henkilökohtaisen valmentajan jo se tuntuu toimivan motivaationa joidenkin ihmisten kohdalla. Jos kerran palkkaa personal trainerin, niin tulee myös harjoiteltua. - Voin antaa asiakkaille kaikki avaimet mutta jos joku ei itse halua tehdä mitään, niin siitä ei myöskään tule yhtään mitään. Olen erittäin kunnianhimoinen ja vaativa, mutta alussa osaan myös olla hyvinkin kiltti.

Hanko on keidas Jucille Hanko on aina ollut turvallinen keidas jonne hän voi palata – aivan kuten perheen mökille Inkoon saaristossa. Kun hän pääsee pois suurkaupungin betoniviidakosta hän myös rentoutuu. - Jo istuessani bussissa matkalla takaisin Helsinkiin huomaan, että stressi ja ahdistus alkavat hiipiä kehooni jossakin Espoon tienoilla. Äitini asuu edelleen Hangossa ja pyrin myös aika ajoin käväisemään täälläpäin. Edellisestä kerrasta on nyt tosin jo vierähtänyt tovi. Kun käyn äidin luona, teemme yleensä perinteisen kävelylenkin muun muassa Bellevuen rannalle ja Kappelisatamaan. Vanhoja kavereitakin hän yrittää tavata Hangossa käydessään, mutta suurimmalla osalla alkaa jo olla omat perheensä. Tämä hankaloittaa tapaamisten järjestämistä, mutta yhteyttä pidetään Facebookin kautta. Se toimiikin hyvin. - Joulu on myös aina ollut minulle hyvin tärkeää aikaa. Äidin puoleinen suku kokoontuu yleensä Inkoon saaristoon. Perinteet ovat tärkeitä. Jucci ei nyrpistä nenäänsä jouluherkuille vaikka laatikot eivät olekaan hänen suosikkejaan. Joulukinkku ja isoäidin joulupuuro sen sijaan maistuvat. - En ole mikään terveysfriikki; voin hyvin välillä nauttia roskaruokaakin. Eikä joulunakaan tarvitse liioitella. Kunhan muistaa likkua, kaikki on ihan ok. ÅST esittää Hair-musikaalin vielä 45 kertaa aina maaliskuun 23. päivään saakka. Mikael Heinrichs/IS

JULHELGEN

T O R S TA I 20 . J O U L U K U U TA

J O U L U P Y H ÄT

TORSDAGEN 20 DECEMBER

Kolme tarinaa loppuun palamisesta Pohjalta on hyvä ponnistaa Sanna Mämmi, toimittaja, yrittäjä, Mindfullness CFM

Entinen radiopersoona Sanna Mämmi auttaa ihmisiä löytämään itsensä.

Hangossakin mindfullness (tietoisuustaito) -kursseja järjestävä Lifecoach Sanna Mämmi näkee sekä työssään että vapaa-ajallaan paljon pelokkaita ja ahdistuneita ihmisiä, jotka eivät näe tuskalle loppua. Huojentavaa on kuitenkin se, että jo hetken läsnäololla voi helpottaa toisen tilaa. Sanna kertoo ahdistuksen olevan suurta myös nuorten keskuudessa. - Näyttää siltä, että nuoret ihmiset polttaisivat itsensä loppuun hyvin lyhyessä ajassa. Vauhti kiihtyy. Saan aika epätoivoisia viestejä alle 35-vuotiailta, ”että elämä kaatuu tuskassa päälle”, kertoo Mämmi. Varsinkin nyt yt-neuvotteluiden aikoina, on paljon ihmisiä jotka pelkäävät talou-

tensa romahtavan. - Monet pelkäävät, mutta näen sen myös mahdollisuutena. Meille annetaan mahdollisuus kurkistaa tulevaisuuteen uudella tavalla, mahdollisuus muuttaa se muuksi kuin mitä se nyt on ollut. - Työpaikan menetys on kauhea asia, mutta kaikesta selviää, muistuttaa Mämmi.

- Kaikki ne onnenmääreet, joita ihmiset kysyttäessä arvostaa, minulta meni kaikki neljässä kuukaudessa. Vastaavaa kohtaloa tuskin toivoisi kenellekään, mutta tässäkin pilvessä oli hopeareunansa. - Kun on menettänyt kaiken, lähtee tyhjältä pöydältä.

Omakohtaista kokemusta

Seuraavat vuodet olivat Sannalle rankkoja, mutta jossakin vaiheessa hän hakeutui lifecoachauksen piiriin. Siinä hän sai kerran tehtäväksi tehdä listaa asioista, joita elämältään tahtoi. Hän jatkoi tätä myös omin päin. - Keväällä vuonna 2009 aloin kirjoittamaan päivittäin paperille asioita joita halusin. En asioita joita en halua,

Sanna tietää mistä hän puhuu, kun hän kertoo työttömyydestä ja menettämisestä. Häneltä itseltään katosi muutama vuonna 2005 kaikki ne asiat joilla ihmiset määrittelevät onnensa. Muutaman kuukauden sisällä häneltä meni terveys, parisuhde, koti ja toimeentulo.

Haaveet paperille

vaan pohtimaan hyviä asioita - niistä tullee hyvä olo. - Saatoin kaksi, kolmekin tuntia kirjoittaa, mitä toivon, kun minulle ei ollut muuta tekemistä. Se oli kuin pelastusrengas minulle. Se oli kuin joku olisi heittänyt myrskyävään mereen pelastusrenkaan, joka olin minä itse, Sanna kertoo. Kirjoittamisen lisäksi Sanna alkoi myös harjoittaa meditaatiota. Joogameditaatio ei ollut hänen heiniänsä, mutta mielikuvameditaatiolla oli hänelle annettavaa. Hän huomasi kuinka vahva asia oli kehon kanssa rauhoittuminen oikean hengityksen avulla. - Tätä kautta kehosta purkautuu asioita. Rauhoittuminen ja oman kehon kuunteleminen ovatkin keskeisiä asioita, jos tahtoo harjoittaa mindfullnessia – tai tietoisuustaitoa – omassa elämässään. Mämmin mukaan menetelmä ennen kaikkea perustuu kehotietoisuuteen; kehon ja mielen yhteyteen. - Se on hiljentymistä kuuntelemaan oman kehonsa viestejä. Kehoissamme on paljon tiedostettuja ja tiedostamattomia asioita, joita pyrimme pakoon oheistoiminnalla. Lifecoachina hän toivoisikin ihmisten olevan enemmän sinut itsensä kanssa. Itsensä paremmin tunteminen on varmempi tie onneen. - Jos toimit ulkokautta, yleensä unelmat murene-

vat ennen pitkää, sillä ne eivät kanna kauhean pitkälle. Täytyy löytää oman minän ja rauhan kanssa tekeminen sekä työssä että parisuhteessa. Kun sinulla on rauha, saatat huomata esimerkiksi, että se miljoonatalo ei olekaan se juttu tai että työ, jota teet, ei olekaan se mitä haluat tehdä. Sanna muistuttaa, että myös sellaiset ihmiset, jotka ovat sujut itsensä kanssa voivat kokea erilaisia ongelmia elämän eri osa-alueilla. Ratkaiseva ero on kuitenkin, se että ongelmia ei pelätä, niiden kanssa eletään. - Pitää pysähtyä, pysäyttää itsensä. Vetää itsensä asioiden ulkopuolelle, kysyä mitä sydän sanoo. - Jos sun sydän sanoo, että haluat viettää rantapummina koko loppuelämäsi, miksi et vain tekisi sitä? Et sä kauhean pitkään siellä kuitenkaan jaksa, Sanna sanoo hyväntuulisesti. Jälleen kerran Sanna kehottaa ihmisiä kuuntelemaan itseään. Hänen mukaansa usein suunnitellaan elämä sen pohjalta, mitä vanhemmat tai yhteiskunta meille määrittelee tavoitteeksi. - Mutta jos se kehossa tuntuu pahalta ja silti teet sitä vaikka kymmenen vuotta, niin sinähän sairastut, Sanna toteaa.

Loppu hyvin – kaikki hyvin Kriisi monella elämänalueella sai Sannan käymään erittäinkin rankkoja kokemuk-

sia läpi. Tänä päivänä hän vaikuttaa kuitenkin sekä viisaalta että onnelliselta. - Olen aika ihmeissäni. Nyt elän sitä unelmaa mitä kirjoitin ylös vuonna 2009. Se toteutuu vielä voimakkaampana. Kyllä ihminen tietää mitä haluaa jos vain osaa pysähtyä ja katsoa elämäänsä uudestaan – uskoa omiin unelmiinsa. Jos ei niihin usko, ne eivät toteudu. Minulla ei ollut mitään, pystyin toivoa mitä vaan. Viimeiseksi kysymme Sannalta hyviä neuvoja juhlaan ja arkeen. Hän toteaa ensinnäkin, että joulun alla on aikaa ottaa rauhallisesti. - Suurin onni on sitä, kun istut perheen kanssa ja juttelet. Miksi ei niitä hetkiä voisi ottaa myös arkeen? Mikä estää sen, että teillä voisi olla ystävien kanssa illallinen vaikka joka päivä? Voisi miettiä, mitä sieltä juhla ajasta voisi ottaa mukaan omaan arkeen, Sanna päättää. Sanna Mämmi toimii nykyisin hyvinvointikouluttajana ja on myös kirjoittanut kaksi kirjaa: Elämänvoimaa – 7 askelta hyvään elämään (2012, Minerva Kustannus) sekä Ystäväkirja – Kaikki mitä ystäväni haluavat kertoa minusta (2009, Tammi). Hän tarjoaa säännöllisesti myös muun muassa stressinhallintakursseja Hangossa. Elias Vartio

Takaisin elämään luonnon kautta Janne Gröning, luontovalokuvaaja, yrittäjä, tuleva ekoviljelijä vuonna 1998. Hänen ystävänsä kehottivat häntä ”ottamaan varovaisesti, jotta et iske päätäsi seinään”. Janne ei siihen aikaan kuitenkaan paljoakaan välittänyt varoituksista, elihän hän täysillä kierroksilla, mutta tähän hän oli myös tottunut. - Ongelma on, että kun palaa loppuun, niin sitä ei edes huomaa itse. Olen sitä paitsi aina tehnyt sitä mikä on minua kiinnostanut, minun harrastuksen on usein muuttunut päätoimekseni, Janne selvittää.

