Anti2011 valmispdf by Iltakoulu

Yliopiston rakenne uusiksi

Poliittinen elokuva

Kansanedustajat kirjoittavat

kes채 / 11

PÄÄKIRJOITUS Tätä kirjoittaessani maamme huippusalaiset hallitusneuvottelut ovat ehtineet mennä reisille jo pari kertaa. Viime viikolla väriskaalaksi valittiin jo toistamiseen Googlen logo. Tiedotusvälineiden linssejä viilataan hartiavoimin – todellisten uutisten puuttuessa valtakunnalliset mediat ovat analysoineet lähinnä Kataisen hymyä. Säätytalon ulkopuolella vallitsevasta epätietoisuudesta näyttää muodostuvan suurin kansalaisia yhdistävä tekijä. Ulkomailla panokset ovat korkeammalla. Tapahtuma toisensa perään julistetaan historialliseksi vedenjakajaksi. Maailman talousrintama horjuu perinteiseen malliin: voittoja yksityistetään, riskejä sosialisoidaan ja pääjohtajia lynkataan irstailusta. Lähiidän demokratia-aallot ja teloitukset villitsevät kansaa. Haitit, Burmat, Georgiat ja muut hetkeksi julkisuuteen päässeet maapallonkolkat ovat jääneet ilman palstatilaa.

Valtaosa päivän uutisista ei nouse omassa takapakkia–edistystä-indeksissäni kovinkaan korkealle. Toisaalta sellaiset kehityskulut, jotka määrittelen oman arvomaailmani mukaan positiiviseksi, täyttävät vain harvoin uutiskriteerit. Tämä johtuu nimenomaan niiden prosessinomaisesta, päällisin puolin äärimmäisen tylsästä luonteesta. Kolmannen sektorin erityisesti kolmannessa maailmassa työstämistä pitkän linjan projekteista on seksikkyys kaukana. Mediatalojen skuuppisensoreille muutokset ovat liian hitaita, eivätkä yksityiskohtaiset taustoitukset myy. Uutiskärjen puuttuessa esimerkiksi ihmisoikeuslobbareiden, avustusjärjestöjen ja aseteollisuutta valvovien vahtikoirien arkiset työvoitot ja -tappiot raportoidaan tilastoina. Ja ketäpä lukujonot tai prosentuaaliset muutokset kiinnostaisivat. Numeroihin piilo-

tettu ihmishenki on kutakuinkin yhtä arvokas kuin kouluttautumaton turvapaikanhakija Nuivassa vaalimanifestissa. Kaiken toivon mukaan politiikan tutkimuksen laitokselle päätyneestä fuksista kouliintuu ennen pitkää jonkin politiikan aihealueen asiantuntija. Asiantuntijoita tarvitaan sekä uutissiivilän eteen että taakse. Heitä tarvitaan vaikuttamaan tilastoihin; muokkaamaan pallostamme siedettävä asuinpaikka muillekin kuin pohjoisille järvikansoille. Heitä tarvitaan selittämään tosielämän vaikutuksista tilastojen, päätösten, lausuntojen ja muun uuvuttavan byrokraattisen sumuverhon takana. Ennen kaikkea, politologia tarvitaan ruotimaan ristiriitoja ammattisumuttajien luoman todellisuuden ja empiiriseen tutkimukseen perustuvan todellisuuden välillä.

Käsissäsi on vuoden 2011 ensimmäinen Anti, sopivan pulskaksi paisunut fuksinumero. Tekstit käsittelevät niin ainejärjestömme Iltakoulun hervotonta hihhulointia kuin astetta vakavampiakin aihealueita. Lehden kirjoittava toimittajakunta koostuu sekä huomisen että tämän päivän vaikuttajista, ja kahta kansanedustajaa sekä yhtä tiedotusoppilaista lukuun ottamatta he ovat kaikki Iltakoulun kasvatteja. Harva politiikan tutkimuksen laitokselta valmistuva päätyy ammattiin, jossa kirjoitustaidosta ei ole hyötyä. Ruskan vallatessa Mansen toivonkin, että myös sinä otat kynän kauniiseen tai vähemmän kauniiseen käteesi, valitset kiinnostavan aiheen, vapautat piilevän journalistisi ja tarjoat tekstiäsi lehden seuraavaan numeroon. Petter Nissinen Anti-lehden päätoimittaja 2011

Taitto Petter Nissinen, Hannes Nissinen

Tekstit Nelli Manninen, Noomi Saarinen, Marja Avonius, Katariina Mustasilta, Oras Tynkkynen, Anna Kontula, Jari Marjelund, Vilhartti Hanhilahti, Miika Tomi, Johannes Lehtinen, Ville Pisto, Bruno Jäntti, Aki Luoto

Kuvat Taittajat, Aleksi Malinen Noomi Saarinen, Johannes Lehtinen, Päivi Kettunen, Anna Saraste, Virve Louekari

Rovaniemen oma poika Eetu pitää huolta siitä, että Iltakoulun pöytäkirjat ovat kunnossa ja kokoustilat oikein varattuina. Eetu lukee pääaineenaan kansainvälistä politiikkaa ja suunnittelee jo vaihto-opintojaan Berliinissä. Hän myös osaa kaikkien Lordi-yhtyeen jäsenten nimet ja soittimet ulkoa sekä tietää huolestuttavan paljon muutenkin kaikesta, mikä liittyy Euroviisuihin.

Rahiksen tehtäviä kevätpuolen hoitanut Charlotta Selkee karkaa syksyllä muille maille vierahille, joten hallitus täydentyy täysin uudella jäsenellä, kun Maria astuu mukaan remmiin. Maria lukee pääaineenaan kansainvälistä politiikkaa, lähtee keväällä vaihtoon Berliiniin ja rakastaa laatusarjoja, kuten Buffy, vampyyrintappajaa.

Maria Koirikivi, rahastonhoitaja

Armaan ainejärjestömme asioita hoitaa 13-jäseninen hallitus, jonka jäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan aina syyskokouksessa. Nyt lienee viimeinkin aika selvittää hieman, ketkä hallituksessa tänä vuonna palloilevat.

“ Noin 58-vuotias valtio-opin opiskelija pomputtaa politologikansaa!

Eetu Kreivi, sihteeri

Viime vuonna bileneidin tehtäviä ansiokkaasti hoitanut Saara otti täksi vuodeksi hoitaakseen varapuheenjohtajan pestin. Nurmeksesta kotoisin oleva neitokainen opiskelee kolmatta vuotta kansainvälistä politiikkaa ja pystyy mihin tahansa: hän on mm. vastaanottanut turkulaisia kollegapolitologeja Tampereelle verkkosukkahousuihin pukeutuneena. Kesäksi Saara karkasi Tukholmaan.

Saara Kuittinen, varapuheenjohtaja

Iltakoulun tämänvuotinen puheenjohtaja A. Luoto on huhujen mukaan noin 58-vuotias valtio-opin opiskelija, jolla on takanaan synkkä teekkarimenneisyys. Hänet voi pj:n tehtävien lisäksi bongata esimerkiksi erinäisistä Iltakoulun pippaloista pyörittämässä levyjä ja pomputtamassa politologikansaa tai AC Randomin pelikentillä. Aki on aina valmis keskustelemaan musiikista – eritoten Juice Leskisestä.

Aki Luoto, puheenjohtaja

ILTAKOULUN HALLITUS 2011 Nelli Manninen

Viime vuoden Vuoden Fuksi -palkinnon kaapannut Naski kuuluu niihin tapauksiin, jonka tuntevat lähestulkoon kaikki. Tarkkasilmäisimmät ja -korvaisimmat voivat löytää herra Naskin satunnaisesti keikkailemassa bändinsä Picnic with Lulun kanssa ympäri Tamperetta. Varoituksen sanana huomautettakoon, että mikäli Jussi erehtyy harrastamaan kyykkää, kannattaa kaikkien sivullisten käyttää vähintäänkin kypärää ja paeta kauas pois.

Jussi Naski, kulttuuri- ja tutor-vastaava

Iltakoulun tämän vuoden bileneidit ovat kumpikin valtio-opin opiskelijoita, joilta ei hauskanpitotaitoa puutu. Kuopiosta kotoisin oleva Marja hamstraa haalarimerkkejä, muttei ole vielä ommellut yhtäkään niistä haalareihinsa. Järvenpäästä Hervannan kautta Kalevaan kotiutunut Noomi taas voidaan löytää läheisistä tunnelmista erään uuden fuksipojan kanssa. Mutta miksi bileneidit ovat viettäneet lukemattomia tunteja naimisiin.info:n keskusteluja selaillen? Syy selvinnee marraskuussa.

Noomi Saarinen & Marja Avonius, tapahtumavastaavat

Tänä vuonna kehitysyhteistyöasiat siirrettiin kansainvälisyys- ja tasa-arvovastaavan harteilta sosiaalipolitiikan ja ympäristöasioiden oheen, jolloin syntyi ihkauusi nimike eli Kesy-vastaava. Tätä vastuutehtävää hoitaa Nokialta kotoisin oleva Mari. Hän omistaa ehkä maailman hämmentävimmän puhelimen (käy tsekkaamassa, jos et usko!). Harva ehkä muistaa, mutta Marin syntymäpäivällä ja persujen vaalivoitolla oli varsin jykevä yhteys...

Mari Kettunen, kesy-vastaava (Kehitystyhteistyö-, sosiaalipoliitinen- ja ympäristövastaava)

Kakku on hallituksen jäsenistä se, jonka puoleen kannattaa kääntyä, mikäli haluat tietää jotain esimerkiksi Johtamiskorkeakoulusta tai peräti Johtamiskorkeakoulun Ylioppilaista (joka tunnetaan kavereiden kesken lyhenteellä JKY). Kansainvälistä politiikkaa opiskeleva Kakku on myös innokas AC Randomin jäsen sekä mukana myös TAYKin kuvioissa.

Katariina Mustasilta, kopo-vastaava (Koulutuspoliittinen vastaava)

“ Lukemattomia tunteja naimisiin.info:n keskusteluja selaillessa!

Tämä Sodankylän neitokainen saapui Iltakouluun vietettyään vuoden teekkarielämää Hervannassa. Johanna on elävä todiste siitä, että tyttö voi lähteä Lapista, mutta Lappi ei tytöstä: Hänen mielestään Lapin kansa on ainoa oikea sanomalehti eikä poroja voi koskaan olla liikaa edes opiskelijayksiössä.

Johanna Kaunisvaara, työelämä- ja varainhankintavastaava

Petter kuuluu niihin ihmisiin, joiden jaksamista on vain pakko ihmetellä. Iltakoulussa tämä nuorimies hoitaa valtioopin pääaineopintojensa lisäksi sekä liikuntavastaavan Antin päätoimittajan tehtäviä, ja yliopiston ulkopuolella hän on aktiivisesti mukana eri järjestöissä. Petterin ruokavalio hämmentää muita politologeja: mies on paljastanut syöneensä maailmalla mm. lukuisia marsuja.

Petter Nissinen, liikuntavastaava (+Antin päätoimittaja)

Nelli huolehtii Iltakoulun tiedotuksen sujuvuudesta sekä aj-tilan viihtyisyydestä. Varmimmin tämän valtio-oppia opiskelevan tapauksen löytää Linnan 5. kerroksen huoneesta 5036 juomassa kahvia, kutomassa sukkia ja myöhästymässä taas kerran luennolta.

Nelli Manninen, tiedotus- ja aj-tilavastaava

Iltakoulun kansainvälisyydestä ja tasa-arvosta huolta pitävä Salla-Riina on kotoisin Pertunmaalta, alle 2000 asukkaan kunnasta, mutta on toki ehtinyt kierrellä ympäri maapalloa jo varsin ansioituneesti. Antin saamien tietojen mukaan neitokainen viilettää itse asiassa vielä tämän lehden ilmestyessäkin Suomen sijaan Belgiassa.

Salla-Riina Hokkanen, kansainvälisyys- ja tasa-arvovastaava

“ Vuosi teekkarielämää Hervannassa! Tyttö voi lähteä Lapista!

ILTAKOULUN KEVÄT 2011 Noomi Saarinen ja Marja Avonius Iltakoululaisten kevät 2011 oli täynnä virallisia, vähemmän virallisia, perinteisiä ja perinteeksi matkalla olevia tapahtumia – ainakin meillä hallituksen juhlavastaavilla kiirettä piti, ja iltakouluedustus meidän järjestämissämme tapahtumissa oli varsin kiitettävä!

Tämän artikkelin puitteissa vanhemmat iltakoululaiset voivat siis nostalgisesti muistella humpan huumaa tai paukkupakkasten palloiluja ja syksyn fukseille taas tarjoutuu oiva mahdollisuus jo ennakkoon imeä tietoa politologien perinteisistä kekkereistä. Tässä

siis kooste kevään meiningeistä tapahtumavastaavien (tunnetaan myös tuttavallisesti nimellä bileneidit) näkökulmasta, olkaa hyvät! Hallituksen toiminta ja bileneiteily starttasi meidän osaltamme heti samana päivänä kuin opiskelukin joululoman jälkeen. Alkuvuosi kului meillä kevättä ja koko tulevaa vuotta hahmotellessa. Kevään ensimmäinen, ja loppujen lopuksi ainoa puhdas saunailta pidettiin 25.1. Sorin saunalla. Tämän saunan ideana oli saunomisen ja hyvän seuran lisäksi uuden hallituksen esittäytyminen Iltakoulun muulle jäsenistölle. Paikalle uutta

hallitusta katsastamaan saapuikin enemmän porukkaa kuin ikinä uskalsimme odottaa! Ilta sujui hauskoissa ja leppoisissa tunnelmissa. Ensimmäisestä koetuksesta siis selvittiin! Tammikuun saunan jälkeen vuorossa oli sarja urheilullisempia talvitapahtumia. Näistä ensimmäisenä oli vuorossa Hervannassa 12.4. järjestetty, varsin teekkarihenkinen akateeminen MM-kyykkä turnaus. Iltakoulu osallistui kyykkään kahden virallisen joukkueen voimin. Menestys ei ollut kirkkainta mahdollista – yksi tähtäsi pelipalikoiden sijaan joukkuekaverin laukkuun ja kaakaotermospulloon,

ja toisen sihti taas osui tuomarin kalloon. Toinen edellä mainituista selvisi loppujen lopuksi ehjänä, toinen ei. Meidän osalta kisailun teemaksi voisi siis muotoilla kliseisen ”lahjattomat treenaa”. Kunniakkaasti ja hauskaa pitäen ottelut pelattiin kuitenkin loppuun, ja nähtiinpä Hervannan pelikentillä huikeita suorituksia myös muutamalta ainejärjestömme kokeneemmalta varjojoukkueelta. Vielä ennen kevään perioditaukoa ehdimme haastaa kaveriainejärjestö Interaktion hankipallo-otteluun. Vuosittain pelattavan ottelun järjestämisvastuu oli tänä vuonna meillä, ja ottelu pelattiin AC Randomin tutulla kotistadionilla Kalevan uimahallin viereisellä nurmella. Lunta oli riittämiin ja pakkasta ehkä vähän turhankin paljon. Kaikkien pelaajien ja välineiden saavuttua paikalle ennakkoasetelmaltaan tiukka ottelu saatiin käyntiin. Ottelun alkupuoli oli selvää Interaktion hallintaa, mutta tauolle päästiin kuitenkin tiukassa 2-2 tilanteessa, kiitos mm. liikunta-

vastaavamme Petterin huikeiden torjuntojen. Ensimmäisellä puoliajalla nähtiin useita yleisöä kohahduttaneita tolppalaukauksia ja ”läheltä piti”-tilanteita, joita ei kuitenkaan voitu maalikameroiden puuttuessa maaleiksi todistaa. Tauolla Iltakoulun joukkue kertasi tarkkaan harjoiteltuja pelikuvioitaan ja hioi taktiikkaansa, ja saatiinpa mukaan vielä pelaajavahvistuksiakin. Interaktion joukkue puolestaan kärsi pientä pelaajavajausta. Tämä näkyikin pelissä heti toisella puoliajalla, sillä hankipallossa syke nousee helposti korkeaksi. Näinpä sisuuntunut Iltakoulun joukkue aloitti toisella puoliajalla kunnon maalikarkelot: tolppien väliin osuivat mm. Maiju ja Johanna. Tarkkaa lopputulosta ei todennäköisesti kukaan tiedä, mutta selvää lienee että vuoden 2011 voitto kirjattiin Iltakoululle, ehkä noin numeroin 6-2. Ottelun jälkeen voitiin vihdoin alkaa veljeilemään vastustajien kanssa, ja niinpä koko porukka siirtyi TAMK:n saunalle sulattelemaan kohmeisia varpaitaan ja viimei-

setkin pääsivät korkkaamaan urheilujuoman- oma ylpeyden aihe, Akateemiset nörtit. Akasa. Kiitos Interaktio, ensi vuonna uudestaan! teemiset nörtit keräsi urheilusuoritustensa Politologien urheilullinen talvi sai jatkoa lisäksi pisteitä erityisesti yhteishengestään. Iltakoulun omien talviolympialaisten muo- Voiton vei tänä vuonna Patinan nimiin kirjatdossa. Toista kertaa järjestetty tapahtuma tu joukkue Hokijannut. Voittajat hurmasivat sai jälleen suosiota, joten olympiakisailujen tuomarit erityisesti rakkaudenosoituksillaan, tarina jatkunee ensi vuonnakin. Saunan- hellyyden kaipuullaan ja ruotsin tuliaisillaan. varaus- ja tuplabuukkauskömmähdysten Kunniamainintoja voisi jakaa lähes loputansiosta tapahtuma pidettiin suunniteltua tomiin muillekin joukkueille, mutta valitetmyöhemmin, vasta nelosperitavasti näissä kisoissa aina odin puolella 17.3. Järjestäjät vain yksi voittaa. Ensi vuonna jännittivät viimeiseen asti, kaikki siis hakemaan revanssia! Menestys olisi että tuhoaako maaliskuinen voinut olla kirkKevään edetessä urheiluhuulämpöaalto kisapuitteet, mut- kaampaakin: yksi ma sai tehdä tilaa kesäisemta onneksemme kisapäivän mälle ja keveämmälle meinintähtäsi kaverin koittaessa olosuhteet olivat omaisuuteen ja gille. Me tapahtumavastaavat täydelliset! Kisakylässä aurinko toisen sihti osui järjestimme yhteistyössä kolpaistoi, kaakao höyrysi ja lunmen muun ainejärjestön kanstuomarin ta ja jäätä oli vielä tarpeeksi. sa jo perinteiset Pornobileet kalloon. Kisaamassa oli Iltakoulun Rumassa 31.3. ja viiden muun joukkueiden lisäksi edustusainejärjestön kanssa Iltakoulun joukkueita mm. Patinasta, ikiomat, perinteiset lavatanssiCortexista ja Boomista. Reilun pelin peri- bileet YO-talolla 12.4. Lavatansseissa meillä aatteiden mukaisesti näissä kisoissa sijoi- oli päävetovastuu, joten niiden onnistuminen tukset ratkesivat muun muassa asenteen, ja niistä saadut kiitokset lämmittivät bileneijoukkueen teemaan eläytymisen, kor- tien sydämiä erityisen paljon! Lavatansseja ruption ja urheilusuoritusten perusteella. edelsi kaksi ilmaista tanssinopetuskertaa, Kisailun jälkeen siirryimme jälleen Sorin ja harjoiteltuja kuvioita nähtiinkin tanssisaunalle palkintojenjakotilaisuuteen. Meil- lattialla ihailtavan paljon. Humpan huuma lä juhlavastaavilla oli kunnia toimia ylituo- suorastaan hehkui ilmassa koko illan. Lamareina, ja pisteet laskettuamme saimme vatanssihenkinen pukeutuminen, loistava kunnian julistaa olympialaisten kolme pa- bändimme Jürgen Spitzefeld Trio ja eri ohrasta joukkuetta. Tänä vuonna kolmanneksi jelmanumerot tekivät illasta kokonaisuudesselviytyi sekajoukkue Korruptiojuomat, joka saan vaatimattomasti sanottuna täydellisen! ihailtavasti koko kisan ajan toteutti nimensä Pääsiäisloman jälkeen oli aika kokoontua mukaista politiikkaa. Toiseksi ylsi Iltakoulun yhteen vielä kerran: juhlistamaan opiskelija-

vuoden kenties tärkeintä juhlaa, vappua. Me Iltakoulussa juhlimme vappumme jo kolmatta kertaa akateemisesti arvokkaaseen tyyliin, eli sitsaamalla. Vappusitsien järjestäminen oli bileneideille hikistä puuhaa, sisältäen muun muassa Excel –taulukointia sitsimenun ja kertakäyttöastioiden hinnasta ja urheilusuorituksestakin käyviä kauppareissuja. Vapun aattona kokoonnuimme Messukylän työväentalolle, jossa sitsit aloitettiin napakasti kello 16. Teemana meillä oli ”tule sellaisena kuin et ole”. Niinpä Messukylään saapui väkeä aina teekkarista kommunistiin ja prinsessasta Timo Soiniin. Toastimme Laura ja Ilkka valvoivat sitsikansan käyttäytymistä ja johtivat laulua ansiokkaasti. Laulun perään tuli

laulua niin kovaan tahtiin, ettei kenenkään salaatti varmasti säilynyt viileänä tai lihapullat lämpimänä. Messukylästä hajaannuimme pitkin Tamperetta jatkamaan vappuiltaa. Tällaista piti siis sisällään tapahtumavastaavien kevät 2011. Kesällä (ehkä jopa me?) vietämme jonkin aikaa hiljaiseloa, ja loppukesästä palaamme bilekuvioihin syksyn fuksikarkeloiden ja vuoden suurimman tapahtuman, vuosijuhlien merkeissä. Iltakoulun vuosijuhlia vietetään vain joka toinen vuosi, ja niinpä nytkin on tiedossa arvokkaat ja unohtumattomat iltapukujuhlat – ja tietysti arvokkaan tilaisuuden vaatimat jatkot. Päivämäärä, 19.11., on jo selvillä, joten laittakaahan se heti korvan taakse!

KOULUTUSUUDISTUKSEN PYÖRTEISSÄ Katariina Mustasilta

Lukuvuosi 2010–2011 toi Tampereen yliopistossa mukanaan liudan muutoksia, tai pikemminkin muutosprosesseja, joista toiset vaikuttivat enemmän ja toiset vähemmän opiskelijan arkielämään: iäti samassa aulassa seisonut alakuppila sulkeutui ja sen tilalle tuli päivittäin ovensa aivan liian aikaisin sulkenut remonttikahvila; Atalpaa (yliopiston liikuntakeskusta) remontoitiin, remontoitiin ja remontoitiin, kunnes lopulta uudet tilat valmistuivat; yliopiston kuuden tiedekunnan ja 35 laitoksen tilalle tulivat schoolit, suomeksi tieteenalayksiköt, ja moni tieteenala löysi itsensä paitsi uudenlaisesta toimintaympäristöstä myös uudenlai-sesta seurasta. Esimerkiksi yhteiskuntatieteellinen tiedekunta ja siihen kuulunut politiikan tutkimuksen laitos lakkasivat olemasta 1.1.2011 ja politiikan tutkimus muodosti yhdessä kauppa- ja hallintotie-teiden kanssa uuden johtamiskorkeakoulun. Tieteen-alayksiköiden perustaminen oli Tampereen yliopiston kokonaisvaltaisen koulutuksen uudistamisen ensimmäinen näkyvä askel. Koulutusuudistus huipentuu syksyllä 2012, kun nuorissa tieteenalayksiköissä käynnistyvät ”ihkauudet” tutkinto-ohjelmat ensimmäisine opiskelijoineen. Näin oppiainepohjaiset tutkinto-ohjelmat jäävät teidän, vuoden 2011 fuksien jälkeen unholaan.

Siinä missä Atalpa on jo valmis testattavaksi ja alakuppilankin pitäisi syksyllä 2011 aueta uudenkarheana mutta valmiina, vie Tampereen yliopiston kenties merkittävin muutos, koulutusuudistus, vielä aikaa valmistuakseen. Emme voi hetkeen arvioida, miten muutos meni, mikä lopulta muuttui ja mihin suuntaan. Lisäksi, koulutusuudistus on valtava prosessi, eikä sitä voi millään tavoin kattavasti selvittää tässä. Voimme kuitenkin pohtia muutoksen tähänastista etenemistä ja arvella tulevaa. Seuraa Tampereen yliopiston koulutusuudistuksen kevään 2011 kertaamista ja pohtimista iltakoulun koulutuspoliittisen vastaavan silmin; missä muutos kulkee tällä hetkellä, mitä haasteita siinä näkyy? Teksti on osoitettu erityisesti fukseille, sillä tämä on fuksinumero ja tämän vuoden fuksit ovat melko historiallisia.

Yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta johtamiskorkeakouluun ja politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan Näkyvin muutos Tampereen yliopiston rakenteissa menneenä lukuvuotena oli vuoden vaihteessa konkretisoitunut tiedekuntien ja laitoksien lakkauttaminen ja näiden tehtävien siirtyminen tieteenalayksiköille. Politiikan tutkimuksen ’laitoksen’ opiskelijoille ja varmasti myös henkilökunnalle tämä oli jännittävää, hieman hämmentävää ja vähintään merkittävää, sillä muutoksen myötä siirryimme hyvin pitkäaikaisesta ja tutusta yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ympäristöstä, muiden yhteiskuntatieteellisiksi luettujen tieteenalojen luota johtamiskorkeakouluksi nimettyyn tieteenalayksikköön. Uusiksi naapureiksemme saimme kauppa- ja hallintotieteilijät, jotka olivat samaan tiedekuntaan kuuluttuaan entuudestaan toisilleen tuttuja. Johtamiskorkeakoulussa, kuten muissa tieteenalayksiköissä ja kaikissa uudistusta suunnittelevissa yhteisöissä, alettiin kevään alussa

järjestäytyä, tutustua ja suunnitella tulevien tutkinto-ohjelmien rakennetta. Ilmassa oli monenlaisia tunteita hermostuneisuudesta innostukseen ja tästä hienoiseen hämmentyneisyyteen: Minkälaisia tutkintoohjelmia luodaan, mitä kansainväliselle politiikalle ja valtio-opille tieteenaloina käy uudessa johtamiskorkeakoulussa? Voimmeko me luoda uudenlaisia mielenkiintoisia ja poikkitieteellisiä maisteriohjelmia? Mihin kuulun ja miten politiikan tutkimuksen ’laitosta’ tulisi kutsua? Tuleeko meistä kaikista johtajia? Joitain näistä ihmetystä herättävistä kysymyksistä selvisi kevään aikana. Tiedämme nyt, että johtamiskorkeakoulussa käynnistyy syksyllä 2012 kolme tutkinto-ohjelmaa: politiikan tutkimuksen tutkintoohjelma, hallintotieteiden tutkinto-ohjelma ja kauppatieteiden tutkinto-ohjelma. Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että syksystä 2012 lähtien Tampereen yliopistossa ei enää aloiteta opiskelemaan pääaineena kansainvälistä politiikkaa tai valtio-oppia, vaan kansainvälisestä politiikasta ja valtio-opista kiinnostuneet potentiaaliset opiskelijat hakevat opiskelemaan politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan. Te, hyvät 2011 vuoden fuksit, olette siis viimeiset opiskelijat, jotka pääaineinaan lukevat joko kansainvälistä politiikkaa tai valtio-oppia ja joiden kandidaatintutkintoon ei kuulu pakollisia opintoja molemmista oppiaineista. Olette historiallisia. Pitkähkön suunnittelun ja vaihtoehtojen kartoittamisen jäljiltä johtamiskorkeakoulussa tiedetään myös, että maisteritasolla tutkinto-ohjelmien sisällä on erilaisia opintosuuntauksia, joihin sitten erikoistutaan. Toisin sanoen, politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaa opiskelemaan tulevien opiskelijoiden on kandidaatintutkintoa tehdessään pohdittava ja päätettävä, haluaako maisteriopinnoissaan suuntautua valtio-oppiin vai kansainväliseen politiikkaan. Sitä, mitä tarkalleen ottaen tapahtuu, jos selvä enemmistö politiikan tutkimuksen opiskelijoista ha-

luaa suuntautua esimerkiksi kansainvälisen politiikan maisteriopintosuuntaukseen, ei vielä tiedetä.

Käsitteet haltuun: pääaineista moduuleihin, kapea-alaisuudesta laaja-alaisuuteen? Kevään aikana koulutusuudistuksen hiljalleen edetessä ovat myös uudet koulutusuudistusajan termit vääjäämättömästi levinneet työryhmien ja -yhteisöjen käyttöön. Ainakin osa meistä on kevään aikana oppinut luopumaan jostain vanhoista pre-koulutusuudistusajan termeistä ja käyttämään uudistuksen myötä tutuksi tulleita käsitteitä. Pystymme kutakuinkin käyttämään esimerkiksi termiä politiikan tutkimus ja suunnittelemaan politiikan tutkimuksen syksyn aloitusseminaaria – ilman kajoamista tuon vanhakantaisen laitos-käsitteen käyttöön. Tässä tosin kohtaamme myös ongelmia; miten Linnan viidettä kerrosta tulisi jatkossa kutsua? Menenkö käymään politiikan tutkimuksen henkilökunnalla, politiikan tutkimuksessa vai voinko edelleen tässä tapauksessa pistäytyä politiikan tutkimuksen laitoksella? Laitoksista luopumisen lisäksi olemme oppineet, että alamme pian suunnitella tulevien tutkinto-ohjelmien moduuleja, emme kursseja tai opintojaksoa. Tulevaisuudessa Tampereen yliopiston opiskelijat opiskelevat 5:llä jaollisia moduuleja, joista osa on tietyn tutkinto-ohjelman pakollisia moduuleja ja osa vapaasti valittavia moduuleja. Valtavasti suosiotaan on kasvattanut myös yliopistomme strategiaamme kirjattu laaja-alaisuuden käsite, jota käytetään kuvaamaan tutkinto-ohjelmiin haluttavaa luonnetta. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmasta, tarkemmin sen kandidaatinohjelmasta, pitää yliopiston strategian mukaisesti tulla laaja-alainen kapea-alaisuuden sijasta. Mitä laaja-alaisuus konkreettisesti tarkoittaa, on vielä hieman epäselvää. Kandidaatinohjelmista on kuitenkin tarkoitus tulla laaja-alaisia, strategiamme sanoin maailmaa ymmärtäviä ja maailmaa muuttavia opiskeli-

joita kasvattavia, enemmän kuin yhteen maisteriopintosuuntaukseen ovia avaavia kehikkoja. Laaja-alaisen kandidaatinohjelman taustalla on ajatus opiskelijoiden valinnanvapauden lisääntymisestä: opiskelija tulee opiskelemaan monia eri oppiaineita sisältävää laajaalaista kandidaatinohjelmaa ja näin hänen tarvitsee valita oma spesifi tieteenalansa vasta nähtyään eri vaihtoehdot. Kuitenkin, kuinka paljon laaja-alaisempia kandivaiheen opinnoista voidaan tehdä tekemättä maisterivaiheen opintojaan aloittavista opiskelijoista teoreettisilta ja metodologisilta taidoiltaan riittämättömän kyvykkäitä aloittamaan syventävät opinnot? Syventäviä opintojaan aloittava opiskelija ei voi erikoistua tyhjästä, jo kandivaiheessa on oman tieteenalansa teoreettiset ja metodologiset lähestymistavat oltava selvillä. Toisaalta, jos maisteriopintosuuntauksessa pärjätäkseen on suuntauduttava jo kandivaiheessa selvästi tiettyyn suuntaan, muuttuuko uudessa rakenteessa joidenkin uu-sien yhteisten kurssien, anteeksi moduulien, lisäksi juuri mikään? On mielenkiintoista nähdä ja kokea, mitä laaja-alaisuus tulee todella tulevaisuuden opinnoissa merkitsemään.

Fuksit 2011 Edellä esitellyt kysymykset laaja-alaisuudesta eivät teidän kohdallanne ole kenties niitä polttavampia teemoja aloittaessanne opiskelut. Sen sijaan siirtymisaika koskettaa teitä vahvasti, joten siirrytään kohti tätä. Eli, viimein niitä neuvoja. Te fuksit olette lukeneet kansainvälisen politiikan tai valtio-opin pääsykokeisiin (toki joku teistä on voinut lukea molempiin, mutta se ei tässä ole varsinaisesti merkitsevää) ja te olette hakeneet juuri näitä oppiainepohjaisia tutkinto-ohjelmia opiskelemaan. Näitä oppiainepohjaisia/pääainepohjaisia tutkinto-ohjelmia teillä on siten oikeus opiskella, myös 2012 syksyn uusien tutkintoohjelmien startatessa. Halutessanne voitte siirtyä

suorittamaan uusia tutkinto-ohjelmia jo lukuvuonna 2012–2013, mutta teillä on oikeus suorittaa aloittamanne tutkinto vanhan mallin mukaisesti vuoden 2015 heinäkuuhun mennessä. Miksi juuri vuoden 2015 heinäkuuhun mennessä? Siksi, että silloin on sovittu päättyväksi siirtymäaika, jonka aikana yli-opistossamme opiskellaan kahdenlaisia tutkintoja rinnakkain. Käytännössä tilanne on kuitenkin hieman hankala, sillä uusien tutkinto-ohjelmien ja moduulien käynnistyessä yliopistomme ei kykene tarjoamaan kahta opetustarjotinta, yhtä vanhoille ja yhtä uusille opiskelijoille. Me vanhan tutkinnon suorittajat tulemme siis istumaan ainakin osaksi samoilla luennoilla ja lukemaan samoja tenttikirjoja kuin uutta politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaa suorittavat opiskelijat. Tässä kohdin esiin nousevat korvaavuudet, kursseista täytyy saada opintopisteitä sekä vanhojen opintojaksojen että uusien moduulien suorittamiseksi. Me korvaamme uusilla kursseilla vanhoja opintojaksoja. Sen lisäksi, että teidän on hyvää pitää mielessänne oikeutenne opiskella aloittamanne tutkinto-ohjelma siihen kuuluvine vaatimuksineen valmiiksi vuoden 2015 kevääseen mennessä, teidän onkin hyvä muistaa korvaavuuksien ja näistä mahdollisesti koituvien epäselvyystilanteiden kannalta tärkeä opintojenohjaus ja neuvojen kysymisen oikeus. Emme voi vielä tietää, kuinka sujuvasti siirtymäaika yliopistossamme sujuu, ja huoleni siitä voi hyvin olla aiheeton. Muistakaa silti, että epäselvyyksistä saa ja tulee kysyä, ja opintojaan kannattaa ylipäänsä suunnitella. Koulutusuudistuksesta ja sen vaikutuksista teihin, vuoden 2011 fuksit, saatte varmasti informaatiota aloittaessanne opiskelut. Käykää orientoivia opintoja, se kannattaa varsinkin nyt. Koulutus-uudistuksen etenemistä pyritään päivittämään yliopiston netti-

sivuilla, joskin tällä hetkellä informaatio on vielä hieman levällään. Esimerkiksi johtamiskorkeakoulun sivuilta koulutusuudistuksesta pitäisi kuitenkin nyt löytyä aina ajankohtaisinta tietoa. Lähimpänä vertaisneuvojina teillä on tietysti ainejärjestönne, Iltakoulu. Iltakoulun hallituksen jäseniltä saa kysyä mitä tahansa, autamme kykyjemme ja tietojemme rajoissa, ohjaamme vähintään asiasta enemmän tietäville. Opiskelijoiden etua pyrkii muutoksen keskellä suojaamaan myös vastasyntynyt johtamiskorkeakoulun ylioppilaat (JKY), joka on johtamiskorkeakoulun kahdeksan ainejärjestön muodostama ”katto-organisaatio”. Varsinkin koko johtamiskorkeakoulua koskettavista pulmista ja mahdollisista epäselvyyksistä saa aina ottaa yhteyttä JKY:hyn. Ylimpänä opiskelijoiden edunvalvojana toi-mii ylioppilaskuntamme Tamy, jolla on monessa koko yliopistoamme koskevassa kysymyksessä kattava tieto ja taito toimia. Tietysti on hyvä muistaa se, että omien opintojensa kohdalla ilmenevistä kysymyksistä voi aina lähestyä politiikan tutkimuksen henkilökuntaa koputtamalla heidän oveensa, mieluiten vastaanottoaikoina. Näin. Kuten yllä esitetystä käy ilmi, koulutusuudistus on rakentanut jo jonkin verran uutta ja poistanut vanhaa. Jos rakentaisimme taloa, olisimme kenties siinä vaiheessa, missä talo ulospäin näyttää jo kohtuullisen valmiilta, mutta sisältä puuttuisivat vielä alakerrasta yläkertaan vievät portaat, seiniä koristavat tapetit ja talon kaikki huonekalut. Sisustusarkkitehti olisi jo tehnyt ensimmäisen suunnitelman taloa varten, mutta tämä olisi melko suurpiirteinen. Toisaalta jollain saattaisi jo olla hyvin selkeä kuva talon lopullisesta sisällöstä. Mene ja tiedä. Pääasia teidän kannaltanne on tietää ja muistaa, että te tulette opiskelemaan kansainvälistä politiikkaa tai valtio-oppia ja että koko lukuvuoden 2011–2012 taloa on vielä aikaa rakentaa.

Lopettakaamme tämä pohdinta kuitenkin kertaamalla yksi varma asia. Kävi miten kävi, meistä kaikista politiikan tutkimuksen opiskelijoista, teistä vuoden 2011 fukseista ja fukseista teidän jälkeen, tulee yhteiskuntatieteiden kandidaatteja ja yhteiskuntatieteiden maistereita. Näyttääkin siltä, että ainakaan valmistuessamme meistä ei nimellisesti tule heti johtajia.

SUVERENITEETTI

Anti-lehti pyysi kolmea nykyistä kansanedustajaa ja entistä Tampereen yliopiston opiskelijaa kirjoittamaan kolumnin aiheesta valtion suvereniteetti ja kansainvälinen interventio. Kirjoittajille annettiin vapaat kädet käsitellä ajankohtaista, mutta vaalikeskustelun ulkopuolelle jäänyttä aihealuetta. Vihreiden Oras Tynkkynen ja vasemmistoliiton Anna Kontula työstivät kesäkuussa Anti-lehdelle tekstit kokoomuksen Sofia Wikmanin joutuessa kieltäytymään alkukauden kiireiden vuoksi.

Ilmastonmuutosta ei saada kuriin ilman

ORAS TYNKKYNEN

ennennäkemättömän vahvaa kansainvälistä yhteistyötä. Haaste voidaan pilkkoa kolmeen. Ensinnäkin mukaan päästörajoituksiin on saatava kaikki keskeiset päästöjen tuottajat. Toiseksi mailta pitää saada riittävän tiukka päästövelvoite. Kolmanneksi tarvitaan takeet siitä, että kaikki maat todella noudattavat sitoumuksiaan. Kattava, vahva ja sitova ilmastosopimus edel- tosiasiallista vaikutusvaltaa monin tavoin. lyttää sitä, että kansallisvaltiot luovuttavat Ilmastokriisi siis uhkaa suvereniteettiä. Lienee osan suvereniteetistään kansainväliselle yh- parempi luovuttaa pieni osa suvereniteetistä teisölle. Vaikeinta se on kahdelle suurvallalle, yhdessä sopien kuin menettää merkittävä osa jotka aiheuttavat ilmastonmuutosta eniten. pakon edessä. Yhdysvalloissa senaatin säännöt tekevät kan- Yhdysvaltain ja Kiinan linja tuskin muuttuu sainvälisten sopimusten ratifioinnista erittäin lähiaikoina olennaisesti. Neuvotteluissa täyvaikeaa. Kiina taas suhtautuu jo periaatteessa tyy hakea ratkaisuja, joissa kohtuullinen ilvihamielisesti yrityksiin rajoittaa suvereni- mastosopimus voidaan hyväksyä ilman, että teettiä. ulkopuolisille annetaan ylettömästi päätäntäTodellisuudessa ajatus suvereniteetin puolus- valtaa maiden omiin asioihin. tamisesta ilmastonsuojelua vastaan on jos- Toisaalta kiinalaiset ja yhdysvaltalaisetkin sain määrin akateeminen. ymmärtävät, että globaalin ilmastosovun kaJos ilmastonmuutosta ei saada kuriin, osa ny- riutuminen merkitsee synkkiä aikoja. Tämä voi kyisistä kansallisvaltioista Tyynellä valtame- saada maita pehmentämään suhtautumista rellä yksinkertaisesti lakkaa lopulta olemasta. sitoviin päästötavoitteisiin joskus tulevaisuuOsa menettää merenpinnan nousun alle mer- dessa. kittävän osan nykyisestä maa-alastaan. Osa valtioista taas voi luhistua ja muuttua anarkisiksi, valtiottomiksi tiloiksi (failed sta- Kirjoittaja on vihreiden kansanedustaja ja te). Muissakin valtioissa ilmastokriisi rajoittaa varapuheenjohtaja sekä YTM.

Ilmastokriisi uhkaa suvereniteettiä – ja suvereniteetti ilmastonsuojelua 22

ANNA KONTULA Arabimaailman vallankumouskevät on

kirjaimellisesti hukkumassa vereen: Samaan aikaan kun syyrialaiset saavat kärsiä hallituksensa sortotoimista kenenkään puuttumatta, Libyassa YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä luotu lentokieltovyöhyke lähenee vähitellen täysimittaista sotaa. Hämärästi ”kansainväliseksi yhteisöksi” nimetty valtamekanismi ei ole vain neutraaleihin kriisianalyyseihin perustuvaa yhteisvastuuta. Sen päätöksentekoa ohjaavat myös vähemmän ylevät intressit. Niinpä kansainvälinen yhteisö ei ole puuttunut esimerkiksi Länsi-Saharan tilanteeseen. Etnistä puhdistusta muistuttavat murhat ja systemaattiset raiskaukset eivät kiinnostaneet edes aina niin valpasta länsimediaa. Selitys löytynee EU:n ja Marokon sopimuksesta, joka sallii laittoman kalastuksen Länsi-Saharan vesillä. Suojeluvastuu tuli YK:n asiakirjoihin 2000-lu-

vun puolivälissä. Se antaa ulkovalloille mahdollisuuden käyttää myös sotilaallisia toimia, jos valtio ei itse suojele kansalaisiaan kansanmurhalta tai etniseltä puhdistukselta. Suojeluvastuu on ristiriidassa suvereniteetin kanssa, mutta laajamittaisiin ihmisoikeusrikkomuksiin pitää voida puuttua. Olennaisempaa olisi kuitenkin tarkastella, miten suojeluperiaate toimii, kenen intressejä se edistää ja kuka sitä saa toteuttaa. Muuten hyvää tarkoittavat tavoitteet höyrystyvät vain vahvimman intressin savuverhoksi. Näin on epäilty käyneen myös Libyan lentokieltovyöhykkeen kanssa. Vaikuttavuutta ihmisoikeuksiin ei ole voitu osoittaa, mutta sitäkin todellisempina läikkyvät operaation taustalla Afrikan suurimmat öljyvarat. Samaan aikaan toisaalla, miehitetyiltä palestiinalaisalueilta ei vastaavia rikkauksia löydy. Niinpä ovat avunpyynnötkin kilpistyneet ympäripyöreisiin lauseisiin rauhanprosessin tärkeydestä. Israelin hyökkäyksessä Gazan alueelle tammikuussa 2009 kuoli yli 1300 palestiinalaista, joista lähes kolmannes lapsia. Israel syyllistyi useisiin sotarikoksiin ja tuhosi lähes sadan tuhannen palestiinalaisen kodit. Saarto ja väkivalta jatkuvat. Kirjoittaja on vasemmistoliiton kansanedustaja ja Suomen akatemian tutkijatohtori

Valikoivat ihmisoikeudet? 23

PULINAT POIS

Jari Marjelund Ilta olisi perussuomalaisten. Eduskuntavaalien ennakkoäänet oli julkistettu, ja Petter Nissisen luo kokoontuneet iltakoululaiset eivät hetkeen aivan tienneet mitä ajatella. Jännitys säilyi lopulta pitkälle iltaan, kun neljän suurimman puolueen keskinäinen järjestys vaihteli tasaisesti. Vaikka Iltakoulun vaalivalvojaisissa paikalla olleista kukaan ei luultavimmin ollut äänestänyt perussuomalaisia, suuremmilta tunteenpurkauksilta vältyttiin. Katseet suunnattiin sen sijaan jo tuleviin hallitusneuvotteluihin – kerrankin niistä tulisi oikeasti mielenkiintoiset! Siinä missä suurin osa iltakoululaisista osasi suhtautua vaalitulokseen vielä tyynen analyyttisesti, valtakunnallisissa vaalivalvojaisissa – paljon puhutussa ”sosiaalisessa mediassa” eli käytännössä Facebookissa – meno äityikin vaali-iltana

melko kuumaksi. Perussuomalaisten vaalivoitto näytti olevan ainakin kaupunkilaisille, koulutetuille nuorille aikuisille kitkerä pala nieltäväksi. Kansa oli ollut väärässä. Tyhmiä oli höynäytetty. Maahanmuuttajia kärrättiin jo kokoamisleireille. Nuoren, tiedostavan kansanosan reaktioissa minua eniten ärsytti se, miten perussuomalaisten voitosta kauhistunut kansalainen piti lähes itsestään selvänä että perussuomalaisia oli äänestetty silkasta hölmöydestä – kun taas hänen oma äänensä oli ollut loppuun asti harkittu ja tarkan tutkimuksen tulos. En kuitenkaan usko, että tavallinen demareille, keskustalle tai kokoomukselle annettu ääni olisi ollut mitenkään eri tavalla punnittu. Kuinka moni esimerkiksi iltakoululaisista olisi osannut selkeästi kertoa, mitä heidän ehdokkaansa tarkalleen ottaen kannattivat?

Itse valitsin ehdokkaani noin puoli tuntia hallituksen muodostamiseen kului huoennen äänestyspaikkojen sulkeutumista. mattavan kauan – peräti kaksi kuukautta. Perussuomalaisten vaalivoitto nosti Perussuomalaiset jättäytyi oppositioon, todelliset vaihtoehdot kerrankin esille ja Suomessa on jälleen kahden perinteisuomalaiseen politiikkaan. Puolueen ää- sen puolueen varaan rakentuva hallitus. nestäminen oli edes jonkinlainen todelli- Lopulta monikaan asia ei muuttunut, ja nen kannanotto – ei välttämättä minkään Facebookin poliittisten kommentaattokovin selkeän puolesta mutreiden reaktiot vaikuttavat ta ainakin jotakin vastaan. entistä hölmömmiltä. PerusKansa oli Demokratiamme kannalta suomalaisten vaalivoitto oli väärässä. huomattavasti huolestutkuitenkin osoitus siitä, että Tyhmiä oli tavampaa olisi ollut, jos suomalaisissakin vaaleissa esimerkiksi vaalirahakohu on vaihtoehtoja ja että tahöynäytetty. ei olisi millään tavalla vaivallisen kansalaisen äänellä kuttanut vaalien tulokseen voi olla vaikutusta. Siksi sen vaan kolme suurta puoluetta olisivat jat- pitäminen hölmöjen junttien erehdyksenä kaneet entiseen tahtiin. Vaali-illan seu- on demokratialle nauramista. raaminenkin oli kerrankin melkein yhtä jännittävää kuin jääkiekon MM-kisojen PS. Haluan vielä kiittää Aki Luotoa Iltakouloppuottelun seuraaminen muutamaa lun suuren vaaliveikkauksen järjestämiviikkoa myöhemmin. sestä. Juuri tällaista toimintaa politiikan Vaalien tulos johti lopulta siihen, että tutkimuksen opiskelijoilla pitääkin olla!

ÄÄNESTÄ MUA… ÄÄNESTÄ MUA! Vaalikampanjointia ehdokkaan silmin Vilhartti Hanhilahti Ehdokkaaksi asettautuminen eduskunta vaaleissa saattaa tuntua hyvältä idealta, kun ehdokkaaksi pyydetään. Ehdokkuushan on tietynlainen kansalaispalvelus ja selkeä väylä vaikuttamiseen. Olisi hienoa olla kansan äänitorvi ja ihan oikeasti ajaa heidän asioitaan yhteisen hyvän nimissä. Jos sinä aiot ehdokkaaksi, esimerkiksi kunnallisvaaleissa 2012, niin soita minulle ennen kuin päätät mitään. Totuus vaalityöstä voi olla hieman erilainen mitä ajattelit. Itse olin Keskustan ehdokkaana nyt tämän kevään eduskuntavaaleissa. Hyvin nopeasti

huomasin kuinka raakaa peliä ehdokkuus oikein on. Ensimmäinen ongelma vaalityötä aloittaessa on rahan saanti omaan kampanjaan, varsinkin kun opiskelijan tuloista ei paljoa ylimääräistä pysty irrottamaan oikeastaan yhtään mihinkään. Rahoituksen hankkimista ei myöskään paljoa helpottanut vaalirahaskandaali ja varsinkaan, kun sattuu olemaan keskustan ehdokas. No ei auta itku markkinoilla. Puhelin käteen ja nöyränä soittelemaan läpi kaikki sukulaiset sekä tuttavat, jos joku sattuisi kukkaronsa nyörejä höllentämään. Kun on rahat hankittu ja mainonta suun-

Vaalikampanjan aikana ehdokas saa päälniteltu niin on aika tehdä kampanjakalenteri. Tämä käytännössä tarkoittaa, että leen valtavan määrän kritiikkiä, jota ehdoehdokkaalla ei ole kahteen kuukauteen kas ei pääse pakoon minkään edustusnaaennen vaaleja päivääkään vapaa-aikaa vaan mion taakse vaan kaikki osuu myös siihen kaikki aika kuluu erilaisissa tilaisuuksissa samaa henkilöön, joka ehdokas on yksityiympäri vaalipiiriä. Hyvin usein tämä aika- selämässään. Tämä aiheuttaa stressiä ja painetta. Tämän lisäksi takaraivossa taulutus ”kusee” ja siinä sitten Totuus jyskyttää koko ajan olo, ettei ole meni ruokatauko. How nice. tehnyt tarpeeksi. Tämä tunne ei Vaalitilaisuudet itsessään vaalityöstä ovat oma lukunsa. Näissä voi olla hieman helpota vielä vaalien jälkeenkään. Totta kuitenkin on myös se, ehdokkaan pitää asettaa päälle erilainen mitä että ehdokkaana oleminen vaa”itsensä myymis” -moodi ja ajattelit. leissa on unohtumaton kokemus. koettaa saada omia flyereita Ehdokkaana pääset tutustumaan menemään mahdollisimman paljon. Ehdokkaan avoimuus rohkaisee myös moniin mielenkiintoisiin ihmisiin ja kuulemonia kansankulkijoita juttusille. Yleensä maan sellaisista yhteiskunnallisista ongelmisensiksi kritisoidaan teemoja ja sitten ehdo- ta joiden et edes tiennyt olevan olemassa. Koet kas saa kuulla kunniansa siitä (halusi tai ei), oikeasti sen kentän, mistä luet tenttikirjoissa ja kuinka asiat ovat tässä maassa ”perseellään” näet todella ne monet persoonat tekstien taja kuinka tiettyjen puolueiden toiminta on kana. Vaali-iltana on hieno jäädä odottamaan ollut ”rikollista”. Siinä on sitten mukava yrittää tuloksia, kun tietää että on tehnyt kaiken hymyssä suin vakuutella omaa pätevyyttään voitavan ja voi antaa kansan äänen kuulua. ja yrittää sanoa itsensä irti muiden toilailuista. Mieleen juolahtaa tuolloin sanonta Kirjoittaja oli Keskustan ehdokkaana eduskun”paikasta missä sonta osuu tuulettimeen”. tavaaleissa 2011

LÄHDE MAAILMALLE, FUKSI! Miika Tomi

”Maailma on kirja ja he, jotka eivät matkusta lukevat vain yhden sivun.” Näin totesi jo 300-luvulla elänyt Aurelius Augustinus. Graduaan viimeistelevä ystäväni taas arvioi hiljattain käydyn lounaskeskustelun lomassa, että on lukenut noin sata kansainvälisen politiikan oppikirjaa koko yliopistouransa aikana. Kun lasketaan päälle vielä kaikkien sivuaineiden teokset, kertyy opiskeltuja sivuja kohtuullinen määrä. Olisikin siis sääli, jos kaikki noista sivuista olisivat vain teoriakirjoista. Ne ovat toki tarpeellisia sivuja, mutta Augustinuksen ajattelutavassa ne ovat vasta murto-osa ”maailman kirjan” sisällöstä. Sitä me jokainen haluamme lopulta lukea.

Gandhi opiskeli nuoruudessaan Englannissa oikeustieteitä ja aloitti kansalaisoikeusliikkeen rotusyrjintää vastaan Etelä-Afrikassa. