HT-sommar 2013 HL-kesä

HANGÖ TIDNINGEN

Sommaren 2013

www.hangotidningen.fi

HANGON LEHTI

Grundad 1890 - Perustettu 1890

Kesä 2013

www.hangonlehti.fi

SOMMAR KESÄ 2013

HANGÖTIDNINGEN

KESÄ 2013

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013

! n e r a m m o s l il t r ö h n e g in n id t ö g n a H ! n ä ä s e k u lu u u k i t h Hangonle

Hangötidningen och en vacker sommartorsdag. Finns det något skönare?

det Skicka in din beställningdipåg! sätt som är enklast för Lähetä tilaus sinulle kätevimmällä tavalla!

Teckna en sommarprenumeration för tre månader eller välj genast en fortlöpande prenumeration. När du läser tidningen vet du vad som händer, var du hittar sommarens bästa evenemang och var du får sommarens bästa rabatter.

FYLL I KUPONGEN. Portot är betalt! TÄYTÄ KUPONKI. Postimaksu on maksettu! SKICKA E-POST / LÄHETÄ SÄHKÖPOSTIA: hangonlehti@hangotidningen.ﬁ

Hangonlehti ja kaunis kesätorstai. Onko mitään sen ihanampaa?

RING: 044 783 5859 må–ons kl. 10.00–16.00, to–fre 10.00–14.00 eller besök oss på Boulevarden 20, Hangö. Välkommen! SOITA: 044 783 5859 ma–ke klo 10.00–16.00, to–pe 10.00–14.00 tai tule käymään Bulevardi 20, Hanko. Tervetuloa!

Tee edullinen kesätilaus kolmeksi kuukaudeksi tai ota saman tien kestotilaus. Lehteä lukemalla tiedät mitä tapahtuu, mistä parhaat suvitapahtumat löytyvät ja mistä nappaat parhaimmat kesäalennukset. Jag vill prenumerera på Hangötidningen / Tilaan Hangonlehden ! k c ta Ja 00 21 ! s Kyllä kiito 00 3 månader tidsbunden prenumeration 3 kk määräaikainen tilaus ................................ 12 månader fortlöpande prenumeration 12 kk jatkuva tilaus ..........................................

Önskat startdatum / Toivottu alkamispäivä

Mina kontaktuppgifter / Yhteystietoni:

(senast/viimeistään 14.8.2013):

Namn Nimi

Adress Osoite

Postnummer och -ort Postinumero ja -osoite

Postnummer och -ort Postinumero ja -osoite Födelseår Syntymävuosi

Tfn Puh

E-post Sähköposti KSF Media får kontakta mig per KSF Media saa lähettää minulle

2013

Hangötidningen – Hangonlehti

Födelseår Syntymävuosi

E-post Sähköposti sms tekstiviestejä

betalar portot

Ja tack, jag vill ge tidningen i gåva Kyllä kiitos, annan lehden lahjaksi

Namn Nimi

Tfn Puh

Postimaksun maksaa

e-post sähköpostia

KSF Media får kontakta mig per KSF Media saa lähettää minulle

KOD 5019988 00003 SVARSFÖRSÄNDELSE sms tekstiviestejä

e-post sähköpostia

Prenumerationen börjar inom några dagar efter att vi fått din kupong eller vid önskat startdatum. Prenumerationen skall börja senast 14.8.2013 och erbjudandet gäller hushåll som inte har Hangötidningen. Tidsbundna prenumerationer kan sättas på uppehåll, men uppehållstiden kompenseras ej. I alla priser ingår moms. Obs! Prenumerationer till Åland, moms 0 %. Utlandsprenumeranter betalar en postavgift. Namn- och adressuppgifter kan användas i KSF Medias marknadsföring. KSF Media förbehåller rätten att godkänna prenumerationen. Tilaus alkaa muutaman päivän sisällä siitä kun olemme saaneet kuponkisi tai toivottuna alkamispäivänä. Tilauksen tulee alkaa viimeistään 14.8.2013 ja se koskee vain talouksia joille ei tule Hangonlehteä. Määräaikaisten tilausten jakelunkeskeytys on mahdollista, mutta keskeytysaikaa ei hyvitetä. Alv. sisältyy kaikkiin hintoihin. Ahvenanmaalle tehtävät tilaukset alv. 0%. Ulkomaille tehtäviin tilauksiin lisätään postituskulut. Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää KSF Median markkinoinnissa. KSF Media pidättää itsellään oikeuden hyväksyä tehdyt tilaukset.

KESÄ 2013

HANGÖTIDNINGEN

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013

Sommar i sol och sinne

Kesämielellä, vesi kielellä…

☛ Trots den ovanligt sena och sega våren står vi nu äntligen inför sommaren. Den korta men intensiva tiden på året då vi ﬁnländare verkligen tar ut svängarna. Oberoende om man söker efter lugn och ro, naturupplevelser, avkoppling, äventyr eller fester, fart och ﬂäng kan vi alla vara överens om att de här sakerna hittar man faktiskt i Hangö. Den här sommaren är det dessutom lättare än tidigare att ta sig till och från Hangö. Arbetet med höjandet av perrongerna vid järnvägsstationen håller på ännu i skrivande stund, likaså arbetet med att utvidga och fördjupa hamnbassängen i Östra hamnen. Klart skall det vara innan utgången av maj då Hangö igen antar rollen som landets sommarstad nummer ett.

☛ Vaikka kevättä jouduttiinkin odottamaan suhteellisen pitkään, kesä on vihdoinkin jälleen ovella. Edessä on taas se aika vuodesta, jolloin me suomalaiset irrottelemme oikein kunnolla. Haetko sitten rauhaa, rentoutumista, seikkailua, vauhtia ja vaarallisia tilanteita tai hyviä juhlia, voimme kaikki olla yhtä mieltä siitä että juuri näitä – ja paljon muutakin – Hanko pystyy tarjoamaan. Tänä kesänä Hankoon myös pääsee aiempaa paremmin kulkemaan, sillä muun muassa rautatieaseman laitureita korotetaan tälläkin hetkellä ja Itäsataman satama-altaan laajennustyöt ovat vielä tätä kirjoitettaessa kesken. Valmista pitäisi kuitenkin olla vielä toukokuun puolella ennen kuin Hanko jälleen ottaa asemansa maan kesäkaupunkien kärjestä.

I denna tidning presenterar vi Hangö ur flera olika perspektiv. Hangö museums huvudutställning i år handlar om emigrationen till Nordamerika och det arrangeras en hel massa händelser kring emigrationstemat i Hangö under sommarmånaderna. Man kan både gå en temarundvandring i emigranternas fotspår och njuta av musik med emigranttema. Alternativt kan man koppla av i sommarsolen med en bra bok – varför inte välja en där händelserna utspelar sig i Hangö? För den tvåspråkiga läsaren finns det två pinfärska alternativ att välja mellan, för den mer historieintresserade kan museets publikation i anknytning till emigrationsutställningen vara ett lyckat val. Lägergårdarna och -öarna i Hangö är ställen som många förknippar med barndomens somrar. Språkbad i lägermiljö är också ett effektivt sätt att förkovra sig i det ”andra inhemska” i den ålder man antagligen är som mest mottaglig för det. Både på Breidablick där Folkhälsan arrangerar svenskspråkiga barnläger och på Bengtsår där bland andra Leirikesä ry arrangerar finskspråkiga läger har man goda erfarenheter av språkbadets effekter. På Bengtsår finns inga skilda läger för svenskspråkiga språkbadare, men man har i år igen lyckats rekrytera några tvåspråkiga ledare. Både Breidablick och Bengtsår har långa anor: läger har arrangerats sedan 1927 respektive 1948. Sommaren fylls också av allehanda kultur- och idrottsevenemang. Hangö Teaterträff sparkar igång kultursommaren som i övrigt bjuder på högklassig och mångsidig musikunderhållning under Hangö Musikdagar samt konserter för unga och äldre. Staden bjuder till för ungdomen i augusti innan skolstarten, då hip hop-artisten Elastinen uppträder i Cuplishallen den 3 augusti. Att konserten är utan åldersgräns är ett välkommet initiativ. I början av året fick Hangötidningen en förfrågan om läget med naturiststränder i Hangö. Närmare bestämt frågan varför det inte finns en sådan på en ort som är vida känd för sina sandstränder. Ekologiskt? Javisst. Naturnära? Absolut. Vad skulle sommaren i Hangö förresten vara utan alla säsongsarbetare som ser till att både Hangöbor och turister hålls mätta och belåtna? Reportaget om flyttfåglarna som söker sig till Hangö om somrarna tyder också på att den förutfattade åsikten om att alla säsongare inom restaurangbranschen enbart kommer till Hangö för att festa är helt passé.

Tässä lehdessä esittelemme Hankoa useasta eri näkökulmasta. Hangon museon tämän vuoden päänäyttely keskittyy siirtolaisaikaan. Aiheen tiimoilta järjestetään myös runsaasti erilaista oheisohjelmaa pitkin kesää. Hangossa voi esimerkiksi käydä kävelykierroksella siirtolaisten jalanjäljissä ja nauttia teemaan liittyvästä musiikkitarjonnasta. Vaihtoehtoisesti voi rentoutua auringossa hyvän kirjan parissa, vielä vaikkapa Hankoon sijoittuvalla sellaisella. Tämän vuoden puolella tällaisia romaaneja on ilmestynyt ja ilmestyy kaksinkin kappalein. Historiaa hamuaville löytyy tietenkin myös museon julkaisema siirtolaisaiheinen kirja. Ei kesää ilman leiriä. Hangosta löytyy sekä suomen- että ruotsinkielisille suunnattuja leiripaikkoja ja -saaria. Sekä Bengtsårissa että Breidablickissä voi myös kokeilla kielikylpyä ja opetella toista kotimaista. Nuorenahan se vitsa on tunnetusti väännettävä ja oppi menee varmasti tehokkaammin perille. Folkhälsan järjestää Breidablickissä yksinomaan kielikylpijöille tarkoitettuja leirejä. Bengtsårissa Leirikesä ry järjestää leirejä jotka eivät varsinaisesti ole kielikylpyleirejä, mutta kaksikielisten vetäjien ansiosta kuitenkin soveltuvat siihenkin tarkoitukseen. Molemmilla leiripaikoilla on pitkät perinteet: Breidablick on toiminut leiripaikkana vuodesta 1927 lähtien, Bengtsår puolestaan vuodesta 1948. Kesä täyttyy myös kaikenkarvaisista kulttuuri- ja urheilutapahtumista. Hangon Teatteritrefﬁt korkkaavat kulttuurikesän ja Hangon Musiikkijuhlat tarjoavat omalta osaltaan tasokkaan ja monipuolisen kattauksen nuorille ja varttuneimmille. Nuorille järjestetään kaupungin toimesta myös hip-hop -artisti Elastisen keikka Cuplis-hallissa 3. elokuuta. Sopivasti koulujen alkamisen alla kuultava konsertti on kaiken lisäksi ikärajaton. Jo vuoden alussa Hangonlehti sai kyselyn Hangon naturistirantatilanteesta. Tarkemmin ottaen siitä, miksi rannoistaan tunnetuksi tulleessa Hangossa ei tällaista rantaa vielä ole. Luomua? Kyllä. Luonnonläheistä? Ehdottomasti. Mitähän Hangon kesästä tulisikaan ilman kaikkia kausityöntekijöitä jotka tulevat kaupunkiin pitämään sekä hankolaisia että turisteja kylläisinä? Näistä muuttolinnuista kertova reportaasi murskaakin aivan loistavasti ennakkoluulot pelkästään juhlimaan ja räyhäämään tulevista kesähessuista.

En omfattande händelsekalender för Hangösommaren hittas på mittuppslaget och den informationen kommer också att ﬁnnas på Hangötidningens webbplats där den uppdateras med regelbundna mellanrum i fall av att det sker ändringar och dyker upp nya evenemang. I sista hand är det förstås arrangörerna som ansvarar för sina evenemang, så vill man vara riktigt säker på ett klockslag eller platsen lönar det sig att dubbelkolla saken. Hangötidningens roll är att ge en ﬁngervisning om vad som händer i staden.

Hangon kesän kattava tapahtumakalenteri löytyy niin ikään tämän lehden keskiaukeamalta. Tapahtumat tulevat löytymään myös Hangonlehden verkkosivuilta, jonne päivitetään myös säännöllisin väliajoin mahdollisia muutoksia ja uusia tapahtumia. Tapahtumatiedoista vastaavat kuitenkin loppupäässä tapahtumien järjestäjät, joten mikäli haluaa ehdottoman varmuuden kellonajasta tai tarkasta tapahtumapaikasta, asia kannattaa varmistaa vielä lähempänä ajankohtaa. Hangonlehden rooli on tässä suhteessa ainoastaan suuntaa antava.

Mikael Heinrichs redaktionschef

Mikael Heinrichs toimituspäällikkö

www.hangotidningen.ﬁ ❧ www.hangonlehti.ﬁ

KESÄ 2013

HANGÖTIDNINGEN

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013

Hangölimpa och Amerikafläsk som vägkost ☛ Det var inte det enda emigranterna kunde inköpa på Hangö torg då de anlände till den rymliga och relativt eleganta järnvägsstationen med fyra olika väntrum i Hangö ofta efter flera dagars resa från olika delar av landet, främst kanske Österbotten. Men just Hangölimpa och Amerikafl äsk blev populära, fördelaktiga prismässigt och lätta att äta. Alla för emigration viktiga ställen fanns alldeles invid torget med Boulevarden som centrum. Vi kan nu i Hangö museum ända fram till hösten se en utställning om emigranterna med Hangö som mellanstation: Till Amerika Amerika – Hangö som emigranternas avfärdsort. Det är museichef Marketta Walls avskedsutställning inför pensioneringen och ämnet ett av dem som mest intresserat henne. I boken som utges i samband med utställningen säger Marketta Wall i förordet: De resandes kapital var ungdom, hälsa, viljan att arbeta och tron på den egna kraften. I breven och fotografierna som kom hem berättades om dem som lyckades, men det fanns också andra öden. I gruvorna skedde hemska olyckor och många blev sjuka. Men emigranten kunde lyckas bygga sig en framtid som han eller hon aldrig hade haft en möjlighet till i hemlandet. Med Amerikaemigrationen 1865– 1930 avreste kring 400 000 fi nländare till Nordamerika. Hela 250 000 av dessa personer reste via Hangö hamn, främst till Hull, för vidarebefordran till Nordamerika. Mycket av emigrationen tog slut i och med den amerikanska depressionen. Flest emigranter var det under år 1902, hela 23 000. Finska Ångfartygs Ab:s (FÅA) linje mellan Hangö och Hull inledde sin trafik 1891 och den blev den verkligt viktiga transportören med ett otal passagerare. FÅA inredde ett emigranthotell vid Boulevarden 15 så tidigt som 1889 och det nya hotellet blev klart 1902. För de stora mängderna ryska judar som började komma till Hangö efter förföljelserna köpte FÅA huset i hörnet av Nycandergatan och Högbergsgatan 1906 och det blev ett nog så nödvändigt hotell.

Flera emigrantöden skildras i ord och bild, det fanns sådana som ändå gärna kom tillbaka. Bland dem den sedermera kända Hangöfotografen Artur Granholm som i tiden ﬂydde ryska armén, jobbade på byggen i New York och snart kunde bekosta sin fästmös resa över Atlanten. De gifte sig och bosatte sig i Brooklyn där Artur Granholm bekantade sig med frikyrkoförsamlingen som han var trogen hela livet. Han lärde sig fotografera och skaffade sig utrustning. Hemlängtan drev familjen tillbaka till Hangö 1912 och småningom tog han upp fotograferingen på allvar. Ännu arbetar familjen i viss mån inom fotobranschen.

Många anknytningar I sitt festtal vid vernissagen berättade fullmäktigeordförande Sture Söderholm om sin familjs nära anknytning till emigrationen: Många Hangöbor fick också arbete som anknöt till emigrationen. - Min morfar August Lindgren var emigrantvaktmästare på FÅA:s Urania. Han hjälpte emigranter på båten till Hull och såg till att emigranter där kom till sina inkvarteringsställen. Sedan tog han också hand om återvändande emigranter på returresan. Också mormor Alma jobbade på Urania före familjen växte, berättade Söderholm. Efter att emigrationen hade tagit slut fick hans morfar anställning hos Valio som arbetsledare i smördrittelverkstaden som låg i Västra hamnen. Fastän smörtrafiken flyttades till Åbo 1932, fortsatte man att tillverka smördrittlar här i Hangö ända fram till 1960-talet. Traditionstrogna eng-

Bilder från de ryska judarnas emigranthotell: Invånarna samlade på gården. (Hangö museum

elsmän ville fortfarande ha sitt smör packat på gamla sättet.

Sök släktingar Till det utställda hör museets egna samlingar, bildmaterial från migrationsinstitutet och inlånat material.

Världsstaden Hangö Utställningen visar klart och initierat vad allt emigranterna hade att göra inför avresan med blankettifyllande vid skeppsbolagens kontor, inköp av biljetter och den nödvändiga läkarundersökningen med eventuellt väntetid före avresan vid sjukdomsfall. Inkvarteringen sköttes inte alltid så fi nt och propert, snarare var det rena kyffena som stod till buds, men hotellen avhjälpte småningom bristen på logi. Gästgiverier fanns ett flertal, också nykterhetskaféer. Det framgår tydligt att det gick livligt till, att det dansades, flirtades och skojades mycket. Hangöborna lär som alltid ha varit intresserade av att beskåda främlingarna, men också badgäster lär ha följt med.

Sture Söderholm visar upp redovisningsboken som hans morfar använt.

En mängd intressanta Amerikatrunkar ﬁ nns att beundra, speciellt en svart elegant historia, nyligen donerad av stadens kanslichef JukkaPekka Halme. Utställningen ger besökaren mycket intressant information om en tids-

HANGÖTIDNINGEN

KESÄ 2013

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013

period i vårt land då stora förändringar skedde. Vi har också haft andra skeden då betydande utﬂyttning ägde rum, men få sådana som också lika hög grad gällt hela Skandinavien. Smörexporten var en faktor att räkna med för hamnen liksom själva emigrationen. Hangö hamn hade etablerat sig som en viktig del inom Finlands ekonomi. I sommar kan man utan avgift i museet bekanta sig med databasen över utvandrade tack vare samarbetet med migrationsinstitutet i Åbo. Det är mycket i anslutning till emigrationen besökaren kan hitta ännu idag, byggnaderna vid Boulevarden, dansberget i Parkbergen, ﬂera gamla hus som också haft med emigrationen att göra, hamnen självklart och emigrantmonumentet vid Boulevardstranden och nu självklart utställningen i Fästningsmuseet. Som verkligen är värd ett besök, gärna av det längre slaget. Birgit Brunow

ms bildarkiv.)

Fyrens sken det sista avskedet ☛ En stämningsbild från tiden som

är värd att noteras: - Länge stod jag på däcket och såg på stränderna i mitt fädernesland. Och då det blev kväll och stränderna inte längre syntes, var blicken fästad vid Hangö fyr, vars ljus visade vägen i natten. Strålarna från fyrtornet kändes så kära, att jag stannade på däcket ända tills ljuset inte längre syntes till. Det kändes som om det sista avskedet hade tagits av fosterlandet. BB

Russarö. (Hangö museums bildarkiv.)

Till Amerika Amerika – Hangö som emigranternas avfärdsort öppen 3.5–31.8 tisdag–söndag kl. 11–16 samt torsdag dessutom kl. 18–19 Emigrantfester – i praktiken rundvandringar med musikinslag – för den stora allmänheten ordnas tre gånger under sommaren, den 25.6, 16.7 och 24.8 med start klockan 14 från torget. Det är Hangö museums vänner och Hangö guider som står för de arrangemangen. Föreläsningar kring temat blir det fyra av. Lördagen den 18.5 föreläser migrationsinstitutets informatiker Lilli Kojo om emigranternas rutter till Amerika (på finska), tisdagen den 4.6 författaren Lars Sund under rubriken Då DollarHanna for till Amerika, torsdagen den 26.9 författaren Antti Tuuri om sina böcker kring emigrationen (på finska) och torsdagen den 3.10 migrationsinstitutets direktör Ismo Söderling om utmaningarna och nyttan med invandring. Hangö Manskör håller en konsert i museet den 25.8 i samband med Hangödagarna. Då bjuds det på emigrantmusik av alla de slag. En bok om emigrationen, skriven av museichef Marketta Wall, utkom 21.5 och finns till försäljning i museet.

En modern Hangöemigrant ☛

Dokumentärfilmaren Stefan Randström är vad man kunde kalla en moderna tidens Hangöemigrant. I september 1995 åkte han med pick och pack i trunken över Atlanten och bosatte sig i Kanada. - Ett av de tydligaste och sista minnena av Hangö från den hösten är en båttur på Hangö Västra med min mamma och hennes man. Vi hade fi nt väder men avskedet låg i luften och ingen av oss kunde riktigt njuta som vi brukar, säger han. Randström har sina rötter djupt inrotade i Hangö och han känner sig fortfarande som en Hangöbo trots att han bott långt borta redan i nästan 18 års tid. Hans mamma bor fortfarande i Hangö och det blir ett besök på Finlands sydspets åtminstone vart annat år. - Det känns alltid som att komma hem när jag kommer på besök. I Hangö fi nns naturen, människorna, språket, allt det viktiga i livet. Mest av allt saknar jag sommaren och havet, som i ungdomen kändes oändligt. Minst saknar jag känslan av oro då sommaren var över och mörkret återvände. Han utesluter inte helt och hållet en flytt tillbaka till Hangö, men för tillfället är det Toronto och Kanada som gäller. I dagsläget är det olika arbetsuppdrag bakom kameran, främst för National Geographic och Discovery Channel som håller honom upptagen. MH

Stefan Randström är en modern Hangöemigrant som flyttade till Kanada år 1995. (Foto: Privat)

HANGÖTIDNINGEN

KESÄ 2013

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013

Matkaeväinä Hangon limppua ja Amerikan lä ☛

Yllämainitut tuotteet eivät olleet ainoita, joita siirtolaiset saattoivat ostaa Hangon torilta saavuttuaan Hangon tilavalle ja melko uudenaikaiselle rautatieasemalle. Asemalla oli neljä odotushuonetta. Siirtolaiset olivat usein viettäneet useita päiviä matkallaan Hankoon maamme eri osista, varsinkin Etelä-Pohjanmaalta. Suosittuja olivat limppu ja läski, hinnaltaan edullisia ja helpot nauttia laivamatkalla. Kaikki siirtolaisille tärkeät paikat sijaitsivat torin liepeillä, Bulevardi keskustana. Hangon museossa voimme syksyyn saakka tutustua siirtolaisista kertovaan näyttelyyn; Hankohan oli useiden siirtolaisten lähtösatama Suomessa. Näyttelyn nimi on Ameriikkaan, Ameriikkaan – Hanko siirtolaisten lähtöpaikkakuntana. Museonjohtaja Marketta Wall on koostanut näyttelyn, joka myös toimii hänen jäähyväisnäyttelynä; hän on siirtymässä eläkkeelle. Aihe kuuluu hänen lempiaiheisiin. Näyttelyn yhteydessä julkaistavassa kirjassa hän sanoo esipuheessaan, että emigranttien pääomana oli nuoruus, terveys, halu tehdä töitä ja usko omaan voimaan. Kotiin lähetetyt kirjeet ja valokuvat kertovat onnistumisista, mutta kaikki eivät onnistuneet uudessa kotimaassaan. Kaivoksissa sattui hirveitä onnettomuuksia ja monet sairastuivat. Mutta siirtolaisella oli mahdollisuus luoda itselleen tulevaisuuden, jota hän ei olisi voinut luoda kotimaassaan. Pohjois-Amerikkaan lähti vuosina 1865–1930 siirtolaisiksi noin 400 000 suomalaista. Kokonaista 250 000 lähti Hangon kautta, etenkin Hulliin, jatkaakseen sieltä Pohjois-Amerikkaan. Siirtolaisvirrat tyrehtyivät, kun Amerikkaan iski suuri talouslama. Eniten siirtolaisia lähti Suomesta vuonna 1902, peräti 23 000. Suomen Höyrylaiva Oy:n (SHO) liikennöinti Hangosta Hulliin käynnistyi vuonna 1891 ja siitä kehittyi siirtolaisten tärkein reitti. SHO perusti

siirtolaishotellin osoitteessa Bulevardi 15 jo 1889 ja uusi hotelli valmistui vuonna 1902. SHO osti Nycanderinkadun ja Korkeavuorenkadun kulmassa olevan talon 1906 suuria määriä Venäjän juutalaisia varten. Se hotelli tuli todella tarpeeseen.

Hanko maailman kartalle Museon näyttely kertoo selkeästi ja asiantuntevasti siirtolaisten valmisteluista ennen merimatkalle lähtöä: lomakkeiden täyttämistä varustamon konttorissa, lippujen ostamista ja pakollista lääkärintarkastusta. Jos sairautta ilmeni, asianomainen joutui siirtämään lähtöään. Majoitus ei aina ollut kehuttavaa. Pikemminkin lähtijöille tarjottiin ränsistyneitä murjuja, mutta hotellien myötä puutteet korjaantuivat. Kestikievareitakin oli useampia ja myös kahviloita, joissa viinakset olivat kiellettyjä. Näyttely osoittaa selvästi, että siirtolaiset pitivät hauskaa, tanssittiin, pelattiin teerenpeliä ja kerrottiin kaskuja. Kuten aina, vieraat kiinnostivat hankolaisia. Jopa kylpylävieraita he kiinnostivat. Sanoin ja kuvin kerrotaan useita siirtolaiskohtaloita. Joukossa oli myös kotimaahan palaavia. Heidän joukossaan oli sittemmin tunnetuksi tullut Hangon valokuvaaja Artur Granholm. Aikanaan hän lähti Venäjän asepalvelusta pakoon, työskenteli New Yorkissa rakennuksilla ja pystyi pian kustantamaan morsiamensa matkan Atlantin yli. He menivät naimisiin ja asettuivat Brooklyniin, jossa Artur tutustui vapaakirkkoseurakuntaan ja liittyi siihen elämänsä loppuajaksi. Koti-ikävä sai kuitenkin perheen muuttamaan Hankoon vuonna 1912. Artur alkoi valokuvata ammattimaisesti. Jälkeläiset työskentelevät osittain edelleenkin samalla alalla.

Merimiesten ja siirtolaisten lähetysasema. (Hangon museon kuva-arkisto)

Lähikosketus Näyttelyn avajaisissa pitämässään

Venäjän juutalaisten hotellissa asuttiin ahtaasti. (Hangon museon kuvaarkisto)

Kansliapäällikkö Jukka-Pekka Halmeen aito Amerikan matka-arkku.

puheessaan Hangon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sture Söderholm kertoi oman perheensä suhteesta siirtolaisuuteen. Maastamuuttajat työllistivät monia hankolaisia. - Isoisäni August Lindgren toimi emigranttivahtimestarina SHO:n s/s Uranialla. Hän auttoi siirtolaisia matkalla Hulliin ja ohjasi perille tultua heidät majoituspaikkoihinsa. Hän huolehti myös paluumuuttajista matkalla Suomeen. Isoäiti Almakin oli töissä Uranialla ennen kuin perheeseen saatiin lisäystä, Söderholm kertoi.

Siirtolaisaikakauden loputtua hänen isoisänsä pääsi töihin Valioon voitiinuverstaan työnjohtajaksi. Verstas sijaitsi Länsisatamassa. Vaikka voin vienti siirtyikin Turkuun 1932, Hangossa jatkui tiinujen valmistus aina 1960-luvulle asti. Perinteitä vaalivat englantilaiset halusivat ostaa voita vanhan ajan puuastioihin pakattuna.