Rajansa kaikella

Janne Gröning esittelee kaakelille painettua työtänsä.

Liika oli liika, seinä tuli vastaan. Menestynyt Hangosta lähtöisin oleva vaatealan yrittäjä oli kohdannut voittajansa, oman jaksamisensa rajat. Kahdenkymmenen vuoden ajan Janne Gröning oli työskennellyt aktiivisesti alalla. Elämä oli intensiivistä. Se oli liian mielenkiintoinen nukkumista varten. Matkustuspäiviä saattoi olla 250 vuodessa ja usein yöunet jäivät vain

muutaman tunnin mittaisiksi. - Vaateala oli niin mielenkiintoinen, että työskentelin 20 tuntia vuorokaudessa. Myös juhlat olivat tärkeä osa elämää, eikä Janne useinkaan jäänyt hauskoista pirskeistä paitsi. Vuonna 1992 tuli kuitenkin konkurssi. Hän yritti uudestaan, mutta 90-luku oli vaikeaa aikaa. Janne joka on intohimoinen meren suhteen, alkoi työskentelemään

matkustajalaivalla. Se vaikutti ihanneratkaisulta, sillä kahden viikon työrupeamaa seuraisi aina kaksi viikkoa vapaata, jonka voisi viettää esimerkiksi saaristossa. Se ei kuitenkaan ollut niin helppoa. - Viisikymmentävuotiaana on liian vanha työskentelemään laivalla. Se on kova ja rankka työ, joka sopii nuoremmille paremmin. Kamelinselkä katkesi sitten

Janne tekee vertauksen ihmisen jaksamisen ja tynnyrin välille. Tynnyriin kylläkin mahtuu melko paljon, mutta jossakin vaiheessa se läikkyy yli, ellei ole varuillaan. Tällä kertaa oli mitta sitten todellakin tullut täyteen. Janne kertoo loppuun palaessaan käyneen niin ylikierroksilla, ettei hän kyennyt edes television katseluun tai nukkumiseen. Lähes vuoden ajan hän saattoi nukkua vain kaksi tuntia yössä. Voimat olivat kadonneet, jo aamupalan aikaan oli puhti poissa. Janne ei ymmärtänyt mitään. Hän oli aina ollut positiivinen ja oman-

nut energiaa muidenkin edestä. Nyt hän oli kuitenkin täysin uupunut ja voimaton. Janne tahtoo muistuttaa, että on kuitenkin olemassa eroja burnoutin sekä burnoutin ja masennuksen välillä. Jannelta olivat voimat ehtyneet, mutta hän ei ollut masentunut. - Monet saavat itsemurhaajatuksia, mutta sellaisia en miettinyt. Vaikka en nähnyt putken päässä valoa, tiesin sen olevan siellä. Kun Janne sairastui työuupumukseen, ei hän saati kukaan mukaan pystynyt oikein kertomaan mistä oli kyse. Tänään lääkäreillä on kuitenkin enemmän tietoa asiasta, Janne uskoo. - 1990-luvulla noin 300 000 söi lääkkeitä, mutta tänään luku on melkein 800 000. Se on aika kauheata. Myös Janne sai lääkitysmääräyksen 90-luvun loppupuolella. Juuri hänelle annetut lääkkeet eivät kuitenkaan ollenkaan sopineet. Hän ei osaa sanoa johtuivatko oireet lääkityksestä vai sairaudesta, mutta silloisia tuntemuksiaan hän kuvailee seuraavasti. - Hermosto otti köniinsä. Tuntui siltä, kun ihon alla oli-

si ollut palavia muurahaisia.

Yksin luonnossa Janne kertoo aina kuunnelleensa omaa sisäistä ääntänsä. Se on aina tuonut hänelle onnea ja se oli syy siihen, miksi hän ei koskaan jatkanut insinöörinä koulutuksestaan huolimatta. Marraskuussa 1998 alkoi hänen sisäinen äänensä kertomaan hänelle kummia. ”Hae kamera” sanoi ääni. Jälleen kerran Janne oli ymmällään, mutta ääni hänen sisällänsä vain kasvoi vahvemmaksi – ”hae kamera”. Lopulta hänen oli haettava vanha kamera ja muutama viikko myöhemmin hän liikkui luonnoissa kompaktikameran kanssa. Yhdeksän kuukauden ajan hän oli sairaslomalla ja yhdeksän kuukautta hän eleli yksinäistä elämää luonnossa, pitkälti muista ihmisistä eristettynä. - Valokuvaaminen oli hyvin terapeuttista. Varsinkin kun sain tehdä sen luonnossa, eristyksissä yhteiskunnasta, Gröning kertoo. Silloin hän ei ollut vielä kuullut valokuvaus- ja luontoterapiassa joka oli jo käytössä Yhdysvalloissa. - Päivä päivältä alkoi tun-

JULHELGEN

T O R S TA I 20 . J O U L U K U U TA

a ja masennuksesta

J O U L U P Y H ÄT

TORSDAGEN 20 DECEMBER

Pimeään vuodenaikaan sijoittuva joulu on pyhistä kenties myös se kiireisin ja toisille mahdollisesti myös ahdistusta aiheuttava. Tässä kolmen henkilön tarina, siitä kuinka he kohtasivat masennuksen tai loppuun palamisen ja miten he löysivät tiensä takaisin elämään.

Diagnoosina F32.1 Minna Lindberg, kasvatustieteiden maisteri, nuorisopoliitikko, Diagnos F32.1 -kirjan tekijä Masennuksen ja voimattomuuden voi joutua kohtaamaan hyvin erilaiset ihmiset. Se ei olekaan asia joka vain tapahtuu työelämässä loppuun ajaneille ihmisille, tai yhteiskunnan yksinäisiksi jääneille. Yksi heistä on Minna Lindberg, kokenut nuorisopoliitikko ja keväällä ilmestyneen Diagnos F32.1 -teoksen tekijä. Kyseinen kirja pohjautuu pitkälti hänen omiin kokemuksiinsa ja suurin osa siitä on kirjoitettu hänen ollessa vakavasti masentunut ja lääkityksen alla. Hänelle oli tärkeää laittaa asioita paperille, koska eri päivien olotilat saattoivat vaihdella rajusti. Hyvänä päivänä saattoi tuntua todella epätodelliselta, että hän vain päivää aikaisemmin olisi juossut kokouksesta ulos oksentamaan. Oli tärkeä saada asiat muistiin paperille. - Olen vasta jälkeenpäin ymmärtänyt kuinka tärkeää se oli. Kirjoittaminen oli tapa työstää asioita, tapa löytää tunteille oikea sana. Ensimmäisen kerran hän haki apua keväällä 2009, univaikeuksien johdosta. Lääkäri antoi masennuslääkkeitä, mutta antoi myös diagnoosin: masennus. Vasta syksyllä hän haki tilaansa hoitoa psykiatrin vastaanotolta. Siitä, että hän ylipäätänsä haki hoitoa oli pitkälti kiittäminen hänen äitiänsä joka varasi ajan ja ylipuhui Minnan hakemaan apua. Avun hakemiselle oli korkea kynnys. - Olen aina ajatellut, että pärjään itse. Minulla oli myös ennakkoluuloja terapiaa kohtaan. Nyt hänen suhtautumisensa terapiaan on kuitenkin muuttunut huomattavasti. tumaan paremmalta. Kevääseen mennessä olin kuvannut 5 000 otosta.

Ei enää sama ihminen – mutta ei kaipaa mitään Kysyn vielä Jannelta, mikäli hän uskoo vielä olevansa sama henkilö kuin ennen ja onko jotakin, mitä hän kaipaa vanhassa Jannessa. - Entiseen ei ole paluuta, elämänarvot ovat muuttuneet radikaalisti. Täytyy miettiä elämää uudelta kantilta. Pitää elää nykyhetkessä – ei menneessä. Myös kehossa tapahtuu muutoksia loppuun palamisen myötä. - Et enää kestä stressiä yhtä hyvin kuin aikaisemmin, keho on saanut turpiinsa. Onneksi myös oppii tunnistamaan sen kun raja on tulossa vastaan. Kaikki eivät kuitenkaan opi, tunnen yhden, joka on läpikäynyt kolme–neljä burnoutia. Jannesta tuntuu, että työuupumuksen läpikäyneet ihmiset usein aloittavat uuden elämän, joka eroaa reilusti aikaisemmasta. Usein aletaan tekemään työtä ihmisten tai

- Nyt minun mielestä kaikki voisivat hyvin olla hetken terapiassa. Elämäntilanteesta riippumatta on hyvä saada kuulla toisen ihmisen näkemys. Näin jälkikäteen hän on myös kyseenalaistahtanut sekä oman että yhteiskunnan asennoituminen masennusdiagnoosia kohtaan. Hänelle itselleen tuntui vaikealta hakea apua, koska häneltä puuttui kunnon syy pahoinvointiin. Yhden tai muutaman asian sijaan, pahoinvointi johtui todella monista pienistä asioista, jotka olivat vain kertyneet ja kasvaneet ajan mittaan. Myös terveydenhuollon suhtautuminen asiaan oli tavallaan merkillinen. - Jos on fyysisesti loukkaantunut, esimerkiksi murtanut jalkansa, niin silloin saa saman tien lähetteen erikoissairaanhoitoon. Minä sain vain kouraani paperin, josta ilmeni diagnoosini.

