01
9-2
4 8 555 9
HANGÖ TIDNINGEN
TORSDAG 2.10.2014
www.hangotidningen.fi
TERVETULOA EDULLISILLE OSTOKSILLE! BONUS JOPA 5% • VÄLKOMMEN PÅ FÖRMÅNLIGA UPPKÖP! BONUS 5%
VKO/V. / 40 TO-SU/SÖ / Tuotekuvat ovat tarjoiluehdotuksia. Produktbilderna är serveringsförslag.
HANGON LEHTI
Grundad 1890 - Perustettu 1890
NETT
Pouttu Lauantaimakkara Lördagskorv
m ens Eldorado Ranskanperuna Pommes frites 2 pkt
220 g (4,98)
1,450 g
Reilu eilu Paahtoleipä ipä Rostbröd röd
Costa Rica Banaani Bananer
500-520 20 g (2,00-1,92) ,92)
Eldorado Spagetti 2 pkt
500 g (1,00)
Hollanti Paprikamix
Hangonkyläntie 18 Hangöbyvägen Hangon
300 g
kpl/st kg
• 019-248 6067 • market@tommens.fi
1,60 € Nr. Nro
TORSTAI 2.10.2014
40
www.hangonlehti.fi
Tommens täyttää
1 v/år!!!
MEILLÄ VOIT MYÖS VEIKATA! HOS OSS KAN DU OCKSÅ TIPPA!
Hirven lihaa alkaen Älgkött från
Ra begränj erä/ sat par
Tommens fyller
ti
1990 kg
Silakkafile Strömmingsfile Murea/mör Entrecote
1095
499
kg
HANKO
HANGÖ
AVOINNA/ÖPPET Ma-Pe Må-Fre 9-21 La-Lö 8.30-18 Su-Sö 12-18
1.11.
kg
4
T O R S TA I 2 . L O K A K U U TA
HANGÖTIDNINGEN
F R Å N L Ä SA R N A
Patientsäkerheten och utvecklandet av den vid hvc Planen för kvalitetssäkring och patientsäkerhet har gjorts upp vid hälsovårdscentralen i Hangö år 2013 och den har kompletterats år 2014. Vid Hangö hvc använder man sig av rapporteringssystemet HaiPro (=informationsteknologisk lösning för rapportering av negativa händelser och farliga situationer inom patientsäkerhet). Samma system används vid över 200 olika enheter inom social- och hälsovården runtom i landet. HaiPro-rapporteringssystemets syfte är att utveckla verksamheten INTERNT vid de olika enheterna. Ett strukturerat och lättanvänt rapporteringssystem låter användarna dra nytta av lärdomar från negativa händelser och förvaltningen får information om huruvida förberedelserna har varit ändamålsenliga och de vidtagna åtgärdernas verkan. Rapporteringen inom HaiPro bygger på frivillig, konfidentiell och icke-skuldbeläggande rapportering och handläggning av farosituationer. Vid hälsovårdscentralen i Hangö åker ingen ”solo” då det kommer till vårdmetoder eller kriterier för vården. Man följer rekommendationerna för god medicinsk praxis. Diagnostiken och vård som baserar sig på den senaste vetenskapen hör till alla läkares grundutbildning. Hälsovårdscentralen strävar efter att
Gästande
ordna fortbildningsmöjligheter för sin personal så att deras kunnande hålls à jour. Personalen vid vår hälsovårdscentral är kunnig, motiverad och har en vilja att kontinuerligt lära sig nytt – också av sina misstag. Inom de olika teamen vid hvc går man också igenom ”nära ögat”-situationer. Inte i syfte att söka efter skyldiga, utan för att lära sig och utveckla sig så att man kan undvika att motsvarande situationer upprepas. Man försöker också ta lärdom av fel och brister samt utveckla funktionerna i rätt riktning. Nu skulle jag önska att presssen ger vår personal arbetsro så att de kan koncentrera sig på sitt krävande och värdefulla arbete med att betjäna hangöborna och främja deras hälsa. Hangöborna kan också framöver tryggt använda sig av hälsovårdscentralens tjänster. Målsättningen vid hvc är att främja hangöbornas hälsa och välmående samt behandla deras sjukdomar på bästa möjliga vis, i enlighet med god medicinsk praxis. Ledande läkare Outi McDonald
Tidningens inlaga i ärendet består enbart av intervjun med Elisabeth Kajander. De övriga inlagorna är insändarskribenternas. Redaktionen
✮
Sofia Grünwald
