HANGÖ TIDNINGEN
TORSDAG 31.7.2014
www.hangotidningen.fi
HANGON LEHTI
Grundad 1890 - Perustettu 1890
TORSTAI 31.7.2014
1,60 € Nr. Nro
31
www.hangonlehti.fi
HANGÖTIDNINGEN HANGONLEHTI TORSDAG 31.7.2014
www.hangotidningen.fi
Grundad 1890 - Perustettu 1890
www.hangonlehti.fi
Bruna algflottar stinker i Kapellhamnen ➛
Lukten av alger hör sommaren till på samma sätt som bromsar och fästingar. Många har rentav lärt sig uppskatta lukten av alger som ett tecken på den annalkande hösten. Men längst inne i Kapellhamnen är stanken så stark att man nog snarast kommer att tänka på andra saker. Idyllen bryts av ett litet sommarproblem. De som cyklar förbi kommenterar lukten och en ung pappa med barnvagn håller för näsan för vattnet stinker så det känns ända borta vid vägen. Den stickande lukten från Kapellhamnen känns också på gårdsplanerna till närliggande byggnader. Stig och Aune Nyberg som bor i korsningen av Konstapelsvägen och Hamnholmsvägen är bekymrade över lukten. – Jag har bott i Hangö i hela mitt liv så jag trodde jag visste hur alger luktar. Men detta stinker likt något alldeles annat. Det ser också konstigt ut för i vattnet ser man knöliga bruna flottar, säger Stig. Aune tar en kratta och går mot stranden. Dit är det knappt hundra meter. Efter korsningen vid pumpstationen är det ett tjugotal meter till stranden. Stanken är störande men relativt mild. Mellan stranden och vägen finns ett litet parkområde. – Vi invånare håller platsen i skick. Marken tillhör staden men det är vi som håller stället trivsamt, säger hon. När det är bara ungefär sex meter till stranden slår stanken mot ansiktet i starka vågor. Lukten är stark och stickande. I parken luktar det skit. Lukten blir starkare ju närmare stranden man kommer. – Vi trodde först att det var pumpstationen som luktade en smula. Igår märkte vi att lukten kommer från stranden, berättar Aune. Vid stranden ser det bedrövligt ut. Strandlinjen är täckt av ett tjockt lager smörja. Här och där ser man lite grönt men mest brunt. Mörka, torra och knöliga flottar driver på vattnet ett par meter från stranden.
Vattnet stinker och är täckt av hårda bruna flak. Det är antagligen fråga om alger. Lukten tyder dock på annat.
I dyn och på stenarna ser man klart bruna fläckar. Det ser ut som om det flöt skitar i sjön. Avloppsröret intill bubblar lite. – De här flottarna är helt hårda. De går inte sönder om man rör vid dem så som blåalgsansamlingar gör, berättar Aune. Nyberg slår med krattan på en brun flotte intill stranden. Den håller ihop, sjunker delvis under vattnet och ploppar sedan upp till ytan och driver bortåt från stranden. När krattan lyfts ur vattnet följer något brunt med från bottnen. Stanken blir starkare och redaktören blir tvungen att avlägsna sig från platsen.