Tukijärjestelmän limbossa Muutenkin yhteiskunnan tarjoama turvaverkko antoi paljon ajattelemisen ja toivomisen aihetta. Tukiviidakko osoittautui varsinaiseksi limboksi, sillä Minnan olotila ei oikein tahtonut sopia mihinkään tukikategoriaan. Ensinnäkin hänelle ei myönnetty tukea kuntouttavassa psykoterapiassa käymiseen, koska hänen katsottiin olevan siihen liian sairas. Toisaalta häntä ei myöskään pidetty aivan tarpeeksi työkyvyttömänä sairauspäivärahan saamiseksi – olihan hän onnistunut jopa käymään seitsemällä luennolla lukukauden aikana. Oikeudenmukaisessa hyvinluonnon parissa esimerkiksi terapeutteina. - Eräät palaavat vanhoihin elämiinsä, mutta se on vaikeata. Janne itse on tänään, monta vuotta loppuun palamisen jälkeen täysin eri mies kuin mitä hänellä oli tapana olla. Nyt hän voi ottaa rauhallisesti eikä hänen tarvitse enää olla jokaisessa juhlassa mukana. Matkustettuaan paljon kaukaisia maita ja mantuja on hän vihdoin löytänyt itselleen paikan jossa hän viihtyy äärimmäisen hyvin, Keistiössä, Iniössä, Paraisen saaristossa. - Olen oikeastaan onnellinen burnoutistani. Se aiheutti täydellisen muutoksen elämänarvoihini – ja siitä olen hyvin iloinen. Olen irtautunut oravanpyörästä. Janne ei myöskään kadu mitään. Hän viihtyi hyvin vanhassa elämässään, mutta ei kuitenkaan kaipaa sieltä kuitenkaan mitään. Elämä maistuu nytkin hyvältä. - Minulla on ihan liikaa positiivisia asioita nykyisessä elämässäni.

vointivaltiossa ihmisillä on toki oikeus valittaa päätöksistä, mutta asian käsittelyyn saattaa mennä ihan hyvin jopa kokonainen vuosi. Hän sai tästä johtuen vastata itse muun muassa terapian aiheuttamista kustannuksista. Tilanteessa Minnalla oli onnea, sillä hänellä oli monta hyvää ystävää, jotka tukivat häntä ja vanhemmatkin auttoivat maksamaan terapiakustannukset. Vanhemmat saavat verovapaasti kustantaa kasvatukseen ja sairaudenhoitoon liittyviä kustannuksia lapsensa puolesta, mutta koska Minnan vanhemmat maksoivat rahat suoraan kauan sitten itsenäistyneen tyttärensä tilille, alkoivat kaiken kukkuraksi myös veroviranomaiset vaatimaan lahjaveron maksua. Asiat kyllä sittemmin ratkesivat, ja verovirastokin antoi suullisen lupauksen, että kaikki on kunnossa. Tapahtuessa nämä asiat tuntuivat hyvin kovilta kolauksilta. - Poliitikkona pidän järjestelmää ihan sairaana. Onkin hyvä kysyä, että mikäli oikeutensa tunteva, Minnan kaltainen kyvykäs ja verkostoitunut henkilö kohtaa tällaisia vaikeuksia, mikä mahtaakaan olla yksilön laita, jolta puuttuvat nämä tukiverkostot?

Kaavoista ja tavoista vapautuminen Kirjoitettuaan kirjan Diagnos F 32.1. on Minna myös saanut toimia puhujana Pohjanmaalla, luennon aiheena oli kaavoista vapautuminen. Tilaisuuteen osallistui erilaisia ihmisiä, jotka tahtoivat päästä aikaisemmista kaavoistansa eroon. Paikalla oli alkoholisteNäin joulun kynnyksellä, kysyn Jannelta hyviä neuvoja arkipäivään ja juhlaan. - Ota päivä kerrallaan, elä hetkessä. Arkipäivä on tärkeintä mitä meillä on. Yksinkertainen elämä antaa oikeastaan eniten, jos elät sellaista elämää jossa viihdyt. Myös yksinkertainen ruoka on Jannen mieleen ja hän uskookin kaiken yksinkertaisen suosion olevan suuressa kasvussa. Vielä yhden vinkin luontovalokuvaaja ja tuleva ekoviljelijä antaa lukijoille. - Lähde luontoon. Se on tärkeintä mitä meillä on – kaikki mitä meillä on tulee sieltä. Janne Gröningin ura valokuvaajana on myös ollut menestyksekäs ja monivivahteinen. Tähän asti ﬁ lmikameralla kuvannut Gröning on kuvittanut useita kirjoja ja myös saavuttanut sekä kulta- että platinalevyt kuvittamillaan Sibelius- ja Vivaldilevyillä. Erityisesti ryhdyttyään ammattivalokuuvaajaksi, hän on kertonut avoimesti kokemuksistaan sekä mediassa että eri koulutustilaisuuksissa. Elias Vartio

ja, loppuun palaneita ja monia muita sekä näiden omaisia. - Omasta käyttäytymismallista ei voi vapautua, ellei ole ensin sen olemassaolosta tietoinen, Minna muistuttaa. Eräs hyvin pinttynyt tapa tai elämäntyyli, josta hän on tullut tietoiseksi on hänen tapansa jatkuvasti hyväksyä eri luottamustehtäviä sekä pyrkimys ihmisten odotusten täyttämiseen. Tämä tapa oli ehkä yksi syistä miksi pahoinvointi kehittyi aina masennukseen asti hänen kohdallaan - Minulla oli epäterve velvollisuuden tunne. Tein joitakin asioita, vain koska minulla oli velvollisuus tehdä niin, riippumatta siitä olinko velvollinen tekemään sen opiskelijana, kansalaisena tai siskona. Tein paljon asioita, jotka veivät enemmän kuin antoivat. Muut olisivat ottaneet hengähdystauon, mutta minä jatkoin vain eteenpäin höyryveturin lailla. Tässä oli Minnan mukaan pitkälti juuri kyse tavasta. Jos yhdestä tehtävästä suoriutuu, kysytään samaa ihmistä helposti myös muihin tehtäviin. Kysyn Minnalta, mikäli tätä tavallista ongelmaa voi mitenkään ottaa huomioon, kun eri tehtäviin haetaan ihmisiä tai kuin jotakuta pyydetään mukaan. Minna miettii asiaa hetken ja sanoo oikean harkintamahdollisuuden ja riittävän ajan olevan tärkeitä. - On vaikea muuttua osallistuvasta ihmisestä, sellaiseksi joka sanoo ei. Mutta jos saan harkintataikaa, silloin ongelmia ei yleensä synny. - Kun asettaa kysymyksen, on tärkeää oikeasti antaa vaihtoehtoja, eikä vain vaatia juuta tai kieltäytymistä, sitten että

Pohjoismaiden nuorisoneuvoston entinen puheenjohtaja Minna Lindberg muistuttaa, että rutiinit ovat tärkeitä sekä lapsille että aikuisille. Tästä johtuen joulu saattaa olla joillekin vaikeata aikaa.- Silloin on pitkä tauko, jolloin ei voi piiloutua työn ja sähköpostin taakse. Mitään ei tapahdu. Yhtäkkiä joudut kohtaamaan itsesi.

mahdollisuus ei koskaan tule uudestaan.

Siskontyttäret Masennuksen aiheuttama kriisi sai myös Minnan muuttamaan arvojansa. Hänestä tuli yksinkertaisesti, terveellä tavalla hieman itsekeskeisempi ja itsekkäämpi. Hän ei enää lupautunut eri tehtäviin ja pitänyt yllä joitakin kaverisuhteita vain koska näin on hyvä tehdä. Minnan tämänhetkisen elämän täyttävät pi-

kemminkin sellaiset asiat, jotka antavat hänelle arvoa. Yksi tällainen asia, on esimerkiksi hänen kaksi siskontytärtään. Tässä on kyse siteestä, jota hän arvostaa todella paljon. Se antaa enemmän energiaa kuin mitä se vie. - Minulla on vaikeuksia nähdä itseni osana tulevaisuutta. Mutta haluan olla osa siskontyttärieni kasvua ja tulevaisuutta. Elias Vartio

Masennus ja työuupmus Työuupumuksella (englanniksi burnout, ruotsiksi utmattningssyndrom) tarkoitetaan psykologista stressitilaa, joka syntyy pitkäaikaisen työhön liittyvän kuormituksen yhteydessä. Sen ydinoireita ovat uupumusasteinen väsymys, kyynistyminen (työn ilon ja työn merkityksen tunteen katoaminen) ja ammatillisen itsetunnon heikkeneminen. Työuupumukseen liittyvä väsymys on yleistynyttä psyykkistä ja myös fyysistä väsymystä, joka ei häviä päivittäisellä levolla, viikonloppuina eikä tilanteen vaikeutuessa edes pidemmän loman aikana. Yhtenäistä määritelmää työuupumukselle ei kuitenkaan Suomessa ole asetettu, eikä se ole psykiatrinen häiriö. Hoitona on työstressin lieventäminen. Masennustila (eli depressio) sen sijaan on psykiatrinen häiriö ja vakiintunut diagnoosi. Masennustilalle on olemassa sovitut kriteerit, muun muassa että tilan kesto on ainakin kaksi viikkoa. Tyypillistä on alakuloisuus, mielihyvän menetys, kiinnostuksen puute. Lisäksi oireina saattaa olla unettomuutta, ruokahalun muutoksia, keskittymiskyvyttömyyttä, itsesyytöksiä, kuolemaan liittyviä ajatuksia. Hoitona on keskusteluhoito ja tarvittaessa myös masennuslääke. Työuupumus ja masennustila ovat siis eri asioita. Pitkittynyt, hoitamaton työuupumus voi toki johtaa masennustilaan. Kolmas termi joka voi olla hyvä tuntea on sopeutumishäiriö. Kun elämässä on erilaisia rasitustekijöitä (parisuhteessa, työelämässä jne.) saattaa seurauksena olla sopeutumishäiriö, jossa oireina on masennusta tai ahdistusta. Masennuksen kriteerit eivät kuitenkaan täyty, eli kyseessä on joko lievempi tai lyhyempi reaktio kuin masennustilassa. Monet ihmiset jotka itse kuvaavat kokeneensa loppuun palamisen sopivat tähän diagnoosikategoriaan. Lähde: Kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck, Suomen Mielenterveysseura.

JULHELGEN

T O R S TA I 20 . J O U L U K U U TA

J O U L U P Y H ÄT

TORSDAGEN 20 DECEMBER

ÅRET SOM GICK

Mikko Sipola & Voice of Finland

Jag var en av dem som tätt följde Nelonens version av sångtävlingsformatet Voice of Finland (VoF). Även om jag sällan hade möjlighet att följa med direktsändningen, brukade jag spana in alla härliga prestationer av de väldigt begåvade artisterna åtminstone i efterskott. Att sedan ännu få intervjua Mikko Sipola innan finalen och sedan få se honom vinna hela tävlingen, var något som gjorde mig personligen väldigt glad. Efter årsskiftet ser jag både fram emot en ny säsong med VoF och att äntligen ta mig till en av Sipolas livespelningar. Kuuluin niihin, jotka tiiviisti seurasi Nelosen Voice of Finland -formaatin lähetyksiä. Joskin minulla harvemmin oli mahdollisuus seurata suoraa lähetystä, seurasin vähintäänkin jälkikäteen lahjakkaiden artistien kaikkia ihania suorituksia. Henkilökohtaisesti iloitsin, kun pääsin haastattelemaan Mikko Sipolaa ennen finaalia. Sitten pääsin seuraamaan, miten hän voittikin koko kilpailun. Vuodenvaihteen jälkeen odottelen VoF:in uutta kautta sekä Sipolan live-esitysten kuuntelua.

Sofi Oksanen i Hangö/Hangossa

Jag har under det gångna året fått intervjua många intressanta och fascinerande människor. Intervjun med Sofi Oksanen, var ändå något som skapade ett speciellt intryck. Dels handlade det om den upplevda tidspressen – 15 minuter för en intervju kan kännas magert. Framför allt var det ändå hennes jordnära personlighet och stora rutin på att ge intervjuer som gjorde intryck – det fanns inte ett spår av divalater hos den framgångsrika författaren. Som ett sent julklappstips kan det ju även nämnas att hennes senast roman ”Kun kyyhkyset katosivat”, borde utkomma även på svenska i början av nästa år. I detta sammanhang är det väl också på sin plats att än en gång notera vilket livligt kulturliv Hangö, sin lilla storlek till trots, har.

Elias Vartio/IS

Svaveldirektivet Rikkidirektiivi

I september publicerade hamnen en utredning som hade beställts från Åbo Universitet, angående det nya svaveldirektivets inverkan på hamnens verksamhet och konkurrenskraft. Rapporten var intressant läsning – de nya begränsningarna som träder i kraft 2015 kommer på kort sikt att vara en stor utmaning för Finland, men även en stor möjlighet för Hangö hamn. Härifrån har vi nämligen den överlägset kortaste sjövägen från Finland till kontinentala Europa – något som exempelvis Svenska Orient Linien lagt märke till, då de tog över rutten Hangö-Rostock tidigare i höst. Sjön är alltså på vår sida, nu gäller det bara att hoppas att elektrifieringen av Hangö – Hyvingebanan och andra nödvändiga infrastrukturprojekt tar fart på fastlandet. Syyskuussa satama julkaisi Turun yliopistolta tilaamansa selvityksen uuden rikkidirektiivin vaikutuksista sataman toimintaan ja kilpailukykyyn. Selvitys oli mielenkiintoinen. Uudet rajoitukset astuvat voimaan vuonna 2015 ja muodostavat lyhyellä tähtäyksellä Suomelle suuren haasteen. Direktiivi saattaa myös tarjota Hangon satamalle suuren mahdollisuuden. Täältä on ylivoimaisesti lyhin matka Euroopan mantereelle. Tämän on esimerkiksi Svenska Orient Linien huomioinut ottaessaan syksyllä Hanko–Rostockin reitin haltuunsa. Meri on siis puolellamme. Nyt voidaan vaan toivoa, että Hanko–Hyvinkää -radan sähköistäminen ja muut tärkeät infraprojektit käynnistyvät.

Olen kuluvan vuoden aikana päässyt haastattelemaan useita mielenkiintoisia ihmisiä. Sofi Oksasen haastattelu oli kuitenkin aivan poikkeuksellisen kiinnostava. Viidentoista minuutin haastatteluaika saattaa tuntua liian lyhyeltä. Mutta vaikutuksen teki silti kirjailijan maanläheinen persoonallisuus ja hänen mittava kokemuksensa haastateltavana. Menestyskirjailijalla ei ollut minkäänlaisia diivan elkeitä. Myöhäisenä joululahjavihjeenä mainittakoon, että hänen uusin romaaninsa ”Kun kyyhkyset katosivat” ilmestynee ruotsiksi ensi vuoden alussa. Tässä yhteydessä on kai paikallaan uudestaan noteerata pienen Hangon rikasta kulttuurielämää.

Arbetsplatserna Työpaikat

I maj stängde Lappviks enda restaurang – och matbutiken stängde redan för ett par år sedan. I juni blev FNsteel och Koverhar offer för eurokrisen då ingen finansiering längre hittades. Matteuseffekten verkar fungera även här: ”Var och en som har, han skall få, och det i överflöd, men den som inte har, från honom skall tas också det han har.” Man kan få otroligt förmånliga lån i dagsläget, men det är bara få som unnas dem. I december stängde också arbetskraftsbyråns kontor i Hangö. Servicen sägs bli bättre, men först gäller det att pendla till Karis. Två trevliga undantag i denna dystra trend är ändå värda att noteras i detta sammanhang: beslutet att anställa Mick Lindström som egnahemsgårdskarl till Lappvik samt Anne Ekholms sommarradio South FM var båda två fina initiativ. Mera av sådant vill jag se! Lappohjan ainoa ravintola suljettiin toukokuussa ja ruokakauppa lakkautettiin jo pari vuotta sitten. Kesäkuussa FNsteel ja Koverhar joutuivat eurokriisin uhreiksi kun yrityksille ei enää löytynyt rahoitusta. Matteuksen efekti näyttää pätevän tässäkin suhteessa: Kellä on, hänelle annetaan ja paljon, mutta keltä puuttuu, häneltä viedään se vähä, mikä hänellä on”. Tänä päivänä saatavana on uskomattoman halpoja lainoja, mutta niitä ei kaikille suoda. Joulukuussa työvoimatoimiston Hangon konttorikin suljettiin. Palvelun väitetään paranevan, mutta sitä ennen on sukkuloitava Karjaalle. Synkälle trendille löytyy silti kaksi poikkeusta: päätös palkata Mick Lindström Lappohjan omakotitalkkariksi sekä Anne Ekholmin kesäradio South FM ovat kumpikin hienoja aloitteita. Haluaisin lisää tuollaista!

Snön – Lumi

Landskapet är vitt, vacker och behagligt. Om snöfallet inte är alltför fuktigt är också vädret oerhört fräscht för en vinterpromenad. Ännu roligare är det även som vuxen att ta sig pulkabacken för nedförsåkning. Jag antar att det också skulle vara lika kul att ta ett varv i skidspåret, men det har jag inte ännu hunnit pröva på.

Maisemat ovat valkoisia, kauniita ja miellyttäviä. Ellei lumi ole kovin märkää, talvisää tuntuu uskomattoman raikkaalta ja sopii talviselle kävelylenkille. Sitäkin hauskempaa aikuiselle olisi lähteä pulkkamäkeen. Otaksun, että olisi myös hauskaa lähteä hiihtoladullekin. Sinne en ole vielä ehtinyt.

JULHELGEN

T O R S TA I 20 . J O U L U K U U TA

J O U L U P Y H ÄT

TORSDAGEN 20 DECEMBER

KULUNUT VUOSI

Ekonomiska situationen Taloudellinen tilanne

Bokslutet för år 2011 som fastställdes i början av april i år blev alla tiders bästa för Hangö med ett överskott på 2,3 miljoner euro. Just då såg allting ännu lovande ut, men knappt tre månader senare såg det mesta ut att raseras då FNsteel meddelade att bolaget går i konkurs. Ännu i slutet av maj andades man – åtminstone utåt – en viss optimism i och med att masugnen skulle förnyas, men antagligen gick det redan då att ana vad som komma skulle. Då man arbetade fram budgeten för 2013 uppdagades det att också stadens ekonomi skulle få sig en rejäl törn – år 2012 blev betydligt sämre än man budgeterat eller förutspått då man ändrat budgeten. Viime vuoden tilinpäätös hyväksyttiin huhtikuun alussa. Se oli kaikkien aikojen paras. Ylijäämää oli kertynyt 2,3 miljoonaa euroa. Tuohon aikaan tulevaisuus näytti valoisalta. Vajaat kolme kuukautta myöhemmin näytti siltä, että kaikki luhistuu: FNsteel ilmoitti yhtiön menevän konkurssiin. Vielä toukokuun lopussa viestittiin – ainakin ulospäin – pientä optimismia. Masuuni uudistettaisiin. Mutta jo tuolloin saattoi varmasti aavistaa mitä tulossa oli. Ensi vuoden budjettiesitystä laadittaessa havaittiin myös, että kaupungin talous tulisi kärsimään aikamoisen tällin: kuluvasta vuodesta tulisi huomattavasti ennakoitua, jopa vielä muutettua budjettia, kehnompi.

Mikael Heinrichs/IS

Hangötidningen Hangonlehti

South FM

På den positiva sidan måste nämnas Anne Ekholms och hennes personals enorma satsning på en pigg, fräsch och fördomsfri sommarradiokanal i Hangö. Staden är som gjord för ett sådant här koncept och det kändes också som att många av företagarna tog kanalen till sig och gjorde skönt avslappnade reklamer på radiovågorna. Som det ser ut just nu kan det mycket väl bli en fortsättning nästa sommar och då man garanterat samlat på sig både goda och mindre lyckade erfarenheter vet man säkert vad man kan göra bättre – och vad som fungerar precis som det var.

Villa Orrman 4. renoveringen - remppa

För Hangötidningens del var 2012 ett verkligt omvälvande år. Året inleddes med att tidningen fick en delvis förnyad grafisk utformning med nya vinjetter och avdelningar. Under sommaren tackade också en av Hangötidningens långvariga medarbetare, allas vår Biggan, för sig i samband med att hon fyllde 77 år den 7.7. Och hösten förde med sig en ytterligare stor omvälvning i och med att KSF Media köpte upp Hangötidningen av Förlags Ab Lindan som tog över verksamheten i slutet av 2006 och då slog ihop Kustens morgon med ”gamla” HT. Det har varit mycket nytt – och ett oerhört lärorikt år för oss alla. Hangonlehden kannalta vuosi on ollut todella mullistava. Vuoden alussa lehden graafinen ulkonäkö muuttui osittain. Lehteen ilmaantui uusia vinjettejä ja osastoja. Kesällä lehden monivuotinen avustaja, meidän kaikkien Biggan, luopui täyttäessään 7. heinäkuuta kunnioitettavat 77 vuotta. Syksyllä tapahtui kaikista suurin muutos: KSF Media osti Hangonlehden Kustannus Oy Lindanilta, joka oli ottanut lehden haltuunsa vuoden 2006 lopussa ja yhdisti silloin Rannikon Aamu -lehden ”vanhaan” Hangonlehteen. Olemme kokeneet paljon uutta ja vuosi on ollut meille kaikille opettavainen sekä työteliäs.

Myönteisenä asiana mainittakoon Anne Ekholmin ja hänen porukkansa valtava panostus pirteään, raikkaaseen ja ennakkoluulottomaan kesäradiokanavaan. Tällainen konsepti sopii todella hyvin juuri Hankoon. Tuntui myös, että monet yrittäjät ottivat konseptin omakseen ja mainostivat yrityksiään mukavan rennosti. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kesäradio saattaa hyvinkin saada jatkoa ensi kesänä. Menneen kesän kokemuksiin nojaten toimijat varmaan tietävät, mitä voitaisiin tehdä entistäkin paremmin ja mikä toimii muuttamatta.

Efter sju sorger och åtta bedrövelser fick Villa Orrman äntligen sin efterlängtade uppsnofsning då man målade fasaden och ungefär samtidigt kunde avsluta byggarbetena på Havsgatan som ställde till det på innergården och terrassen. Det finns knappast ett charmigare café i Hangö där man i lugn och ro kan fixa en intervjustund och mysa med en kopp kaffe och hembakt. Pitkän odotusajan jälkeen Villa Orrman sai lopulta kaivatun kunnostuksensa. Julkisivu on maalattu ja melkein samoihin aikoihin pihapuolta ja terassia häirinneet Merikadun rakennustyöt vietiin päätökseen. Hangosta ei löydy sen viehättävämpää kahvilaa. Siellä saattaa rauhassa järjestää haastattelun kahvikupin ja kotileivotun leivän ääressä.

Kari Ketonen & Sun City

För undertecknad kändes det oerhört stort att Sun City valde att satsa på en erfaren och meriterad tränare som dessutom har en gedigen spelarbakgrund som quarterback i ryggen. Om någon skall klara av att få ut det bästa ur lovande duon Joakim Lindholm och Sebastian Berndtsson är det just Ketonen som kan göra det. Dessutom har Ketonen tillfört en hel del nytänkande till föreningen som går in i en avgörande fas. Hur länge orkar de ”nya pionjärerna” ännu satsa – och hålls stommen intakt också efter den kommande säsongen som ser ut att bli en utmaning åtminstone logistiskt med tanke på långa resor?

Minulle tuntui tärkeältä, että Sun City päätti panostaa kokeneeseen ja meritoituneeseen valmentajaan, jolla kaiken lisäksi on vankka pelinrakentajatausta. Ketonen on varmasti juuri oikea valmentaja, joka pystyy kehittämään lupaavaa Joakim Lindholmia ja Sebastian Berndtssonia kaikkein parhaiten. Lisäksi Ketonen on tuonut uuteen vaiheeseen siirtyvään seuraan melko lailla uutta ajattelua. Kauanko ”uuden tulemisen pioneerit” jaksavat vielä panostaa? Pysyykö joukkue kasassa tulevinakin kausina? Ensi kausi on jo matkojenkin osalta haastava, sillä alustavan ohjelman mukaan vierasmatkat tulevat olemaan aivan eri maata kuin aikaisemmin.

JULHELGEN

T O R S TA I 20 . J O U L U K U U TA

J O U L U P Y H ÄT

TORSDAGEN 20 DECEMBER

Finskt julbord med thai-inslag ”Sillen och lådorna är verkligen goda” De finska mattraditionerna gäller långt hos Mia Fält och hennes mamma Chomphu. Mamman gillar finländsk julmat. Hon ﬂyttade till Finland från Thailand för 25 år sedan efter en uppväxt på den thailändska landsbygden. Där fanns det ingen sill, morotslåda eller gravlax. - Jag jobbade i åtta år som köksbiträde i Satamaruokala och lagade ibland också thaimat där. Jag lämnade ändå matlagningen då några gäster yttrade sig ganska fult om maten och vågade sedan inte mera pröva på att tillreda desto mer exotiska rätter. Men min tilltro till min kokkonst kom tillbaka när Mia och jag nu har arrangerat popup-servering under restaurangdagen några gånger, säger hon. Den positiva responsen efter första restaurangdagen värmde verkligen och serveringen ﬁck en fortsättning i november då restaurang Aroi Dee öppnade dörrarna i HUS utrymmen på Västfjärdsvägen. En fortsättning utlovas i februari då man igen arrangerar en ny restaurangdag. - Själv gillar jag ännu starkare kryddad mat än den vi serverade på restaurangdagen, säger Chomphu. - Fast min tolerans mot chili säkert är högre än vad folk i medeltal har kan jag inte äta mat som är tillredd enligt mammas smak utan att få tårar i ögonen, avslöjar Mia. Efter den goda feedbacken är det inte helt uteslutet att familjen grundar en thairestaurang även om saken inte är aktuell just idag.

Magen gillar thaimat Under julen är det ändå de fi nländska mattraditionerna som gäller. Julmat såsom potatis-, morots- och kålrotslåda samt sillar och gravlax spelar en viktig roll på julbordet. - Jag tycker verkligen mycket om den fi nländska julmaten men äter gärna ris till allt. Men lufisk är jag inte så förtjust i, berättar mamman. Hon medger också att den första bekantskapen med gravlaxen ledde till att fisken snabbt hamnade i stekpannan. Man blandar inte i allmänhet thailändsk och finsk matkultur; på julbordet serveras bägge sorterna skilt för sig. Först julmaten, sedan thaimaten. - Mamma brukar skoja och säga att magen känns tom efter att ha fått fi nsk mat; den vill också ha thaimat, berättar Mia. Denna jul fi nns det också thailändsk korv, köttbullar och den från tidigare år bekanta Som Tam-salladen på julbordet. Enligt det modifierade receptet består salladen av bl.a. morot, tomat, torkade räkor, vitlök, chili och andra kryddor. Egentligen borde den innehålla grön papaya i stället för morot men den är enligt Mia svår att få tag på i Finland. Moroten ger salladen en fin färg. Salladen har visat sig vara populär. I fjol serverades den också på julbordet hos Mias pojkväns föräldrar. Också andra vänner och bekanta har frågat efter receptet.

En del av ingredienserna importerar familjen själv eller så skickar släkten dem, men t.ex. i Lojo får köpa man en del av de behövliga ingredienserna. Ungefär varannan månad handlar man tillbehör i en vietnamesisk matbutik i Helsingfors. När jag frågar vad som är viktigast i thaimat får jag ett kort och kraftigt svar: chilipastan, som i Finland också går under namnet currypasta. Den pasta som man får i matbutiken duger ändå inte för den är för odryg. Den är just inte eldig alls jämförd med den motsvarande thailändska såsen. Andra viktiga ingredienser är t.ex. vitlök, ﬁsksås och socker eller söt sojasås. Till nästan alla maträtter serveras ris.

En social begivenhet Ibland tycker man att familjerna i vårt land samlas till gemensam måltid bara under vissa högtider av vilka julen antagligen är den viktigaste. Samvaro kring maten är mycket vanligare i thailändsk kultur. - De thailändska familjerna äter oftare tillsamman än man vanligtvis gör i Finland. Man lagar större mängder mat och bjuder också vänner och bekanta. Den sociala sidan är synnerligen viktig, berättar Mia. I Thailand är julen inte speciellt viktig utom på turistorterna. Nyåret är däremot en riktigt stor högtid. Mikael Heinrichs/IS Chompu och Mia Fält i vintrig Hangömiljö. Chomphu ja Mia Fält Hangon talvisissa tunnelmissa.

På grund av årets långa julhelg utkommer årets sista Hangötidning idag. Den första tidningen 2013 utkommer 3.1. Pitkien joulupyhien takia vuoden viimeinen Hangolehti ilmestyy tänään. Vuoden 2013 ensimmäinen lehti ilmestyy 3.1.

JULHELGEN

T O R S TA I 20 . J O U L U K U U TA

J O U L U P Y H ÄT

TORSDAGEN 20 DECEMBER

Suomalainen joulupöytä thaimaalaisin maustein ”Sillit ja laatikot ovat todella hyviä”

Som Tam-sallad. - Den här gången fanns grön papaija i skåpet så vi använde den och satte till lite morot för att ge salladen lite färg, berättar Mia. (Foto: Mia Fält) Som Tam -salaatti. - Tällä kertaa meillä oli kaapissa vihreää papaijaa, joten käytimme sitä ja lisäsimme vähän porkkanaa, jotta salaatti saisi väriä, Mia kertoo. (Kuva: Mia Fält).

Kuai Tiao är Chomphus egen favorit. Rätten innehåller risnudlar, buljong, köttbullar och grönsaker. - Den rätten äter man ofta hos mina föräldrar och den är en av mammas bravurer, berättar Mia. (Foto: Mia Fält) Kuai Tiao on Chomphun oma suosikkiannos ja sisältää riisinuudelia, lientä, lihapullia ja kasviksia. - Tätä syödään usein vanhempieni luona, ja tämä on yksi äiti bravuureista, Mia kertoo. (Kuva: Mia Fält).