Hur ska man klara av att finansiera sina studier? Jag läste för inte så länge sedan ett citat på internet som fastnade väldigt starkt i mitt minne. Citatet gick så här: ”Sorry kids you’re going to have to get a job or go to univeristy, oh but university is probably going to cost so you’ll need to do both, also we don’t have enough jobs for you”. Översatt till svenska lyder citatet ungefär så här: ”Ledsen barn men ni måste antingen skaffa er ett jobb eller studera på universitet, men universitet kommer antagligen att kosta så ni måste nog göra både och, dessutom så har vi tyvärr inte tillräckligt med jobb åt er”. Citatet är ganska skämtsamt menat men, skämt å sido, visst är det precis så som det är. Det krävs allt högre utbildning och det är nästan inte längre möjligt att få ett mer högavlönat jobb om man inte har en väldigt bra utbildning eller lång arbetserfarenhet. Utbildning och studiebostäder kostar dock allt mera och trots olika stöd kan det vara svårt att klara av kostnaderna om man inte har någon form av sommarjobb eller deltidsjobb. Men jobb är verkligen inte lätt att få, speciellt som ung och utan tidigare jobberfarenhet. Att klara av avgifterna som går till utbildning förutsätter nästan helt att man har föräldrar som kan understöda ekonomiskt. I och med de dåliga tiderna, så är dock tyvärr många föräldrar till en allt större grad inte längre förmögna att hjälpa sina barn ekonomisk, då de kanske har blivit av med sitt jobb, är permitterade eller aldrig haft möjlighet att få ett bra betalt jobb på grund av att de själva inte hade råd med en bra utbildning. Det leder till att allt flera unga behöver
någon form av deltidsjobb. Det som syns tydligt är att också allt fler minderåriga, cirka 14–17-åringar behöver jobb för att klara av att finansiera sina studier. Trots att kostnaderna i den åldern inte är så väldigt höga. Men har föräldrarna låga inkomster eller inga alls är även de relativt små kostnaderna som en gymnasieeller yrkeskolelev har, jobbiga att klara av. I den åldern är det dessutom speciellt svårt att få jobb eftersom man måste vara myndig för många yrken. Allt leder alltså till att konkurrensen om deltidsjobb ökar, samtidigt som jobben blir färre. Det kan i värsta fall leda till att alla unga inte har möjlighet till en hög utbildning, och i framtiden inte ett så bra jobb att de kan stöda sina egna barn ekonomiskt. Det blir alltså en ond cirkel som känns nästan hopplös. I Finland har vi det ändå ganska bra, jämfört med andra länder som till exempel USA, där det ovan nämnda citatet kommer ifrån. Grundskolan här är nästan helt gratis, och gymnasie- och yrkesutbildningar är inte heller allt för dyra. Dessutom fi nns det många olika stöd man kan få. Men jag tycker ändå att det skulle vara viktigt att i samhället jobba mera för att få stopp på den onda cirkeln. Till exempel genom att stöda unga som är i behov av ett deltidsjobb för att klara av att finansiera sina studier men som är utan deltidsjobb, på liknade sätt som man stöder arbetslösa. Alltså genom att ordna kurser eller liknade för att hjälpa dem att hitta deltidsjobb eller genom att ge dem någon form av litet bidrag.
TORSDAG 2 OKTOBER
HANGONLEHTI
4
Trångt i Hangö museums lager
Föremålen får inte den plats de förtjänar – en del flyttas till Ekenäs Det börjar vara överfullt i Hangö museums lager i den före detta kexfabriken. Därför ska en del av samlingen flyttas till proffsmuseernas gemensamma lager i Ekenäs. Det beslutade nämnden för kulturoch medborgarverksamhet i tisdags. Hangö museums samlingar har förvarats på ”Kexens” tredje och översta våning sedan 1982. Men de 570 kvadrater museet förfogar över är överfulla. – Vår uppgift är att se till att bevara föremålen, i teorin i eviga tider. Men just nu har vi inte plats tillräckligt. Också gångarna börjar vara fyllda. Man kommer inte ens åt allt, säger t.f. museichef Laura Lotta Andersson. En större donation man fick av ett dödsbo förra sommaren tar upp en stor del av det utrymme som borde vara museipersonalens arbetsutrymme. Eftersom lagret är på tredje våningen och