Jorma Enkenberg, Professori (kasvatustiede) Sanna Härkönen, Tutkija (metsätiede) Hanna Nygren, Suunnittelija (kasvatustiede) Petteri Vanninen, Erikoistutkija (metsätiede) Henriikka Vartiainen, Tutkija (kasvatustiede) Helkamari Nolte, Johtaja Eero Knaapi, Museoisäntä Marko Rikala, Museoassistentti Teijo Nikkanen, Vanhempi tutkija (metsätiede) Suvi Pessala, Tutkimusavustaja (metsätiede)
LUSTO MENETELMÄ Metsämuseon kohteet tarjoavat ainutlaatuisia mahdollisuuksia oppimiseen. Museokohteiden kautta voidaan tarkastella menneisyyden tapahtumia sekä suuntautua tulevaisuuteen. Kohteita museossa voidaan lähestyä eri näkökulmista ja erilaisin lähestymistavoin, kuten havainnoiden, analysoiden, valokuvaten tai perehtymällä kohteisiin liittyviin tarinoihin. Poikkeuksellisia mahdollisuuksia oppimiseen tarjoaa myös museon läheisyydessä sijaitseva Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusmetsä, jonka kautta voidaan oppia metsään liittyvistä ilmiöistä sekä tutustua metsään liittyvään tutkimukseen.
Metsämuseon ja Metlan Punkaharjun toimintayksikön oppimiselle tarjoamia mahdollisuuksia kehitetään yhteistyössä Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen METKA-työryhmän kanssa. Ohessa olevien materiaalin kautta voit lähestyä erästä mahdollisuutta oppia. Tervetuloa oppimaan!
Translation funded by
OPPIMINEN MUSEOKOHTEISTA
OPPIMISYMPÄRISTÖN PEDAGOGINEN MALLI
4
TUTKIMUSKOHTEET
9
RAKENNUSTELINEET TUTKIMUSKOHTEIDEN JA -VÄLINEIDEN VALINTAAN
12
ENNAKKOAJATUKSET METSÄSTÄ JA METSÄMUSEOSTA
14
TUTKIMUSTARINA
15
TOIMINNAN VAIHEET
16
TUTKIMUSSUUNNITELMA
18
TUTKIMUSRAPORTTI
19
3
OPPIMINEN OLEMASSA OLEVIEN OPPIMISAIHIODEN TUELLA
OPPIMISYMPÄRISTÖN PEDAGOGINEN MALLI Metsämuseo Luston museo-objektit sekä Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuspuiston kohteet tarjoavat monenlaisia oppimismahdollisuuksia ja tukevat erityisesi tutkivaan työtapaan perustuvaa oppimista. Tällöin keskitytään objektien ominaisuuksien opettelun sijaan oppimaan museo-objektien tuella. Passiivisen tiedonsiirron sijaan oppiminen on tällöin aktiivinen prosessi, jossa oppija rakentaa tietämystään tutkien, kokeillen ja havainnoiden vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden kanssa. Tutkimuspohjaisen lähestymisen myötä museovierailusta muodostuu uudenlainen, laajempi kokonaisuus, jossa keskeistä on oppijoiden oma aktiivisuus. Tällöin oppijat suunnittelevat yhdessä vierailua etukäteen ja oppimisprosessi jatkuu vielä vierailun jälkeenkin. Prosessille on syytä varata runsaasti aikaa, jotta tutkimusmatkasta tulee onnistunut kokonaisuus.
OPETUSMALLI JA OPPIMISEN ETENEMINEN PROBLEM-BASED LEARNING / PROJECT-BASED LEARNING
Opetusmallina oppimisympäristössä toimii ongelmaperustainen oppiminen. Ongelmaperustaisessa oppimisessa oppimisen käynnistäjänä on jokin haastava ajankohtainen ongelma, jota oppijat lähtevät ratkaisemaan. Ongelmakeskeisessä työskentelyssä tietoa ei omaksuta suoraan oppikirjasta tai opettajalta, vaan oppijat osallistuvat itse aktiivisesti tiedonrakentamiseen. Opettajan rooli on toimia oppimisen ohjaajana. Ongelmakeskeisessä työskentelyssä oppijat työskentelevät usein pienryhmissä, jolloin tavoitteena on ryhmänä pyrkiä selittämään ilmiö tai ratkaisemaan ongelma. Oppijat rajaavat itselleen tutkimustehtävän ja muodostavat tutkimusongelman, jonka jälkeen lähtevät hankkimaan ongelmanratkaisua tukevaa informaatiota. Tiedonhankintaa seuraa kootun aineiston tulkinta, käsittely sekä johtopäätösten tekeminen. Seuraavaksi on kuvattu tarkemmin tutkimusprosessin jokaista vaihetta.