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta God Jul och Gott Nytt År

Suomalaiset ruokaperinteet ovat melko korkeassa kurssissa Mia Fältin ja hänen äitinsä Chomphun luona. Äiti pitää suomalaisesta jouluruoasta, vaikka on muuttanut Thaimaasta Suomeen 25 vuotta sitten ja varttunut thaimaalaisella maaseudulla – jossa ei ollut sillistä, porkkanalaatikosta tai graavilohesta tietoakaan. - Olin kahdeksan vuoden ajan keittiöapulaisena Satamaruokalassa ja tein joskus myös thai-ruokaa siellä. Jätin kuitenkin ruoanlaiton kun muutama asiakas sanoi melko rumasti ruoasta, enkä sen jälkeen enää uskaltanut kokeilla eksoottisempaa lähestymistapaa. Mutta uskoni palasi kun olemme Mian kanssa pitäneet pop up -ravintolaa nyt muutaman kerran, hän sanoo. Positiivinen palaute ensimmäisen ravintolapäiväkokeilun jälkeen lämmitti todella – ja jatkoakin seurasi viimeksi marraskuussa jolloin Aroi Dee -niminen ravintola avasi ovensa päiväksi HUS:n tiloissa Länsiseläntiellä. Jatkoakin on luvassa, sillä helmikuussa on jälleen ravintolapäivän vuoro. - Itse tosin syön mielelläni vielä väkevämpää ruokaa kuin mitä tarjosimme ravintolapäivän yhteydessä, äiti sanoo. - Vaikka minullakin on varmasti keskimääräistä korkeampi sietokynnys chilille, en pysty syömään äidin maun mukaan valmistettua ruokaa ilman että minulle tulee tippa linssiin, Mia vakuuttaa. Saadun palautteenkin mukaan vakituisen thairavintolan perustaminenkaan ei ole täysin poissuljettu ajatus, vaikka ei juuri tänä päivänä ajankohtainen olekaan.

God Jul och Gott Nytt År önskas våra kunder

Vatsa kaipaa thairuokaa Jouluna suomalaiset perinteet nousevat kuitenkin kunniaan ruokapöydässä. Jouluruoat kuten peruna-, porkkana ja lanttulaatikot sekä sillit ja graavilohet ovat kaikki tärkeässä roolissa. - Pidän todella paljon suomalaisesta jouluruoasta, mutta syön mielelläni riisiä kaiken kanssa. Ja lipeäkala ei oikein maistu, äiti kertoo vaikka myöntääkin että ensimmäinen kosketus graaviloheen johti siihen että kala löytyi melko nopeasti paistinpannulta. Thaimaalaista ruokaperinnettä ei yleensä sekoiteta suomalaiseen ruokaan, vaan joulupöydässä molemmat ovat edustettuina yksikseen. Ensin jouluruoka, sitten thai-ruoka. - Äitini tapaa vitsailla että suomalaisen ruoan jälkeen vatsa on vielä nälkäinen ja haluaa myös thairuokaa, Mia kertoo. Tänä jouluna pöytään tulee myös thaimaalaista makkaraa, lihapullia sekä jo aiemmilta vuosilta tuttua ”Som Tam” -salaattia johon tulee mukautetun reseptin pohjalta muun muassa porkkanaa, tomaattia, kuivattuja katkarapuja, valkosipulia, chiliä ja muita mausteita. Oikeastaan porkkanan sijaan salaattiin kuuluu vihreää papaijaa, mutta sitä on vaikea löytää Suomesta, Mia kertoo. Porkkana antaa kuitenkin mukavasti väriä. Salaatti on osoittautunut suosituksi, sillä sitä oli tarjolla viime jouluna myös Mian poikaystävän vanhempien joulupöydässä – ja muutkin ystävät ja tuttavat ovat kyselleet sen perään. Osa raaka-aineista tuodaan itse tai sukulaisten kautta maahan, mutta esimerkiksi Lohjalta saa jonkin verran tar-

vittavia ainesosia. Ja Helsingissä olevasta vietnamilaisesta ruokakaupasta hankitaan noin joka toinen kuukausi tykötarpeita. Kun kysyn mikä on kaikkein tärkein ainesosa thairuoassa, saan napakan ja nopean vastauksen: chilitahna, joka Suomessa myös kulkee joskus nimellä currytahna. Kaupan hyllyn tahna ei kuitenkaan miellytä, sillä sitä saa kuulemma lusikoida ruokaan sen verran runsaasti. Tulisuutta ei ole nimeksikään verrattuna aitoon thaimaalaisen vastaavaan kastikkeeseen. Muita tärkeitä ainesosia ovat esimerkiksi valkosipuli, kalakastike ja sokeri tai makea soijakastike. Riisi tai nuudelit ovat myös läsnä lähes ruoassa kuin ruoassa.

Sosiaalinen tapahtuma Aika ajoin tuntuu hieman siltä että Suomessa perheet kokoontuvat yhteiseen suurempaan ateriaan vain tiettyinä juhlapyhinä, joista muun muassa joulu on ehkäpä se kaikkein tärkein. Tällainen yhdessäolo on kuitenkin huomattavasti tavallisempaa thaimaalaisessa kulttuurissa. - Thaimaalaiset perheet syövät enemmän yhdessä kuin mitä Suomessa yleensä tehdään. Ruokaa tehdään aina isompi satsi ja kutsutaan myös ystäviä ja tuttuja kylään ruokailemaan, sillä sosiaalinen puoli on erittäin tärkeä, Mia sanoo. Thaimaassa joulu ei sinällään ole turistipaikkojen ohella kovinkaan tärkeää aikaa vuodesta, mutta sen sijaan uusi vuosi on sitäkin isompi juttu. Mikael Heinrichs

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! God Jul och Gott Nytt År! t. ö.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille asiakkaillemme

God Jul och Gott Nytt år 2013! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013! Önskar/Toivottaa

FLEXLIFT OY

Pienkoneurakointia - Småmaskins entreprenör Kiinteistöhuolto - Fastighetsservice

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013 God Jul och Gott Nytt År 2013

Med tack för gott samarbete och en önskan om God Jul och Gott Nytt År! Kiittäen kuluneesta vuodesta toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

JULHELGEN

T O R S TA I 20 . J O U L U K U U TA

J O U L U P Y H ÄT

TORSDAGEN 20 DECEMBER

På resande fot ✺ Eriksson nu i Nya Zeeland – på cykel För resedagbok i enklare format på Facebook Hangöbon och globetrottern Joakim Eriksson är igen ute på långresa. Han sade upp sig från sitt jobb i höst och gav sig i mitten av oktober iväg på cykel med målet någonstans vid Medelhavets stränder. Efter en dryg månad blev det en radikal ändring i planerna – och planet till Nya Zeeland. Hangötidningen fick tag på Eriksson på andra sidan klotet och ställde några frågor. Du är igen ute på långresa, nu med cykel. Varför just det valet av transportmedel? - Under mina tidigare resor har jag ofta sett intressanta platser och vackra landskap passera genom bussfönstret för at sedan landa i en (mer eller mindre) turistig stad. Det kändes att jag behövde ännu mera frihet att själv kunna välja vart jag tar mig. Mitt knä skulle inte ha klarat av att gå, att ta bilen skulle bli för dyrt (och skulle knappast hålla ihop) och jag är kanske för feg för att lifta jorden runt. Med cykeln är det inga buss- eller tåg tidtabeller som styr eller begränsar min resa, utan det är endast jag själv. Dessutom är ju utmaningen i sig själv rätt spännande. Går det faktiskt för någon såhär oatletisk att ta sig an detta? Du hade ursprungligen en plan på att ta dig ner genom Centraleuropa till Italien och senare i vår upp via de baltiska länderna – men det blev en helomvändning, varför det? - Fördröjningar och lite dålig planering gjorde att jag småningom insåg att senhösten är fel årstid för detta i Europa. När man hostat sig genom nätterna i flera veckor och aldrig blir bättre då man svettas ute i kylan dagarna i ända så kan det vara värt att se njutningen i det hela. Funderade (man har ganska mycket tid för att fundera då man trampar hela dagarna) i en vecka på att göra ändringar i planerna. Främst på att ta tåg eller buss till lite varmare delar av Europa men när en kompis föreslog att jag skulle komma till Nya Zeeland och lockade med att det är sommar så lät det intressant. Några googlingar senare hade jag hittat ett förmånligt flyg och redan samma vecka satt jag på planet. Hänvisningen till Frodo fanns ju med från början och Sagan om ringen-fi lmerna spelades ju till en stor del in i NZ – fanns tanken om Nya Zeeland med hela vägen trots allt? - Nej. Meningen var nog hela tiden att resan skulle börja och sluta hemma vid ytterdörren. Det var egentligen den enda saken jag var osäker på innan jag bokade mitt flyg men jag hamnade offra den

Ju mera jag rest desto mera inser man hur ofarlig plats världen egentligen är – fast många tycker man måste vara tokig eller modig för att åka iväg till länder som ligger utanför charterradarn. Så gott som alla människor i alla länder är trevliga, hjälpsamma och gästvänliga.

Det blev för mycket av det här. Tätä tuli nähtyä aivan liikaa.

ideologin då det blev svårt att njuta av resa i ett kallt Europa. Citatet ” It’s a dangerous business, Frodo, going out your door” var nog mera en slump. Ju mera jag rest desto mera inser man hur ofarlig plats världen egentligen är – fast många tycker man måste vara tokig eller modig för att åka iväg till länder som ligger utanför charterradarn. Så gott som alla människor i alla länder är trevliga, hjälpsamma och gästvänliga. Har man oturen att råka ut för någon som inte är det så kan det lika gärna ske i Åbo som i Nairobi. Resandet tar nog effektivt kål på alla fördomar. Hur ser den nya reseplanen ut, hur länge stannar du i NZ? - Tre månader får man stanna här utan visum och något sådant hade jag aldrig tid att skaffa så i slutet av februari ﬂyger jag tillbaka till Zürich och därifrån cyklar jag hem, antagligen via Östeuropa. Fast det är ju bara en plan så man vet ju aldrig. Vilka oväntade händelser har du råkat ut för resans lopp, förutom då att det blev ett raskt miljöombyte? - Jag var inte förberedd på att man kan hamna trampa i nerförsbacke p.g.a. hård motvind. Att jag dragit en innebandyträning i Wellington var oväntat. Det ﬁ nns tydligen en grupp på ca 40 innebandyspelare här och då jag helt av en slump råkade stöta på några dem i en storstad på 400 000 så slutade det med att jag skall leka innebandycoach. Vad har varit det bästa så här långt under den här resan? - Att jag efter två månader ännu tycker det är roligt när

jag vaknar på morgonen och trampar iväg. Ibland hinner det ju förstås ändra redan före eftermiddagen … Många bekanta följer med din resa via FB, var det ett självklart val att skapa en sida där och berätta om resans gång? - Jag fick flera förfrågningar om att skriva en reseblogg men jag ville inte ta någon press på mig att hålla den up to date. Jag vägrar också publicera något strunt som varje gång skulle börja med ”I dag gjorde jag …” och för att få ihop bra texter tillräckligt ofta så skulle det väl sluta med att jag bara skulle kunna cykla varannan dag. På Facebook får man ju in en bild eller kort text på nolltid. Snart blir det dags att fi ra jul och nyår på ett helt nytt ställe, vilka är dina planer för ”the holidays”? Nån hälsning du vill framföra till dem som inte läser FB? - Min kompis Matt har tre veckor semester över jul och nyår (javisst, det är semestertider på södra halvklotet, det fattade jag inte heller innan jag kom hit). De tre veckorna ska vi tillsammans utforska södra ön i Nya Zeeland. Jag har överlåtit detaljplanerandet till honom, eftersom det ändå är hans semester. Så exakt var jag firar jul och nyår har jag faktiskt ingen aning om ännu. Jag vet bara att det blir första gången jag firar jul i shorts. Hälsningen till dem som inte följer Facebook: Ni lever i det förgångna! Du hittar Jocke Erikssons reseberättelse på Facebook med direktadressen www.facebook.com/OutYourFrontDoor. HT-HL