Etsi sukulaisia! Näyttely koostuu museon esineistöstä, siirtolaisinstituutin kuvamateriaalista ja lainamateriaalista. Sieltä

HANGÖTIDNINGEN

KESÄ 2013

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013

äskiä löytyy muun muassa mielenkiintoisia matka-arkkuja, niiden joukossa etenkin musta, elegantti matka-arkku, jonka museo äskettäin on saanut lahjoituksena kaupungin kansliapäällikkö Jukka-Pekka Halmeelta. Vierailija saa paljon mielenkiintoista tietoa ajalta, jolloin maassamme tapahtui suuria muutoksia. Onhan merkittävän mittavaa maastamuuttoa tapahtunut muinakin aikoina, mutta tuskin samaan aikaan koko Skandinaviassa. Voin vienti oli satamalle myös tärkeää toimintaa. Hangon satama etabloitui tärkeäsi osaksi maamme taloutta. Tänä kesänä pääsee maksutta tutustumaan siirtolaistietokantaan osana Turun siirtolaisinstituutin kanssa tehtävää yhteistyötä. Vierailija löytää edelleen paljon siirtolaisuuteen liittyvää Hangossa: Bulevardin rakennukset, Puistovuorten tanssikallio, useita vanhoja, siirtolaisaikaan liittyviä taloja, tietenkin satama sekä Bulevardinrannan siirtolaismuistomerkki ja tietenkin Linnakemuseon näyttely. Varatkaa näyttelylle tarpeeksi aikaa! Birgit Brunow/IS

Ameriikkaan, Ameriikkaan – Hanko siirtolaisten lähtöpaikkakuntana Näyttely avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 11–16, torstaisin myös klo 18–19 Siirtolaisjuhlat – opastettu kierros, johon kuuluu musiikillinen osuus – järjestetään yleisölle kolme kertaa kesän aikana, 25.6., 16.7. ja 24.8. Lähtö on kello 14.00 torilta. Järjestelyistä vastaavat Hangon museon ystävät ja Hangon oppaat. Teemaluennot, neljä kappaletta. Lauantaina 18.5. Siirtolaisinstituutin informaatikko Lilli Kojo luennoi siirtolaisreiteistä Amerikkaan, tiistaina 4.6. esiintyy kirjailija Lars Sund ja otsikkona on ”Då Dollar-Hanna for till Amerika” (esitelmä ruotsiksi), torstaina 26.9. kirjailija Antti Tuuri kertoo omista, siirtolaiskohtaloita käsittelevistä kirjoistaan ja torstaina 3.10. Siirtolaisinstituutin johtaja Ismo Söderling kertoo maahanmuuton haasteista ja hyödyistä. Hangö Manskör konsertoi museolla 25.8. Hangonpäivien aikana. Silloin kuullaan kaikenlaista siirtolaismusiikkia. Marketta Wallin kirjoittama kirja ilmestyi 21.5. ja kirjaa on myynnissä museossa.

Moderni Hangon siirtolainen

Majakan valo viimeisenä hyvästinä

☛

☛ Pohtimisen arvoinen tunnelmakuva näyttelystä pomittuna: - Pitkään seisoin kannella katsoen isänmaani rantoja. Kun ilta hämärtyi, eikä rantoja enää voinut nähdä, katseeni kiinnittyi Hangon majakkaan. Sen valo ohjasi yöllistä matkaa. Majakan valot tuntuivat niin rakkailta, että jäin kannelle kunnes valoja ei enää erottanut. Tuntui, että tämä oli lopulliset jäähyväiset isänmaalleni. BB/IS

Russarö. (Hangon museon kuvaarkisto)

Dokumenttikuvaaja Stefan Randströmia voitaneen kutsua meidän aikamme Hangon siirtolaiseksi. Hän lähti vuoden 1995 syyskuussa kamppeineen Atlantin yli ja asettui Kanadaan asumaan. - Selkeimpiä ja viimeisimpiä Hangon muistojani tuosta syksystä on veneretki äitini ja hänen aviomiehensä kanssa Hangon Läntisellä. Ilma oli loistava mutta jäähyväiset lähestyivät emmekä pystyneet nauttimaan retkestä tavalliseen tapaamme, hän kertoo. Randströmin juuret ovat syvällä Hangossa ja hän tuntee edelleen olevansa hankolainen vaikka hän on asunut kaukana Hangosta jo melkein 18 vuoden ajan. Hänen äitinsä asuu edelleen Hangossa ja Stefan vierailee Suomen eteläkärjellä vähintään joka toinen vuosi. - Aina tuntuu, että tulen kotiin. Hangossa on luonto, ihmiset, kieli, kaikki elämän tärkeät asiat. Eniten kaipaan kesää ja merta, joka nuoruudessani tuntui äärettömältä. Vähiten kaipaan tunnetta, kun kesä loppuu ja pimeys palaa. Hän ei sulje pois mahdollisuutta palata Hankoon, mutta tällä hetkellä Kanadan Toronto on hänen asuinpaikkansa. Hänellä on toimeksiantoja kameran takana. Varsinkin National Geographic ja Discovery Channel työllistävät dokumenttikuvaajaa. MH/IS

Stefan Randström on meidän aikamme Hangon siirtolainen. Hän muutti Kanadaan vuonna 1995. (Kuva: Yksityinen)

KESÄ 2013

HANGÖTIDNINGEN

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013

Från Hangö udd till Jersey Peter Forsström söker nya jaktmarker för sitt paddlingsföretag ☛

Hangöbördige Peter Forsström, 34, saknar varken företagarglöd eller idékläckningsförmåga. Efter FNsteels konkurs förra sommaren som samtidigt betydde slutet på Forsströms jobb hos en av bolagets underleverantörer tog det inte länge innan han helhjärtat slängde sig in i företagarlivet. Ett firmanamn hade funnits med i bilden redan i tio år, men den egentliga verksamheten med Kola Kayaking såg dagsljuset först under fjolåret, med stöd av bland annat av Novago företagsutveckling och den lokala NTM-centralen. Sedan förra sommaren har företaget arrangerat olika former av det man i vardagligt tal kallar upplevelseturism i Södra Finland. Fokus har i första hand legat på havspaddlingen, men också långfärdsskridskoutfärder, kajakfiske, kanot- och stand up paddling (SUP) hör till konceptet. Det sistnämnda går på svenska också under namnet paddle surfi ng. Konceptet härstammar från Hawaii och går ut på att man på ett bräde som påminner om ett surfbräde stående, med hjälp av en lång paddel, tar sig framåt. Nu spanar Forsström också utanför Finlands gränser.

Peter Forsström bekantade sig i början av året med paddlingslivet på Jersey. Går allt väl, ordnar han i framtiden paddlingsresor dit. (Foto: Privat)

Miljöombyte I början av året tillbringade Forsström några månader tillsammans med familjen på ön Jersey i Engelska kanalen. Målsättningen var att ta kurser vid ansedda British Canoe Union (BCU), som är en av de mest ansedda aktörerna inom branschen. På Jersey med sina omkring 100 000 invånare på ett område ungefär lika stort som hela Hangö udd kan man paddla året om. En av de stora utmaningarna på ön är Europas största tidvattenhöjder som kan uppgå ända till tolv meter. Under ledning av Derek Hairon – med över 40 års erfaranhet av paddling – vid Jersey Kayak Adventures avlade Forsström under vistelsen på Jersey tre olika BCU-certiﬁ kat med 4 Star Leader-certiﬁ katet som höjdpunkt. Det ger gruppledarbehörighet för grupper på upp till tio erfarna paddlare i medelsvåra förhållanden (vindar på 11–14 m/s och tidvattenströmningar på högst 2–3 knop). Forsströms tanke är att kunna erbjuda paddlingsresor till Jersey för sina grupper. Trots att det första man tänker på då man hör Jersey antagligen är skatteparadis och bankväsen-

det är ön ett verkligt mecka för paddlingsentusiaster. - Jersey är en fantastisk plats för paddling. Eftersom det är en ö, ﬁnns det alltid en läsida och också förhållanden för mer avancerade paddlare, berättar Forsström. Tryggt, rent och prydligt – utan att glömma det utbredda ekologiska lantbruket. De är också aspekter som tilltalar Forsström. Man låser inte nödvändigtvis ens dörrarna till natten på Jersey och folk litar på varandra. Den enda egentliga nackdelen är boendekostnaderna som dessvärre är högre än på andra ställen – men precis som i Hangö är den absoluta högsäsongen kort och utanför den blir kostnaderna trots allt skäliga. - Det är höstrusk utan att egentligen vara desto mer ruskigt under den så kallade lågsäsongen, intygar Forsström.

ständiga, vilket betyder att deltagarna själva sörjer för sina resor till och från Jersey. Men väl framme är boendet, kajakerna och utbildningen ﬁ xad på förhand. - Ingen desto mer förhandskunskap krävs, väl framme ordnas utfärder för alla från nybörjare till mera erfarna paddlare.

Företagande ger frihet Men sommaren är vigd för paddling i hemtrakterna. Förutom skräddarsydda utfärder och kurser för grupper av olika slag erbjuds en handfull färdiga paket, också för enskilda intresserade. - Det egna företaget är egentligen

en dröm som blivit sann. Ett kontorsjobb mellan åtta och fyra är inget för mig, säger Forsström som rekommenderar företagandet för vem som helst med en lämplig dos mod och visioner. Kola Kayaking deltar bland annat i Fiskars Nature-mässan i medlet av september i år och samarbetar med ﬂera företag inom turismbranschen redan nu. Bland annat fungerar Forsström som dragare vid SEActions paddlingscentrum i Pickala och håller regelbundna paddlingsturer på sommaren med utgångspunkt Sommaröstrand på Skåldö.

På hösten kommer Forsström att föra över den första testgruppen på 5–6 personer till Jersey. Hur det blir med fortsättningen efter det är ännu öppet, men drömmen är att kunna erbjuda de här paketen under det ﬁnländska vinterhalvåret. Paddlingsresorna är tänkta att vara halvt självPeter Forsström 34-årig gift tvåbarnsfar, hemma från HangöUtbildad havskajakguide (Axxell), nordisk instruktörslicens (NIL), British Canoe Union (BCU) 4 Star Leader-examen. Sju års erfarenhet av paddling. 25 års erfarenhet av sportﬁske.

Naturen på Jersey bjuder på spektakulära vyer. (Foto: Privat)

Mikael Heinrichs

KESÄ 2013

HANGÖTIDNINGEN

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013

Hangosta Jerseyn saarelle Peter Forsström etsii uusia vesiä melontayritykselleen ☛ Hangosta kotoisin olevalta Peter Forsströmiltä, 34, ei puutu intoa yrittää eikä kykyä ideoida. FN-steelin konkurssi viime kesänä merkitsi töiden loppumista myös alihankkijayrityksessä, jonka palveluksessa Forsström oli. Mutta siinä ei kauaa nokka tuhissut, kun hän oli jo täysin sydämin heittäytynyt yrittäjäksi. Toiminimi oli ollut olemassa jo kymmenen vuoden ajan, mutta Kola Kayaking -yrityksen varsinainen toiminta alkoi vasta viime vuonna. Yritystä oli mukana kätilöimässä Novago Yrityskehitys Oy ja paikallinen ELY-keskus. Viime kesästä asti yritys on järjestänyt erilaisia Etelä-Suomen elämysturismin piiriin kuuluvia retkiä ja seikkailuja. Eniten on järjestetty melontaretkiä merellä, mutta myös retkiluistelu, kajakkikalastus, kanoottireissut ja stand up paddling (SUP) ovat kuuluneet kuvaan mukaan. Viimeksimainitusta lajista käytetään suomeksi nimitystä surffimelonta tai tuttavallisemmin suppailu. Laji on kotoisin Havaijilta. Surffi laudan näköisellä laudalla seisotaan ja melotaan eteenpäin pitkän airon avulla. Nyt Forsström laajentaa yrityksen toimintaa myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Ympäristönvaihdos Kuluvan vuoden alussa Forsström perheineen vietti jokusen kuukauden Jerseyn saarella, joka sijaitsee Englannin kanaalissa. Tavoitteena oli käydä arvostetun British Canoen Unionin (BCU) kursseilla. Jerseyllä on noin 100 000 asukasta suurin piirtein Hankoniemen kokoisella alueella, ja siellä melotaan vuoden ympäri. Saarella on erittäin haasteellinen vuorovesikorkeus. Se on Euroopan korkein ja nousuvesi on parhaimmillaan jopa 12 metriä. Kouluttajana kursseilla toimi Jersey Kayak Adventures -nimisestä yrityksestä Derek Hairon, jolla on yli 40 vuoden kokemus melonnasta. Forsström suoritti Jerseyllä kolme eri BCU:n sertifikaattia, joista 4 Star Leader -sertifikaatti oli arvokkain saavutus. Se antaa valmiuden toimia ryhmänjohtajana jopa 10 hengen vahvuisen, kokeneista melojista kootulle ryhmälle keskivaikeissa olosuhteissa (tuuli 11–14 m/s ja vuorovesivirtauksen ollessa korkeintaan 2–3 solmua). Forsströmin tarkoituksena on tarjota melontamatkoja omille ryhmilleen Jerseyssä. Vaikka Jerseystä ensimmäiseksi tulee mieleen veroparatiisi ja pankkiliiketoiminta, saari on myös todellinen melontaa harrastavien mekka. - Jersey on aivan fantastinen paikka melontaa ajatellen. Ensinnäkin, se on saari ja jollakin puolella saarta on aina tuulensuoja ja toisella puolella aina riittävästi haasteita kokeneemmille melojille, kertoo Forsström. Ainoa miinus tulee asumiskustannuksista, jotka ovat korkeammat kuin muissa paikoissa – mutta samoin kuin Hangossa, sesonki on lyhyt ja

La Corbiéren majakka on upea ilmestys Jerseyn lounaisimmassa kolkassa. Matalaveden aikaan majakalle pääse myös jalan. (Kuva: Yksityinen)

sesongin ulkopuolella kulut ovat kohtuulliset. - Sää ei syksylläkään ole niin kolea, että ilmat olisivat jotenkin huonompia sesongin ulkopuolella, vakuuttaa Forsström. Syksyllä Forsström lähtee 5–6 hengen koekeikalle Jerseyn saarelle. Sen

jälkeen tarinan jatko on avoin, mutta ajatuksena on, että samanlaisia paketteja pienryhmillä voisi olla tarjolla silloin, kun Suomessa on talvi. Melontareissut sisältävät omatoimimatkaajille tyypillisiä elementtejä kuten sen, että vastuun matkoista Jerseyn saarelle ja sieltä pois, kantavat osal-

listujat itse. Perillä sen sijaan on valmiina odottamassa majoitus, kajakit ja koulutus. - Melomiseen liittyvää osaamista ei edellytetä, koska perillä järjestetään kursseja sekä vasta-alkajille että kokeneille melojille.

Yrittäjän vapautta Mutta kesä on omistettu melonnalle kotiseudulla Hangossa. Erilaisille ryhmille räätälöityjen retkien ja kurssien lisäksi tarjolla on myös palvelupaketteja yksittäisille, melonnasta kiinnostuneille henkilöille. - Oma yritys on oikeastaan toteutunut unelma. Toimisto työ kahdeksasta ja neljään ei niin välttämättä ollut se omin juttu, sanoo Forsström, joka suosittelee yrittämistä kaikille niille, joilla on riittävästi rohkeutta sekä toteuttamiskelpoisia visioita. Kola Kayaking on mukana Fiskarsin Nature-messuilla syyskuun puolivälissä ja tekee yhteistyötä monien matkailualan yritysten kanssa jo nyt. Tällä hetkellä Forsström toimii muun muassa vetäjänä SE-Actionin Pikkalan melontakeskuksessa ja kesällä hän järjestää säännöllisiä melontaretkiä Skåldön Sommaröstrandista käsin. Mikael Heinrichs / JS-K

Jerseyllä tyrskyää. Saarella on otolliset melontaolosuhteet suurimman osan vuodesta. (Kuva: Yksityinen)

Peter Forsström 34-vuotias, naimisissa, kahden lapsen isä, kotoisin Hangosta. Koulutukseltaan merikajakkiopas (Axxell), pohjoismainen ohjaajalisenssi (NIL), British Canoe Union (BCU) 4 Star Leader -tutkinto. Seitsemän vuoden kokemus melonnasta. 25 vuoden kokemus urheilukalastuksesta.

HANGÖTIDNINGEN

KESÄ 2013

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013

Hangös ljus och färg på musiken ☛

Den fjärde uppsättningen av Hangö musikdagar är den bästa hittills. - Det är klart. Vi prutar inte på kvaliteten och försöker hela tiden utveckla oss, säger festivalledaren Milla Rantala glatt. Omgivningen i Hangö tillsammans med den franska musiken var den viktigaste utgångspunkten när man bestämde sig för festivalens tema: Rivierans ljus. Temat ska förena Sommar-Hangös klarblå himmel med fransk impressionism. - Som uppvuxen i staden har det varit väldigt svårt att föreställa sig vad temat skulle kunna vara. Men ljuset och de klara färgerna i Hangö är något helt unikt. Sedan jag var barn och vistades på stränderna har jag varit imponerad av miljön i Hangö. Och det är jag fortfarande. Men det är ändå svårt att gestalta sitt eget själslandskap, säger Rantala.

Namnstarka artister Hangö musikdagar 2013 består av tre huvudelement: HMD-Fringe med i huvudsak gratisevenemang, serien med sex huvudkonserter och musiklägret för barn och unga. Det handlar om totalt sexton olika evenemang under sex dagar. Omfattningen är i stort sett den samma som tidigare. Men programutbudet är däremot helt nytt. - Vi strävar efter ombyte bland artisterna. Pianisten Kiril Kozlovsky är den enda som uppträtt på musikdagarna tidigare. Det var 2011, säger Rantala. I år bjuder musikdagarna på bland annat Verneri Pohjola Quartet, en av Europas främsta jazzorkestrar och stråkkvartetten Meta4 som är en av Finlands mest framgångsrika i sin genre. - Om mezzosopranen Monica Groop behöver man inte orda desto mer. Utbudet överlag är namnstarkt och ljusstarkt, säger Rantala. Festivalen kan stoltsera med på två uruppföranden: Unga Saara Lindahls beställningsverk Solu för ﬂöjt och harpa samt Jimmy Lopez komposition Warped Symmetry för Sami Junnonens ﬂöjt. Båda verken upp-

förs på avslutningskonserten i kyrkan på fredag kväll. - Jag kan lova att man inte blir besviken på någon av våra konserter. Alla är väldigt högklassiga, säger Rantala. Tidtabellen är planerad så att man hinner gå på alla konserter om man vill. Men det lönar sig att köpa biljetter på förhand, i synnerhet till de mindre konserterna. - Det har tyvärr hänt att alla inte fått plats. Men om det ﬁ nns biljetter kvar säljs det förstås vid dörren också.

Fringe ska förena HMD-Fringe är festivalens sidoevenemang där bara en av konserterna kostar. Tanken är att Fringe ska göra det lättare för den breda publiken att närma sig musiken. - V flyttar ut musiken från konsertsalarna, närmare folket, bland annat till restaurangerna Origo och HSF säger Rantala. Om man flyttar ut musiken – hur beroende är man då av vädrets makter? - Vi har alltid haft tur med vädret. Men det lönar sig säkert att fortsättningsvis hoppas på fint väder, skrattar Rantala. En viktig del av musikdagarna är musiklägret – ett inslag som varit med från början. Musiklägret har ingen åldersgräns även om den i första hand riktar sig till barn och unga. - Vi har haft deltagare i åldern 5 till 50 år. En handfull av eleverna är sådana som deltagit varje år. Det är ett tecken på att vi gör någonting rätt, säger Rantala. Deltagarna får spela kammarmusik tillsammans och däremellan får de privatundervisning. Alla får möjlighet att uppträda vid något tillfälle under festivalen. - Lärarna är verkligt kompetenta. Det är väldigt givande att se hur enormt mycket deltagarna utvecklas på bara några dagar, säger Rantala.

Hangö har sina sidor Hangö musikdagar är ett sakta men säkert växande evenemang. Fördelen med Hangö är småskaligheten. Det är små kretsar och lätt att knyta kontak-

Källvägen 25, 10900 HANGÖ Tel. 045-633 9551, 040-766 2985 info@restaurantsilversand.fi www.restaurantsilversand.fi

ter. Men Hangös storlek är också en nackdel. De ekonomiska resurserna är mindre än i en större stad. - Speciellt i år har det varit svårt att engagera företag. Men det är nog lika svårt för alla festivalarrangörer. Å andra sidan: De företag som är med är verkligen med till fullo. Festivalen är väldigt beroende av stipendier, sponsorer och inte minst biljettintäkter. - Som tur är tror jag på artisternas dragningskraft. Och det har visat sig att det funnits en beställning för en festival av det här slaget. Det har varit mycket folk på de ﬂesta konserter hittills, dels turister, dels en växande skara Hangöbor, säger Rantala. Men också frivilliga medarbetare är en viktig resurs. - Jag hoppas vi blir ﬂer än tidigare. Förutom att man får gratis tillträde

till en del av konserterna får man ta del av den härliga stämningen, säger Rantala. Tre av festivalens grundare är fortfarande involverade i arrangemanget som är ett samarbete in i det sista. - När man jobbar tillsammans får man ett mångsidigt programutbud eftersom alla utnyttjar sina egna kontakter. Att vara ledare för festivalen är ett heltidsjobb för Milla Rantala. - Det är ett roligt jobb. Speciellt när man ser slutresultatet. Det ﬁnns personer som går på alla konserter från början till slut. Det är tacksamt att se. Också artisterna och lägerdeltatagarna stortrivs i Hangö. Konst och musik passar bra in i staden. Kristoffer Nöjd

Kesän aukiolo-ajat 3.6.2013 ➔ Ma-Pe 9–18 La 8.30–14 Su suljettu

RESTAURANG

t LUNCH t A LA CARTE t CATERING t SAUNA t CONFERENCE

Violinisten Milla Rantala håller i trådarna för Hangö musikdagar.

Beer - Wine - Drinks Coffee - Toasts Appelgrensvägen 11 Hangö Appelgrenintie 11 Hanko ( 019-248 6182

www.restaurangpark.fi

Vuorikatu 13, Hanko

☎ 044-382 0032

cafevirtaska@gmail.com

Bergg. 15-17 Vuorik. Hangö Hanko vard/ark 9-17 lö/la 9-14

HANGÖTIDNINGEN

KESÄ 2013

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013

Hangon valo inspiroi musiikin valinnassa ☛ Neljännet Hangon musiikkijuhlat ovat toistaiseksi parhaimmat. - Itsestään selvää. Laadusta emme tingi; pyrimme jatkuvasti kehittämään tapahtumaa, festivaalin johtaja Milla Rantala toteaa iloisena. Festivaalin teemasta päätettäessä Hangon ilme ja ranskalainen musiikki toimivat teeman perustana. Festivaali on kutsuttu nimellä Rivieran valo. Teema yhdistää Kesä-Hangon kirkkaan sinisen taivaan ranskalaiseen impressionismiin. - Kaupungin kasvattina minun on ollut tosi vaikea keksiä sopivaa teemaa. Mutta Hangon valo ja kirkkaat värit ovat ainutlaatuisia. Jo lapsena rannoilla kesää viettäneenä olen arvostanut Hangon miljöötä. Niin edelleenkin. Silti on hankala hahmottaa omaa sielun maisemaansa musiikillisesti. Nimekkäitä artisteja Hangon musiikkijuhlat koostuvat kolmesta elementistä: HMJ-Fringe, jossa enimmäkseen ilmaisia konsertteja, kuuden pääkonsertin sarja sekä lasten ja nuorten musiikkileiri. Kuuden päivän aikana järjestetään kuusitoista tapahtumaa. Musiikkijuhlat ovat suurin piirtein entisen kokoiset mutta ohjelmisto on aivan erilainen. - Pyrimme vuosittain vaihtamaan esiintyjiä. Ainoa artisti, joka on ennen esiintynyt tässä yhteydessä on pianisti Kiril Kozlovsky. Hän esiintyi vuonna 2011. Tänä vuonna kuulemme muun muassa Verneri Pohjola Quartetia. Se kuuluu Euroopan parhaisiin jazzorkestereihin. Jousikvartetto Meta4 on Suomen menestyksekkäimpiä omassa genressään. - Mezzosopraano Monica Groopista ei tarvitse sen enempää puhuakaan. Tarjonta on kokonaisuudessaan nimekästä ja valovoimaista, Rantala sanoo. Festivaali voi ylpeillä kahdella kanaesityksellä: Nuoren Saara Lindahlin tilausteos Solu huilulle ja harpulle sekä Jimmy Lopezin Sami Junnosen huilulle säveltämä Warped Symmetry. Kummatkin teokset esitetään kirkossa järjestettävässä päätöskonsertissa perjantai-iltana. - Lupaan, että mikään konserteista

ei tuota pettymystä. Kaikki ovat hyvin laadukkaita, Rantala hehkuttaa. Aikataulu on suunniteltu siten, että halukkaat ehtivät kaikkiin konsertteihin. Liput kannattaa kuitenkin ostaa etukäteen, varsinkin pieniin konsertteihin. - On valitettavasti sattunut, etteivät kaikki halukkaat ole mahtuneet. Jos lippuja jää, niitä saa tietenkin oveltakin.

Fringe yhdistää HMJ-Fringe on festivaalien oheisohjelma. Vain yksi sen konserteista on maksullinen. Ajatuksena on, että Fringe helpottaisi suuren yleisön osallistumista. - Siirrämme musiikin ulos konserttisaleista, lähemmäs ihmisiä, muun muassa Origo- ja HSF-ravintoloihin, Rantala selittää. Jos musiikin siirtää ulos – miten riippuvaisia ollaan säästä? - Meillä on aina ollut ilmat puolellamme. Mutta kyllä meidän kannattaa edelleen rukoilla kaunista ilmaa, Rantala naurahtaa. Musiikkijuhlien tärkeä osa on musiikkileiri, jota on järjestetty alusta saakka. Ikärajaa ei ole joskin se ensi kädessä järjestetäänkin lapsille ja nuorille. - Leiriin ovat osallistuneet ihmisiä aina viidestä vuodesta viiteenkymmeneen vuoteen. Osa oppilaista on osallistunut joka vuosi. Sehän on merkki siitä, että teemme asian oikein, Rantala sanoo. Leiriläiset pääsevät soittamaan kamarimusiikkia yhdessä ja sen lomassa he saavat yksityisopetusta. Kaikki pääsevät jossain vaiheessa esiintymäänkin. - Opettajat ovat tosi päteviä. On antoisaa nähdä, miten kovasti oppilaat edistyvät vain muutamassa päivässä.

Hangolla on omat puolensa Musiikkijuhlat ovat hitaasti mutta varmasti kasvamassa oleva tapahtuma. Hangon etuihin kuuluu pienimuotoisuus. Piirit ovat suppeita ja kontakteja on helppo luoda. Mutta Hangon pienuus on myös ongelma. Taloudelliset resurssit ovat vaatimattomia. - Tänä vuonna on ollut erityisen

Vjl Hangon LVI-huolto Oy Vla Hangö VVS-service Ab LÄMPÖ JA VESI

VÄRME OCH VATTEN

- urakointia - korjauksia - tarvikemyyntiä

- entreprenader - reparationer - materialförsäljning

ÖLJYPOLTIN

OLJEBRÄNNARE

- asennuksia - huoltoa - myyntiä

- installationer - service - försäljning

Espl. 36 HANKO HANGÖ ☎ 019-248 2461 Fax 019-248 3565 E-post: hango.lvi-vvs@hvvs.inet.fi

Viulisti Milla Rantala pitää Hangon musiikkijuhlien ohjakset käsissään.

hankala saada yritykset mukaan. Mutta se lienee kaikkien festivaaleja järjestävien ongelma. Toisaalta: sponsoroivat yritykset osallistuvat todella täysillä. Festivaali on kovin riippuvainen stipendeistä, sponsoreista eikä vähiten lipputuloista. - Onneksi voin luottaa artistien vetovoimaisuuteen. On osoittautunut, että tällaiselle festivaalille on tilaus. Useimmissa konserteissa on ollut runsaasti yleisöä, turisteja ja kasvava määrä hankolaisiakin. Vapaaehtoiset avustajatkin ovat tärkeitä. - Toivon meitä olevan entistä enemmän. Sen lisäksi, että osaan konsertteja pääsee ilmaiseksi, pääsee osalliseksi ihanasta tunnelmasta.

Kolme festivaalin perustajista on edelleen mukana järjestämässä tapahtumaa, joka vaatii todella paljon yhteistyötä. - Yhdessä uurastaessa saa aikaan monipuolisen ohjelman; kaikkien yhteyksiä päästään hyödyntämään. Milla Rantalalle festivaalin johtaminen on kokopäivätyötä. - Se on hauskaa, varsinkin kun näkee lopputuloksen. On ihmisiä, jotka käyvät kaikissa konserteissa ja siitähän minä iloitsen. Artistit ja leiriläisetkin viihtyvät Hangossa. Taide ja musiikki soveltuvat hyvin tähän kaupunkiin. Kristoffer Nöjd/IS

Meri, aurinko ja hiekkaa varpaissa.

Mitä jos heräisit uuteen aamuun omassa Hangon kodissasi?

Valitse kätevä city-asunto tai oma huvila meren ja luonnon syleilystä. Me Hangon Kiinteistömaailmassa tunnemme kotikaupunkimme ja autamme Sinua löytämään oman Hanko-helmesi. Kiinteistömaailma | Hangon Kodit LKV Ratakatu 7, 10900 Hanko Puh. (019) 248 9200, hanko@kiinteistomaailma.fi, www.kiinteistomaailma.fi

HANGÖTIDNINGEN

KESÄ 2013

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013

Bengtsår alltmer känt som lägerholme Också invånare från närområdet hittar den Helsingforsägda pärlan

☛ Lägerholmen Bengtsår på norra sidan av Hangö udd har alltsedan andra världskriget fungerat som lägerområde för barn och unga. Ön ägs i huvudsak av Helsingfors stad som brukar den som rekreationsområde. På ön fi nns numera sammanlagt sju olika lägerområden. I lägren deltar varje sommar omkring 2 200 barn. Lägerdygnen uppgår till nästan 12 000. Utanför den egentliga lägertiden (1.6–15.8) arrangeras också scout- och annan lägerverksamhet i liten skala. Ön fungerar som bas för utflykter. Där fi nns bland annat en kåta och två lavar. Havsbastun är varm året om, strandbastun värms vid behov för mindre grupper. Ön fick vatten och el först på 1980och 90-talet. Före det ordnades lägren i tämligen primitiva förhållanden. - Utfärdsgrupperna brukar i regel hyra lavarna och för säkerhets skull också någon av basturna, berättar föreningen Leirikesäs lägerledare för Bengtsår, Juuso Luomala, som nu är med om att ansvara för arrangemangen för tredje gången. Leirikesä ry är en av flera aktörer som ordnar läger på ön.

Nigertält vägg i vägg. Lägerstämningen är det inget fel på. (Foto: Leirikesä ry.)

De första lägren på Bengtsår börjar genast då skolorna slutar och lägren fortsätter i sex veckors tid med paus vid midsommar. Lägren är framför allt avsedda för barn i lågstadieåldern. - Det går livligt till här på ön sommartid då ﬂera av lägerområdena är igång samtidigt, berättar han. Under sista veckoslutet i maj hålls ett byggnadsläger och detta innebär en tidernas ruljangs (se faktarutan!). - Lägerlivet är en livsstil. Jag har varit med sedan jag blev sju. Först som deltagare, sedan som bronto (deltagare i högstadieåldern) och nu som ledare, berättar en ungdom som i sommar jobbar som ledare. I menföre är det svårt att komma till ön men sommartid trafikerar förbindelsebåten tre gånger dagligen från Bengtsårbryggan ut till holmen.

Stor helhet På Bengtsår finns även ett stort centralkök och en huvudbyggnad, ett täckt utrymme som kallas ladugården, där man arrangerar bl.a. lägerdisco och andra evenemang. Dessa enheter underlyder Helsingfors stads ungdomscentral. - Personalen inkvarteras i huvudbyggnaden och i stugbyn i anslutning till den. I huvudbyggnaden ﬁ nns en stor matsal där också lägerdeltagarna äter sina varma måltider. Köket levererar också morgon- och kvällsmålen till lägerområdet, berättar Luomala. På ön ﬁnns också en äventyrsbana med låga och höga repbanor. - Visst måste man medge att ens egna ödemarkstalanger har ökat under den tid man verkar här. Själv har jag en mycket kort tid som scout i bagaget, bara ett halvår, avslöjar Luomala.

Den här sommaren blir hans sjunde som ledare för Leirikesä.

Långa traditioner Leirikesä ry grundades år 1954 på initiativ av scouterna i huvudstadsregionen med tanken att man skulle kunna ordna lägerverksamhet för vem som helst skilt från scoutverksamheten. Föreningens viktigaste lägerområde är i Kiljava i Nurmijärvi, men Bengtsår kom med för 15 år sedan då kapaciteten i Kiljava helt enkelt inte mera förslog. - Ganska många arbetstagare har själva lägerbakgrund. Själv har jag också deltagit i läger och min storasyster jobbade i tiden länge som lägerpersonal. Nu har vi inalles ett hundratal sommarjobbare, av dem 26 på ”Benkku”. I år sökte över 750 jobb så även rekryteringen ger oss mycket att göra.

Flera från närområdena - Antalet barn från närområdena ökar faktiskt på Benkku. Det kommer ﬂera barn än tidigare från Hangö och näromgivningen. Detta beror säkert på att vi har blivit mer kända. Leirikesä är Finlands största organisation Byggnadslägret innebär en tidernas aktivitet under fyra dagar från torsdag till söndag. Bara de fasta konstruktionerna är på plats året om. Lagren ﬁnns både på Bengtsår och i Kiljava, där en stor del av utrustningen förvaras. Alla saker granskas, fraktas till sina platser, installeras och byggs upp. En stor mängd Nigertält, extratält, programtält, verkstadstält, kontorstält, första hjälpen-tält med mera reses. Man städar och röjer efter vintern. Stränderna och badstrandsmärkena sätts i skick.

som ordnar sommarläger, berättar Luomala. Först under de senaste åren har man börjat marknadsföra lägren mera aktivt. Man informerar flitigt skolor och socialpersonal och föreningen har bland annat deltagit i Barnmässan i Helsingfors mässcentrum. - Man kan antingen delta på egen bekostnad eller med stöd från Penningautomatföreningen RAY om man kvalificerar för det. Somliga barn deltar som en del av barnskyddet eller på socialväsendets bekostnad av andra skäl. Lägerdeltagarna fi nns av alla de slag: utlandsfi nländare som vill öva upp sin fi nska, språkbadare, pojkar och flickor från grannbyn och naturligtvis barn från huvudstadsregionen. I sommar har man deltagare så långt ifrån som från Rovaniemi! Mikael Heinrichs/IS

Lägerholmen består av: 7 olika lägerområden: Rantaniitty, Niemennokka, Soﬁanlehto och Lahdenpohja på huvudön och dessutom Barnholmen och Aspholm 1 (norrsidan) på grannholmarna och Aspholm 2 (södra sidan). Huvudbyggnaden och ladugården, där man bl.a. ordnar kvällsprogram. Två bastur: havsbastun och strandbastun. Två lavar: norra och östra samt Remskus kåta. 4 km lång naturstig. Källa: Opas Bengtsårin retkiin, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus.

HANGÖTIDNINGEN

KESÄ 2013

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013

En klick Breidablick är mitt i prick ☛ Sommarparadis. Det känns som en sliten term. Men när man talar om Breidablick kommer den till sin rätt. Breidablick är sol, hav, sand och nostalgi. Susanna Stenman är verksamhetskoordinator för Folkhälsans läger på Breidablick. Det är hennes fjärde sommar. Ytterligare ett år av förberedelser är över. - Man är alltid lika spänd innan det kör i gång, säger Susanna.

Värnar om traditionerna Det är hon som ska se till att lägergården kryllar av brunbrända barn och unga under hela sommaren. Robinson, dans, action, segling, paddling, pirat … På tio veckor ordnas tjugo läger med olika teman. Det ska finnas något för alla. Det mest legendariska av lägren går under namnet Äventyrsläger för pojkar. Det är en fortsättning på de klassiska pojklägren. På äventyrslägret för pojkar leker man samma lekar som då det begav sig 1927. - Vi är väldigt måna om att värna om traditionerna, säger Susanna. Sovsalarna har namn som Falken, Hajen och Kon-tiki som anknyter till ställets historia. Till kutymen hör också att varje deltagare får ett lägernamn. Alla läger är svenskspråkiga. Men det fi nns också språkbadsläger för fi nskspråkiga barn som går i svensk skola. Lägren är alltid fem dygn långa förutom under midsommarveckan då de består av tre dygn. - Då har vi ett nybörjarläger så att man kan komma och prova hur det känns, säger Susanna. Man har också börjat ordna skilda läger för de äldsta och de yngsta så att åldersskillnaden inte ska bli för stor. De yngsta deltagarna är 8 och de äldsta 16 år. Juni är den populäraste lägermånaden eftersom många föräldrar fortfarande jobbar då. Lägren brukar ha omkring 40 deltagare per vecka – i juli något färre, mellan 25 och 30. - Det är alltid lite svårare att fylla lägren i juli. Många familjer är på ge-

På Breidablick finns möjlighet till många slags aktiviteter.

sanna. Också sina telefoner får barnen använda begränsat, eller efter behov. - Fem dagar är ganska länge att vara borta hemifrån. Men om det går bra fram till onsdag går oftast resten av veckan också bra. Det är ganska få som avbryter sin vistelse här. Tvärtom, de ﬂesta vill komma tillbaks. Ganska många deltar i två läger per sommar, ibland i tre. Men det händer att det kommer barn som inte är motiverade. - Då kan det hända att det är föräldrarna som velat skicka barnen på läger, säger Susanna. Men många föräldrar har varit på Breidablick själva och vet hur trevligt det är. - Då tycker jag att lägren är en ganska sund grej att föreslå för sina barn. Här får de mat, umgänge. Ofta bestämmer barnen sinsemellan att komma på samma läger nästa år igen. Nya bekantskaper blir vänner för livet, säger Susanna.

mensam semester då. Om man är intresserade av något av lägren kan det därför löna sig att höra sig för. På lägren i juli kan det fortfarande ﬁnnas plats.

Erfarna ledare Två ansvariga lägerledare som jobbar fem veckor per man. Det ﬁ nns alltid fem till sex ledare på plats dygnet runt. Också ledarna är ofta sådana som återvänder. - Det är ett bra tecken tycker jag. Det betyder också att ledarna är väldigt erfarna. Många är sådana som själva har varit här på läger som barn. Ledarna kommer både från trakten och från huvudstadsregionen. - Det är ganska bra betalt. Men vi kräver också mycket. Också ledarna sätter ner mycket tid på förberedelserna. På Breidablick satsar man mycket på säkerheten. Alla barn är försäk-

Kristoffer Nöjd Susanna Stenman ansvarar för lägren på Breidablick.

rade och personalen har kunskaper i första hjälpen. - Stranden är ypperlig eftersom den är så långgrund. Man kan oftast vada ut till Afrika som bergsklackarna utanför kallas, säger Susanna.

Ingen tv

Bilderna av lägerdeltagare genom tiderna berättar om lägergårdens historia.

Man paddlar, simmar och gör sådant som hör sommaren till på alla läger. Man strävar efter att alltid leka i grupp och att ha program från morgon till kväll. På Breidablick ﬁnns inga tv-apparater, inga datorer eller spelkonsoler. - Barnen sitter mycket framför tv:n och datorn hemma. Men det kan de glömma här. Det är ganska få platser som är så i dagens läge, säger Su-

Breidablick Sommarhem för Skolbarn tog emot den första pojkgruppen 1927. Breidablick lägergård ägs av Breidablickstiftelsen Verksamheten sköts av Folkhälsan Lägergården består av tre stora villor I en av villorna finns matsal och kök, i en annan finns tre stora sovsalar med våningssängar med sammanlagt 44 bäddplatser. I den tredje villan finns flera rum för lekar, skapande verksamhet, dans och musikaktiviteter samt cirka 10 tillfälliga bäddplatser i tre rum. Breidablick har en lång sandstrand vid öppna havet, klippor och stora skogar. Källa: Folklhälsan.fi, Pojkparadiset Breidablick (Clara Henriksdotter 2010

HANGÖTIDNINGEN

KESÄ 2013

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013

Bengtsår tulossa leirisaarena tutummaksi Myös lähiseudun asukkaat löytämässä helsinkiläisomistetun helmen ☛

Bengtsårin leirisaari Hankoniemen pohjoispuolella on toisen maailmansodan päättymisestä lähtien toiminut pääasiassa lasten ja nuorten leirialueena. Saari on pääosiltaan Helsingin kaupungin omistuksessa virkistysalueena ja saarelta löytyy nykyään yhteensä seitsemän erillistä leirintäaluetta. Saarella leireilee kesää kohden keskimäärin noin 2 200 lasta ja leirivuorokausia kertyy lähemmäs 12 000 vuoden aikana. Varsinaisen leirikauden (1.6.–15.8.) ulkopuolella saaressa järjestetään myös partio- ja muuta leiritoimintaa pienessä mittakaavassa. Saari toimii retkeilytukikohtana ja sieltä löytyy muun muassa kota sekä kaksi laavua. Merisauna on lämmin ympäri vuoden, rantasauna myös tarvittaessa pienemmille ryhmille. Saari sai veden ja sähkön vasta 1980- ja 1990-luvuilla, joten sitä ennen leiritoimintaa Bengtsårissa on harjoitettu melko alkeellisissa oloissa. - Retkeilevät porukat varaavat yleensä laavut ja varmuuden vuoksi myös jonkun saunoista, kertoo Leirikesä ry:n Benkun kesäleirien leirijohtaja Juuso Luomala jolla on alkamassa kolmas kesä saaressa. Leirikesä ry on yksi monista toimijoista jotka järjestävät leirejä saarella.

Iso kokonaisuus Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen alaisuudessa saarelta löytyvät myös iso keskuskeittiö ja päärakennus, navetta-niminen katettu tila jossa järjestetään muun muassa leiridisko ja muita tapahtumia sekä kaksi laavua ja kota. - Saaren oma henkilökunta majoittuu päätalossa ja sen yhteydessä sijaitsevaan mökkikylään. Päätalossa on iso ruokasali jossa tarjoillaan myös leiriläisten lämpimät ateriat. He toimittavat myös aamu- ja iltapalat leirintäalueille, Luomala kertoo. Saaresta löytyy myös seikkailurata jossa on matala- ja korkeaköysipisteitä. - Onhan se myönnettävä että omatkin erätaidot ovat kehittyneet eksponentiaalisesti tänä aikana. Itselläni on hyvinkin lyhyt partiojakso taustalla, puolen vuoden sellainen, Luomala kertoo. Rakennusleiri on aikamoinen rutistus neljään päivään torstaista sunnuntaihin. Vain kiinteät rakennelmat ovat paikallaan, varastot löytyvät sekä Bengtsårista että Kiljavasta, jossa suuri osa Leirikesän tavaroista säilytetään. Kaikki tavarat tarkistetaan, roudataan paikalle, asennetaan ja rakennetaan. Pystytetään aikamoinen liuta Niger-telttoja, tukiteltat, ohjelmateltta, pajateltta, toimistoteltta, ensiaputeltta jne. Suoritetaan siivousta ja raivausta talven jäljiltä. Uimarajat ja rannat kuntoon.

Bengtsårin leirisaarella järjetetään monenmoista aktiviteetia. Saarelta löytyy muun muassa omat polkuveneet. (Kuva: Leirikesä ry.)

Hänelle alkava kesä on kaiken kaikkiaan seitsemäs Leirikesän parissa, Benkun leirikesän johtajan ominaisuudessa alkava kesä on hänen kolmas.

Pitkät perinteet Leirikesä ry perustettiin vuonna 1954 Pääkaupunkiseudun partiolaisten toimesta eriyttämään kaikille avoin leiritoiminta varsinaisesta partioleiritoiminnasta. Yhdistyksen pääasiallinen leiripaikka on Nurmijärven Kiljavalla, mutta Bengtsår tuli mukaan kuvioihin 15 vuotta sitten kun Kiljavan kapasiteetti ei kerta kaikkiaan riittänyt. - Aika monella työntekijällä on todellakin oma leiritausta, itsekin olen ollut leireillä ja isosisko aikanaan työskenteli pitkäänkin leirikesällä. Meillä on tänä päivänä yhteensä satakunta kesätyöntekijää, joista Benkulla 26. Hakijoita oli tänäkin vuonna

yli 750, joten työtä riittää myös rekrytoinnin puolella, Luomala kertoo. Ensimmäiset leirit Bengtsårissa käynnistyvät heti koulujen päättymisen jälkeen ja jatkuvat siitä eteenpäin kuuden viikon ajan, pitäen taukoa juhannuksen yli. Leirikesän leirit on suunnattu pääasiallisesti alakouluikäisille. - Kesällä täällä saaressa on hyväkin hulina jos useampikin leirialue sattuu olemaan samanaikaisesti käytössä, hän sanoo. Rakennusleiri pidetään toukokuun viimeisenä viikonloppuna ja se merkitsee aikamoista ruljanssia (katso oheinen faktaruutu). - Elämäntapahan tämä leirielämä on, olen itse ollut mukana leiritoiminnassa seitsemänvuotiaasta läh-

Leirisaaren kokonaisuus käsittää: 7 erillistä leirintäaluetta, joista pääsaarella ovat Rantaniitty, Niemennokka, Sofianlehto ja Lahdenpohja ja sen lisäksi lähisaarissa Barnholmin ja Aspholm 1:en (pohjoispuoli) ja Aspholm 2:en (eteläpuoli) leirialueet. Päärakennus sekä navetta-niminen rakennus jossa järjestetään mm. iltaohjelmaa. Kaksi saunaa: merisauna ja rantasauna. Kaksi laavua: pohjois- ja itälaavu sekä Remskun kota. 4 kilometriä pitkä luontopolku. Lähde: Opas Bengtsårin retkiin, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus.

Benkun leirikesän leirijohtaja Juuso Luomala.

tien. Ensin leiriläisenä, sen jälkeen bronttona (yläkouluikäinen leirille osallistuja) ja nyt ohjaajana, kertoo eräs leiriohjaajana tulevana kesänä toimiva nuori.

Lähiseutu kasvussa - Lähiseudun lasten määrä on todellakin kasvussa täällä Benkussa, hankolaisia ja lähiseuduilta tulee enemmän lapsia kuin aikaisemmin mikä johtunee varmasti siitä, että olemme tunnetumpia nyt. Leirikesä on kuitenkin suurin lasten kesäleirijärjestö Suomessa, Luomala kertoo. Markkinointityökin on alkanut toden teolla vasta viime vuosina. Kouluille ja sosiaalityöntekijöille tiedotetaan runsaasti ja yhdistys on ollut mukana myös muun muassa Helsingin messukeskuksessa järjestetyillä Lapsimessuilla. Leirikesän leireillä on mahdollisuus myös RAY-tuettuun leireilyyn, joten leirille pääsy ei ole kustannuskysymys. - Leirille voi tulle joko omakustannehintaan tai RAY:n tukemana mikäli on oikeutettu siihen. Jotkut lapsista tulevat leirille myös osana lastensuojelutoimenpiteitä tai muista syistä sosiaalitoimen rahoittamana, Luomala kertoo. Leiriläisiä löytyy todellakin joka lähtöön – ulkosuomalaisia jotka tulevat verestämään suomen kielen taitojaan, kielikylpyyn tulevia, naapurikylän poikia ja tyttöjä sekä tietenkin pääkaupunkiseudulta tulevat lapset. Tulee leireille tänä vuonna kuulemma kävijöitä jopa Rovaniemeltäkin. Mikael Heinrichs

HANGÖTIDNINGEN

KESÄ 2013

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013

Breidablick on poikaa ☛ Kesäparatiisi. Nimike tuntuu kuluneelta. Breidablickista puuheen ollen se on kuitenkin paikallaan. Breidablick viestii aurinkoa, merta, hiekkaa ja nostalgiaa. Susanna Stenman toimii koordinaattorina Folkhälsanin Breidablickin lerieillä. Kesä on hänen neljäntensä. Vuoden kestäneet valmistelut ovat takanapäin. - Joka kerta jännittää, kun toiminta alkaa, hän sanoo.

Perinteitä vaalitaan Susannan tehtävänä on koko kesän huolehtia auringon ruskettamista lapsista ja nuorista. Robinson, tanssia, äksonia, purjehdusta, melontaa, piraatit… Kymmenen viikon ajan Folkhälsan järjestää kaksikymmentä leiriä erilaisine teemoineen. Joka makuun pitää olla jotakin tarjottavaa. Kaikista legendaarisin leiri on nimeltään Poikien seikkailuleiri. Se tietää klassisten poikaleirien jatkoa. Poikien leirillä leikitään samoja leikkejä mitä aikanaa 1927. - Vaalimme kovasti perinteitä, Susanna kertoo. Makusalien nimet ovat Falken, Hajen ja Kon-Tiki. Nimet liittyvät paikan historiaan. Tapoihin kuuluu myös, että osallistujat saavat leirinimen. Kaikki leirit ovat ruotsinkielisiä. Mutta Folkhälsan järjestää myös kielikylpyleirejä ruotsalaista koulua käyville suomenkielisille lapsille. Leirit kestävät viisi vuorokautta lukuunottamatta juhannuksena, jolloin ne kestävät kolme vuorokautta. - Silloin järjestämme vasta-alkajien leirin. Voi tulla tutustumaan leiritoimintaamme. Nykyään leirit järjestetäään erikseen varttuneemmille ja nuorimmille jotta ikäerot eivät olisi turhan suuria. Nuorimmat ovat 8 ja vanhimmat 16 vuotta. Kesäkuu on suosituin koska monet vanhemmat ovat silloin vielä töissä. Viikoittain leireillä tapaa olla n. 40 osallistujaa - heinäkuussa hieman vähemmän, 25-30. - On hieman vaikeampaa täyttää kiintiöt heinäkuussa. Monet perheet viettävät silloin yhteistä lomaa. Kannattaa siis tiedustella, olisiko heinäkuussa vielä tilaa. Kaksi vastuuhenkilöä työskentelee

Breidablick on helmi meren äärellä.

viisi viikkoa. Vuorokauden ympäri paikalla on aina viisi, kuusi ohjaajaa. Hekin palaavat kesästä toiseen. - Se on mielestäni hyvä merkki. Se tietää myös, että he ovat kokeneita. Monet ovat itse lapsina osallistuneet meidän leireihimme. Ohjaajat ovat sekä paikkakunnalta että pääkaupunkiseudulta. - Palkka on ihan kohtuullinen mutta vaadimme heiltä myös melkoisesti. Ohjaajat käyttävät paljon aikaa valmisteluihin. Breidablickillä panostetaan turvallisuuteen. Kaikki lapset ovat vakuutettuja ja henkilökunta on perehtynyt ensiapuun. - Ranta on mainio koska se on matala. Voi kahlata Afrikkaan saakka. Afrikaksi on nimetty rannan edustalla olevat luodot.

Ei tv:tä Kaikilla leireillä melotaan, käydään uimassa ja tehdään sitä mitä kesään kuuluu. Pyritään leikkimään ryhmissä ja ohjelmaa on tarjolla aamusta iltaan. Breidablickillä ei ole televisiota, tietokoneita tai pelikonsoleja. - Kotonaan lapset viettävät paljon

Breidablick on oiva paikka kesäloman viettoon.

Makuusaleissa herää auringonpaisteeseen.

aikaa television tai tietokoneen ääressä. Sen täällä voi unohtaa. Tänä päivänä tällaisia paikkoja on enää harvassa, Susanna toteaa. Lapset eivät myöskään saa käyttää kännyköitään kuin tarpeen vaatiessa. - Viisi päivää pois kotoa on aika pitkä aika. Jos keskiviikolle päästään ongemitta, loput viikostakin luonnistuu; melko harvat keskeyttävät leirinsä. Päinvastoin, useimmat haluavat tulla tänne uudestaan. Aika monet osallistuvat jopa kahteen leiriin saman kesänä, jotkut peräti kolmeen. Mutta sattuhan myös, että tänne tulee vähemmän motivoituneita lapsia. - Silloin voi olla, että leiri on vanhempien tahto, Susanna sanoo. Mutta monet vanhemmat ovat itse olleet leirillä Breidablickissä ja tietävät, että siellä on hauskaa. - Mielestäni silloin on hyvä esittää leiriajatus lapsillekin. Täällä heillä on kavereita ja hyvää ruokaa. Usein lapset keskenään sopivat, että tulevat ensi kesänä samalle leirille. Uusista kavereista tulee elinikäisiä ystäviä. Kristoffer Nöjd/IS

Breidablick Sommarhem för Skolbarn otti ensimmäisen poikaryhmänsä vastaan vuonna 1927. Leiritilan omistaa Breidablick -säätiö. Toiminnasta vastaa Folkhälsan. Leiritilalla on kolme suurta rakennusta. Eräässä on keittiö ja ruokasali, toisessa kolme suurta makuuhuonetta, joissa kerrossängyt ja yhteensä 44 vuodepaikkaa. Kolmannessa talossa on useita huoneita, joissa voidaan järjestää leikkejä, luovaa toimintaa, tanssia ja musiikkitoimintaa sekä 10 lisävuodetta. Pitkä hiekkaranta avomerelle päin, kallioluotoja ja suuria metsiä. Lähde: Folkhälsan.ﬁ, Pojkparadiset Breidablick (Clara Henriksdotter 2010)

KESÄ 2013

HANGÖTIDNINGEN

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013

Flyttfåglarna som släcker din törst och stillar din hunger ☛ När de inte har något att hämta i Lappland söker de sig ner till söder. Säsongsarbetarna är lite som ﬂyttfåglar. Vi har träffat några som väljer att häcka i Hangö över sommaren. - Vi är alltid på väg, säger Elisa Melasniemi beskrivande. - Vart ska du och när far du? brukar mina föräldrar fråga, säger Tommi Aaltonen och skrattar. - De som tycker om att jobba så här och som orkar göra det är sist och slutligen ganska få. Därför blir kretsarna ganska små, säger Samu Kaikkonen. Det märks. Runt bordet på HSF sitter fyra unga säsongsarbetare som verkar känna varandra ganska bra. De som jobbar i Lappland om vintrarna åker ofta till samma ställen om somrarna. - Det handlar i huvudsak om Nyslott, Nådendal, Hangö och Helsingfors, säger Tommi, restaurangchef på Hangon Makaronitehdas. - I Hangö stöter man på varandra oftare eftersom det är så litet, säger Samu som är hovmästare på HSF. Fast det är fråga om säsongsarbete betyder det inte att restaurangerna har helt ny personal varje år. På många ställen är det samma gäng som jobbar från säsong till säsong. Då vet man att det fungerar. - Det är också ett bra betyg för arbetsgivaren om samma personer vill återvända år efter år, säger Elisa, kock på Makaronitehdas och den enda Hangöbon i gänget runt bordet. - Det är rätt få ortsbor som jobbar på restaurangerna i Hangö om somrarna, säger Tommi.

soner kan vara påfrestande. - Å ena sidan blir man som en familj. Å andra sidan tar man gärna paus från de andra ett par månader, säger Tommi. - En del vill bo i kollektiv och andra inte, säger Samu. Om man har husdjur som hundägaren Tommi kan det bli problem. Då kan man vara tvungen att hyra lägenhet av staden. - De är oftast omöblerade och inte i bästa skick. Men jag har sovit på en uppblåsbar madrass i långa tider, säger Tommi.

Mer ansvar och mindre fest

Restaurangerna i Hangö ordnar ofta boendet för de anställda. Personalen på HSF och på Hangon Makaronitehdas har varsitt hus till sitt förfogande. Det är bekvämt och roligt. För det mesta. - Ibland saknar man att få vara för sig själv i lugn och ro, säger Sirly Schinmann, kock på Hangon Makaronitehdas och känd från tv-programmet Master Chef. Att först jobba med en grupp människor och sedan bo med samma per-

Det ﬁ nns en något skev uppfattning om att säsongsarbetarna festar loss så fort de får chansen. - Om man vill ﬁ nns det möjlighet att festa varje dag. Det är ju högsäsong. Men de största festprissarna anländer i början av juni, säger Samu. - Vi ska orka i fyra månader. När man var yngre festade man mer. Men i längden orkar man inte se samma sak om och om igen. Ju mer ansvar man har, desto mindre kan man festa, säger Tommi. - Man vill koncentrera sig på karriären också. Fast man är säsongsarbetare betyder det inte att man stampar på stället i karriären. För egen del har jag fått utvecklas fast jag varit på samma ställe i tre år. Varje sommar har jag lärt mig någonting nytt, säger Sirly Både hon och Tommi har nyligen blivit delägare i Hangon Makaronitehdas. Säsongen är kort i Hangö. Den börjar vid regattahelgen, ibland på midsommar, och tar slut när skolorna börjar. Men det är extremt hektiskt i stället. Under regattan, till exempel, kommer festandet inte på fråga. Då är tolvtimmarsdagar i kortaste laget. Många vill jobba mycket men sedan när de får göra det vill de ha ledigt. - Det är svårt att hitta den gyllene medelvägen, säger Elisa. - Men det lönar det sig att hålla ledigt när man kan, säger Tommi. De lediga dagarna gör gott. De är bra tillfällen att hälsa på familjen och se lite andra människor än arbetskamraterna. Visst saknar man de

Elisa Melasniemi Skriven i Hangö. Åtta år i branschen. Jobbade senast som kock i Levi. Nu kock på Hangon Makaronitehdas.

Sirly Schinmann Skriven i Kolari. Sex år i branschen. Jobbade senast som kock i Ylläs. Nu kock på och delägare i Hangon Makaronitehdas.