Kontaktförsöken stannade i växeln Nybergs berättar att stanken har blivit ett hett samtalsämne bland in-
vånarna. Några har försökt ta kontakt med staden men med klent resultat. – Jag försökte själv ringa igår men samtalen styrdes till växeln. Jag försökte få tag på miljösidans och avlopssidans folk men växeln sade att alla är på semester. Det sades inget om någon dejourering, berättar han. Invånarna är rädda för att obehandlat avloppsvatten har hamnat i havet. – Ur röret borde det inte rinna annat än något slags dagvatten. Men då det rinner hela tiden är vi oroade för vad där riktigt rinner ut, säger Aune. – Att vattnet ser så förskräckligt ut är tillräckligt störande. Ännu mer irriterad blir man när alla verkar vara samtidigt på semester. Ingen är intresserad. Inte får det ju gå till såhär. Vi vill bara veta om det rinner
ut smutsvatten ur röret och om så är huruvida staden tänker åtgärda detta, säger Stig. Vatten- och avloppsverkets brukschef Jan Lindqvist svarar snabbt på telefon. Det förefaller som om beskrivningen av läget och spekulationerna om ett eventuellt rörläckage skulle irritera honom. – Det är inget fel på vår anläggning. Ingenting har runnit ut från oss. Övervakningsapparaturen visar ingenting. Kan den vara sönder? – Men lilla vännen, den är inte sönder. Den sänder ett provalarm varje dag. Är det alldeles otänkbart att det kunde ha runnit ut avloppsvatten i Kapellhamnen? – Jag kan inte säga att det är omöjligt men om så vore skulle systemet ha alarmerat och det har det
TORSTAI 31.7.2014
inte gjort. Men vattnet luktar och ser ut som avloppsvatten. Hur kommer det sig? – Sådant kan jag inte veta. Jag har inte besökt platsen. Kunde du följa med mig dit? – Det gör jag inte. Saken hör inte till mig. Jag kan gå dit och snusa när jag är ledig. Ta kontakt med min förman. Saija Hakala är på semester men Tom Wickström är på jobb. Ring honom. Stadens rörmästare Tom Wickström går med på att komma till Kapellhamnen på eftermiddagen. Under hela träffen sitter han i sin bil. – Jag besökte stranden efter lunch och det var ett dåligt beslut. Det stinker ju rent förfärligt. Jag går inte dit mera, säger han. Han tror att stanken beror på algerna. Fast det luktar människoavföring menar han att avloppsvatten luktar på ett annat sätt. – Jag är inte sakkunnig ifråga om alger så jag vet inte hur den där stanken uppstår. Men det är åtminstone säkert att den inte härstammar från vårt rör. Vad rinner ut genom röret? – I princip dräneringsvatten. Som jag förstår är röret inte ens anslutet så, att det kunde leda ut avloppsvatten. Det är helt begripligt att folk tänker på röret, vattnet och avföring men det har faktiskt inte förekommit något utsläpp ur vårt system. Vi har också tidigare fått liknande förfrågningar och det har alltid varit fråga om alger. Det lönar sig att kontakta miljösidans folk. Johanna Holmberg vid Sydspetsens miljöhälsa berättar att en person har kontaktat beträffande lukten i Kapellhamnen. – Personen ifråga talade om stinkande alger så jag anmälde saken till parkavdelningen. Vi kan inte åtgärda algerna. Om vattnet verkigen luktar av avföring så är det vår angelägenhet. Vi tänker följa med läget, säger hon. Jonas Johnhem/IS
Årets mest positiva Hangöbo är Katja Ukonaho ➛
Katja Ukonaho kröntes igår på kvällstorget till Årets Positivaste Hangöbo. Juniorhandelskammaren delade ut utmärkelsen för tredje gången. Den positivaste Hangöbon väljs på basen av förslag från allmänheten. I fjol valdes Agneta Möller-Salmela, som är känd för att inspirera barn att läsa böcker. I år inlämnades 108 förslag. Enligt juryn berörs alla av Katjas leende och äkthet. Hon utför ett värdefullt arbete för de unga och barnen i vår lilla stad, hon är en person som strävar efter att se något gott i alla och hon har också gett prov på stor vilkestyrka och flit. I motiveringarna från allmänheten nämnde man också om hur fembarnsmamman t.o.m. med foten i bandage betedde sig som en vitaminspruta full av energi och positivt tänkande. Katja Ukonaho är Hannele Soulasmaas äldsta dotter, en av balettskolans forna elever. Hon har utexaminerats 2001 från danslinjen vid folkhögskolan och samtidigt blivit färdigt skolgångsbiträde. Katja har verkat som lärare vid balett- och
motionsskolan från år 1998 och är den tredje verksamma generationen i släkten. Nästa år firar skolan sitt 50-årsjubileum.
Hedersomnämnande till fotoaffären Juniorhandelskammaren gav också ett hedersomnämnande till företagarparet Arja och Väinö Järvilehto som med stor hängivenhet verkar i foto- och inredningsaffären Fotoparia. Enligt juryn har paret gjort sig förtjänt av ett hedersomnämnande för sin flexibilitet och för sina nya tjänster. Allmänheten värdesätter att de håller öppet sent på kvällarna. Det är också parets förtjänst att Hangö har fått en fotofestival. I panelen satt juniorhandelskammarens ordförande Kristian Seppänen, biblioteksfunktionär Agneta Möller-Salmela, Kai Nygård från Hangö Casino, vd Anita Bergbom från Hotell Regatta, stadens personalchef Nina Granqvist, HT:s chefredaktör Kristoffer Nöjd samt juniorhandelskammarens projektchef
Camilla Öhman. Juniorhandelskammarens projekt är en del av ett nationellt projekt som Positiivarit Oy och Juniorhandelskamrarna i Finland startade
upp i början av 1990-talet. Tillsammans valde de Årets mest positiva finländare. I fjol var det Elastinen. Sedermera har de lokala juniorhandelskamrarna börjat utse lokala per-
soner, föreningar och företag. Avsikten med de lokala kampanjerna är att väcka invånarna till insikt om positiva saker i den egna närmiljön. CÖ/IS
Agneta Möller-Salmela, Arja Järvilehto, Katja Ukonaho, Kristian Seppänen och Camilla Öhman ler som hangökex.
HANGÖTIDNINGEN HANGONLEHTI TORSTAI 31.7.2014
www.hangonlehti.fi
Perustettu 1890 - Grundad 1890
www.hangotidningen.fi
TORSDAG 31.7.2014
Ruskeat lautat haisevat vedessä ➛
Levän haju kuuluu kesään, yhtä lailla kuin paarmat ja punkit. Moni on jopa oppinut arvostamaan hajoavan levän hajua merkkinä lähestyvästä syksystä. Kappelisataman lahden supukassa haju on kuitenkin niin voimakas, että sen tuomat mielenyhtymät vievät aivan muualle. Kappelisataman ympäristön idyllin murtaa pieni kesäinen vaiva. Ohiajavat pyöräilijät kommentoivat ja lastaan vaunussa ulkoiluttava nuori isä peittää nenänsä: vesi löyhkää tielle saakka. Kappelisataman rantavedestä kumpuava pistävä lemu kantautuu sataman lähellä olevien talojen pihalle. Konstaapelintien ja Satamasaarentien kulmassa asuvat Stig ja Aune Nyberg on hajusta huolissaan. – Koko elämäni Hangossa asuneena luulen tietäväni miltä levä haisee, sanoo Stig. Tämä haisee kyllä joltain aivan muulta. Tämä on myös oudon näköistä, sillä vedessä kellu koppuroita ruskeita lauttoja. Aune tarttuu haravaan ja kulkee kohti rantaa. Rannalle on Nybergien pihalta matkaa vajaat sata metriä. Tienristeyksen jälkeen, pumppuaseman kohdalla, matkaa on parisenkymmentä metriä. Haju on häiritsevä, mutta suhteellisen mieto. Rannan ja tien välissä on pieni puistoalue. – Me alueen asukkaat pidämme tätä siistinä, kertoo Aune. Tämä on kaupungin maata, mutta me teemme tästä viihtyisän. Kun rantaan on enää kuutisen metriä matkaa iskee haju voimakkaana aaltona kasvoille. Haju on voimakas, pistävä. Puistossa haisee ulosteelle. Haju voimistuu, kun lähestyy rantaa. – Luulimme ensin, että pumppuasema vähän lemuaa, Aune sanoo. Eilen huomasimme, että haju tuleekin rannasta. Rannalla näky on karu: rantaviivan on paksun liejun peitossa. Siellä täällä näkyy vihreää, mutta hallitsevana värinä on ruskea. Tummat, kuivat koppuralautat kelluvat vedessä, parin metrin päässä rannasta.
Vesi haisee ja on kovien ruskeiden lauttojen peitossa. Kyse on luultavasti levästä. Jopa valkoposkihanhet suhtautuivat veteen varovaisesti.
Mudassa ja kivissä näkyy kirkkaitta ruskeita länttejä. Näyttää siltä, kuin vedessä olisi sitä itseään. Vieressä oleva viemäriputki lorisee. – Nämä lautat ovat aivan kovia, Aune kertoo. Ne eivät hajoa kosketuksesta, niin kuin sinilevä tekee. Nyberg lyö haravalla yhtä rannan lähellä olevaa ruskeaa lauttaa. Se kestää lyönnin voiman, vajoaa osittain pinnan alle, ja pulpahtaa takaisin pinnalle lilluakseen poispäin rannasta. Haravan nostaminen vedestä nostaa pohjasta jotain ruskeaa. Haju voimistuu jälleen. Toimittaja joutuu poistumaan paikalta.
Yhteydenotot jäivät vaihteeseen Nybergit kertovat rannan löyhkän olevan kuuma puheenaihe naapureiden kesken. Jotkut ovatkin yrittäneet ottaa yhteyttä kaupungin puo-
leen, mutta laihoin tuloksin. – Yritin itse soittaa eilen, mutta puhelut ohjautuivat vaihteeseen, Stig Nyberg kertoo. Yritin tavoittaa sekä ympäristöpuolen, että viemäripuolen ihmisiä, mutta vaihde vain sanoi kaikkien olevan lomalla. Mistään päivystäjästä ei ollut tietoa. Alueen asukkaat pelkäävät, että rannan viemäriputkesta on valunut veteen käsittelemätöntä viemärivettä. – Putkesta pitäisi kai valua jotain pintavettä, Aune sanoo. Mutta kun putkesta valuu vettä koko ajan, niin olemme huolissamme siitä, että mitä sieltä tulee. – Se että vesi on iljettävää on jo tarpeeksi häiritsevää, Stig sanoo. Ärsytystä lisää se, että kaikki tuntuvat olevan lomalla samaan aikaan. Ketään ei tunnu kiinnostavan. Ei tämän näin pitäisi mennä. Haluamme vain tietää, että valuuko put-
kesta likaista vettä, ja jos näin on, niin aikooko kaupunki tehdä asialle mitään. Vesi- ja viemärilaitoksen käyttömestari, Jan Lindqvist, vastaa nopeasti puhelimeen. Tilanteen kuvaus ja spekulointi mahdollisesta putkivuodosta tuntuu ärsyttävän Lindqvistiä. – Meidän laitteissamme ei ole mitään vikaa, Lindqvist sanoo. Meiltä ei ole vuotanut mitään veteen. Kone ei näytä mitään sellaista. Voiko kone olla rikki? – Voi pientä ihmistä. Kone ei ole rikki. Se lähettää koehälytyksen joka päivä. Onko siis mahdotonta, että Kappelisatamaan olisi vuotanut viemärivettä? – En voi sanoa, että se olisi mahdotonta, mutta jos niin kävisi, niin järjestelmä hälyttäisi, eikä järjestelmä ole hälyttänyt.
Vesi kuitenkin haisee ja näyttää viemärivedeltä. Mistä se johtuu? – En minä voi tietää tuollaista. En ole käynyt siellä. Tulisitko kanssani käymään rannalla? – En tule. Asia ei kuulu minulle. Voin käydä sitten vapaa-ajalla haistelemassa. Ota yhteyttä esimiehiini. Saija Hakala on lomalla, mutta Tom Wickström on paikalla. Soita hänelle. Putkimestari Tom Wickström suostuu tulemaan Kappelisataman lahdelle iltapäivällä. Hän istuu koko tapaamisen ajan autossaan. – Kävin rannassa luonaan jälkeen, ja se oli huono päätös, sanoo Wickström. Haju on aivan hirvittävä. En mene takaisin rannalle. Wickström uskoo hajun johtuvan levästä. Vaikka lemu muistuttaakin ihmisten jätösten hajua, niin Wickströmin mukaan viemäri haisee erilaiselta. – En ole asiantuntija levien suhteen, joten en tiedä miten tuo haju syntyy. Se on kuitenkin varmaa, että se ei tule meidän putkesta. Mitä putkesta valuu? – Sieltä tulee perustusten kuivatusvettä. Käsittääkseni putkea ei edes ole kytketty niin, että siitä voisi tulla jätevettä. On täysin ymmärrettävää, että ihmiset yhdistävät putken, veden ja ulosteen ajatuksissaan, mutta meidän puolelta mitään vuotoa ei ole tapahtunut. Olemme saaneet samanlaisia kyselyitä aikaisemminkin. Kyse on aina ollut levästä. Tässä kannattaa kääntyä ympäristöihmisten puoleen. Johanna Holmberg Eteläkärjen ympäristöterveydestä kertoo yhden henkilön ottaneen heihin yhteyttä liittyen Kappelisataman hajuun. – Hän puhui haisevista levistä, joten ilmoitin asiasta puisto-osastolle, Holmberg sanoo. Emme voi tehdä mitää leville. Jos vesi tosiaan haisee ulosteelle, niin tämä kuuluu meille. Aiomme seurata tilannetta. Jonas Johnhem
Katja Ukonaho on vuoden positiivisin hankolainen ➛ Katja Ukonaho kruunattiin ei-
len Hangon iltatorilla Vuoden Positiivisimmaksi hankolaiseksi. Hangon nuorkauppakamari jakoi tunnustuksen nyt kolmatta kertaa; positiivisin hankolainen valitaan yleisön ehdotusten perusteella. Viime vuonna lapsia lukemisen pariin innoittajana toimiva Agneta Möller-Salmela palkittiin. Ehdotuksia tuli tänä vuonna 108 kappaletta. Raadin mukaan Katjan hymy ja aitous koskettaa kaikkia. Hän tekee arvokasta työtä pienen kaupunkimme nuorten ja lasten hyväksi, hän on persoona joka pyrkii näkemään kaikissa jotain hyvää, hän on myös osoittanut suurta tahdonvoimaa ja ahkeruutta. Yleisön perusteluissa mainittiin miten viiden lapsen äitinä jopa jalka paketissa oli vain yhtä energiaa ja positiivisuutta pursuava ilopilleri. Katja Ukonaho on Hannnele Soulasmaan vanhin tytär, Hannele Soulasmaan baletti- ja tanssikoulun kasvatti, on valmistunut 2001 folkhögskolanin tanssilinjalta ja samai-
sesti valmistunut koulunkäyntiavustajaksi. Katja on toiminut tanssikoulu Baletti- ja Liikuntakoulu Hannele Soulasmaan opettajana vuodesta 1998 ja jo kolmannessa sukupolvessa. Tanssikoulu viettää ensi vuonna 50–vuotisjuhlavuottaan.
Kunniamaininta valokuvausalan erikoisliikkeelle Nuorkauppakamari jakoi myös kunnia maininnan Arja ja Väinö Järvilehdon yrittäjäpariskunnalle jotka pyörittävät suurella antaumuksella valokuvausliike sekä sisustusliike Fotoparia. Raadin mielestä muuntautumiskykyinen ja uusia palvelumuotoja löytävä pariskunta on kunniamaininnan arvoinen. Yleisö arvostaa että he pitävät liikettään myöhään auki ja että tämän pariskunnan ansiosta myös valokuvafestivaalit ovat löytäneet tiensä hankoon. Paneelissa olivat mukana Nuorkauppakamarin puheenjohtaja Kristian Seppänen, kirjastovirkailija Agneta Möller-Salmela, Hangon
Casinon yrittäjä Kai Nygård, Hotell Regattan toimitusjohtaja Anita Bergbom, Hangon Kaupungin henkilöstöpäällikkö Nina Granqvist, Hangonlehden päätoimittaja Kristoffer Nöjd sekä Nuorkauppakamarin projektipäällikkö Camilla Öhman. Nuorkauppakamarin projekti on osa valtakunnallista hanketta jonka käynnistivät jo 1990-luvun alussa Positiivarit Oy sekä Suomen Nuorkauppakamarit Ry. Yhdessä ne valitsevat Vuoden positiivisimman suomalaisen, viime vuonna voittaja oli Elastinen. Sittemmin paikalliset Nuorkauppakamarit ovat alkaneet palkita paikallisia henkilöitä, yhdistyksiä sekä yrityksiä. Paikallisten kampanjoitten tarkoituksena on havahduttaa asukkaat huomioimaan positiivisia asioita omassa lähiympäristössä. Voittajien kelpaa hymyillä. Kuvassa Agneta Möller-Salmela, Arja Järvilehto, Katja Ukonaho, Kristian Seppänen ja Camilla Öhman.
14
t o r s ta i 31. h e i n ä k u u ta
HANGÖTIDNINGEN
torsDAG 31 juli
HANGONLEHTI
Rotary haluaa näkyä ➛ Maailmanlaajuisesti 1,2 miljoonaa jäsentä yli 34 000 klubissa yli 200 maassa. Siinä on Rotary lukuina. Vaikka vuonna 1905 perustetun vapaaehtoisjärjestön toiminta onkin ollut poikkeuksellinen menestystarina, niin yleisö tietää harvinaisen vähän järjestöstä ja sen toiminnasta. Tähän Rotary hakee nyt muutosta. – Mehän olemme täysin avoin järjestö, sanoo Birger Stjernberg, Rotaryn 1420 piirin kuvernööri. Emme salaile mitään, vaan pyrimme kertomaan toiminnastamme avoimesti. Uudenmaan ja Viron rotarypiirejä valvova Stjernberg tarkisti Hangon piirin perjantaina. Hangon rotarykerhon jäsenten lisäksi paikalla oli myös apulaiskuvernööri Irmeli Viherluoto-Lindström. Rotaryvuosi alkaa heinäkuussa, joten ensitöikseen uudet tehtävänsä aloittaneet johtajat tarkastavat
alaisuudessaan olevat piirit. Hangon piirin presidentti, Krister Sjöström, ottaa innolla vastaan piirikuvernöörin ja apulaiskuvernöörin. Myös Sjöström aloitti pestissään heinäkuun alkaessa. – Olemme pieni, mutta aktiivinen piiri, Sjöström kertoo. Olimme esimerkiksi jäsenmäärän suhteutettuna aktiivisin klubi, kun keräsimme varoja Tapaninpäivän tsunamin uhreille. Tänä vuonna Rotaryn kansainvälisenä tavoitteena on korottaa järjestön profiilia. Vaikka järjestö on menestynyt loistavasti kansainvälisissä ja paikallisissa projekteissaan, niin ihmisten vähäinen tietämys järjestöstä ja sen toiminnasta huolestuttaa rotarylaisia. Järjestö on toteuttanut menestyksekkäitä hankkeita lukutaidon lisäämiseksi, nälän ja köyhyyden vähentämiseksi sekä polion hävittämiseksi. Vuonna 1985 aloitetun PolioPlus-rokotushankkeen
myötä maailman poliotartuntojen määrä on pudonnut 99 prosentilla. Suomessa tärkeintä toimintaa on Rotaryn nuorisovaihto, jonka avulla 9000 nuorta joka vuosi saa tutustua toiseen kulttuuriin Rotaryn hyvän tahdon lähettiläänä. Kuka tahansa saa hakea Rotaryltä vaihtopaikkaa ulkomailla. ViherluotoLindström kertoo 1420 piiristä lähtevän joka vuosi reilut kolmisenkymmentä nuorta hyvän tahdon lähettilästä maailmalle. – Olemme aikaisemmin antaneet tekojemme puhua puolestaan, mutta se ei enää riitä, sanoo Stjernberg. Meidän pitää alkaa näkyä aikaisempaa enemmän. Tämän vuoden teemana onkin Light up Rotary. Aiomme siis tuoda Rotaryn valokeilaan. Meidän pitää siis vähän kehua itseämme, mutta aiomme tehdä sen positiivisella tavalla. Hangon klubi saa Stjernbergiltä kiitosta toiminnas-
Rotarylaiset tapaavat kuukauden viimeisenä perjantain ravintola Makasiinissa. Kuvassa piirikuvernööri Birger Stjernberg ja Hangon klubin presidentti Krister Sjöström.
14
taan. Hän kuitenkin toivoo, että klubi olisi näkyvämmin esillä. – Meidän pitää saada Rotary-logo näkyviin, Stjernberg sanoo. Tämä tarkoittaa siis sitä, että osallistumme tapahtumiin omin banderollein ja ilmapalloin. Rotarylaisten keskuudessa Hangon klubi on erittäin suosittu vierailu kohde, etenkin kesä-aikaan. Tapaamiset ovat avoimia kaikille jäsenille klubista riippumatta. Jäsenet saavat kutsua kokouksiin myös vieraita. – Jos toimintamme yhtään kiinnostaa, niin voi ottaa yhteyttä keneen tahansa rotarylaiseen, sanoo Stjernberg. Kerromme oikein mielellämme toiminnastamme. – Ja nuorisovaihto kaipaa koko ajan lisää isäntäperheitä, huomauttaa ViherluotoLindström. Kaikki ovat tervetulleita mukaan. Jonas Johnhem
Vi betjänar Hangö • Palvelemme Hankoa HÄL SA - TERVEYS
juridiska byråer – lakiasiaintoimistoja
bevakning – vartiointi
Elektronik – ELektroniikka
Kiinteistöhuolto - fastighetsservice
v vs -se rv i c e LVI - h uolto
Grundad 1890 - Perustettu 1890 ISSN 0789-8193
Tryckeri/Paino: Salon Lehtitehdas, 2014
Utgivare: KSF Media Ab Tfn: 019 312 140 Fax: 019 2489 107 VD och ansvarig utgivare: Barbro Teir Chefredaktör: Tommy Westerlund 029 0801 392 T.f. redaktionschef: Kristoffer Nöjd 044 7835 783 Adress: Boulevarden 20, 10900 Hangö Kontoret öppet: må-ons 10–16, to-fre 10–14 Hemsida: www.hangotidningen.fi Förmånskort: www.kortet.fi
Julkaisija: KSF Media Ab Puh: 019 312 140 Fax: 019 2489 107 TJ ja vastaava julkaisija: Barbro Teir Päätoimittaja: Tommy Westerlund 029 0801 392 V.t. toimituspäällikkö: Kristoffer Nöjd 044 7835 783 Osoite: Bulevardi 20, 10900 Hanko Konttori avoinna: ma-ke 10–16, to-pe 10–14 Verkkosivut: www.hangonlehti.fi Etukortti: www.kortet.fi
Redaktionen/Toimitus: newsdesk@hangotidningen.fi newsdesk@hangonlehti.fi Jonas Johnhem: 044 7835 863, jonas.johnhem@hangotidningen.fi Charlotta Levin: 044 7835 883, charlotta.levin@hangotidningen.fi Kristoffer Nöjd: 044 7835 783, kristoffer.nojd@hangotidningen.fi
Annonser/Ilmoitukset: annons@hangotidningen.fi ilmoitus@hangonlehti.fi Johan Lindholm: 050 3551 504, johan.lindholm@ksfmedia.fi Svante Westerlund: 044 5406 148, svante.westerlund@hangotidningen.fi
Prenumerationer/Tilaukset: hangonlehti@hangotidningen.fi Nina Harjunpää: 044 7835 859, Deadline för texter tisdag kl. 12. nina.harjunpaa@hangotidningen.fi Tekstien jättö viimeistään ti klo 12. Priser/Hinnat: Distributionsstörningar: tidig utdelning i Hangö 0200 127 127 Fortl./Kesto Tidsb./Määräaik. dagsposten 0200 271 00 12 mån/kk 52,00 70,00 Jakeluhäiriöt varhaisjakelu Hangossa 0200 300 11 6 mån/kk 31,00 37,00 päiväposti 0200 710 00 3 mån/kk 23,00 Distributör: Posten - Jakelija: Posti
Städningservice - siivoushuolto
ta x i