Ruusut by Herttoniemen siirtolapuutarha

Herttoniemen Siirtolapuutarha ry.

Herttoniemen Siirtolapuutarha ry. RUUSUT

Kuvat ÂŠ Eeva Saarnilahti

Herttoniemen Siirtolapuutarha ry.

Johdanto Kirjoittanut Saara Pelttari Suomen maa- ja metsätalouden kansallisen kasvigeenivaraohjelman tavoitteena on turvata tuleville sukupolville Suomen pohjoisiin viljelyolosuhteisiin sopeutunut viljelykasvien geeniaines osana biologista monimuotoisuutta. Luonnonvarakeskus Luke (aiemmin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT) on laatinut koristekasvien ja pensasruusujen geenivarojen säilytyssuunnitelman. Osana tätä suunnitelmaa oli jo olemassa olevien kokoelmien kartoitus ja koota niistä kattava tietokanta. Mukaan sisällytettiin myös siirtolapuutarhojen pienet kasvikokoelmat. Tärkeimpiä säilytettäviä geenivaroja ovat yli 50 vuotta vanhat kasvit, löytöruusut, paikalliskannat ja perinneperennat. Verkottumisien kautta voitaisiin esimerkiksi vaihtamalla ja levittämällä vaikuttaa arvokkaiden ruusujen monimuotoisuuden säilyttämiseen. Ruusuja kartoitettiin Herttoniemen siirtolapuutarhassa vuosina 2004-2006. Kasvitieteilijä ja Helsingin yliopiston apulaisprofessori emerita Leena Hämet-Ahti tunnisti ja luonnehti ruusut. Ruusuja inventoitiin erityisesti mökkien 70 ja 171 pihoilta. Monet ruusut eivät kuitenkaan ole pitkään Herttoniemen siirtolapuutarhassa kasvaneita, vaan ruusuharrastajat olivat hankkineet niitä muun muassa Meilahden arboretumin ruusutarhasta ja taimitarhoilta. Osasta tunnistettuja ruusuja tehtiin erillinen kokoelma Riihen lounais-päätyyn. Ruusujen nimien kirjoittaminen Koska ruusujen nimet ja ryhmittely ovat vaikeita, Suomen Ruususeura julkaisi vuonna 2004 erillisenä painoksena uudistetun kirjasen ´Ruusujen nimet´. Ruusujen, kuten muidenkin kasvien tieteellisten nimien kirjoittaminen on kansainvälisesti melko tarkkaan säädeltyä (International Code of Nomenclature for algae, fungi and plants). Tässä kuitenkin muutama perusasia. Suomenkieliset nimet kirjoitetaan aina yhteen ilman väliviivaa ja pienellä alkukirjaimella (esim. viljaminkeltaruusu). Tieteellisissä nimissä kasvin suvun-nimi kirjoitetaan isolla ja lajinimi pienellä alkukirjaimella ja kursivoituina (esim. Rosa rugosa). Jalostettujen ruusujen kohdalla, nimeäminen ei ole yhtä selkeää kuin aitojen lajien kohdalla. Ruusujen pitkän risteytyshistorian takia on päädytty käytäntöön, jossa kirjoitetaan yleensä vain suku Rosa ja sen perään lajikenimi isolla alkukirjaimella. Lajikenimeä ei kursivoida ja sen eteen ja loppuun laitetaan yksinkertaiset lainausmerkit (esim. Rosa 'Louise Odier'). Lajikenimen jälkeen voidaan sulkuihin merkitä mihin ryhmään ruusu kuuluu ja ilmoittaa sen mahdollinen suomenkielinen nimi. Koska suurin osa vanhoista pensasruusuistakin on jalostettuja, käytetään niillä nimeä Rosa + ’Lajikenimi’ (esim. Rosa 'Maiden´s Blush'). Samankaltaiset ruusut on tapana ryhmitellä tietyllä, vakiintuneella tavalla. Ryhmänimi (esim. tarhakurtturuusut – Rugosa-ryhmä) ei ole varsinainen kasvitieteellinen nimi eikä niitä säädellä yhtä tiukoin kansainvälisin säädöksin. Ryhmänimi kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, eikä nimeä kursivoida.

Kuvat © Eeva Saarnilahti

Herttoniemen Siirtolapuutarha ry.

Kanadalaiset ruusujalostajat eivät ole halunneet, että heidän lajikkeitaan sijoitetaan yleisesti käytössä oleviin ruusuryhmiin, vaan ne ryhmitellään usein omaksi ryhmäkseen. Niidenkin lajikenimet kirjoitetaan kuten muutkin lajikkeet (esim. Rosa ´John Davis´). Tarkempia tietoja ruusujen nimistä on Jorma Koskisen artikkelista ruusujen nimien kirjoittaminen. 