Många bor i kollektiv

Elisa Melasniemi, Sirly Schinmann, Tommi Aaltonen och Samu Kaikkonen betjänar dig i s

nära och kära men man vänjer sig. - Man blir ganska snabbt van vid det. Det är under de lugnare perioderna som saknaden kommer. Däremellan hinner man inte fundera så mycket, säger Sirly.

”Hangö precis vad man behöver” Ingen av dem tycker att det är speciellt tråkigt när säsongen väl är över. - Man har gjort sitt allt. Det är mer att man går och väntar och funderar vad man ska göra nu. Samtidigt är man trött och redo för semester, säger Sirly. - Det är först då man egentligen hinner njuta av sina lediga dagar, säger Samu. Mellan arbetsturerna har gänget hunnit prova en del av Hangös utbud av fritidsaktiviteter, bland annat

Tommi Aaltonen Skriven i Åbo. Åtta år i branschen. Jobbade senast som hovmästare i Ruka. Nu restaurangchef på och delägare i Hangon Makaronitehdas.

golf, dykning, paddling och kite-surﬁng. Någon har varit en sväng ut till Bengtskär. - Man har alltid stora planer på vad man ska göra här på sommaren. Och när man har testat på någonting tänker man att det här borde man göra oftare. Men det blir sällan av, säger Tommi. - Man gör det i stället under utomlandsresorna efteråt, säger Sirly. Att vara säsongsarbetare är ett fritt och självständigt arbete där du i rätt stor utsträckning själv kan välja var, hur och när du jobbar. Men det ﬁnns en avigsida med detta. Sirly har börjat känna sig rotlös med åren. - Visst är det tungt att inte ha något eget hem. Det skulle jag vilja ha, säger hon. Och Tommi måste tänka på sin sambo och hund när han väljer var han ska jobba och bo nästa säsong.

Samu Kaikkonen Skriven i Kuopio. Elva år i branschen. Jobbade senast som hovmästare i Levi. Nu hovmästare på HSF.

HANGÖTIDNINGEN

KESÄ 2013

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013

Fredde blev ﬁskexpert i oljestaden ☛

Han har jobbat i Norge i tre repriser, men har också erfarenhet från restaurangkök i Helsingfors och i Frankrike. Totalt har han sju år utomlands bakom sig. Nu är Fredrik ”Fredde” Lundqvist tillbaks på restaurang Makasiini i Hangö där han jobbat i sammanlagt nio år. - Det skulle vara omöjligt för mig att ha familj, säger Fredde rakt ut. Det passar inte hans liv på resande fot. Hur orkar man med ett sådant leverne? - Det har jag frågat mig själv också. Det har blivit en livsstil. Varför lockar utlandet? - Jag vill se världen men också jobba med de bästa produkterna. I Norge är ﬁsken och skaldjuren pinfärska när de levereras. I Stavanger ﬁck vi in levande räkor och havskräftor till restaurangen.

På jakt efter färskhet Under sin senaste treåriga sejour i Norge jobbade Fredde på N.B. Sørensens Damskibsexpedition som är en utpräglad fi sk- och skaldjursrestaurang. Så när Fredde tar över grytorna på Makasiini hämtar han framförallt med sig en gedigen kunskap om fi sk. Men när det i Norge handlade om skaldjur, torsk, hälleflundra

sommar.

och piggvar kommer matlagningen i Hangö att kretsa kring abborre, sik och lax. - I Norge kan man beställa in precis den fisk man vill ha och exakt den storlek man behöver. Det är svårare att få tag på lika mycket färsk fi sk i Finland. Dessutom har fisken blivit väldigt dyr här. Som kökschef på en sommarrestaurang handlar det därför i stor utsträckning om att försöka hitta de färskaste råvarorna till en kostnad som gör att man kan sälja rätterna till ett skäligt pris. - Det är en utmaning när det handlar om en sex veckor lång säsong. Det är lättare att förhandla när man handlar råvaror året om, säger Fredde.

Alla ska kunna göra allt Fast han tituleras köksmästare på Makasiini är han inte rädd för de mest elementära sysslorna. - På restaurangen i Stavanger var vi fyra kockar som skalade räkor för hand till räkmackor och annat. Det är ett lagarbete i köket. Speciellt på en liten restaurang. Alla måste göra allt. Rutiner och planering är Freddes ledord. - Man måste sätt sig in i systemen

Säsongsarbete kräver organisationsförmåga och självdisciplin. - Det kan vara skrämmande att inte veta var man kommer att jobba nästa gång. Men vi har själv valt den här branschen. Och vi har möjligt att hålla ledigt i ett par månader mellan säsongerna om vi vill, säger Sirly. Jag frågar varför de alltid återvänt till Hangö. - Båtarna, värmen. Det här är Finlands Riviera. Det är just det man vill ha efter en kall vinter i Lappland, säger Sirly. Kristoffer Nöjd

och skapa egna rutiner. Annars fungerar det inte. För mig passar det bäst att sköta uppgifterna genast och inte skjuta dem på framtiden. Det är också bra med förbehåll i arbetet. - När det är lugnt är det ett bra tillfälle att koka buljong till exempel. Efter att ha provat på jobb i olika länder tycker Fredde att man kunde ha mer humor i köket i Finland. - Det är lättare att skoja och vara småfräck med varandra i Sverige och Norge. Det är ganska hårt tryck i köket. Humor behövs för att man ska orka. Fredde anser att det är onödigt att gnälla om något känns jobbigt. - Man kan rycka chefen i skjortärmen och diskutera problemet i stället. Det är viktigt att snacka med varandra.

Som Marstrand Sommar-Hangö lockar en hel del kända och inflytelserika personer. Men det gjorde också Stavanger som är basen för Norges oljeproduktion. - Sjuttio procent av klientelet arbetade inom oljebranschen, säger Fredde. Han berättar om ett ryskt sällskap som avbokade en supé och betalade 15 000 kronor för det utan att knorra. - När det är internationell oljemässa i staden fylls ﬂygplatsen av privata ﬂygplan. Men Stavanger är också känd för sin matkultur. Där ordnas bland annat Norges största kulinariska festival Gladmat i slutet av juli. Varför då Hangö och Makasiini? - Man får jobba med kvalitetsprodukter, en rättvis arbetsgivare och ett erfaret gäng. Och Hangö är lite som Marstrand, Smögen och Fjällbacka. Det blir liv i byn till sommaren. Helsingfors, till exempel, dör ut helt i juli. Huvudstaden är den ort som Fredde vistats mest på i Finland. Det är också där han ägt en lägenhet som han nyligen har sålt. Än har han inte fått nog av nomadlivet. Man måste smida medan järnet är varmt. - Efter 30 är det svårare att få jobb utomlands. Man konkurrerar med många hungriga och kunniga unga kockar. I augusti bär det av utomlands igen, troligtvis till Göteborg. Kristoffer Nöjd

Fredrik Lundqvist Skriven i Kyrkslätt (hos mamma, det är enklast så). Sjutton år i branschen. Jobbade senast som kock i Stavanger. Nu kökschef på restaurang Makasiini. Fredde Lundqvist har sett restaurangkök i flera olika länder.

KESÄ 2013

HANGÖTIDNINGEN

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013

Muuttolinnut jotka sammuttavat janosi ja hemmottelevat makunystyröitäsi ☛ Kun ansiotyö Lapissa loppuu, alkaa muutto etelään. Kausityöntekijät ovat kuin muuttolintuja. Tapasimme muutamia, jotka pesivät kesän Hangossa. - Me ollaan aina matkalla, Elisa Melasniemi kuvailee. - Minne ja milloin?, tapaavat vanhempani kysyä, sanoo Tommi Aaltonen ja nauraa. - Aika harvassa ovat tyypit, jotka haluavat ja jaksavat työskennellä tähän tyyliin. Joten piirit ovat pienet, sanoo Samu Kaikkonen. Sen huomaa. HSF:n pöydän ympärillä istuu neljä nuorta kausityöntekijää, jotka näyttävät tuntevan toisensa varsin hyvin. Ne, jotka työskentelevät Lapissa, siirtyvät usein samaan paikkaan kesäksi. - Lähinnä Savonlinnaan, Naantaliin, Hankoon tai Helsinkiin, sanoo Tommi, Hangon Makaronitehtaan ravintolapäällikkö. - Hangossa törmäämme toisiimme useammin, koska kaupunki on niin pieni, sanoo Samu, joka on HSF:n hovimestari. Vaikka kyseessä on kausityö, tämä ei silti tarkoita sitä, että joka kauden alussa ravintolan henkilökunnan kokoonpano olisi mennyt täysin uusiksi. Monissa paikoissa samat joukko työkentelee sesonki toisensa jälkeen. Siitä tietää, että kombo toimii. - Myös työnantajan maineelle on hyväksi se, että samat henkilöt haluavat palata töihin uudestaan vuodesta toiseen, sanoo Elisa, Makaronitehtaan kokki ja ainoa hankolainen nelikossa. - Hankolaiset työntekijät ovat harvassa, sanoo Tommi.

ihmisten kanssa voi koetella hermoja. - Yhtäältä työkavereista syntyy perhe ja sitten taas toisaalta tästä “perheestä” pitää mielellään muutaman kuukauden lomaa, sanoo Tommi. - Osa haluaa asua kimppakämpässä, osa ei, sanoo Samu. Joillakin voi olla lemmikkieläimiä. Tommilla esimerkiksi on koira. Lemmikkieläimistä voi tulla ongelma. Silloin voi joutua vuokraamaan asunnon kaupungilta. - Niissä ei yleensä ole huonekaluja eivätkä ne välttämättä ole kovin hyvässä kunnossa. Mutta olen nukkunut pitkiäkin aikoja asunnossa, jossa ei ole ollut juuri muuta kuin ilmalla täytettävä patja, sanoo Tommi.

Enemmän vastuuta, vähemmän juhlimista

nä töitä painetaan silloin 12 tuntia putkeen. Monet haluavat tehdä töitä paljon, mutta sitten, kun työtä olisi, halutaankin vapaata. - Kultaista keskitieä on vaikea löytää, sanoo Elisa. - Mutta toki vapaata kannattaa pitää silloin, kun voi, sanoo Tommi. Vapaapäivät tekevät hyvää itsekullekin. Silloin on hyvä tilaisuus käydä tapaamassa perhettä ja nähdä hiukan muitakin ihmisiä kuin työkavereita. Tottakai perhettä ja ystäviä kaipaa, mutta tilanteeseen sopeutuu. - Aika äkkiä tähän tottuu. Silloin, kun töissä on hiljaista, voi ikävä yllättää. Muina aikoina omia asioita ei niin ehdi miettiä, sanoo Sirly.

Hangon kesässä hyvä toipua talvesta

Hankolaiset ravintolat järjestävät työntekijöilleen usein myös asunnon. HSF:llä ja Hangon Makaronitehtaalla on molemmilla oma talo työntekijöilleen. Se on käytännöllistä ja mukavaa. Ainakin suurimmalle osalle. - Joskus toki kaipaa omaa rauhaa, sano Sirly Schinmann, Hangon Makaronitehtaan kokki, joka tunnetaan myös tv-ohjelmasta Master Chef. Työskentely ja asuminen samojen

Käsitys siitä, että kausityöntekijät bilettävät joka mutkassa, on virheellinen. - Jos haluaa olla viihteellä, toki siihen on mahdollisuus vaikka joka päivä. Onhan sesonki kuumimmillaan. Superbilettäjät saapuvat kaupunkiin kesäkuussa, sanoo Samu. - Töissä on kuitenkin jaksettava olla neljä kuukautta putkeen. Nuorempana tuli juhlittua enemmän, mutta ei sitäkään yhtä ja samaa pidemmän päälle jaksa. Mitä enemmän vastuuta joutuu kantamaan, sitä vähemmän pystyy bilettää, sanoo Tommi. - Tässä kuitenkin samalla rakennetaan myös omaa uraa. Vaikka kyseessä on “vain” kausityö, näiden kausienkin kautta mennään eteenpäin uralla. Omalla kohdallani koen, että vaikka paikka on ollut sama jo kolme vuotta, olen jatkuvasti kehittynyt tehtävissäni. Joka kesä olen oppinut jotakin uutta, sanoo Sirly. Hänestä ja Tommista on tullut hiljattain Hangon Makaronitehtaan osakkaita. Sesonki Hangossa on lyhyt. Se alkaa Hangon Regatasta, joskus jo juhannuksesta, ja loppuu, kun koulut alkavat. Mutta tässä välissä on todella hektistä. Esimerkiksi regatan aikana ei tule kuuloonkaan, että itse lähtisi juhlimaan. Lyhyimpinäkin päivi-

Yksikään heistä ei varsinaisesti sure sitä, kun sesonki loppuu. - Kaikki voimat on käytetty ja sitä on hiukan pihalla; väsynyt ja loman tarpeessa, sanoo Sirly. - Silloin vasta ensimmäisen kerran ehtii todella nauttia vapaapäivistään, sanoo Samu. Työvuorojen lomassa porukka on ehtinyt kokeilla kaikenlaisia vapaaajan harrastuksia Hangossa, muun muassa golﬁa, sukellusta, melontaa ja leija-surffausta. Joku on käynyt Bengtskärin risteilyllä. - Kesäksi on aina suuret suunnitelmat, ja sitten, kun jotakin uutta lajia on testannut, ajattelee, että tätä pitäisi kokeilla useammin, mutta ei se kuitenkaan sitten mene niin, sanoo Tommi. - Kesäsesongin jälkeen lähtee mieluummin hetkeksi ulkomaille reissuun, sanoo Sirly. Kausityöntekijän työ on vapaata ja itsenäistä työtä, jossa voi itse vaikuttaa paljonkin siihen, miten ja missä tekee töitä. Mutta vapaudella on kääntöpuolensa. Vuosien varrella Sirly on alkanut tuntea itsensä juurettomaksi. - Oman kodin puute rassaa, haluaisin oman kodin, sanoo hän. Ja Tommin on otettava huomioon avopuolisonsa ja koiransa, kun hän pohtii, missä tahtoo asua ja työskennellä seuraavan kauden. Kausityö

Elisa Melasniemi Kirjoilla Hangossa. Kahdeksan vuotta alalla. Viimeksi kokkina Levillä. Nyt kokki Hangon Makaroonitehtaassa.

Sirly Schinman Kirjoilla Kolarissa. Kuusi vuotta alalla. Viimeksi kokkina Ylläksellä. Nyt kokki ja osakas Hangon Makaronitehtaalla.

Tommi Aaltonen Kirjoilla Turussa. Kahdeksan vuotta alalla. Viimeksi hovimestarina Rukalla. Nyt ravintolapäällikkö ja osakas Hangon Makaronitehtaalla.

Työntekijät asuvat kimppakämpässä

Elisa Melasniemi, Sirly Schinman, Tommi Aa Hangon kesässä.

vaatii järjestelykykyä ja itsekuria. - Voi tuntua pelottavalta, kun ei tiedä, missä seuraavaksi tekee töitä. Mutta itsepä olemme alamme valinneet ja aina voi sesonkien välillä pi-

Samu Kaikkonen Kirjoilla Kuopiossa. Yksitoista vuotta alalla. Viimeksi hovimestarina Levillä. Nyt hovimestari HSF:llä.

KESÄ 2013

HANGÖTIDNINGEN

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013

Fredde tuli öljykaupungista Hangon makasiineihin ☛ Hän on työskennellyt kolmasti Norjassa mutta hänellä on myös ravintolakeittiökokemusta Helsingistä ja Ranskasta. Yhteensä hän on viettänyt seitsemän vuotta ulkomailla. Nyt Fredrik ”Fredde” Lundqvist on palannut Makasiiniin Hankoon, ravintolaan jossa hän on työskennelyt jo yhdeksän vuotta kaiken kaikkiaan. - Minulle perhe olisi mahdottomuus, Fredde sanoo suoraan. Sitä olisi mahdoton sovittaa hänen liikkuvaan elämänmuotoonsa. Miten sellaista jaksaa ylläpitää? - Sitä olen itseltänikin kysynyt. Siitä on vaan tullut elämäntapani. Freddeä ulkomaille houkuttelee halu nähdä maailmaa mutta myös halu työskennellä kaikkein parhaimpien raaka-aineiden kanssa. - Norjan kalat ja äyriäiset ovat ihan tuoreita ravintoloihin toimitettaessa. Stavangerissa saimme eläviä äyriäisiä ja merirapuja suoraan ravintolan keittiöön.

piikkikampelasta Hangossa valmistetaan ahventa, siikaa ja lohta. - Norjassa voi tilata juuri haluamaansa kalaa ja vieläpä määrätyn kokoisena. Suomessa on vaikeampaa saada yhtä paljon tuoretta kalaa. Lisäksi kalasta on täällä tullut hyvin kallista. Kesäravintolan keittiömestarin kohdalla on suureksi osaksi kyse tuoreiden raaka-aineiden löytämisestä hintaan, joka mahdollistaa annosten myymisen kohtuuhintaan. - On haaste kun kyseessä on kuuden viikon sesonki. On helpompi neuvotella ympärivuotisista toimituksista, Fredde kertoo.

Kaikkien on osattava kaikkea

- Kun keittiössä on hiljaista, on hyvä tilaisuus esimerkiksi keittää liemiä. Kokeiltuaan työntekoa eri maissa Fredde on sitä mieltä, että Suomen ravintolakeittiöissä voitaisiin olla humoristisempiä. - On helpompi heittää huulta ja kertoa rumia vitsejä Ruotsissa ja Norjassa. Työ on hektistä. Huumoria tarvitaan, jotta töissä jaksasisi. Fredden mielestä on turha valittaa jos joku asia hiertää. - On parempi puhua asiasta johtajan kanssa. On tärkeää, että pystytään puhumaan asioista.

Marstrandin tapaan

tää vapaata pari, kolme kuukautta, jos halua, sanoo Sirly. Kysyn, miksi he ovat aina palanneet Hankoon. - Veneet, lämpö. Tämä on Suomen Riviera. Juuri tätä kaipaa Lapin kylmän talven jälkeen, sanoo Sirly.

Kesä-Hanko houkuttelee paikalle julkkiksia ja vaikutusvaltaisia henkilöitä. Niin myös Stavanger, joka toimii Norjan öljytuotannon perustana. - Seitsemäkymmentä prosenttia asiakkaistamme työskenteli öljyteollisuuden parissa. Hän kertoo venäläisestä seurueesta, joka perui illallistilauksensa ja mukisematta maksoi 15 000 kruunua. - Kun kaupungissa järjestetään kansainväliset öljymessut, lentokenttä täytyy yksityislentokoneista. Stavanger on myös tunnettu ruokakulttuuristaan. Siellä järjestetään heinäkuun lopussa muun muassa Norjan suurin kulinaarinen festivaali Gladmat. Entä Hanko ja Makasiini? - Täällä saa työskennellä laatutuotteiden parissa. Työnantaja on oikeudenmukainen ja työtiimi kokenut. Ja Hanko muistuttaa Marstrandia, Smögeniä ja Fjällbackaa. Kylä elpyy kesäksi. Esimerkiksi Helsinkihän on kesäkuussa ihan kuollut paikka. Fredde on Suomessa viettänyt eniten aikaa Helsingissä. Siellä hänellä on ollut omistusasuntokin. Sen hän on äskettäin myynyt. Toistaiseksi hän ei ole saanut tarpeekseen nomadin elämästään. On taottava niin kauan kun rauta on kuumaa. - Täytettyäni 30 minun on vaikeampaa päästä töihin ulkomaille. Joutuu kilpailemaan monien nuorten ja osaavien kokkien kanssa. Elokuussa Fredde lähtee taas ulkomaille, luultavasti Göteborgiin.

Kristoffer Nöjd/JS-K

Kristoffer Nöjd/IS

Tuoretta metsästämässä Viimeksi Norjassa kolme vuotta työskennellessään Fredde toimi N.B. Sørensenin Damskibsexpedition -ravintolassa, joka nimenomaan keskittyy kalaan ja äyriäisiin. Kun Fredde asettuuu Makasiinin kattiloiden eteen, hänellä on vankkaa kalaosaamista. Kun Norjassa oli kyse äyriäisistä, turskasta, ruijanpallaksesta ja

Vaikka Freddeä tituleerataan Makasiinissa keittiömestariksi hän ei karta yksinkertaisiakaan tehtäviä. - Stavangerissa meillä oli neljä kokkia, jotka kuorivat katkaravut käsin voileipiin tms. Keittiössä tehdään tiimityötä. Varsinkin pienen ravintolan keittiössä. Kaikkien on tehtävä kaikkea. Fredden kunniansanoja ovat järkevät rutiinit ja hyvä suunnittelu. - On paneuduttava järjestelmiin ja luotava omat rutiininsa. Muuten mikään ei toimi. Minulle on parasta suorittaa tehtävät heti eikä siirtää niitä tulevaisuuteen. Työssä on myös osattava ennakoida.

altonen ja Samu Kaikkonen palvelevat teitä

Fredrik Lundqvist Kirjoilla Kirkkonummella (äidin luona, se on helpointa). Seitsemäntoista vuotta alalla. Työskenteli viimeksi kokkina Stavangerissa. Nyt Makasiinin keittiömestarina. Fredde Lundqvist on nähnyt monien maiden ravintolakeittiöitä.

KESÄ 2013

HANGÖTIDNINGEN

HANGONLEHTI

Juni –2.6 Utställning: Lauri Saarinen & Co, Romun kauneus. Stadshusgalleriet, Rådhustorget 5. –13.10 Utställning: Till Amerika, Amerika. Hangö museum, Nycandergatan 4. 2.6 Sommarmarknad kl. 10–16. Östra hamnen. 3–7.6 Barnens & ungdomarnas skapande veckor. Mera information: cultura@hanko.fi. 3–8.6 Sommarläger: Benkun Leirikesä 1. Bengtsår. 3–10.6 Tennis: SEB Junior Grand Prix 2013. Tennisstadion och tennisplanerna. www.hankotennis.net. 3–23.6 Utställning: Jukka Eronen: Sielunkehrääjä. Stadshusgalleriet, Rådhustorget 5. 4.6 Golf: Tsemppitour-deltävling. Hangö golfbana, Täktom, Kyrkvägen. www.hangolf.fi. 4.6 Föreläsning: Lars Sund, Då Dollar-Hanna for till Amerika kl. 18. Hangö museum, Nycandergatan 4. 4.6 Fotboll: FC HIK–Spartak kl. 18.30. Herrarnas division 3. Rukki Arena, Idrottsgatan 2. 5.6 Vattenkriget kl. 18. Regattastranden. 6–9.6 Hangö Teaterträff. www.hangoteatertraff. org. 7.6 RACUMA: Rytmverkstad kl. 10. Svenska Gården Brankis, Nycandergatan 8. 7.6 Konsert: Dizzy Queens: Pimp my Jazz kl. 22. Restaurang Maret, Gengatan 8. 7–9.6 Segling: Lättbåtsregatta. FM i Laser Radial och E-jollar samt Zoom8-ranking. 8.6. Merijooga. Yoga vid Lejonstranden kl. 10. Ändan av Boulevarden. 8.6 Amerikansk fotboll: Sun City–Kuopio Steelers kl. 14. Division 2. Rukki Arena, Idrottsgatan 2. 8.6 Lappvikdagen kl. 14–17. Skolgränd 4. Arrangörer: föreningarna i Lappvik. 9–15.6 Sommarläger: Benkun Leirikesä 2. Bengtsår. 10–14.6 Barnens & ungdomarnas skapande veckor. Mera information: cultura@hanko.fi. 12.6 Sommarkärlek. Stadsbiblioteket, Berggatan 3-5. 14–15.6 XXIX Nordisk Visfest i Hangö. Kulturmagasinet Victor, Östra hamnen. www.visansvannerihango.net. 15.6 Fotboll: Sportia Cup 2013 kl. 9–18. Södra Finlands största damfotbollsturnering. Rukki Arena, Idrottsgatan 2. 21.6 Teater: Hangon Teatteri: Karaokekuningatar kl. 17 (föreställningen går på finska). Premiär. Folkparken, Klinkogränd. 23.6 Teater: Hangon Teatteri: Karaokekuningatar kl. 17 (föreställningen går på finska). Folkparken, Klinkogränd. 23–29.6 Sommarläger: Benkun Leirikesä 4. Bengtsår. 24.6–14.7 Utställning: Hangö Hantverkare: Skapandets magi. Stadshusgalleriet, Rådhustorget 5. 25.6 Emigrantfest. Temarundvandring i emigranternas fotspår kl. 14. Start från Hangö torg. Arr. Hangö museums vänner och Hangö guider. 25.6 Fotboll: FC HIK–AC Vantaa kl. 18.30. Herrarnas division 3. Rukki Arena, Idrottsgatan 2. 25.6 Teater: Hangon Teatteri: Karaokekuningatar kl. 19 (föreställningen går på finska). Folkparken, Klinkogränd. 27.6 Teater: Hangon Teatteri: Karaokekuningatar kl. 19 (föreställningen går på finska). Folkparken, Klinkogränd. 29.6 Teater: Hangon Teatteri: Karaokekuningatar kl. 17 (föreställningen går på finska). Folkparken, Klinkogränd. 29–30.6 Beach volley: Hanko Beach 2013. www.hankobeach.com. 30.6 Teater: Hangon Teatteri: Karaokekuningatar kl. 17 (föreställningen går på finska). Folkparken, Klinkogränd. 30.6–6.7 Sommarläger: Benkun Leirikesä 5. Bengtsår.

Juli –6.7 Sommarläger: Benkun Leirikesä 5. Bengtsår. –14.7 Utställning: Hangö Hantverkare: Skapandets magi. Stadshusgalleriet, Rådhustorget 5. –13.10 Utställning: Till Amerika, Amerika. Hangö museum, Nycandergatan 4. 2.7 Teater: Hangon Teatteri: Karaokekuningatar kl. 19 (föreställningen går på fi nska). Folkparken, Klinkogränd. 4.7 Teater: Hangon Teatteri: Karaokekuningatar kl. 19 (föreställningen går på fi nska). Folkparken, Klinkogränd. 5–7.7 Segling: EVLI Hangöregattan. www. hangoregattan.fi. 6.7 Teater: Hangon Teatteri: Karaokekuningatar kl. 17 (föreställningen går på fi nska). Folkparken, Klinkogränd. 7.7 Amerikansk fotboll: Sun City–Päijät-Häme Panthers (Lahtis) kl. 14. Division 2. Rukki Arena, Idrottsgatan 2. 7.7 Teater: Hangon Teatteri: Karaokekuningatar kl. 17 (föreställningen går på fi nska). Folkparken, Klinkogränd. 8–17.7 Tennis: SKV Hangö Tennis 2013. Tennisstadion och tennisplanerna. www.hankotennis.net. 13.7 Kampsport: BJJ Summer Fight. Östra hamnen, utanför Roxx eller idrottshuset (väderförbehåll). www.hiltihanko.com. 13.7 Amerikansk fotboll: Sun City–Wolverines/2 (Helsingfors) kl. 14. Division 2. Rukki Arena, Idrottsgatan 2. 13.7 Allsång i Hangö med Lasse Berghagen. Viking Motel, Glasbruksgatan 6. www.vikingmotel.fi. 14–19.7 Hangö Musikdagar. www.hankofestival.fi. 14–19.7 Hangö Musikläger. www.hankofestival.fi. 15.7–4.8 Utställning: Humberto Couet: Det skimrar om Couet. Stadshusgalleriet, Rådhustorget 5. 16.7 Emigrantfest. Temarundvandring i emigranternas fotspår kl. 14. Start från Hangö torg. Arr. Hangö museums vänner och Hangö guider. 17–21.7 Dans: Summer Waves @ Hanko. www. playdance.fi. 19–28.7 Hangö Bridgevecka. Smörmagasinet, Västra hamnen. 23.7 Fotboll: FC HIK–EIF Akademi kl. 18.30. Herrarnas division 3. Rukki Arena, Idrottsgatan 2. 24–28.7 Banhoppning: Seahorse Week. Gamla sportplanen, Skolgatan 12–16. www.hunr. org/seahorse-week. 26–27.7 Wild Viking Party: Eddie Meduza Tribute band, Playa, Mustasch (SWE), Sacred Dimension. Viking Motel, Glasbruksgatan 6. www.vikingmotel.fi. 27.7 Tennis: Gammaldags trärackettävling. Tennisstadion. www.hankotennis.net. 29.7–9.8 Simskola: bindande förhandsanmälan senast 19.6 kl. 14. Slaktis, Täktom, Lappvik. Arr. Hangö stads idrottsbyrå. 30.7 Fotboll: FC HIK–KyIF kl. 18.30. Herrarnas division 3. Rukki Arena, Idrottsgatan 2 30.7–4.8 Tennis: ITF Scandinavian EB Championships by Mandatum Life. Tennisstadion och tennisplanerna. www.hankotennis.net.

