Kaupunki remontissa - Kolonialismin kaiut Hanoin kauppiastaloissa

Kaupunki remontissa

KOLONIALISMIN KAIUT H A N O I N K AU P P I A S TA L O I S S A Kandidaatintyรถ 17.05.2016

Iisa Eikaas

AALTO-YLIOPISTO Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Arkkitehtuurin koulutusohjelma

Pu na in en jo ki

36 katua

V A N H A K A U P U N K I

Hoan Kiem

H A N O I

K H U

P H O

P A P

Aalto-yliopisto, 11000, 0007600076 AALTO Aalto-yliopisto, PL 00076 11000, AALTO Aalto-yliopisto, PLPL 11000, AALTO www.aalto.fi www.aalto.fi www.aalto.fi Tekniikan kandidaatin opinnäytteen tiivistelmä Tekniikan kandidaatin opinnäytteen tiivistelmä Tekniikan kandidaatin opinnäytteen tiivistelmä Tekijä

Tekijä Tekijä Työn nimi TyönTyön niminimi Laitos

Laitos Laitos Koulutusohjelma Koulutusohjelma Koulutusohjelma

Aalto-yliopisto, PL 11000, 00076 AALTO www.aalto.fi Tekniikan kandidaatin opinnäytteen tiivistelmä

Vastuuopettaja

Vastuuopettaja Vastuuopettaja Ohjaaja Tekijä Ohjaaja Vuosi 2016 Ohjaaja Työn 2016 Vuosinimi Vuosi 2016 Laitos Tiivistelmä

Sivumäärä

Sivumäärä Sivumäärä

Kieli Kieli

Kieli

Koulutusohjelma Tiivistelmä Georgia Regular, 11pt/14pt. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit. Sed posuere interdum sem.

Quisque ligula eros ullamcorper quis, lacinia quis facilisis sed sapien. Mauris varius diam vitae arcu. Sed arcu lectus Tiivistelmä Georgia Regular, 11pt/14pt.Hanoin Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscingaikana elit. Sed posuere interdum sem.

Vietnamin pääkaupungin historiallista kauVastuuopettaja Viime vuosisadan vietnamilaista yhteiskunauctor vitae, consectetuer et venenatis velit.consectetuer Sed augue orci, lacinia eu tincidunt eleifend interdum nec lacus.

Donec ultriGeorgia Regular, 11pt/14pt.

Lorem ipsum dolor quis siteget amet, adipiscing elit.diam Sed et posuere sem.

Quisque ligula eros ullamcorper quis, lacinia facilisis sed sapien.

Mauris varius vitae arcu.

Sed arcu lectus punkikuvaa hallitsevat eri aikakausien kauppiastalot. cies nisl ut felis, suspendisse potenti.

Lorem ipsum ligula ut hendrerit mollis, ipsum erat vehicula risus, eu suscipit sem taa ovat järisyttäneet eurooppalainen imperialismi, Quisque ligula eros ullamcorper quis, lacinia quis facilisis sed sapien.

Mauris varius diam vitae arcu.

Sed arcu lectus Ohjaaja auctor vitae, libero consectetuer etAliquam venenatis eget velit. Sed augue orci, lacinia eu tincidunt et eleifend nec lacus.pede.

Donec ultri-purus necet erat. erat volutpat.

Sed congue augue vitae neque.

Nulla consectetuer porttitor Fusce Asuinja liiketiloja yhdistelevää rakennustyyppiä auctor vitae, consectetuer venenatis eget velit.

Sed augue orci, lacinia eu tincidunt et eleifend nec lacus.

Donec ultrikommunistinen vallankumous sekäeuuseat sodat, cies nisl2016 ut felis, suspendisse potenti.

Lorem ipsum ligula ut hendrerit mollis, ipsum erat vehicula risus, suscipit Sivumäärä Vuosi morbi tortor magna condimentum vel, placerat id blandit sit amet tortor.

Kieli sem cies nisl ut nec felis,erat. suspendisse potenti.

Lorem ipsum ligula utsed hendrerit mollis, ipsum erat vehicula risus, eu suscipit sem luonnehtii kapea, tavallisesti 3-4 metrin levyinen libero Aliquam erat volutpat.

Sed congue augue vitae neque.

Nulla consectetuer porttitor pede.

Fusce purus mutta kauppiastalo edelleen Hanoin kaupunkiSisennetty kappale, sisennys 3mm.

Mauris libero.

Suspendisse facilisison nulla in lacinia laoreet, lorem velit aclibero nec erat.

Aliquam erat volutpat.

Sed congue augue vitae neque.

Nulla consectetuer porttitor pede.

Fusce purus julkisivu ja cumsan usein kymmenkertaisesti syvempi runmorbi tortor magna condimentum vel, placerat id blandit sit amet tortor. velit vel mattis libero nisl et sem.

Proin interdum maecenas massarakennustyyppi. turpis sagittis in, non lobortis vitae massa. kuvaa määrittävä Kolmekymmentä morbi tortor magna condimentum vel, placerat idsed blandit sitnec amet tortor.

Tiivistelmä Sisennetty kappale, sisennys 3mm.

Mauris libero.

Suspendisse facilisis nulla in lacinia laoreet, lorem velit ac- eu Quisque purus lectus, eget imperdiet id vuotta arcu.

Vestibulum elit pede dictum eu, viverra nontasavalta tincidunt ko.

Asumisen, kaupankäynnin japosuere sosiaalisen elämän sittennulla Vietnamin kommunistinen Sisennetty kappale, sisennys 3mm.

Mauris sed libero.

Suspendisse facilisis in elit. lacinia laoreet, lorem velit acligula.

Georgia Regular, 11pt/14pt.

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing Sed posuere interdum sem. cumsan velit vel mattis libero nisl et sem.

Proin interdum maecenas massa turpis sagittis in, non lobortis vitae massa. keskuksena kauppiastalo kuvaasem. hyvin vietnamilaista lanseerasi talousreformin Doi Moi, ‘Remontti’ , eu cumsan velit vel mattis libero nisl eteget Proin interdum maecenas massa turpis sagittis in,eu, non lobortis vitae massa.

Mauris sed libero.

Suspndisse facilisis in lacinia laoreet, lorem velit accumsan velit vel mattis libero nisl etjasem.

Quisque ligula eros ullamcorper quis, lacinia quis facilisis sed sapien.

Mauris varius diam vitae arcu.

Sed arcu lectus purus lectus, posuere imperdiet necnulla id arcu.

Vestibulum elit pede dictum viverra non tincidunt elämänmuotoa ja siihen kohdistuneita muutoksia. otti siten harppauksen kohti globaalia markkinatProin interdum maecenas massa turpis sagittis in, interdum non lobortis vitae massa.

Quisque purus lectus, posuere Quisque purus lectus, posuere eget imperdiet nec id arcu.

Vestibulum elit pede dictum eu, viverra non tincidunt eu auctor ligula. vitae, consectetuer et venenatis eget velit. Sed augue orci, lacinia eu tincidunt et eleifend nec lacus. Donec ultrieget imperdiet nec sodales idjuurensa arcu.ipsum Vestibulum elit pede dictum eu,accumsan viverra tincidunt eurisus, ligula.

Kauppiastaloarkkitehtuuri juontaa maan ligula. aloutta.

Reformin vaikutukset Hanoin Mauris libero.

Suspndisse facilisis nulla in lacinia lorem velit velit vel mattis libero nisl et sem. cies nisl utsed felis, suspendisse potenti.

Lorem ligulalaoreet, ut hendrerit mollis, ipsumnon erat vehicula eurakennettuun suscipit sem Sisennetty kappale, sisennys 3mm.

Mauris libero.

Suspendisse facilisis nulla in lacinia laoreet, lorem velit acMauris Suspndisse facilisis nulla incongue lacinia laoreet, lorem velit accumsan velit vel mattis libero nisl et sem. varhaiseen kaupungistumiseen 1400-luvulla, jaaugue sensedvitae Proinsed interdum maecenaserat massa turpis sagittis in, interdum non lobortis vitae massa.

Quisque purus lectus, posuere libero neclibero. erat.

Aliquam volutpat.

Sed neque.

Nulla consectetuer porttitor pede.

Fusce purus ympäristöön ovatturpis olleetsagittis nopeita, hallitsemattomia javitae cumsan velit vel mattis libero nisl et sem.

Proin interdum maecenas massa in, interdum non lobortis Proinkerrostumat interdum massa turpisvel, sagittis in,elit interdum non lobortis vitae massa.

Quisque purusestetiikka lectus, posuere morbi tortormaecenas magna condimentum placerat id blandit sit amet eget imperdiet nec sodales id arcu.

Vestibulum pede dictum eu,tortor. viverra non tincidunt eu ligula. heijastavat yhteiskunnan vaiheita tähän yllättäviä.

Samalla kolonialistinen on tincidunt tehmassa.

Quisque purus lectus, posuere eget imperdiet nec id arcu. Vestibulum elit pede dictum eu, viverra non Sisennetty kappale, 3mm. Mauris libero.

Suspendisse nulla in eu lacinia laoreet, lorem velit aceget päivään imperdiet nec sodalessisennys id arcu. Vestibulum elitsed pede dictum eu, viverrafacilisis non tincidunt ligula. saakka. eu ligula. nyt massa odottamattoman paluun Hanoin kaupunkikuvel mattis libero nisl sem. interdum maecenas turpis sagittis in,in, interdum non lobortis vitae cumsan velit vel mattis libero nislet et sem.Proin Proin interdum maecenas massa turpis sagittis non lobortis vitae massa.

Sisennetty kappale, sisennys 3mm.

Mauris sed libero. facilisis nulla in lacinia lorem velit acSisennetty kappale, sisennys 2mm.

MaurisSuspendisse sed libero. Suspendisse facilisis nulla inlaoreet, lacinia laoreet, lorem velit acvaan. massa. purus lectus, posuere eget imperdiet nec id arcu.

Vestibulum elit pede dictum eu, viverra non tincidunt Quisque purus lectus, posuere eget imperdiet nec id arcu.

Vestibulum elit pede dictum eu, viverra non tincidunt cumsan velitQuisque vel mattis libero nisl et sem.

Proin interdum maecenas massa turpis sagittis in, interdum non lobortis vitae cumsan velit vel mattis libero nisl et sem. Proin interdum maecenas massa turpis sagittis in, non lobortis vitaeeu massa.

Vanhojen muodostama eu Quisque ligula. kauppiastalokortteiden ligula. massa. purus lectus, posuere imperdiet nechisid arcu. elit pede dictum eu, viverra nonnon tincidunt Quisque purus lectus, eget posuere eget imperdiet nec idVestibulum arcu. Vestibulum elit pede dictum eu, viverra tincidunt eu toriallinen mullistui 1800-luvulSisennetty kappale, sisennys 2mm.

Mauris sedlacinia libero.

Suspendisse facilisis nulla in lacinia laoreet, lorem velit acMauris sedkaupunkirakenne libero. Suspndisse facilisis nulla in laoreet, lorem velit accumsan velit vel mattis libero nisl et sem. eu ligula. ligula.

Muuttuva arkkitehtuuri heijastaa eriytyviä yhteiskuncumsan velit vel mattis libero nisl et sem.

Proin interdum massa turpis sagittis in,velit nonpurus lobortis vitae massa.

Proin interdum maecenas massa turpis sagittis in, interdum non lobortis massa.

Quisque lectus, posuere Mauris sed libero.

Suspendisse facilisis nulla in maecenas lacinia laoreet, lorem velit accumsan vel mattis libero nisl la, kun ranskalaisten valloitusretket pyyhkäisivät Sisennetty kappale, sisennys 2mm.

Mauris sed libero.

Suspendisse facilisis nulla in lacinia laoreet, lorem velit ac-et sem. taluokkia javitae kasvavia varallisuuseroja.

Uusia kauppiQuisque purus lectus, posuere imperdiet nec id arcu. elit pede dictum eu, viverra non tincidunt eu Proin interdum massa turpis in,Vestibulum interdum non lobortis vitae massa.

Quisque purus lectus, posuere eget imperdiet nec sodales idmaecenas arcu.

Vestibulum elit sagittis pede dictum eu,massa viverra non tincidunt eu ligula. cumsan velit vel mattis libero nisl eteget sem.

Proin interdum maecenas turpis sagittis in, non lobortis vitae massa. yli Aasian mantereen.

Vietnamista tehtiin Ranskan astaloja leimaa aiempaa koristeellisempi, neoklassisia eget imperdiet nec sodales id arcu.

Vestibulum elit pede dictum eu, viverra non tincidunt eu ligula. ligula.

Sisennetty kappale, sisennys 3mm.

Mauris sed libero.

Suspendisse facilisis nulla in lacinia laoreet, lorem velit acQuisque purus lectus, posuere eget nec id arcu. Vestibulum elit pede dictum eu, viverra non tincidunt eu imperiumin protektoriaatti ja imperdiet Hanoista Indokiinan jalorem provinsiaalisia arkkitehtuuripiirteitä yhdistelevä Sisennetty kappale, sisennys 3mm.

