19 minute read
ympäri kaupunkia
VALLISAARI
Saariston historiallinen helmi
Advertisement
Helsinki Biennaalin päänäyttämönä toimiva Vallisaari sijaitsee Suomenlinnan ja Santahaminan välissä, vain 20 minuutin laivamatkan päässä Kauppatorilta. Vallisaari on pitkän historiansa aikana toiminut niin linnoituksena, Suomenlinnan huoltoalueena, luotsien tukikohtana kuin Suomen puolustusvoimien käytössä. Saari avattiin yleisölle jälleen vuonna 2016, ja se kuuluu nykyisin valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön ja Suomenlinnan Unescon maailmanperintökohteen suojavyöhykkeeseen.
Lähde: Vallisaari.fi
Kuva: Sami Heiskanen
Hanke on osa kaupungin merellistä strategiaa, ja siihen nivoutuu sekä toimialojen välinen yhteistyö että saariston avautuminen vapaa-ajan käyttöön. Päävastuussa Sama meri -nimeä kantavasta biennaallista ovat HAM Helsingin taidemuseo sekä biennaalin kuraattorit HAMin näyttelypäällikkö Pirkko Siitari ja julkisen taiteen päällikkö Taru
Tappola.
– Meidän näkökulmastamme tämä on hieno tilaisuus tarjota taiteilijoille työtilaisuuksia ja kaupunkilaisille korkeatasoista taidetta, kertoo HAM Helsingin johtaja Maija
Tanninen-Mattila.
Tapahtumapaikaksi valikoitunut Vallisaari tarjoaa biennaalille omat erityispiirteensä.
– Saarella on ainutlaatuinen luonto ja mielenkiintoinen kulttuurihistoria. Siksi yhteistyötä on tehty eri toimialojen lisäksi myös esimerkiksi Metsähallituksen ja Museoviraston kanssa, pääkuraattori Pirkko Siitari jatkaa.
Villi sijainti
Tapahtumaan osallistuu yhteensä 40 taiteilijaa niin Suomesta kuin maailmalta. Myös heille Helsinki Biennaali on ainutlaatuinen tapahtumapaikka jo Vallisaaren sijainnin vuoksi. – Pelkkä suunnitteluprosessi on ollut aikaa vievä, sillä taidetta on pitänyt tehdä ikään kuin saaren ehdolla. Kaikki taiteilijat ovat käyneet tutustumassa saareen useita kertoja, Siitari kertoo.
Kaupungilta, eri toimialoilta ja HAM Helsingiltä biennaali on vaatinut ennen kaikkea tiivistä sitoutumista ja uusien tapojen opettelua. Hankkeen ydintiimi on suunnitellut tapahtumaa jo useamman vuoden. Pääkuraattoreiden lisäksi myös HAM Helsingin amanuenssit ovat olleet tiivisti mukana tapahtuman suunnittelussa ja toteutuksessa.
– Meidän kaikkien on täytynyt opetella tässä uusia tapoja soveltaa omaa osaamistamme. Yleensä taide tuodaan hyvin säädeltyyn, valkoiseen museotilaan. Nyt tuomme sen tavallaan villiin ympäristöön, mikä on ollut todella opettavaista ja kiinnostavaa, Maija Tanninen-Mattila lisää.
Uusia työtapoja, uudenlaista ajattelua
Koronapandemia on kurittanut kulttuurialaa poikkeuksellisen kovaa. Pandemia on pakottanut myös taidealan digiloikkaan. – Uusia työtapoja on ollut pakko opetella. Biennaalissa nähdään esimerkiksi teoksia, joiden ohjaus on tapahtunut kokonaan Skypessä. Toisaalta tapahtuman siirto oli monen taiteilijan mielestä varmasti ihan hyväkin asia, sillä se toi lisäaikaa taiteen tekemiseen, Pirkko Siitari kertoo.
Lisäaika on myös auttanut kantamaan raskaiden poikkeusaikojen yli. Niin tapahtuman järjestäjillä, taiteilijoilla kuin tulevalla yleisölläkin alkaa olla kova ikävä taiteen kohtaamista.
Kuva: Mikko Pyykkö
Biennaalin teema linkittyy vahvasti merelliseen Helsinkiin.
– Meillä on ollut koko ajan se ajatus, että tapahtuma järjestetään. Se on kantanut haastavan ajanjakson yli. Aika on ollut taiteilijoille varmasti todella raskasta, mutta he ovat olleet isolla tsempillä ja positiivisella hengellä mukana. Uskon myös, että kun nyt pääsemme vihdoin avaamaan tapahtuman, olemme kaikki entistä kiitollisempia siitä, että tapahtuma todella toteutuu, Taru Tappola sanoo.
Koronapandemia ja biennaalin siirtyminen vuodella eteenpäin ei ole ollut ainoa hankkeen toteutuksen aikana ilmennyt haaste. Taru Tappolan ja Pirkko Siitarin mukaan suurimmat haasteet liittyvät nimenomaan saaren luonteeseen. – Olosuhteet ovat taiteelle ihan jo sääolojen takia melko haastavat. Lisäksi kaikki saarelle tuleva taide on täytynyt sovittaa ympäristöönsä niin, että kunnioitamme sekä rakennusten että ympäristön suojeluarvoja. Moni hyvä idea on jäänyt sijainnin takia myös toteuttamatta. Kaikki taide ei yksinkertaisesti sovi Vallisaareen. Sen suhteen tämä on opettanut meille kaikille myös uudenlaista ajattelua, Taru Tappola kertoo.