SOM MAREN 2013

Det händer i Hangö...

Augusti –4.8 Utställning: Humberto Couet: Det skimrar om Couet. Stadshusgalleriet, Rådhustorget 5. –4.8 Tennis: ITF Scandinavian EB Championships by Mandatum Life. Tennisstadion och tennisplanerna. www.hankotennis.net. –9.8 Simskola: bindande förhandsanmälan senast 19.6 kl. 14. Slaktis, Täktom, Lappvik. Arr. Hangö stads idrottsbyrå. –13.10 Utställning: Till Amerika, Amerika. Hangö museum, Nycandergatan 4. 2–4.8 Fotboll: Östersjöcup, juniorfotbollsturnering. Rukki Arenas gräsplaner, Idrottsgatan 2. www.fchik.fi /fchik/itamericup. 2–4.8 Poker Run. Östra hamnen. www.pokerrun.fi. 3.8 Konsert: Elastinen kl. 19–22. Cuplishallen, Industrigatan 2. 4.8 Konsert: Uriah Heep. Pub Grönan, Boulevarden 17. www.gronan.fi. 5.8–1.9 Utställning: Juha Soisalo & Zoltan Popovits. Stadshusgalleriet, Rådhustorget 5. 6.8 Fotboll: FC HIK–FC Espoo/2 kl. 18.30. Herrarnas division 3. Rukki Arena, Idrottsgatan 2. 10.8 Lavadans: Coa & Emma Rehn. Danslaven i Lappvik, Hamnvägen. 16–18.8 Paddling: Hanko Sea Kayak Gathering. Tulludden. www.nilfinland.fi /hskg. 17.8 Sommardans i soliga Hangö: San Marino & Linda, Susan Sonntags. Viking Motel, Glasbruksgatan 6. www.vikingmotel.fi. 20.8 Fotboll: FC HIK–FC Myllypuro kl. 18.30. Herrarnas division 3. Rukki Arena, Idrottsgatan 2. 23–25.8 Hangödagarna & Forneldarnas natt. Program på olika håll i Hangö. Mera information: cultura@hanko.fi. 24.8 Emigrantfest. Temarundvandring i emigranternas fotspår kl. 14. Start från Hangö torg. Arr. Hangö museums vänner och Hangö guider. 25.8 Östersjömarknad kl. 10–16. Östra hamnen, Strandgatan 6. Arrangör: Markkinaperinteen tuki. 25.8 Hangö Manskör uppträder med emigrantmusik. Hangö museum, Nycandergatan 4. Händelserna baserar sig på Hangö stads evenemangskalender den 16.5 samt arrangörernas egna uppgifter. Hangötidningen ansvarar inte för eventuella felaktiga eller ändrade uppgifter.

KESÄ 2013

Kesäkuu –2.6. Näyttely: Lauri Saarinen & Co, Romun kauneus. Kaupungintalon galleria, Raatihuoneentori 5. –13.10. Näyttely: Ameriikkaan, Ameriikkaan. Hangon museo, Nycanderinkatu 4. 2.6. Kesämarkkinat klo 10–16. Itäsatama. 3.–7.6. Lasten ja nuorten luovat viikot. Lisätietoja: cultura@hanko.fi. 3.–8.6. Kesäleiri: Benkun Leirikesä 1. Bengtsår. 3.–10.6. Tennis: SEB Junior Grand Prix 2013. Tennisstadion ja tenniskentät. www.hankotennis.net. 3.–23.6. Näyttely: Jukka Eronen: Sielunkehrääjä. Kaupungintalon galleria, Raatihuoneentori 5. 4.6. Golf: Tsemppitour-osakilpailu. Hangon golfkenttä, Täktom, Kirkkotie. www.hangolf.fi. 4.6. Esitelmä: Lars Sund, Då Dollar-Hanna for till Amerika klo 18 (esitelmä on ruotsinkielinen). Hangon museo, Nycanderinkatu 4. 4.6. Jalkapallo: FC HIK–Spartak klo 18.30. Miesten Kolmonen. Rukki Areena, Urheilukatu 2. 5.6. Kansallinen vesisota klo 18. Regattaranta. 6.–9.6. Hangon Teatteritreffi t. www.hangoteatertraff.org. 7.6 RACUMA: Rytmityöpaja klo 10. Brankis, Nycanderinkatu 8. 7.6. Konsertti: Dizzy Queens: Pimp my Jazz klo 22. Ravintola Maret, Oikokatu 8. 7.–9.6. Purjehdus: Kevytveneiden regatta. Laser Radial ja E-jollien SM, Zoom8-rankingkilpailu. 8.6. Merijooga. Joogaa Leijonarannassa klo 10. Bulevardin pääty. 8.6. Jenkkifutis: Sun City–Kuopio Steelers klo 14. 2. divisioona. Rukki Areena, Urheilukatu 2. 8.6. Lappohjan päivä klo 14–17. Koulukuja 4, Lappohja. Järjestäjät: föreningarna i Lappvik. 9.–15.6. Kesäleiri: Benkun Leirikesä 2. Bengtsår. 10.–14.6. Lasten ja nuorten luovat viikot. Lisätietoja: cultura@hanko.fi. 12.6. Kesän rakkautta. Kaupunginkirjasto, Vuorikatu 3-5. 14.–15.6. XXIX Pohjoismaiset laulelmajuhlat Hangossa. Kulttuurimakasiini Victor, Itäsatama. www.visansvannerihango.net. 15.6. Jalkapallo: Sportia Cup 2013 klo 9–18. Etelä-Suomen suurin naisten jalkapalloturnaus. Rukki Areena, Urheilukatu 2. 21.6. Teatteri: Hangon Teatteri: Karaokekuningatar klo 17. Ensi-ilta. Kansanpuisto, Klinkokuja. 23.6. Teatteri: Hangon Teatteri: Karaokekuningatar klo 17. Kansanpuisto, Klinkokuja. 23.–29.6. Kesäleiri: Benkun Leirikesä 4. Bengtsår. 24.6.–14.7. Näyttely: Hangon Käsityöläiset: Taidon Taika. Kaupungintalon galleria, Raatihuoneentori 5. 25.6. Siirtolaisjuhla. Teemakävely siirtolaisten jalanjäljissä klo 14. Lähtö Hangon torilta. Jär. Hangon museon ystävät ja Hangon oppaat. 25.6. Jalkapallo: FC HIK–AC Vantaa klo 18.30. Miesten Kolmonen. Rukki Areena, Urheilukatu 2. 25.6. Teatteri: Hangon Teatteri: Karaokekuningatar klo 19. Kansanpuisto, Klinkokuja. 27.6. Teatteri: Hangon Teatteri: Karaokekuningatar klo 19. Kansanpuisto, Klinkokuja. 29.6. Teatteri: Hangon Teatteri: Karaokekuningatar klo 17. Kansanpuisto, Klinkokuja. 29.–30.6. Beach volley: Hanko Beach 2013. www.hankobeach.com. 30.6. Teatteri: Hangon Teatteri: Karaokekuningatar klo 17. Kansanpuisto, Klinkokuja. 30.6.–6.7. Kesäleiri: Benkun Leirikesä 5. Bengtsår.

HANGÖTIDNINGEN

HANGONLEHTI

Hangossa tapahtuu...

Heinäkuu –6.7. Kesäleiri: Benkun Leirikesä 5. Bengtsår. –14.7. Näyttely: Hangö Hantverkare: Skapandets magi. Kaupungintalon galleria, Raatihuoneentori 5. –13.10. Näyttely: Ameriikkaan, Ameriikkaan. Hangon museo, Nycanderinkatu 4. 2.7. Teatteri: Hangon Teatteri: Karaokekuningatar klo 19. Kansanpuisto, Klinkokuja. 4.7. Teatteri: Hangon Teatteri: Karaokekuningatar klo 19. Kansanpuisto, Klinkokuja. 5.–7.7. Purjehdus: EVLI Hangöregattan. www.hangoregattan.fi. 6.7. Teatteri: Hangon Teatteri: Karaokekuningatar klo 17. Kansanpuisto, Klinkokuja. 7.7. Jenkkifutis: Sun City–Päijät-Häme Panthers (Lahti) klo 14. 2. divisioona. Rukki Areena, Urheilukatu 2. 7.7. Teatteri: Hangon Teatteri: Karaokekuningatar klo 17. Kansanpuisto, Klinkokuja. 8.–17.7. Tennis: SKV Hanko Tennis 2013. Tennisstadion ja tenniskentät. www.hankotennis.net. 13.7 Kamppailulajit: BJJ Summer Fight. Itäsatama, Roxxin edusta tai urheilutalo (säävaraus). www. hiltihanko.com. 13.7. Jenkkifutis: Sun City–Wolverines/2 (Helsinki) klo 14. 2. divisioona. Rukki Areena, Urheilukatu 2. 13.7. Yhteislaulua Lasse Berghagenin johdolla. Viking Motel, Lasitehtaankatu 6. www.vikingmotel.fi. 14.–19.7. Hangon Musiikkijuhlat. www.hankofestival.fi. 14.–19.7. Hangon Musiikkileiri. www.hankofestival.fi. 15.7.–4.8. Näyttely: Humberto Couet: Det skimrar om Couet. Kaupungintalon galleria, Raatihuoneentori 5. 16.7. Siirtolaisjuhla. Teemakävely siirtolaisten jalanjäljissä klo 14. Lähtö Hangon torilta. Jär. Hangon museon ystävät ja Hangon oppaat. 17.–21.7. Tanssi: Summer Waves @ Hanko. www. playdance.fi. 19.–28.7. Hangon Bridgeviikko. Voimakasiini, Länsisatama. 23.7. Jalkapallo: FC HIK–EIF Akademi klo 18.30. Miesten Kolmonen. Rukki Areena, Urheilukatu 2. 24.–28.7. Esteratsastus: Seahorse Week. Vanha urheilukenttä, Koulukatu 12–16. www.hunr.org/ seahorse-week. 26.–27.7. Wild Viking Party: Eddie Meduza Tribute band, Playa, Mustasch (SWE), Sacred Dimension. Viking Motel, Lasitehtaankatu 6. www. vikingmotel.fi. 27.7. Tennis: Wanhan ajan puumailakisat. Tennisstadion. www.hankotennis.net. 29.7.–9.8. Uimakoulut: sitovat ilmoittautumiset viim. 19.6. klo 14. Slaktis, Täktom, Lappohja. Järj. Hangon kaupungin liikuntatoimisto. 30.7. Jalkapallo: FC HIK–KyIF klo 18.30. Miesten Kolmonen. Rukki Areena, Urheilukatu 2 30.7.–4.8. Tennis: ITF Scandinavian EB Championships by Mandatum Life. Tennisstadion ja tenniskentät. www.hankotennis.net.

SOM MAREN 2013

Elokuu –4.8. Näyttely: Humberto Couet: Det skimrar om Couet. Kaupungintalon galleria, Raatihuoneentori 5. –4.8. Tennis: ITF Scandinavian EB Championships by Mandatum Life. Tennisstadion ja tenniskentät. www.hankotennis. net. –9.8. Uimakoulut: sitovat ilmoittautumiset viim. 19.6. klo 14. Slaktis, Täktom, Lappohja. Järj. Hangon kaupungin liikuntatoimisto. –13.10. Näyttely: Ameriikkaan, Ameriikkaan. Hangon museo, Nycanderinkatu 4. 2.–4.8. Jalkapallo: Itämericup, junioriturnaus. Rukki Areenan nurmikentät, Urheilukatu 2. www.fchik.fi /fchik/itamericup. 2–4.8 Poker Run. Itäsatama. www.pokerrun.fi. 3.8. Konsertti: Elastinen klo 19–22. Cuplishalli, Teollisuuskatu 2. 4.8. Konsertti: Uriah Heep. Pub Grönan, Bulevardi 17. www.gronan.fi. 5.8.–1.9. Näyttely: Juha Soisalo & Zoltan Popovits. Kaupungintalon galleria, Raatihuoneentori 5. 6.8. Jalkapallo: FC HIK–FC Espoo/2 klo 18.30. Miesten Kolmonen. Rukki Areena, Urheilukatu 2. 10.8. Lavatanssit: Coa & Emma Rehn. Lappohjan tanssilava, Satamatie. 16.–18.8. Melonta: Hanko Sea Kayak Gathering. Tulliniemi. www.nilfi nland. fi /hskg. 17.8. Kesätanssit Hangossa: San Marino & Linda, Susan Sonntags. Viking Motel, Lasitehtaankatu 6. www.vikingmotel.fi. 20.8. Jalkapallo: FC HIK–FC Myllypuro klo 18.30. Miesten Kolmonen. Rukki Areena, Urheilukatu 2. 23.–25.8. Hangon päivät & Muinaistulien yö. Ohjelmaa eri puolilla Hankoa. Lisätietoja: cultura@hanko.fi. 24.8. Siirtolaisjuhla. Teemakävely siirtolaisten jalanjäljissä klo 14. Lähtö Hangon torilta. Jär. Hangon museon ystävät ja Hangon oppaat. 25.8. Itämerimarkkinat klo 10–16. Itäsatama, Rantakatu 6. Järj.: Markkinaperinteen tuki. 25.8 Hangö Manskör esittää siirtolaismusiikkia. Hangon museo, Nycanderinkatu 4. Tapahtumalistaus perustuu Hangon kaupungin tapahtumakalenteriin 16.5. sekä järjestäjien tarjoamiin tietoihin. Hangonlehti ei vastaa mahdollisista virheistä tai muutoksista.

KESÄ 2013

HANGÖTIDNINGEN

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013

Finns det rum också för naturisterna på Hangös stränder? ☛

Hangö har hela 130 kilometer strandlinje, av dem 30 km fina sandstränder. De allmänna badstränderna är åtta till antalet men för naturister fi nns det – åtminstone tillsvidare – inte någon egen badplats i Hangö. I Finland finns det inte överhuvudtaget särskilt många officiella naturiststränder. Vice ordföranden för Finlands naturistförbund Juha Jonsson kan på raken nämna tre stycken: Rönnskär i Helsingfors, Ytterö i Björneborg samt Kopparnäs i Ingå. - Av dem är Kopparnäs den senaste. Den fick officiell status för ett par år sedan tack vare en av våra aktiva medlemmar. Naturistförbundet grundades år 2004 som nationell takorganisation. Förbundet har tre medlemsföreningar: Luonnonmukaiset ry, Suomen Naturistiklubi ry samt Suomen Naturismin Ystävät ry. - Vi får in en del önskemål om nya officiella stränder för naturister. Problemet med önskemålen är att de oftast är väldigt lösa i stil med ” i mellersta Finland vid någon sjö”. Om vi ska kunna börja driva frågan borde förslagen vara betydligt mer konkreta, säger han. I Tammerfors behandlades frågan om en badstrand för naturister till och med i fullmäktige, men förslaget vann inte understöd utan lades på hyllan. - Den gången arrangerade de lokala medierna omröstning på sina nätsidor och frågan väckte en del intresse. Man tyckte emellertid att en udde på Pyynikkiområdet var ett misslyckat ställe, berättar han.

Vaddå naturist? Med naturist avses en person för vilken nakenheten innebär en livsstil. Naturenlighet och -närhet är centrala begrepp inom naturismen. Naturism och nudism är inte samma sak fast många inbillar sig det. Till naturisternas livsstil hör tron på människovärdet och lika rättigheter för kvinnor och män. Naturisten klassiﬁcerar inte människorna i olika grupper efter ålder, handikapp, hudfärg, sexuell identitet eller andra avvikelser. Naturismen respekterar privatlivet och naturen. Den är en nakenkultur med sund livsstil och att man kan umgås utan kläder. En naturistgemenskap är inte en sexklubb. Internationella naturistförbundet INF deﬁnierar naturismen på följande sätt: Naturismen är en livsstil i samspel med naturen. Man umgås naken, stärker sin självkänsla och tar hänsyn till andra människor och miljön, ett rent liv i en ren natur.

Begränsade resurser Föreningen har inte egna resurser att arrangera exempelvis bevakning av strandområden samt avfallshantering och annan service ifall inte kommunen i fortsättningen skulle stå för detta. Projektet måste drivas av kommunerna. - I Åbo finns en liten inofficiell badstrand för naturister nära campingområdet Kolkannokka på Runsala. - Tidvis har där uppstått en del små problem som oftast varit avsiktligt framkallade. Enligt campingområdets förman letade man med ﬂ it efter problem till och med genom att kalla på polis när man hade upptäckt nakna människor på stranden, berättar Jonsson. Han konstaterar att naturisterna har fått positiv respons från campingplatsens sida. Tack vare naturisterna har stranden städats upp och är betydligt snyggare än efter andra badare.

Attityderna har inte förändrats Jonsson menar att inställningen till naturisterna inte har förändrats särskilt mycket under de senaste åren. Kommunerna förhåller sig ändå ganska tveksamt. Som det verkar anvisas naturisterna inga nya badstränder. Naturistförbundet kontaktade för några år sedan 60 kommuner genom att skicka önskemål om platser avsedda för naturister. Man kontaktade fullmäktige samt idrotts- och bildningssektorerna. Tre kommuner svarade och av dem var två direkt negativa. Bara i ett fall kom ärendet till fullmäktigebehandling. - Det är väl en tre, fyra år sedan. Om någonting har vi i Finland hur mycket stränder och vatten som helst jämfört med många andra länder. Visst har vi plats om viljan ﬁnns, säger Jonsson. För ögonblicket driver naturistförbundet ingen liknande kampanj.

Kan Hangö avvara en strandremsa också för naturisterna? Voisiko Hanko varata pienen rantakaistaleen myös naturisteille?

”Det här frågar man oss ofta om”

Mikael Heinrichs/IS

☛

Bada naken? Lagen förbjuder inte nakenbad. Att uppträda naken på offentliga platser är inte accepterat och inte heller medvetna provokationer. Det ﬁnns inga lagliga hinder att vara naken på en avlägsen badstrand eller i naturen.

Hangö stads turistchef Marika Pulliainen har hört frågan om naturiststränder många gånger under somrarna på turistbyrån. - Det är oftast utlänningar, främst tyska turister, som frågar om det ﬁnns en naturiststrand i Hangö. Men också ﬁ nländare frågar om det, berättar hon. Pulliainen ställer sig positivt till tanken om en naturiststrand. Med tanke på hur mycket strandlinje Hangö har, borde det inte vara omöjligt att hitta utrymme för en sådan. Men det förutsätter att man hittar ett lämpligt ställe som inte ligger för långt ifrån stadskärnan, men inte heller alldeles invid bebyggelse. Då HT frågar om något tänkbart

ställe, slänger Pulliainen fram tanken om en stump av stranden vid Gåsörsbukten. - Där fi nns ingen bebyggelse och det finns trots allt en annan, officiell strand alldeles intill, Slaktis. Det är viktigt för den lokala befolkningen att det inte väljs en strand som är den enda i området. Men Pulliainen poängterar att det här bara är ett förslag och att staden först bör ta ställning till om en naturiststrand överhuvudtaget är något staden vill ha. MH

KESÄ 2013

HANGÖTIDNINGEN

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013

Löytyisikö Hangon rannoilta tilaa myös naturisteille? - Siellä on ajoittain ilmennyt joitakin pieniä ongelmia, jotka ovat pääosin olleet melko tarkoituksenhakuisiakin. Leirintäalueen esimiehenkin mielestä hakemalla haettiin ongelmia kun paikalle hälytettiin jopa poliisivoimia kun rannalla oltiin nähty alastomia ihmisiä, Jonsson kertoo ja toteaa samalla että leirintäalueenkin puolelta naturistit ovat saaneet positiivista palautetta, sillä ranta on heidän toimestaan siivottu huomattavasti parempaan kuntoon kuin muiden jäljiltä.

Suhtautuminen ei ole muuttunut Suhtautuminen naturisteihin ei Jonssonin mielestä ole muuttunut kovinkaan paljoa viime vuosina, ei suuntaan tai toiseen. Kunnissa naturisteihin suhtaudutaan kuitenkin melko varauksellisesti, sillä näillä näkymin uusiakaan naturisteille varattuja alueita ei ole tulossa. Naturistiliitto lähestyi muutama vuosi sitten yhteensä 60 kuntaa lähettäen valtuustoille, liikunta- ja sivistystoimelle toivomuksen naturisteille varatuista alueista. Vastauksia tuli yhteensä kolmelta kunnalta, näistä kaksi oli heti kättelyssä kieltäviä ja vain yhdessä asia eteni valtuuston käsittelyyn. - Siitä taitaa olla nyt kolme tai neljä vuotta aikaa. Suomessa jos missään rantaviivaa ja vesistöjä on vaikka kuinka paljon verrattuna moniin muihin maihin, eli kyllähän alueita löytyisi kunhan haluakin olisi, Jonsson sanoo. Tällä hetkellä naturistiliitolla ei kuitenkaan ole vireillä uutta, vastaavaa kampanjaa.

Mikä ihmeen naturisti? Naturistilla tarkoitetaan alastomuutta elämäntapana omaksuvia henkilöitä. Luonnollisuus ja luonnonläheisyys ovat naturismissa keskeisiä käsitteitä. Naturismi ja nudismi eivät ole sama asia, vaikka usein niin mielletäänkin. Naturistiseen elämäntapaan kuuluu usko ihmisen arvoon sekä naisen että miehen yhtäläisiin oikeuksiin. Naturismi ei jaottele ihmisiä eri ryhmiin iän, vamman, ihonvärin, sukupuolisen käyttäytymisen tai muun eroavaisuuden takia. Naturismi kunnioittaa yksityisyyttä ja luontoa. Se on alastonkulttuuria, johon kuuluu puhtaat elämäntavat ja yhdessä toimiminen alasti. Naturistiyhteistö ei ole seksikerho. Kansainvälinen naturistiliitto INF on määritellyt naturismin seuraavasti: ”Naturismi on luonnon kanssa sopusoinnussa oleva elämäntapa, johon kuuluu yhteinen alastomana toimiminen yhdistyneenä omanarvontunnon vahvistamiseen sekä toisten ja ympäristön huomioon ottamiseen, terveellinen elämä puhtaassa luonnossa”. Alastomana uimaan? Lain mukaan esimerkiksi alastomana uinti ei ole kiellettyä. Erityisen julkisilla paikoilla alastomuus ei kuitenkaan ole hyväksyttyä, eikä tarkoituksellisesti provosoiden. Syrjäisellä rannalla tai luonnon siimeksessä alastomuudelle ei ole laillisia esteitä.

Mikael Heinrichs

☛ Hangosta löytyy rantaviivaa peräti 130 kilometriä, josta 30 kilometriä on hienoa hiekkarantaa. Yleisiä uimarantoja on yhteensä kahdeksan kappaletta, mutta naturisteille ei Hangosta – ainakaan vielä – löydy omaa paikkaa. Muutenkaan virallisia naturistirantoja ei Suomessa kovinkaan montaa ole tällä hetkellä. Suomen naturistiliiton varapuheenjohtaja Juha Jonssonilla juolahtaa mieleen tasan kolme kappaletta: Pihlajasaari Helsingissä, Yyteri sekä Kopparnäs Inkoossa. - Kopparnäsin rantapätkä on itse asiassa näistä tuorein, se on saanut virallisen statuksen parisen vuotta sitten kiitos erään aktiivisen jäsenemme, Jonsson kertoo. Naturistiliitto perustettiin vuonna 2004 kansalliseksi kattojärjestöksi ja siihen kuuluu tällä hetkellä kolme jäsenyhdistystä: Luonnonmukaiset ry, Suomen Naturistiklubi ry sekä Suomen Naturismin Ystävät ry. - Toiveita uusista, virallisista naturisteille tarkoitetuista rannoista tulee meille jonkin verran. Niissä on yleensä vain se huono puoli, että niissä ol-

laan kovin ympäripyöreitä tyyliin ”Keski-Suomeen, jonkin järven rannalle”. Jotta me voisimme lähteä viemään asiaa jonkun verran eteenpäin, ehdotusten tulisi olla huomattavasti konkreettisempia, hän sanoo. Tampereella ehdotus naturistirannaksi pääsi jokunen vuosi sitten jopa valtuustokierrokselle, mutta ei saanut kannatusta ja jäi hyllylle. - Sillä kertaa paikalliset mediatkin järjestivät äänestyksiä nettisivuillaan ja asia herätti jonkin verran kiinnostusta. Pyynikin alueen niemi koettiin kuitenkin sillä kertaa huonoksi paikaksi, hän kertoo.

Rajalliset resurssit Yhdistyksellä itsellään ei ole mahdollisuutta resurssiensa puitteissa järjestää esimerkiksi rannan valvontaa ja jätehuoltoa sekä muuta huoltoa mikäli kunta ei niitä enää hoitaisi, joten mahdollisen tällaisen hankkeen olisi edettävä kuntien armolla. Turussa on myös epävirallinen naturisteille tarkoitettu rantapätkä Ruissalon Kolkannokan leirintäalueen lähistöllä.

”Tätä kysytään meiltä useasti” ☛

Hangon kaupungin matkailupäällikkö Marika Pulliainen on kuullut kysymyksen naturistirannoista moneen kertaan matkailutoimistossa. - Melko usein ulkomaalaiset, varsinkin saksalaiset turistit, kyselevät josko Hangossa on naturisteille varattua rantaa. Mutta kyselyitä tulee myös suomalaisilta, hän kertoo. Pulliainen suhtautuu positiivisesti ajatukseen tällaisesta rannasta Hangossa, sillä rantaviivaa kaupungista löytyy sen verran että naturisteillekin pitäisi riittää pieni pätkä. Ensin on kuitenkin löydettävä sopiva paikka,

joka ei olisi liian kaukana keskustasta eikä aivan asutuksen vieressä. Mahdollista sopivaa paikkaa tiedusteltaessa Pulliainen heittää yhtenä vaihtoehtona esille osan Gåsörsbuktenin rantaa. - Siellä ei ole asutusta ja lähellä on kuitenkin toinen virallinen ranta, eli Slaktis. On tärkeää ettei valita jonkin alueen ainoaa rantaa. Pulliainen kuitenkin painottaa että kyse on ehdotuksesta. Kaupungin on ensin päätettävä haluaako se naturistirantaa lainkaan. MH

HANGÖTIDNINGEN

KESÄ 2013

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013

Under semestern löper Heikki Tanskanen för välgörenhet Från Nuorgam till Hangö på fyra veckor ☛ Redan vid årsskiftet utkristalliserades idén. Heikki Tanskanen ämnade idka välgörenhet med löparskor på fötterna. Det är 1 437 kilometer mellan Nuorgam och Hangö. På jobbet fick han några förvånade blickar och somliga frågor om det vettiga i ett sådant tilltag. Mer än nog av lyckönskningar och uppmaningar att kämpa på. Det var vad 53-årige Tanskanens våghalsiga projekt utlöste. - Idén fick jag någon gång i början av året när jag var på länk. Jag tänkte att jag kanske också på det här sättet kunde försöka idka välgörenhet. Jag har ju redan en tid löpt för mitt eget bästa. Jag blev rentav utvald att delta i Kapuagruppens resa till Guatemala (välgörenhetsresa) men for ändå inte med utan beslutade börja i hemlandet, berättar Tanskanen. I början av maj letade han fortfarande efter bland annat en husbil samt en chaufför eller flera som kunde följa med. Föraren skulle på samma gång ställa upp med service. Målet för välgörenheten var emellertid klart från början: eventuella penninggåvor vill Tanskanen dirigera till Frälsningsarméns konto för hjälpbehövande i Finland.

Man måste komma långt Tanskanen har en del erfarenhet av långlopp men sin första helmaraton löpte han ”först” år 2005. - Min löparhobby började egentligen år 2000 då jag visst löpte – helt enligt fel upplägg – min första tia. Då löpte jag så fort jag kunde men man lär sig av sina misstag, berättar han. För ögonblicket har han ett trettiotal maratonlopp bakom sig, främst i hemlandet, men han har också sprungit 42,195 kilometer i Sverige och Berlin. - Jag har också prövat på lite ultralöpning. I juni år 2010 sprang jag

Autohuolto Kuutti Ky

– Hinauspalvelua henkilöja pakettiautoille – Varaosat, Korjaus- ja huoltopalvelua – Rengasmyyntiä Henkilöauton renkaat, Pakettiauton renkaat, Kuorma-auton renkaat mm. Hankook & Sailun & Marangoni

-50%

Tulliniementie 31, Hanko ☎ 0400 816125 & 0400 7072352 autohuoltokuutti.syhi.ﬁ

mitt första 100 kilometers lopp och följande år ett dygnslopp. Nu är det emellertid fråga om något helt annat. Loppet bjuder på massor av kilometer och blir nog ansträngande. Med jämn takt och i avsikt att avverka sträckan på fyra veckor blir dagsetapperna ca 50 km. Men Tanskanen har ännu inte beslutat om han ska hålla en ledig dag i veckan. Troligen kommer han att löpa varje dag. Är du inte alls ängslig inför en så här lång strapats? - Det är farten som tar kål på en, inte antalet kilometer. Inte är jag egentligen alls nervös, konstaterar Tanskanen som i mars deltog i ett läger för ultradistanslöpare i Karislojo. En av ledarna för lägret var den finska ultralöpningens grand old man Seppo Leinonen, 61 år. Det råkar sig att han faktiskt har löpt samma sträcka som Tanskanen nu tar sikte på – den gången tog det 13 dygn. - Jag ﬁck en del ny information om näringsintaget och så gjorde vi några gemensamma löprundor på lägret.

Blogg ett måste Som man numera brukar ämnar också Tanskanen upprätthålla en blogg under löningen. För tillfället planeras inte en GPS-uppföljning helt i realtid – men den saken kan en villig sponsor nog ändra på. - Avsikten är att uppdatera dagsetappen minst en gång per dag och också att skriva lite åtminstone varannan dag. På en sådan färd kan det ju hända vad som helst. Man vet ju aldrig om man vrickar foten genast andra dagen och loppet slutar med en gång, konstaterar Tanskanen. Det ﬁ nns en rationell och vardaglig förklaring till att loppet planeras ta fyra veckor. Tanskanens semester är nämligen fem veckor lång och han vill ha en vecka på sig att återhämta

sig före jobbet. Tanskanen bor i Tammerforstrakten och han ämnar övernatta en natt hemma. Tanskanens blogg är redan nu öppen på adressen halkijuoksu.blogspot.com. Dessutom ﬁ nns mer information på Facebook med sökorden Suomen halkijuoksu. Under resans gång kommer vänner och understödande att ansluta sig till loppet. Mikael Heinrichs/IS

Ultralopp Alla lopp längre än en normal maraton (42,195 km) räknas som ultralopp. Det kanske mest kända ultraloppet i världen är Spartathlon i Grekland (246 km från Aten till Sparta). Man arrangerar också ultralopp på tid, oftast 24 timmar. I internationella tävlingar är de ofﬁciella tävlingssträckorna 100 km och 24 h. Finland i längdriktning Från Nuorgam till Hangö blir Tanskanens löpsträcka 1 437 km. Planerad idealtid 8.7–4.8, det vill säga fyra veckor. Rutten går Nuorgam–Utsjoki–Enare–Ivalo–Sodankylä–Rovaniemi–Uleåborg–Oulais–Ylivieska– Alavo–Virdois–Tammerfors–Lembois–Urjala–Forssa–Somero–Salo–Hangö.

IIRA

PESULA Espl. 112 (019) 248 6857

MYYMME SIIMAA METREITTÄIN!

PESEMME

• • • •

mattoja työvaatteita lakanapyykit kem. pesut

NOPEA PALVELU!

Heikki Tanskanen ger sig av måndagen den 8 juli från Nuorgam. Målsättningen är att nå Hangö under de första dagarna i augusti.

Raseborg - Hangö - Ingå Raasepori - Hanko - Inkoo

www.muras.fi

-ILMAINEN puolaus Auki ark. 10-18, la 9-14 Ajurinpuisto 2 Tammisaari 019-231 956

HANGÖTIDNINGEN

KESÄ 2013

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013 25

Heikki Tanskanen juoksee lomallaan hyvää Nuorgamista Hankoon: aikaa nelisen viikkoa ☛

Jo alkuvuodesta ajatus alkoi kristallisoitumaan. Heikki Tanskanen aikoi tehdä lomallaan hyvää, juoksukengät jalassa. Nuorgamista Hankoon kilometrejä kertyy yhteensä 1 437. Muutama hämmästynyt ilme työpaikalla, jokunen kysymys koko hankkeen järkevyydestä. Yllin kyllin onnentoivotuksia ja tsemppiviestejä. Siinäpä ne, kommentit 53-vuotiaan Heikki Tanskasen uhkarohkealtakin tuntuvan projektin tiimoilta. - Idea syntyi joskus alkuvuodesta lenkillä ja ajattelin että tälläkin tavalla voisi yrittää tehdä hyvää. Olin kuitenkin juossut itseni hyväksi jo pidemmän aikaa. Minut valittiin jopa mukaan Guatemalaan lähtevään Kapua-ryhmään (hyväntekeväisyysmatkailu), mutta en kuitenkaan lähtenyt mukaan, vaan päätin aloittaa kotimaasta, Tanskanen kertoo. Toukokuun alkupäivinä projektille oli vielä haussa muun muassa asuntoauto sekä kuljettaja tai kuljettajia, jotka seuraisivat mukana. Kuljettaja toimisi samalla myös huoltajana. Hyväntekeväisyyskohde kuitenkin oli selvillä heti alkumetreiltä lähtien, sillä mahdolliset rahalahjoitukset Tanskanen haluaa ohjata Suomen Pelastusarmeijan tilille.

Pitkälle pitää päästä

Heikki Tanskanen lähtee matkaan maan halki maanantaina 8. heinäkuuta Nuorgamista ja tavoitteena on olla perillä Hangossa elokuun alkupäivinä. (Kuva: Yksityinen)

Tanskasella on jonkin verran juoksutaustaa pitkiltä matkoilta, mutta ensimmäisen täyspitkän maratoninsa hän juoksi kuitenkin ”vasta” vuonna 2004. - Juoksuharrastus alkoi oikeastaan vuonna 2000 jolloin taisin juosta – tietenkin täysin väärin – ensimmäisen kymppini. Siinä mentiin suurin piirtein niin kovaa kuin päästiin, mutta kantapään kautta oppisin tavoille, Tanskanen kertoo.

Suomen halkijuoksun reitti kulkee suurin piirtein karttaan merkittyä reittiä. Kilometrejä kertyy yhteensä 1 437, päiväetapit tulevat olemaan 50 ja 80 kilometrin välillä ja koko matka olisi tarkoitus taittaa korkeintaan neljässä viikossa. Karttaan on merkitty muutamia suurimpia välietappeja matkan varrelta. (Grafiikka: Mikael Heinrichs) Tanskanens rutt följer i stort sett den på kartan utprickade. Sträckan blir sammanlagt 1 437 kilometer, dagsetapperna kommer att vara mellan 50 och 80 km. Hela sträckan ska löpas på högst fyra veckor. Några av de större mellanetapperna är utprickade på kartan. (Grafik: Mikael Heinrichs).

Tällä hetkellä hänellä on takanaan kolmisenkymmentä maratonia, pääosin kotimaassa mutta 42,195 kilometrin matkaa on taitettu myös Ruotsissa sekä Berliinissä. - Olen myös tehnyt muutamia kokeiluja ultrajuoksun puolella, kesäkuussa 2010 juoksin ensimmäisen sataseni ja seuraavana vuonna osallistuin ensimmäistä kertaa vuorokauden juoksuun, hän kertoo. Tässä hankkeessa on kuitenkin kyse jostain aivan muusta. Kilometrejä kertyy melkoisesti ja rasitus tulee olemaan kovaa. Tasaisella tahdilla ja neljän viikon aikatavoitteella päiväetappien pituudeksi tulee suurin piirtein 50 kilometriä, mutta Tanskanen ei ole vielä päättänyt aikooko pitää esimerkiksi yhden lepopäivän viikossa, mutta todennäköisesti edetään maalia kohti joka päivä. Eikö hirvitä yhtään lähteä tuollaiselle matkalle? - Vauhti tappaa, matka ei. Eipä tuo oikeastaan sen enempää hirvitä, toteaa Karjalohjalla maaliskuussa ultrajuoksijoiden leiriin osallistunut Tanskanen. Leirillä yhtenä ohjaajana oli toukokuussa 61 vuotta täyttänyt ultrajuoksun suomalainen grand old man Seppo Leinonen – joka sattumoisin on juossut samaisen matkan mihin Heikki Tanskanen on lähdössä 13 vuorokauteen. - Ravintopuolesta tuli jonkin verran uutta tietoa ja muutama yhteislenkki tule tehtyä leirillä.

pale karttaan ja kirjoittaakin hieman vähintään joka toinen päivä. Tuollaisella matkallahan toki voi sattua vaikka mitä, eihän sitä koskaan tiedä jos vaikka nilkka nyrjähtää heti toisena päivänä ja matka jää siihen, Tanskanen toteaa. Neljän viikon aikatavoitteelle on olemassa melko rationaalinen – ja arkinenkin – selitys. Lomaa on nimittäin kertynyt viisi viikkoa ja yhden viikon verran tekisi mieli myös palautua. Tampereen seudulla asuva Tanskanen aikoo matkan varrella nukkua ainakin yhden yön myös kotona. Tanskasen blogi on jo avattu osoitteessa halkijuoksu.blogspot.com. Lisäksi juoksusta löytyy lisätietoa Facebookista hakusanoilla Suomen halkijuoksu. Matkan varrella juoksuun tulee ajoittain liittymään ystäviä ja tukijoita. Mikael Heinrichs

Ultrajuoksu Kaikki normaalia maratonia (42,195 km) pidemmät juoksumatkat lasketaan ultrajuoksuksi. Maailmalla tunnetuimpiin ultrajuoksukilpailuihin kuuluu Kreikassa juostava Spartathlon (246 km, Ateenasta Spartaan). Aikaperusteisia ultrajuoksuja järjestetään myös, yleensä alkaen 24 tunnista. Kansainvälisissä arvokilpailuissa viralliset kilpailumatkat ovat 100 km ja 24 h.

Blogia pukkaa Kuten nykypäivänä asiaan kuuluu, myös Tanskanen aikoo ylläpitää juoksun aikana blogia matkan varrelta. Täysin reaaliaikaista GPSseurantaa ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole suunnitteilla – mutta toki halukas sponsori voi muuttaa sitäkin asiaa. - Tarkoituksena olisi päivittää vähintään kerran päivässä juostu tai-

DITT OCH

Suomen halkijuoksu Nuorgamista Hankoon on Tanskasen reitillä 1 437 kilometriä. Tavoiteaika 8.7.–4.8. eli neljä viikkoa. Alustava suunnitelma kulkee reittiä Nuorgam–Utsjoki–Inari–Ivalo– Sodankylä–Rovaniemi–Oulu–Oulainen–Ylivieska–Alavus–Virrat– Tampere–Lempäälä–Urjala–Forssa–Somero–Salo–Hanko.

Laadukkaat kotimaiset ja tunnelmalliset ranskalaiset keittiöt mittatilaustyönä Varaa suunnitteluaikasi capris.ﬁ

DATT VINTAGE OCH DESIGN I VILLA ORRMAN RÅDHUSTORGET 4 050 322 1505

Tammisaari: Västanbyntie 3 (Horsbäck) P. 020 749 7497, ma-pe 8–16 Helsinki: Mannerheimintie 68 P. 020 749 7490

KESÄ 2013

HANGÖTIDNINGEN

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013

N Ä S E K HIENOIN

KSF Median kesäkilpailussa haemme upeita, uskomattomia ja veikeitä veistoksia – hiekasta. Veistos voi olla maailman mahtavin satulinna tai pelottava mielikuvituseläin, se voi olla mustanpuhuva merirosvolaiva tai kaunis merenneito – mitä ikinä haluat! Voit rakentaa isoa tai pientä, hiekkalaatikossa tai rannalla, tarkasti vesivaakaa käyttäen tai kaikista säännöistä piittaamatta.

Lähetä kuva hiekkaveistoksestasi 17.6.–31.7.2013. Kilpailuun osallistut osoitteessa tavling.ksfmedia.fi/sandskulpturer. Seuraa ohjeita ja valitse minkä KSF Median kuuden sanomalehden sivustostolla haluat osallistua: hbl.fi, vastranyland.fi, bbl.fi, on.fi, hangonlehti.fi tai lovari.fi. Voit osallistua ainoastaan kerran samalla kuvalla valitsemallasi sivustolla. Lukijat äänestävät paikallisen voittajan tekstiviestillä. Äänestysaika 5.–25.8.2013. Äänestysohjeet löytyvät KSF Median lehtien sivuilla äänestyksen alkamisen yhteydessä. Ne viisi hiekkaveistosta jotka ovat saaneet eniten ääniä kuudessa paikalliskilpailussa pääsevät valtakunnalliseen loppukilpailuun jossa raati valitsee voittajan.

Loppukilpailun voittaja palkitaan kymmenellä lipulla Svenska teaternin Djungelboken-näytelmään syyskuun puolessa välissä. Kuusi paikallisvoittajaa saavat kukin viisi lippua samaan näytökseen.

HANGÖTIDNINGEN

KESÄ 2013

Hardcore över havet

HANGONLEHTI

Från premiär till final Det smått otroliga i bandets korta historia är vårens framgång i tävlingen Emergenza, en anrik bandtävling med nästan 4 000 deltagare över hela världen. - Jag googlade ”keikka”och ”bändikilpailu” och Emergenza var den första träffen, säger Mikko. Above the Ocean anmälde sig till den första deltävlingen i Helsingfors. Den andra hälls i Tammerfors. Helt lätt att få delta var det ändå inte, speciellt med tanke på att bandet kommer från Hangö. - Vi var tvungna köpa 20 biljetter själv och sälja dem vidare. Vi lyckades sälja 38 biljetter till slut, säger Mikko. Den första deltävlingen hölls på Bar Loose i början av mars. Det var också Above the Oceans första uppträdande någonsin. - Först var det lite nervöst. Men sedan kändes det riktigt bra, säger killarna. Man hade 20 minuter på sig. Above the Ocean hann med sex låtar och hann övertyga publiken: Bandet gick vidare till semifinalen på Bar Bäkkäri. Där fick man 101 röster. - Det var mycket med tanke på att det var ganska lite folk på plats, sä-

Marko Nevanperä, Mikko Barck, Jonny Huldin och Samuel Hätinen. Det är Above the Ocean. Marko Nevanperä, Mikko Barck, Jonny Huldin ja Samuel Hätinen, Above the Ocean:in jätkät.

☛

ger Jonny.

En platta är målet De unga musikerna erkänner att de var mäkta förvånade över att ta sig till finalen. - Det känns som att det är vår grej att spela live, säger Jonny. - Vi har fått nästan enbart positiv respons, säger Samuel. Men ett album eller åtminstone en EP är målet. Man har redan en lovande demo på Youtube. Och mer material att visa upp har man efter fi nalen. Spelningen på Nosturi spelades in med hjälp av sex stycken kameror. I fi nalen där 16 band tävlade segrade bandet Shout. - Vi är verkligt nöjda med spelningen trots att vi inte gick vidare, säger Mikko som riktar ett stort tack till de över sjuttio fansen som var på plats och till Hangö trafi k som ordnade busstransporten till Helsingfors. - Nu är det bara att träna ännu hårdare. Redan nu har bandet fått mycket synlighet. Under sommaren kommer man bland annat att spela på Liberté Livemusiclub i Helsingfors med ett av de andra banden från tävlingen. Men Above the Ocean spelar för att det är kul. - Vi behöver inte anstränga oss för att låta bli att tänka på segern. Vi är bra på att ha roligt, säger Samuel. Kristoffer Nöjd Emergenza Festival är en internationell tävling för band där vinnaren väljs bland nästan 4 000 deltagare på basen av sina liveuppträdanden. Deltävlingarna ordnas i över 80 länder på omkring 800 liveklubbar. För vinnaren i Finland (Shout) väntar en nordisk final i Stockholm. Vinnaren därifrån går vidare till den europeiska finalen på Taubertal Open Air Festival i Tyskland.

Hardcorea meren yllä

☛ I all tysthet gjorde Hangöbandet Above the Ocean en högljudd insats i musiktävlingen Emergenza som ordnades i Helsingfors under våren. Med sina två första spelningar någonsin tog sig bandet till semifi nal och till final på Nosturi i Helsingfors. Jag visas in i ett lämpligt sjabbigt rum i Ljungbo där killarna i Above the Ocean tar det lugnt mellan sessionerna. Replokalen är i rummet bredvid. - Här har vi det bra. Men det skulle vara kul om man kunde ta i bruk allrummet längre ner i korridoren. Där skulle man kunna hänga med andra band, säger basisten Samuel Hätinen. Above the Ocean har bara funnits i ett år. Men killarna har spelat ihop tidigare också. - Då spelade vi rockcovers. Nu spelar vi rockcore. En del kallar det post hardcore, säger gitarristen Mikko Barck. Förra sommaren började man göra egna låtar och bandet försäkrar att alla har sitt fi nger med i spelet när man skapar nytt. Texterna är på engelska. - Det känns naturligt att skriva engelska texter. Vi lyssnar inte så mycket på fi nsk musik, säger sångaren Jonny Huldin. Killarna tror inte att det finns några liknande band i Hangö för tillfället. - Knappast. Kanske i någon källare i så fall, säger Mikko. Han är för övrigt den enda i ATO som fyllt 18 år. Det kommer oundvikligen en tid då alla i bandet inte längre bor i Hangö. - Jag tror nog att bandet hålls ihop för det. Men vi kanske övar lite mer sällan, säger Mikko.

SOM MAREN 2013

Julkisuudesta piilossa Hangon Above the Ocean -bändi suoriutui äänekkäästi keväällä Helsingissä järjestetystä Emergenza -musiikkikilpailusta. Kahden ensimmäisen soittokertansa jälkeen bändi pääsi ensin semiﬁ naaliin ja sen jälkeen vielä ﬁnaaliin Helsingin Nosturiin.

Minut ohjataan nuhruiseen huoneeseen Ljungbossa, jossa Above the Oceanin jätkät levähtävät sessioittensa välillä. Harjoituskämppä on viereisessä tilassa. - Täällä meidän on hyvä olla. Olisi silti mukavaa, jos saisimme olla käytävän päässä olevassa takkahuoneessa. Siellä voitaisiin hengailla mutten bändien kanssa, basisti Samuel Hätinen sanoo. Above the Ocean on toiminut vain vuoden ajan. Mutta jätkät ovat soitelleet yhdessä jo sitä ennen. - Tuolloin soitimme rockcovereita. Nyt soitamme rockcorea. Jotkut nimittävät sitä post hardcoreksi, kitaristi Mikko Barck kertoo. Viime kesänä bändi alkoi tehdä omia biisejään. Bändi vakuuttaa yhteen ääneen, että kaikki ovat osallisia uuden luomisessa. Tekstit ovat englantia. - Englanti tuntuu luonnolliselta. Emme juuri kuuntele suomalaista musiikkia, laulaja Jonny Huldin toteaa. Heidän mielestään Hangosta ei löydy heidän tapaisia bändejä juuri nyt. - Tuskinpa. Ehkä siinä tapauksessa joku kellaribändi, Mikko sanoo. Hän on ainoa bändin jäsen, joka on täyttänyt 18 vuotta. Pakostakin tulossa on aika, jolloin kaikki bändin jäsenet eivät enää asu Hangossa. - Uskon bändin pysyvän siitä huolimatta koossa, Mikko sanoo.

Ensi-esiintymisestä ﬁnaaliin Bändin lyhyessä historiassa kevään menestys Emergenzassa on miltei uskomaton. Emergenza on perinteikäs

bändikilpailu, johon osallistuu melkein 4 000 bändiä koko maailmasta. - Googlasin ”keikka” ja ”bändikilpailu” ja ensimmäinen osuma oli Emergenza, Mikko kertoo. Above the Ocean ilmoittautui ensimmäiseen osakilpailuun Helsingissä. Toinen järjestettiin Tampereella. Osallistuminen ei ollut ihan helppoa varsinkin ajatellen, että bändi on kotoisin Hangosta. - Meidän oli ostettava 20 lippua ja myytävä ne edelleen. Meidän onnistui lopuksi myydä 38 lippua, Mikko paljastaa. Ensimmäinen osakilpailu järjestettiin maaliskuun alussa Bar Loosessa. Esiintyminen oli Above the Oceanin ensimmäinen. - Tuntui se aluksi vähän jännittävältä. Sitten se tuntui ihan kivalta, he sanovat. Aikaa oli 20 minuuttia. Above the Ocean ehti soittaa kuusi kappaletta ja sai kun saikin yleisön vakuutetuksi: Bändi selvisi semiﬁ naaliin Bar Bäkkäriin. Siellä se keräsi 101 ääntä. - Se oli paljon ajatellen, että paikalla oli aika vähän yleisöä, Jonny sanoo.

Päämääränä levy Nuoret muusikot myöntävät olevensa tosi yllättyneitä ﬁnaaliin pääsystä. - Tuntuu, että me olemme parhaillamme livenä, Jonny sanoo. - Olemme saaneet melkein yksinomaan myönteistä palautetta, Samuel kertoo. Päämäärärnä on albumi tai vähintään single. Bandin lupaava demo on jo Youtubessa. Lisämateriaalia tulee olemaan finaalin jälkeen. Nosturin keikkaa kuvattiin kuudella kameralla. Kuudentoista bändin finaalissa voittajaksi nousi Shout-bandi. - Olemme tosi tyytyväisiä suoritukseen vaikka emme päässeet jatkoon. Suuri kiiitos faneille ja Hangon liikenteelle joka järjesti bussikuljetuksen Helsinkiin, Mikko Sanoo. - Nyt treenataan entistä kovempaa. Jo nyt bändi on päässyt hyvin esille. Kesän aikana se esiintyy muun muassa Helsingissä Liberté Livemusiclubissa yhdessä kilpailussa esiintyneen toisen bändin kanssa. Mutta Above the Ocean soittaa koska se tuntuu kivalta. - Meidän ei tarvitse ponnistella unohtaaksemme voittoa. Osaammehan pitää hauskaa, Samuel sanoo. Kristoffer Nöjd/IS

Emergenza Festival on kansainvälinen bändikilpailu, jonka voittaja valitaan melkein 4 000 osallistujan joukosta live-esiintymistensä perusteella. Osakilpailut järjestetään yli 80 maassa n. 800 liveklubissa. Voittaja (Shout) pääsee pohjoismaiseen finaaliin Tukholmaan. Sieltä bändi jatkaa eurooppalaiseen ﬁnaaliin Taubertal Open Air Festivaliin Saksaan.

HANGĂ&#x2013;TIDNINGEN

KESĂ&#x201E; 2013

HĂ&#x2013;GKLASSIGT

fĂśr dina Ăśgon mot vĂĽrsolen:

Enstyrke:

â&#x201A;Ź

Progressiva:

199

â&#x201A;Ź

SOM MAREN 2013

Kosmetologit Hangossa Kosmetologer i HangĂś

SKYDD

solglaslinser med styrka SGL LoVH VIÂž I\JVM ]XE M kvalitetsbĂĽgar, paketpris:

HANGONLEHTI

www.medioptik.fi

HangĂś Optik Ab Berggatan 19 Ă&#x2013;gonlĂ¤kare tidsbestĂ¤llning

Sattva Wellness guided by TARJA Aalto,

SKY- kosmetologi, Wellness Pro, Ayurveda trainer

KAUNEUS â&#x20AC;&#x201C; ja TERVEYSHOIDOT SKĂ&#x2013;NHET- och HĂ&#x201E;LSOBEHANDLINGAR

019-248 6740

Sauna - Ayurveda â&#x20AC;&#x201C; kursseja - jooga â&#x20AC;&#x201C; meditaaĆ&#x;o!

Karis Optik

Vuorik. Bergg. 12-14, Hanko, HangĂś, Nordea sisĂ¤p./innegĂĽrd, 0400 477076, info@saĆŠva.ÄŽ

Centralgatan 100 Ă&#x2013;gonlĂ¤kare tidsbestĂ¤llning

019-230 940

SKY-kosmetologi Ajanvaraus 040 703 7910 YKSILĂ&#x2013;LLISET KAUNEUDENHOITOPALVELUT Harmonie â&#x20AC;˘ Vuorikatu 8â&#x20AC;˘ 10900 Hanko info@milametsola.fi â&#x20AC;˘ www.milametsola.fi

Paula Eriksson

CafĂŠ & Restaurang, catering i gammal bymiljĂś!

Kahvila, ravintola ja catering vanhassa kylĂ¤ympĂ¤ristĂśssĂ¤!

SKY-Cidesco kosmetologi

Tanja KyytsĂśnen

Nyhet! Vi har Thai-mat i juni, juli och augusti!

Uutuus! Thai-ruoka kesĂ¤-, heinĂ¤- ja elokuussa!

Ă&#x2013;ppethĂĽllningstider: mĂĽ stĂ¤ngt ti-sĂś kl. 11-21

Aukioloajat: ma suljettu ti-su klo. 11-21

A-rĂ¤ttigheter

A-oikeudet

Kauneushoitola â&#x20AC;&#x201C; SkĂśnhetssalong

VĂ¤lkommen fĂśr att trivas!

Tervetuloa viihtymĂ¤Ă¤n!

Eija RĂ¤isa

StrandsvĂ¤ngen 16, SKOGBY, Rantakaari 16 tel. 045-328 3185 puh. www.villakosthall.com

Oikokatu 10, Hanko Kaikki kosmetologipalvelut

puh. 050-546 4935

Cidesco Dipl. Kosmetologi

0400 - 794658 Bulevardi 5, 10900 Hanko

Kosmetolog VĂ¤lkommen till oss fĂśr att njuta av skĂ¤rgĂĽrden och staden! Vi erbjuder mat, dryck, kvĂ¤llsevenemang och mĂĽngsidiga tjĂ¤nster ĂĽret om. Sommarprogram alla veckoslut och Ă¤ven mĂĽnga onsdagar! PĂĽ programmet bl.a. LĂś 25.5 Arttu Wiskari KĂ¤enpesĂ¤ BjĂ¤rnĂĽ Fre 31.5 Karri Koira ja Solonen&Kosola AstrumAreena Salo Sommarens hetaste inledning fĂśr alla ĂĽldrar LĂś 1.6 Tea TĂ¤htinen Tea Time, KotkanpesĂ¤ FĂśrby LĂś 8.6 Lord Bishop Rocks Zet-Bar Salo Fre 14.6 Lotta Sandholm KotkanpesĂ¤ FĂśrby LĂś 22.6 HarryÂ´s one man band show CafĂŠ Bar Eugenia VĂ¤stanfjĂ¤rd Ons 26.6 LivemusikfrĂĽgesport pĂĽ onsdagar i fem veckor framĂśver! Som avslutning pĂĽ kvĂ¤llarna alltid lysande artister; Freukkarit, Kauko RĂśyhkĂ¤, Tommi LĂ¤ntinen, Koop Arponen & Flute of Shame, Lopun ajan mies. Fre 28.6 Mikko Sipola KotkanpesĂ¤ FĂśrby LĂś 29.6 Happy Days dansband CafĂŠ Bar Eugenia VĂ¤stanfjĂ¤rd Fre 5.7 Miss Divet Show KotkanpesĂ¤ FĂśrby MER PROGRAM www.kp-ravintolat.fi / www.astrumkeskus.fi Ta modigt med dig hela gĂ¤nget! HĂ¤lsn. Kp-tomten

Kosmetologi

Jessica SĂśderblom

HangĂśbyvĂ¤gen 18 HangonkylĂ¤ntie HangonkylĂ¤ntie,, Salon Kutriset

â&#x2DC;&#x17D; 040-936 7367, 019-248 6408 Ă&#x201E;ven hembesĂśk! MyĂśs kotikĂ¤yntejĂ¤!

%HDXW\ 6DORQ 3RZGHU 5RRP -HQQLIHU -XQJHOO

.RVPHWRORJ .RVPHWRORJL

%HUJJDWDQ 9XRULNDWX +DQJ| +DQJ| )DFHERRN FRP %HDXW\6DORQ3RZGHU5RRP

HANGÖTIDNINGEN

KESÄ 2013

HANGONLEHTI

S D N LA N I F K S N E SV ASTE

FIN

I KSF Medias sommartävling efterlyser vi fyndiga, fantastiska och snurriga skulpturer – i sand. Skulpturen kan vara världens största sagoslott eller ett farligt fantasidjur, ett snofsigt sjörövarskepp eller en underskön sjöjungfru eller precis vad du vill. Du kan bygga stort eller litet, i sandlådan eller vid havet, med vattenpass eller på fri hand.

Skicka in en bild på din sandskulptur 17.6–31.7.2013. Gå in på adressen: tavling.ksfmedia.fi/sandskulpturer. Följ instruktionerna och välj vilken av KSF Medias sex webbsajter du vill delta i: hbl.fi, vastranyland.fi, bbl.fi, on.fi, hangotidningen.fi eller lovari.fi. Det är tillåtet att delta endast en gång på valbar sajt med samma skulptur. Läsarna får rösta fram lokala vinnare per sms 5–25.8.2013. Hur du röstar kan du se på de sex tidningssajterna när röstningen inleds i augusti. De fem sandskulpturer som fått flest läsarröster i de sex lokala tävlingarna går vidare till en riksfinal där vinnaren utses av en jury i slutet av augusti.

Riksvinnaren belönas med tio biljetter till Djungelboken på Svenska teatern i Helsingfors i mitten av september 2013. De sex lokala vinnarna får fem biljetter till samma föreställning.

SOM MAREN 2013

KESÄ 2013

HANGÖTIDNINGEN

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013

Katja Kallios Säkenöivät hetket Berättelsen växer fram ur Hangös jordmån forskade både i stadsbiblioteket och hos tekniska verket. Författaren väckte intresse och folk hjälpte henne med värdefulla faktauppgifter. - Jag fick till exempel använda de ursprungliga ritningarna för Kino Olympia. Och kaffe bjöd alla på! Filmerna spelar en viktig roll i romanen och läsaren upplever en speciell sorts filmatisk karaktär på somliga ställen i boken. För tillfället finns emellertid inga planer på någon stor epokfilm eller teveserie. Kanske i framtiden? Är kontrasten mellan pärmbild och innehåll avsiktlig? - Säkenöivät hetket låter kanske på något sätt stiligt men i boken framgår att det snarare gäller smärtsamma, alltför bländande stunder då livet för ett ögonblick avslöjar också sina svåra hemligheter. Pärmbilden ärr grafi kern Emma Kyytsönens syn på bokens värld och hon tänker kanske på de ljusa, inte de mörka ögonblicken.

Katja Kallios femte roman Säkenöivät hetket utspelar sig i Hangö i början av förra seklet. (Bild: Jouni Harala)

☛

Författaren Katja Kallios femte roman Säkenöivät hetket publicerades i slutet av februari och bringar, åtminstone av bloggarna att döma, en hel del pilgrimer till Hangö i sommar. Utgående från Kjell Westös böcker har man till och med arrangerat rundvandringar i Helsingfors, så varför inte. Den här boken berättar om tre generationer kvinnor under krigen. Första delen utspelar sig år 1914, mitt under Hangös badlivs blomstringstid. Inga och hennes dotter Elly Troberg har tagit in på Hotel Pension Bellevue. Men händelserna leder till en

brytning mellan dem och i verkets andra del är Elly redan själv mor och året är 1935. Berättelsen är alls inte en så avslappad berättelse on strand- och badhusliv som pärmen ger vid handen utan den har en mycket dystrare intrig. Fast berättelsen är placerad i förgången tid är den i sig tidlös just så, som författaren har tänkt sig. - Jag ville skriva om det som är evigt och oföränderligt hos människan och inte beroende av tidsepoken. Samtidigt ville jag ge romanen ett långt tidsperspektiv så att jag kunde skildra hur ett mentalt arv förmedlas

från ett släktled till nästa. Jag kom av en slump till Hangö för cirka sex år sedan och hittade en idealisk plats att skriva på, berättar Kallio. Kallio säger att hon inte hade velat placera sin roman i sin nuvarande hemstad Helsingfors. - Det var ett stort beslut att förlägga berättelsen till Hangö för stadens förﬂutna och natur formade personerna till det de är. Människan formas ju långt av sin uppväxttid och orten där hon lever. Om jag hade placerat berättelsen till exempel i Idensalmi, där det också ﬁ nns en för romanens berättelse viktig badanstalt, skulle personerna och händelserna ha format sig på ett helt annat sätt. Hangö har starkt bidragit till att utforma romanen, inte bara stått för ramarna utan snarare varit den grogrund ur vilken den har spirat. Romanen tog fyra år att skriva; bakgrundsarbetet tog lång tid. Hon

Planeras en fortsättning till Säkenöivät hetket? - Det är möjligt. Det kan hända, att Beata och de andra inte ger mig ro utan envist fortsätter sina liv. Om det går så, kommer jag inte att sätta mig emot. På frågan om hur hennes eget förhållande till Hangö har förändrats i och med romanprojektet svarar författaren att hon upplever det som svindlande värdefullt att sätta sig in i stadens olika delar under olika skeden och årstider. - Hangö är en liten mycket speciell stad vars olika ansikten framträder lager för lager när man tålmodigt väntar. Jag upplever en stark och egenartad anarkism och en fatalism inför ödet samt oeftergivlighet. Jag vet inte om detta är sant eller bara min romantiska skenbild. Många hemligheter är fortfarande inte avslöjade och min nyﬁ kenhet är ingalunda släckt. Mikael Heinrichs/IS

Waara är en del av Hangös sommar ☛ Författaren Matti Remes åttonde Ruben Waara-deckare Tappaja publiceras i juni. Hangö syns därmed för andra gången i år i litteraturen. I början av året utkom ju Säkenöivät hetket som också utspelar sig i Hangö. Remes deckare utspelar sig emellertid i nutiden och intrigen är aningen annorlunda än i Katja Kallios roman, vilket framgår ur presentationstexten. En mörkhyad amerikan anländer till Hangö för att utföra ett uppdrag

han har fått av sin farfar, som han har blivit släkt med då han adopterades. Familjen hör till en sekt och har försökt ingjuta gudsfruktan i pojken, en före detta ungdomsbrottsling, och lyckats nästan med detta. Men som vuxen sviktar Neil allt oftare i sin tro och vägrar foga sig. Nu har han sökt upp sin släkting Max i Hangö men är mycket ovillig att utföra begärt uppdrag: ett mord. MH/IS

KESÄ 2013

HANGÖTIDNINGEN

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013

Katja Kallion Säkenöivät hetket Tarina kumpuaa Hangon maaperästä ☛

Kirjailija Katja Kallion viides romaani Säkenöivät hetket ilmestyi helmikuun lopulla ja on ainakin blogikirjoitusten perusteella tuomassa oman osansa pyhiinvaeltajia kesäksi Hankoon. Kjell Westön kirjojen pohjalta on jopa järjestetty opastettuja kiertokävelyjä Helsingissä. Tämä kirja kertoo kolmen eri sukupolven naisten tarinaa sotien alla. Kirjan ensimmäisessä osassa eletään vuotta 1914, keskellä Hangon kylpyläelämän kukoistusaikaa. Inga ja tyttärensä Elly Troberg ovat majoittuneet Hotel Pension Bellevuen hoteisiin. Tapahtumat kuitenkin johtavat välirikkoon – ja teoksen toisessa osassa Elly onkin jo äidin roolissa vuonna 1935. Kertomus ei lainkaan ole se kansikuvasta pääteltävä leppoisa ranta- ja kylpyläelämästä kertova, vaan tarinan juonenkäänteet ovat huomattavasti synkempiä. Vaikka aikakehys on tämä, kertomus sinällään on ajaton – aivan kuten kirjailija sen oli ajatellutkin. - Halusin kirjoittaa siitä, mikä on ihmisessä ikuista, muuttumatonta, eikä sidoksissa aikaan. Samalla halusin romaanille pitkän aikaperspektiivin, jotta pääsin kuvaamaan sitä, miten henkinen perintö siirtyy suvussa polvelta toiselle. Hankoon satuin vahingossa kuutisen vuotta sitten, ja löysin siitä alun perin ihanteellisen kirjoituspaikan, Kallio toteaa. Kallio ei omien sanojensa mukaan olisi edes halunnut sijoittaa romaania nykyiseen kotikaupunkiinsa Helsinkiin - Oli suuri päätös sijoittaa tarina Hankoon, sillä kaupungin menneisyys ja luonne muovasivat henkilöt sellaisiksi kuin he ovat, syntyyhän ihminen paljolti ajasta ja paikasta, joissa hän elää. Jos olisin sijoittanut tarinan esimerkiksi Iisalmeen, missä myös on romaanin alun kannalta oleellinen kylpylä, henkilöt ja tarina olisivat muotoutuneet hyvinkin toisenlaiseksi. Hanko on muovannut ratkaisevasti tätä romaania, eikä ole pelkkä kehys vaan pikemminkin

Katja Kallion viides romaani Säkenöivät hetket sijoittuu viime vuosisadan alun Hankoon. (Kuva: Jouni Harala)

maaperä josta se on syntynyt. Kaiken kaikkiaan romaanin kirjoittaminen kesti neljä vuotta, josta taustatyö vei huomattavan osan. Tutkimustyötä tehtiin sekä Hangon kaupunginkirjastossa että teknisen viraston tiloissa. Kiinnostunut kirjailija sai usealta taholta ystävällistä ja arvokasta apua. - Esimerkiksi Kino Olympiasta sain elokuvateatterin alkuperäiset piirustukset käyttööni. Ja joka paikassa tarjottiin kahvit! Elokuvat ovatkin isossa roolissa romaanin edetessä – ja ainakin lukijalle tietynlainen elokuvamaisuus näkyy joissain kohdissa kirjaa. Mitään suunnitelmia mittavan epookkielokuvan tai televisiosarjan varalle ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole olemassa. Ehkä kuitenkin tulevaisuudessa.

Onko kansikuvan (ja kirjan nimen) sekä lopulta kuitenkin melko synkän sisällön välinen kontrasti tietoisesti haettu asia? - Nimen säkenöivät hetket kuulostavat kenties jollakin tavoin upeilta, mutta kuten kirjasta käy ilmi, kyseessä ovat pikemminkin kivuliaat, liian häikäisevät hetket, joina elämä hetkeksi paljastaa kipeätkin salaisuutensa. Kansikuva on graaﬁkko Emmi Kyytsösen näkemys kirjan maailmasta, ja tavoittelee ehkä sen valoisimpia hetkiä, ei niitä tummempia. Entä onko Säkenöiville hetkille jo suunnitteilla jatko-osaa? - Se on mahdollista. Saattaa olla, että Beata seurueineen ei jätä minua rauhaan vaan jatkaa itsepintaisesti elämäänsä. Jos niin käy, en vastustele.

Miten oma suhteesi Hankoon on muuttunut kirjaprojektin myötä, tuliko sinulle kirjoittamisen lomassa jossain vaiheessa jotain erityistä oivallusta Hangosta ja hankolaisuudesta? - On ollut huikean arvokasta tutustua vähitellen tämän kaupungin eri osiin ja vaiheisiin ja vuodenaikoihin. Hanko on pienikokoinen, hyvin omaperäinen kaupunki, jonka monet eri kasvot paljastuvat kerros kerrokselta, kun kärsivällisesti odottaa. Näen Hangossa vahvaa, omintakeista anarkismia ja fatalismia kohtalon edessä, sekä periksiantamattomuutta. En tiedä onko tämä totuus vai vain minun romanttinen harhakuvani. Paljon salaisuuksia on vielä paljastamatta, eikä uteliaisuuteni ole lähimainkaan sammunut. Mikael Heinrichs

Waara kuuluu Hangon kesään ☛

Kirjailija Matti Remeksen kahdeksas Ruben Waara -dekkari Tappaja ilmestyy kesäkuussa. Hanko saa näin ollen tämän vuoden puolella jo toisen kirjaesiintymisensä, sillä alkuvuodesta ilmestynyt Säkenöivät hetket -romaani sijoittuu niin ikään kaupunkiin. Remeksen dekkarissa liikutaan kuitenkin nykyajassa ja hieman erilaisin juonenkääntein, kuten kirjan esittelytekstistäkin käy ilmi. Tummaihoinen amerikkalainen

tulee Hankoon suorittamaan adoptioisoisänsä antamaa varsin omalaatuista tehtävää. Hurskasta lahkoa johtava perhe adoptoi pojan ja on yrittänyt istuttaa entiseen nuorisorikolliseen jumalanpelkoa, ja melkein onnistunutkin. Mutta aikuisena Neil horjuu yhä useammin eikä osaa totella. Nytkin hän on etsinyt Hangosta sukulaisensa Maxin, mutta on varsin haluton tekemään sen mitä on pyydetty: murhan. MH

HANGÖTIDNINGEN

KESÄ 2013

SOMMARENS BETJÄNINGSTIDER KARIS må-fre 8-16, (lunchpaus 12-13)

Sommarstängt 8-28.7.2013 HANGÖ må-fre 8-15.30, (lunchpaus 12-13) Sommarstängt 8-28.7.2013 EKENÄS må-fre 8-17 Vi betjänar hela sommaren

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013

FUNDERAR DU PÅ FIBER? SAKNAR DU ETT BRETT TV-KANALUTBUD? VILL DU DISTANSARBETA? SUUNNITTELETKO KUIDUN HANKKIMISTA? HALUATKO LAAJAN TV-KANAVATARJONNAN? KIINNOSTAAKO ETÄTYÖSKENTELY?

KESÄN PALVELUAJAT

KARJAA ma-pe 8-16, (lounastauko 12-13) Lomailemme, asema suljettu 8.-28.7.2013 HANKO ma-pe 8-15.30, (lounastauko 12-13) Lomailemme, asema suljettu 8.-28.7.2013 TAMMISAARI ma-pe 8-17 Palvelemme koko kesän

www.a-katsastus.fi Kundtjänst/Asiakaspalvelu 075 323 2222 Samtalskostnad 0,0828 €/samtal + lna/msa Puhelun hinta 0,0828 €/puhelu + pvm/mpvm

Palveluksessanne! Till er tjänst! Parturi-Kampaamo Par

SALON CAMILLA Espl.86

019-2481988

Parturiliike FORUM

Espl. 120

019-2483555

SALON ZAX

HalmstadinkatuHalmstadsgatan 11 019-2487220

Parturiliike MICA

Bulevardi-Boulevarden 9 019-2486004

SALON GILLA

Vuorikatu-Berggatan 8 040-7010613

HalmstadinkatuHalmstadsgatan 20 019-2481783

SALON KUTRISET HangonkyläntieHangöbyvägen 18 019-2486408

PIA’S HÅRGALLERI

Parturi-Kampaamo

KolmasylikäytäväTredjeövergången 11 019-2483191

045-1139904

STUDIO FE-MALE

Espl. 92

019-2484639

Mari Hartikainen KAMPAAMO

TUULA & RAIJA

Bulevardi-Boulevarden 5 019-2481926

KAMPAAMO EVA

CAM-IN

Vuorik.-Bergg. 15-17 019-2487448

Bulevardi-Boulevarden 10 040-5752616

SALON MIA

Vuorikatu-Berggatan 21 0400-996369

HARMONIE

SALON MANDY

Vuorikatu-Berggatan 12-14 019-2482666

BELLEZZA

Itäinen puistotieÖstra allén 1 040-7672135

SALON CEE

Vuorikatu-Berggatan 8 0400-344789

Tervetuloa! Välkommen! Welcome! Willkommen!

KARIS TELEFON, Ekenäs må–fre 11–17 | Tfn 019 278 480 HANGÖ ELEKTRISKA må–fre 7–17, lö 9–13 EKM SERVICE, HANGÖ må–fre 9–17

Tervetuloa maisemiin! Välkommen in i sommarlandskapet!

Kesäiset makuelämykset, mahtavat terassit, laituritanssit ja pursiseuran perinteet. Niistä syntyy HSF - pala aidointa Hangon kesää jo vuodesta 1938.

Katso kesän menut tästä!

Somriga smaksensationer, fin uteservering, dans på bryggan och segelföreningstraditioner. Tillsammans betyder det HSF – ett stycke Hangösommar av bästa slag, ända sen år 1938.

Itäsatama, Hanko | Östra Hamnen, Hangö puh./tel. 0600 550121 info@restauranthsf.fi www.restauranthsf.fi

HANGÖTIDNINGEN

KESÄ 2013

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013

Alla tiders största modellförn yelse För Volvo innebär modellåret 2014 alla tiders största modellförnyelse. Förnyelsen ger sex stora Volvo -bilar ny skandinavisk design och attraktiv dynamik både internt och externt. Många tekniska förnyelser ger en större körnjutning och ökad säkerhet.

Förhandsförsäljning av förnyade Volvo -modeller. Skapade för dig

Volvocars.fi

High Tech -paket till förnyade Volvo -modeller nu fr. 717 €* Vårt nya High Tech -paket innehåller all önskvärd utrustning till ett förmånligt pris och ﬁnns nu som tillval till stora Volvo -bilar av modellåret 2014. Volvo on Call | Navigeringssystem med Europas kartor | Audio High Performance Multi Media med 7” färgskärm | Digitalmätare med tre graﬁska visningsalternativ *High Tech -paket till förnyade Volvo -modeller 717–1 016 € (CO2-utsläpp 103−249 g/km). Exempelpris för S60 D2 -modell: bilskattefritt pris 600 €, bilskatt 117 €, totalt 717 €. Volvo S60 -modeller fr. bilskattefritt pris 26 000 €, bilskatt 7 223,45 €, tot. 33 223,45 €. bränsleförbr. 3,9−9,9 l/100 km, CO2-utsläpp Volvo V60 -modeller fr. bilskattefritt pris 27 000 €, bilskatt 7 847,71 €, tot. 34 847,71 €. bränsleförbr. 4,1−10,2 l/100 km, CO2-utsläpp Volvo V70 -modeller fr. bilskattefritt pris 33 100 €, bilskatt 6 857,44 €, tot. 39 957,44 €. bränsleförbr. 4,2−10,2 l/100 km, CO2-utsläpp Volvo S80 -modeller fr. bilskattefritt pris 32 400 €, bilskatt 6 531,14 €., tot. 38 931,14 €. bränsleförbr. 4,1−9,9 l/100 km, CO2-utsläpp Volvo XC60 -modeller fr. bilskattefritt pris 35 500 €, bilskatt 10 342,58 €, tot. 45 842,58 €. bränsleförbr. 5,3−10,7 l/100 km, CO2-utsläpp Volvo XC70 -modeller fr. bilskattefritt pris 39 600 €, bilskatt 11 546,21 €, tot. 51 146,21 €. bränsleförbr. 5,3−10,6 l/100 km, CO2-utsläpp Till priserna tillkommer leveranskostn. 600 €. Bilarna på bilden är extrautrustade.

103−231 108−237 109−237 107−231 139−249 139−248

g/km g/km g/km g/km g/km g/km

(NEDC). (NEDC). (NEDC). (NEDC). (NEDC). (NEDC).

Ett konststycke från Fords motoringenjörer mot konsumtionskriget – nya bensinmotorn FOCUS EcoBoost 125 hk.

Revolutionerande bensinmotorn Focus 1.0 EcoBoost ger trots sin mindre storlek ett sportigt vridmoment även för krävande körförhållanden. Nya EcoBoost producerar hela 125 hästkrafter och ger ett vridmoment på 170 Newtonmeter som ökar körglädjen. Motorn* har en bränsleförbrukning på 5,0 l/100 km och CO2-utsläpp på 114 g/km och ﬁnns även att få i en version med 100 hästkrafter.

FORD FOCUS

ford.fi

FORD GARANTI

3år / 100 000 km

*5-dörrars Ford Focus 1,0 EcoBoost 125 hk-modell. Bilen på bilden är extrautrustad.

Jussi Laaksonen 0400 650 650 Patrik Enberg 0500 672 637

Mats Danielsson 040 703 7784 Kari Pallin 050 344 2888

Tel. 0207 458 400. Ekerövägen 10, Horsbäck, Ekenäs. Bilförsäljn. betjänar må–fre 9–17, lö 10-14.

www.vnbauto.fi

HANGÖTIDNINGEN

KESÄ 2013

Kehosi on peili, joka näyttää kuinka voit sisäisesti. Rentoutusta keholle & mielelle

SOM MAREN 2013

Hoitohuone

Vanilla Vill Du prestera, fungera, må bättre? Haluatko toimia ja jaksaa paremmin?

ROSENKEHOTERAPIA

Professional Coach (ICF),

040 761 8797

Positive Life Solutions

www.rosenpiipa.com

HANGONLEHTI

Mental Coach, NLP, Phys Coach, SDI Coach

Hieronta

Fysioterapeutti Fysioterapeut

Vyöhyketerapia

Hanna Laaksonen

Hemmotteluhoidot Avoinna kesällä ma-pe Ajanvaraus puhelimitse

Christine Suvanto

044 569 3590

+358 45 847 0443

Märsankatu 21 Hanko www.hoitohuonevanilla.fi

christine.suvanto@positivelife.¿

☎ 050 4356 522 Esplanaadi 80 10900 Hanko

Fysioterapia, lymfaterapia, akupunktio, alaraaja-analyysit ja yksilölliset pohjalliset, tukisukkien mittaus, ergonomiakartotukset. Fysioterapi, lymfterapi, akupunktur, fotanalys och individuella fotinlägg, mätning av stödstrumpor, ergonomiska kartläggningar.

5.10.2013

Osoite: Hangon Lääkäritalo,Vuorikatu 19, ajanvaraukset 019-232500 Adress: Hangö Läkarhus, Berggatan 19, tidsbeställning 019-232500

Sinä olet tärkein. Tule Henkilöturvan tarkastukseen.

Hangon Lääkäritalo - Hangö Läkarhus

www.itamerimaraton.com

in 45min) kssessaa (45m Henkilöturvan tarkastu . mm i ssas kan e mm s vitä sel ĂŵĂĂ ũŽĂŵ ĂƌũŽ ƚĂƌ <ĂƩĂĂŬŽ ƚǇƂŶĂŶƚĂũĂƐŝ ũĂůůĂ ĂĂͲĂ ǀĂƉ Ɛ ŵǇƂ ƵƐ ǀĂŬƵƵƚ ŵĂƚ͍ ƐĂƩƵŶĞĞƚ ƚĂƉĂƚƵƌŵ ƐƟ ǀćƐƟ Ǉ Ǉǀć ĞĞ ƉǇƐ ǇƐŝ :ŽƐ ƚŽŝŵŝŶƚĂŬǇŬ ĂůĞŶ ŶŽŝƐƚĂĂ ŝŶŶŽŝ ŬŝŶŶ ĂŶŬŝŶ ŚĂŶ ŶĞŚ ŵŝƚĞŶ ƐĞůǀŝćƚ ĂƉƵǀćůŝ ĂůǀĞĞͲ ƉĂůǀ ƚŽƉ ƚŽ ŽŝƚŽ ŵŝ ŬćůĂŝƐŝĂ ǇŬƐŝƚǇǇŝƐŝć ŚŽŝ ũ ŵŝŶ ũĂ ŝƐƚĂ ŬćǇǇƩćć͍ ĚŽůů ŵĂŚ ŽŶ Ŷ ƐŝŶƵ ůƵũĂ ŽůĞƚ Ŷ ŽůĞ ůŽŽŶ ƚƵůŽŽ ĞĞŶ ĞĞŶƚƵ ŵĞĞ ƚŽŝŵ ƐĞĞĞŶ ƚŽŝ DŝŶŬćůĂŝƐĞ Ʃ ŵćŶć͍ Ŭ ǇƩƂ ƚǇ ŬǇǀ ŽŝŬĞĞƵƚĞƩƵ ƚǇƂ ŽĚ ƩĂŵĂĂŶ ŝƐƐ ŽĚŽ ŵŝƐ ǀĂůŵ ŽůĞƚƚ ǀĂů Ž ŽůĞ ĂŶŬŽ ƵĂŶ <ĂƵ <Ă ƐĂŝƌƌĂĂƐƚƵƚƚ ŽĂ ũŽƐƐ ƐĂŝ ŚŽŝƚƚŽĂ ƵƐŚŽŝ ŬĂƵƐ ůĞŝŬŬĂ ůĞŝŬ ƐƟ͍ ĂǀĂƐƟ ǀĂŬŬĂǀĂ ǀĂ Ŷ ƉĞƌŚĞ ŽŶ ƐĞĞĞŶ Ğ ŬŬĞĞƐĞ DŝůůĂŝƐĞĞŶ Ğůć ŚĞ ŵŝƐƚĂ ŚĞŵ ǀĂŶ ĞŶ ŶĞŶ ƚŽŝŶ ƚŽ ũŽƐ Ƶ ƚĞƩ ŬĞƵ Žŝ Ž ͍ ƚǇǇ͍ ƚǇǇ ĞŚ ŶĞŚ ŵĞŶ ŵĞ

Perheen huoltajien tapaturmat, ƐĂŝƌĂƐƚƵŵŝƐĞƚ͕ ƚǇƂŬǇǀǇƩƂŵǇǇƐ ƚĂŝ kuolema tuovat aina mukanaan tulon menetyksiä ja kuluja, jotka uhkaavat ƉĞƌŚĞĞŶ ƚŽŝ ŵĞĞŶƚƵůŽĂ͘ ^ŝůƟ ŚĂƌǀĂ ƟĞƚćć ƚĂƌŬŬĂĂŶ ŵŝůůĂŝƐĞĞŶ ƚŽŝŵĞĞŶƚƵůŽŽŶ ŽŶ ŽŝŬĞƵƚĞƩƵ͕ ũŽƐ ŽŵĂ ƟůĂŶŶĞ ćŬŬŝć ŵƵƵƩƵƵ͘

Sinä olet tärkein. Kodista ja omaisuudesta ŚƵŽůĞŚƟŵŝŶĞŶ Ğŝ ƌŝŝƚć͕ jos et huolehdi omasta turvastasi. Henkilöturvan tarkastuksessa varmistamme ŬĂŶƐƐĂƐŝ͕ ĞƩć ƐŝŶƵŶ ũĂ ƉĞƌŚĞĞƐŝ ƚĂůŽƵƐ kestää kaikissa olosuhteissa. Tutusme tumme sinuun, kartoimme tarpeesi ja rakennammee n aina juuri sinulle sopivan ratkaisun. ƐŝĂŬŬĂŝĚĞŶ ϭϬϬ й͗ƐƟ ŽŵŝƐƚĂŵĂůůĂ ǇŚƟƂůůć on vain yksi tavoite: ƐĞ ĞƩć ŵĞ ŽŵŝƐƚĂũĂƚ Ͳ sinä ja minä - olemme huomennakin tyytyväisiä. Välitetään toisistamme. dĞƌǀĞƚƵůŽĂ ũƵƩĞůĞmaan. Soita numeroon 040-674 3707 ja varaa aika tapaamiseen.