Mauris libero.

Suspendisse facilisis nulla in mattis lacinia libero laoreet, lorem velit acMaurisvelit sed vel libero.

Suspendisse nulla in laciniased laoreet, velitturpis accumsan velit nisl et vitae sem. cumsan mattis libero nislfacilisis et sem. Proin interdum maecenas massa sagittis in, vel interdum non lobortis ligula. pääkaupunki.

Vuosisataisen miehityksen aikana siircumsan velit vel mattis libero nisl et sem.

Proin interdum maecenas massa turpis sagittis in, interdum non lobortis vitae ‘uusi ranskalainen tyyli’ .

Toinen toistaan korkeamProin interdum maecenas massa turpis sagittis in, interdum non lobortis vitae massa.

Quisque purus lectus, posuere massa. purus lectus, facilisis posuerenulla eget imperdiet nec id arcu.

Vestibulum elit pede dictum eu, viverra non Mauris sedQuisque libero.

Suspendisse in lacinia laoreet, lorem velit velit vel mattis nisltincidunt et sem. massa.

Quisque purus lectus, posuere egetpede imperdiet nec idviverra arcu. accumsan Vestibulum elit pede dictumlibero eu, viverra non tincidunt tomaavalta pyrki arkkitehtuurin keinoin luomaan eget imperdiet nec sodales id arcu.

Vestibulum elit dictum eu, non tincidunt eu ligula. eu ligula. mat, pastellisävyissä hohtavat kauppiastalot lainProin interdum maecenas massa turpis sagittis in, interdum nonsed lobortis vitae massa.facilisis Quisque lectus, posuere eu ligula. Sisennetty kappale, sisennys 3mm. Mauris libero. Suspendisse nullapurus in lacinia laoreet, lorem velit 3mm.

Mauris sed Sisennetty kappale, sisennys 2mm. libero.

Suspendisse facilisis nulla in eu lacinia laoreet, lorem velit aceurooppalaisten ihanteiden mukaista kaueget Hanoista imperdiet nec sodales id arcu.

Vestibulum elit pede dictum eu, viverra non tincidunt ligula. aavat piirteitä kolonialistisista rakennuksista, joita accumsan velit vel mattis libero nisl et sem. Proin interdum maece. velit vel mattis libero nisl et sem.

Proin interdum maecenas massa turpis sagittis in, interdum non lobortis vitae cumsan vel mattis libero nisl et sem.

Proin interdum maecenas massa turpis sagittis in, non lobortis vitae massa. punkia. kappale, Kaukaiset koloniat nähtiin Sisennetty sisennys 3mm.

Maurismodernismin sed libero. Suspendisse facilisis nulla in lacinia laoreet, lorem velit acranskalaistet siirtomaaherrat rakennuttivat Hanoin massa. purus lectus, posuere eget imperdiet id arcu.

Vestibulum elit pede dictum eu, viverra non tincidunt Quisque purus lectus, posuere eget imperdiet nec idnec arcu.

Vestibulum elit pede dictum eu, viverra non tincidunt eu cumsan velitQuisque vel mattis libero nisl et sem.

Proin interdum maecenas massa turpis sagittis in, interdum non lobortis vitae laboratorioina, joissa länsimaisen tradition mukakeskustaan vuosisata aiemmin.

Vietnamin Avainsanat eu ligula. Sisennetty kappale, sisennys 3mm.

Mauris sed libero.Vestibulum Suspendisse facilisis nulla ineu, lacinia laoreet, loremkehitvelit ligula. massa.

Quisque purus lectus, posuere eget imperdiet nec id arcu. elit pede dictum viverra non tincidunt inen muotokieli valjastettiin yhteiskunnallisten tyvässä pääkaupungissa eurooppalaiset kertaustyylit accumsan velit vel mattis libero nisl et sem.

Proin interdum maece.

Mauris sed libero.

Suspendisse facilisis nulla in lacinia laoreet, lorem velit accumsan velit vel mattis libero nisl etvelit sem. eu ligula.

Sisennetty kappale, sisennys 3mm.

Mauris sed libero.

Suspendisse facilisis nulla in lacinia laoreet, lorem uudistusten instrumentiksi.

Myös kansanrakentameivät enää symboloi ranskalaista kultuuri-imperialProin interdum maecenas massa turpis sagittis in, interdum non lobortis vitae massa.

Quisque purus lectus, posuere accumsan velit vel mattis libero nisl et sem. Proin interdum maece. inen omaksuinec vähitellen eurooppalaisesta eget imperdiet sodales idpiirteitä arcu. Vestibulum elit pede dictumismia, eu, viverra tincidunt eu ligula.kasvavaa vaurautta, vaannon uuden keskiluokan Avainsanat Sisennetty kappale, sisennys 3mm. Mauris sed libero. Suspendisse facilisis nulla in lacinia laoreet, lorem velit acestetiikasta. vapautta ja kosmopoliittisuutta.

Avainsanat cumsan velit vel mattis libero nisl et sem. Proin interdum maecenas massa turpis sagittis in, interdum non lobortis vitae massa. Quisque purus lectus, posuere eget imperdiet nec id arcu. Vestibulum elit pede dictum eu, viverra non tincidunt eu ligula. Sisennetty kappale, sisennys 3mm. Mauris sed libero. Suspendisse facilisis nulla in lacinia laoreet, lorem velit accumsan velit vel mattis libero nisl et sem. Proin interdum maece.

Avainsanat

Ko l o n i a l i s m i n k a i u t Ha n o i n k a u p p i a s t a l o i s s a

Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 1.2 Aikajana 6 2 Tutkimuksen lähtökohdat 8 3 Valloitettu Hanoi 3.1 Indokiinan moderni pääkaupunki 10 3.2 Paikallinen arkkitehtuuri uhattun a 12 4 Kauppiastalo kulttuurivirtausten kuvaajana 4.1 Vietnamilainen tuubitalo 13 4.2 Kauppiastalo kolonialismin aikakaudella 14 5 Kauppiastalo talousreformin jälkeen 5.1 Kaupallistuva Hanoi 16 5.2 Kauppiastalon uusi kukoistus 18 6 “Uusi ranskalainen tyyli” 6.1 Kolonialismin kaiut 20 6.2 Tyylin tulkintoja 22 7 Lopuksi 24 Lähteet 26

-2-

Jo h d a n t o

Uusi päivä alkaa aikaisin Hanoin vanhassakaupungissa.

Kaupat avaavat ovensa kuudelta aamulla, mutta sulkevat myöhään. Jalkakäytävät täyttyvät matalista muovijakkaroista, kun kaupunkilaiset virtaavat kaduille nauttimaan aamiaistaan. Riisihattuinen nainen laskee korit olaltaan ja pystyttää pienen hedelmäpuotinsa jalkakäytävälle.

Viereisen liiketilan leveistä tallinovista sinkoilevat kipinät, kun metalliseppä muotoilee koristeellista parvekekaidetta asiakkaalleen. Hänen perheensä on harjoittanut alaa samassa, ränsistyneessä kauppiastalossa jo useiden sukupolvien ajan. Nyt sen rapistuneita puurakenteita peittävät aaltopelti ja kookkaat banderollit. Rakennuksen päälle heittää varjonsa kadun vastakkaiselle puolelle noussut vaaleanvihreä tornitalo, jonka ranskalaisia parvekkeita reunustavat eurooppalaistyyliset kaariaiheet. Päiväsaikaan miltei koko leveydeltään avatut katujulkisivut suljetaan yön tullen puisin lankuin – kiireinen kaupunki näyttää lähes hylätyltä.

-3-

Ko l o n i a l i s m i n k a i u t Ha n o i n k a u p p i a s t a l o i s s a

Vietnamin pääkaupungin Hanoin kiireiset kadut ovat vietnamilaisen kaupunkielämän näyttämö, jossa perinteet ja nykyisyys kohtaavat. Vaikka suuri osa vanhan keskustan rakennuksista ajoittuu 1800-luvun lopulle, alueen kaava muistuttaa yhä suurelta osin Hanoin alkuperäistä, satojen vuosien takaista kaupunkirakennetta.1 Sen epäsäännöllinen katuverkko ei ollut järjestelmällisen kaupunkisuunnittelun tuote, vaan juontaa juurensa maan varhaiseen kaupungistumiseen 1400-luvulla.2 Paikalliset historioitsijat, kuten Nguyen Van Uan, pitävät todennäköisenä, että korttelirakenne muodostui ensin pienistä myyntikojuista, joita lähikylien käsityöläiset ja maanviljelijät pystyttivät kuninkaallisen linnoituksen edustalle tullessaan kaupunkiin myymään tuotteitaan.3

Maaseudulta muuttaneet siirtolaiset mukauttivat harjakattoisen maalaistalon urbaaniin kontekstiin puristaen julkisivun kadunvarteen ja pidentäen rakennuksen pohjaa kadulta poispäin.5 1700-luvulla astui voimaan vero, joka määrättiin kaupoille niiden julkisivuleveyden mukaan.6 Sen seurauksena rakennukset muodostuivat yhä kapeammiksi. Niiden pitkää ja matalaa rakennusmassaa halkovat pienet korttelipihat ja valokuilut, jotka toivat raitista ilmaa ja luonnonvaloa muutoin ikkunattomiin, kapeisiin huoneisiin.7 Korttelit täyttyivät kauppiastaloista, joiden runkoleveys on keskimäärin 3-4 metriä ja syvyys 30-60 metriä. Kapeimmat julkisivut saattavat olla kaksimetrisiä, ja rakennusten runkosyvyys ulottua jopa sataan metriin.8

Asettuessaan Hanoin vanhaankaupunkiin käsityöläiset alkoivat rakentaa pysyviä asumuksia kojujensa taakse. Kapeiden katujen molemmat puolet täyttyivät vieri viereen pystytetyistä myymälöistä.

Perheiden kasvaessa omistajat lisäsivät asuintiloja kauppojensa taakse, kunnes kortteleiden keskustat pieniä lampia myöten oltiin rakennettu täyteen.

Vähitellen kaupungin uudet asukkaat rakensivat pysyvät asumuksensa valtaamalleen tontille.4 Niin syntyi rakennustyyppi, jonka katutason valtaavat liiketilat, ja takaosassa sijaitsevat asuinhuoneet.

Hanoin kauppiastalokortteiden muodostama historiallinen kaupunkirakenne mullistui 1800-luvulla, kun eurooppalaisten valloitusretket pyyhkäisivät yli Aasian mantereen. Ranska aloitti siirtomaavalloitukset Etelä-Vietnamissa 1858, ja vuonna 1885 myös Annam, Tonkin ja Kotšinkiina liitettiin osaksi Ranskan Indokiinaa. Hanoi nousi imperialistien erityisen mielenkiinnon kohteeksi, kun siitä vuonna 1887 tehtiin Ranskan Indokiinan pääkaupunki.

Vanhaa kaupunkirakennetta raivattiin armotta leveiden bulevardien sekä kolonialististen huviloiden, hallinto- ja kulttuurirakennusten tieltä.

Vietnamilaisten voimakkaasta vastarinnasta ja useista verisistä yhteenotoista huolimatta eurooppalainen modernisaatio sulautui vähitellen osaksi paikallista arkkitehtuuriperinnettä. Myös kansanrakentaminen omaksui piirteitä kolonialistisesta estetiikasta.

Varakkaat kauppiaat remontoivat talonsa entistä suuremmiksi ja korkeammiksi ja sisällyttivät niiden arkkitehtuuriin eurooppalaistyylisiä elementtejä.9 Vietnamin itsenäistyttyä nkommunistisen vallankumouksen myötä 1900-luvun puolivälissä on kaupunkiympäristö ollut yhä yltyvässä

Kaavio kuvaa, kuinka kauppiastalorivit kasvoivat kohti korttelin keskusta.

1

6

2

7

Sauvegrain, 2001, s. 26 Sauvegrain, 2001, s. 24 3 Van Uan, 1995, viitattu lähteessä Dinh, 2014, s. 3 4 Kien, 2008, s. 3 ; Dinh, 2014, s. 3 5 Kien, 2008, s. 3

8

Sauvegrain, 2001, s. 25

Kien, 2008, s. 3

Dinh, 14, s. 3 9 Dinh, 2014, s. 4

-4-

Jo h d a n t o

ristitulessa. Neuvostoliiton tukema sosialistinen yhteiskuntamalli jätti syvät jälkensä Hanoin rakennettuun ympäristöön. Erityisesti sosialistiset aatteet vaikuttivat asuntosuunnitteluun, jota pyrittiin sosialisoimaan rankoin ottein. Samalla kaupankäyntiä rajoitettiin, ja hiljentyneet kauppiastalot jaettiin useille kotitalouksille.1

Vanhankaupungin keskus tunnetaan myös nimellä 36 Streets, 36 katua. Todellisuudessa katuja oli alueella enemmän – luvun 36 uskotaan viitanneen pikemminkin eri alojen käsityöläisten muodostamiin kiltoihin.

