4 minute read
Arvorakennus sai uuden elämän
1920-luvun klassinismia edustava, Helsingin Sörnäisten kaupunginosan maamerkki tunnetaan edelleen Elannon pääkonttorina. Historiallinen rakennus tarjoaa nykyään toimintaympäristön useille yrityksille.
ELANNON VANHA PÄÄKONTTORI ELÄÄ JA HENGITTÄÄ
Advertisement
ARVORAKENNUS SAI UUDEN ELÄMÄN
Näyttävä Elannon entinen pääkonttori ehti olla pari vuosikymmentä opetusviraston hallinnassa. Museoviraston suojelema rakennus on arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema toimistorakennus Helsingin Sörnäisissä.
Pari vuotta sitten rakennus siirtyi uuteen aikaan. Mittava saneeraushanke on avannut arvokiinteistön ovet uusille vuokralaisille. – Tämä on ollut aika pitkä ja haasteellinen projekti, joka jatkuu vielä aika pitkälle kevääseen, ehkä kesään saakka, kohteen pääurakoitsijan Workman Oy:n toimitusjohtaja Laila Kukkonen arvioi. – Saneerausta on tehty pieteetillä paitsi kohteen historiallisen arvon, myös vuokralaisten tarpeiden johdosta. Kukkonen kertoo, että tilat on toteutettu räätälöidysti vuokralaisten tarpeita kuunnellen. 54
– Siinä on yksi tila vielä, jota ei ole vuokrattu. Siitä (vuokraamisesta) kuukausi, vähän toista, ja erityissuunnitelmat on tehty. Sen jälkeen päästään loputkin tekemään, Kukkonen hymyilee.
Saneerauskohteisiin erikoistunut Kukkonen kertoo, että tässä projektissa muutostyöt ovat olleet tavanomaistakin laajamittaisempia. Juuri tilojen räätälöinti yhdessä vuokralaisten kanssa on tuonut hankkeeseen oman mausteensa. – Yleensä kuvio on se, että vanha vuokralainen ulos ja sen jälkeen ehkä vähän siirrellään väliseiniä, sekä muutetaan pintoja. Sitten otetaan uusi vuokralainen sisään, Kukkonen kuvailee.
Lasiseinät tuovat kokoustiloihin valoa ja avaruutta.
SUUNNITTELIJALLE HAASTEITA
Myös suunnittelijan näkökulmasta kohde oli kiinnostava ja haastava. Pääsuunnittelija Antti Mäntylä sai arvokiinteistön muutostyöt piirustuslaudalleen. Tehtävä oli kiinnostava ja vaativa. – Ensinnäkin se on kohtuullisen kokoinen kohde. Lisäksi se on suojeltu, Mäntylä raamittaa. – Ulkopuolelta kiinteistö on suojeltu kokonaan, ja sisältäkin osittain, Mäntylä tarkentaa.
Kiinteistön historiallisen arvon varjeleminen oli suunnitteluvaiheessa yksi keskeisistä teemoista. – Se (suojelu) oli vähän merkillinen, ikäänkuin veteen piirretty viiva. Osittain tässä kohteessa on säilytetty vanhaa, osin pyritty jäljittelemään sitä, Mäntylä kuvailee. – Joissain seikoissa on menty täysin vanhasta poikkevalla, mutta kuitenkin historiaa kunnioittavalla tavalla, Mäntylä linjaa.
LASEILLA NÄYTTÄVYYTTÄ
Kokonaan oma lukunsa on se, että tekniikka on modernisoitava ja saatava sovellettua suojellun kiinteistön rakenteisiin, vieläpä historiaa kunnioittaen. IV-remontti on tehty viimeksi vuonna 1996. Osa rakennuksen tekniikasta on kuitenkin peräisin kiinteistön rakennusvuosilta.
”Tämä on ollut aika pitkä ja haasteellinen projekti, joka jatkuu vielä aika pitkälle kevääseen, ehkä kesään saakka”, arvioi kohteen pääurakoitsijan Workmanin vastaava rakennusmestari Laila Kukkonen.
LVI-tekniikan osalta saneeraus on vaativaa puuhaa, sillä rakenteiden rikkominen on suojellussa kiinteistössä oma haasteensa.