Malin Enberg Palveluneuvoja Hanko

WĂůǀĞůƵŶƚĂƌũŽĂũĂƚ͗ >ćŚŝdĂƉŝŽůĂ <ĞƐŬŝŶćŝŶĞŶ sĂŬƵƵƚƵƐǇŚƟƂ͕ >ćŚŝdĂƉŝŽůĂŶ ĂůƵĞǇŚƟƂƚ͕ ,ĞŶŬŝͲ͕ ĞůćŬĞͲ ũĂ ƐććƐƚƂǀĂŬƵƵƚƵŬƐĞƚ͗ >ćŚŝdĂƉŝŽůĂ <ĞƐŬŝŶćŝŶĞŶ ,ĞŶŬŝǀĂŬƵƵƚƵƐǇŚƟƂ͘ WĂŶŬŬŝƉĂůǀĞůƵƚ͕ ĂƌǀŽƉĂƉĞƌŝǀćůŝƚǇƐ ũĂ ƐŝũŽŝƚƵƐŶĞƵǀŽŶƚĂ͗ dĂƉŝŽůĂ WĂŶŬŬŝ KǇ͘ ^ŝũŽŝƚƵƐƌĂŚĂƐƚŽƚ ũĂ ŽŵĂŝƐƵƵĚĞŶŚŽŝƚŽ͗ dĂƉŝŽůĂ sĂƌĂŝŶŚŽŝƚŽ KǇ͘ WĂůǀĞůƵŶƚĂƌũŽĂũĂƚ ŽǀĂƚ ŽƐĂ ĂƐŝĂŬŬĂŝĚĞŶ ϭϬϬ й ŽŵŝƐƚĂŵĂĂ >ćŚŝdĂƉŝŽůĂͲƌǇŚŵćć͘

Yleis-, työterveys- ja merimieslääkäri Antti Marttila Työterveyslääkäri Kimmo Viljanen Kliinisen fysiologian erikoislääk. Jarl-Erik Nyholm Gynekologia Raija Räty Ihotaudit Viktoria Danielsson Sisätaudit Carl-Johan Lindström Ortopedia Esa Koskinen

Allmän-, företags- och sjömansläkare Företagsläkare Spec. i klinisk fysiologi Gynekologi Hudsjukdomar Inremedicin Ortopedi

Ajanvaraukset 019-232500 Tidbeställning Auki - Öppet: Ma/Må–To 8–16, Pe/fre 8–14 Vuorikatu 19 2. krs (talossa hissi) • Berggatan 19 2. vån (ﬁnns hiss)

www.hangonlaakaritalo.ﬁ

KESÄ 2013

HANGÖTIDNINGEN

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013

5.10.2013

www.itamerimaraton.com Hangon golfkentän tapahtumat kesällä 2013 Händelser på Hangö golfbana sommaren 2013 2.6 9.6 21.6 7.7 12.7 13.7 20.7 4.8 18.8 5.10 27.10

Naisten Sunnuntai-Dam Söndag Ravintola Makasiini Open Midsummer Open Lisää t Lomakisa-Semestertävling Mera apahtum i h Maraton Golf www ändelser a/ : .han Lännen Lady golf. fi Täktom Scramble Kapteenin kierros-Kaptens rundan Pari Scramble-Partävling Ravintola Origo Open Pari Scramble-Partävling

Tervetuloa pelaamaan tai kahvittelemaan Suomen eteläisimmälle golfkentälle Välkommen att spela eller på kaffe på Finlands sydligaste golfbana

Golfkahvila on auki päivittäin lumen tuloon asti! (Kahvilassa mm. WLAN, yleinen tietokone, tv, sanomalehtejä)

Golfcafé är öppet alla dagar tills snön kommer! (I caféet finns bl.a WLAN, allmän dator, tv, dagstidningar)

Du är viktigast. Låt oss kartlägga ditt personförsäkringsskydd. Ʃ ĞƌƐƐŽ ŝƩ Ɖ sŝŝ ŬĂƌƚůćŐŐŶŝŶŐĞŶ Ăǀ Ě ƌĞĚĞ sŝĚ Ğƌƌ ǀŝ Ƃ ƐćŬƌŝŶŐƐƐŬǇĚĚ ;ϰϱ ŵŝŶ͘Ϳ ĨƂƌ ĨƂ ƟůůƐĂŵŵĂŶƐ Ƶƚ ďů͘Ă͘ din Täcker försäkringen som såå arbetsgivare tecknat ocks ĨƌŝƟĚƐŽůǇĐŬƐĨĂůůĞŶ͍ ƐŬĂƌƌ ŵĊŐĂ ŵŝŶƐŬĂ Kŵ ĚŝŶ ĨƵŶŬƟŽŶƐĨƂƌ Ğ ŶŝŶŐŐĞŶ ĂīŶŝŶ ŬĂī Ŷ ŬĂ Ɛ ĊĞŶĚĞ ŚƵƌ ŬůĂƌĂƌ ĚƵ ĂŶƐ ƐƚĊ ďĞƐƚ ďĞ ƚ ƚ Ěƚ ǀĊƌĚ ǀĂƚĂĂ ǀĊƌ Ɖƌ ǀĂƚ ŵĞĚĞů ŽĐŚ ǀŝůŬĂ Ɖƌŝ Ăǀ ŚũććůƉŵ ć ĚĂ͍ Ă ćŶĚ Ʃ ĂŶǀ Ğƚ ĂƩ ũćŶƐƚĞƌ ŚĂƌ ĚƵ ŵƂũůŝŐŚ Ɵůů ĂĚ ƫŐ ćƫŐ ďĞƌć ďĞƌ ĚƵ ćƌ ŵƐƚƚ sŝůŬĞŶ ƵƚŬŽŵƐ Ŷ͍ ƂƌŵƂŐŐĞŶ ƐŽŵ ĂƌďĞƚƐƐŽĨƂ ĚĚ ĂƩ ǀćŶƚĂ ŶŐĞ ćƌ ĚƵ ďĞƌĞĚĚ ůćŶ ,Ƶƌ ůćŶŐ ,Ƶƌ ŶŐ Žŵ ĚƵ ĂŶ ůŝŶ ďĞ ĂŶĚ ƌĂƟǀǀ ďĞŚ ƉĊ ŽƉĞƌĂƟ ŝŐƚ͍ ƌůŝŐƚ͍ ǀĂƌů ŶĂƌ ĂůůǀĂ ŝŶƐũƵŬŬŶĂ ŝŶƐũƵ ďĞƌćƫŐĂĚ ĞŶ ďĞƌ ŝůũĞŶ ŽŶ ćƌ ĨĂŵŝůũ ƐŝŽŶ ĞŶƐŝ sŝůŬĞŶ ƉĞŶ Ă Ă ĂǀůŝĚĞƌ͍ ůĚƌĂƌŶ ĨƂƌććůĚƌ Ě ĞŶĂ Ăǀ ĨƂƌ ŵ ĚĞŶ Ɵůů Žŵ Ɵ

Familjeförsörjarnas olycksfall, sjukdomar,arbetsorförmåga eller dödsfall ŵĞĚĨƂƌ ĂůůƟĚ ŝŶŬŽŵƐƞƂƌůƵƐƚĞƌ ŽĐŚ ŬŽƐƚŶĂĚĞƌ͕ ƐŽŵ ŚŽƚĂƌ ĨĂŵŝůũĞŶƐ försörjning. Trots det är det få som vet ǀŝůŬĞŶ ƵƚŬŽŵƐƚ ŵĂŶ ćƌ ďĞƌćƫŐĂĚ Ɵůů ŝĨĂůů ƐŝƚƵĂƟŽŶĞŶ ćŶĚƌĂƐ ƐŶĂďďƚ͘

BastryggNu får du försäkringarna sta åren för två de het eller Parskydd ƌ͘ Ʃ Ċ ǀ Ğ ƚ Ă ŝƐĞ Ɖƌ Ɵůů

Puh 019-248 9357 / www.hangolf.fi

Ƶ ćƌ ǀŝŬƟŐĂƐƚ͘ Ğƚ ƌćĐŬĞƌ ŝŶƚĞ ĂƩ ƐŬƂƚĂ Žŵ ŚĞŵŵĞƚ ŽĐŚ ĞŐĞŶdomen, om du inte ƐŬƂƚĞƌ Žŵ ĚŝƩ ĞŐĞƚ ƐŬǇĚĚ͘ sŝĚ ŬĂƌƚůćŐŐŶŝŶŐĞŶ Ăǀ ĚŝƩ ƉĞƌƐŽŶĨƂƌƐćŬƌŝŶŐƐƐŬǇĚĚ ƐćŬĞƌƐƚćůůĞƌ ǀŝ ƟůůƐĂŵŵĂŶƐ ŵĞĚ ĚŝŐ͕ ĂƩ ĚŝŶ ŽĐŚ Ő͕ ĂƩ ĚŝŶ ŽĐŚ ĨĂŵŝůũĞŶƐ ĞŬŽŶŽŵŝ ŚĊůůĞƌ ŝ ŚĊůůĞƌ ŝ ĂůůĂ ĨƂƌŚĊůůĂŶĚĞŶ͘ sŝ ͘ sŝ bekantar oss med dig, ŬĂƌƚůćŐŐĞƌ ĚŝŶĂ ďĞŚŽǀ ĞŚŽǀ ŽĐŚ ďǇŐŐĞƌ ĂůůƟĚ ƵƉƉ ƵƉƉ ĞŶ ůƂƐŶŝŶŐ ƐŽŵ ƉĂƐƐĂƌ ƐƐĂƌ ũƵƐƚ ĚŝŐ͘ Ʃ ďŽůĂŐ ƐŽŵ ƐŽŵ ćŐƐ Ɵůů ϭϬϬ й Ăǀ ƐŝŶĂ ŶĂ ŬƵŶĚĞƌ ŚĂƌ ďĂƌĂ ĞƩ Ʃ ŵĊů͗ ĂƩ ǀŝ ćŐĂƌĞ Ͳ ĚƵ ĚƵ ŽĐŚ ũĂŐ Ͳ ŬĂŶ ǀĂƌĂ ŶƂũĚĂ ŶƂũĚĂ ŝ ŵŽƌŐŽŶ ŽĐŚ ĨƌĂŵƂǀĞƌ͘ ŵƂǀĞƌ͘ Välkommen och diskutera, ring nummer mer 040-674 3707 och h ďŽŬĂ ƟĚ ĨƂƌ ĞƩ ŵƂƚĞ͊

Malin Enberg Tjänsterådgivare Hangö

dũćŶƐƚĞůĞǀĞƌĂŶƚƂƌĞƌ͗ >ŝǀͲ͕ ƉĞŶƐŝŽŶƐͲ ŽĐŚ ƐƉĂƌůŝǀĨƂƌƐćŬƌŝŶŐĂƌ͗>ŽŬĂůdĂƉŝŽůĂ PŵƐĞƐŝĚŝŐƚ >ŝǀĨƂƌƐćŬƌŝŶŐƐďŽůĂŐ͘ ^ŬĂĚĞĨƂƌƐćŬƌŝŶŐĂƌ͗ >ŽŬĂůdĂƉŝŽůĂ PŵƐĞƐŝĚŝŐƚ &ƂƌƐćŬƌŝŶŐƐďŽůĂŐ͕ >ŽŬĂůdĂƉŝŽůĂ ƌĞŐŝŽŶďŽůĂŐĞŶ͘

KESÄ 2013

HANGÖTIDNINGEN

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013

En sommar på hästryggen ☛ För många barn och unga är få saker så trevliga och spännande som att delta i ridläger. Hangö udds ryttare har i år fungerat i fyrtio år. Sommarlägren är igen fullbokade sånär som på några få platser. Mia Maukonen, som redan i ett tjugotal år har koordinerat ridskolans verksamhet, berättar att lägrens mest populära begivenhet: att låta hästarna bada, alltfort är lika omtyckt fast många andra saker i världen har förändrats. - Vi besöker naturligtvis inte stadens livligaste badstränder utan hästarna får bada vid avlägsnare stränder. De ﬂesta hästar gillar att simma och vada - somliga hästar stänker t.o.m. vatten med frambenen så ryttaren blir ordentligt våt, skrattar hon. - Finlands ryttarförbund efterlyser jämställdhet, gemenskap och rejält spel hos sina medlemsstall. Det verkar som om dessa ideal betonas alldeles särskilt just på ridläger, berättar Maukonen. Den största glädjen torde komma sig av att man får stanna i lugn och ro i stallet. Vanliga dagar, till exempel efter skolan, hinner rideleverna inte umgås på samma sätt med andra människor; tiden i stallet går åt på hästryggen eller till att sköta hästarna. På lägret för längre hunna ryttare bor deltagarna på vinden till ett gammalt hus på stallets gård. Just i ett sådant hus och på en sådan vind där det enligt äventyrsböckerna kan hända vilka spännande saker som helst. Man äter sin vägkost, man är borta hemifrån och tillbringar kanske tiden med obekanta lägerkamrater. Maukonen menar att trivseln långt sammanhänger med de sociala kontakterna. - Dem vill vi vårda oss om, sammanfattar Maukonen. Kvalitetstävling ordnas När man rider och sköter hästar utvecklar man både sinnelaget och kroppsbehärskningen – samarbetet mellan häst och människa är ett utomordentligt sätt att koppla av. Maukonen berättar att man utöver lägren arrangerar ridlektioner. De beställs genom att man kontaktar stallet. Tidigare erfarenhet krävs inte.

En ridtur i strandbrynet har man en oförglömlig upplevelse. (Foto: HunR:s arkiv.)

Seahorse Week, som tillhör landets största hopptävlingar, ordnas igen i centrum av Hangö den 24.–28.7. Då arrangerar man ett kvalitativt idrottsevenemang vid Parkdammens område på talko. I tävlingen deltar enligt förhandsberäkningar över tusen ekipage. Åskådarantalet torde,

Hangon ULA TAXI Oy Hangö ULA TAXI Ab

gös parkmiljö. På banan får vi se alla Finlands bästa tävlande. Mera information om Hangö udds ryttares verksamhet och om Seahorse Week ﬁnns på www.hunr.org. Minna Ruolanto/IS

Sköna behandlingar, skärgårdslandskap och vårsolens värme är goda orsaker att besöka Kasnäs. Frisk luft, en avkopplande stund i bubbelpoolen och god mat gör under för kropp och själ.

019-106910

Kasta loss från vardagen hos oss. Vårt sommarpris 130 € inkl. logi i dubbelrum, frukost samt fri tillgång till bad och gym.

24 h 4 matkustajaa/passagerare x 12 bilar/autoa 8 matkustajaa/passagerare x 3 bilar/autoa

liksom i fjol, uppgå till över ett par tusen personer. - Seahorse Week är ett lättillgängligt evenemang. Man kan komma och gå som man vill och inträdet är fritt, berättar Maukonen. Man rider bland annat deltävlingar i de nationella huvudserierna i Han-

5ZHFS r (BSEJOFS r ,MÅEFS Gustav Wasas gata 9, Ekenäs

www.petrageust.fi

Välkommen till Kasnäs!

HANGĂ&#x2013;TIDNINGEN

KESĂ&#x201E; 2013

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013

KesĂ¤ hevosten seurassa

Hevosetkin kĂ¤yvĂ¤t mielellĂ¤Ă¤n kesĂ¤helteellĂ¤ vilvoittelemassa. (Kuva: HuR:n arkisto.)

â&#x2DC;&#x203A;

MikĂ¤Ă¤n ei ole monen lapsen ja nuoren mielestĂ¤ niin mukavaa ja jĂ¤nnittĂ¤vĂ¤Ă¤ kuin ratsastusleirille osallistuminen. TĂ¤nĂ¤ vuonna 40 vuotta toimineen Hankoniemen ratsastajien kesĂ¤leirit ovat jĂ¤lleen muutamaa paikkaa lukuun ottamatta tĂ¤yteen varattu. Jo parinkymmenen vuoden ajan Hangossa ratsastuskoulun toimintaa koordinoinut ratsastuksenopettaja Mia Maukonen kertoo, ettĂ¤ vaikka moni muu asia maailmassa on muuttunut, on kesĂ¤leirien suosikkipuuha vuodesta toiseen sama: hevosten uittaminen. - Kaupungin vilkkaimmille rannoille hevosten kanssa ei toki tulla vaan uittopaikat lĂśytyvĂ¤t taajaman ulkopuolelta. Useimmat hevoset uivat ja kahlaavat mielellĂ¤Ă¤n â&#x20AC;&#x201C; monet hevoset myĂśs lĂ¤iskyttĂ¤vĂ¤t vettĂ¤ etujaloillaan niin, ettĂ¤ siinĂ¤ loiskeessa ei

BestĂ¤m sjĂ¤lv vem som Ăśppnar Din dĂśrr...

OBS, VĂ&#x2026;R NYA ADRESS!

kuivana selviĂ¤ ratsastajakaan, nauraa Maukonen. - Suomen ratsastajainliitto perĂ¤Ă¤nkuuluttaa jĂ¤sentalleiltaan tasa-arvoisuuden, yhteisĂśllisyyden ja reilun pelin henkeĂ¤ ja leireillĂ¤ tuntuu, ettĂ¤ kaikki tĂ¤llainen korostuu, Mia Maukonen kertoo. - Eniten iloa leirilĂ¤isille tuottanee se, ettĂ¤ tallilta ei leirin aikana ole kiire pois. Arkena, vaikkapa koulupĂ¤ivĂ¤n jĂ¤lkeen, ei ehditĂ¤ samalla tavalla seurustella toisten ihmisten kanssa vaan tallilla vietetty aika kuluu joko hevosen selĂ¤ssĂ¤ tai hevosia hoitaen, Maukonen tuumii. Edistyneempien kesĂ¤leireillĂ¤ asutaan tallin pihassa olevan vanhan talon vintillĂ¤. Juuri sellaisessa talossa ja sellaisella vintillĂ¤, jossa seikkailukirjojen mukaan voi tapahtua mitĂ¤ vain jĂ¤nnittĂ¤vĂ¤Ă¤. SyĂśdĂ¤Ă¤n evĂ¤itĂ¤, ollaan poissa kotoa ja ehkĂ¤ itselle ennalta tuntemattomien leirikavereiden

Ă&#x2013;ppet: mĂĽ-fre 9.00-17.00 LĂśrdag stĂ¤ngt

Tasokas kilpailu tulossa Ratsastus ja hevosten hoitaminen kehittĂ¤Ă¤ niin mielen kuin kehon hallintaa â&#x20AC;&#x201C; hevosen ja ihmisten vĂ¤liseen yhteistyĂśhĂśn perustuva laji onkin kerrassaan mainio tapa rentoutua. Mia Maukonen kertoo, ettĂ¤ leirien lomassa Hangon tallilla jĂ¤rjestetĂ¤Ă¤n joitakin ratsastustunteja, joille pĂ¤Ă¤see mukaan ottamalla yhteyttĂ¤ tallille. Aikaisempaa kokemusta ei vĂ¤lttĂ¤mĂ¤ttĂ¤ tarvita, Maukonen lisĂ¤Ă¤. Suomen esteratsastuskesĂ¤n suurimpiin kilpailuihin kuuluva Seahorse Week nĂ¤kyy jĂ¤lleen Hangon keskustassa 24.â&#x20AC;&#x201C;28.7., jolloin Ankkalammen puistoon rakentuu talkoovoimin erittĂ¤in tasokas urheilutapahtuma.

Kilpailuun osallistuu ennakkoarvion mukaan yli tuhat ratsukkoa ja yleisĂśmĂ¤Ă¤rĂ¤ kivunneen edellisvuosien tapaan yli pariin tuhanteen. - Seahorse Week on helposti lĂ¤hestyttĂ¤vĂ¤ tapahtuma, katsomoon voi tulla ja mennĂ¤, sisĂ¤Ă¤npĂ¤Ă¤symaksua ei ole, Mia Maukonen kertoo. Hangon puistomaisemissa ratsastetaan muun muassa kansallisen tason pĂ¤Ă¤sarjojen osakilpailuja, jolloin radalla tullaan nĂ¤kemĂ¤Ă¤n kaikki Suomen kovimmat kisaajat. LisĂ¤tietoja sekĂ¤ Hankoniemen ratsastajien toiminnasta ettĂ¤ Seahorse Weekista www.hunr.org. Minna Ruolanto

DRĂ&#x2013;MMER DU OM EN

DR Ă&#x2013;MTRĂ&#x201E;DGĂ&#x2026;RD?

Snappertuna

Tehoboksi alk. 289 â&#x201A;Ź.

Ta kontakt sĂĽ kan vi tillsammans fĂśrverkliga den! GRATIS HEMBESĂ&#x2013;K! Traktens stĂśrsta urval av marksten, murar, mylla, ďŹ&#x201A;is, bark, sand och grus â&#x20AC;&#x201C; i lĂśsvikt

Esplanaden 92, HangĂś Tel. 019-248 5223 / 24 h

seurassa. Kaiken kaikkiaan ihmisten vĂ¤linen sosiaalinen vuorovaikutus on merkittĂ¤vĂ¤ tekijĂ¤ tallilla viihtymisessĂ¤ ja sitĂ¤ haluamme vaalia, summaa Maukonen.

Vard. 10-17

lĂś 10-13

VĂ¤sterby StrandvĂ¤g 8 A (SjĂśĂ¤ng), EKENĂ&#x201E;S 019 203 700 s info@tofag.ďŹ s www.tofag.ďŹ

ECU ohjelmointi alk. 399 â&#x201A;Ź.

EnemmĂ¤n tehoa ja vĂ¤hemmĂ¤n kulutusta tehoboksilla tai ECU ohjelmoinnilla autoon, kuorma-autoon, veneen, moottoripyĂśrĂ¤Ă¤n, traktoriin, jet-skiin ym. christian.barman@teholastu.fi puh. 040-721 1508

â&#x20AC;&#x201C; FĂśrsĂ¤ljning och transport av mylla, sand, kross m.m. o +PSECZHHOBE t 4PQĂžBL t "W loppssystem â&#x20AC;&#x201C; Mullan, hiekan, kivimurskan, y.m. myynti ja kuljetus o .BBOSBLFOOVT t 3PTLBMB WPKB t +Ă&#x160;UFWFTJKĂ&#x160;SKFTUFMNĂ&#x160;U o )*"#

HANGĂ&#x2013;TIDNINGEN

KESĂ&#x201E; 2013

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013

$$ %&' ()*) $ + ,- .% /(

Avoinna kesĂ¤llĂ¤ varje dag! Se www.villahima.fi Bulevardi 20 Hanko | 0400 397993

info@villahima.fi | www.villahima.fi | webshop.villahima.fi

$ 01 " 2" " 3

4 "

4 " 3 52 "

!" ### !"

HANGĂ&#x2013; HANKO

arensh I somm tter oc matrĂ¤grillen! pĂĽ

Korvar med karaktĂ¤r - djup smak av tradition

Ab A. KastĂŠn Oy Korvfabrik (0 s WWW A KASTEN l

VĂ¤lkomna pĂĽ uppkĂśp Tervetuloa ostoksille HĂ¤lsningar Terveisin Tina & Micke henkilĂśkuntineen med personal Vard, Ark 7-21 LĂś, La 8-18 SĂś, Su 12-18 Esplanaden 67, 10900 HangĂś Tel, Puh 020-7871 680

KOTIIN JA MĂ&#x2013;KILLE Puusohvat, myĂśs vuoteeksi Puiset sĂ¤ilytyskalusteet laaja valikoima Rottinki kalusteet Helsingintie 23, Salo, puh. (02) 731 6234, ma-to 10-17, pe 10-18, la 9-14. Parkkitilaa sisĂ¤pihalla.

HANGÖTIDNINGEN

KESÄ 2013

HIERONTA

SOM MAREN 2013

0400 447 610 (klo 9-21) Emelienpolku 6 Emeliestigen

GSM 040-570 3948

Viivin

HANGONLEHTI

JOUSTAVAT PALVELUAJAT MYÖS ILTAISIN JA VIIKONLOPPUISIN

TE-HO-KAS-TA JA RENTOUTTA AA HIERONTAA EDULLISESTI JO VUODESTA 1992➔

NÄE KESÄN HITTILEFFAT MEILLÄ ENSI-ILLASSA!

AJANVARAUS JOKA PÄIVÄ 9–21. SOITA! • TÖISSÄ KOKO KESÄN (paitsi 8.–11.8.) • VÄLTÄ TEKSTIVIESTEJÄ – KIITOS! (Kiire...)

Mm. nämä; Maailman ensi-illat: Kauhea kankkunen 3 29.5 Man of Steel 26.6 Wolverine 3D 26.7 Suomen ensi-iltoja: Salainen valtakunta (3D,2D) 24.5 Star Trek in to darkness (3D,2D) 5.6 Yhdet häät ja kolme anoppia 7.6 After earth 14.6

Ameriikkaan Ameriikkaan Hanko siirtolaisten lähtökaupunkina

Pain & Gain 23.6 The Bling Ring 28.6 The Lone Ranger 3.7 Itse Ilkimys 2 (3D,2D) 5.7 The Intership 12.7 Matkarakastajat 19.7 World War Z (3D,2D) 19.7 Monsterit-yliopisto (3D,2D) 2.8

Ǥ anko i nǤϔi

Till Amerika Amerika Hangö som emigranternas avfärdsort To America America Hanko as Port of Departure of Emigrants Hangon museo 3.5.–13.10.2013 Hangö museum Nycanderinkatu 4 Nycandergatan www.hanko.Į Siirtolaisjuhlat Emigranƞester 25.6., 16.7. & 24.8. klo/kl. 14–16 EnnakkoilmoiƩauminen/Förhandsanmälan Matkailutoimisto/Turistbyrån 019 2203 411

Kaupungintalon Galleria, Raatihuoneentori 5, 10900 Hanko

Putiikin aukioloajat Kesäkuu Ma-Pe 11-17 La 11-16 Su 12-16

Heinäkuu Ma-Pe 11-19 La 11-16 Su 12-16

Elokuu Ma-pe 11-17 La 11-16 Su 12-16

Hangon käsityöläiset ry / Villa Orrman Raatihuoneentori 4, 10900 Hanko

Grundad 1890 - Perustettu 1890

Förläggare: KSF Media Ab Tfn: 019-312 140 Fax: 019-2489107 Redaktionschef: Mikael Heinrichs 040-726 8175 Ansvarig chefredaktör: Tommy Westerlund E-post redaktionen: newsdesk@hangotidningen.fi Adress: Boulevarden 20, 10900 Hangö Kontoret öppet: må-ons 10-16, to-fre 10-14 E-post annonsmaterial: annons@hangotidningen.fi Hemsida: www.hangotidningen.fi

Julkaisija: KSF Media Ab Puh: 019-312 140 Fax: 019-2489107 Toimituspäällikkö: Mikael Heinrichs 040-726 8175 Vastaava päätoimittaja: Tommy Westerlund Sähköpostia toimitukselle: newsdesk@hangonlehti.fi Osoite: Bulevardi 20, 10900 Hanko Konttori avoinna: ma-ke 10-16, to-pe 10-14 Sähköposti ilmoitusaineistolle: ilmoitus@hangonlehti.fi Verkkosivut: www.hangonlehti.fi

Redaktionen/Toimitus: Redaktionen/Toimitus: newsdesk@hangotidningen.fi Mikael Heinrichs: 040-726 8175, mikael.heinrichs@hangotidningen.fi Charlotta Levin: 044-783 5883, charlotta.levin@hangotidningen.fi Kristoffer Nöjd: 044-783 5783, kristoffer.nojd@ksfmedia.fi

Annonsavdelning/Ilmoitusosasto:

Prenumerationer/Tilaukset:

Annonsavdelning/Ilmoitusosasto: Svante Westerlund: 044-540 6148, svante.westerlund@hangotidningen.fi Nina Harjunpää: 044-783 5859, nina.harjunpaa@hangotidningen.fi Johan Lindholm: 050-355 1504 johan.lindholm@ksfmedia.fi

tel./puh. 044-783 5859 hangonlehti@hangotidningen.fi

Annonsmaterial/Ilmoitusaineistot: annons@hangotidningen.fi ilmoitus@hangonlehti.fi Deadline för texter: tisdag kl. 12.00 Tekstien jättö viimeistään tiistai klo 12.00

Distributionsstörningar: 0200-127127 Jakeluhäiriöt: 0200-30011 Tryckeri/Paino: Salon Lehtitehdas, 2013

Gilla oss. HT finns på Facebook! Tykkää meistä. HL löytyy Facebookista!

HANGÖTIDNINGEN

KESÄ 2013

HANGONLEHTI

SOM MAREN 2013

Tuulen Tupa Vindarnas Hus

019-2481455 Saariravintola Hangon Portti - N 59° 49’ E 22° 58’ Skärgårdsrestaurant Hangö Port

Katso kesämenu täältä! Se sommarmenyn här!

Hangon Portti on kesän tyylikkäin tulokas. Rantaudu nauttimaan! Tarjoamme aamiaista ja bistroruokaa sesongin tuoreimmista raaka-aineista rennossa aftersail-hengessä. Hangö Port är sommarens fräschaste nykomling. Ta i land på ön och njut! Vi bjuder på frukost och bistromat av säsongens färskaste råvaror i en lättsam aftersail-atmosfär.

Hangon Portti | Hangö Port, Itämeren Portti | Östersjö Port, 10900 Hanko | Hangö. Puh./tel. 0600 550121, info@hangonportti.fi, www.hangonportti.fi

Restaurant

PÅ K ROK E N SEAFOOD

+ Skärgårdsbord & Ala carte + Saaristolaispöytä & Ala carte Bordsbeställning Pöytävaraukset 040-358 1815 Reservations

OPEN 1.6 – 30.8 11–22 EVERY DAY Fiskebod–Kalapuoti 019-248 9101

WELCOME

pakroken.ﬁ

Marsalkka Mannerheimin Mannerheimin aikanaan Marsalkka pitämä kahvila-ravintola kahvila-ravintola upealla pitämä merinäköalapaikalla merinäköalapaikalla kutsuu sinut nauttimaan herkuista! nauttimaan lähituotannon lähitutannon herkuista! Välkommen Välkommen till till förnyade förnyade caféet cafeét och och njut njut av av den den härliga härliga utsikten. utskikten. Hembakat, Hembakat, närproducerat, närproducerat, delikatesser. delikatesser. june-august june-august daily daily 11.00-19.00 11.00-19.00

AKASIINI A LA CARTE

019-2484060

MAKASIINI NIGHT june - july

1.6. Hittfactory 3.7. Vesa Aaltonen 7.6. Antsu Haahtela 4.7. Pepe Ahlqvist 8.6. Dr. D o c t o r 5-6.7.Covernights 14.6. Ben & Bryn 10.7. Vesa aaltonen 15.6. HOTTFILE 11.7. Pepe Ahlqvist 19.6. Vesa Aaltonen 12-13.Covernights 21.- MIDSUMMER 17.7. Vesa Aaltonen 22.6. WITH M.Ä.T.T.! 18.7. Pepe Ahlqvist 26.6. Vesa Aaltonen 19-20 Covernights 28.6. Hard RockComp 24.7. Vesa Aaltonen 29.6. Tribute to AC/DC 25.7. Pepe Ahlqvist 26-27 Covernights

www makasiini fi