Helt andra breddgrader. Eriksson har landstigit på Nya Zeeland. Täysin toisilla leveysasteilla. Eriksson Uudessa Seelandissa.

Tairua, Nya Zeeland. Cyklar bakom en erfaren ”hare” som nyss avslutat en cykelfärd från Los Angeles till Alaska. Tairua, Uusi Seelanti. Edessä kokenut ”jänis” joka oli äskettäin pyöräillyt Los Angelesista Alaskaan.

Cykeln packad och klar för avfärd. Pyörä pakattu ja valmis lähtöä varten.

T O R S TA I 20 . J O U L U K U U TA

JULHELGEN

J O U L U P Y H ÄT

TORSDAGEN 20 DECEMBER

Tien päällä ✺ Eriksson pyöräilee – nyt Uudessa Seelannissa Matkapäiväkirja löytyy Facebookista

Mitä enemmän olen matkustanut, sitä enemmän ymmärrän miten vaaraton paikka maailma oikeasti on. Monien mielestähän ihmisen on oltava hullu tai rohkea matkatakseen charteralueiden ulkopuolelle. Melkein kaikki ihmiset melkein kaikissa maissa ovat mukavia, avuliaita ja vieraanvaraisia.

Hankolainen maailmanmatkaaja Joakim Eriksson on taas tien päällä. Hän sanoutui syksyllä irti työstään ja lähti lokakuun keskivaiheilla pyöräretkelle päämääränään Välimeren rannat. Runsaan kuukauden kuluttua matkasuunnitelmat kuitenkin muuttuivat perusteellisesti ja hän istuutui Uuden Seelannin koneeseen. HL sai yhteyden toisella puolella maapalloa oleilevaan Erikssoniin.

Efter en hel dag av uppförsbacke är det på sin plats att njuta av utsikten nära Gimmelwald i Schweiz. Kun on puskenut ylämäkeen koko päivän, on täysin oikeutettua nauttia hieman näköalasta Gimmelwaldin lähellä Sveitsissä.

Miksi lähdit matkaan pyörällä? - Aikaisemmilla matkoillani olen usein havainnut mielenkiintoisia paikkoja ja kauniita maisemia bussin ikkunasta. Sen jälkeen olen päätynyt johonkin turistirysäkaupunkiin. Tunsin kaipaavani lisää vapautta valita reittejäni. Polveni eivät olisi kestäneet jalkapatikointia, autolla matkustaminen olisi ollut liian kallista (eikä autokaan olisi kestänyt pitkää matkaa). Olen ehkä pelkuri, kun en uskalla lähteä peukalokyydissä maailman ympäri. Pyöräillessä mitkään bussi- tai juna-aikataulut eivät määrää tai rajoita matkaani vaan pelkästään minä itse. Haastekin on aika jännittävä. Selviytyykö näin epäatleettinen yksilö haasteesta? Alkuperäinen suunnitelmasi oli pyöräillä KeskiEuroopan halki Italiaan ja keväällä palata Baltian maitten kautta kotiin. Muutit mielesi. Miksi? - Viivästykset ja heikohko suunnittelu aiheuttivat sen, etten ymmärtänyt myöhäissyksyn olevan Euroopassa huono aika tempaukselleni. Kun on yskinyt öitään viikkokaupalla eikä yskä parane ja päivät pitkät hikoilee kylmässä jääkin miettimään, onko tässä järkeä. Mietin viikon (polkiessa ehtiikin miet-

tiä) suunnitelmien muutosta. Ensiksi ajattelin astua junaan tai bussiin Euroopan lämpimille seuduille. Mutta kaveri kun ehdotti Uutta Seelantia ja kertoi siellä olevan kesä kiinnostuin ajatuksesta. Muutamia googlauksia tämän jälkeen löysin edullisen lennon ja istuin kuin istuinkin lentokoneessa jo samalla viikolla. Frodo-sitaatti löytyy myös matkakuvauksesta Facebookissa ja Tatu sormusten herrastahan kuvattiin Uudessa Seelannissa – olikohan maa kuitenkin mielessäsi jo lähtiessäsi? - Ei. Tarkoituksena oli koko ajan, että matka alkaisi kotiovelta ja päättyisi kotiovelle. Se olikin ainut asia, joka sai minut epäröimään ostaessani lentolipun. Jouduin kuitenkin luopumaan ajatuksesta kun huomasin, etten voinutkaan nauttia matkastani kylmässä Euroopassa. Sitaatti ”It’s a dangerous business, Frodo, going out your door” olikin sattumaa. Mitä enemmän olen matkustanut, sitä enemmän ymmärrän miten vaaraton paikka maailma oikeasti on. Monien mielestähän ihmisen on oltava hullu tai rohkea matkatakseen charteralueiden ulkopuolelle. Melkein kaikki ihmiset melkein kaikissa maissa ovat mukavia, avuliaita ja vieraanvaraisia. Jos satut kohtaamaan jonkun, joka ei ole sellainen, se voi tapahtua yhtä hyvin Turussa kuin Nairobissa. Matkustaminen kyllä nakertaa tehokkaasti kaikkia ennakkoluuloja. Miltä näyttää uusi matkasuunnitelmasi? Kauanko viivyt Uudessa Seelannissa? - Täällä voi oleskella kolme kuukautta ilman viisumia eikä minulla ollut aikaa viisumin hankintaan. Helmikuun

lopussa lennän Zürichiin ja sieltä pyöräilen kotiin, luultavasti Itä-Euroopan halki. Mutta tämähän on pelkkä suunnitelma eikä siitä voi olla täysin varma. Mitä odottamatonta matkan aikana on sattunut sen ohella, että vaihdoit äkkiä maisemia? - En ollut valmistautunut siihen, että kovassa vastatuulessa joutuisin polkemaan alamäkeäkin. Odottamatonta on myös, että pääsin vetämään salibandytreenejä Wellingtonissa. Täällä ilmeisesti toimii noin 40 hengen salibandyn harrastajaryhmä. Sattumalta tapasin heistä joitakin 400 000 asukkaan kaupungissa. Tapaaminen johti siihen, että pääsin leikkimään salibandyvalmentajaa. Mikä on toistaiseksi ollut matkan parasta antia? - Vielä kahden kuukauden jälkeen olen iloinen herätessäni ja lähtiessäni polkemaan. Välillä mieliala toki saattaa vaihtua ja keskipäivällä… Tuttavat seuraavat matkaasi Facebookista. Oliko itsestäänselvyys luoda sivu Facebookin ja kertoa matkan vaiheista? - Useat kehottivat kirjoittamaan matkablogia mutta en halunnut ottaa siitä paineita ja pitää sitä ajan tasalla. En myöskään suostu julkaisemaan mitään roskaa, joka aina alkaisi sanoilla ”Tänään minä tein…” Jos mielii laatia hyviä tekstejä tarpeeksi usein en lopuksi ehtisi pyöräillä kuin joka toisena päivänä. Facebookiin voi nopeasti laittaa kuvan tai lyhyen tekstin. Pian vietät joulua ja uutta vuotta ihan uudessa paikassa. Mitkä ovat suunnitelmasi joulun ja uuden vuoden pyhien varalle. Haluatko lähettää tervehdyksen niille, jotka eivät lue Facebookia? - Kaverillani Mattilla on kolmen viikon loma jouluna ja uutena vuotena. (Kyllä, etelämantereella on loma-aika. En ymmärtänyt sitä tänne saapuessani). Kolmen viikon aikana tutustumme yhdessä Uuden Seelannin eteläsaareen. Olen luovuttanut seikkaperäisten suunnitelmien laatimisen hänelle; onhan kyseessä hänen lomansa. Ei ole vielä aavistustakaan, missä vietän joulua. Tiedän vaan, että tämä on ensimmäinen jouluni shortseissa. Tervehdys Facebookia ilman oleville: Elätte menneisyydessä! Löydät Jocke Erikssonin matkakertomuksen Facebookista osoitteessa www.facebook.com/OutYourFrontDoor. HT-HL

JULHELGEN

T O R S TA I 20 . J O U L U K U U TA

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! God Jul och Gott Nytt År!

Ravintola-Pizzeria

Amigos God Jul och Gott Nytt År Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

God Jul o Gott Nytt År till alla kunder! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille asiakkaille! STÄNGT - SULJETTU 17. 17.12.12 – 6.1.2013

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013 GodJul och Gott Nytt År 2013

KIRPPIS ANKKA LOPPIS ANKA

Sini-Kulma Blå-Hörnan

God Jul och Gott Nytt År till alla kunder, vänner H och släktingar! H Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille asiakkaille, ystäville ja sukulaisille!

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille!

HH Fiskare H

0400 015 773

God Jul och Gott Nytt År till alla kunder och samarbetspartners!

