Kantaatti Leivon laulu

Isänmaamme 100 vuotta

Kenraaliharjoitus pe 4.8. kello 18.00 Ensi-ilta la 5.8. kello 18.00 Esitys su 6.8. kello 16.00

SÄVELLYS LIBRETTO SOLISTIT

LAUSUNTA SÄESTÄÄ JOHTAA LIPUT 20 €

MATTI LAIHO R.U. MÄKELÄ MEZZOSOPRAANO ESSI RAE TENORI JOUKO NURMI EEVA KOJOLA PÖYTYÄN PUHALTAJAT MATTI LAIHO

LEIVON LAULU on Suomen historiaa käsittelevä lauluteos Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi. Se on järjestyksessään jo toinen laajamuotoinen Pöytyän kunnan tilaama sävellys, joka esitetään paikallisin voimin ainutlaatuisessa Enkelipuistossa. Koska leivojen laulu on sävellyksessä läsnä, Pöytyän Puhaltajien vaskiorkesteriin on lisätty kantaattia varten puupuhallinkvartetti, jonka soittajat ovat turkulaisia ammattimuusikoita. Sävellyksen tekstinä on Rauni Uolevi Mäkelän Leivon laulu -runo sekä kaksi laulutekstiä. Kaikkia tekstejä leimaa Mäkelän syvällinen historiatietoisuus. Tekstit ovat tyyliltään romanttisia ja musiikki romanttista tai neoromanttista.

2

LEIVON LAULU Satavuotiset sukumme leivojen käy keralla Suomen ja kansan sen ain tulkiten tuntoja päivien jo lauloimme yllä kaskien.

Kesätuulessa viljan laineiden sai raivaajan kasvoille kiitoksen.

Me muistamme vuodet sotien kun puolesta vieraiden valtojen kävi kansamme kera kalpojen keraan hurmeisten taistojen.

Vaan noustessa uuden keväimen soi taivaalla sävelet leivojen.

Kun kohoomme tänään laulamaan niin alla tunnemme vapaan maan.

Siks` kirkas on sointi leivojen kun vapaana kohtaamme huomisen.

Sen perivät lapsemme aikanaan he nousevat riemuiten laulamaan.

Tää kertomus vaiheista Isänmaan on tarina ilon ja murheen.

Se kertomus liittyy maailmaan jonka siteet yltävät Suomeen kun saimme uskonnon kertomaan sen pyhyyden Luojamme luoneen.

Ja kirkkomme uskoa opettamaan ja uskolle pyhän huoneen.

Kylät syntyivät voimin yhteisin ja raivikot leivän tuojan.

Koki kasteen rikas ja köyhäkin ja rintaansa rauhan suojan.

Näin taattomme mielin rauhaisin sai kodille onnen tuojan.

3

Sai valta kruunun ja piispojen kurin ankaran köyhiinkin kyliin, talonpoikien julman verotuksen pelon alle ja nöyryyden syliin.

Vaan usko paremman huomisen loi toivoa aikoihin hyviin.

Luonnonniityt pelloiksi raivattiin näin harveni kaskien palot.

Voi pyttyyn ja terva tynnyriin, yli matkattiin rämeet ja salot.

Hikipäissä kun iltaan ehdittiin tuli vastaan pitäjän talot.

Yli meren uskomme Jumalaan, meren takaa myös valta mainen.

Tuli kauppias tervamme ostamaan, toi aseet ja kankaat vieraan maan, ja suolan ruokaamme maustamaan, muuttui elämä suomalainen.

Vaan verhosi synkkyys isänmaan, kävi tauti kylien yli.

Vei monilta rakkaat kuolemaan ja tuhosi unelmat parempaan, joka majassa kyynelet virtaamaan sai rakkaiden kylmennyt syli.

Sai Suomemme läänit kuntineen, opit koulujen antamat hyvät.

Sodat saimme kokea kauhuineen, nälänvuodet pettuleipineen, ne kaikki kestimme suruineen ja versosi kasvumme jyvät.

4

Vaan kruunu tappion sodassaan koki idän kalpoja vastaan.