OPETUSMALLI
TYÖVÄLINEET
VALMISTELEVAT TOIMET
TUTKIMUSTEHTÄVÄN MUODOSTAMINEN
TUTKIMUS
SUUNNITTELUTYÖVÄLINE
TUTKIMUSVÄLINEET
YLEISTÄMINEN
ANALYYSIN TYÖVÄLINEET
RAPORTOINTI
RAPORTOINNIN TYÖVÄLINEET
4
SUUNNITTELURESURSSIT • • • • •
Keskustelu metsäasioista Tutkimusnäkökulmat Tutkimustarinat Oppimisaihiot Tutkimussuunnitelma
• Fyysiset työvälineet • Kognitiiviset yövälineet
• Raportointilomake
VALMISTELEVAT TOIMET
(2-3 h)
Ennen opintoretkeä oppijat lähtevät suunnittelemaan vierailua ja muodostavat itselleen tutkimustehtävän. Tutkimustehtävä ei ole perinteinen oppikirjatehtävä, vaan avoin kysymys tai ongelma, johon ei ole olemassa yhtä ainoaa vastausta. Keskeistä myös on, että tutkimustehtävän muodostaminen tapahtuu oppijoista lähtien. Tällöin opettaja ei anna tehtävää tai antaa tutkimustehtävän korkeintaan hyvin yleisellä tasolla, jolloin oppijat voivat itse lähteä rajaamaan ja muodostamaan itselleen omaa tutkimusongelmaa.
TUTKIMUSTARINAT LÄHTÖKOHTANA AJANKOHTAINEN KYSYMYS TAI ONGELMA “DRIVING QUESTION” Oman tutkimusteeman lähtökohtana voi toimia esim. verkosta löytyvät ajankohtaiset lehtiartikkelit. Lehtiartikkeleiden kautta oppijat voivat lähteä keskustelemaan ajankohtaisista metsäasioista ja tuomaan esiin aiempaa tietämystään sekä omia kannanottoja aiheeseen liittyvistä asioista ja näkökulmista. Keskustelujen tukena voidaan myös hyödyntää ns. luovia tekniikoita (kuten aivoriihityöskentely, De Bonon kuusi hattua jne.).
TUTKIMUSNÄKÖKULMAT Lehtiartikkeleiden tukemana oppijoiden kanssa voidaan lähteä myös keskustelemaan erilaisista näkökulmista lähestyä asioita. Keskustelu eri tavoista ja näkökulmasta on tärkeää, sillä oppimisympäristön suunnittelussa on lähdetty liikkeelle ajatuksesta, että museon sekä tutkimuspuiston kohteita ja ilmiöitä voidaan lähestyä eri näkökulmista, (jotka ovat teknologia eli ”insinöörin näkökulma”, kulttuuri eli ”antropologin näkökulma”, ympäristö eli ”biologin näkökulma” sekä talous eli ”ekonomin näkökulma”). Keskustelujen tueksi asiantuntijaorganisaatiot ovat tuottaneet verkkoon myös kuvauksia eri tieteenalojen tutkijoiden ja ammattilaisten toiminnasta, joihin tutustuminen voi antaa lähtökohtia oman tutkimuksen sekä tutkimusnäkökulman suunnitteluun.
5
Oman tutkimuksen suunnitteluprosessi tueksi verkkoon on tuotettu myös tutkimustarinoita, jotka ovat erilaisia kuvauksia opintoryhmien vierailuista. Kuvauksien kautta oppijat voivat ryhtyä muodostamaan mentaalista mallia tutkimusprosessin etenemisestä, joka toimii tukena kun oppijat ryhtyvät seuraavaksi suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa tutkimustaan. Tarinoita voidaan lukea yhdessä tai pienryhmissä ja lähteä jäsentämään esim. etusivun kaavion sekä verkosta löytyvän graafisen jäsentäjän tukemana. Tällöin oppijat voivat analysoida tarinoista esim. eri vaiheita, joita vierailuun ja siihen liittyvään tutkimustoimintaan liittyy. Oppijat voivat myös esim.pienryhmissä tutustua erilaisiin tarinoihin ja analysoida mitä yhteistä sekä mitä eroa eri tarinoilla on. Keskeistä on myös keskustella siitä, mitä ajatuksia tarinat tuovat mieleen. Ajankohtaisten keskustelujen ja tutkimustoimintaan tutustumisen pohjalta oppijat voivat seuraavaksi lähteä ideoimaan erilaisia tutkimusongelmia. Tunnin lopuksi voidaan yhdessä käydä läpi oppijoiden ehdotuksia ja valita ehdotuksista (esim. äänestyksen kautta) luokan yhteinen tutkimusteema. Tämän jälkeen oppijat voivat kiinnostustensa pohjalta jakautua pienryhmiin ja lähteä rakentamaan käytännön toimintasuunnitelmia. Valmistelevien toimien vaiheessa oppijaryhmän ei tarvitse olla atk-luokassa, vaan keskustelujen tueksi riittää esim. opettajan videotykillä heijastama kuva verkkonäkymästä. On kuitenkin tärkeää, että oppijoiden kanssa on keskustelu eri tavoista ja näkökulmista lähestyä asioita ennen kuin oppijat siirtyvät suunnittelutyövälineen pariin. Kun kokonaiskuva prosessin etenemisestä on alkanut hahmottua, voidaan siirtyä atk-luokkaan ja lähteä rakentamaan tutkimussuunnitelmia.