trapporna dit upp är branta måste man använda en vinsch varje gång man ska använda eller ta emot en större mängd föremål. Då det sker under bar himmel är man också beroende av vädret. Eftersom alla fönster vetter mot söder blir det väldigt varmt i lagret sommartid. Det kommer dessutom ganska mycket ljus in som man egentligen borde skydda föremålen från. Utrymmesbristen har också gjort att en stor del av föremålen är packade i lådor. – Det sparar plats men ofta är det bara den som packat lådorna som vet vad allt de innehåller. Därför kan det vara onödigt arbetsdrygt att hitta föremål till en utställning. Laura Lotta Andersson tycker ändå att lokalen är okej som lager. Men man borde göra sig av med en del av samlingarna och ordna det som blir kvar på ett bättre sätt. – Det är från samlingen man får idéer till utställningar. Man skulle hitta mycket intressant här om här var bättre ordning. Men det är svårt att göra utställningar om man inte vet var föremålen fi nns, säger Andersson. Den länge omtalade basutställningen är fortfarande under planering. – Anslagen flyttades fram med ett år igen, säger Andersson. De lokaler som är aktuella för
H A N G Ö S TA DS M AT L I S TA Skolorna och dagisarna Må Köttbullar, sås, potatis, riven morot, grynost Ti Fiskpinnar, gräddfilssås, potatis, sallad, ärter, majs On Lasagnette, ättiksgurka, kokt broccoli To Currykycklingssås, ris, vitkål, gurka, mandarin Fre Köttsoppa, bröd
Åldringsvården och HVC
Må Köttbullar, råkost, karamellpudding Ti Strömmingsbiffar, sallad, ärter, majs, saftsoppa On Lasagnette, kokta grönsaker, ättiksgurka, ananaskräm To Currykycklingssås, vitkål, gurka, mandarin, nyponkräm Fre Köttsoppa, vispgröt Lö Ugnsfisk, kokt morot, äppelkräm Sö Viltskav, lingonsylt, kokt blomkål, björnbärskräm
Överfullt. T.f. museichef Laura Lotta Andersson hoppas kunna flytta de bruna kartongerna med textilier till landskapsmuseet i Ekenäs för att skapa bättre ordning i det egna lagret.
basutställningen är den nuvarande museibyggnaden och det intilliggande så kallade Stockmagasinet. Nästa utställning öppnas i mitten av november. Det är en låneutställning från Högfors som handlar om finsk gjutjärnsdesign. I nästa års utställning som öppnas den 9 maj ska man berätta Hangös historia genom de egna samlingarna. – Det är ett led i att få en basutställning till stånd. Vi vill visa att det fi nns mycket att berätta med hjälp av våra föremål.
Tygen till grannen Västra Nylands landskapsmuseum flyttade i början av året till Leiras gamla fabriksbyggnad i Björknäs i Ekenäs. Där fi nns plats för ett gemensamt lager och landskapsmuseet har bett de andra proffsmuseerna i regionen att delta i utvecklandet av ett kulturarvscenter. När frågan om att flytta en del av föremålen till den gemensamma samlingen senast var på tapeteten i fjol, valde man i Hangö att inte skrida till åtgärder. Nu tänker man om. – Då hade vi inte fått den stora donationen ännu. Nu är utrymmesbristen akut, säger Andersson. I Ekenäs är man beredd att ta emot föremål från Hangö. – Men flytten kom med när budgeten för nästa år redan var fastslagen och vi var tvungna att spara. Så det kan hända att överflyttningen sker först 2016. Det är i första hand textilierna som man kan tänka sig att flytta till Ekenäs. – Våra stora fi na textilsamlingar borde ha bästa möjliga förvaring. De är också lättast att flytta, säger Andersson. Alla textilier är inte inpackade men trots det fi nns redan 350 lådor, däribland den så kallade Adelaide-samlingen bestående av sex generationers kläder från slutet av 1700-talet till 1940-talet, som man relativt smidigt skulle kunna transportera till grannkommunen. En annan orsak till att man vill flytta just textilierna är att det sällan be-
hövs speciellt mycket av dem till en utställning.
