Syyttäjäyhteistyö

Poliisihallinnon ja syyttäjälaitoksen yhteisen ohjeen mukaisesti (ks. Valtakunnansyyttäjä 2013) poliisin tulee tehdä ilmoitus syyttäjälle mm. silloin, jos tutkittavan rikoksen vähimmäisrangaistus on neljä kuukautta vankeutta tai enemmän, jos tutkittavaan rikokseen tulee todennäköisesti liittymään epäillyn vangitseminen, matkustuskielto tai vakuustakavarikko, tai jos tutkittava rikoskokonaisuus sisältää lukuisia eri asianomistajiin kohdistuneita tekoja tai useita eri tekijöitä. Työperäisen hyväksikäytön tapauksissa useat ohjeessa mainituista olosuhteista toteutuvat.

Yhteistyötä syyttäjän kanssa on tärkeää tehdä koko esitutkinnan ajan niin, että esitutkinnan kulkusuunta on syyttäjän vaatimuksia ja syyteharkintaa tukeva. Käytännössä poliisin ja syyttäjän välisen yhteistyön tiiviys vaihtelee paikkakunnittain. Joissain tapauksissa poliisi ottaa yhteyttä syyttäjään keskustellakseen yksittäisistä tapauksista jo ennen kuin se päättää, kirjataanko tapauksesta rikosilmoitus. Jos kynnys epäillä rikosta ylittyy, poliisi kirjaa rikosilmoituksen ja tekee pääsääntöisesti ns. ennakkoilmoituksen syyttäjälle.

Poliisin on esitutkinnan alettua valittava oikea rikosnimike yhteistyössä syyttäjän kanssa. Rikosnimike voi vaihdella esitutkinnan aikana mutta poliisilla ei voi olla samaan aikaan monia vaihtoehtoisia rikosnimikkeitä työn alla. Esitutkintaviranomaisen on huomioitava myös se, että syyttäjä saattaa olla tekemisissä ihmiskauppa-tapauksen kanssa ensimmäistä kertaa ja saattaa tarvita esitutkintaviranomaiselta tukea.

Syyttäjätyön näkökulmasta työperäisen ihmiskaupan tutkintaan on syytä lähteä matalalla kynnyksellä. Tutkittaessa työperäistä ihmiskauppaa tulee samalla tutkituksi myös kiskonnantapainen työsyrjintä, jonka tunnusmerkistö on siis osin päällekkäinen ihmiskaupan kanssa. Syyttäjällä voi syytettä nostaessa olla vaihtoehtoisia rikosnimikkeitä mukana. Tällä varmistetaan se, että tuomio voi tulla ainakin jostakin nimikkeestä. Ihmiskaupan lisäksi syyttäjä nostaa yleensä toissijaisen syytteen kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Tällöin aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen edustaja voi lausua asiasta oikeudenkäynnissä. Tämän syyttäjät ovat kokeneet erittäin tärkeäksi. Aluehallintoviraston edustajat eivät voi tällä hetkellä lausua ihmiskaupasta, mutta asiasta on vireillä lakimuutos. Lisäksi jutuissa on joskus käytetty toissijaisina nimikkeinä myös kiristystä ja törkeää kiristystä tai kiskonnantapaisen työsyrjinnän sijasta törkeää kiskontaa.