Sen Suomemme joutui maksamaan sai isännäkseen keisarin maan näin joutuen tsaaria palvelemaan saimme hallinnon ainoastaan.

Vuossadan takaa sai synnyn maamme, sen vapaata kulkua vaalia saamme.

Se työ oli perintö isiemme, myös jääköön harteille lapsiemme.

Sata kevättä lennosta leivosen, sen laulusta vapaan Suomen.

Sata syksyä viestistä joutsenen, ”on alkanut uusi huomen” Niin päättyi valta vieraan maan, sen sorto ja vihan voima.

Sai kansamme mielet nousemaan oman Suomemme vartijoina.

Ei kestänyt taival yhteinen, sen askelta kasvavan vihan.

Tuli aika tuskien – murheiden – velivihan ja hurmeisen pihan.

5

JÄÄKÄRIN LAULU Oli kotimme äärellä joen lahden, se paikka armas kaikille.

Sinä iltana veljeni kanssa kahden olimme käyneet ongelle.

Sai iltahetkemme murheen mahdin kasakat ampui isämme.

Nuo kauhunhetket kotipihan sai nuoren rintani mustumaan.

Ne vuodet synnytti ryssävihan ja kaipuun kasarmiin Saksanmaan.

Kovan koulun jälkeen sain merkin hihaan, käskyn ”Misse joelle sotimaan” Palatessamme matkalta Saksanmaan oli Suomemme vapaa idän painon ja vapaana vallan ottamaan, vaan riivaama riidan, tuskan, vainon.

Niin jouduimme kivääriin tarttumaan ja sammuttamaan vihan raivon.

Me nuorten jääkärien silmin koimme tään kansan kohtalon hurmeisen.

Vain sodan avulla tehdä voimme nyt sovun katkeran murheisen.

Sen rauhan suruisin mielin loimme, vaan toivolla paremman huomisen.

6

PUNAVANGIN LAULU Tään laulun rakensin murhemielin, keralla nälän ja kurjuuden.

Sen lauloin katkeran vihan kielin varjoissa Hennalan muurien.

Sain kuulla vagiksi jääneen armaan ja lähdin Häntä ma tapaamaan.

Hän nälissään kai virui varmaan, vankina saaneeko muruakaan.

Vaan itse jouduinkin vankityrmään, pois riistivät myös leipäni ja mieheni näin veripäissään sen aidan taakse Hän kylmeni.

Nyt mielessäin näin kotini kaksi lastani itkevää.

Siks anoin vartijoiltani, ”minut kotiin päästäkää” Oli yöllä portti raollaan ja kutsun kuiskaus minulle.

Kävin pimeässä kulkemaan varoen joka askelta – kotipihalle.

Jäi taakse ajat murheiden, uus rauhan aika koitti.

Kera varttuneiden lapsien työntäyteinen elämä voitti.

Ei elomme aina ruusuinen käsi kädessä hymyillen kohtaa, niin kestä ei tunne rakkauden kun matkaamme viha johtaa.

7

Työn vuodet ja askaret vapaan maan, niitä tarmo ja ahkeruus johti, sai vihan synkän laantumaan ja katseet tulevaa kohti.

Tyvenen meren rauhaisan mi auringon loistetta kantaa saa myrskyn tullessa raivoovan vain synkkää pelkoa antaa.

Sen nuori Suomemme kohtasi, yli rajamme vainooja kulki ja Karjalan kansan kotien ovet pelko ja hätä sulki.

Me kestimme vuodet sotien – sen ankarat rauhanehdot.

Niin säilyi turva kotien ja tulevain aikain kehdot.

Vaan kalliisti maksettu maamme hinta, sen mannut ja puistikot.

Kun kylmeni tuhanten urhojen rinta – kasvoi sankarikalmistot Nyt käykää nöyrästi kumartain ja kiitoksin hymyillen luo rajaimme viimeisten vartiain, heidän luonansa viipyen.

Ilonkyynel vierii poskelle kun laulajan katseesi kohtaa tuo leivo – lähetti Luojamme pois muistot tuskaiset johtaa.

Satavuotinen askel isänmaan kävi ilojen – surujen rajat.