Fokusera och låna vid behov De professionellt skötta museerna i Västra Nyland, det vill säga Fiskars museum, Hangö museum, Högfors bruksmuseum Senkka, Lojo museum, Västra Nylands landskapsmuseum och Vichtis museum gjorde ett gemensamt samlingspolitiskt program 2010. Tanken är ett museerna ska koncentrera sig på vissa områden och i större utsträckning låna föremål av varandra. Därför är det viktigt att samlingarna digitaliseras. – Vi har en lista på vilka föremål vi har. Men mycket av den tysta kunskapen försvann då Marketta Wall gick i pension, säger Andersson. Hangö museum har bara två anställda i dag. – Det är svårt att hitta tid att ordna upp allt. Det var en orsak till att vi valde att ta en färdig utställning till vintern. Dessutom kan man inte ordna så mycket för tillfället eftersom det inte fi nns tillräckligt med plats. Kanske Hangö museums vänner skulle kunna hjälpa oss att städa när det blir aktuellt. Men först måste vi göra upp en plan över hur vi ska gå tillväga I det samlingspolitiska programmet kom man överens om att man i Hangö bara tar emot sådana föremål som har med Hangö att göra. Då fick varje museum också ett decennium att värna om. – Många tror att museum bara tar emot riktigt gamla föremål. Men i Hangö ska vi samla in föremål som var typiska på 1990-talet. Det har visat sig att det inte är så lätt. Jag kan räkna de föremål vi har samlat in på mina tio fingrar. På 90-talet var det mesta redan massproducerat och av föremålen krävs att de har en historia och en kontext. Vi måste veta något om föremålet. Annars är det ingen idé att ha det. Därför har man startat projektet Mitt Hangö där målet är att samla in just bilder, föremål och andra minnen från Hangö. Kristoffer Nöjd
7
T O R S TA I 2 . L O K A K U U TA
HANGÖTIDNINGEN
LU K IJ O I LTA
Vastine Paavo Pajulle Paavo Pajun merimetsotietämyksessä on niin paljon aukkoja, etten malta olla oikaisematta vääriä tietoja. Merimetsot pesivät pienillä luodoilla, missä puustoa ja kasvillisuutta ei ole paljoa. Suomessa pesimäyhdyskuntia on noin 50 tällä hetkellä ja Hangon vesillä tietääkseni yksi. Sekin hyvin suojaisassa paikassa, minne pitää osata puikkelehtia löytääkseen sen. Lepokiviä, missä kuivatellaan siipiä näkee merimetsoja huomattavan paljon, mutta näillä ei kasvillisuutta ole. Paavo Pajun mainitsemaa aasianmerimetsoa ei ole olemassakaan, vaan lienee jonkun keksimä nimi? Juuri carbo sinensis on Euroopan ja Itämeren alkuperäinen laji, eikä suinkaan ihmisen toimesta istutettu, eikä myöskään ole vieraslaji. Kannan kasvu tapahtui nopeasti 90-luvun puolen välin jälkeen ja viime vuodet kasvu on taantunut selvästi. Samalla tavalla kävi myös Tanskassa aiemmin ja siellä kanta alkoi jopa vähetä. Luonto osaa korjata yllättävän hyvin itsekin tällaisia nopeita muutoksia, kunhan luonnolliset viholliset, mm. merikotkat oppivat käyttämään merimetson poikasia ravintona, niinkuin nyt on tapahtunut.
Rehevöitymisen myötä lisääntyneet kivinilkka ja särki ovat juuri muulle kalastolle uhaksi. Ne kilpailevat ravinnosta juuri arvokalojen poikasten kanssa, eivätkä ole lainkaan lohen eikä meritaimenen ruokalistalla. Lisäksi ne edistävät meren rehevöitymistä, joten merimetsot todellisuudessa auttavat Itämeren puhdistumista. Jos merimetsot katoavat pesimäluodoiltaan ja vaihtavat paikkaa, niin syy on varmasti juuri ihmisten tahallisen häirinnän, ei kalojen loppumisen syy, koska muuten tuntuvat olevan hyvin paikkauskollisia. Juuri EU-direktiivien mukaan rauhoitettu lintua ei varmasti metsästetä EU-Euroopassa, paitsi poikkeusluvalla. Näin ollen uudella ympäristöministerillä on yhtä vähän päätäntävaltaa asiassa, kuin edeltäjälläänkin. Aion edelleen nauttia huikean kauniista merimaisemista Hangon vesillä, upeista saarista ja vanhoista männyistä, eikä näköpiirissä ole edes ainoatakaan merimetsojen tuhoamaa luotoa. Ainoastaan massiiviset sinilevälautat pilaavat nautinnon loppukesällä ja tälle mielestäni pitäisi tehdä jotain. Teemu Köppä Hanko
Potilasturvallisuudesta Hangon terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden seurannasta ja kehittämisestä Hangon terveyskeskuksessa: Suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuudesta on laadittu Hangon terveyskeskuksessa vuonna 2013 ja sitä on tarkennettu 2014. Hangon terveyskeskuksessa on käytössä terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijärjestelmä HaiPro (=potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalu) – kuten yli 200:ssa muussa sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä kautta maan. HaiPro-raportointijärjestelmä on tarkoitettu toiminnan kehittämiseen yksiköiden SISÄISESSÄ käytössä. Järjestelmällisen ja helppokäyttöisen raportointimenettelyn avulla voidaan hyödyntää vaaratapahtumista saatavat opit ja terveydenhuollon johto saa tietoa varautumisen riittävyydestä ja toimenpiteiden vaikutuksista. Raportointi perustuu vapaaehtoiseen, luottamukselliseen ja syyttelemättömään vaaratapahtumien ilmoittamiseen ja käsittelyyn. Hangon terveyskeskuksessa ei ”sooloilla” hoitomenetelmien ja hoitokriteereiden suhteen, vaan pyritään noudattamaan valtakunnallisia Käypä hoito -suosituksia. Diagnostiikka ja viimeisin näyttöön perustuva hoito kuuluu lääkäreiden perusopetukseen. Terveyskeskus pyrkii järjestämään täydennyskoulutusmahdollisuuk-