Kun vanhastakaupungista muodostui pysyvä kaupankäynnin keskus, sai jokainen kilta, ‘phuong’, oman katunsa – Riisinuudelikadulla myytiin ja valmistettiin riisinuudeleita, Tikaskadulla bambunvarsista koottuja tikapuita, Hattukadulla kartionmuotoisia riisihattuja. Vaikka alueet ovat vuosisatojen saatossa kehittyneet, on alojen eriytyminen vielä osin nähtävissä, ja katujen nimet antavat viitteitä kiltojen historiasta tänäkin päivänä.3

1986 voimaan astunut talousreformi Doi Moi, ’remontti’, on avannut maan talouden yksityisille investoinneille, sysäten liikkeelle kiihtyvän kaupungistumiskehityksen. Useat kauppiastalot ovat siirtyneet valtion omistuksesta rikkaille liikemiehille, jotka ovat hävittäneet vaatimattomat puurakennukset näyttävien tornitalojen tieltä. Samalla kolonialistinen kuvasto on tehnyt odottamattoman paluun Hanoin kaupunkikuvaan - on syntynyt aiempaa koristeellisempi, neoklassista ja regionaalista arkkitehtuuria ennakkoluulottomasti yhdistelevä ”uusi ranskalainen tyyli”. 2

1

Tran & Dalholm, 2005, s. 900 ; Dinh, 2014, s. 7 Herbelin, 2013, s. 5 2 Phuong & Groves, 2006, s. 121 2

-5-

Ko l o n i a l i s m i n k a i u t Ha n o i n k a u p p i a s t a l o i s s a

-1900 Vietnam oli Kiinalaiset miehittäjät voitettuaan itsenäinen kuningaskunta. Kauppiastalot, talojen välisiä muureja lukuunottamatta, on perinteisesti rakennettu puusta. Chong diem -tyyppinen katto on porrastettu kahteen kerrokseen.

-1800 Vanhanmallinen kauppiastalo

1887Ranskalaiset aloittivat siirtomaavalloitukset Etelä-Vietnamissa, ja etenivät vähitellen kohti pohjoista. Hanoista tehtiin Ranskan Indokiinan pääkaupunki. Myös kansanrakentaminen omaksuu piirteitä ranskalaisista arkkitehtuurityyleistä. Kauppiastalot rakennetaan usein tiilestä.

1800-1900 Perinteinen vietnamilainen kauppiastalo

1900-1930 Vietnamilainen kauppiastalo omaksuu vähitellen piirteitä eurooppalaisesta arkkitehtuurista

-6-

1900-1930 Kauppiastalo, joka hakee vaikutteita eteläranskalaisesta arkkitehtuurista

Aikajana

1945Pohjois-Vietnam itsenäistyy kommunistisen vallankumouksen myötä. Etelä-Vietnamissa vallan kaappasivat kenraalit, joita Amerikka tuki kunnes Vietnam yhdistyi jälleen vuonna 1976. Kauppiastaloja rakennetaan hyvin vähän, ja ne ovat ulkomuodoltaan vaatimattomia.

1900-1930 Korkeampi kauppiastalo, joka lainaa piirteitä pohjoisranskalaiseen tapaan rakennetuista kolonialistisita huviloista

1930-1945 Art deco -vaikutteinen kauppiastalo

1955-1975 Kommunistisen kauden kauppiastalo tai ‘väliaikainen’ asumus

-7-

1986Kommunistinen valtiovalta hellittää otettaan - Doi moi -talousreformin myötä Vietnamissa sallitaan yksityisomistus ja ulkomaiset investoinnit. Talous kääntyy nousuun, ja rakennusala virkistyy. Kauppiastalot ovat aiempaa korkeampia ja näyttävämpiä.

1986Uusi kauppiastalo lainaa piirteitä useista Euroopan historiallisista arkkitehtuurityyleistä.

Ko l o n i a l i s m i n k a i u t Ha n o i n k a u p p i a s t a l o i s s a

2 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimusaineistoni keskittyy Hanoin vanhaankaupunkiin, Old Quarteriin. Tämä on, ehkä Hoi Anin satamakaupungin ohessa, ainoa alue koko Vietnamissa, jossa kansanrakentamista on järjestelmällisesti dokumentoitu. Alueen kaoottinen, rönsyilevä katukuva esittelee kauppiastaloarkkitehtuurin historiallisia kerrostumia 1800-luvulta nykypäivään saakka. Vilkkaana kaupankäynnin keskuksena se myös heijastaa yhteiskunnan dynaamista muutosta kommunismista kohti markkinataloutta, kuvaten tämän kehityksen vaikutuksia rakennettuun ympäristöön.

Kandidaatintyöni tavoite on kuvata, miten eurooppalainen imperialismi heijastuu Hanoin kauppiastaloissa.

Kartoitan kauppiastaloarkkitehtuurin muutoksia kolonialismin seurauksena ulottaen tutkimukseni myös ranskalaisvaikutteiden ilmentymiin siirtomaa-ajan jälkeen. Tämän perinteisen, kansanomaisen rakennustyypin kautta tarkastelen kolonialistisen estetiikan tulkintoja aasialaisessa kulttuuriympäristössä.

Hanoin kauppiastalojen historialliset kerrostumat paljastavat kaksi voimakasta muutosaaltoa. Näistä ensimmäinen sai alkunsa 1900-luvun taitteessa, kolonisaation seurauksena, kun myös kansanrakentaminen vähitellen omaksui eurooppalaisen arkkitehtuurin piirteitä. Luvussa kolme taustoitan kauppiastalojen kehitystä kuvaamalla Ranskan siirtomaavallan yleistä vaikutusta Hanoin arkkitehtuuriin ja kaupunkikuvaan.

Neljäs luku luotaa kauppiastalojen kehitystä Ranskan siirtomaavallan aikana. Samalla pyrin tutkimaan kriittisesti siirtomaa-ajan arkkitehtuurityylien alkuperää.

Tieteellisten artikkelien ja kirjalähteiden lisäksi pohjaan kandidaatintyöni materiaaliin, jota keräsin paikan päällä Hanoissa maaliskuussa 2016. Vietin kaupungissa kaksi viikkoa, jonka aikana havainnoin kaupunkirakennetta, valokuvasin julkisivuja ja sisätiloja sekä vierailin kahdesti paikallisen arkkitehtikoulun, Hanoi University of Architecturen kirjastossa selaamassa kauppiastaloarkkitehtuuria käsitteleviä arkistoja ja piirustuksia. Lisäksi tutustuin vietnamilaisten rakennuttajien ja kiinteistönvälittäjien kotisivuihin, jotka antoivat viitteitä asuntomarkkinoiden uusista suunnista.

Luvussa viisi siirryn kauppiastaloarkkitehtuurin toiseen aaltoon tarkastellen Hanoin kaupunkikehitystä Doi Moi –talousreformin jälkeen. Luvussa kuusi kuvaan, miten kolonialistinen estetiikka nostaa päätään tämän päivän kaupunkisuunnittelussa, ja millä tavoin uusi, markkinaehtoinen kaupunkikehitys on voimakkasti muovannut perinteistä kauppiastaloarkkitehtuuria ”uusranskalaiseen” suuntaan. Loppuluvussa tiivistän havaintoni kolonialismin vaikutuksista vietnamilaiseen rakennusperintöön ja arkkitehtoniseen identiteettiin.

Kohdekäynnille pääsin kahteen 1800-luvun lopulla rakennettuun, huolellisesti restauroituun kauppiastaloon, osoitteissa 87 Ma May ja 38 Hang Dao. Sain tutustua myös talojen historiaa käsitteleviin arkistoihin sekä rakennuspiirustusten rekonstruktioihin. Vierailin myös useissa raskaasti uudistetuissa, rakenteiltaan melko rappeutuneissa kauppiastaloissa, joiden vanhat puurakenteet oltiin vaihdettu halpoihin tilapäisratkaisuihin ja rapistuneet seinät peitetty erilaisilla muovitai peltirakenteilla. Lisäksi kävin useissa kokonaan uudistetuissa kauppiastaloissa, jotka oltiin viime vuosikymmenten aikana rakennettu aiempaa korkeammiksi ja otettu käyttöön hotelleina tai liiketiloina.

-8-

Tu t k i m u k s e n l ä h t ö k o h d a t

Kirjalliset lähteet Kolonialistista arkkitehtuuria ja kaupunkisuunnittelua on tutkittu paljon. Tunnetun kolonialismin tutkijan Gwendolyn Wrightin laajasta kirjallisesta tuotannosta poimin artikkelin Tradition in the Service of Modernity: Architecture and Urbanism in French Colonial Policy, 19001930 (1987). Erityisen hyvin kolonialismin ristiriitoja on kuvannut Eric Jennings (2012) teoksessaan Imperial Heights: Dalat and the Making and Undoing of French Indochina. Mielenkiintoisia näkökulmia Ranskan kolonialistiseen rakentamiseen tarjoaa myös Laura Victoirin ja Victor Zatsepinen (2013) toimittama teos Harbin to Hanoi: The Colonial Built Environment in Asia, 1840 to 1940.

Changing housing policy in Vietnam: Emerging inequalities in a residential area of Hanoi (Gough & Tran, 2009) sekä Is ‘gentrification’ an analytically useful concept for Vietnam? A case study of Hanoi (Yip & Tran , 2014). Uusista, Doi Moin jälkeen rakennetuista kauppiastaloista on kirjoitettu melko vähän, ja niitä koskeva analyysi on sävyltään pikemminkin arvottavaa kuin tutkivaa. Paikallinen tutkija To Kien, joka on useissa artikkeleissaan dokumentoinut ja tyypitellyt Hanoin vanhoja kauppiastaloja, luotaa uusien kauppiastalojen rakenteellisia ominaisuuksia artikkelissaan “Tube House” and “Neo Tube House” in Hanoi : A Comparative Study on Identity and Typology (2008).

Aihetta käsitteleviä teoksia leimaa kuitenkin usein kolonialistisen arkkitehtuurin ja paikallisen kulttuuriperinnön voimakas vastakkainasettelu. Kahden hyvin kontrastisen arkkitehtuurin risteyskohdat ja fuusiot, joita myös siirtomaa-ajan aasialaiset kauppiastalot edustavat, ovat kolonialismia käsittelevissä teoksissa usein sivuosassa. Kulttuurien yhteentörmäyksiä käsittelee tiivistetysti muun muassa Hazel Hahnin (2011) artikkeli The Framing and Representation of Cultural Heritage in French Indochina and Contemporary Vietnam, Cambodia and Laos.

Mielenkiintoisimmin ja tarkkanäköisimmin uudesta kauppiastaloarkkitehtuurista on kirjoittanut tutkija Caroline Herbelin artikkelissaan What is “French Style”? Questioning genealogies of “western looking” buildings in Vietnam (2013).

Herbelin keskittyy tyylipiirteiden sijaan arkkitehtuurin sosiaalisiin ulottuvuuksiin käyttäen päälähteenään kauppiastalojen omistajien haastatteluita. Silti kaikissa lukemissani artikkeleissa on tyylilainoihin viitattu melko ylimalkaisesti, yrittämättä nimetä imitoituja arkkitehtuurisuuntia ja erottelematta tarkemmin niiden alkuperää tai ilmenemismuotoja. Kuudennessa luvussa pyrin aineistoni ja kokemukseni pohjalta esittämään omia, alustavia havaintojani näistä aiheista.

Talousreformia seurannutta kaupunkikehitystä ja asuntosuunnittelua on kuvannut Lundin yliopistossa työskentelevä Hoai Anh Tran useissa uraauurtavissa tutkimusjulkaisuissaan, kuten

-9-

Ko l o n i a l i s m i n k a i u t Ha n o i n k a u p p i a s t a l o i s s a

3 Valloitettu Hanoi

kaupungit avasivat uusia mahdollisuuksia kokeiluille, joita emämaassa ei uskallettu tai kyetty toteuttamaan.2

Indokiinan moderni pääkaupunki

Uusissa siirtomaissa oli tarve rakenteille ja käytännöille, jotka vakauttaisivat yhteiskuntaa ja vahvistaisivat talouskasvua.3 Ranskalaiset uskoivat, että kaukaisissa kolonioissa, outre-mer, voitaisiin löytää ratkaisu myös niihin sosiaalisiin, poliittisiin ja esteettisiin ristiriitoihin, joita ranskalainen yhteiskunta ei onnistunut selvittämään, ja ulottaa siten positiiviset vaikutukset myös emämaahan. Siirtomaihin viitattiinkin usein modernismin laboratorioina, joissa lähetyssaarnaajat, poliitikot, opettajat, lääkärit, arkkitehdit ja kaupunkisuunnittelijat pääsisivät testaamaan teorioitaan.4 Ranskalaismedioissa niistä käytettiin taajaan ilmaisua champs d’experience, ‘kokeilualusta’. 5

Euroopan valtiot laajensivat 1800-luvulla imperiumejaan aggressiivisesti Aasian mantereelle. Kun ranskalaiset valloittivat Vietnamin pakottaen maan protektoriaatikseen, Hanoin kaupungista tuli suurvaltapolitiikan näyttämö. Ranskan Indokiinaan liitettiin Vietnamin lisäksi nykyisen Laosin ja Kambodzan alueet sekä osia Kiinan mantereesta. Hanoista tehtiin koko itäisen kolonian pääkaupunki.

