HANGÖ TIDNINGEN
TORSDAG 3.4.2014
www.hangotidningen.fi
HANGON LEHTI
Grundad 1890 - Perustettu 1890
TORSTAI 3.4.2014
1,60 € Nr. Nro
14
www.hangonlehti.fi
HANGÖTIDNINGEN HANGONLEHTI TORSDAG 3.4.2014
www.hangotidningen.fi
Grundad 1890 - Perustettu 1890
www.hangonlehti.fi
TORSTAI 3.4.2014
Koli vill göra Plagen till barnstrand
Fyra vill bli bibliotekschef
➛
➛ Fyra personer sökte tjänsten som bibliotekschef i Hangö. Ansökningstiden gick ut 31 mars. De sökande är: Milla-Riitta Kuronen, Gustavs, Kristiina Merilahti, Hangö, Aki Silvennoinen, Kortejoki och Tuire Vasara från Hyvinge.
– Det dummaste jag någonsin hört, säger Anders Augustsson Hangö har sju allmänna badstränder, en badplats för rörelsehindrade och inofficiella stränder för hästar och hundar. Eero Koli vill att Hangö ska få en barnvänlig strand. Den stranden ska vara Plagen. Barnvänligt är lika med alkoholfritt.
Täktom planeras
– Plagen är redan populär bland barnfamiljer, säger Koli. Den har varit det så länge jag kommer ihåg. Det är den enda stranden dit man kan komma med småbarn. Det är långgrunt och där finns karusell. Stranden är byggd för barn. Och nu ska man bygga det så att man kan dricka sprit var som helst. Hej hallå! Koli syftar på detaljplaneändringen för Casino, Plagen och Parkbergen. I förslaget har byggrätten för Café Plagen utvidgats från nuvarande 200 kvadratmeter till 400 kvadratmeter. Dessutom innehåller planerna möjligheten att bygga en brygga i västra ändan av Plagen. På bryggan skulle man kunna bedriva caféverksamhet. – Man får inte röka någonstans och det är helt acceptabelt. Men när jag föreslår att vi skulle göra Plagen till en badstrand där man inte får bjuda alkohol, så får jag mordiska blickar. Men jag tänker köra den här frågan hårt.
➛
Miljönämnden föreslår att stadsstyrelsen godkänner påbörjandet av arbetet för en ny delgeneralplan för Täktom. Största delen av området mellan Furumovägen och Kobben är betecknat som jord- och skogsbruksdominerat område i den gällande strandgeneralplanen från 1987. Miljönämnden började detaljplanläggningen av området nära Furumovägen i januari. Vid samma tidpunkt märkte nämnden att det fanns behov att granska markanvändningen i Täktom. Enligt stadsgeodet Kukka-Maria Luukkonen ska arbetet enligt en preliminär tidtabell vara klart tills slutet av 2016. Det är dock sällan som de preliminära tidtabellerna håller i planarbete. – Planarbetet kommer inte att ändra på bymiljön i Täktom. Arbetet kommer att börja med en miljöutredning och en stamlägenhetsutredning på sommaren. Vi kommer alltså att granska miljön och se hur mycket oanvänd byggrätt det finns. Enligt miljönämnden finns det ett fortlöpande intresse att bygga nya bostäder på området. Dessutom lär det finnas intresse för småskalig företagsverksamhet, odling för hemmabruk och nyttodjurhållning i området. JJ
Staden satsar ensidigt Som motivation till sitt förslag påpekar Koli att staden har massvis med restauranger med alkoholservering i närheten av Plagen. – I närheten finns ju Casino, Parken, Tenniscafét, Fyra Vindarna och hela Hamngatan, säger Koli. Varför ska man förstöra en familjestrand med alkohol? Hellre skulle man styra företagarna att utveckla stranden för barn. Det finns till exempel hur många ställen som helst varifrån företagare kan hyra hoppslott och så vidare. Den tidigare företagaren ville bygga en vattenrutschbana på stranden, men det gick inte staden med på. Staden stöder restaurang efter restaurang efter restaurang. Det är inte klokt att staden hela tiden satsar på alkohol. Det blir omöjligt att driva ett företag utan brännvin. Staden borde satsa mera på barnen. Jag föreslog att man skulle neka alkoholförsäljningen på Plagen helt och hållet. Dessutom tycker Koli att staden borde bära sitt ansvar för alla de problem som kommer med alkoholförsäljning. – Jag vet att det blir hallå, men jag kan inte hålla tyst längre. Jag fick så elaka miner i styrelsen. Vi har problem här. Vi har mest omhändertagna barn i Finland. Alkoholproblemen är rysliga och vi har inte fått bukt med dem ännu. Vad blir det om människor sitter på stranden och dricker och bredvid finns en treåring som tittar på? Jag kan inte förstå att man blivit så fossil att man inte förstår att barnen tar exempel. Om alkoholen finns med överallt tror barnen att den ska finnas med överallt. Helt horribelt. De får för sig att man ska använda alkohol när man badar. Koli understryker att han inte är emot planändringen eller bryggan i sig. Att göra Plagen till en strand
HT
Casinoplanen tillbaka till nämnden ➛ Anders Augustsson säger att man behöver många ben att stå på för att verksamheten ska bära sig.
för barn och barnfamiljer går lätt till menar han. Staden kan själv bestämma hurdan verksamhet företagarna får bedriva på stranden. – Det går att bestämma i planen. Staden kan bestämma vilken verksamhet som företagare får bedriva på stranden. Man kan stipulera att alkohol är förbjuden på stranden. Om kommunen bestämmer att inte passar med alkohol så passar det inte.
Café Plagen stöder inte Anders Augustsson har drivit verksamheten på Café Plagen sedan 2011. Han stöder inte Kolis förslag. – Det är det dummaste jag någonsin hört, säger Augustsson. Enligt Augustsson har Koli helt missförstått poängen med serveringstillstånd och restaurangverksamhet. Serveringstillståndet gäller bara för restaurangen. Trots att
stranden hör till det område som Augustsson hyr, så är hela stranden inte ett serveringsområde. Det att Café Plagen har serveringstillstånd betyder inte heller det att caféet skulle sälja alkohol hur som helst. – Det är i vårt intresse att vi sköter vårt så bra som vi kan. Vi följer reglerna och har strikt egenkontroll. Det är i vårt intresse att ingen kund är berusad och vi serverar inte åt personer som stör andra kunder. Augustsson vill inte bagatellisera olika alkoholproblem men han menar att en restaurang vid en strand knappast kan bära skulden för alla problem. – Det är knappast vår kundkrets som är problemet, säger Augustsson. Vi säljer ändå mer mat än alkoholdrycker, och de drycker som vi säljer mest är inte starksprit. Våra kunder vill ha ett glas vin med salladen. Om någon vill vara full på stranden så
finns det många mycket enklare sätt att vara det. Det att alkoholförsäljningen är mindre än matförsäljningen betyder inte att restauranger kunde slopa alkoholförsäljningen. Augustsson påpekar att verksamheten behöver så många olika sätt att få inkomster som möjligt. Han skulle hellre se att staden skapar möjligheter att erbjuda fler tjänster än färre. Om Kolis förslag går igenom kunde staden lika gärna förbjuda all verksamhet vid Plagen, menar Augustsson. – Vi har planer att förstora caféet och utveckla verksamheten till uthyrning och annan familjevänlig verksamhet. Det ena utesluter inte det andra. Vi får se hur det går med planändringen. Jonas Johnhem
Stadsstyrelsen beslutade den 10 februari att man ur detaljplanen för Casino, Plagen och Parkbergen minskar byggrätten med 1 500 kvadrat intill Casino samt att helt stryka parkeringsplatserna på parkområdet. Samtidigt beslutade styrelsen att sätta planen till offentligt påseende. Styrgruppen för detaljplanarbetet beslutade ändå att ännu diskutera förändringarna innan planen lades till påseende. På grund av ett ställningstagande av planläggaren bestämde sig styrgruppen att vända sig till stadsstyrelsen för att frågan på nytt skulle bedömas av miljönämnden. – Planläggaren anser att det blir problem om man slopar parkeringsplatserna. Området får flera byggnader och funktioner men en planändring tar inte i beaktande var användarna ska parkera sina bilar, säger kanslichef Jukka-Pekka Halme. Miljönämnden ska nu se hur parkering på området har dimensionerats. JJ/IS
HANGÖTIDNINGEN HANGONLEHTI TORSTAI 3.4.2014
www.hangonlehti.fi
Perustettu 1890 - Grundad 1890
www.hangotidningen.fi
Koli haluaa Plagenista lasten rannan
Casinokaava palautettiin
➛
Hangossa on seitsemän yleistä uimarantaa, yksi uimapaikka liikuntaesteisille sekä epävirallisia rantoja hevosille ja koirille. Eero Koli haluaa, että Hanko saisi virallisesti lapsiystävllisen rannan. Se ranta olisi Plagen ja lapsiystävällinen olisi yhtä kuin alkoholiton. – Plagen on jo suosittu lapsiperheiden keskuudessa, sanoo Koli. Sitä se on ollut jo niin kauan kuin muistan. Se on ainoa ranta, jonne voi mennä pienten lastenkin kanssa. Se on matala ja siellä on karuselli. Ranta on kuin tehty lapsille. Ja nyt se aiotaan rakentaa niin, että siellä voi juoda alkoholia ihan missä huvittaa. Hei haloo! Koli viittaa Casinon, Plagenin ja Puistovuorten alueen asemakaavan muutokseen. Ehdotuksessa Café Plagenin rakennusoikeutta on laajennettu nykyisestä 200 neliömetristä aina 400 neliömetriin asti. Lisäksi kaavaehdotus sisältää mahdollisuuden rakentaa laiturin Plagenin rannan länsipäätyyn. Laiturilla voisi harjoittaa kahvilatoimintaa. – Tupakointikaan ei ole sallittua missä tahansa, ja se on täysin hyväksyttävää. Mutta sitten kun minä ehdotan, että tekisimme Plagenista uimarannan, jossa ei saisi tarjoilla alkoholia, niin saan murhaavia katseita. Mutta ajattelin ajaa asiaa täysillä.
Kaupunki panostaa yksipuolisesti Kolin ehdotuksen taustavaikuttimena on ollut se, että kaupungilla on hänen mukaan Plagenin lähellä jo useita ravintoloita, joissa on alkoholijuomien anniskelua. – Onhan lähistöllä kuitenkin Casino, Parken, Tennis Café, Neljän Tuulen Tupa ja koko Satamakatu, sanoo Koli. Miksi tuhoaisimme perherannan alkoholilla? Voisimme mieluummin ohjata yrittäjät kehittämään Plagenin rantaa siten, että se huomioisi lapset paremmin. On olemassa esimerkiksi monen monta paikkaa, joista yrittäjät voisivat vuokrata pomppulinnan tai jotain muuta vastaavaa. Plagenin aiempi yrittäjä halusi rakentaa rannalle vesiliukumäen, mutta kaupunki ei hyväksynyt sitä. Kaupunki tukee ravintoloita ravintoloiden perään. Ei ole järkevää, että kaupunki panostaa jatkuvasti alkoholiin. Se ei vain ole fiksua. On mahdotonta pyörittää sellaista yritystä, joka ei toimi
➛
– Se on typerintä, mitä olen koskaan kuullut, sanoo Plagenin pyörittäjä Anders Augustsson.
viinan ympärillä. Kaupungin tulisi sen sijaan satsata enemmän lapsiin. Minä ehdotan, että alkoholin myynti tulisi kieltää Plagenilla täysin. Lisäksi Koli on sitä mieltä, että kaupungin tulisi kantaa vastuu kaikista niistä ongelmista, joita alkoholin myyminen tuo mukanaan. – Tiedän, että tästä nousee kova haloo, mutta en voi vaieta enää. Minua katsottiin niin ilkeästi kaupunginhallituksessa. Meillähän on tässä ongelma. Meillä on eniten huostaanotettuja lapsia koko Suomessa. Alkoholiongelmat ovat hirvittävät emmekä ole vielä saaneet niitä aisoihin. Mitä siitäkin tulee, jos ihmiset istuvat rannalla juomassa, ja vieressä katselee kolmevuotias? En voi ymmärtää, miten ihmisistä on tullut niin fossiileja, ettemme voi ymmärtää, että lapset ottavat meistä esimerkkiä. Jos alkoholia on mukana kaikkialla, lapsi uskoo, että alkoholi kuuluu kaikkialle. Aivan järkyttävä esimerkki lapsille. Tämä tuo myös mukanaan sen, että alkoholia käytetään myös uidessa. Koli alleviivaa, että hänellä ei ole mitään itse asemakaavan muutosta tai laiturihanketta vastaan. Hän vain tarkoittaa, että Plagenin tekeminen lasten tai lapsiperheiden rannaksi ei olisi kovin työlästä. Kaupunki voi nimittäin itse päättää,
millaista toimintaa yrittäjät voivat harjoittaa rannalla. – Siitä voi päättää kaavassa. Kaupunki voi päättää, mitä toimintaa yrittäjä voi harjoittaa rannalla. Voidaan asettaa sellaiset säännöt, joiden mukaan alkoholi on kielletty rannalla. Jos kunta päättää että alkoholi ei sovi, niin silloin asia on niin.
Café Plagenilta ei tukea Anders Augustsson on pyörittänyt Café Plagenia jo vuodesta 2011. Hän ei tue Kolin ehdotusta. – Se on typerintä, mitä olen koskaan kuullut, sanoo Augustsson. Augustssonin mukaan Koli on käsittänyt aivan väärin anniskelulupien ja ravintolatoiminnan merkityksen. Anniskelulupa koskee vain ravintolaa. Vaikka ranta kuuluukin siihen alueeseen, jota Augustsson vuokraa, ei koko ranta ole kuitenkaan anniskelualuetta. Se, että Café Plagenilla on anniskelulupa, ei myöskään tarkoita sitä, että kahvila myisi alkoholia ihan miten sattuu. – On meidän etujemme mukaista huolehtia omistamme niin hyvin kuin voimme. Me noudatamme sääntöjä ja meillä on tiukka omavalvonta. Pidämme huolen että asiakkaat eivät ole päihtyneitä ja me emme tarjoile sellaisille henkilöille, jotka käyttäytyvät häiritsevästi.
Augustsson ei halua vähätellä alkoholiongelmia mutta hän uskoo, että rantaravintola tuskin voi olla syypäänä kaikkiin ongelmiin. – Tuskin ongelman ytimenä on meidän asiakaskuntamme, sanoo Augustsson. Me myymme kuitenkin enemmän ruokaa kuin alkoholijuomia ja ne juomat, joita me myymme eniten, eivät ole väkeviä alkoholijuomia. Asiakkaamme haluavat lasin viiniä salaatin kanssa. Jos joku haluaa olla rannalla päissään, on siihen olemassa monia paljon helpompiakin keinoja. Se että alkoholin myynti on pienempää kuin ruoan myynti ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ravintola voisi luopua alkoholin myynnistä. Augustsson huomauttaa, että ravintolatoiminta tarvitsee niin monta mahdollista tulolähdettä kuin vain mahdollista. Hän haluaisi mieluummin nähdä kaupungin luovan mahdollisuuksia uusille toiminnoille kuin rajoittavan jo olemassa olevia toimintoja. – Meillä on suunnitelmissa kahvilan laajentaminen ja toiminnan kehittäminen kohti vuokraamista ja muuta perheystävällistä toimintaa. Yksi asia ei sulje pois toista. Nähtäväksi jää, miten asemakaavan muutoksen kanssa käy. Jonas Johnhem
että kaupunki on tavoitteidensa mukaisesti onnistunut vähentämään menojaan. Menot vähenivät viime vuonna kahdella prosentilla eli 1,6 miljoonalla eurolla, vuoteen 2012 verrattuna. Menojen keskeiset osatekijät, eli henkilöstökustannukset ja ostopalvelut vähenivät yhteensä 1,3 miljoonalla vuoteen 2012 verrattuna. Myös tilapäinen, harkinnanvarainen valtionosuuden korotus 0,8 miljoonalla eurolla kirkasti taloutta. Verotulot jäivät budjetoidusta 40,5 miljoonan euron summasta 1,7 miljoonaa euroa vajaiksi. Kunnallisverotuksen puolen prosenttiyksikön korotuksesta huolimatta kunnallisveron tuotto jäi jopa 1,9 miljoonaa
euroa alle budjetin. Yhteisöveroa kaupunki sai puolestaan 0,2 miljoonaa euroa enemmän, kuin mitä talousarviossa ennustettiin. Kaupunki onnistui vähentämään lainamääräänsä kasvua 1,2 miljoonalla eurolla. Budjetoidut investointikustannukset jäivät saman verran budjetoitua pienemmiksi. Sataman yhtiöittämistä ei otettu huomioon talousarviossa eikä tilipäätöksessä. Kun kertaluontoinen tulo yhtiöittämisestä otetaan huomioon, niin kaupunki saa tilikaudelle 2013 jopa 19,1 miljoonan euron kirjanpidollisen ylijäämän. Yhtiöittämistulon ansioista kertyneet alijäämät on katettu, mutta ne rakenteelliset ongelmat, jotka ovat
Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 10. helmikuuta, että Casinon, Plagenin ja Puistovuorten alueen asemakaavaehdotuksesta poistettaisiin 1500 kerrosneliömetri rakennusoikeutta Casinon läheltä sekä puistoalueelle suunnitellut parkkipaikat. Samalla päätettiin, että asemakaavaehdotus laitettaisiin julkisesti nähtäville. Asemakaavatyön ohjausryhmä päätti kuitenkin kokoontua kaavan laatijan kannanoton johdosta. Kokoontumisen jälkeen ohjausryhmä ja kaavan laatija kääntyivät kaupunginhallituksen puoleen, jotta asia päätyisi uudelleen ympäristölautakunnalle arvioitavaksi. – Kaavoittaja on sitä mieltä, että pysäköintipaikkojen poistaminen johtaa ongelmiin, kertoo kaupungin kansliapäällikkö Jukka-Pekka Halme. Alueelle tulee lisää rakennuksia ja toimintoja, mutta muutettu kaava ei ota huomioon sitä, että minne toimintojen käyttäjät pysäköivät autonsa. Ympäristölautakunnan tehtävänä on selvittää, miten alueen pysäköintimahdollisuudet on mitoitettu. JJ
Neljä haluaa kirjaston johtajaksi ➛
Neljä henkilöä on hakenut kirjastotoimenjohtajaksi Hankoon. Hakuaika päättyi 31. maaliskuuta. Hakijat ovat Milla-Riitta Kuronen, Kustavista, Kristiina Merilahti, Hangosta, Aki Silvennoinen, Kortejoelta ja Tuire Vasara Hyvinkäältä. HL
Mansen Infrapalvelut poistavat hiekan ➛
Tilinpäätöksestä tuli odotettua parempi ➛ Kaupungin tilinpäätös vuodelle 2013 oli huomattavasti parempi kuin mitä talousarviossa alunperin odotettiin. Vaikeat ajat eivät kuitenkaan vielä ole takanapäin, sillä tulos on edelleen alijäämäinen. Kasvavien työttömyyslukujen ja vähenevän asukasluvun myötä myönteisen kehityksen ylläpitäminen saattaa olla vaikeaa. Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2013 tilinpäätöksen viime kokouksessaan. Talousarvion mukaan tilinpäätös olisi ollut 2,2 miljoonaa euroa alijäämäinen, mutta alijäämä jäi lopulta vain 0,6 miljoonaan euroon. Kaupunginjohtaja Jouko Mäkisen mukaan on tärkeä huomata,
TORSDAG 3.4.2014
kasvattaneet velkoja ja alijäämää, ovat edelleen ratkaisematta. Verotulopohja heikkenee, sillä väestö vähenee ja työttömyys on lisääntynyt. Vaikka sataman yhtiöittäminen piristikin taloutta, niin kaupunki menettää nyt verovapaita tuloja satamasta. Myös valtion talouspolitiikka hankaloittaa tilannetta, sillä kuntien lakisääteisten tehtävien ja niille osoitetun rahoituksen välillä on kasvava epätasapaino. Mäkinen toteaa katsauksessaan, että työpaikkojen synnyttäminen on ensisijaisen tärkeää. Kaupungin tuleekin omalla toiminnallaan vahvistaa keskeisten toimialojen kehittymisedellytyksiä. JJ
Tekninen lautakunta on perunut edellisessä kokouksessaan tekemänsä urakoitsijavalinnan. Helmikuun kokouksessaan tekninen lautakunta valitsi tarjouskilpailun jälkeen Hangon Maa- ja vesirakennus Oy:n suorittamaan hiekanpoiston Hangon kantakaupungissa ja Lappohjan taajamassa. Tarjouskilpailussa toiseksi tullut Mansen Infrapalvelut Ky valitti päätöksestä, koska se ei noudattanut lakia julkisista hankinnoista. Hangon Maa- ja Vesirakennus Oy tarjosi alimman urakkahinnan, eli 70 000 euroa, mutta yhtiö ei toimittanut tarjouspyynnön vaatimia tietoja. Täten tarjous olisi pitänyt hylätä puutteellisena. Mansen Infrapalvelut Ky tarjoutui tehtävään 82 000 euron hintaan. Uuden päätöksen myötä urakka kuuluu Mansen Infrapalvelut Ky:lle. HL
12
t o r s ta i 3 . h u h t i k u u ta
HANGÖTIDNINGEN
torsDAG 3 april
HANGONLEHTI
12
Kai Malaska kör där han vill, andra där man kan Den resande trialpappan fyller 50 ➛
De största skillnaderna är stötdämparna, bromsarna och vikten. Det skulle kunna vara en 50-åring som beskriver sin hälsa. Men det Kai Malaska talar om är hur trialmotorcyklarna har utvecklats. Själv är han i gott trim. Kai Malaska, 50 år i dag, har alltid varit nyfiken och orädd. Sedan barnsben har han utforskat världen. Först den närliggande terrängen i hemma i Hangö och sedan mycket av den stora världen, ofta på två hjul tack vare sitt brinnande intresse för trial och sportens olika sidogrenar. Redan som liten pojke byggde han sina egna cyklar tillsammans med sin pappa och kompisen Aki Lakkamies. Han trotsade naturens hinder på cykel tills han var 11. Sedan började han modifiera gamla mopeder. När dagen då han äntligen fyllde 15 år kom fick han välja: En Helkama Raisu eller en Tunturi Trial. Valet var lätt. Det föll på Tunturi. Efter det tävlade han för fullt. Efter hand skaffade han riktiga trialmotorcyklar, först en 125-kubikare och sedan en 350 kubikare av märket Montesa. Den motorcykeln står i hans skjul ännu i denna dag trots att han sålde den 1987 då han tog en paus från trial-hobbyn på tio år medan han grundade familj. När han sedan köpte tillbaks sin Montesa och återupptog sin kära hobby 1997 vann han redan den andra tävlingen i den allmänna klassen. Han tävlade i tre år innan han tog paus igen. Under sina pauser har Malaska hunnit med mycket annat, bland annat det populära evenemanget Hangö motordag då en kilometer lång räcka fordon körde i länga genom Hangö för att sedan kunna beskådas på närmare håll i Casinoparken. När sönerna Thomas, i dag 23 och Mikael, i dag 20 år (se följande uppslag) började gå i sin fars fotspår, men var för unga för att köra moped eller motorcykel, tog Malaska kontakt med den spanska cykeltillverkaren Monty. Han skaffade trialcyklar till sina söner och blev i samma veva importör av Monty-cyklar i Finland. Biketrial, det vill säga trial på cykel, är en egen gren. Men det är också en inkörsport till motordriven trial. – Av av dem som kör trial med motorcykel nu för tiden har nästan 90 procent inlett sin karriär med biketrial. Det är samma motorik man behöver och samma teknik man använder. Och med en cykel kan man träna var som helst, säger Malaska som i dag säljer mellan 20 och 50 cyklar på årsnivå.
Gaffeln i Japan När pojkarnas hobby började ta fart år 2000 åkte familjen Malaska till Tyskland som åskådare på en VM-deltävling. Efter ett snack med arrangörerna blev Malaska officiell så kallad delegator, det vill säga representant, för biketrial-grenen i Finland. Redan på valborgsmässoaftonen 2001 ordnade han den första tävlingen i Finland. I Hangö så klart. Efter det följde en hel rad med tävlingar, bland annat i Särkänniemi nöjespark. Någon gren för de stora massorna har biketrial inte blivit och enligt Malaska kommer den knappast någonsin att bli det. – Det är lite som med backhoppning eller cirkus. Det är lite för extremt. Det kommer alltid att vara en marginalidrottsgren.
Så här såg det ut på 90-talet när Kai Malaska ordnade en av flera Hangö motordagar. (Bild: Privat)
Men att grenen är stor på sina håll i världen fick Malaska erfara år 2002 när han blev inbjuden att hålla avslutningstalet vid en VM-deltävling i Japan. Han mottogs som en kung redan på flygstationen i Tokyo där han möttes han av en delegation som körde honom till tävlingsorten cirka 200 kilometer söderut. På vägen undrade man om Malaska var hungrig. Det var han och sällskapet stannade för att äta. – Jag hade aldrig ätit med pinnar förut och frågade om jag kan få en gaffel. Det dröjde femton minuter att hitta en. Då bestämde jag mig för att lära mig äta med pinnar. Efter några dagar med lyxigt boende och uppassning var det dags att kliva upp på scenen. – Då undrade jag nog vad jag hade gett mig in på. Det var säkert 10 000 personer i publiken. Efteråt ville ungdomarna vara på bild med mig. Det var otroligt.
Hangö glömt i Hangö
Den här pokalen vittnar om hans engagemang inom biketrial.
Hangö på kartan Året därpå drabbades världen av Sars-epidemin. Det medförde ändringar i VM-schemat. Det öppnade i sin tur en möjlighet för Malaska att ordna en högklassig biketrialtävling i Finland. År 2004 ordnades således de första Europamästerskapen någonsin i biketrial. Det var första gången i historien man korade Europas bästa trialcyklist och det skedde i Hangö, förstås. Ingen skulle få säga att banan på Parkbergen var dålig. Så han planerade den i ett år och bjöd in mångfaldige världsmästaren César Canas för att godkänna den. Malaskas europeiska engagemang ledde till att man grundade det europeiska biketrialförbundet EBU som i dag har sitt högsäte i Tjeckien. Malaska var den pådrivande kraften men insåg snabbt att han inte hade resurser nog för att fortsätta vara aktiv i förbundet och drog sig därför tillbaks. Malaska har i stället sysslat med biketrial på gräsrotsnivå. Han har bland annat besökt skolor där han byggt upp banor med olika uppgifter som eleverna ska klara sig igenom på cykel. – Man behöver inte bli världsmästare eller ens trialförare. Men om man behärskar sitt fordon är man mycket tryggare för sig själv och för andra i trafiken.
”riktigt jobb”. Han har ett eget företag inom fastighetsservicebranschen. Just nu. För Malaska är inget hugget i sten. - Jag lever hundra procent i nuet. Ofta gör jag först och tänker sedan. Men om man tänker för mycket så är det lätt hänt att man låter bli. Man ska göra saker med det samma, inte nästa höst eller sedan när man blir pensionär. För den tiden kanske aldrig kommer. Om det är någonting Kai Malaska gillar att göra, spontant eller inte, så är det att resa. - Jag har alltid lite pengar reserverat för den dag då jag vill sticka någonstans. Förut reste han helst ensam men nu är familjen är det bästa resesällskapet. - Man kan inte få bättre vänner än sina egna barn. Malaska anser att det är givande att resa och att ta dagen som den kommer. - Man lär sig acceptera andra saker. De intressantaste människorna har jag träffat när jag har valt att svänga till höger i stället för till vänster. Man lär sig inte känna alla men man kan bli bekant med många. Allt man behöver är fem minuter. På 80-talet tillbringade han flera höstar i Kalifornien. Han övervägde till och med att flytta till Los Angeles innan han insåg att han bara vill bo i Amerika tillfälligt. - Jag skulle aldrig flytta från Finland eller Hangö. Vardagen är bäst här. I Hangö behöver man inte spela teater. Ändå längtar jag lika mycket härifrån ibland. Men jag har lärt mig att kombinera de två känslorna.
Elivs Presley är Kai Malaskas stora idol.
Det är de facto Kai Malaska som har byggt bmx-banan på den nya näridrottsplatsen vid Centralskolan. – För en gångs skull fick hängbyxorna någonting eget. Man har alltid haft en hårdare attityden mot dem som står på en skateboard eller en trickcykel. Malaskas senaste innovation inom trialscenen är alptrial där man, kort sagt, med trialmotorcykel ska ta sig upp för en backe så fort som möjligt. Grenen presenterades i Påminne för ett par år sedan. Men det
har inte blivit några tävlingar sedan dess. – Man måste få en hel säsong genomförd. Sedan börjar det rulla på av sig självt. Men det borde vara fler än jag som engagerar sig. Men det finns hopp om ett lyft. I år kommer banan i Påminne att förbättras och vara öppen hela sommarhalvåret.
Lever i nuet Kai Malaska sysslar inte med tvåhjulingar dygnet runt. Han har ett
Hangö har förändrats en hel del under Malaskas 50-åriga livstid. Men det finns aspekter av utvecklingen som Malaska inte gillar. Som gammal Hangöbo är Malaska inte överförtjust i planerna för Fabriksudden och Drottningberg. - På kartan är Drottningberg en bra plats. Men inte i praktiken. Där är mycket blåsigt. Därför är det ingen bra plats för bostäder. Men ett badhotell med mångsidig service borde man placera där. Det skulle locka turister hit året om. Fabriksudden behöver man inte röra alls. Om vi spränger bort allt och bygger ut nu, vad finns då kvar för de följande generationerna? Malaska har också märkt att en del av Hangös egen identitet suddats ut med åren. - Om jag går på restaurang i Hangö tycker jag att det är viktigt att man får service på svenska. Men det verkar som man helt och hållet har glömt bort den tvåspråkiga näromgivningen när man marknadsför Hangö. Man hör inga skärgårdsvisor i Hangö, inte ens Hangövalsen på midsommaren längre. Malaska efterlyser mer tvåspråkigt program och lugnare musik. - Vi skulle ha mycket fler besökare i Hangö om det fanns mer program på svenska. Jag tror att musik påverkar beteendet. En danshelg eller allsång i samband med Regattan skulle säkert skapa lugn. Själv är Kai Malaska en stor Elvisfantast. Han besökte Graceland första gången 1987, tio år efter ”kungens” död. Så om ni ser en Elvis gå från krog till krog på lördag så är det högst antagligen Kai Malaska som firar sina 50 år. Kristoffer Nöjd
13
t o r sta i 3. h u h t i k u u ta
HANGÖTIDNINGEN
torsDAG 3 april
HANGONLEHTI
13
Kai Malaskan työhuoneen seinällä roikkuu diplomi Japanista sekä muuta trialiin liittyvää.
Matkustava trial-isä täyttää 50 vuotta Kai Malaska ajaa missä haluaa, muut siellä missä pystyvät ➛
Suurimmat erot ovat iskunvaimentajissa, jarruissa ja painossa. Näin voisi 50-vuotias kuvata terveydentilaansa. Mutta kyseessä onkin Kai Malaska, joka kertoo, miten trialmoottoripyörät ovat kehittyneet. Itse hän on hyvässä kunnossa. Kai Malaska täyttää tänään 50 vuotta. Hän on aina ollut utelias ja peloton. Lapsesta saakka hän on tutkinut maailmaa. Aluksi lähialueet kotona Hangossa ja sen jälkeen suurta maailmaa. Usein hän on liikkunut kahdella pyörällä. Hänen kiinnostuksensa trialiin ja tämän urheilun oheislajeihin on valtava. Jo pikkupoikana hän rakensi omat pyöränsä yhdessä isänsä ja kaverinsa, Aki Lakkamiehen kanssa. Hän uhmasi luonnon esteitä pyörällään kunnes täytti 11 vuotta. Sen jälkeen hän alkoi tuunata vanhoja mopoja. Kun hän lopulta täytti 15, hän sai valita: Helkama Raisu tai Tunturi Trial. Valinta oli helppo. Hän valitsi Tunturin. Sen jälkeen Malaska lähti innokkaasti kilpailemaan. Pikkuhiljaa hän hankki oikeita trialmoottoripyöriä, ensin 125:n, sitten 350 kuution Montesan. Viimeksi mainittu on edelleen hänen varastorakennuksessaan, vaikka hän myikin pyörän 1987. Tuolloin hän piti trialista kymmenen vuoden tauon ja perusti perheen. Kun Malaska sittemmin osti Montesansa takaisin ja alkoi uudestaan harrastaa trialia 1997, hän voitti jo toisen yleisen luokan kilpailunsa. Hän kilpaili kolmen vuoden ajan ennen kuin taas piti tauon. Taukojen aikana Malaska on ehtinyt tehdä paljon muutakin, esimerkkinä mainittakoon suosittu tapahtuma, Hangon moottoripäivä, jolloin kilometrin pituinen ajoneuvorivi ajoi kaupungin läpi. Sen jälkeen yleisö on päässyt ihailemaan moottoripyöriä Casinopuistossa. Kun hänen poikansa, Thomas, 23 ja Mikael, 20 (lue lisää seuraavalla aukeamalla) alkoivat kulkea
isänsä jalanjäljissä, mutta olivat liian nuoria ajaakseen mopoa tai moottoripyörää, Malaska otti yhteyttä espanjalaiseen pyöränvalmistajaan, Montyyn. Hän hankki pojilleen trialpyörät ja hänestä tuli samaan aikaan Monty-pyörien Suomen maahantuoja. Biketrial, eli polkupyörillä ajettava trial on oma lajinsa. Biketrial on myös väylä moottoritrialiin. – Nykyään moottoripyörätrialia ajavat ovat melkein 90-prosenttisesti aloittaneet uransa biketrialilla. Tarvitaan samaa kehonhallintaa ja tekniikkaa. Polkupyörällä voi harjoitella missä vain, Malaska sanoo. Nykyään hän myy 20-50 pyörää vuosittain.
Haarukka Japanissa Kun poikien harrastus pääsi vauhtiin vuonna 2000, perhe lähti Saksaan seuraamaan MM-osakilpailua. Juteltuaan järjestäjien kanssa Malaskasta tuli niin sanottu delegaattori, eli biketrialin edustaja Suomessa. Jo vapunaattona 2001 hän järjesti Suomen ensimmäisen kilpailun – Hangossa tietysti. Sitä seurasi joukko kilpailuja, muun muassa Särkänniemen huvipuistossa. Biketrialista ei kuitenkaan ole tullut mitään massaurheilua eikä siitä Malaskan mukaan ole tulossakaan. – Se muistuttaa mäkihyppyä tai sirkusta. Se on vähän liian radikaalia. Se tulee aina olemaan marginaalinen urheilulaji. Malaska koki kuitenkin, että laji on suuri osassa maailmaa. Vuonna 2002 hänet kutsuttiin pitämään päättäjäispuhe Japanissa järjestetyssä MM-kilpailussa. Malaskaa kohdeltiin kuin kuningasta jo hänen saapuessa Tokion lentoasemalle. Häntä vastassa oli delegaatio, joka kuljetti hänet kilpailupaikalle n. 200 km etelään päin. Matkalla häneltä kysyttiin, onko nälkä. Kun hän vastasi myöntävästi, seurue pysähtyi ruokailemaan.
– En ollut aiemmin syönyt puikoilla ja kysyin, saisinko haarukan. Kesti 15 minuuttia. Silloin päätin opetella puikoilla syömisen. Muutaman yleellisen päivän jälkeen hän nousi lavalle. – Silloin mietin kyllä, mihin olin ryhtynyt. Yleisöä oli varmaan 10 000 henkilöä. Jälkeenpäin nuoret halusivat kanssani kuvaan. Se oli uskomatonta.
Hanko kartalle Seuravana vuonna maailmaan iski Sars-epidemia. Tämä muutti MM-järjestelyjä mutta avasi Malaskalle mahdollisuuden järjestää laadukas biketrial -kilpailu Suomessa. Vuonna 2004 meillä järjestettiinkin biketrialin ensimmäiset EM-kilpailut. Ensimmäisen kerran historiassa kruunattiin Euroopan parhain biketrial -pyöräilijä. Tämä tapahtui tietenkin Hangossa. Kenenkään ei haluttu väittävän, että Puistovuoren rata olisi huono. Malaska suunnitteli rataa vuoden ja kutsui paikalle monta kertaa maailmanmestariksi suoriutuneen César Canaksen hyväksymään sen. Malaskan eurooppalainen sitoutuminen johti eurooppalaisen EBUbiketrial-liiton perustamiseen. Sen kotipaikka on Tsekissä. Malaska toimi taustavoimana mutta ymmärsi pian, ettei hänellä ollut riittävästi resursseja toimia aktiivina liitossa ja lopulta hän vetäytyi siitä. Sen sijaan Malaska on puuhastellut biketrialin parissa ruohonjuuritasolla. Hän on muun muassa vieraillut kouluissa rakentaen tehtäväratoja oppilaille. – Sinusta ei tarvitse tulla maailmanmestaria tai edes trialkuskia. Jos hallitset ajoneuvosi, on turvallisempaa liikkua liikenteessä – sekä sinulla itselläsi ja myös muilla. Kai Malaska on rakentanut bmxradan Keskuskoulun uudelle liikuntapaikalle. – Kerrankin lökäpöksyillekin tehtiin jotain omaa. Suhtautuminen skeittailijoihin ja pyörätemppuja te-
keviin on aina ollut nihkeää. Malaskan uusin keksintö on alptrial, jossa on noustava trialmoottoripyörällä mahdollisimman nopeasti mäkeä ylös. Lajia esiteltiin pari vuotta sitten Påminnessa. Sen jälkeen ei kilpailuja ole järjestetty. – Olisi vietävä läpi kokonainen kausi. Sen jälkeen laji pärjää omin päin. Mutta harrastajia pitäisi olla minua enemmän. Nostetta voidaan toivoa. Tänä vuonna Påminnen rataa parannetaan ja se on auki koko kauden ajan.
Elää nykyhetkessä Malaska tekee muutakin kuin puuhastelee kaksipyöräisten parissa. Hänellä on ”oikea työ”, kiinteistöpalveluyritys. Malaskalle mikään ei välttämättä ole pysyvää. – Elän sataprosenttisesti tätä päivää. Usein toimin ennen kuin ajattelen. Jos miettii liikaa, voi olla, että asia jää toteuttamatta. Pitää tehdä heti eikä ensi syksynä tai sitten kun on siirtymässä eläkkeelle. Ehkä se aika ei ikinä koitakaan. Matkat ovat hänen mieleensä. – Minä varaan aina hiukan rahaa sen päivän varalle, kun matkustusinto iskee. Ennen hän mieluummin matkusti yksin mutta nykyään perhe on parasta matkaseuraa. – Parempia ystäviä kuin omat lapset ei voi saada. Malaskan mielestä on antoisaa matkustaa suunnittelematta liikaa. – Oppii hyväksymään asioita. Mielenkiintoisimmat ihmiset olen kohdannut, kun olen päättänyt lähteä oikealle vasemman sijaan. Kaikkia ei opi tuntemaan mutta moniin tutustuu. Siihen ei vaadita kuin viisi minuuttia aikaa. Jo 80-luvulla Malaska vietti useita syksyjä Kaliforniassa. Hän pohti jopa Los Angelesiin muuttamista ennen kuin ymmärsi, ettei halua jäädä pysyvästi Amerikkaan. – Ikinä en muuttaisi pois Suomesta enkä Hangostakaan. Arki on
täällä parhaimmillaan. Hangossa ei tarvitse näytellä. Kaipaan kuitenkin välillä täältä pois. Olen oppinut elämään kummankin mieltymyksen kanssa.
Hanko on unohtanut Hangon Hanko on muuttunut aika paljon Malaskan elinaikana. Kaikesta hän ei pidä. Paljasjalkaisena hankolaisena hän ei kovastikaan pidä Tehtaanniemen ja Kuningattarenvuoren suunnitelmista. – Kartalla Kuningattarenvuori on hyvä paikka. Mutta ei käytännössä. Siellä tuulee kovasti. Se ei ole otollinen paikka asunnoille. Mutta kylpylähotelli monipuolisine palveluineen sinne kuuluisi rakentaa. Se houkuttelisi meille turisteja vuoden ympäri. Tehtaanniemeen ei pitäisi koskea. Jos räjäytämme kaiken pois ja rakennamme alueen, mitä silloin jää tuleville sukupolville? Hänen mielestään osa Hangon identiteettiä on hävinnyt vuosien varrella. – Jos käyn ravintolassa, minusta on tärkeää saada palvelua myös ruotsiksi. Tuntuu, että olemme kokonaan unohtaneet kaksikielisyyden Hankoa markkinoidessa. Hangossa ei soi saaristolaislauluja, ei edes Hangonvalssi juhannuksena. Hän peräänkuuluttaa lisää kaksikielistä ohjelmaa ja rauhallisempaa musiikkia. – Tänne tulisi paljon enemmän vieraita jos meillä olisi enemmän ruotsikielistä ohjelmaa. Uskon musiikin vaikuttavan ihmisten käyttäytymiseen. Jos Regattaviikonloppuna järjestettäisiin tanssin ilta tai yhteislaulua, täällä olisi rauhallisempaa. Itse hän pitää kovasti Elviksestä. Malaska vieraili Gracelandissa ensimmäistä kertaa 1987, kymmenen vuotta ”kuninkaan” kuoleman jälkeen. Mikäli näette Elviksen vaeltavan kapakasta toiseen lauantaina, hän on luultavasti 50-vuotisjuhliaan viettävä Kai Malaska. Kristoffer Nöjd/IS
21
t o r s ta i 3 . h u h t i k u u ta
HANGÖTIDNINGEN
HANGONLEHTI
torsDAG 3 april
21
Bättre kondis med HT och Kraft i åren
Voimaa vanhuuteen lehden avulla
Projektet Kraft i åren och Hangötidningen kommer från och med detta nummer att presentera en gymnastikrörelse varannan vecka fram till slutet av maj. Man kan får gärna klippa ut rörelsen och sätta den på kylskåpsdörren där hemma om man vill. Syftet med det riksomfattande programmet Kraft i åren - hälsomotion för äldre, är att med hjälp av hälsomotion främja livskvaliteten och möjligheterna att klara sig på egen hand för äldre personer (75+) som bor hemma och har nedsatt funktionsförmåga. Projektet samordnas av Äldreinstitutet och i Hangö koordineras det av idrottsbyrån, social- och hälsovården samt tredje sektorn.
lans behövs för att uppehålla upprätt ställning både då man står stilla och då man rör sig. Att röra sig utomhus kräver mera balans eftersom underlaget är ojämnt. Muskelstyrka och balansen försämras då man blir äldre men med hjälp av passlig träning kan man uppehålla och förbättra dessa egenskaper. För att förbättra rörelseförmågan är de bästa övningarna de där man kombinerar styrke- och balansträning. Det är aldrig för sent att börja motionera! Det viktigaste är att undvika stilla sittande!
Voimaa vanhuuteen -projekti tulee yhteistyössä Hangonlehden kanssa julkaisemaan kotivoimisteluliikkeitä joka toinen viikko aina toukokuun loppuun saakka. Liikkeet saa ottaa talteen, ja jos haluaa, niin vaikka laittaa jääkaapin oveen muistutuksina. Valtakunnallinen Voimaa vanhuuteen – iäkkäiden terveysliikuntaohjelman päämääränä on edistää kotona asuvien, toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten (75+) itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua terveysliikunnan avulla. Ohjelmaa koordinoi Ikäinstituutti ja Hangossa liikunta-
Muskelstyrka och balans
Denna rörelse ska öka styrkan och förbättra balansen. Sitt rak i ryggen på en stol. Sträck och böj turvis höger och vänster ben. Gör rörelsen i lugn takt 10–15 gånger. Håll en paus och upprepa sedan rörelsen. Effektivera övningarna genom att lägga 1–3 kilos tyngder runt vristerna. Börja med lättare tyngder.
Benens muskelstyrka och balans är viktiga för den äldres rörelseförmåga. Man behöver styrka i benen då man till exempel stiger upp från stolen, går i trappor samt vid plötsliga situationer som då man håller på att halka. Ba-
Kom i gång!
Ikäinstituutti/Äldreinstitutet
Kävely kevyemmäksi!
Tällä liikkeellä pyritään voiman ja tasapainon hankintaan. Istu tuolillla selkä suorana. Ojenna vuorotellen oikea ja vasen jalka suoraksi rauhalliseen tahtiin. Toista liikettä 10–51 kertaa. Pidä tauko ja tee sama uudelleen. Tehosta ohjelmaa käyttämällä 1–3 kilon tarrapainoja nilkoissa aloittaen kevyillä painoilla.
toimi, sosiaali- ja terveystoimi sekä kolmas sektori.
Lihasvoima ja tasapaino Jalkojen lihasvoima ja tasapaino ovat tärkeitä iäkkäiden ihmisten liikkumiskyvyn kannalta. Voimaa tarvitaan esimerkiksi tuolista seisomaan noustessa, portaissa kävellessä sekä erilaisissa äkkitilanteissa, kuten liukastuessa. Tasapainoa tarvitaan asennon säilyttämiseksi niin paikalla seistessä kuin liikkuessakin. Ulkona liikkuessa tasapainoa tarvitaan enemmän, sillä vaihtelevat maastonmuodot vaikeuttavat kävelyä. Voima ja tasapaino heikkenevät iän myötä, mutta sopivalla harjoittelulla näitä ominaisuuksia voidaan säilyttää tai jopa parantaa. Tehokasta ja toimintakykyä edistävää voima- ja tasapainoharjoittelua voi kuitenkin tehdä myös kotona ja kerhotiloissa. Liikkuja voi harjoitella yksinkin kotivoimisteluohjelmien avulla. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa! Tärkeintä on välttää liikkumattomuutta.
Vi betjänar Hangö • Palvelemme Hankoa juridiska byråer – lakiasiaintoimistoja
HÄL SA - TERVEYS
tvätteritjänst – pesulapalvelut
Kiinteistöhuolto - fastighetsservice
v vs -se rv i c e LVI - h uolto
Grundad 1890 - Perustettu 1890 ISSN 0789-8193
Tryckeri/Paino: Salon Lehtitehdas, 2014
Utgivare: KSF Media Ab Tfn: 019 312 140 Fax: 019 2489 107 VD och ansvarig utgivare: Barbro Teir Chefredaktör: Tommy Westerlund 029 0801 392 T.f. redaktionschef: Kristoffer Nöjd 044 7835 783 Adress: Boulevarden 20, 10900 Hangö Kontoret öppet: må-ons 10–16, to-fre 10–14 Hemsida: www.hangotidningen.fi Förmånskort: www.kortet.fi
Julkaisija: KSF Media Ab Puh: 019 312 140 Fax: 019 2489 107 TJ ja vastaava julkaisija: Barbro Teir Päätoimittaja: Tommy Westerlund 029 0801 392 V.t. toimituspäällikkö: Kristoffer Nöjd 044 7835 783 Osoite: Bulevardi 20, 10900 Hanko Konttori avoinna: ma-ke 10–16, to-pe 10–14 Verkkosivut: www.hangonlehti.fi Etukortti: www.kortet.fi
Redaktionen/Toimitus: newsdesk@hangotidningen.fi newsdesk@hangonlehti.fi Jonas Johnhem: 044 7835 863, jonas.johnhem@hangotidningen.fi Charlotta Levin: 044 7835 883, charlotta.levin@hangotidningen.fi Kristoffer Nöjd: 044 7835 783, kristoffer.nojd@hangotidningen.fi
Annonser/Ilmoitukset: annons@hangotidningen.fi ilmoitus@hangonlehti.fi Johan Lindholm: 050 3551 504, johan.lindholm@ksfmedia.fi Svante Westerlund: 044 5406 148, svante.westerlund@hangotidningen.fi
Prenumerationer/Tilaukset: hangonlehti@hangotidningen.fi Nina Harjunpää: 044 7835 859, Deadline för texter tisdag kl. 12. nina.harjunpaa@hangotidningen.fi Tekstien jättö viimeistään ti klo 12. Priser/Hinnat: Distributionsstörningar: tidig utdelning i Hangö 0200 127 127 Fortl./Kesto Tidsb./Määräaik. dagsposten 0200 271 00 12 mån/kk 52,00 70,00 Jakeluhäiriöt varhaisjakelu Hangossa 0200 300 11 6 mån/kk 31,00 37,00 päiväposti 0200 710 00 3 mån/kk 23,00 Distributör: Posten - Jakelija: Posti
Städningservice - siivoushuolto
ta x i