Luettavissa Suomen ruususeuran internetsivuilta: http://www.ruususeura.fi/a-suomi/artikkelit/artikkelit-2.html

Juhannusruusun nimeäminen on muuttunut Kansainvälisissä yhteyksissä ei pidä puhua juhannusruususta, vaan käyttää kasvin oikeaa nimeä Rosa spinosissima ´Plena´. Rosa spinossisima on pimpinellaruusun tieteellinen nimi ja ’Plena’ tarkoittaa pimpinellaruusun kerrottukukkaista lajiketta. Pitkään käytössä ollut juhannusruusun lajinimi Rosa pimpinellifolia on muutettu takaisin alkuperäiseen nimeen spinosissima, joka tarkoittaa kaikkein piikkisintä. Samalla on muuttunut ryhmän nimi, johan juhannusruusukin kuuluu. Kyseinen ryhmä oli aiemmalta nimeltään Rosa Pimpinellifolia-ryhmä, mutta on nykyään Rosa Spinosissimaryhmä. Vaikka Pimpinellifolia-ryhmää ei enää olekaan, ei ruusujen suomenkielistä ryhmänimeä ole tarvinnut kuitenkaan muuttaa. Suomenkielinen nimi on siis edelleen tarhapimpinellaruusut. Ruusuryhmät Herttoniemen Siirtolapuutarhan ruusukokoelma on käytön helpottamiseksi järjestetty suomenkielisen nimen mukaan aakkosjärjestykseen. Ruusuihin enemmän perehtyneiden avuksi alla olevassa luettelossa ruusut on järjestetty ryhmiin. Tarhakurtturuusut – Rugosa-ryhmä/gruppen            

'Belle Poitevine' 'Blanc Double de Coubert' 'Fj Grootendorst' ’Hansa' - hansaruusu/hansaros 'Henry Hudson' 'Iitin Tiltu' 'Martin Frobisher' 'Pohjolan Kuningatar' ’Ritausma' 'Rudolf' ’Schneekoppe'/ 'Snow Pavement' 'Thérèse Bugnet' - teresanruusu

Kuvat © Eeva Saarnilahti

Herttoniemen Siirtolapuutarha ry.

Kurtturuusun (Rosa rugosa) perusmuoto on kansallisessa vieraslajistrategiassa (2012) luokiteltu haitalliseksi kasviksi. Ruusujen ystävät ovat kuitenkin ”velvoitettu” muistuttamaan, että tarhakurtturuusuissamme on aivan loistavia lajikkeita. Ne ovat yleensä pihan kauneimmat ruusut: terveitä, tuoksuvia, runsaskukkaisia, hienostuneita ja remontoivat (eli uusivat kukintansa saman kesän aikana) melkein koko kesän ajan kuten esimerkiksi ’Ritausma’ ja ’Hansa’ tekevät. Vieraslajistrategiassakin on todettu, että tarhakurtturuusujen leviämiskyky on niin heikkoa, ettei niistä aiheudu samanlaista vaaraa meren ja järvien rannoille kuin varsinaisesta kurtturuususta. Tarhapimpinellaruusut – Spinosissima-ryhmä/gruppen        

’Juhannusmorsian' - morsionruusu 'Linnanmäki' ’Papula' 'Poppius' 'Red Nelly' 'Ruskela' ’Suzanne' 'Plena' - juhannusruusu/midsommarros, Finlands vita ros

Ranskanruusut – Gallicaryhmä/gruppen    

'Duchesse de Montebello' Officinalis' - apteekkarinruusu/apotekarros 'Rosa Mundi’ - kirjoapteekkarinruusu/polkagrisros 'Ville de Londres'

Kesädamaskonruusut – Damascena-ryhmä/gruppen  

'Blush Damask'- tähtitorninkatu 'Celsiana'

Neidonruusut – Alba-ryhmä/gruppen   

'Maiden´s Blush' 'Maxima' 'Tertin kartano'

Sammalruusut – Centifolia muscosa-ryhmä/gruppen  

'Nuits d´Young' 'Henri Martin'

Kuvat © Eeva Saarnilahti

Herttoniemen Siirtolapuutarha ry.

Bourbonruusut – Bourbon-ryhmä/gruppen 

'Louise Odier'

Suomalaisia löytöruusuja            

Alba-ryhmä ’Minette' - mustialanruusu/mustialaros Centifolia Muscosa-hybr. ’Vaarala' - sammalruusu/mossros Centifolia-ryhmä ’Pikkala' - kartanoruusu/centifoliaros Francofurtana-ryhmä ’Splendens' - valamonruusu/valamoros Francofurtana-ryhmä ’Sanna’ (?) - kirkonruusu/kyrkogårdsros Harisonii-ryhmä 'Harison´s Yellow' - harisoninkeltaruusu/harisoniiros Harsonii-ryhmä 'William´s Double Yellow' Harisonii-ryhmä 'Maija Hesperia' Rosa majalis ’Foecundissima' mökinruusu/bukettros Rosa majalis ’Tornedal’ - tornionlaaksonruusu/tornedalsros ’Onni' - onnenruusu Rosa glauga, punalehtiruusu/daggros

Ryhmittämättömiä  

’Flammentanz' persiankeltaruusu

Kanadalaisia uusia lajikkeita    

'John Davis' 'John Cabot' ’Suzanne' 'Martin Frobisher'

Kuvat © Eeva Saarnilahti

Herttoniemen Siirtolapuutarha ry.