Perinteisiin sidottu Ranska oli 1800-luvun puolivälissä vajonnut kansallisen alennuksen ja pysähtyneisyyden tilaan. Vaatimukset ja ehdotukset yhteiskunnallisista uudistuksista osoittautuivat usein tuloksettomiksi.

Siirtomaiden pääkaupungit tarjosivat pakotien kansalliseen apatiaan – kokeilualustan, jossa arkkitehtien ja intellektuellien teoriat voitiin panna toteen, ja jalostaa ajatukset konkreettisiksi uudistuksiksi.1 Tutkija Gwendolyn Wrightin mukaan imperiumin kaukaiset

Hanoin sydämeen, vanhankaupungin markkinapaikan viereen, rakennettiin uusi ranskalaistyylinen keskusta, Khu Pho Pap. Alueen rakenne ja arkkitehtuuri viittasi selkeästi Pariisin monumentaaliseen keskustaan, joka oli uudistettu 1800-luvun puolivälissä paroni Hauss-

Hotelli Sofitel Legend Metropole (1901) majoitti rikkaita eurooppalaisia turisteja jo siirtomaa-ajalla.

1

Derderian 2003, s. 80 Wright, 1987, s. 295 3 Wright, 1987, s. 296 4 Raffin, 2008, s. 330 5 Wright, 1987, s. 297 2

- 10 -

Va l l o i t e t t u Ha n o i

Imperialistien rakennuttama Hanoin presidentinlinna (1906).

tyy erilaisia provinsiaalistyyppisiä huviloita, joiden piirteet jäljittelivät perinteisiä rakennustyylejä Ranskan eri osissa. Niiden omistajat olivat usein varakkaita ranskalaisia kauppiaita, virkamiehiä ja sotilaita, joille tutut arkkitehtoniset piirteet toivat nostalgisen muiston kaukaisista kotiseuduista. Siten Hanoin kaupunkikuvassa voi edelleen nähdä jäänteitä Ranskan paikallisista rakennustyyleistä. Esimerkiksi pohjoisranskalaista tyyliä mukailevissa huviloissa kattolappeet ovat jyrkemmät kuin eteläranskalaisen tyylin huviloissa, vaikka sään sanelemaa tarvetta tälle ei kolonialistisessa Hanoissa tietenkään ollut.4

mannin johdolla.1 Vuonna 1911 rakennettiin Hanoin oopperatalo, jonka katsottiin jäljittelevän arkkitehtuurissaan Charles Garnierin suunnittelemaa Pariisin oopperaa. Rakennus sijoitettiin barokin ihanteiden mukaisesti tärkeimpien katujen leikkauskohtaan, katuaukion laidalle.2 Ooppera sai pian seurakseen joukon näyttäviä julkisia rakennuksia, joista tunnetuimpiin kuuluvat presidentinlinna, Indokiinan keskuspankki, hotelli Metropole Hanoi, Hanoin yliopisto sekä kaupungin useat kristilliset kirkot ja katedraalit.

Julkisten monumentaalirakennusten ohella arkkitehdit suunnittelivat koteja ja työskentelyn tiloja Ranskasta Aasian uusiin metropoleihin virtaaville siirtolaisille. Hanoi täyttyi ranskalaistyylisistä huviloista ja niitä ympäröivistä suurista puutarhoista. Siirtomaa-aikana rakennetut huvilat olivat tyyliltään monimuotoisia – paikallinen arkkitehti Tran Quoc Bao (2009) on luokitellut ne päätyypeittäin ranskalaisiin, neoklassisiin, indokiinalaisiin, ranskalais-kiinalaisiin ja art deco -huviloihin. 3 Edellä mainittujen tyylien lisäksi kaupungista löy-

Orgaaninen katuverkosto korvattiin suoralla ruutukaavalla. Kaupungin keskustaan tuotiin myös raitiotiet.5 Kapeat kadut raivattiin haussmannilaisen kaupunkisuunnittelun hengessä moninkertaisesti leveämmiksi, puiden kehystämiksi bulevardeiksi.

Näiden reunustat varattiin uusille, ranskalaistyylisille kahviloille. Samalla hävitettiin suuri osa vanhoista kauppiastaloista - paikallisten kodeista ja liikehuoneistoista.6 Mission civilatrice, alistetun kansan ’sivilisointi’, toimeenpantiin ranskalaisarmeijan vah-

1

3

Pariisin kaupunkirakennetta kehitettiin voimakkaasti Georges Eugène Haussmannin johdolla vuoden 1952 jälkeen. Katuja levennettiin ja suuri osa rakennuskannasta uudistettiin.

2 Logan, 2000, s. 93–94 ; Dinh, 2014, s. 5

Dinh, 2014, s. 6 Dinh, 2014, s. 6 5 Dinh, 2014, s. 7 6 Dinh, 2014, s. 5 4

- 11 -

Ko l o n i a l i s m i n k a i u t Ha n o i n k a u p p i a s t a l o i s s a

ua ‘arkkitehtuurin’ ja kansanrakentamisen välillä.

Arkkitehti Ernest Hébrard, joka johti Hanoin suunnittelutointa vuodesta 1923 vuoteen 1932, tunnettiin modernisaation puolestapuhujana, joka asetti usein vastakkain Aasian ’vanhanaikaiset’ ja ’uudet’, eurooppalaistetut kaupungit. Hän oli kuitenkin myös eräs orientalistisen ‘indokiinalaisen tyylin’ kehittäjistä.5 Siinä klassisiin, eurooppalaisiin rakennustyyppeihin integroitiin elementtejä muun muassa kiinalaisesta, japanilaisesta, intialaisesta, thaimaalaisesta ja khmer-heimojen kulttuureista. Indokiinalainen tyyli ei ollut vakiintunut arkkitehtuurisuuntaus vaan monikasvoinen, eklektinen sekoitus itää ja länttä. Tyyliä edustavat muun muassa Hébrardin suunnittelemat Hanoin historiallinen museo, Hanoin yliopisto ja Cua Bacin kirkko, jossa indokiinalaisiin piirteisiin sekoittuu ripaus gotiikkaa.6 Mielenkiintoinen esimerkki on myös Georges André Trouvén art deco –tyylinen Indokiinan pankki, jonka julkisivu leikittelee kiinalais-vietnamilaisella ornamentiikalla.

Hanoin oopperatalo (1911) on eräs Vietnamin tunnetuimmista kolonialistisista rakennuksista.

valla tuella, vietnamilaista kansanperintöä armottomasti tuhoten.1 Paikallinen arkkitehtuuri uhattuna Valloittajien tavoitteet siirtomaissa olivat kahdensuuntaiset. Vaikka imperialistit dominoivat kolonioidensa kulttuureja kielellisesti, yhteiskunnallisesti ja arkkitehtonisesti, pyrkivät he samanaikaisesti säilyttämään paikallisen kulttuurin eksoottisen lumon. Imperialisteille Aasian kulttuurit olivat jännittävä, mielikuvitusta kiihottava tutkimuskohde.2 Siirtomaavalta suosi heimoneuvostoja ja pyrki Vietnamin kuninkaan ohjeita noudattaen suojelemaan historiallisia monumentteja, kuten Hanoin Kirjallisuuden temppelin.

Suojelu ja konservointi olivat käsitteitä, joilla kolonialistit korostivat eroa ’modernin’, dynaamisen Euroopan ja ’kehittymättömän’ Aasian välillä. Ajatus kulttuurien säilyttämisestä tuki eurooppalaista narratiivia, jonka mukaan uusia mantereita ei vallattu, vaan ne ’löydettiin’.3

Arkkitehtonisia vaikutteita vaihdettiin vastavuoroisesti. Vaikka ranskalaisten imperialistien ja alistetun kansan välinen kulttuurivaihto oli väkivaltaista ja yhteenotot usein verisiä, kasvoi eurooppalainen modernisaatio vähitellen osaksi paikallista arkkitehtuuriperinnettä. Siirtomaa-ajan kauppiastalot lainasivat julkisivuissaan erilaisia motiiveja, kuten kaari- ja pylväsaiheita kaupungin uusista, kolonialistisista huviloista ja monumentaalirakennuksista.7 Eurooppalainen muotokieli viesti vallasta ja vauraudesta – ehkä siksi siihen mieltyivät myös rikkaimmat vietnamilaiset.

Uudistajien ymmärrys Vietnamin rakennettua perintöä kohtaan oli kuitenkin valitettavan kapea-alaista. Vanhan kaupunkirakenteen ja useiden kauppiastalojen lisäksi imperialistit tuhosivat Hanoin vanhan linnoituksen lähes täysin. Vanhankaupungin keskellä sijainnut Bao Thien pagoda, eräs buddhalaisten merkittävimmistä pyhistä rakennuksista, purettiin uusgoottilaisen St. Josephin katedraalin tieltä.4 Valitessaan tietyt julkiset rakennukset suojelukseensa ja eristäessään ne ympäristöstään ranskalaiset asiantuntijat supistivat arkkitehtuurin kirjon tyylillisiin prototyyppeihin. Tiettyä muotokieltä, aikakautta ja tyylipiirteitä suosiessaan siirtomaavalta kasvatti kuil-

Ernest Hébrardin suunnittelema Cua Bacin kirkko (1932) hämmentää orientalistisella arkkitehtuurillaan.

1

6

2

7

Wright, 1987, s. 307 Hahn 2011, 28 3 Hahn 2011, s. 29 4 Hahn 2011, s. 28 5 Dinh, 2014, s. 5 - 12 -

Hahn 2011, s. 28 Dinh, 2014, s. 4

Kauppiastalo kulttuurivirtausten kuvaajana

Kauppiastalo 87 Ma May. Osin katettu sisäpiha päästää auringonvalon ikkunattomiin asuinhuoneisiin.

4 Kauppiastalo kulttuurivirtausten kuvaajana Vietnamilainen tuubitalo

huomattavasti ensimmäistä matalampi, ja se on vedetty kauemmas kadusta suojellen asuintiloja liikenteen melulta.4 Yläkerran riisutussa julkisivussa on kaksi pikkuruista ikkunaa. Kuten usein tämän aikakauden rakennuksissa, seinät on maalattu okrankeltaiseen sävyyn.

Kauppiastalot Hanoin vanhassakaupungissa maalaavat yksityiskohtaisen kuvan vietnamilaisen identiteetin kerrostumista. Eri aikakausien rakennukset heijastavat maan historiallisia vaiheita ja kulttuurisia virtauksia 1800-luvun lopulta aina nykypäivään saakka. Ennen kuin eurooppalaiset valloitusretket pyyhkäisivät yli Aasian mantereen, kauppiastalot rakennettiin perinteisesti puusta. Vanhimmat säilyneet, tiilimuureihin tukeutuvat puurakenteiset kauppiastalot ovat peräisin 1800-luvun lopulta. Näitä on tiettävästi jäljellä enää ainoastaan Hanoin vanhassakaupungissa sekä eräässä itärannikon kauppasatamassa, Hoi Anissa. 1 Viime vuosikymmenellä täysin restauroitu 87 Ma May Hanoin vanhassakaupungissa on tyypillinen 1800-luvun sinovietnamilainen2 kauppiastalo. Sen chong diem-tyyppinen harjakatto on porrastettu kahteen kerrokseen.3 Rakennuksen ylempi kerros näyttää olevan

Tiiviissä kaupunkikortteleissa talot rakennettiin tiukasti toisiinsa kiinni. Rakennusten lukuisat sisäpihat toivat asuintiloihin auringonvaloa, raikasta ilmaa ja viileitä tuulenvireitä.5 Talo 87 Ma May rakentuu kahdestä päämassasta, jotka liittää yhteen keskellä sijaitseva, viihtyisä terassi sekä yläpuolisia kerroksia yhdistävä parveke. Kontrastina askeettisille katujulkisivuille rakennus avautuu kookkain ikkunoin ja taiteovin kohti sisäpihaa, jossa sijaitsee myös keittiönä toimiva piharakennus. Tasakokoiset rakennusmassat pienine pihoineen luovat yhdessä mikroilmaston, joka takasi toimivan ilmanvaihdon myös trooppisessa kuumuudessa.6

1

3

2

4

Phuong & Groves, 2006, s. 125 Sino-etuliite viittaa kiinalaiseen. Kiina onnistui miehittämään Vietnamin useaan otteeseen ensimmäisellä vuosituhannella jKr. Vietnamin perinteisessä kulttuurissa, arkkitehtuurissa ja taiteessa näkyy siten vahva kiinalainen vaikutus.