OPPIMINEN OLEMASSA OLEVIEN OPPIMISAIHIODEN TUELLA
TUTKIMUSSUUNNITELMAN RAKENTAMINEN (2 h)
Seuraava vaihe on ryhtyä rakentamaan käytännön toimintasuunnitelmia tutkimusretkeä varten. Tutkimusmatkaa Punkaharjulle voidaan lähteä valmistelemaan verkkosivuilta löytyvän suunnittelutyövälineen avulla. Tunnin aluksi opettajan kannattaa esim. videotykin välityksellä esitellä suunnittelutyöväline ja näyttää oppijoille miten välinettä käytetään. Tämän jälkeen oppijat voivat pienryhmissä ryhtyä selaamaan suunnitteluresurssia. Suunnittelutyövälineen sisältöä voidaan lähestyä periaatteessa kahdesta suunnasta - joko tutkimuskysymyksen tai tutkimuskohteen kautta.
TUTKIMUSKYSYMYKSESTÄ TUTKIMUSKOHTEESEEN Lähestyttäessä suunnitteluresurssin sisältöä tutkimuskysymyksen suunnasta voivat oppijat miettiä jokaisen tutkimuskohteen kohdalla, voisiko kyseisen kohteen tutkiminen antaa vastauksia luokan yhteiseen tutkimustehtävään. Tällöin tutkimuskohteita ja tutkimusvälineitä lähdetään valitsemaan suhteessa näkökulmaan sekä tutkimusongelmaan; mitkä kohteet voisivat antaa vastauksia tutkimusongelmaamme? Mitkä tutkimusvälineet soveltuvat tutkimukseemme? Tutkimussuunnitelma-linkkiä klikkaamalla avautuu kohdekuvan/ videon päälle tutkimussuunnitelmasivu, johon voidaan ryhtyä kirjoittamaan ylös valittuja tutkimuskohteita – ja välineitä. Tutkimuskohteiden ja -välineiden selaamisen myötä tutkimustehtävää voidaan vielä muokata sekä kehitellä eteenpäin. Oppijat voivat myös tehdä useita erilaisia suunnitelmia, joita voidaan jakaa toisten oppijoiden kanssa ja joiden pohjalta voidaan opettajan johdolla rakentaa ryhmän yhteistä käsikirjoitusta vierailulle.
TUTKIMUSKOHTEESTA TUTKIMUSKYSYMYKSEEN
oppijat miettivät jokaisen kohteen kohdalla, mikä on se kysymys, johon kohteen tutkiminen voisi antaa vastauksen.Kohteista nousseiden kysymysten pohjalta oppijat voivat lähteä muodostamaan omaa tutkimusongelmaa. Lopputunnista oppijaryhmät voivat esitellä toisille ehdotuksiaan ja kommentoida toisten suunnitelmia. Tunnin päätteeksi voidaan opettajan johdolla rakentaa ryhmän yhteinen käsikirjoitus opintovierailulle, joka toimitetaan Lustolle kommentoitavaksi. Ennen vierailua oppijoiden kanssa on suositeltavaa keskustella myös jokamiehen oikeuksista sekä tutkimuspuiston säännöistä, joista löytyy tietoa suunnittelutyövälineen etusivulta. Tutkimusmatkalle on tarpeen tulostaa mukaan tutkimussuunnitelmat sekä valitut kognitiiviset työvälineet ym. tutkimuksiin liittyvät asiakirjat. Mukaan kannattaa ottaa myös digitaalikamerat – ja nauhurit sekä huolehtia säänmukaisesta varustautumisesta.
TUTKIMUS
(vierailu, n. 1 päivä)
VASTAANOTTO Tutkimuspäivä aloitetaan tutkimuslaboratoriosta, jossa oppijat otetaan vastaan ja toivotetaan tervetulleiksi. Laboratoriossa voidaan päivän aluksi istahtaa hetkeksi alas ja keskustella tutkimussuunnitelmista sekä samalla lyhyesti esitellä paikka. Tämän jälkeen oppijat voivat tutkimussuunnitelmansa pohjalta ryhtyä keräämään tutkimusvälineitä ja -aineistoa ”tutkimuspussiin”, jonka sisältö rakentuu suhteessa valittuun näkökulmaan.
TUTKIMUS
Tutkimusongelman muodostamista ja suunnitteluresurssin kohteita voidaan lähestyä edellä kuvatun toimintamallin lisäksi myös vaihtoehtoisella tavalla. Tällöin oppijat tutustuvat edellä kuvatulla tavalla ajankohtaisiin keskustelunaiheisiin sekä tutkimustarinoihin – ja näkökulmiin. Tämän jälkeen opettaja voi esitellä järjestelmän ja oppijat voivat pienryhmissä ryhtyä selaamaan tutkimuskohteita. Nyt tutkimusongelmaa lähdetäänkin muodostamaan pääosin tutkimuskohteista käsin, jolloin
6
Kun tutkimuspussit on pakattu, voivat oppijaryhmät lähteä keräämään aineistoa tutkimuspuistosta ja käydä tutustumassa valitsemiinsa museokohteisiin. Oppijat voivat liikkua alueella vapaasti ja sopia tarvittaessa asiantuntijaopastusta esim. tutkimusvälineiden käyttöön. Tarvittaessa oppijat voivat myös kännykän välityksellä kysyä apua ja pyytää asiantuntijaa tai opettajaa saapumaan tutkimuspaikalle. Oppijaryhmien kanssa kannattaa sopia jokin tietty aika, jolloin kaikki oppijat viimeistään palaavat takaisin laboratorioon.
RUOKAILU
RAPORTOINTI
Oppijat voivat ruokailla Luston ravintolassa tai syödä omia eväitä esim. Karjalankalliolla, josta löytyy keväällä 2007 valmistunut laavu, joka tarjoaa sateen yllättäessä suojan isommallekin porukalle sekä turvallisen tulentekopaikan.
Tutkimusprosessin päätteeksi oppijat laativat yhteenvedon tuloksistaan. Verkkosivuille on laadittu raportointilomake, jota voidaan hyödyntää tutkimustulosten raportointiin. Raportin liitteeksi kootaan prosessin aikana syntyneet graafiset jäsentäjät, valokuvat, tulosteet, analyysikaaviot, taulukot, haastatteluaineistot jne. Raportointilomakkeeseen sisältyy myös oman oppimisen arviointiosio. Tutkimusten päätteeksi oppijaryhmät esittelevät tuloksia toisilleen ja kokoontuvat keskustelemaan tutkimuksistaan sekä prosessin aikana heränneistä ajatuksista.
JATKOTUTKIMUKSET (1-2 h) Aineistonkeruun jälkeen oppijat voivat jatkaa tutkimuksia laboratoriossa museohenkilökunnan ohjauksessa. Aikataulusta ja suunnitelmista riippuen oppijat voivat tehdä tutkimuksia eri näkökulmista tai keskittyä vain yhteen näkökulmaan. Verkossa tehdyt tutkimussuunnitelmat eivät kuitenkaan ole tiukka kuvaus opintoretken kulusta, sillä vierailun aikana voi nousta uusia kysymyksiä, joiden myötä oppijat voivat lähteä uudestaan tutkimusmetsään tai tutustumaan museokohteeseen, jota alkuperäinen suunnitelma ei sisältänyt. Tutkimussuunnitelma voidaan myös tarkoituksella jättää osittain avoimeksi, jolloin oppijat voivat aamupäivän museo- ja tutkimuspuistovierailun pohjalta valita yhden uuden tutkimuskohteen, johon käyvät iltapäivällä tutustumassa. Suunnitelmat voivat siis muuntua ja rikastua prosessin edetessä. Aikataulusta sekä tutkimussuunnitelmasta ja kysymyksestä riippuen oppijat voivat tarvittaessa aloittaa laboratoriossa tutkimuksen seuraavan vaiheen eli yleistämisen. Tällöin aineiston käsittelyä ja tulosten tulkintaa voidaan vierailun jälkeen jatkaa koululla.
YLEISTÄMINEN
(1-2 h)
Tutkimusmatkan jälkeen oppijat jatkavat ongelmanratkaisuprosessia koululla. Nyt oppijat ryhtyvät työstämään ongelmaa uudella ymmärryksen tasolla; he eivät vain pohdi mitä ovat tutkimuksissaan selvittäneet ja oppineet, vaan hyödyntävät oppimistaan ongelman analyysissa ja johtopäätösten tekemisessä. Ongelman analyysissa voi myös nousta uusia kysymyksiä, jotka kaipaavat lisäselvitystä.
7
(2 h)
TUTKIMUSKOHTEET LUSTO -SUOMEN METSÄMUSEO ANTROPOLOGIN
BIOLOGIN
INSINÖÖRIN
EKONOMIN
Karsikko
Männyn poikkileikkaus
Terva
Metsätyöt eri vuodenaikoina
Umpipuu
Männyn poikkileikkaus
Metsätyöt eri vuodenaikoina
Karhunkallohonka
Dendrokronologia
Puusta saatavia jatkojalosteita
Rohtoja ja lääkintätarpeita metsästä
Puulajit
Puun tiheys ja massa
Metsän virkistyskäyttö
Palokoro
Pika-50
Suomalaisuutta etsimässä
Metsätyöt eri vuodenaikoina
Metsänuudistamisen ja hoidon työvälineitä
Hiljaisuuden huone
Puun tiheys ja massa
TUTKIMUSNÄKÖKULMA
Pettu
Taiteilijan puu
Pitämyspuut
Terva
Haastattelut: Millainen on arvokas metsä? Sakari Kuosmanen Jarmo Saarela Gustav Strand
TUTKIMUSNÄKÖKULMA
TUTKIMUSNÄKÖKULMA
TUTKIMUSNÄKÖKULMA
ANTROPOLOGIN
BIOLOGIN
INSINÖÖRIN
EKONOMIN
Kuvio 72 karsikkomänty
Kuvio 50 kaadettu mänty
Kuvio 50 kaadettu mänty
Kuvio 50 kaadettu mänty
Kuvio 147 luontaisesti syntynyt rauduskoivikko, harvennuskokeet/ lahopuu kongressikaski
Kuvio 184/193 männyn siemenpuuhakkuuala, luontainen uudistaminen
Kuvio 183 mänty lahopuu kontrolliala
Kuvio 7,11 mänty lahopuu luonnontilainen Kokonharju
Samulilan rauniot
Kuvio 14 mäntyvarteikko
Kuvio 50 varttunut/ uudistuskypsä istutettu männikkö
Kuvio 50 varttunut/ uudistuskypsä istutettu männikkö
Kuvio 120 vesistön rannalle jätetty suojavyöhyke
Kantapuu: Kanervan mänty
Kuvio 72 vanha männikkö Seppälänmäki
Kuvio 72 vanha männikkö Seppälänmäki
Kuvio 169 Karjalankallio
Kuvio 316 Männyn alkuperäkoe
Kuvio 74 mänty, kuusi ja koivu taimikot
Kuvio 74 mänty, kuusi ja koivu taimikot
Metsänhoidon maisemallinen vaikutus:
PLP Mäntyjen suku
Kuvio 184/193 männyn siemenpuuhakkuuala, luontainen uudistaminen
Kuvio 184/193 männyn siemenpuuhakkuuala, luontainen uudistaminen
Kuvio 9 aarnialueen luonnontilainen männikkö, kuusi alikasvos
Kuvio 203 kaadettu kuusi,kuusi lahopuu talousmetsässä
PLP Mäntyjen suku
Kuvio 203 kaadettu kuusi
Kuvio 7, 11 kuusi lahopuu luonnontilainen Kokonharju
Kuvio 203 kaadettu kuusi
Kuvio 203 kuusi lahopuu talousmetsässä
Kuvio 239 varttunut viljelty kuusikko/kuusen harvennuskokeet
Kuvio 7, 11kuusi lahopuu luonnontilainen Kokonharju
Kuvio 7, 11kuusi lahopuu luonnontilainen Kokonharju
Kuvio 74 istutettu kuusitaimikko
PLP kuusten suku
PLP kuusten suku
Kuvio 75 kaadettu koivu
PLP kuusen erikoismuodot
PLP kuusen erikoismuodot
Kuvio 147 luontaisesti syntynyt rauduskoivikko, harvennuskokeet/lahopuu kongressikaski
Kuvio 239 varttunut viljelty kuusikko/kuusen harvennuskokeet
Kuvio 239 varttunut viljelty kuusikko/kuusen harvennuskokeet
Kuvio 262 varttunut rauduskoivikko
Kuvio 75 kaadettu koivu
Kuvio 265 kuusen alkuperäkokeet
Kuvio 285 varttunut hieskoivikko
Kuvio 39 visakoivikko
Kuvio 75 kaadettu koivu
Kuvio 101 sekametsä
Kuvio 262 varttunut rauduskoivikko
TUTKIMUSNÄKÖKULMA
Kuviot 83-99 raivattu-raivaamaton lehtikuusikko
METSÄNTUTKIMUSLAITOS PUNKAHARJUN TOIMINTAYKSIKKÖ
TUTKIMUSKOHTEET
Kuviot 43-41 hoidettu-hoitamaton lehtikuusikko
TUTKIMUSNÄKÖKULMA
TUTKIMUSNÄKÖKULMA
TUTKIMUSNÄKÖKULMA
BIOLOGIN
INSINÖÖRIN
EKONOMIN
PLP koivun erikoismuodot
Kuvio 103 luontaisesti syntynyt taimikko
Kuvio 285 varttunut hieskoivikko
Kuvio 39 visakoivikko
Kuvio 183 kontrollikoeala
Kuvio 101 sekametsä
Kuvio 147 luontaisesti syntynyt rauduskoivikko, harvennuskokeet/lahopuu kongressikaski
Pitkät puut
Kuvio 183 kontrollikoeala
Kuvio 262 varttunut rauduskoivikko
Kuvio 240 tammimetsä
Pitkät puut
Kuvio 285 varttunut hieskoivikko
Kuvio 169 Karjalankallio
Kuvio 240 tammimetsä
TUTKIMUSNÄKÖKULMA
TUTKIMUSNÄKÖKULMA
TUTKIMUSNÄKÖKULMA
Kuvio 101 sekametsä
PLP lehtikuuset
Kuvio 103 luontaisesti syntynyt taimikko
PLP pihdat
Kuvio 183 kontrollikoeala
Kuvio 169 Karjalankallio
Pitkät puut
Kuvio 12 kosteikko, lehtipuuvaltainen lehtokuvio Kuvio 14 märkä nevapainanne Kuvio 62 lehtokuvio
Kuvio 120 vesistön rannalle jätetty suojavyöhyke Kuvio 240 tammimetsä
Kuvio 41 luonnontilainen lehtikuusikko: luontainen häiriödynamiikka PLP lehtikuuset
PLP pihdat
Kuvio 169 Karjalankallio
11
OPPIMINEN OLEMASSA OLEVIEN OPPIMISAIHIODEN TUELLA
TUTKIMUSVÄLINEET (AJATTELUN TYÖVÄLINEET) • Millaista aineistoa välineellä voidaan kerätä? • Miten väline voi auttaa jäsentämään ajatuksia? BIOLOGIN
TUTKIMUSNÄKÖKULMA
INSINÖÖRIN
EKONOMIN
ANTROPOLOGIN
TUTKIMUSNÄKÖKULMA TUTKIMUSNÄKÖKULMA TUTKIMUSNÄKÖKULMA
TUTKIMUSKOHDE
KONTEKSTI
Mitä kohde tuo mieleen? Mitä kohteessa on? Mistä kohde rakentuu? Liittyykö kohde johonkin ilmiöön? Mihin vastauksesi perustuu? Mitä muuta kuvassa/kuvasarjassa/videossa näet? Mikä kuvasarjassa/videossa muuttuu? Mitä jää kohdekuvan/videon ulkopuolelle? Mihin kysymykseen kohteen tutkiminen voi antaa vastauksen? • Millä perusteella kohde voidaan valita tutkimuskohteeksi?
• Millaiseen ympäristöön kohde sijoittuu? • Mitä muuta ympäristössä on?
• • • • • • • • •
RAKENNUSTELINEET TUTKIMUSKOHTEIDEN JA -VÄLINEIDEN VALINTAAN
TUTKIMUSVÄLINEET (FYYSISET VÄLINEET) • Mitä tietoa välineellä saa? • Mihin välinettä käytetään? • Millaista aineistoa välineellä voidaan kerätä? BIOLOGIN
TUTKIMUSNÄKÖKULMA
INSINÖÖRIN
EKONOMIN
ANTROPOLOGIN
TUTKIMUSNÄKÖKULMA TUTKIMUSNÄKÖKULMA TUTKIMUSNÄKÖKULMA
TUTKIMUSKOHDE
KONTEKSTI
Mitä kohde tuo mieleen? Mitä kohteessa on? Mistä kohde rakentuu? Liittyykö kohde johonkin ilmiöön? Mihin vastauksesi perustuu? Mitä muuta kuvassa/kuvasarjassa/videossa näet? Mikä kuvasarjassa/videossa muuttuu? Mitä jää kohdekuvan/videon ulkopuolelle? Mihin kysymykseen kohteen tutkiminen voi antaa vastauksen? • Millä perusteella kohde voidaan valita tutkimuskohteeksi?
• Millaiseen ympäristöön kohde sijoittuu? • Mitä muuta ympäristössä on?
• • • • • • • • •
OPPIMINEN OLEMASSA OLEVIEN OPPIMISAIHIODEN TUELLA
ENNAKKOAJATUKSET METSÄSTÄ JA METSÄMUSEOSTA Oppimisprojektin aluksi oppijat kirjoittavat ylös ajatuksiaan metsästä ja metsämuseosta. Minkälaisia asioita museo tuo sinulle mieleen? Minkälaisia asioita metsä tuo sinulle mieleen?
TUTKIMUSTARINA TUTKIMUSMATKA METSÄMUSEO LUSTOON JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN PUULAJIPUISTOON Tiedätkös mikä on kasvukaira? No, se on sellainen mielenkiintoinen tutkimusväline, jolla voidaan ottaa puusta vuosilustonäyte. Pääsin viime viikolla kokeilemaan kairaamista, kun vierailimme Punkaharjulla, Suomen Metsämuseo Lustossa ja Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusmetsässä. Oletko sinä vieraillut kyseisissä paikoissa? Ennen vierailua kirjasimme ylös ajatuksia, joita metsä sekä museo toivat itse kullekin mieleen. Metsä herätti monenlaisia ajatuksia, muistoja sekä kokemuksia, joista keskustelimme myös yhdessä luokan kanssa. Seuraavaksi opettaja pyysi meitä pienryhmissä perehtymään erilaisiin ajankohtaisiin lehtijuttuihin ja antoi meille neljä eri väristä hattua, josta jokainen valitsi omansa. Jokaisen hatun alle kätkeytyi erilainen henkilö, jonka näkökulmasta meidän tuli keskustella sekä pohtia lehtijutun sisältöä. Keskustelimme aiheesta aika pitkään ja huomasimme, että asioihin ei aina löydy vain yhtä ainoaa ratkaisua. Keskusteluissa heräsi myös monta kiinnostavaa kysymystä, jolloin opettaja ehdotti, että voisimme olla tutkijoita ja lähteä etsimään eri tavoin tietoa, joka auttaisi meitä kysymyksien ratkaisemisessa. Samaisessa keskustelussa nousi myös esiin Suomen Metsämuseo Lusto ja Metsäntutkimus-laitoksen tutkimusmetsä, joiden arvelimme tarjoavan monenlaisia mahdollisuuksia tarkastella menneisyyden tapahtumia sekä toisaalta myös suuntautua tulevaisuuteen. Seuraavana päivänä kävimme tutustumassa Luston verkkosivuihin, josta löysimme kuvauksia eri alan asiantuntijoiden ja tutkijoiden toiminnasta. Vertaillessamme eri alojen tutkijoiden toimintaa nousi esiin useita eri tapoja sekä näkökulmia, joiden kautta metsään liittyviä ilmiöitä voidaan lähestyä sekä miten erilaisia metsään liittyvät tutkimukset voivatkaan olla. Verkkosivuilta löysimme myös tutkimustarinoita, jotka olivat kuvauksia eri opintoryhmien tutkimusmatkoista Punkaharjulle. Tarinoita lukiessamme heräsi ajatus, että mekin voisimme suunnitella ja toteuttaa oman tutkimusmatkan Lustoon ja Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusmetsään! Tutkimustoimintaan tutustumisen jälkeen ryhdyimme yhdessä ideoimaan luokalle yhteistä tutkimusteemaa. Toiset olivat kiinnostuneempia teknologisesta lähestymistavasta kun taas toiset halusivat lähestyä metsään liittyviä kysymyksiä enemmän ympäristönäkökulmasta. Tällöin päätimme valita tutkimusteemaksi aiheen, joka mahdollistaisi erilaiset lähestymistavat. Teeman löydyttyä jakaannuimme kiinnostusten pohjalta pienryhmiin, jolloin jokainen tutkijaryhmä sai lähestyä luokan yhteistä haastetta omasta näkökulmastaan.
Seuraavalla tunnilla ryhdyimme muutaman oppijan ryhmissä ideoimaan itsellemme tutkimusteemaa tarkentavia tutkimuskysymyksiä, joita kirjasimme verkossa olevaan tutkimussuunnitelmaan. Tutkimussuunnitelman sisältöä rakennettiin tarkastelemalla erilaisia metsä- ja museokohteita sekä niihin liittyviä työvälineitä. Jokaiseen kohteeseen liittyi näkökulmasta riippuen erilaisia tutkimusvälineitä, joilla kohdetta voisi Punkaharjulla lähteä tutkimaan. Jokainen pienryhmä teki erilaisia suunnitelmia ja välillä kokoonnuimme keskustelemaan suunnitelmistamme sekä kehittelimme niitä eteenpäin muiden tutkijoiden kommenttien perusteella. Tuntien päätteeksi lähetimme suunnitelmamme Lustolle ja näin tutkimussuunnitelma toimi käsikirjoituksena tulevalla opintovierailulla. Seuraavalla viikolla matkustimme Punkaharjulle. Aloitimme vierailun metsämuseolla, jossa museoisäntä Eero toivotti meidät tervetulleiksi. Eero kertoi meille vierailumme etenemisestä ja antoi meille tutkimuspussit. Jokainen ryhmä sai erilaisen tutkimuspussin ja keräsi siihen ne tutkimusvälineet, jotka oli etukäteen valinnut verkossa. Välineiden kokoamisen jälkeen osa pienryhmistä suuntasi museoon ja osa puolestaan tutkimusmetsään keräämään tutkimusaineistoa. Tutkimusmetsässä pääsimme sitten kairaamaan mäntyä kasvukairalla. Se oli aika hauskaa ja kun aikamme kairattiin, niin siitä tuloksena syntyi pitkä puusuikale. Laitoimme suikaleen tutkimuspussiimme, jonne keräsimme myös muuta tutkimusaineistoa. Aineistonkeruun jälkeen menimme takaisin museolle, jossa kävimme tutkimassa valitsemiamme museokohteita. Kävimme myös vertaamassa kairaamaamme suikaletta 6000 vuotta vanhaan mäntyyn. Arvaatko kumpi oli vanhempi? Päivän lopussa kokoonnuimme koko tutkijayhteisömme museon ravintolaan, jossa ruokaillessamme keskustelimme päivän tapahtumista. Oli mielenkiintoista huomata, että jokainen meistä oli saapunut samaan museoon, mutta valmistelut verkossa vierailusta omanäköisen kokonaisuuden. Koululle palattuamme ryhdyimme järjestämään materiaalia, jota olimme Punkaharjulla keränneet. Teimme tietokoneella erilaisia taulukoita ja yhteenvetoja sekä kävimme kirjastossa kokoamassa lisäaineistoa tutkimuksellemme. Tutkimusprosessin päätteeksi laadimme raportin tuloksistamme ja esittelimme tuloksia muille oppijoille. Tämän jälkeen mietitimme yhdessä sitä, miten voisimme hyödyntää hankimaamme tietoa tutkimusteemamme ratkaisemisessa. Nyt tutkimuskysymyksen ratkaiseminen tuntuikin jo hieman helpommalta, mutta mikä mahtoi olla kysymyksemme?
TOIMINNAN VAIHEET TUTKIMUSTARINOIDEN ANALYSOINTI
KOULU
PUNKAHARJU
TOIMINNAN VAIHEET TUTKIMUSTARINOIDEN ANALYSOINTI 1. 1. ORIENTATION VALMISTELEVAT ACTIVITIES TOIMET Keskustelu about kiinnostavista things that interest • •Discussion inmetsäasioista a forest Keskustelu about tutkimusnäkökulmista research • •Discussion Tutkimustarinoihin tutustuminen •perspectives ja tarina-analyysi the research narratives and • Studying Avoimen analysis haasteen valinta ja •story kiinnittäminen and anchoring of open • Selection challenge
4.4.GENERALIZATION YLEISTÄMINEN
SCHOOL KOULU
of data and interpreting • Processing • Aineiston käsittely ja tulosten of findings tulkinta on the learning project • Reporting • Oppimisprojektin raportointi of meaning of project • Evaluation • Projektin merkityksen arviointi
PUNKAHARJU
3.3.TUTKIMUS INQUIRY • • • • •
Arrival at Punkaharju Punkaharjulle • Saapuminen Gathering Tutkimusvälineiden of inquiry tools koonti • Carrying Tutkimusten out the inquiry suorittaminen • Discussion abouttutkimuksista inquiry • Keskustelu Departure Poistuminen from Punkaharju Punkaharjulta •
2. TUTKIMUSSUUNNITELMA 2. INQUIRY PLAN • Research perspective Tutkimusnäkökulma ideas and selection of • •Forming Tutkimusteeman ideointi ja valinta •research theme Tutkimuskohteen ideointi ja ideas and selection ofvalinta • •Forming Työskentelymuodoista sopiminen •inquiry object Tutkimusvälineen of inquiry valinta tools • •Selection • Agreement on forms of work
TUTKIMUSSUUNNITELMA TUTKIJARYHMÄN KOKOONPANO:
PÄIVÄMÄÄRÄ JA KELLONAIKA:
Tutkimussuunnitelma toimii käsikirjoituksena opintovierailulle. Suunnitelman sisältöä rakennetaan suunnitteluresurssissa esiteltyjen tutkimuskohteiden – ja välineiden kautta.
TUTKIMUSKOHDE:
TUTKIMUSONGELMA, JOHON/JOIHIN KOHTEEN TUTKIMINEN ANTAA RATKAISUN:
TUTKIMUSVÄLINEET (FYYSISET VÄLINEET/ AJATTELUN VÄLINEET):
ETUKÄTEISTIETO TUTKIMUSKOHTEESTA:
TUTKIMUKSEN TOTEUTUS:
POHDITTAVAA: • • • • •
Mistä näkökulmasta tutkimus tehdään? Mitkä kohteet voisivat antaa vastauksia tutkimusongelmaan? / Mikä on se kysymys, johon kohteen tutkiminen voisi antaa vastauksen? Mitkä tutkimusvälineet soveltuvat tutkimukseen? Miten tutkimus toteutetaan? Kuka tekee ja mitä? Miten paljon aikaa tutkimuksen arvellaan vievän?
Tutkimussuunnitelmia voidaan myös tehdä useita erilaisia. Erilaisista ideoista ja suunnitelmista voidaan tämän jälkeen yhdessä keskustella ja rakentaa luokan yhteinen käsikirjoitus vierailulle.
PÄIVÄMÄÄRÄ JA KELLONAIKA:
TUTKIMUSRAPORTTI
TUTKIJARYHMÄN KOKOONPANO:
TUTKIMUSONGELMA:
MILLÄ PERUSTEELLA TUTKIMUKSEN KOHDE JA NÄKÖKULMA VALITTIIN? (TUTKIMUKSEN TARKOITUS)
MITEN JA MILLÄ VÄLINEILLÄ TUTKIMUSAINEISTO KERÄTTIIN? MIKSI? (TUTKIMUSMENETELMÄ)
MIKÄ OLI RATKAISU? MIHIN RATKAISU PERUSTUU? (RATKAISU TUTKIMUSONGELMAAN)
OPPIMISEN ARVIOINTI MITÄ KOETTIIN?
MITÄ OPITTIIN?
MITÄ JÄI OPPIMATTA?
LIITTTEET:________kpl
(graafiset jäsentäjät, valokuvat, tulosteet, analyysikaaviot, taulukot, haastatteluaineistot jne.)
LUSTO -SUOMEN METSÄMUSEO www.lusto.fi
METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN PUNKAHARJUN TOIMINTAYKSIKKÖ http://www.metla.fi/metsat/punkaharju/index-en.htm
JOENSUUN YLIOPISTO, SAVONLINNAN OPETTAJANKOULUTUSLAITOS http://sokl.joensuu.fi/