Nyt päätyi nurmeen kukkivaan, sitä käyden tulevat ajat.

8

Matti Laiho Matti Laiho (s. 1979) on säveltänyt 10-vuotiaasta saakka puhallinmusiikkiharrastuksesta saadun kipinän myötä. Sinfonisella puhallinmusiikilla onkin keskeinen sija hänen sävellystuotannossaan. Laiho valmistui keväällä 2014 musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta, jossa hän opiskeli sävellystä Tapio Nevanlinnan johdolla. Tätä ennen häntä opetti Jyrki Linjama. Matti Laiho oli teemasäveltäjänä Ruskatrööttä 2013 -puhallinmusiikkitapahtumassa. Hänen 1. Puhallinsinfoniansa kantaesitettiin Atlantassa Yhdysvalloissa keväällä 2015 Aurora in April II –konsertissa, ja on siten ensimmäinen Yhdysvalloissa kantaesitetty suomalainen puhallinsinfonia. Elokuussa 2015 sai ensi-iltansa Laihon Enkelipuistokantaatti Pöytyällä Enkelipuistossa. Laihon musiikkia esitetään Suomessa säännöllisesti. Mm. sotilassoittokunnat ovat löytäneet hänen musiikkinsa, ja Laivaston soittokunta kantaesittää Laihon musiikkia, viimeaikaisista yhtenä merkittävänä nuoren Rannikkoprikaatin kunniamarssi keväällä 2015. Laihon laajamittaisin sävellystyö on kaksinäytöksinen, komediallinen Putkiremonttiooppera, joka kantaesitettiin Turun Konserttitalossa tammikuussa 2011.

Matti Laiho työskentelee Laivaston soittokunnassa tuuban varaäänenjohtajana ja Laivaston seitsikon johtajana.

R.U. Mäkelä ”Tämän paikan syvä runollisuus nosti mielen ja kynän siivilleen.”

Rasse Mäkelällä ja Matti Laiholla on yhteisiä sävelteoksia vuodesta 2009, joista laajamuotoisin on Enkelipuistokantaatti parin vuoden takaa. Lisäksi Mäkelä on tehnyt joitakin laulelmia ja runojen värkkääminen on ollut erinomainen vastapaino liike-elämän numeroiden maailmalle.

Essi Rae Essi Rae valmistui muusikoksi Turun konservatoriosta keväällä 2012 laulu pääaineenaan. Häntä on opettanut mm. Ritva-Liisa Korhonen. Essi Rae on laulanut kuorossa lukuisissa oopperoissa, kuten Paavo Nurmi ja Lentävä Hollantilainen. Hän lauloi Kuningattaren roolin oopperassa Adalmiinan helmi. Hän on esiintynyt Pöytyän Puhaltajien ja Laivaston soittokunnan laulusolistina Enkelipuistokantaatissa Reino Kotaviidan kanssa. Essi Raen toinen pääinstrumentti on käyrätorvi. Hän opiskeli käyrätorven opetta-

9

jaksi Turun ammattikorkeakoulussa Tanja Nisosen johdolla. Essi Rae on opettanut Salon ja Vakka-Suomen musiikkiopistoissa vaskisoittimia ja johtanut niiden puhallinorkestereita. Hän on Pöytyän Puhaltajien nykyinen johtaja.

Jouko Nurmi Tenori Jouko Nurmi tituleeraa itseään leikkimielisesti kansakoulun käyneeksi kyläkauppiaaksi. Hän pitää Marttilan Ollilassa isänsä Paavon v. 1957 perustamaa Nurmin rautakauppaa päätyökseen, jonka ohella hän on sielultaan läpikotaisin laulaja ja musiikkimies.

Häntä ovat opettaneet Heimo Heimola, Matti Pelo, Jouni Kuorikoski, Lasse Riutamaa, Pia Pajala sekä Heikki Rainio. Nurmen merkittävimmät lauluroolit ovat olleet Jeesuksen rooli Seppo Pänkäläisen Apostolien matkassa -oratoriossa sekä Evankelistan rooli Pänkäläisen Luukas-passiossa. Nurmi on laulanut monissa kuoroissa, kuten Turun oopperakuorossa, Kosken mieslaulajissa, Kosken kirkkokuorossa sekä Forssan kamarikuorossa. Hän on tehnyt yhteistyötä urkureiden Jukka Saarisen ja Tiina Ilosen kanssa, joista jälkimmäisen kanssa on syntynyt myös kaksi levyä.

Eeva Kojola Lausunta ja kuorolaulu ovat Eeva Kojolalle koko elämän kodinperintönä kulkenut harrastus. Lausunnassa hän on saanut ohjausta Irja Lappalaisen johdolla Auranlaakson kansalaisopiston lausuntaryhmässä. Nykyisin Eeva osallistuu Irina Kaukisen ohjaaman runoryhmä Liekin toimintaan ja esityksiin.

Pöytyän Puhaltajat Pöytyän Puhaltajat on toiminut yhtäjaksoisesti vuodesta 1979, jolloin kunniapuheenjohtaja Arto Yli-Tuomola kokosi lähiseudun soittajat yhteen ja käynnisti lisäksi pikkupuhaltajien ryhmän. Soittimia ja nuottimateriaalia oli olemassa entuudestaan, sillä Pöytyällä on ollut torvisoittokuntatoimintaa jo 1800-luvun lopulta alkaen, jolloin silloinen Pöytyän kanttori, K. E. Selenius-Saura perusti ensimmäisen soittokunnan Pöytyälle. Toiminta hiipui sotien jälkeen.

Nykyisessä kokoonpanossa on mukana viimeisen yhtäjaksoisen toimintakauden perustajajäsen, Harri Kaukinen. Pöytyän Puhaltajat on soittanut perustamisestaan saakka kunnan, seurakunnan ja veteraanien tilaisuuksissa ja pitänyt omia kirkko- ym. konsertte-

10

ja. Yksi tärkeimmistä jokakesäisistä tilaisuuksista on Metsäkirkko Kyrössä. Pöytyän Puhaltajat ovat vierailleet kaksi kertaa Pöytyän ystävyyskunnassa, Pöidessä Saarenmaalla. Elokuussa 2015 ensi-iltansa saanut Enkelipuistokantaatti on laajamittaisin teos, jota Pöytyän Puhaltajat ovat esittäneet. Pöytyän Puhaltajien erityispiirre on se, että kokoonpano on vaskiorkesteri, jonka runko perustuu yli 100-vuotiaaseen suomalaiseen vaskisoittoperinteeseen. Tänään kuultavaa Leivon laulu – kantaattia varten orkesteria on vahvistettu puupuhallinkvartetilla.

KOKOONPANO Essi Rae, mezzo-sopraano Jouko Nurmi, tenori Eeva Kojola, lausuja Matti Laiho, kapellimestari Katariina Lehtinen, huilu Ilari Lehtinen, huilu Juho Tuominen, klarinetti Heli Palomaa, klarinetti Julia Immonen, trumpetti Unto Pulkkanen, trumpetti Harri Kaukinen, trumpetti (4. ja 5.8.)

Antti Räty, trumpetti (6.8.)

Kirsi Mäntylä, alttotorvi Viljo Ketonen, alttotorvi Anna-Maija Laiho-Ihekweazu, pasuuna Tiina Hirvelä, pasuuna Miika Salonen, baritonitorvi Joonas Vartio, tuuba Olli Lehti, lyömäsoittimet

11

Kyösti Iitti, ITE-taiteilija On sitten ollut kyse urheilusta, hitsaamisesta, metallin työstämisestä tai ihmiskehon hieromisesta, Kyösti Iitin ote työhön on sataprosenttinen.

Enkelipuisto avattiin yleisölle Kyösti Iitin ja Pöytyän kunnan yhteistyöllä vuonna 2008. Paikka on avoinna kesäaikaan noin kerran kuussa ja muina aikoina ryhmille erikseen sopimusten mukaan (Tuula Levo 2013 Suon syrjästä Enkelipuistoon Kyösti Iitin tie ITE-taitelijaksi.)

Toteutus ja suunnittelu yhteistyössä koko ryhmä Pöytyän kunta, kulttuuritoimi