Dinh, 2014, s. 3 Kien 2008, s. 3 ; Dang Thai Hoang, 1999, s. 19 5 Phuong & Groves, 2006, s. 125 6 Kien 2008 3

- 13 -

Ko l o n i a l i s m i n k a i u t Ha n o i n k a u p p i a s t a l o i s s a

87 Ma May. Näkymä makuuhuoneen kautta.

sisapihasta

toiselle

omistajaperheen

87 Ma May. Yläluokkaisen makuuhuoneen perinteistä sisustusta.

Pitkänomainen muoto antoi rakennustyypille lisänimen ‘tuubitalo’, vietnamiksi nha ong.1 Vieri viereen asetetut, pitkät ja kapeat rakennukset erotettiin toisistaan muuratuin seinin. Sisäseinät, portaat ja kiinteät kalusteet rakennettiin puusta.2 Tuubitaloksi 87 Ma May oli tosin poikkeuksellisen leveä, noin 5 metriä.

Rakennuksen kadun puoleisessa päädyssä on kauppa, ja sen yläpuolella esi-isien palvonnalle omistettu, vietnamilaisen perinteen mukainen rukoushuone. Sisäpihan toisella puolella sijaitsevat maantasossa keittoja huoltotilat sekä kylpyhuone, ja niiden yläpuolella makuuhuone.

entistä näyttävämpiä. Vaikka kauppiastalojen asukkaat olivat pääosin vietnamilaisia, kolonialististen huviloiden tapaan myös kauppiastalot saattoivat hakea inspiraatiota mahtipontisesta barokkiarkkitehtuurista, tai vaihtoehtoisesti jäljitellä kansanomaisempia pariisilaisrakennuksia mansardikattoineen.

Länsimaisista piirteistään huolimatta siirtomaa-ajan kauppiastaloja eivät rakennuttaneet ranskalaiset, vaan kiinalaissyntyiset insinöörit Wang Tai ja Ban Ap. Saigonin kolonialistisissa seurapiireissä vaikuttanut Wang Tai oli rikastunut veronkerääjänä Kambodzan ja Kotsinkiinan oopiummarkkinoilla, ja toiminut rakennuttajana useissa kolonialistisissa suurhankkeissa. Vietnamissa hän keskittyi ennen kaikkea asuntotuotantoon.

Yhdessä Ban Apin kanssa hän suunnitteli kokonaisia kaupunginosia - 1800-luvun lopulla he jakoivat suurimman osan Tonkinin alueen kiinteistömarkkinoista.4 Vietnamilaiset, kuten myös ranskalaiset, rakennushankkeet olivat äärimmäisen harvinaisia.

Kauppiastalo kolonialismin aikakaudella 87 Ma Mayn kaltaiset, perinteiset kauppiastalot loivat vanhankaupungin ainutlaatuisen tunnelman, ja pitivät pintansa kaupunkikuvaa määrittävänä rakennustyyppinä vielä pitkään valloituksen jälkeen. Vasta 1800-luvun lopulla sirot puurakennukset saivat väistyä kookkaampien, eurooppalaistyylisten korttelitalojen tieltä. Rakennusmateriaalina uusissa kauppiastaloissa käytettiin yhä useammin kolonialistien suosimaa kiveä tai edullisempaa tiiltä. Perinteisten aasialaisten rakennustyyppien ilmavuus ja kevytrakenteisuus hylättiin, sillä eurooppalaisten oppien mukaan uskottiin, että mahdollisimman paksuseinäiset, tilavat asumukset suojaavat parhaimmin tropiikin taudeilta ja kuumuudelta.3 Siirtomaa-ajan kauppiastalot olivat niin kooltaan kuin koristeluiltaankin aiempaa runsaampia. Ranskalaistalojen tapaan myös uusien kauppiastalojen kookkaita ikkunoita peittivät nyt puusäleiköt. Erilaiset parvekerakenteet yleistyivät, ja katujulkisivut olivat

Wang Tai ja Ban Ap olivat kasvaneet Singaporessa, ja identifioituivat siten vahvemmin sen sino-malaiji-vähemmistöön ja Kaakkois-Aasian kiinalaiseen diasporaan kuin kotimaahansa, Manner-Kiinaan. Tämä kulttuurien yhteensulautuma tuotti hyvin erityislaatuista arkkitehtuuria, joka yhdisteli ennakkoluulottomasti erilaisia itämaisia ja eurooppalaisia tyylipiirteitä.

Määrittelyä kaihtava arkkitehtuurisuunta tunnetaan kautta kaakkois-aasian muun muassa nimillä Straits Eclectic, Sino-Malay-Colonial, Sino-Malay-Palladian, Tropical Renaissance, Towkay5 Italianate, Chinese Palladian, tai jopa Chinese Baroque. Nimien moninaisuus heijastaa tämän arkkitehtuurin monikasvoisuutta, elastisuutta ja tulkinnanvaraisuutta.6

1

6

Sauvegrain, 2001, s. 24 ; Kien, 2008b Phuong & Groves, 2006, s. 125 3 Victoir 2013, s. 238 4 Herbelin 2013, s. 9 5 Towkay tarkoittaa malesialais-kiinalaista liikemiestä.

2

- 14 -

(Herbelin 2013, s. 9).

Kauppiastalo kulttuurivirtausten kuvaajana

Esimerkki osoittaa myös, kuinka monisyisiä Kaakkois-Aasian kulttuuriset virtaukset olivat, ja kyseenalaistaa Ranskan roolin Vietnamin kolonialistisen kuvaston alkulähteenä. Eurooppalaistyylisesti koristellut, kapeat kauppiastalot ovatkin tosiasiassa yleisaasialainen rakennustyyppi, jota esiintyy paikallisin muunnelmin koko Kaakkois-Aasian alueella, riippumatta siitä, minkä siirtomaavallan alla alue oli. Samantapaisia muurattuja kauppiastaloja rakennettiin 1800-luvulta 1900-luvulle paitsi Vietnamissa myös Kambodzassa, Thaimaassa, Singaporessa, Malesiassa ja Indonesiassa.1 Rakennustyypin uskotaan levinneen muualle Aasiaan kiinalaisen muuttovirran mukana.2 Eurooppalaisen kaupunkiarkkitehtuurin vaikutteet alkoivat imeytyä Kiinan visuaaliseen kultturiin jo 1600-luvulla, kun kiinalaiset kävivät meriteitse kauppaa hollantilaisten kanssa.3

Kolonialismin aikakaudella rakennettu kauppiastalo muistuttaa vanhaa vietnamilaista tuubitaloa, mutta sen huoneet ovat korkeammat ja katto yksinkertainen. Aiempaa suuremmat ikkunat on peitetty ranskalaistyyppisin säleovin.

87 Ma May. Turistit saavat vierailla kauppiastalossa pientä maksua vastaan.

Näiden polveilevien reittien kautta eurooppalaiset vaikutteet sulautuivat osaksi vietnamilaista arkkitehtuuria ja estetiikkaa. Vietnamin kauppiastaloissa esiintyi toki tiettyjä piirteitä, jotka olivat kiistatta inspiroituneet Ranskan imperialistisesta arkkitehtuurista.

Esimerkiksi häränsilmäikkuna ja ranskalaistyyppinen mansardikatto olivat tyypillisiä vain indokiinalaisissa kauppiastaloissa, eikä niitä esiintynyt muissa siirtomaissa. Kolonialismi ei kuitenkaan ollut uuden arkkitehtuurin ainoa alkulähde, vaan pikemminkin avasi ovet kansainvälisille virtauksille Vietnamin arkkitehtuurissa. Uudistaessaan - ja tuhotessaan - rakennettua ympäristöä sekä rakentamista koskevia käytäntöjä imperialistit vapauttivat aiemmin tiukasti säädellyn rakennusalan ulkopuolisille vaikutteille.4

restauroidussa

1

Doling, 2015 Herbelin, 2013 3 Boxer, 1979 4 Herbelin, 2013, s. 10 2

- 15 -

Ko l o n i a l i s m i n k a i u t Ha n o i n k a u p p i a s t a l o i s s a

5 Kauppiastalo talousreformin jälkeen

enikokokoiset, jaetuilla keittiöillä ja saniteettitiloilla varustetut asunnot olivat niinsanottujen ’väliaikaisten asuntojen’ ohessa ainoa rakennustyyppi, jota kommunistisessa Vietnamissa rakennettiin.4

Kaupallistuva Hanoi Vietnamin itsenäistyttyä kommunistisen vallankumouksen myötä 1945 maan urbaani kehitys jähmettyi noin kahdenkymmenen vuoden ajaksi. Vuoteen 1986 saakka Vietnamin kaupungistumisaste oli melko matala. Jopa etelässä, joka oli aiemmin ollut vahvasti kaupungistunut, asutuskeskusten väkiluku kääntyi laskuun Etelä- ja Pohjois-Vietnamin yhdistyttyä 1976.1 Hallitus kontrolloi tiukasti maankäyttöä, rakentamista ja kiinteistöjä. Näiden yksityisomistus oli kielletty lailla.2

Vanhankaupungin täyttivät yhä eri aikakausien kauppiastalot perinteisistä puurakennuksista siirtomaa-ajan eurooppalaistyylisiin kivitaloihin. Keskustan ranskalaisalueella sijaitsivat siirtomaaherrojen rakennuttamat huvilat, joissa saattoi asua jopa kymmeniä vietnamilaisperheitä.5 Hanoin aiemmin eloisa keskus oli näivettynyt ja suurin osa vanhankaupungin liiketiloista sulkenut ovensa. Kaupankäyntiä säädeltiin tiukasti. Ne vanhat kauppiastalot, jotka olivat selvinneet maan lukuisista sodista ja pommituksista, oli jaettu useille kotitalouksille, ja liiketilat otettu käyttöön asuinhuoneina. Nämä rakennukset olivat vietnamilaisittain tilavia – esimerkiksi aiemmin kuvatussa kauppiastalossa 87 Ma May asui vuosina 1954-1998 yhtaikaisesti jopa viisi perhettä.6

Hanoin asuinrakennukset olivat huonokuntoisia ja ahtaita. Kotien keskimääräinen asuinpinta-ala henkilöä kohden oli noin neljä neliömetriä. Yli 40 000 asuinkuntaa eli huoneistoissa, joissa tilaa riitti asukkaalle vain kaksi neliömetriä.3 Hanoin asuntokanta koostui pääasiassa kolmesta rakennustyypistä. Suurin osa kansasta asui valtiollisesti rahoitetuissa asumalähiöissä, jotka tunnettiin nimellä Khu Tap The. Ahtaat kerrostalokasarmit sijaitsivat usein kaupunkien laitamilla, työpaikkojen läheisyydessä. Nämä pi-

Siirtomaa-ajan arkkitehtuuri sai Vietnamissa 1960-luvulta 1980-luvulle osakseen ankaraa kritiikkiä. Ulkoministeriön Etelä-Vietnamissa vuonna 1971 julkai6

1

Kurfurst 2008, s. 69 Dinh, 2014, s. 7 3 Smith and Scarpaci, 2000, s. 753 4 Gough & Tran, 2009, s. 176 5 Gough & Tran, 2009, s. 176 2

- 16 -

Phuong & Groves, 2006, s. 125

Kauppiastalo talousreformin jälkeen

semassa, vietnamilaista arkkitehtuuria käsittelevässä kirjassa Nguyen Quang Nhac ja Nguyen Nang Dac arvioivat kolonialististen rakennusten tyyliä “pseudoklassiseksi” alleviivaten ranskalaisarkkitehtuurin konservatiivista ja jäljittelevää luonnetta. Kirjoittajat peräänkuuluttivat paikallisen kulttuuriperinnön tuntemusta ja arvostusta, ja olivat huolissaan kansallisen ylpeyden alenemisesta kolonialismin seurauksena.1

keista 60 % on rakennettu yksityisellä pääomalla.6 Kiihdyttääkseen rakennusalaa entisestään hallitus on pyrkinyt tukemaan suuryritysten investointeja maankäyttömaksun kevennyksillä ja verohelpotuksilla. Keskimääräiset asuinpinta-alat ovat moninkertaistuneet.7 Selkeimmin muutos heijastuu kauppiastaloissa, kun katutason puodit ovat vuosikymmeniä kestäneen hiljaisuuden jälkeen taas avanneet ovensa. Yksi toisensa jälkeen keskustan kauppiastaloja on paranneltu, korotettu, koristeltu tai uudelleenrakennettu.8 Maan taloudellinen elpyminen ja yhä kasvava kansainvälinen turismi ovat lisänneet keskustan vetovoimaa entisestään. Kiihtyvän kaupungistumisen myötä asuintilat ovat vaihtuneet liiketiloiksi.9