Biennaali järjestetään – tavalla tai toisella
Koronapandemian takia yleisön turvallisuus on täytynyt ottaa biennaalin suunnittelutyössä huomioon entistä tarkemmin. Maija Tanninen-Mattila painottaa, että tapahtuma järjestetään olemassa olevien rajoitusten puitteissa, eikä tapahtumaa enää siirretä. HAM Helsingissä turvallisia taidekokemuksia on harjoiteltu jo viime vuonna. – Olemme olleet välillä auki Tennispalatsissa. Sisätiloihin verrattuna Vallisaari on onneksi tapahtumapaikkana melko turvallinen. Halutessaan taiteeseen voi tutustua pelkästään ulkotiloissa. Saareen pääsee lauttaliikenteen kyydissä, mutta 80-paikkainen vierasvenesatama mahdollistaa sen, että mukaan voi tulla myös turvallisesti omalla kulkuvälineellä, Maija Tanninen-Mattila kertoo.
Hän huomauttaa, että on mahdollista, että pandemia pakottaa biennaalin kokonaan virtuaalitapahtumaksi. – Siihenkin olemme varautuneet. Biennaalikonseptissa on kuitenkin se hieno asia, että biennaalin ei koskaan tarvitse olla samanlainen edelliskertaan verrattuna. Jokainen biennaali on erilainen. Tällä kertaa biennaali tapahtuu saaristossa ja juhlistaa sen avautumista kaupunkilaisille. Tarkoitus on toteuttaa näyttely tällä kertaa joka tapauksessa osittain virtuaalisesti, jotta tapahtumaan voi osallistua kauempaakin, Tanninen-Mattila lisää.
Taidetta ympäri kaupunkia
Tulevana kesänä taidetta voi ihailla biennaalin ansiosta muuallakin kaupungilla. Taideteoksia on tulossa
Kuva: Sami Heiskanen
KETKÄ
Maija Tanninen-Mattila, Taru Tappola ja Pirkko Siitari tietävät, että biennaalin järjestämiseen liittyvät suurimmat haasteet eivät liity pandemiaan vaan Vallisaaren sijaintiin ja olosuhteisiin.
Vallisaari on hyvien lauttayhteyksien päässä, mutta saareen pääsee halutessaan myös omalla veneellä. Vaikka Vallisaari on Helsinki Biennaalin pääpaikka, tapahtuma levittäytyy ympäri kaupunkia.
Kuva: Sami Heiskanen
Kuva: Sami Heiskanen
NUMEROINA
300 000 vierailijaa
Helsinki Biennaaliin odotetaan koronapandemiasta huolimatta 300 000 kävijää.
6 000
Kaupunkilaiset ovat virkanneet yhteensä 6 000 koralliriutan palaa, jotka muodostavat yhdessä Wertheimien taiteilijasiskosten koralliriuttateoksen.
40
Helsinki Biennaali esittelee yhteensä 40 kansainvälistä taiteilijaa tai taiteilijaryhmää Suomesta ja maailmalta.
virkattua koralliriutan palaa
taiteilijaa
muun muassa Senaatintorille ja Vuosaareen, ja halutessaan kaupunkilaiset pääsevät ihailemaan teoksia mihin vuorokaudenaikaan tahansa. – Uskon, että tällainen tapahtuma on jo formaattina sellainen, että se madaltaa kynnystä nähdä korkeatasoista taidetta erilaisissa, yllättävissäkin ympäristöissä. Biennaalissa koettu taide voi olla myös yllättävä ja fyysinen kokemus. Taivaalta voi sataa räntää, tai aurinko voi porottaa täysillä, Maija Tanninen-Mattila sanoo.
Biennaalin rakentaminen on ollut sekä HAMin että kaupungin näkökulmasta valtava, monivuotinen ponnistus. – Koko ajatus tästä lähti liikkeelle jo vuoden 2017 toimialauudistuksen yhteydessä. Lähdimme suunnittelemaan tätä paikka edellä ja pohdimme ensin, millaisia teemoja Vallisaaresta ja merellisestä Helsingistä nousee. Sen jälkeen olemme tehneet lukuisia tunteja tutkimustyötä, Pirkko Siitari kertoo.
Mittavaa taustatutkimusta tarvittiin jo siksi, että kokonaisuudesta on haluttu riittävän monipuolinen. – On tärkeää, ettei näyttelyssä ole liikaa samankaltaisuuksia tai liikaa samanlaisia teemoja. Tällaisessa isossa näyttelyssä valintaprosessi on ajallisesti pitkä, ja siihen on kuulunut sekä valmiiden teosten etsimistä ja löytämistä että kokonaan uusien taideteosten tekemistä ja ideointia, Siitari lisää.
Lisäksi taiteesta ja biennaalista puhumista on täytynyt harjoitella. – Meidän täytyy osata puhua tapahtuman teemoista eri yleisöille eri tavoin. Siksi olemme tuottaneet muun muassa oppaita, ohjelmia sekä muita erilaisia foorumeja, jois-
Biennaalista työhyvinvointia henkilöstölle
Helsinki Biennaali tarjoaa kaupungin työntekijöille ja työyhteisölle opastettuja kierroksia, joissa biennaalin taidetarjonnasta ja Vallisaaren ainutlaatuisesta ympäristöstä voi päästä nauttimaan työyhteisön kesken.
Opastettu kierros Helsinki Biennaalissa Vallisaaressa on turvallinen tapa koronaaikana viettää tiimin kanssa yhteistä hetkeä tai tyhy-päivää. Helsinki Biennaali tarjoaa kaikille kävijöilleen taideopastuksia sekä Vallisaaressa että HAMissa. Palveluvalikoimaan kuuluu myös HAMissa toteutettava, Helsinki Biennaaliin liittyvä työpaja aikuisryhmille.
Kaupungin työntekijäryhmät saavat opastetuista kierroksista ja työpajoista 15 prosentin alennuksen.
Kuva: Mikko Pyykkö
Helsinki Biennaalin taideteoksia voi ihailla Vallisaaren historiallisessa miljöössä – sekä sisällä että ulkona.
2017
Tapahtuman suunnittelu ja eri toimialojen yhteistyö käynnistyy. Ydintiimi aloittaa työskentelynsä ja pääkuraattorit valitaan. Biennaaliin tulevat taiteilijat ja taideteokset valitaan. Taiteilijat pääsevät tutustumaan saareen. Biennaalin toteutusta valmistellaan. Biennaalin toteutuksen suunnittelu keskeytyy. Tapahtuma päätetään siirtää vuodella eteenpäin. Lähes kaikki suunnittelutyö tehdään virtuaalisesti.
2018–2019 2020 3/2020 2020
Vallisaaressa taiteesta pääsee nauttimaan yllättävissäkin ympäristöissä. Osa teoksista rakentuu ulkoilureittien varrelle.
Kuva: Sami Heiskanen
Kuva: Mikko Pyykkö
sa henkilökunta pääsee puhumaan biennaalista. Tapahtumaan kuuluu muun muassa julkaisu, joka avaa konseptia ja esittelee jokaisen taiteilijan, Maija Tanninen-Mattila sanoo.
Kun biennaali lopulta avautuu yleisölle kesäkuussa, HAMin ja kaupungin katse on jo pitkällä seuraavien tapahtumien suunnittelussa. Seuraava Helsinki Biennaali on tarkoitus järjestää vuonna 2023.
– Epävarmuuden aika on laittanut pohtimaan reunaehtoja biennaalille ja sen toteutukselle, mutta meillä on selkeä suunta eteenpäin. Seuraavassa biennaalissa on varmasti luvassa jotain ihan muuta. Tausta-ajatus on silti koko ajan sama: haluamme tarjota kaupunkilaisille korkeatasoisia taide-elämyksiä, matalalla kynnyksellä, Maija Tanninen-Mattila lisää. HH
lisätietoja:
Lisätiedot opastuksista ja työpajoista sekä niiden varaamisesta: Helsinkibiennaali.fi > Opastukset ja pajat Vallisaaressa on kahvila- ja lounaspalveluita. Tarjoiluita ja eväspaketteja voi tilata ennakkoon osoitteesta vallisaari.fi. Reittiliikenne Vallisaareen lähtee Kauppatorilta Lyypekinlaiturilta. Aikataulut ja lippujen ennakkovaraus: suomensaaristokuljetus.fi > Vallisaari
2021
Biennaalin suunnittelu jatkuu, suunnittelussa varaudutaan mahdollisiin poikkeusoloihin.
Ensimmäinen Helsinki Biennaali avautuu. Helsinki Biennaali päättyy. Seuraavan biennaalin suunnittelu jatkuu.
12.6.2021 26.9.2021 3 vinkkiä Helsinki Biennaalin
Helsinki Biennaalissa nähdään toinen toistaan jännittävämpiä visuaalisia elämyksiä, sekä Vallisaaressa että muualla kaupungilla. Taidenäyttelyn yksi erikoisimpia nähtävyyksiä on australialaissiskosten Margaret ja Christine Wertheimin maailmanlaajuiseen Crochet Coral Reef -projektiin kuuluva teos, jonka tekemiseen on osallistunut Suomessa yli 6 000 henkilöä. – Aiemmin samaan projektiin virkattuja satelliittiriuttoja on luotu yli 40 maassa ja kaupungissa ympäri maailmaa, vinkkaa pääkuraattorina toimiva Taru Tappola.
Hieman erilaiseen nykytaiteen suuntaukseen voi tutustua keskellä Vallisaarta, kun taiteilija Katharina Grosse muuttaa Vallisaaren vanhan purkukuntoisen koulurakennuksen ympäristöineen maalaukseksi. – Hänen töitään pääsee näkemään samaan aikaan HAMin tiloissa täysin erilaisessa ympäristössä. Vallisaaressa maalattavan koulun ansiosta kaupunkilaiset pääsevät näkemään kaksi saman taiteilijan toisistaan poikkeavaa työskentelytapaa, vinkkaa pääkuraattori Pirkko Siitari.
Suurien kokonaisuuksien lisäksi näyttelyssä nähdään myös intiimejä, pieniä teoksia. Pari biennaaliteosta päätyy pysyvästi kaikkien kaupunkilaisten nähtäville. – Esimerkiksi Alicia Kwalden teokset Big Be-Hide ja Pars Pro Toto sijoitetaan Helsinki Biennaalin jälkeen pysyvästi Helsingin Kalasatamaan osaksi kaupungin julkista taidetta, kertoo HAM Helsingin johtaja Maija Tanninen-Mattila.
Käynnistä taloyhtiön energiaremontti
TEKSTI KATJA ALAJA KUVAT ISTOCK
Yksityisissä taloyhtiöissä alkaa 350 energiaremonttia vuosittain. Tämä energiarenessanssi-tiimin tavoite on kunnianhimoinen, mutta niin on maksutonta neuvontaa tarjoava tiimikin.
Tiimipäällikkö Aleksi Heikkilä vieraili hiljattain Pasilassa. Juttukumppanina oli erään taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja, joka kertoi haaveesta lämmittää taloa maalämmöllä. Näytti kuitenkin siltä, että maalämpökaivon poraamiseen tarvittava kalusto ei mahtuisi parkkihalliin. – Keskustelussa kävi ilmi, että kaksikerroksiseen parkkihalliin on tulossa remontti ja välipohja menee uusiksi, joten kalusto mahtuu. Taloyhtiö lähtikin selvittämään maalämpömahdollisuutta. On mukavaa, kun tulee tällaisia yhteisiä oivalluksia, Heikkilä kertoo työstään.
Hän luotsaa nelihenkistä kaupunkiympäristön toimialan energia renessanssi tiimiä. Se neuvoo ja tarjoaa maksutonta insinööriapua helsinkiläisille taloyhtiöille, jotka haluavat tehdä energiaremontin ja säästää rahaa.
Lämmityslasku jopa puolittuu
Tiimin tavoitteena on katalysoida alkuun 350 energiaremonttia vuosittain. Yhteydenottoja oli tullut jo yli 80 toukokuun alkuun mennessä. – Tänä vuonna tuo tavoite ei ole mahdollinen, koska asian valmistelu taloyhtiössä vie aikansa, Hiilineutraali Helsinki projektia vetävä Kaisa-Reeta Koskinen sanoo. Energiarenessanssi kuuluu tämän projektin toimenpiteisiin.
Tiukka tavoite kumpuaa kaupungin tavoitteesta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Lämmityksellä on merkitystä, sillä se aiheuttaa reilusti yli puolet Helsingin hiilidioksidipäästöistä.
Energiarenessanssitiimi on huomannut, että monet taloyhtiöt ovat innostuneet energiaremontin tekemisestä, sillä se on paitsi ilmastoteko, myös paikallista työllistämis ja elvyttämispolitiikkaa ja tilaisuus säästää silkkaa rahaa. – Energiaremontti sekä nostaa asuntojen arvoa että laskee energiakustannuksia. Tällainen remontti alkaa maksaa itseään takaisin saman tien, sillä lämmityslasku jopa puolittuu ja vastike voidaan pitää samana, Koskinen sanoo.
Heikkilä vertaa energiaremonttia sijoitukseen. – Investoinnin tuotto esimerkiksi maalämpöhankkeessa voi olla 10–13 prosentin hujakoilla.
Maalämpö kiinnostaa
Jotta energiarenessanssitiimi onnistuu tehtävässään, se haluaa luoda taloyhtiöille helpon polun energiaremontin tekemiseen. Työ on alkanut vuoden alussa, joten malli kehittyy ajan kanssa.
Kun joku taloyhtiön hallituksesta ottaa yhteyttä, yksi tiimin energia asiantuntijoista kartoittaa tilannetta – alustavia ajatuksia energiaremontista ja lähtötietoja. Energiaasiantuntija voi myös men
Energiankulutus GWh 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0
2020 2025 2030 2035
Kerrostalojen (As Oy) energiankulutus (GWh)
Energiaremontoidut asunnot (kpl) 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Energiaremontit kpl
>50 %
nä taloyhtiön hallituksen kokoukseen juttelemaan ja kertomaan remonttimahdollisuuksista. – Olemme saaneet vahvistusta taloyhtiöitä pohdituttaville asioille. Aika paljon taloyhtiöt kysyvät maalämmöstä ja kaipaavat vinkkejä siihen, miten he voisivat edetä asiassa. Kannustamme tarkastelemaan muitakin vaihtoehtoja, Heikkilä korostaa.
Energia-asiantuntijat eivät konsultoi, vaan auttavat erityisesti pääsemään alkuun energiaremontissa ja neuvovat energiaselvitysten tilaamisessa konsulteilta. Työhön kuuluu myös neuvonta ARA:n taloudellisista avustuksista korjausrakentamisen yhteydessä.
Energia-asiantuntijoiden ei tarvitse pähkäillä taloyhtiöiden tilanteita yksin, sillä tiimissä on monialaista osaamista. – Olen itse kone- ja rakennustekniikkaa tunteva diplomi-insinööri, ja tiimiläisillämme on LVI- eli lämmitys-, vesijohto- sekä ilmanvaihtotekniikkaan, aurinkoenergiaan sekä erilaisiin lämpöpumppuihin liittyvää tietoa, energia-asiantuntija Mila Uysal kertoo.
Hänelle ja asukkaille on tullut yllätyksenä, että kiinteistöissä voi olla ihan perustason ongelmia lämmön talteenotossa. Tiedot on otettu kiitollisena vastaan.
– On paljastunut, että monien taloyhtiöiden seinät ovat puutteellisesti eristettyjä, jossain kohteissa jopa puolet lämmöstä karkaa ulos talosta. Talon ylävaipan eristekin saattaa puuttua, Uysal toteaa.
Ehdota energiaremonttia yhtiökokouksessa
Energiarenessanssitiimiläiset käyvät myös Taloyhtiöklubien kokouksissa Helsingissä. Toimintaa rahoittaa ympäristöministeriö. Klubeissa jutellaan energiansäästötoimista ja energiaremonteista.
Kevään aikana sanaa energiarenessanssi-tiimin toiminnasta on viety myös energiaremontteihin erikoistuneille yrityksille, ja tiimin verkkosivuilla on julkaistu lista palveluntarjoajista.
Kaupungin henkilöstökin voi auttaa. – Minulta kysytään usein, mikä on suurin yksittäinen ilmastoteko, jonka ihminen voi tehdä. Monen kohdalla se on tämä taloyhtiön energiaremontti, joten ehdota sitä käsiteltäväksi yhtiökokouksessa! Verkkosivuiltamme saa valmiin tekstin, Koskinen kannustaa. HH
Apua energiaremonttiin
Kaupungin energiarenessanssi-tiimi auttaa neuvonnalla energiaremontista kiinnostuneita taloyhtiöitä pääsemään alkuun.
Taloyhtiö saa kokonaiskuvan eri mahdollisuuksista, osaa etsiä sopivat kumppanit energiaselvityksen ja urakkatarjousten hankkimiseen sekä tietää mahdollisuutensa saada taloudellista avustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:sta.
Apua saa myöhemmissäkin vaiheissa, esimerkiksi taloyhtiön saamien energiaselvitys- ja -urakkatarjousten arvioinnissa ja rakennuslupavaiheessa.
Verkkosivuilla on hyödyllisiä materiaaleja, kuten aloite energiaremontin tekemisestä taloyhtiön yhtiökokouslistalle ja lista energiaremonteissa auttavista palveluntarjoajista.
Neuvonta on maksutonta.
Lue lisää:
helsinginilmastoteot.fi > Energiaremontit taloyhtioklubi-hanke.fi
Emilia Mäntylä, Niina Raitio, Joel Muiruri, Marja Janhunen, Elisa Piccinini ja Abdolmanan Qaderzada muistuttavat, että yhteisöllistä työvuorosuunnittelua pitää myös kehittää koko ajan.
Työvuorot tehdään yhdessä
Kontulassa toimiva kotihoidon lähipalvelu on keikauttanut työvuorosuunnittelun päälaelleen ja tekee sitä yhdessä. Kiitos uuden tavan, tiimiläiset ehtivät palautua ja tehdä heille tärkeitä asioita vapaa-ajalla. Tämä näkyy myös parempana työtyytyväisyytenä.
Kotihoidon Kontula 1 -lähipalvelualueella on hiljattain aloittanut uusi sairaanhoitaja. – Hän pohtii yhä ääneen, että voiko tämä yhteisöllinen työvuorosuunnittelu olla totta, kun aiemmassa työpaikassa työvuorolista tuli annettuna, tiimin esihenkilö Marja Janhunen kertoo.
Kolmen viikon mittaisten työvuorojen suunnittelu alkaa sillä, että jokainen kirjaa vuorot Teamsissa olevaan Excel-pohjaiseen työvuorolistaan. – Kukaan ei voi tietää toisten aikatauluja, kuten saunavuoroja, harjoituksia, mökkiviikonloppuja, levon tarvetta ja niin edelleen, lähihoitaja Tiina Mankki sanoo.
Suunnittelussa huomioidaan asiakastyö ja yksikön toiminta, vastuuhoitajuus, työhön liittyvät sopimukset ja lait sekä ergonominen työvuorosuunnittelu. Jokainen hoitaja saa myös valita tarpeen mukaan kolme työvuoroa, joita ei muuteta.
Janhunen korostaa, että on hyvä, jos jokainen noudattaa tutkitusti hyvää ergonomisen työvuorosuunnitelun periaatetta vuorotyön rytmittämisessä, eli aamuvuoroista siirrytään aina iltavuoroihin ja niiltä vapaille. Näin ihminen palautuu kunnolla, mikä auttaa jaksamaan ja pysymään terveempänä.
Jokainen joustaa vuorollaan
Seuraavaksi työvuorojen suunnittelu etenee yhteisölliseen vaiheeseen. Jokainen käy läpi työvuorolistansa ja muuttaa suunnitelmiaan – onhan aamu- ja iltavuoroissa oltava tietty määrä hoitajia. Kun tarkastelu on tehty, hoitaja kuittaa asian listaan. – Olemme saaneet tämän työvuorosuunnittelun toimimaan aika hyvin, sillä jokainen tulee vastaan
TIIMI
Kotihoidon Kontula 1 -lähipalvelualue vastaa 129 asiakkaan kotihoidosta tietyllä alueella Kontulassa. Kontulassa on myös kolme muuta lähipalvelualuetta.
Työ on kaksivuorotyötä vuoden jokaisena päivänä.
Tiimiin kuuluu 31 työntekijää: lähihoitajia, sairaanhoitaja ja esihenkilö.
Jokaisella tiimin asiakkaalla on nimetty vastuuhoitaja ja vastuuhoitajatiimi. Kotihoidon palveluista vastaa sosiaali- ja terveystoimiala.
Vinkkaa, mistä menestyneestä tiimistä tai yhteisöstä voitaisiin seuraavaksi tehdä juttu tälle palstalle. Mitä uutta tai innostavaa heillä on meneillään, josta muutkin haluaisivat lukea? Laita viestiä sisainenviestinta@hel.fi.
Työvuorolistavastaavana toimiva lähihoitaja Niina Raitio kannustaa tiimiläisiä tarpeen vaatiessa tekemään muutoksia työvuoroihinsa.
vuorollaan. Jos joku tekee jollakin jaksolla vähän vähemmän iltoja, hän tasoittaa tilannetta oma-aloitteisesti myöhemmin, Mankki sanoo. Hän ja lähihoitaja Niina Raitio toimivat työvuorolistavastaavina, jotka kannustavat tekemään muutoksia tarpeen vaatiessa.
Keskustelu tarpeista ja työn organisoinnista – ja omasta elämästä – on helppoa, koska tiimi on totuttanut itsensä siihen. – On tärkeää, että tiimi joustaa. Itse joustan aika paljonkin ja vaihdan vuoroja työkaverin kanssa sen jälkeenkin, kun ne on viety Titaniaan. Ilmoitus Marjalle riittää, kunhan osaamisen taso pysyy samana, Raitio lisää. Titania on virallinen työaikaseurannan järjestelmä.
Entä ne karikot – ei kai järjestelmä täydellinen ole?
Joulun aikaan sattuvat arkipyhät tuovat joskus alimiehitys-
pulmia samoin kuin muut arkivapaat tai rekrytointihaasteet. Tiukan paikan tullen Janhunen muistuttaa tiimiläisiä napakammin sanoin.
”Joustava työ sitouttaa”
Hoitajia kuunnellessa käy selväksi, että kotihoidon työ on antoisaa ja vaativaa. Saa kohdata iäkkäitä ihmisiä ja auttaa heitä pärjäämään kotona. Lääkkeet, ruokailut, pesut ja liikkumiset ovat osa arkea, mutta myös erityiset ilahduttamiset, kuten esimerkiksi kirjahyllyn hankkiminen eräälle asiakkaalle. Toisaalta asiakkaat ovat aiempaa huonokuntoisempia, ja monella on useita haasteita toimeentulosta terveyteen. Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu tasapainottaakin työtä. – Olen kokenut, että voin tehdä töitä oman elämäntilanteeni mukaan. Se on minulle suuri syy pysyä samassa työpaikassa. En voi kuvitellakaan, että muunlainen työsuunnittelu enää toimisi, lähihoitaja Jaana Silvennoinen toteaa.
Mankki nostaa esiin hyötynä myös oman ja kollegoiden jaksamisen sekä kokonaisvaltaisemman ymmärryksen tiimin kaikesta työstä. Tiimin työkyky on hyvä ja poissaoloja on vähän. – Meillä ei myöskään ole valitusta siitä, miksi minulle on taas laitettu tuo työvuoro, Mankki sanoo.
Tiimistään ylpeä Janhunen sanoo, että yhteisöllinen työvuorosuunnittelu ei ole mikään helppo rasti, vaan sitä pitää jaksaa ylläpitää ja kehittää. Ajan kuluessa luottamus kasvaa ja löytyy rohkeutta kokeilla jopa uutta. – Kymmenen vuotta sitten aloimme suunnitella paperisilla työvuorolistoilla ja useammilla säännöillä, viisi vuotta sitten kevensimme mallia. Vuosi sitten otimme digiloikan. Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu sopii luultavasti kaikille työyhteisöille – jokaisen työyhteisön pitää vain löytää juuri itselleen sopivat tavoitteet ja askeleet, Janhunen toteaa. HH
Näin me sen teemme
Kontula 1 -lähipalvelualueen kotihoidon tiimi suunnittelee työvuorolistat yhteisöllisesti. Ensimmäisessä vaiheessa jokainen tiimiläinen suunnittelee työvuorot Teamsissä olevaan Excel-pohjaiseen työvuorolistaan. Listavastaavat antavat määräpäivät kolmen viikon työjaksojen täyttämiselle.
Seuraavaksi jokainen käy katsomassa muiden työvuorot ja vaihtaa omia vuorojaan tarpeen mukaan. Jos aamuissa ja illoissa on edelleen vajausta, listavastaavat kannustavat ja neuvottelevat työntekijöitä tekemään muutoksia. Tämä vaihe sisältää paljon keskustelua.
Lopuksi tiimin esihenkilö vie työvuorot viralliseen työvuorojärjestelmään Titaniaan ja tekee hienosäädön.
Palaudu työstä onnistuneesti
TEKSTI RITVA-LIISA SANNEMANN KUVITUS ISTOCK
Onnistunut työstä palautuminen alkaa jo työpäivän aikana. Perustana ovat terveelliset elintavat ja hyvä uni. Ihmisen elimistö on kuin akku, joka vaatii säännöllistä lataamista.
Palautuminen työn rasituksista on kehollinen ja mielensisäinen prosessi. Kun aivot ja keho irrottautuvat työstä, ihminen elpyy ja saa uusia voimia elämiseen. – Palautuminen on yksilöllistä ja riippuu työn luonteesta. Kannattaa kuunnella mieltä ja kehoa, jotta tunnistaa omat tarpeet ja löytää keinot rauhoittumiseen. Tämä on taito, jota voi opetella, sanoo fysioterapeutti Minna Mäkelä Työterveys Helsingistä.
Pandemia on vähentänyt stressinhallinnan keinoja, kun aikuisten harrastusmahdollisuuksia ja sosiaalista elämää on jouduttu rajoittamaan. – Työstä irrottautuminen on voinut olla vaikeampaa myös etätyöskentelyn takia, kun työn ja vapaa-ajan raja on hälventynyt. Etätyö on lisännyt kuormitusta ja vähentänyt mahdollisuuksia purkaa huolia työkavereiden kanssa, toteaa työterveyspsykologi Mikko Luukkainen Työterveys Helsingistä.
Kesän korvalla tilanne on kääntymässä parempaan suuntaan. Minna Mäkelä ja Mikko Luukkainen antavat vinkkejä, miten työstä palautumisen voi ottaa osaksi arkea erilaisissa töissä.
Työn tauotus on vinkki keholle
Teitpä fyysisesti tai henkisesti kuormittavaa työtä etänä tai läsnä, älä unohda tauotusta. Tauot antavat mahdollisuuden siirtää ajatukset muualle ja lähettävät keholle vinkin levollisesta olosta.
Tauot ovat kuin minilomia, joita on hyvä sijoittaa jokaiseen työpäivään ympäri vuoden. Pelkkien kesälomien varassa ei voi sinnitellä.
Sykevälimittaukset osoittavat, että suurin osa palautumisesta tapahtuu unen aikana, kun keskushermosto on rauhoittunut. Hyvää yöunta rakennetaan pitkin päivää pienillä lepohetkillä.
Liikunta ja säännöllinen ateriarytmi tukevat palautumista. Ne auttavat elimistöä jaksamaan sekä suorittavissa että toimisto- ja tietotöissä. Työpäivän aikana keho kiittää taukojumpasta, joka edistää fyysistä elpymistä. Kannattaa suosia liikkeitä, jotka tuovat vastapainoa oman työn rasitukseen, olipa se sitten istumisesta, seisomisesta tai toistoliikkeistä aiheutuvaa kuormitusta.
Mieli hyötyy maisemanvaihdosta
Etenkin tietotyössä on vaarana, että työn sisällöt pyörivät liikaa mielessä. Myös riittämättömyyden kokemukset voivat ajaa keskushermostoa kuormitustilaan. Maisemanvaihto, vaikka kipaisu ulkosalla työn lomassa, on omiaan hellittämään paineita hetkeksi.
Pitkittyneen kuormituksen kanssa ei kannata sinnitellä yksin, vaan siitä voi keskustella turvalliselta tuntuvien ihmisten, esimerkiksi esihenkilön kanssa. Työyhteisön avoin keskustelukulttuuri tukee palautumisen prosessia.
Jos työ kahmaisee liian suuren roolin eikä palautumista tapahdu, pitkittynyt kuormitus voi johtaa uupumukseen. Siksi rasittunutta mieltä kannattaa muistuttaa, että elämässä on muitakin alueita kuin työ.
Kalenteria ei tule tupata liian täyteen, vaan jättää siihen päivittäistä huokoisuutta. Viikkotasolla kevennyksen voi sijoittaa vaikka perjantai-iltapäivän ohjelmaan, jotta palautuminen pääsisi alkuun ja onnistuisi viikonlopun aikana.
Siirtymäriittejä etätyöhön
Etätöissä tarvitaan rajat työpäivälle. Esimerkiksi pieni kävelylenkki ennen ja jälkeen käy siirtymäriitiksi. Myös etätyöläisen pitää muistaa tarpeelliset tauot ja tankkaukset.
Jos työpäivät täyttyvät Teams-palavereista ja asiapohjaisista keskusteluista, jää palautumisen kannalta tärkeä sosiaalinen kanssakäyminen vähiin. Etätyötä tekevien työyhteisöjen kannattaisi miettiä, miten päiväohjelmaan saataisiin henkilökohtaista kuulumisten vaihtoa ja ilmapiiriä keventävää rupattelua. Voisiko Teamsin kautta järjestää kahvitaukoja ja kuulostella ihmisten vointia?
Etätyössäkin pitäisi huolehtia, että päivään saa liikettä. Voi esimerkiksi liikkua kotona samaan tapaan kuin aiemmin työpaikalla siirryttäessä palaverista toiseen tai työpisteeltä lounastauolle. Tietokoneen ääreen ei pidä jämähtää tuntikausiksi.
Palautuminen ei ole suorittamista
Työpäivän jälkeen on tärkeää löytää itselleen sopiva tapa irrottaa ajatukset työstä. Keinot kannattaa kytkeä matalalla kynnyksellä osaksi arkea. Rentoutuminen voi tapahtua kavereita tapaamalla, osallistumalla mieluisaan harrastukseen tai liikkumalla luonnossa.
Jopa palautuminen ja stressinhallinta saattavat muuttua suorittamiseksi, jota leimaavat velvollisuudentunto ja pakonomaisuus. Jos harrastus ei enää tuota iloa, voi miettiä, onko se muuttunut jo liian tavoitteelliseksi ja työlääksi puurtamiseksi, joka haittaa palautumista.
Näin palaudut paremmin
1. MUISTA PALAUTUMISEN
PERUSTA: terveellinen ravinto, säännöllinen ruokarytmi, itselle mieluinen liikunta ja riittävä yöuni.
2. RAKENNA HYVÄÄ UNTA
JO PÄIVÄLLÄ. Luovu illalla myöhäisestä ruutuajasta ja mieltä kuohuttavista asioista. Alkoholi on huono ratkaisu, sillä se heikentää unen laatua. 3. KUUNTELE ITSEÄSI, tunnista vireystilasi ja palautumisen tarpeesi. Jos käyt helposti ylikierroksilla työn tai muun elämän takia, etsi itsellesi kehoa ja mieltä rentouttavaa liikuntaa tai harrastamista. 4. PIDÄ TAUKOJA TYÖSSÄ, myös etätyössä. Mieti, miten kuulumisia voisi vaihtaa Teamsin välityksellä. 5. JOS TEET ETÄTÖITÄ, ehdota, että palautumisen haasteita purettaisiin työyhteisön kesken.
työterveyden asiantuntijoiden ajatuksia palautumisesta:
Tauotuksen avuksi:
Break Pro -taukoliikuntasovellus on saatavilla kaikilla kaupungin tietokoneilla. Tarvittaessa kysy apua työpaikkasi IT-tuelta.
Henkilöstöliikunnan taukoliikuntamanuaali:
Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta > Aktiivisuutta päivään
Apua liikunnan aloittamiseen liikuntakoutsauksesta:
Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta > Liikuntakoutsaus
Lempeästä liikkeestä hikitreeniin:
Elixia Online Training -palvelu on ilmainen kaupungin työntekijöille: Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta > Elixia Online Training 2.0 – enemmän sisältöjä -kuvabanneri
Voiko terveyttä mitata liikaa?
Intuitiivisesti voisi ajatella, että mitä enemmän lääketieteellisiä tutkimuksia ja testejä tehdään, sitä parempi. Mutta onko intuitio oikeassa?
Kuvassa on nakkisämpylä, jonka päälle on pursotettu ainakin kahvikupillinen sinappia. Teksti kertoo: more is not always better – enempi ei aina ole parempi. Alempana huomautetaan, että sama pätee myös lääketieteellisiin tutkimuksiin ja hoitoihin.
Kyseessä on Yhdysvalloista lähteneen Choosing Wisely -kampanjan juliste. Liikkeen tarkoitus on edistää hyödyllisten ja tarpeellisten tutkimusten sekä hoitojen käyttöä ja se julkaisee lyhyitä ohjeita asioista, joita nykytiedon valossa ei kannata tehdä.
Intuitiivisesti voisi ajatella, että enemmän tutkimuksia täytyy olla parempi kuin vähemmän tutkimuksia. Lääketieteellisten testien tulkitseminen ei kuitenkaan ole aivan yksioikoista. Esimerkiksi monet veriarvot aaltoilevat päivästä toiseen ja terveiden ja sairauden tulosjakaumat ovat päällekkäisiä. Toisin sanoen arvo voi olla sairailla keskimäärin korkeampi kuin terveillä, mutta sairaan arvo voi silti olla samanlainen tai matalampi kuin terveen, ja päinvastoin. Laboratoriomittauksissa on virhemarginaalinsa, eivätkä viitearvot tarkoita tervettä, vaan tyypillisiä arvoja ihmisillä, joissa ei tiettävästi ole vikaa.
Jos tulokset luokitellaan positiivisiin ja negatiivisiin, saadaan testeistä aina vääriä positiivisia ja vääriä negatiivisia; siis vääriä hälytyksiä sekä missattuja tapauksia.
Jos testejä otetaan paljon, saadaan väistämättä enemmän vääriä hälytyksiä. Joskus ne aiheuttavat enemmän harmia, pahimmillaan vaikkapa aiheettoman leikkauksen, joskin yleensä harvemmin, tai esimerkiksi tarpeettomia seuranta- ja lisätutkimuksia. Myös oikea diagnoosi voi viivästyä, jos väärän testin sattumalta poikkeava tulos johtaa harhateille.
On hyvä olla kiinnostunut terveydestään ja lääketieteelliset testit voivat toimia apuna, kun ne on valittu huolella ja tulkittu oikeassa kontekstissa ammattilaisen avulla. Työterveys Helsingistä saat neuvontaa siitä, millaiset tutkimukset voivat olla sinulle hyödyksi.
Jussi Mustonen
asiantuntijalääkäri Työterveys Helsinki