Vanhan kunnioittaminen on keskeisessä roolissa myös kaikkialla, missä lasia on käytetty rakennuselementtinä. – Yleensä uusituissa tiloissa on käytetty liukulasiseiniä. Lisäksi monen vuokralaisten arkkitehti tai sisustussuunnittelija on suunnitellut sinne vaikka mitä. On tammikehyksillä ja ruudutettuna, lisäksi nyt on trendinä se, että laseissa on mustat kehykset ja musta ruudutus. Varsinkin Kennoloungessa on tammiset kehykset ja pitkä tamminen vedin. Ne ovat kyllä tosi mahtavan näköisiä, Kukkonen sanoo. – Suunnittelijoilla on kyllä osaamista ja silmää. Joskus kun näkee jonkin yksittäisen yksityiskohdan, tulee mieleen, että ei hyvänen aika, mutta sitten kun kokonaisuus on valmis, se istuukin ympäristöön hienosti, Kukkonen naurahtaa.
TURVALLISUUS KUNTOON
Yksi haaste vanhan kiinteistön saneerauksessa on myös se, että modernit turvallisuusmääräykset on otettava huomioon. – Vanhoihin tammioviin oli vaihdettava uudet palolasit ja turpoavat nauhat. Kun itse ovet ovat umpitammea, ne kyllä täyttävät 60 minuutin paloluokan. Mutta 56
lasit oli kaikkiin vaihdettava, Kukkonen kertaa.
Toisaalta on myös tehty äänieristyslaseja, koska tässä kiinteistössä on ravintola ja yökerho. Ne soittavat sitä omanlaistaan musiikkia kovaa ja korkealta ja vielä keskellä yötä. Hämeentien toiselta puolelta alkoi tulla valituksia. – Jouni (Saarinen) suunnitteli siihen uudet äänieristyslasit. Ulkopuolelle tuli lämpölasit. Sitten täällä kävi meitä ohjeistamassa akustikko, sellainen vanhempi herrasmies. Hänen ohjeidensa mukaan tehtiin vielä sisäpuolelle ääneneristysloukkulasi. Sen jälkeen ei ole enää kuulunut valituksia, Kukkonen kertaa.
Vaakamallisissa ikkunoissa ratkaisu oli erikoinen. – Sitä lasia ei saanutkaan asentaa aukon sisään, vaan sen lasin piti olla ikkuna-aukkoa isompi. Lasi kiinnitettiin massalla karmeihin. Se oli meille uusi juttu, Kukkonen esittelee.
JOUSTAMINEN TÄRKEÄÄ
Lasi-Saarinen on Laila Kukkosen iloksi ollut tiiviisti mukana pitkässä projektissa sen alusta saakka. – Jouni on tehnyt tosiaan todella monenlaista tähän taloon ja on ollut ilo työskennellä hänen kanssaan. Täällä pääsiäisen pyhätkin tehtiin porukalla töitä. Heiltä sitä joustoa löytyy, Kukkonen hymyilee.
Kehuja satelee myös Lasi-Saarisen tapaan tehdä vaativatkin tehtävät huolellisesti, vaikka vaikeat kohteet kysyvät luovuutta ja nopeutta. – Lisäksi toimitusvarmuus ja se, että he haluavat palvella ihan loppuun asti, ovat niitä asioita, joista olemme tyytyväisiä. Joustaminen on todella tärkeää tällaisessa kohteissa, jossa aikataulut ovat haastavia, Kukkonen painottaa. – Ja kun talo on vanha, katot ja lattiat on mitä on. Lisäksi usein asiakas haluaa, että niitä ei kovin paljon fiksattaisi, Kukkonen taustoittaa. – Sen takia jokainen lasi on käytännössä mittatilaustyötä. Ja mitoille pääsee vasta, kun ympäröivät rakenteet on tehty. Siihen ei ihan hirveästi enää jää aikaa, Kukkonen muistuttaa.
5.
3.
4.
1. Historiallisessa kiinteistössä on myös otettu etäisyyttä menneisiin vuosikymmeniin moderneilla ratkaisuilla. Kokoushuoneen voi toteuttaa monella tavalla.
2. Vanhat ovet on säilytetty, mutta niiden lasit on uusittu vastaamaan mm. nykyisiä palomääräyksiä.
3. Siirrettävät väliseinät ovat korkeissa huoneissa kookkaita.
4. Lasiseinät toimivat samalla ilmoitustauluina.
5. Iso teatterisali on jaettu pienempiin kokoustiloihin ja huoneisiin.
6. Kokonaisia huonetiloja voidaan jakaa ja rajata lasiseinillä.