Vuonna 1986 astui voimaan talousreformi Doi Moi, ‘remontti’, jonka myötä maa siirtyi ‘sosialistisesti säädeltyyn markkinatalouteen’. Reformi oli Vietnamin vastine Neuvostoliiton perestroikalle. Uudistusohjelman myötä Vietnam avautui maailmankaupalle ja ulkomaisille investoinneille.2 Asteittaiset uudistukset nostivat maan talouden noin yhdeksän prosentin vuosittaiseen kavuun 1990-luvulla.3 Vuosina 1990–2010 tulot henkeä kohden yli viisinkertaistuivat, ja maa puolitti köyhyyden ennätysajassa.4 Paitsi maan talouteen, on uudistus vaikuttanut radikaalisti myös Vietnamin rakennettuun ympäristöön.5 Vuosina 1998-2005 Hanoihin on noussut asuinrakennuksia neljän miljoonan neliömetrin edestä. Hank-

Markkinatalous on nyt läsnä jokaisessa kotitaloudessa, ja se vaikuttaa jokaisen kansalaisen elämään.10 Liberaali talouspolitiikka on vaikuttanut paitsi uramahdollisuuksiin, myös vietnamilaisten kulutustottumuksiin. Kaupan vapauduttua monet kaupunkilaiset ovat ottaneet myös asuintilansa, kokonaan tai osittain, kaupalliseen käyttöön. Ennen talous-

1

7

Hahn 2011, s. 29 Ulkoasiainministeriö 3 Surborg, 2006 ; Gough & Tran,, 2009, s. 175 4 Ulkoasiainministeriö 5 Gough & Tran, 2009, s. 175 6 JICA and Hanoi People’s Committee, 2007

JICA and Hanoi People’s Committee, 2007 ; Gough & Tran, 2009, s. 176 8 Yip & Tran, s. 2014, 497 9 Hahn 2011, s. 28 10 (Luan & Vinh 2001, s. 21

2

- 17 -

Ko l o n i a l i s m i n k a i u t Ha n o i n k a u p p i a s t a l o i s s a

reformia voittoa tuottava toiminta asunnoissa oli pääsääntöisesti kielletty. Nyt yleisimpiä ja yksinkertaisimpia pienyrittäjyyden muotoja ovat esimerkiksi moottoripyöräparkin, pienen ruokakaupan tai kahvilan pitäminen talon edustalla.1

mistakin, on nyt aiempaa uhatummassa asemassa.

Keskustan vetovoiman kasvaessa myös liikenne, melu ja ilmansaasteet ovat lisääntyneet. Asuntojen houkuttelevuutta on vähentänyt entisestään niiden huono kunto ja talotekniikan puute. Niille asukkaille, joita kaupan pitäminen ei kiinnosta, on muuttaminen kannattava taihtoehto. Tonttien arvo on noussut eksponentiaalisesti, joten asunnon myynti tai vuokraus takaa parempien elinolosuhteiden lisäksi myös suuret taloudelliset voitot.5

Monipuolinen katukauppa, jota niinikään rajoitettiin kommunismin aikakaudella, on Doi Moin myötä noussut uuteen kukoistukseensa. Pienet ruokakojut ja kuppilat levittäytyvät mataline muovijakkaroineen puistoihin ja kadunvarsille muuttaen nämä kaupunkilaisten yhteisiksi olohuoneiksi.2 Samalla julkisista tiloista on tullut yksityisiä tiloja, joissa perheet valmistavat ruokaa, tiskaavat ja ruokailevat – asuntojen ahtauden vuoksi jopa perhejuhlat, kuten häät ja hautajaiset, laajenevat usein asunnosta jalkakäytävälle.3 Siten katutila on otettu käyttöön sekä kodin jatkeena että vapaana, kaupallisena alustana.4

Perinteinen vietnamilainen kauppiastalo on jälleen kehittyvien kulutustottumusten keskiössä. Hanoin vanhakaupunki, jonka rakenne ja käsityöläiskulttuuri on selvinnyt niin kolonialismista kuin kommunis-

Hallitus on pyrkinyt säilyttämään historiallisen alueen ainutlaatuisen tunnelman, mutta kiinteistöjen yksityistäminen on johtanut vanhan rakennuskannan pidättelemättömään alasajoon. (Hahn 2011, 28) Monet vanhoista kauppiastaloista, jotka aiemmin olivat olleet valtion omistuksessa, on nyt myyty varakkaille liikemiehille. Kaupunkisuunnittelua ovat johdatelleet yksityisten toimijoiden taloudelliset intressit – vanhojen kauppiastalojen kulttuurista tai esteettistä arvoa ei edelleenkään tunnisteta samassa määrin kuin aikakauden monumentaalirakennusten.6 Tuotot maksimoidakseen kiinteistöjen uudet omistajat usein hävittävät vanhat, kaksikerroksiset kauppiastalot rakennuttaakseen tontille uuden, korkeamman talon.7

1

6

Kauppiastalon uusi kukoistus

Gough & Tran, 2009, s. 178 Gough & Tran, 2009, s. 177 3 Kurfurst 2008, s. 71 4 Drummond, 2000, s. 2389 ; Gough & Tran, 2009, s. 177 5 Yip & Tran, 2014, s. 497-498) 2

- 18 -

Dinh, 2014, s. 4

Kauppiastalo talousreformin jälkeen

Uudet neljään, viiteen tai jopa kuuteen kerrokseen nousevat kauppiastalot ovat viime vuosikymmeninä mullistaneet Hanoin kaupunkikuvan. Kauppiastalojen dramaattinen kasvu ja huomiotaherättävä koristelu ovat eräs merkittävipiä ja mielenkiintoisimpia piirteitä Hanoin, kuten myös muiden Vietnamin kaupunkien, kehityksessä viime vuosikymmeninä.1 Nämä niinsanotut neo-tuubitalot ovat vähitellen kohonneet niin Hanoin historialliseen keskustaan kuin kaupungin laitamillekin.

Toinen toistaan korkeammat, tiili- tai betonirakenteiset talot jatkavat siirtomaa-ajan kauppiastalojen perinnettä, ollen kuitenkin näitä monin kerroin korkeampia. Pohjakaavaltaan uudet rakennukset ovat usein vielä kapeampia kuin 1900-luvun alun ranskalaisvaikutteiset kauppiastalot, ja muistuttavat siten vaatimattomia, sinovietnamilaisia edeltäjiään. Kortteleiden katujulkisivut on jaettu mahdollisimman monelle, kapealle rakennukselle, jotka puristuvat toisiaan vasten massiivisten ulkoseinien tukemana. Katuun rajautuu vain talon hoikka julkisivu, mutta jalkakäytävä toimii asuin- ja liiketilan jatkeena, yhteisöllisenä kokoontumispaikkana.

Syvemmällä korttelin sisuksissa rakennusmassaa pilkkoo usein yksi tai useampi sisäpiha tai valokuilu.

Rakennuskerrosten lisääntyessä näiden koko on tosin pienentynyt dramaattisesti. Tehokkuuden nimissä moneen uusista kauppiastaloista on sijoitettu vain kapea kattokuilu tai ylimpiä kerroksia palveleva kattoterassi. Koneellisen ilmanvaihdon yleistyessä tontit täytetään joskus sataprosenttisesti, ääriään myöten.2 Harmonisesti porrastetut kattolinjat ovat hajonneet, eikä luonnollinen ilmanvaihto kortteleiden sisällä toteudu enää samoin kuin ennen.3

viloille ja autotalleille.5 Samalla kaupunkialueen taloudellinen rakenne on muuttunut. 36 katua, jossa käsityöläiskulttuuri yhdistyi tukkukauppaan ja jälleenmyyntiin, on uudistunut turismin ehdoilla.6 Asunnot ja työpajat ovat saaneet väistyä uusien rakennusten tieltä, joiden kerrokset täyttyvät nyt vaatekaupoista, majataloista, ravintoloista, baareista, gallerioista ja matkatoimistoista.7 Monet näistä yrityksistä ovat ulkomaisessa omistuksessa, ja liiketilat on vuokrattu kalliilla hinnalla paikallisilta maanomistajilta. Merkillepantavaa on kuitenkin ulkomaisten brändien puuttuminen – suuret, monikansalliset yhtiöt eivät juurikaan ole läsnä Hanoin katukuvassa.8

Keskustan kookkaat ja näyttävät rakennukset tarjoavat kuitenkin kodin yhä harvemmalle vietnamilaiselle.

Usein kerrosten lisäämistä ei sanele omistajaperheen tilantarve, vaan halu osoittaa kertynyttä varallisuutta.4 Suurten katujen varrella sijaitsevat kauppiastalot on joskus valjastettu kokonaisuudessaan kaupalliseen käyttöön. Pohjakerroksessa sijaitsevat kaupat, ja niiden yläpuolella erilaisia vuokrattavia tiloja, kuten toimisto- ja hotellihuoneita. Pienempiä kujia rajaavat kauppiastalot ovat tavallisesti asuinkäytössä, vaikka katutaso tällöinkin on usein omistettu kaupoille, kah1

6

2

7

Dinh, 2014, s. 4 Kien, 2008, s. 5 3 Phuong & Groves, 2006, s. 126 4 Phuong & Groves, 2006, s. 126 5 Kien, 2008, s. 6

Hahn, 2011, s. 28 Yip & Tran, 2014, s. 497 8 Yip & Tran, 2014, s. 497)

- 19 -

Ko l o n i a l i s m i n k a i u t Ha n o i n k a u p p i a s t a l o i s s a

Ranskalaisten rakennuttaman uusgoottilaisen St. Josephin katedraalin ympäristöön on noussut kauppiastaloja, joiden julkisivurakenteet muistuttavat katedraalin suippokaari-ikkunoista.

6 “Uusi ranskalainen tyyli”

tuurisuuntaus pitää sisällään useita identifioimattomia arkkitehtuurityylejä, joita yhdistää Ranskan imperialistiselle rakennusperinnölle tyypillisten ja ornamentiikan sovittaminen tuubitalon muotoon, perinteiseen vietnamilaiseen rakennustypografiaan.

Lainatyyleistä suosituimpana erottuu klassismi, johon sekoittuu usein elementtejä ranskalaisesta barokista.

Nämä kauppiastalot ovat useimmiten inspiroituneet kolonialistisista monumentaalirakennuksista, joita ranskalaisarkkitehdit suunnittelivat Hanoin keskustaan 1900-luvun taitteessa.

Kolonialismin kaiut Uuden, markkinaehtoisen kaupunkikehityksen myötä kolonialistinen estetiikka on tehnyt yllättävän paluun Hanoin kaupunkikuvaan. Näyttävät, 3-6-kerroksiset kauppiastalot palauttavat mieleen ranskalaisten valloittajien Hanoin keskustaan rakentamat monumentit ja asuintalot sata vuotta aiemmin.1 Kuten siirtomaa-ajan eurooppalaistyyliset kauppiastalot, myös uudet, niinkutsutut ‘neo-kauppiastalot’ lainaavat usein elementtejä ranskalaisvalloittajien rakentamista monumentaalirakennuksista ja huviloista. Värikkäinä hohtavat uudisrakennukset saavat lisäkerroksineen ja ylenpalttisine koristeaiheineen edeltäjänsä kalpenemaan. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana kolonialistisia motiiveja on käytetty entistä runsaammin – hienovaraisiset vihjeet ovat vaihtuneet suoriin lainoihin, joskus jopa koomilliseen liioitteluun.

Esimerkiksi Hanoin oopperatalo, eräs kaupungin tunnetuimmista maamerkeistä, on innoittanut tunnusomaisella arkkitehtuurillaan monia talonrakentajia. Sen katon kulmia koristavat nelikulmaiset kupolit ovat suosittu aihe kaupungin uusissa kauppiastaloissa. Hanoista löytyy useita vasta 2000-luvulla rakennettuja kauppiastaloja, joilla on hattunaan oopperatalon kupolin tarkka kopio häränsilmäikkunoineen ja terävine mastoineen. Motiiveissa voi tosin nähdä alueellisia eroja jopa kaupungin sisällä. Vanhankaupungin keskuksessa sijaitsevaa uusgoottilaista katedraalia ympäröiviin kortteleihin kohoaa uusia kaup-

Imperialisteilta lainattu muotokieli on antanut modernille kauppiastaloarkkitehtuurille lisänimen “uusi ranskalainen tyyli”.2 Tilkkutäkkimäinen arkkiteh1 2

Dinh, 2014, s. 4 Herbelin, 2013, s. 5

- 20 -

“ Uu s i r a n s k a l a i n e n t y y l i“

piastaloja, joiden ikkunoita rajaavat goottilaistyyliset suippokaaret ja julkisivuja koristavat apilanmuotoiset kohokuvat.

siirtomaaherrat usein mukailivat huvila-asunnoissaan.2 Ranskalaisvaikutteiden räjähdysmäinen suosio vaikuttaa yllättävältä, kun tutkii Vietnamin lähihistoriaa suurvaltojen armoilla. Ulkomaisten valloittajien syrjäyttäminen 1900-luvun puolivälissä vaati suuria kansallisia uhrauksia. Myös kommunismin aikakaudella ranskalaista kulttuuri-imperialismia kritisoitiin jyrkästi. Taloudellisia uudistuksia seuranneessa kansainvälistymisen huumassa siirtomaa-ajan rakennettu perintö on kuitenkin saanut osakseen yhä positiivisempaa huomiota. Kolonialistisia rakennuk-

Ranskalaisen kolonialismin vaikutuksia tutkineen Caroline Herbelinin mukaan (Herbelin, 2013, s. 5) kaupungissa toimivat arkkitehdit kertovat asiakkaidensa tuovan usein referensseiksi kolonialistisista rakennuksista ottamiaan kuvia2. Vanhankaupungin takomoissa valmistetaan tilaustyönä parvekekaiteita ja metalliportteja, jotka jäljittelevät ranskalaistalojen rakenteita. Vaikutteita yhdistellään ennakkoluulottomasti – yksi ja sama kauppiastalo saattaa lainata piirteitä kahdesta tai useammasta kolonialistisesta rakennuksesta. Useimmiten esikuvat löytyvät läheltä – Ranskan kolonialistinen arkkitehtuuri kertaustyyleineen tarjoaa melko runsaan läpileikkauksen Ranskan historiallisista arkkitehtuurisuunnista. Toisinaan innoitusta saatetaan hakea kauempaa Euroopasta saakka, kuten Versaillesin palatsin mahtipontisesta julkisivujäsentelystä.