sia henkilökunnalle, jotta heidän tietotaitonsa pysyisi ajan tasalla. Terveyskeskuksessamme on pätevää ja motivoitunutta henkilökuntaa, jolla on halua jatkuvaan oppimiseen – myös virheistä. Terveyskeskuksen sisäisesti eri yksiköiden tiimeissä käydään läpi myös ”läheltä piti” -tilanteet. Niitä ei nosteta esiin syyllistäen, vaan oppimis- ja kehittymismielessä, jotta vastaava tilanne voitaisiin jatkossa välttää. Myös toiminnoissa havaituista virheistä tai ongelmakohdista pyritään oppimaan sekä korjaamaan ja kehittämään toimintoja parempaan suuntaan. Pyytäisinkin nyt lehdistöltä ystävällisesti työrauhaa henkilöstöllemme, jotta he saisivat keskittyä vaativaan ja arvokkaaseen työhönsä palvella hankolaisia heidän terveytensä eteen. Hankolaiset voivat jatkossakin turvallisin mielin käyttää terveyskeskuksen palveluita, joiden tavoitteena on edistää hankolaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä hoitaa heidän sairauksiaan laadukkaasti ja näyttöön perustuen. Johtava lääkäri Outi McDonald
Hangonlehden osuus tämän aiheen käsittelyssä on rajoittunut haastatteluun perusturvajohtaja Elisabeth Kajanderin kanssa. Muut esitetyt mielipiteet ovat lehden lukijoiden esittämiä, eivät toimituksen mielipiteitä. Toimitus
TORSDAG 2 OKTOBER
HANGONLEHTI
Hangon museon varastossa on ahdasta
7
Esineet eivät saa ansaitsemaansa tilaa – osa siirretään Tammisaareen
Ahdasta on. Hangon vt. museojohtaja Laura Lotta Anderssonin toivelistalla on saada osa omista kokoelmista siirrettyä Tammisaareen jotta varastoon saadaan jonkinlainen järjestys.
Hangon museon varastotilat entisessä keksitehtaassa ovat käyneet liian ahtaiksi. Osa museon kokoelmista siirretäänkin tästä syystä ammattimuseoiden yhteiseen varastoon Tammisaaressa. Tästä päätti kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta tiistaina. Hangon museon kokoelmia on säilytetty ”Keksin” kolmannessa kerroksessa vuodesta 1982. Mutta museon 570 neliötä ylimmässä kerroksessa ovat täpösen täynnä. – Meidän tehtävämme on säilyttää esineistö, teoriassa ikuisiksi ajoiksi. Mutta tällä hetkellä meillä ei enää ole riittävästi tilaa. Myös käytävät alkavat täyttymään, eikä kaikkeen pääse enää edes käsiksi, toteaa vt. museonjohtaja Laura Lotta Andersson. Eräs merkittävämpi lahjoitus kuolinpesältä viime kesänä vie suuren osan tilasta, jonka pitäisi toimia museon henkilökunnan työtilana. Koska varasto sijaitsee kolmannessa kerroksessa ja portaat ovat jyrkät, suurien tavaramäärien siirtämiseen tarvitaan vinssiä. Kun tätä operaatiota suorittaa taivasalla, sääolosuhteiden on oltava suotuisat. Koska kaikki ikkunat ovat eteläpuolella, varastossa on kesällä erittäin lämmintä. Lisäksi tilaan pääsee aivan liiaksi auringonvaloa, jolta esineistö käytännössä pitäisi suojata kokonaan. Tilanpuutteesta johtuen suuri osa esineistöstä on pakattu laatikoihin. – Se säästää tilaa, mutta toisaalta monesti vain laatikot pakannut tietää mitä niissä on sisällä. Siksi jotakin tiettyä näyttelyä varten voi olla todella hankalaa etsiä esineitä. Laura Lotta Anderssonin mielestä tila kuitenkin soveltuu hyvin varastoksi, mutta osa tavaroista joutaa muualle säilöön. Keksiin jäävät esineet tulisi järjestää uuteen uskoon. – Kokoelmista haetaan usein inspiraatiota näyttelyitä varten. Täältä löytyisi varmasti jos jonkinlaista mielenkiintoista esinettä kunhan ne olisivat edes jonkinlaisessa järjestyksessä. On vaikeaa suunnitella näyttelyä, kun ei tiedä mistä aloittaa, Andersson sanoo. Paljon keskustelua herättänyt perusnäyttely on edelleen suunnitteilla. – Määrärahoja siirrettiin jälleen
vuodella eteenpäin, Andersson sanoo. Perusnäyttelyä suunnitellaan tällä hetkellä nykyiseen museorakennukseen tai sen viereiseen ns. Tukkimakasiiniin. Seuraava näyttely on vuorossa marraskuun puolessa välissä. Silloin museoon tulee Karkkilasta suomalaista valurautamuotoilua käsittelevä lainanäyttely. Ensi vuoden päänäyttelyssä, joka avataan 9. toukokuuta, on tarkoitus omien kokoelmien kautta kertoa Hangon historiasta. – Se on eräs askel pysyvän perusnäyttelyn suuntaan. Haluamme osoittaa että voimme oman esineistömme kautta kertoa monta tarinaa.