J O U L U P Y H ÄT

God Jul och Gott Nytt År Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Juridisk byrå Lakiasiaintoimisto

B-E Wickholm Kb Ky God Jul o Gott Nytt År Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

Kalastaja

Agneta Sundqvist

Avoinna: su-to 10–22, pe-la 10–03.30 www.pizzeriauno.¿

God Jul och Gott Nytt År Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

God Jul och Gott Nytt År

God Jul och Gott Nytt År 2013 !

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Jonas Westerholm

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta God Jul och Gott Nytt År

Rakennus- ja puusepänpalvelut

God Jul och Gott Nytt År 2013!

Autohuolto Kuutti Ky Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! God Jul och Gott G t Nytt År!

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013! God Jul och Gott Nytt År 2013! Autokorjaamo

V. Heikkola God Jul och ch Gott Nytt År 2013 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013

toivottaa/önskar

Autoliike Pertti Kuokkanen Oy

TAXI Erik Nyberg

God Jul och Gott Nytt År! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Esplanaden 128, Hangö 019-248 1810, fax 019-248 6344

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013!

IIRA TVÄTTERI

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013 !

TAXI

God Jul & Gott Nytt År! Hyvää Joulua & Onnellista Uutta Vuotta!

PESULA

Köpmansg. 5 KARIS, tel. 231 410

TORSDAGEN 20 DECEMBER

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! God Jul och Gott Nytt År! Fysioterapeutti Fysioterapeut

Hanna Laaksonen Tumma taivas jouluyönä, tähdet tuikkii valovyönä. Ilmassa on ripaus taikaa. Rauhallista joulunaikaa!

Hoitohuone Vanilla kiittää asiakkaitaan kuluneesta vuodesta ja toivottaa hyvää joulua ja onnea uudelle vuodelle! Olen lomalla 24.12.–6.1.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

God Jul och Gott Nytt År 2013! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013!

Tmi Hannu Halkosaari

Hangon Peltityö Hangö Plåtarbete

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013 God Jul och Gott Nytt År 2013

Hangon Timpuripojat

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille! God Jul och Gott Nytt År till alla kunder och samarbetspartners!

Glasklar Julhälsning! Lasinkirkas Joulutervehdys!

God Jul och Gott Nytt År 2013

Tammilasi Oy Ab

En Fridfull Jul Rauhallista Joulua Sjundeå Stenhuggeri Kb Siuntion Kivenhakkaamo Ky

Fridfull Juletid... Rauhallista Joulunaikaa... 050-44 99 511 www.gaiasgarden.ﬁ www.gaiasgarden.ﬁ

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013 God Jul och Gott Nytt År 2013 toivoo/önskar

Erikoishammasteknikko Specialtekniker

Jorma Alatalo

HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! GOD JUL OCH GOTT NYTT ÅR!

SORVAUKSET T:MI OMET Ahjokuja 14, Hanko

019-248 6154, 040-742 1793

God Jul och Gott Nytt År Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

Måleriaffär - Maalausliike

R.Fredriksson

Jorma Aavamäki

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013

God Jul och Gott Nytt År 2013! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013!

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013! God Jul och Gott Nytt År 2013!

Hangö Motorpunkt Ab

KYLMÄKONEHUOLTO SAARINEN KY

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013!

God Jul och Gott Nytt År 2013

Automaalaamo Karit Oy

God Jul och Gott Nytt År 2013!

T O R S TA I 20 . J O U L U K U U TA

RAUHALLISTA JOULUA JA MENESTYKSELLISTÄ UUTTA VUOTTA! SUOMEN VAPAASATAMA Joulutervehdysten sijaan olemme tukeneet tänä vuonna Hyvä Joulumieli –keräystä.

FRIDFULL JUL OCH ETT FRAMGÅNGSRIKT NYTT ÅR! FINLANDS FRIHAMN

JULHELGEN

J O U L U P Y H ÄT

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013!

TORSDAGEN 20 DECEMBER

Vi Önskar Er en God Jul och ett Gott Nytt År 2013!

Olemme tänäkin vuonna käyttäneet joulukortteihin varaamamme rahat Hyvä Joulumieli -keräykseen. Genencor International Oy, Hangon tehdas

I stället för att skicka julkort, deltar vi även i år i Hyvä Joulumieli -insamlingen. Genencor International Oy, Hangö fabrik

Istället för julhälsningar har vi år understött Jul i Sinnet –insamlingen.

God Jul och Gott Nytt År Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta

Jag tackar mina kunder för det gågna året och önskar alla en

God Jul och Gott Nytt År

Kiitän asiakkaitani kuluneesta vuodesta ja toivotan kaikille

Hyvää Joulua ja nne Onnellista Uutta Vuotta

Taxi K. Grönberg God Jul och Gott Nytt År 2013! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013! Hangö Fotocentral Hanko Fotokeskus H. Granholm Bangatan 28 Ratakatu

Kiitämme kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Hyvää Joulua ja menestyksellistä Uutta Vuotta.

Perinteisten joulutervehdysten ja joululahjojen sijasta olemme lahjoittaneet niihin varatut rahat stipendeiksi Hangon kouluille.

Vi tackar alla våra kunder och samarbetspartners för det gångna året och önskar God Jul och Ett Framgångsrikt Nytt År.

Hangöbor

God Jul och Gott Nytt År !

God Jul och Gott Nytt År

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

God Jul och Gott Nytt År Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta

– Talonmiestyöt

– Gårdskarlsarbeten

0400-486 074

Vi tackar alla våra kunder och samarbetspartners för det gågna året och önskar God Jul och ett Framgångsrikt Nytt År! Kiittämme kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme y Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta! Hyvää

HANGON TB-HUOLTO KY

God Jul och Gott Nytt År! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

önskar Hangö svenska socialdemokrater

I stället för de traditionella julhälsningarna och julgåvorna skänker vi de reserverade medlen till stipendier i Hangös skolor.

Kiinteistöjen huolto ja siivous Fastighets service och städning

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013! God Jul och Gott Nytt År 2013!

God Jul och Gott Nytt År Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

Hyvää Joulua & Onnellista Uutta Vuotta! God Jul & Gott Nytt År! Vjl Hangon LVI-huolto Oy Vla Hangö VVS-service Ab

Valoisaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Ljus Juletid och Gott Nytt År!

Toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneille Vi önskar alla kunder och samarbetspartner en God Jul och ett Gott Nytt År Joulukorttien sijasta olemme tänä vuonna tukeneet Joulupuu keräystä Hangossa.

I stället för att sända julkort understöder vi i år Joulupuu insamlingen i Hangö.

JULHELGEN

T O R S TA I 20 . J O U L U K U U TA

HUS önskar alla sina medlemmar och vänner en Fridfull Jul och ett Gott Nytt År! HUS H toivottaa Rauhallista Joulua ja a Hyvää Uutta Vuotta kaikille jäsenilleen ja ystävilleen!

J O U L U P Y H ÄT

TORSDAGEN 20 DECEMBER

God Jul och Gott Nytt År

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

Nordea Bank Finland Abp

God Jul & Gott Nytt År!

God Jul & Gott Nytt År! Hyvää Joulua & Onnellista Uutta Vuotta!

Kiinteistövälitys Fastighetsförmedling

Aktia Hanko Nycanderinkatu 18, 10900 Hanko Ajanvaraus 0800 0 2470, www.aktia.ﬁ

Aktia Hangö Nycandergatan 18, 10900 Hangö Tidsbokning 0800 0 2470, www.aktia.ﬁ

Näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen.

Ser en människa i varje kund.

Välkommen på julglögg Fredagen 21.12. kl. 10–16.

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

Ekenäs, Hangö, Karis nordea.ﬁ

Nordea Bank Finland Abp

En Fridfull Jul och Gott Nytt År Hyvää Joulua & Onnellista Uutta Vuotta!

Tervetuloa jouluglögille Perjantaina 21.12. kl. 10–16.

t./ö. Hangon ULA-Taxi - Hangö ULA-Taxi Ab 019-106910

Jäsenet toivottavat Medlemmar önskar

Tammisaari, Hanko, Karjaa nordea.ﬁ

Rauhaisaa Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2013!

Shop Keepers önskar-toivottaa

Fridfull Jul och Framgångsrikt År 2013!

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Kiitos kaikille asiakkaillemme kuluneesta vuodesta God Jul Och Gott Nytt År Vi tackar alla kunder för året som gått

SALON MIA

Vuorikatu-Berggatan 21 0400-996365

Anemone 044 9677326 Hanko

Vuorikatu 8-10 Berggatan Puh./ Tel. 019-248 1022 KINO

Digital 3D cinema

På Boulevarden

Kauneudenhoitopalvelut lähellä sinua!

Anna lahjaksi elämyksiä! Ge upplevelser som gåva! LEFFALIPPUJA!! BIOBILJETTER!! www.kino-olympia.ﬁ

Bulevardilla

SKY-kosmetologi

040 703 7910

Harmonie, Vuorikatu 8, 10900 Hanko info@milametsola.fi, www.milametsola.fi

Vuorikatu-Berggatan 8 040-7010613

SALON CAMILLA

SALON ZAX

Parturi-Kampaamo CAM-IN

SALON KUTRISET

Esplanaadi 86 019-2481988

Kukkakauppa Blomsteraffär

HARMONIE

Parturi-Kampaamo Mari Hartikainen Esplanaadi 92 045-1139904

PIA’S HÅRGALLERI

Halmstadsg.-Halmstadink. 11 Tredjeövergången-Kolmasylikäytävä 11 019-2487220 019-2483191

Vuorikatu-Berggatan 15-17 019-2487448

Hangöbyv.-Hangonkylänt.18 BELLEZZA Itäinen puistotie-Östra 019-2486408 allén 1 040-7672135

KAMPAAMO EVA

SALON MANDY

Parturiliike FORUM

Parturiliike MICA

Bulevardi-Boulevarden 9 019-2486004 Esplanaadi 120 019-2483555

SALON GILLA

Halmstadsg.-Halmstadink. 20 019-2481783

Vuorikatu-Berggatan 12-14 019-2482666 Esplanaadi 92 019-2484639

KAMPAAMO TUULA & RAIJA Bulevardi-Boulevarden 5 019-2481926

STUDIO FE-MALE

Bulevardi-Boulevarden 10 040-575 2616