Usein uuden arkkitehtuurin muodot eivät ole kuitenkaan aivan näin helposti jäljitettävissä. Tavallisimmin kauppiastaloja koristavat uusklassisen arkkitehtuurin peruselementit. Profiloidut katto- ja kerroslistat yhdistyvät erilaisiin koristeaiheisiin ja pylväsjärjestelmiin. Julkisivuja jäsentävät päätykolmiot ja puoliympyräkaaret. Oviaukkoja rajaavat monesti pylväät tai pilasterit, jotka varustetaan joko doorilaisin, joonialaisin tai korinttilaisin kapiteelein. Tuttujen elementtien mielikuvituksellinen sommittelu ja usein liioiteltu koko kapeassa julkisivussa tuottavat kuitenkin vaikutelman, joka on melko kaukana eurooppalaisen arkkitehtuurin klassisista ihanteista, rytmistä ja harmoniasta.

Erityisen jälkensä Vietnamin visuaaliseen kulttuuriin on jättänyt myös haussmannilainen suuntaus, joka sai alkunsa 1800-luvun kaupunkisuunnitelu-uudistuksesta Ranskan imperiumissa. Siihen liittyvä kulmikkaan koristeellinen tyyli toistuu useissa uusissa kauppiastaloissa. Suosittuja aiheita ovat esimerkiksi julkisivuja ja pilastereita rytmittävät kasetit sekä sirot, valetut parvekekaiteet. Rehevän kokonaisuuden kruunaa usein ranskalaistyyppinen mansardikatto. Lisäksi kauppiastaloissa voi joskus nähdä viittauksia Ranskan erilaisiin provinsiaalisiin rakennustyyppeihin, joita 1 2

Herbelin, 2013, s. 5 Jennings, 2011, s. 120

- 21 -

Ko l o n i a l i s m i n k a i u t Ha n o i n k a u p p i a s t a l o i s s a

usein erottuvat yläpuolisista kerroksista ylimääräisillä rakenteilla ja pintamateriaaleilla, joiden vaikutelma on muita modernimpi.

Kuten rakennusten ulkokuori antaa olettaa, myös neo-kauppiastalojen sisätilat ovat mielenkiintoinen fuusio itää ja länttä. Kauppiastalojen sisätilat vaihtelevat suuresti käyttötarkoituksen mukaan, sillä yhä useammat omistajat vuokraavat tiloja paitsi katutasosta, myös rakennuksen ylemmistä kerroksista.

Asuinhuoneissa toistuvat yleensä samat kertaustyylit kuin talon julkisivussa. Vaikka rakennuksen kapea pohjamuoto rajoittaa tilasommittelua, noudattaa sisustus usein samaa, neoklassismista ammentavaa ‘ranskalaista tyyliä’. Silti uusistakin kauppiastaloista löytyy usein vietnamilaisen perinteen mukainen rukoushuone, jonka arkkitehtuuri poikkeaa täysin rakennuksen muista tiloista. Esi-isien palvonnalle omistettu, puupaneelein vuorattu huone on tavallisesti sijoitettu talon ylimpään kerrokseen.7

Uusia kauppiastaloja Hanoin vanhassakaupungissa.

sia on kuvattu ylistävästi Hanoin mediassa, mikä on epäilemättä vaikuttanut kansalaisten mielipiteisiin.1 Suosion ytimessä on vietnamilaisessa yhteiskunnassa vielä ilmentymismuotoaan hakeva vaurauden käsite.

Tällä vaikuttaisi olevan selkeä yhteys edellä kuvattuun “uuteen ranskalaiseen tyyliin” arkkitehtuurissa. Doi Moin myötä syntynyt, kasvava keskiluokka sekä liiketoiminnallaan vaurastuneet uusrikkaat osoittavat länsimaisella estetiikalla tiettyä kulttuurista pääomaa.2 Vastavalmistuneiden luksusasuntojen markkinoinnissa viitataan usein täsmällisesti Ranskan historialliseen suurvaltaan. Pariisi, Versailles ja aurinkokuningas Ludvig XIV mainitaan uusien kiinteistöjen myyntipuheissa. Ranskalaisvaikutteet ovat asiakkaille laadun tae – todistus kiinteistön korkeasta tasosta.3 Vietnamilaisarkkitehdeilla on kuitenkin usein omat, ainutlaatuiset tulkintansa ranskalaisista arkkitehtuuripiirteistä, ja näitä sovitetaan vietnamilaiseen kauppiastaloon vaihtelevin tavoin.

Tyylin tulkintoja Maan kasvavaa vaurautta symboloiva, entistä räikeämpi arkkitehtuuri ei kuitenkaan miellytä kaikkia. Se kirvoittaa kritiikkiä monilta matkailijoilta ja kaupungissa asuvilta ulkomaalaisilta, jotka pitävät tyyliä epäautenttisena ja karkeana. Erityisen huolissaan vietnamilaisen arkkitehtuurin kehityssuunnista on maan arkkitehtikunta. Paikalliset arkkitehdit, joista monet arvostavat suuresti siirtomaa-ajan ranskalaista rakennusperintöä, ovat järkyttyneitä siitä, että jopa keskustan aitoja kolonialistisia rakennuksia nyt puretaan ranskalaistyylisten pastissien tieltä.8

Luovat mukaelmat tuottavat uutta, paikallista arkkitehtuuria, joka on hylännyt sekä sinovietnamilaisen rakennusperinnön orgaanisuuden että länsimaisen arkkitehtuurin säännönmukaisuuden.4 Siten “uuden ranskalaisen tyylin” voi nähdä linkittyvän aasialaisten liikemiesten siirtomaa-aikana rakentamiin kauppiastaloihin.5 Kuten edeltäjänsä sata vuotta aiemmin, myös uusien kauppiastalojen rehevä muotokieli yhdistelee ennakkoluulottomasti erilaisia arkkitehtuurisuuntia ja kulttuurisia vaikutteita. Silloinkin, kun arkkitehtoniset motiivit kumpuavat samasta lähteestä, saattavat julkisivujen kirjava väritys, koristeaiheiden sommittelu ja sijoittelu vaihdella runsaasti.6 Katutason liiketilat

Uudet kauppiastalot lainaavat piirteitä muun muassa haussmannilaisesta arkkitehtuurista ja Ranskan provinsiaalisista rakennustyypeistä.

1

6

2

7

Phuong & Groves 2006, s. 127 Herbelin 2013, s. 8 3 Herbelin 2013, s. 8 4 Phuong & Groves, 2006, s. 127 5 Herbelin 2013, s. 2

Phuong & Groves, 2006, s. 126 Phuong & Groves, 2006, s. 126 8 Herbelin, 2013, s. 5

- 22 -

“ Uu s i r a n s k a l a i n e n t y y l i“

Ilmiö on synnyttänyt kiivasta keskustelua. “Uusi ranskalainen tyyli” on kirvoittanut useita kriittisiä artikkeleita erilaisissa arkkitehtuurijulkaisuissa1, ja jopa konferensseja paikallisissa arkkitehtuurikouluissa2.

Alan ammattilaiset ja akateemikot tuomitsevat uuden kauppiastaloarkkitehtuurin vain heikoksi kopioksi aiemmasta, kolonialistisesta tyylistä. Kuin varkain niin historiallisen keskustan kuin laitakaupunginkin vallanneet uudentyyppiset kauppiastalot esitetään asiantuntijalausunnoissa vaarallisena epidemiana, joka vie vietnamilaisen arkkitehtuurin perikatoon.

Hanoissa työskentelevien suunnittelijoiden mukaan uusi kauppiastaloarkkitehtuuri suhtautuu välinpitämättömästi niin paikalliseen kuin kolonialistiseenkin kulttuuriperintöön, symboloiden ainoastaan hallitsematonta, markkinaehtoista kaupunkikehitystä ja kaupallistuvaa yhteiskuntaa.3 Käyttämällä termiä “uusi ranskalainen tyyli” asiantuntijat osoittavat siis selkeän yhteyden uuden kauppiastaloarkkitehtuurin ja maan kolonialistisen rakennusperinnön välillä.4 Toisin kuin aidoissa kolonialistisissa huviloissa asuvat kaupunkilaiset, uusien kauppiastalojen omistajat eivät kuitenkaan itse määrittele kotiensa ulkomuotoa eurooppalaiseksi tai kolonialistiseksi. Caroline Herbelinin vuonna 2008 laatima haastattelututkimus osoitti, etteivät kauppiastalojen omistajat tunnistaneet kategoriaa “uusi ranskalainen tyyli”, eivätkä he talon arkkitehtuurista ja suunnitteluprosessista kertoessaan viitanneet sanallakaan ranskalaiseen rakennustaiteeseen. Nämä noin 20 tutkimukseen haastateltua kodinomistajaa eivät myöskään maininneet kolonialistista arkkitehtuuria neoklassististen tyylivalintojensa innoittajana.5

Monet ranskalaiskaupunginosan aidoista kolonialistisista huviloista ovat ränsistyneitä ja tyhjillään.

Vaikuttaa siltä, ettei tyylilainojen suosiota sanelekaan pyrkimys kolonialistisen arkkitehtuurin jäljittelyyn, vaan abstraktimpi ajatus kansainvälisyydestä, kosmopoliittisuudesta ja nykyaikaisuudesta – mahdollisesti vastareaktiona aiempien vuosikymmenten sisäänpäinkääntyneelle, sosialistiselle yhteiskuntajärjestykselle. Useimmin haastatteluissa mainittiin kauppiastalojen ’nykyaikaisuus’, josta todistivat niin moderni talotekniikka kuin yltäkylläinen arkkitehtuurikin.6 Muotojen runsaus ja dekoratiiviset viittaukset länsimaiseen arkkitehtuuriin tekivät selkeän eron aiempien, sosialististen asumismuotojen niukkuuteen.

Joissain tapauksissa eurooppalaiset referenssit saattoivat liittyä myös omistajan tekemiin matkoihin, ja heijastaa siten tämän kansainvälistä elämäntyyliä. Heinz Schütte7 on kertonut tarinan vietnamilaisesta liikemiehestä, joka ennen talousreformia oli kouluttautunut ja työskennellyt itä-Saksassa. Euroopan-matkan seurauksena hän rakennutti Hanoihin unelmatalonsa, joka jäljittelee arkkitehtuurissaan Pariisin Invalidikirkkoa, integroiden rakennukseen elementtejä myös Versailles’n palatsista ja Karlsruhen linnasta. Kotinsa arkkitehtuurissa vietnamilaismies siten esitteli ylpeänä kosmopoliittista elämänkaartaan.

1

3

Herbelin, 2013, s. 5 Herbelin, 2013, s. 5 5 Herbelin, 2013, s. 6 6 Herbelin, 2013, s. 6 7 Schütte, 2009, s. 285-204

Esim. artikkelit Tôn Đaị: “Một thị hiêu không lành mạnh về hội chứng kiến trúc pháp”, [“Huono maku ranskalaisessa arkkitehtuurissa”] Kiến trúc, vol. 100, n°2, 2003, s. 64‑7 ja pääkirjoitus: “Về hợi chứng quay trở lại caí gọi là ’kiến trúc pháp’” [“Niinsanotun ‘Ranskalaiseen arkkitehtuurin’ paluu”], Kiến trúc, vol. 72, no. 4, 1998, s. 30‑2 2 Hanoin arkkitehtikoulussa 2008 pidettiin professori Khuất Tân Hưngin johdolla presentaatio: “Cuộc ’xâm lăng’ thứ ba của ’kiến trúc pháp’ vào Hà Nội” [“Ranskalaisen arkkitehtuurin uusi hyökkäys Hanoihin”].

4

- 23 -

Ko l o n i a l i s m i n k a i u t Ha n o i n k a u p p i a s t a l o i s s a

Ennen kaikkea omistajien esteettisiä valintoja ajaa pyrkimys erottua massasta. Tämä on johtanut eräänlaiseen kollektiiviseen individualisaatioon1, jossa samoja arkkitehtonisia piirteitä kierrätetään mielikuvituksellisin tavoin. Entisaikojen harmoninen kaupunkikuva on pirstoutunut sieltä täältä nouseviin korkeisiin kauppiastaloihin, jotka kirkkaine julkisivuineen kilpailevat huomiosta, yrittäen jättää naapuritalot varjoonsa.

Vaikka aiheet kumpuavat usein samasta lähteestä, kaupungin kolonialistisesta historiasta, niiden rajattomat yhdistelmät antavat suunnittelijoille mahdollisuuden itseilmaisuun.2

7 L opuksi 1900-luvun taitteen modernismi ymmärretään länsimaissa – Euroopassa ja Yhdysvalloissa – historiallisena kehitysvaiheena, jonka ideologisen perustan muodostivat vapauden, ihmisoikeuksien ja yksilöllisyyden käsitteet. Tasa-arvo, demokratia ja lain voima olivat uuden yhteiskuntajärjestyksen kivijalka.3 Nämä ihanteet eivät kuitenkaan ulottuneet kansallisvaltion rajojen ulkopuolelle, saati merten takaisiin sivilisaatioihin, joiden kulttuuri, uskonto ja arvot poikkesivat länsimaisista. 1800- ja 1900-luvuilla Aasian kaupunkeja vavisuttanut modernisaatio oli pakotettua – se ei ollut paikallisen kehityksen tai luonnollisen kulttuurivaihdon tuote. Kaukana Ranskan kansantasavallasta vaihtui tunnuslause Liberté, Égalité, Fraternité usein silmittömään tuhoon – aseelliseen, taloudelliseen ja henkiseen alistamiseen.

tetiikassa luotettiin vanhan Euroopan arvokkuuteen ja auktoriteettiin. Uuden valtakunnan mahtia kaukaisissa kolonioissa korosti koko kertaustyylien kirjo.

Artikkelissaan Tradition in the Service of Modernity: Architecture and Urbanism in French Colonial Policy Gwendolyn Wright (1987) kuvaa, kuinka Hanoin radikaalit urbaanit uudistukset kuorrutettiin usein barokin ja klassismin historiallisilla aiheilla.

Wrightin esittämä analyysi voisi yhtä hyvin kuvata tätä päivää. Vietnamin kaupungit syöksyvät jälleen hätkähdyttävällä vauhdilla kohti uutta, ’modernia’ yhteiskuntaa. Aivan kuten sata vuotta aiemmin, muutoksen instrumentiksi on valjastettu eurooppalaisen arkkitehtuurin konservatiivinen muotokieli.

Vuoden 1986 talousreformia on seurannut Hanoissa laajamittainen yksityistämisen aalto, jonka seurauksena vanhankaupungin tuubitalot ovat yksi toisensa jälkeen vaihtuneet korkeisiin, ornamentaalisesti koristeltuihin neo-kauppiastaloihin. Maan vaurastuva keskiluokka lainaa innokkaasti piirteitä Hanoin kolonialistisista rakennuksista, vaikka samat ranskalaiset rakennushankkeet vain vuosisata aiemmin olivat edu-

Imperialistinen Eurooppa pyrki luomaan Aasian omaksi kuvakseen. Länsimaisen kauneuskäsityksen oletettua universaaliutta julistivat useat Hanoin merkittävimmille paikoille pystytetyt monumentaalirakennukset. Pääkaupungin infrastruktuuria ja tekniikkaa kehitettiin nopein harppauksin, mutta es1

Herbelin 2013, s. 8 Herbelin 2013, s. 8 3 Lim 2004, s. 104 2

- 24 -

Lopuksi

staneet paikallisen kulttuurin väkivaltaista alistamista.

ten suodattimien läpi.2 Myös niinsanottu ’kolonialistinen kauppiastalo’ on laajalle levinnyt rakennustyyppi, jota paikallisin muunnelmin esiintyy koko Kaakkois-Aasian alueella. Nyt Hanoin arvaamatonta urbaania kehitystä muovaa globaali markkinatalous ja sen myötä yhä kansainvälisempi esteettinen normisto.

Imperialistisen estetiikan dominanssi siirtomaa-ajan kaupunkisuunnittelussa ja arkkitehtuurissa on muokannut peruuttamattomalla tavalla Vietnamin rakennusperintöä ja kulttuurimaisemaa. Rapauttaessaan paikallisia perinteitä on kolonialismi muokannut asenteita myös siirtomaa-ajan jälkeen, vääristäen kansan tuntemusta ja arvostusta omaa visuaalista kulttuuriaan kohtaan.1 (Lim 2004, s. 104) Uusi arkkitehtuuri imee vaikutteita niin aasialaisesta kuin eurooppalaisestakin perinteestä, hyläten tasapuolisesti näiden asettamat tyylilliset ja esteettiset säännöt. Länsimaisen turistin on usein vaikea lukea rakennuksen ikää tai kulttuurista kontekstia, erottaa aitoja kolonialistisia rakennuksia näitä jäljittelevistä pastisseista.

Vahvoista muutospaineista huolimatta historia on yhä vahvasti läsnä Hanoin katukuvassa. Kaupungin identiteetti nojaa tuhatvuotiseen perinteeseen, ja sen omaleimainen rakenne mukailee vielä paikoin vanhaa, ennen siirtomaa-aikaa muodostunutta kaavaa.

Menneestä muistuttavat kauppiastalojen muodostamat tiiviit korttelit ja niitä ympäröivä vilkas katuelämä – arkkitehtonisista lisistä huolimatta rakennuksen muoto ja sen viitoittama sosiaalinen kulttuuri ovat säilyneet pitkälti entisenlaisina. Samalla kaupunkikuvaa värittävät useat, päällekkäiset arkkitehtuuriperinteet, joiden tuhoaminen ja uudelleenrakentaminen – unohtaminen ja muistaminen – synnyttävät uutta, ainutlaatuisen paikallista arkkitehtuuria.

Olisi silti yksinkertaistavaa väittää, että uuden arkkitehtuurin länsimaiset vaikutteet polveutuvat suoraan Vietnamin ranskalaisesta kolonisaatiosta 1900-luvun taitteessa. Kolonialismi sysäsi liikkeelle monia Aasian sisäisiä virtauksia, kierrättäen nämä idän ja lännen arkkitehtoniset yhteensulautumat useiden kulttuuris1 2

Lim 2004, s. 104 Herbelin, 2013, s. 10

- 25 -

Ko l o n i a l i s m i n k a i u t Ha n o i n k a u p p i a s t a l o i s s a

Lähteet

IICA (Japan International Cooperation Agency) and Hanoi People’s Committee, 2007. The Comprehensive Urban Development Programme in Hanoi Capital City of the Socialist Republic of Vietnam (HAIDEP), Final Report, Living Condition Sub-sector, March 2007.

Boxer, C.R, 1979. The Dutch East India Company and the China Trade. History Today, Volume 29 Issue 11, November 1979.

Dang Thai Hoang, 1999. Hanoi Architecture in the 19th and 20th Century. Hanoi: Hanoi Press.

Kien, To, 2008a. Conservation pressing task and new documentation of old tube houses in Hanoi Old Quarter through the case of No. 47 Hang Bac Street House. Kumamoto University.

Derderian, Richard L., 2003. Urban space in the French imperial past and the postcolonial present.

Perspectives from France’s Vietnamese and Algerian communities. Asia Europe Journal (2003) 1: s.

75–90.

Kien, To, 2008b. "Tube House" and "Neo Tube House" in Hanoi : A Comparative Study on Identity and Typology. Journal of Asian architecture and building engineering, 7(2): s. 255-262. Kumamoto University.

Dinh, Quoc Phuong, 2014. Architecture in Hanoi.

Encyclopaedia of the History of Science, Technology, and Medicine in Non-Western Cultures. Springer Science+Business Media.

Kürfurst, Sandra, 2008. The transformation of public space in Hanoi. Asien : the German journal on contemporary Asia. Vol. 108. 2008, p. 67-79.

Hamburg.

Doling, Tim, 2015. Icons of Old Saigon – Shophouse Architecture. Saigoneer

Lim, William S.W., 2004. Asian Architecture in The New Millennium - A Postmodern Imagery. Journal of Architectural Research and Studies Volume 2.

Faculty of Architecture Thammasat University.

Drummond, Lisa B.W. (2000) Street scenes: practices of public and private space in urban Vietnam. Urban Studies 37(12), 2377–2391.

Gough, Katherine V. & Tran, Hoai Anh, 2009.

Changing housing policy in Vietnam: Emerging inequalities in a residential area of Hanoi. Elsevier Ltd.

Logan, William S., 2000. Hanoi: Biography of a City. Sydney: University of NSW Press.

Luan, Trinh Duy & Vinh, Nguyen Quang, 2001.

Socio-economic impact of "Doi moi" on urban housing in Vietnam. Hanoi: Social Sciences Publishing House.

Hahn, Hazel, 2011. The Framing and Representation of Cultural Heritage in French Indochina and Contemporary Vietnam, Cambodia and Laos. The Focus: Cultural Heritage. The Newsletter | No.57 | Summer 2011 s. 28-29

Phuong, Dinh Quoc & Groves, Derham, 2006.

Hanoi Architecture: Some Observations By A Local And A Tourist. Web Journal on Cultural Patrimony, Vol. 18, no. 2 (Dec 2006), pp. 111-133. The Naples Eastern University

Herbelin, Caroline, 2013. What is “French Style”?

Questioning genealogies of “western looking” buildings in Vietnam. ABE Journal 3 | 2013. http://abe.revues.org/392

Raffin, Anne, 2008. Postcolonial Vietnam: hybrid modernity. Postcolonial Studies, Vol. 11, No. 3, pp.

329-344.

*James-Chakraborty, Kathleen. Beyond Postcolonialism. Frontiers of Architectural Research(2014) 3, 1–9.

Sauvegrain, Alexandra, 2001. Dialogues of Architectural Preservation in Modern Vietnam: The 36 Streets Commercial Quarter of Hanoi. TDSR VOLUME XIII NUMBER I, s. 23-32.

Jennings, Eric, T., 2011. Imperial Heights: Dalat and the Making and Undoing of French Indochina.

University of California Press.

- 26 -

L ähteet

Smith, David W. & Scarpaci, 2000: Urbanization in Transitional Societies: An overview of Vietnam and Hanoi. Urban Geography 21(8):745-757.

Yip, Ngai Ming & Tran, Hoai Anh, 2014. Is ‘gentrification’ an analytically useful concept for Vietnam? A case study of Hanoi. Urban Studies 2016, Vol. 53(3) 490–505.

Surborg, Björn, 2006. Advanced services, the New Economy and the built environment in Hanoi. Cities, Vol. 23, No. 4, p. 239–249, 2006.

DOI:10.1016/j.cities.2005.07.012 Schütte, Heinz, 2009. “Aspects architecturaux de la transformation de Hà Nội après le Đổi Mới (1986): contradictions, phantasmes, espoirs” Moussons, no.

13‑14, 2009, Vietnam. *Schwenkel, Christina, 2014. Socialist Palimpsests in Urban Vietnam. ABE Journal 6 | 2014. http://abe.revues.org/909 Tran, Hoai Anh & Dalholm, Elisabeth, 2005.

Favoured Owners, Neglected Tenants: Privatisation of State Owned Housing in Hanoi. Housing Studies, Vol. 20, No. 6, 897–929, November 2005.

Tran, Hoai Anh, 2015. Urban Space Production in Transition: The Cases of the New Urban Areas of Hanoi. Urban Policy and Research, 33:1, 79-97 Tran, Quoc Bao. (2009). French villas in Hanoi.

Ashui Online Magazine, 9 March 2010. URL: http://ashui.com/mag/index.php/chuyenmuc/ kientruc/67-kientruc/2363-d Ulkoasiainministeriö: Nouseva Vietnam tähtää teollisuusmaaksi. http://global.finland.fi/public/ default.aspx?nodeid=15795 Victoir, Laura, 2013. Hygienic Colonial Residences in Hanoi, 2013. Teoksessa Victoir, Laura & Zatsepine, Victor (ed.). Harbin to Hanoi: The Colonial Built Environment in Asia, 1840 to 1940. Hong Kong University Press. s.231-250 Wright, Gwendolyn, 1987. Tradition in the Service of Modernity: Architecture and Urbanism in French Colonial Policy, 1900-1930. The Journal of Modern History, Vol. 59, No. 2 (Jun., 1987), pp.

291-316

- 27 -

M Y A N M A R L A O S

T H A I M A A

K A

K I I N A

Hanoi

A M B O D Z A

V I E T N A M