Kankaat naapurille Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo muutti vuoden alussa Leiraksen vanhaan tehdasrakennukseen Tammisaaren Björknäsissä. Siellä on tilaa myös yhteiselle varastolle. Maakuntamuseo onkin pyytänyt muilta alueen ammattimuseoilta apua kulttuuriperintökeskuksen kehittämisessä. Kun viime vuonna tuli ajankohtaiseksi miettiä esineiden siirtämistä yhteiseen kokoelmaan, Hangossa päätettiin pysytellä aloillaan. Nyt muuttokuormaa kuitenkin pakataan. – Siinä vaiheessa emme vielä olleet saaneet tätä mittavaa lahjoitusta. Nyt tilanpuute on pakottava, Andersson sanoo. Tammisaaressa ollaan valmiita hankolaiskokoelmien vastaanottamiseen. – Muutto tuli ajankohtaiseksi kun ensi vuoden talousarvio oli jo lyöty lukkoon ja jouduimme säästämään. Joten saattaa olla että muuttokuorma lähtee vasta 2016. Tekstiilit ovat ensi sijassa siirtymässä Tammisaareen. – Meidän mittaville tekstiilikokoelmille tulisi taata parhaat mahdolliset säilytysolot. Ne ovat myös helpoiten siirrettävissä, Andersson sanoo. Kaikkia tekstiilejä ei ole pakattu, mutta siitä huolimatta niitä on jo lähes 350 laatikollisen verran. Niiden joukossa on ns. Adelaide-kokoelma, joka kattaa kuuden sukupolven vaatetuksen aina 1700-luvulta 1940-lu-
vulle. Tämä kokoelma voitaisiin suhteellisen helposti kuljettaa naapurikuntaan. Toinen syy juuri tekstiilien siirtämiseen on se, ettei niistä yleensä tarvita kovinkaan montaa esinettä yhtä näyttelyä varten.
Tarvittaessa lainataan Ammattimaisesti hoidetut museot Länsi-Uudellamaalla, eli Fiskarin museo, Hangon museo, Karkkilan ruukkimuseo Senkka, Lohjan museo, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo sekä Vihdin museo kirjasivat yhteisen kokoelmapoliittisen ohjelman vuonna 2010. Ajatuksena on että museot keskittyisivät entistä tarkemmin tiettyihin aihepiireihin ja lainaisivat esineitä toisiltaan. Tästä syystä kokoelmien digitalisointi olisikin ensiarvoisen tärkeää. – Meillä on lista esineistämme, mutta suuri osa ns. hiljaisesta tiedosta hävisi Marketta Wallin jäädessä eläkkeelle, Andersson sanoo. Hangon museolla on tällä hetkellä vain kaksi työntekijää. – On vaikeaa löytää aikaa kokoelmien järjestämiseen. Tästäkin syystä päätimme ottaa valmiin näyttelyn talven yli. Eikä tällä hetkellä oikein ole tilaakaan järjestellä kokoelmia uuteen uskoon. Ehkä Hangon museon ystävät voisivat auttaa meitä siivoustöissä kun niiden aika koittaa. Mutta ensin on laadittava toimintasuunnitelma. Museoiden yhteisen ohjelman mukaisesti Hangossa otetaan vastaan vain Hankoon liittyvää esineistöä. Samalla jokainen museo sai vuosikymmenen josta he vastaavat. – Monet luulevatkin että museoihin otetaan vain todella vanhoja esineitä. Mutta Hangossa keräämme esimerkiksi tyypillisiä 1990-luvun esineitä. Se ei todellakaan ole ollut helppoa, sillä näitä esineitä ei ole kymmentäkään. Suurin osa tavaroista 90-luvulla olivat jo sarjatuotantoa ja esineiltä vaaditaan historiaa ja kontekstia. Meidän täytyy tietää jotain juuri tästä kyseisestä esineestä, muuten sen säilyttämisessä ei ole järkeä. Tästä syystä juuri kuvien, esineiden ja muistojen säilyttämiseen tähtäävä ”Minun Hankoni” -projekti onkin käynnistetty. Kristoffer Nöjd/MH
14
T O R S TA I 2 . L O K A K U U TA
HANGĂ–TIDNINGEN
Assistor tog hem firmamästerskapet FOTBOLL HaHy:s innebandyherrars andralag stod som arrangÜrer fÜr ürets upplaga av firmafotbollsturneringen. Matcherna spelades pü lÜrdag i vackert hÜstväder, i ür fÜr fÜrsta güngen pü Centralskolans konstgräsplan. I ür deltog PeMe (Räddningsverket/SjÜbevakningen), Helkama, Autolink, FC Hyllis samt Assistor. Lagen hejades fram av ivriga stÜdtrupper. FC Hyllis bestod av killar som gür pü �unkan�. Pojkarna har deltagit i ungdomsväsendets fotbollsklubb. Turneringen spelades med sjumannalag (mülvakt + sex utespelare). Matchtiden var 25 minuter effektiv speltid.
Grundserievinnaren Assistor mÜtte tvüan Autolink i finalen. Assistor stod fÜr rent spel i turneringen genom att segra i samtliga matcher, sü ocksü i finalen med siffrorna 3–1. Därmed kan laget titulera sig ürets firmafotbollsmästare i HangÜ.
TORSDAG 2 OKTOBER
HANGONLEHTI
14
Assistorista Hangon firmafutiksen mestari
Priset som bästa spelare i varje lag gick till Paula Huikko (Assistor), Roy Åkerlund (Autolink), Valtteri Timonen (FC Hyllis), Tuomo Kavander (Helkama) och Sami Bond (PeMe). Jari Martiskainen/MH
JALKAPALLO Hangon Hyrskyjen salibandymiesten kakkosjoukkueen järjestämä Firmafutis-nimeä kantava turnaus pelattiin viime lauantaina kauniissa syyssäässä. Tämä perinteikäs turnaus järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa keskuskoulun tekonurmella. Mukana olivat tänä
Efter grundseriematcherna tävlade man i en lekfull straffsparkstävling. Den här tävlingen vanns av Assistor. I bronsmatchen mÜttes Helkama och FC Hyllis. Helkama led av spelarbrist, vilket gjorde att laget plockade in hjälp frün PeMe:s trupp. Bronset gick till FC Hyllis efter 6–2. Firmafotbollsmästare anno 2014 i HangÜ är Assistor.
vuonna PeMe (Pelastuslaitos/Merivartiosto), Helkama, Autolink, FC Hyllis ja Assistor. Joukkueita siivittivät äänekkäät kannustusjoukot. FC Hylliksen joukkue oli koottu unkalla käyvistä pojista. Pojat ovat mukana nuorisotoimiston järjestämässä jalkapallokerhossa. Maalivahdin lisäksi kentällä sai olla kuusi kenttäpelaajaa. Peliaika oli 25 tehokasta peliminuuttia. Alkusarjan otteluiden jälkeen vuorossa oli rankkarikilpailu. Tämän kisan voiton vei nimiinsä Assistorin joukkue. Pronssiottelussa Helkama ja FC Hyllis mittelivät paremmuudesta. Helkaman joukkueen kärsittyä pelaajapulasta, pelasi se sekajoukkueella yhdessä PeMen kanssa. Pronssia vei FC Hyllis loppunumeroin 6–2. Alkusarjan voittaja sai loppuottelussa vastaansa sarjan kakkosen. Assistor esitti turnauksessa puhdasta peliä
voittamalla kaikki alkusarjan ottelut ja sai vastaansa Autolinkin. Assistor oli tässä ottelussa parempi numeroin 3–1. Assistor vei siis nimiinsä sekä rankkarikisan että vuoden Firmafutis-mestaruuden. Palkituksi parhaan pelaajan palkinnolla tulivat Assistorilta Paula Huikko, Autolinkiltä Roy Åkerlund, FC Hyllikseltä Valtteri Timonen, Helkamalta Tuomo Kavander ja PeMestä Sami Bond. Jari Martiskainen
Vuoden 2014 firmafutiksen mestari on Assistor.
Vi betjänar HangÜ ! Palvelemme Hankoa NOTARIATCENTRALEN – NOTARIAATTIKESKUS Tel./Puh 010-2573 430 www.op-filia.fi Carola Nordlund juridisk expert/lakiasiantuntija Monica Rüstedt not.sekr./not.siht. Barbro Ratia assistent/assistentti
! Leg.massĂśr-Laill.hieroja
!
Pamela Fredenberg VH/VT Sara Neovius JM/OTM Peter HÜgnäs JM/OTM
TVĂ„TTERITJĂ„NST - PESULAPALVELUT
H Ă„ L SA T E RV E YS
JURIDISKA BYRÅER – LAKIASIAINTOIMISTOJA
Yvonne Sandberg-Bartels
Lakiasiaintoimisto Jur. byrĂĽ
Halmstadsg. 3 B, Halmstadink. 10900 HangĂś Hanko 248 2168 040-5001854
Puh/Tel 040-730 84 57
!
VN HÅKAN FORSGRÉN
!
Ratakatu 8 Bangatan JUR. BYRĂ… LAKIASIAINTOIMISTO
B-E Wickholm Kb Ky V VS -SE RV I C E LV I - HUOLTO Vjl Hangon LVI-huolto Oy Vla HangĂś VVS-service Ab Tryckeri/Paino: Salon Lehtitehdas, 2014
Utgivare: KSF Media Ab Tfn: 019 312 140 Fax: 019 2489 107 VD och ansvarig utgivare: Barbro Teir ChefredaktÜr: Tommy Westerlund 029 0801 392 Redaktionschef: Mikael Heinrichs 040 7268 175 Adress: Boulevarden 20, 10900 HangÜ Kontoret Üppet: mü-ons 10–16, to-fre 10–14 Hemsida: www.hangotidningen.fi FÜrmünskort: www.kortet.fi
Julkaisija: KSF Media Ab Puh: 019 312 140 Fax: 019 2489 107 TJ ja vastaava julkaisija: Barbro Teir Päätoimittaja: Tommy Westerlund 029 0801 392 ToimituspäällikkÜ: Mikael Heinrichs 040 7268 175 Osoite: Bulevardi 20, 10900 Hanko Konttori avoinna: ma-ke 10–16, to-pe 10–14 Verkkosivut: www.hangonlehti.fi Etukortti: www.kortet.fi
Redaktionen/Toimitus: newsdesk@hangotidningen.fi newsdesk@hangonlehti.fi Kristoffer NĂśjd: 044 7835 783, kristoffer.nojd@hangotidningen.fi Charlotta Levin: 044 7835 883, charlotta.levin@hangotidningen.fi
Annonser/Ilmoitukset: annons@hangotidningen.fi ilmoitus@hangonlehti.fi Johan Lindholm: 050 3551 504, johan.lindholm@ksfmedia.fi Svante Westerlund: 044 5406 148, svante.westerlund@hangotidningen.fi Prenumerationer/Tilaukset: hangonlehti@hangotidningen.fi Nina Harjunpää: 044 7835 859, nina.harjunpaa@hangotidningen.fi
Deadline fÜr texter tisdag kl. 12. Tekstien jättÜ viimeistään ti klo 12. DistributionsstÜrningar: tidig utdelning i HangÜ dagsposten JakeluhäiriÜt varhaisjakelu Hangossa päiväposti DistributÜr: Posten - Jakelija: Posti
0200 127 127 0200 271 00 0200 300 11 0200 710 00
Priser/Hinnat: 12 mĂĽn/kk 6 mĂĽn/kk 3 mĂĽn/kk
KIINTEISTĂ–HUOLTO - FASTIGHETSSERVICE Vuodesta 1990
Nycandergatan 18 A 6, Nycanderinkatu 10900 HangĂś Hanko 040-505 6507
Grundad 1890 - Perustettu 1890 ISSNÂ 0789-8193
IIRA
PESULA (019) 248 6857
Fortl./Kesto Tidsb./Määräaik. 52,00 70,00 31,00 37,00 23,00
Espl. 36 HANKO HANGĂ– ☎ 2482461 Fax 2483565 hango.lvi-vvs@hvvs.inet.fi
Pesemme mattoja, tyĂśvaatteita, lakanapyykit, kem.pesut Nopea palvelu!
Sedan ĂĽr 1990
KiinteistĂśjen huolto Fastighets service
– TalonmiestyÜt
– Gürdskarlsarbeten
0400-486 074
STĂ„DNINGSERVICE - SIIVOUSHUOLTO
t -7* BTFOOVLTFU TFLĂŠ NBB KB JMNBMĂŠNQĂšQVNQVU t 774 JOTUBMMBUJPOFS TBNU KPSE PDI MVGUWĂŠSNFQVNQBS Tulliniementie 24 Tulluddsvägen, HANKO – HANGĂ– ☎ 019-2666300, 0500-473 418 heros@heros.fi
TA X I
TAXI
TAXI
Jessica Holmberg
040-7313 999 annika-w@hotmail.com
0400 613 400
TAXI Klas Ă–berg HangĂś/Hanko
0400 218 279