Sisällys Apteekkarinruusu Blanc Double de Coubert Duchesse de Montebello Flammentanz Hansaruusu Iitin Tiltu John Cabot John Davis Karjalanruusu Kirjoapteekkarinruusu Koiranruusu Kurtturuusu Linnanmäki Louise Odier Maija Hesperia Martin Frobisher Maxima Morsionruusu Mozart Mökinruusu Mustialanruusu Neidonruusu Neilikkaruusu Norjanruusu Onnenruusu Persiankeltaruusu Pikkala Pohjolan Kuningatar Punalehtiruusu R. Henry Hadson Red Nelly Riitausma Ritausma Rudolfinruusu Ruskelanruusu Snow Pavement Suomenköynnösruusu Suviruusu Suzanne Tähtitorninkatu Teresanruusu Tornionlaaksonruusu Valamonruusu William’s Double Yellow

Kuvat © Eeva Saarnilahti

Herttoniemen Siirtolapuutarha ry. Apteekkarinruusu

’Blanc Double de Coubert’ Pystyhaarainen; 1,5 m; kukat yksittäin – kolmittain, kerrannaisia, valkoisia, hyvin tuoksuvia. Cochet-Cochet, Ranska 1892. Rosa rugosa x ’Soimbreul’,

Kuvat © Eeva Saarnilahti

Herttoniemen Siirtolapuutarha ry. ’Duchesse de Montebello’ Kaarevahaarainen; 1-1,5 m; lehdet vaaleanvihreitä; kukat kerrannaisia, vaaleankorallinpunaisia. Lafay, France 1824-1825. Gallica-ryhmä.

Rosa ’Flammentanz’ Tav. koiranruusuun vartettu köynnös; 3-4 m; lehdet kiiltäviä; kukat edellisen kesän haaroissa, kolmittain – viisittäin, 5-7 cm leveitä, kerrannaisia, loistavan syvänpunaisia, heikosti tuoksuvia; kiulukat runsaita mutta harvoin kypsyviä. VII. Loistoköynnösruusuryhmän lajike; Wilhelm Kordes, Saksa 1955.

Kuvat © Eeva Saarnilahti

Herttoniemen Siirtolapuutarha ry. Hansaruusu, hansaros – Rosa ’Hansa’ Juurivesoja muodostava; 1.5-2 m; pysty-, koheneva- ja tanakkahaarainen; nuori haararanka ja piikit karvaisia; piikit erikokoisia, suoria; lehdet 5-, 7- tai 9-lehdykkäisiä, lehdykät 2-5 cm, soikeita – pitkänpyöreitä, päältä kurttuisia, kiiltäviä, tummanvihreitä; kukat yksittäin – kolmittain, 7-11 cm leveitä, kerrannaisia, violetinpunaisia, voimakastuoksuisia; kiulukat 22.5 cm, naurismaisia, punaisia. Usein myynnissä vierasjuurisena. Hollantilainen Rugosa-ryhmän lajike vuodelta 1905, vanhempia ei tunneta. Rosa ’Iitin Tiltu’ Juurivesoja muodostava; 1-1.5 m; pysty, lehdet kirkkaanvihreitä, heikosti kurttupintaisia; kukat yksinkertaisia, 6-10 cm leveitä, karmiininpunaisia, tuoksuvia. VII. Iitistä löytynyt ja siellä jo kymmeniä vuosia kasvanut risteymä, jossa kurtturuusun ja ranskanruusun piirteitä.

Kuvat © Eeva Saarnilahti

Herttoniemen Siirtolapuutarha ry. Rosa ’John Cabot’ 1-2 m; rennohkohaarainen, tukea vaativa (pilariruusu); lehdet kirkkaanvihreitä; kukat kolmittain – viisittäin, löyhästi kerrannaisia, keskipunaisia, tuoksuttomia; kiulukat eivät kypsy. VII-VIII. Puistoruusulajike (R. Kordesiiryhmä); Felicitas Svedja, Kanada 1978.

Rosa ’John Davis' 1-2 m; rento- ja pitkähaarainen, tukea vaativa (ns. pilariruusu); kukat kolmittain – viisittäin, suuria, kerrannaisia, punaisia, keskeltä kermankeltaisia, voimakkaasti tuoksuvia; kiulukat eivät kypsy. VII-IX. Puistoruusulajike (R. Kordesiiryhmä); Felicitas Svedja, Kanada 1986.

Kuvat © Eeva Saarnilahti

Herttoniemen Siirtolapuutarha ry. Karjalanruusu, finnros – Rosa aciculari Runsaasti juurivesoja muodostava; 0.5-1.5 m; piikit tiheässä, suoria, neulamaisia; kukkiva haara joskus harvapiikkinen; lehdykät 1.5-5 cm, leveänsoikeita – pitkulaisia, sahalaitaisia, päältä vaaleanvihreitä, alta harmahtavanvihreitä; kukkaperä nystykarvainen; kukat yksittäin, 45 cm leveitä, ruusunpunaisia; kiulukat pitkänomaisia, kaljuja. Kukinta VI. Suomessa itäinen, kalkinsuosija (ei -vaatija) pensas, jonka alue ulottuu Ruotsin Skellefteåsta yli koko Pohjois-Euraasian Pohjois-Amerikan itäosiin. Kanadassa Albertan provinssin kansalliskukka. Puutarhakasvina vaatimaton, kuivillakin paikoilla auringossa tai puolivarjossa menestyvä, kukkii ruusuista ensimmäisenä. Kirjoapteekkarinruusu, polkagrisros – Rosa ’Rosa Mundi’ Juurivesoja muodostava, pysty; 0.5-0.8 m; lehdet 3-7-lehdykkäisiä, lehdykät leveänsoikeita, tummanvihreitä, laita toissahainen; kukkaperät nystykarvaisia; kukat 6-8 cm leveitä, punaisen ja valkoisenkirjavia. Hyvin vanha Gallica-ryhmän lajike, mainittu kirjallisuudessa ensimmäisen kerran vasta vuonna 1583.

Kuvat © Eeva Saarnilahti

Herttoniemen Siirtolapuutarha ry. Rosa canina – koiranruusu Lyhyitä juurivesoja tuottava; 1.53(-4) m; haarat kaarevia, tav. piikkisiä, harvoin piikittömiä; piikit tav. vahvoja, käyriä; lehdet 5- tai 7-lehdykkäisiä; lehdykät 2-3 cm, puikeita, kertaalleen sahalaitaisia; kukat yksittäin tai kukinto 2-4-kukkainen, kukkaperä 1-2 cm, kalju; verholehdet liukaisia, taakääntyneitä, ennen kiulukan kypsymistä karisevia; kukat 4-5 cm leveitä, yksinkertaisia, vaaleanpunaisia, harvoin valkoisia; kiulukat pitkänomaisia, myöhään (tav. lokakuussa) kypsyviä. VI-VIII. – Kuivahkoissa, runsasravinteisissa metsänreunamissa ja pensaikoissa Euroopassa pohjoisosia lukuunottamatta sekä Lounais-Aasiassa; Suomessa usein viljelyjäänne (käytetään yleisesti ryhmä- ja joskus myös pensasruusujen perusrunkona), harvoin koristekasvi.. Kurtturuusu, vresros – Rosa rugosa Ruusukasvit – Rosaceae Runsaasti juurivesoja muodostava pensas; 0.5-1 m; lehdykät 2-5 cm, tummanvihreitä, kiiltäviä, kurttuisia, sahalaitaisia; kukat yksittäin – kolmittain, 8-10 cm leveitä, punaisia tai valkoisia; kiulukka 2-3 cm, naurismainen, punainen. Kukinta VI-IX. Alkuperäisenä merenrantaniityillä Venäjän Kaukoidässä, Koreassa, Japanissa ja Kamtshatkan niemimaalla. Viljelty Itä-Aasiassa jo yli 1000 vuotta, Eurooppaan tuotu jo 1700-luvulla, mutta yleistyi vasta 1800-luvulla; nykyään Suomessakin monin paikoin kotiutunut soraisille ja hiekkaisille merenrannoille. Paljon lajikkeita, joista monet risteymiä kuten kerrannaiskukkainen hansaruusu (Rosa ’Hansa’), joka yleistyi Suomessa vasta 1960-luvulla. Kiulukat ruusunmarjakeittoon yms. Kasvatuspaikan runsas typpi altistaa härmäsienelle.

Kuvat © Eeva Saarnilahti

Herttoniemen Siirtolapuutarha ry. ’Linnanmäki’ – Rosa ’Linnanmäki’ Niukasti juurivesoja muodostava; 1.5-2 m; pysty, tukevahkohaarainen; lehtilapa 7tai 9-lehdykkäinen, lehdykät pyöreähköjä – leveänsoikeita, 11.2 cm, pyöreähköjä – pitkänpyöreitä; kukat 6 cm leveitä, yksinkertaisia, valkoisia; kiulukat mustia. Kukinta VI, VIII. Helsingissä Linnanmäellä pitkään kasvanut, alkuperältään tuntematon Pimpinellaryhmän ruusu. ’Louise Odier’ – Rosa ’Louise Odier’ Pysty; 0.5 –0.7 m; kukat kerrannaisia, aluksi kuppimaisia, myöhemmin litteähköjä, heikosti laventelinsiniseen vivahtavan vaaleanpunaisia. Margottin, Ranska 1851. – Bourbon-ryhmän ruusu.

Kuvat © Eeva Saarnilahti

Herttoniemen Siirtolapuutarha ry. ’Maija Hesperia’ Rosa ’Maija Hesperia’ Juurivesoja muodostava; 1.5-1.8 m; kaareva- ja hennohkohaarainen; tiheäpiikkinen; lehdet 7-, 9- tai 11lehdykkäisiä, lehdykät 0.5-1.5 cm, pyöreähköjä – leveänsoikeita, tummanvihreitä, usein mustalaikkutaudin saastuttamia ja syyskesällä varisevia; kukat 4-6 cm leveitä, yksinkertaisia, keltaisia; kiulukat pieniä, mustia, sileitä, eivät tav. kypsy. Samannäköinen kasvi: ’Matti Hesperia’, jonka haarat pystyjä, tukevia, lehdet terveitä ja säilyvät myöhään syksyyn.. Helsingissä Hesperian puistosta löytyneitä, 1940- tai 1950-luvulta peräisin olevia, alkuperältään tuntemattomia Harisonii-ryhmän ruusuja. Rosa ’Martin Frobisher’ Jonkin verran juurivesoja tuottava; 1-1.5 m; pysty, harvahkohaarainen; lehdet vaaleanvihreitä, lehdykät kapaeahkoja; kukinnot edellisen ja kuluvan vuoden haaroissa, 2-5kukkaisia; kukat kerrannaisia, kuppimaisia, vaaleanpunaisia, tuoksuvia; kiulukoita ei muodostu. VII-IX. Tarhakurtturuusulajike (’Schneezwergin’ siemenestä); Felicitas Svedja, Kanada 1968.

Kuvat © Eeva Saarnilahti

Herttoniemen Siirtolapuutarha ry. Rosa ’Maxima’ (R. ”Alba Maxima”) Juurivesoja muodostava; 1.5 m (seinustalla tuettuna jopa 3 m): kaaravahaarainen: lehdet harmahtavanvihreitä, himmeitä; kukat edellisen kesän haaroissa, 57 cm leveitä, kerrannaisia, nuppuina heikosti punertavia, avautuneina valkoisia; kiulukat pitkänomaisia, eivät tav. ehdi kypsyä. VII. Neidonruusu, jonka vanhemmat tuntemattomia; Euroopassa viljelyssä jo ennen 1500-lukua, Suomessakin jo yli 100 vuotta. Morsionruusu – Rosa ’Juhannusmorsian’ Runsaasti juurivesoja muodostava; 1.5-2 m; pysty- ja tukevahaarainen; runsas- ja tiheäpiikkinen; lehdet 7-, 9- tai 11lehdykkäisiä, lehdykät 0.5-1.3 cm, pyöreähköjä – leveänsuikeita, kertaalleen sahalaitaisia; kukat yksittäin, 5-6.5 cm leveitä, kerrannaisia, aluksi vaaleanpunaisia mutta pian lähes valkoiseksi haalistuvia; kiulukat pallomaisia, ruskeanpunaisia. Kukinta VI-VII. Elimäeltä löytynyt, alkuperältään tuntematon Pimpinellifolia-ryhmänruusu.

Kuvat © Eeva Saarnilahti

Herttoniemen Siirtolapuutarha ry. Rosa ’Mozart’ 0.8-1.2 m; pystyhaarainen; kukinto monikukkainen, kukat pieniä, 3-5 cm leveitä, vaalean sinipunaisia, keskeltä valkoisia, tuoksuvia; kiulukat eivät kypsy. VII - IX. Myskiruusulajike (’Robin Hood’ x ’Rote Pharisäer); Lambert, Saksa 1937.

Mökinruusu, bukettros, fylld kanelros – Rosa majalis ’Foecundissima’ Juurivesoja muodostava; 0.5-2 m; pystyhaarainen; kukkivan haaran piikit pareittain nivelissä; lehtilapa 5- tai 7-lehdykkäinen, lehdykät 1.5-4.5 cm, pitkulaisia, päältä harmahtavanvihreitä, alta tiheäkarvaisia, tyviosan laita tav. ehyt, kärkipuoliskon sahahampainen; kukat 5 cm leveitä, kerrannaisia, vaaleanpunaisia Kukinta VI. Samannäköinen kasvi: tornionlaaksonruusu (Rosa majalis ’Tornedal’), jonka kukkivat haarat ovat piikittömiä. Pitkään Etelä- ja Keski-Suomessa viljelty lajike.

Kuvat © Eeva Saarnilahti

Herttoniemen Siirtolapuutarha ry. Mustialanruusu, mustialaros, nordisk ros Rosa 'Minette' Juurivesoja muodostava pensas; 1-1.5 m; lehdykät 4-6 cm, vaaleanvihreitä; kukat pareittain - viisittäin, 6-8 cm leveitä, kerrannaisia, vaaleanpunertavia, sateisina kesinä eivät avaudu; kiulukat eivät kypsy. Kukinta VII. Ranskalainen lajike vuodelta 1819, jonka kantavanhempia ei tunneta. Suomalaisen nimensä saanut Forssassa sijaitsevasta Mustialan maatalousoppilaitoksesta, jonka taimitarhasta sitä myytiin paljon 1900-luvun alkupuolella. Kasvatuspaikka: aurinkoinen, tuore, runsasravinteinen.

Neidonruusu, jungfruros - Rosa Alba-ryhmä Niukasti juurivesoja muodostava pensas; 0.8-2 m; lehdykät 2-6 cm, harmaanvihreitä, sahalaitaisia; kukinto 2-4-kukkainen tai kukat yksittäin, kukkaperä nystykarvainen; kukka tuoksuva, kerrannainen, valkoinen tai vaaleanpunainen, 6-10 cm leveä; kiulukat pitkänomaisia, nystysukaisia, punaisia. Kukinta VII. Vanha, alkuperään tuntematon, ilmeisesti risteymäsyntyinen ruusuryhmä, johon kuuluvia lajikkeita on Suomessa viljelty jo ainakin 1700-luvulla. 'Maiden's Blush' - kukat kerrannaisia, hennon vaaleanpunaisia. 'Semiplena' - kukat puolikerrannaisia, valkoisia 'Maxima' - kukat kerrannaisia, valkoisia, nuput heikosti punertavia. Kasvatuspaikka: aurinkoinen, tuore, runsasravinteinen.

Herttoniemen Siirtolapuutarha ry. Neilikkaruusu (punainen), nejlikros – Rosa ’F.J.Grootendorst’ Pystyhaarainen; 0.5-1.5 m; kukinto monikukkainen huiskilomainen terttu; kukat n. 4 cm, punaisia, kerrannaisia, terälehdet ripsilaitaisia. Kukinta VII-IX. – Kurtturuusuristeymä; risteytetty Hollannissa 1918. – Tav. myydään koiranruusuun tms. vartettuna.

Norjanruusu, hurdalsros – Rosa ’Hurdal’ Pysty; 2-3 m; haarat lähes piikittömiä; lehdet harmahtavan vihreitä; kukat puolikerrannaisia, vaaleanpunaisia; kiulukat pitkulaisia, punaisia, piikkisiä. Kukinta VI-VII. Norjasta löytynyt, alkuperältään tuntematon, ehkä vuori- ja okaruusun risteymästä (Rosa pendulina x sherardii) syntynyt.

Herttoniemen Siirtolapuutarha ry. Onnenruusu – Rosa ’Onni’ Juurivesoja muodostava; 1.5 m; siirottava- ja kaartuvahaarainen; kukkivat haarat melkein piikittömiä; lehdet 7-, 9- tai 11lehdykkäisiä, lehdykät 2-3 cm, sahalaitaisia, sinertävänvihreitä; kukkaperät nystykarvaisia, kukat yksittäin tai kukinto 2-5kukkainen, 4-5 cm leveitä, kerrannaisia, vaaleanpunaisia; kiulukat pitkänomaisia, oranssinpunaisia. Kukinta VI-VII. Vanha Rovaniemeltä löytynyt, perimätiedon mukaan sinne kulkukauppiaan mukana tullut, alkuperältään tuntematon, joitakin vuoriruusun piirteitä (kasvutapa, niukkapiikkisyys, kukkaperän nystyisyys, kiulukan muoto) omaava. Persiankeltaruusu, persisk gulros – Rosa foetida ’Persiana’ Juurivesaton; 1.4-1.7 m; pysty- tai kaarevahaarainen; lehti 5-, 7- tai 9-lehdykkäinen, lehdykät 1.5-3 cm, leveänsoikeita, laita toissahainen, nystyhampainen; kukat tav. yksittäin, 5 cm leveitä, kerrannaisia, tummankeltaisia; kiulukat eivät tav. kypsy. Kukinta VII. Ikivanha lajike, jonka Englannin suurlähettiläänä Persiassa toiminut Sir Henry Willock toi

Eurooppaan ehkä vuonna 1837.

Herttoniemen Siirtolapuutarha ry. Pikkala’ – Rosa ’Pikkala’ Lyhyitä juurivesoja muodostava, hennohkohaarainen; 0.4-0.7 m; lehdet 5-lehdykkäisiä, lehdykät ohuita, laita toissahainen, nystyhampainen; kukat kerrannaisia, lopulta puolipallomaisia, purppuranpunaisia. Kukinta VII. Kirkkonummelta, Siuntiosta, Helsingistä, Porvoosta ym. löytynyt Centifolia-ryhmään eli kartanoruusuihin kuuluva vanha ruusu. ’Pohjolan Kuningatar’ – Rosa ’Pohjolan Kuningatar’ (R. ’Kaiserin des Nordens’, R. ’Tsaritsa Severa’) Juurivesoja muodostava; 1.3-1.5 m; pystyhaarainen; nuori haararanka ja piikit karvaisia; lehdet 7-lehdykkäisiä, lehdykät soikeita – suikeita, suippoja, päältä kurttuisia; kukka 5-7 cm leveä, kerrannainen, tummanpunainen; kiulukat pallomaisia, eivät tav. kypsy. Kukinta VI. Taiganruusun (Rosa davurica) ja kurtturuusun (R. rugosa) PohjoisJapanista löytynyt risteymä, joka nimettiin Pietarissa 1876 ja jota pietarilainen Regel & Kesselringin taimisto levitti. Suomessa suosittu 1800-luvun lopulta 1960-luvulle, jolloin hansaruusu syrjäytti sen Hollannista ja Tanskasta alkaneen koristekasvien massatuonnin myötä. Samannäköinen kasvi: hansaruusu, Rosa ’Hansa’, jonka lehdykät soikeita – pitkänpyöreitä, päältä kurttuisempia, kukka karmiininpunainen, kiulukat isoja, kypsyviä.

Herttoniemen Siirtolapuutarha ry. Punalehtiruusu, daggros – Rosa glauca Juurivesaton; 1-3 m; siirottavahaarainen; piikit hentoja, suoria; lehti 5-9-lehdykkäinen, lehdykät 2-4 cm, soikeita, punertavan sinivihreitä, sahalaitaisia; kukat yksittäin tai pareittain – viisittäin, 3-4 cm leveitä, ruusunpunaisia; kiulukat 1.5 cm, melkein pallomaisia, punaisia. Kukinta VI-VII. Alkuperäinen kuivahkoissa, keskiravinteisissa metsissä Alpeilta Keski-Italiaan ja Pohjois-Balkanille. Suomessa viljelyssä 1800-luvun alkupuolelta ja nykyään monin paikoin kotiutunut Etelä- ja Keski-Suomeen asutuksen liepeille. R. ’Henry Hudson’ Jonkin verran juurivesoja muodostava; 0.5-1 m; lehdet tummanvihreitä, kiiltäviä, päältä heikosti kurttuisia; kukat yksittäin – kolmittain, saman tai edellisen vuoden haaroissa, puolikerrannaisia, nuppuna punertavia, avautuneina valkoisia, jäävät kuihtuneina pitkään karisematta; kiulukat satunnaisia, punaisia. VI-VII. Tarhakurtturuusulajike (’Schneezwergin’ siemenestä);

Felicitas Svedja, Kanada 1976.

Herttoniemen Siirtolapuutarha ry. ’Red Nelly’ – Rosa ’Red Nelly’ Niukasti juurivesoja muodostava (myynnissä tav. vierasjuurisena); 1-1.5 m; pysty- ja tanakkahaarainen; piikit tav. litteäköjä, leveätyvisiä; lehdet 7-, 9- tai 11-lehdykkäisi, lehdykät 0.51.5 cm, pyöreähköjä – leveänsoikeita, sahalaitaisia; kukat yksittäin, yksinkertaisia, 5 cm leveitä, tummanpunaisia; kiulukat pallomaisia, piikkisiä. Kukinta VI. Markkinoilla jo 1930-luvulla, mutta Suomeen vasta 1990-luvun alussa; lienee vanha skotlantilainen Pimpinellifoliaryhmän ruusu. ’Ritausma’ – Rosa ’Ritausma’ 1.5 m; kukat kerrannaisia, vaaleanpunaisia. Kukinta VII. Rieksta, Latvia 1964. – Rugosaryhmä.

Herttoniemen Siirtolapuutarha ry. Rosa ’Riitausma’ Jonin verran juurvesoja tuottava; 1.2-1.5 m; pystyhkö, tiheähkö; lehdet tummanvihreitä, kiiltäviä, päältä selvästi kurttuisia; kukat edellisen ja kuluvan kesän haaroissa yksittäin – viisittäin, kerrannaisia, vaaleanpunaisia, tuoksuvia; kiulukoita ei muodostu. VII-IX. Tarhakurtturuusulajike; Dz. Rieksta, Latvia 1964. Rudolfinruusu – Rosa ’Rudolf’ Juurivesoja muodostava; 1.5 m; pystyhaarainen; nuori haararanka karvainen; lehdykät päältä kurttuisia; kukat 8-10 cm leveitä, puolikerrannaisia, heikosti sinertävän vaaleanpunaisia; kiulukat suuria, oranssinpunaisia. Kukinta VI-IX. Helsingistä Töölönlahden rannasta löydetty kurtturuusuristeymä, joka voi olla Bruantista Ranskasta peräisin oleva Rosa ’Belle Poitevine’ ja

jonka vanhempia ei tunneta.

Herttoniemen Siirtolapuutarha ry. Ruskelanruusu – Rosa ’Ruskela’ Runsaasti juurivesoja muodostava; 1.5-2 m; pystyhkö- ja hennohkohaarainen; lehdet 5-, 7tai 9-lehdykkäisiä, lehdykät 1-2 cm, pyöreähköjä – pitkänpyöreitä, vihreitä; kukat 6-7 cm leveitä, kerrannaisia, vaaleanpunaisia; kiulukat pitkulaisia, tummanpunaisia. Kukinta VII. Vihdin Ruskelasta löytynyt Pimpinellifolia-ryhmän ruusu. ’Snow Pavement’ (’Schneekoppe’)

Herttoniemen Siirtolapuutarha ry. Suomenköynnösruusu, finsk klätterros – Rosa ’Pohjantähti’ (R. ’Polstjärnan’) Juurivesoja muodostava; 3-5 m; haarat tanakoita; piikit vahvoja, suoria – hieman käyriä; korvakkeet hammaslaitaisia; lehdet 7- tai 9-lehdykkäisiä, lehdykät 1.5-3 cm, soikeita, sahalaitaisia; kukinto monikukkainen, kukat 3 cm leveitä, löyhästi kerrannaisia, valkoisia; kiulukat eivät tav. kehity. – Kukinta VI-VII. Suomalainen, taimistoviljelijä Harald Wasastjärnan jalostama, myyntiin 1937; Beggerianaryhmä. Suviruusu, poppiusros - Rosa 'Poppius' Juurivesoja muodostava pensas; 1-2.2 m; lehdykät 1.3-3.5 cm, vihreitä, tav. tummalaikkuisia, kukat yksittäin, 4-5 cm leveitä, kerrannaisia, haalistuneen karmiininpunaisia; kiulukat pitkulaisia pallomaisia, punaruskeita. Kukinta VI-VII. Alkuperältään tuntematon ilmeisesti vuoriruusun (Rosa pendulina) ja jonkun pimpinellaruusun (R. pimpinellifolia) risteymä, joka Ruotsissa nimettiin 1800luvun puolivälissä suomalaisen Gabriel Poppiuksen mukaan. Kasvatuspaikka: aurinkoinen, kuiva - tuore, runsasravinteinen.

Herttoniemen Siirtolapuutarha ry. Rosa ’Suzanne’ 1 m; pitkä- ja harvahaarainen; lehdet harmahtavanvihreitä, pieniä; kukat yksittäin – kolmittain, 8-10 cm leveitä, kerrannaisia, vaaleanpunaisia, heikosti tuoksuvia; kiulukat tuskin kypsyvät. VII. Tarhapimpinellaruusulajike (R. laxa x tuntematon Pimpinellifoliaryhmän ruusu); Frank Skinner, Kanada 1949. Rosa ’Tähtitorninkatu’ Runsaasti juurivesoja tuottava; n. 1 m; pystyhkö, tiheähkö; haarat ruskeanvihreitä, tiheäpiikkisiä; lehdet keskivihreitä, heikosti kiiltäviä; kukat yksittäin, nuokkuvia, kerrannaisia, vaaleahkonpunaisia; kukkaperä pitkä, nystykarvainen; kiulukat eivät kypsy. VIII-IX. Kartanonruusuihin (R. centifolia) kuuluva helsinkiläinen löytöruusu.

Herttoniemen Siirtolapuutarha ry. Teresanruusu – Rosa ’Thérèse Bugnet’ Niukasti juurivesoja muodostava; 1.5-1.8 m; kukkivat haarat piikittömiä; lehdet 5- tai 7lehdykkäiosiä, vaaleanvihreitä; kukat kerrannaisia, 8 cm leveitä, aluksi kirkkaanpunaisia, vähitellen ruusunpunaiseksi kalpenevia. Kukinta VII-VIII. Bugnet, Kanada 1950, R.(acicularis x (davurica x rugosa)) x (amblyotis x rugosa ’Plena’) x ’Betty Bland’; Rugosa-ryhmä. Tornionlaaksonruusu, tornedalsros – Rosa majalis ’Tornedal’ Juurivesoja muodostava; 0.5-2 m; pystyhaarainen; kukkiva haara piikitön; lehtilapa 5- tai 7lehdykkäinen, lehdykät 1.5-4.5 cm, pitkulaisia, päältä harmahtavanvihreitä, alta tiheäkarvaisia, tyviosan laita tav. ehyt, kärkipuoliskon sahahampainen; kukat 5 cm leveitä, kerrannaisia, vaaleanpunaisia. Kukinta VI. Pohjois-Suomessa yleisesti viljelty metsäruusukanta. Kukinta VI. Samannäköinen kasvi: mökinruusu, Rosa majalis ’Foecundissima’, jonka kukkiva haararanka on piikkinen.

Herttoniemen Siirtolapuutarha ry. Valamonruusu, valamoros Rosa 'Splendens' Juurivesoja muodostava pensas; 1.5-2 m; lehdykät 3.5-7 cm, tummanvihreitä, laita tav. toissahainen, nystyhampainen; kukat yksittäin tai kukinto 2-5kukkainen; kukkaperä nystykarvainen; kukka 6-7 cm leveä, tav. puolikerrannainen, loistavan tummanpunainen; kiulukat päärynänmuotoisia, punaisia. Kukinta VI-VII. Vanha, alkuperältään tuntematon ruusulajike, jota Suomessa viljelty jo 1700-luvulla. Tällä nimellä on myynnissä sekä omajuurisia, kotimaassa lisättyjä että vierasjuurisia, ulkomailta tuotuja pensaita. Jälkimmäisiä ei suositella. Kukan terälehdet salaattiin ja sokeroituna makeisiksi. Kasvatuspaikka: aurinkoinen, tuore, runsasravinteinen. ’William’s Double Yellow’ – Rosa ’William’s Double Yellow’ Juurivesoja muodostava; 1.5 m; pystyhkö; lehdet 7-, 9- tai 11lehdykkäisiä, lehdykät 0.5-1.5 cm, pyöreähköjä – leveänsoikeita, tav. toissahalaitaisia, nystyhampaisia; kukat 4-5 cm leveitä, kerrannaisia, sitruunankeltaisia.Kukinta VII. Williams, Englanti 1828. Harisonii-ryhmää; Suomessa myynnissä ainakin 1920-luvulta lähtien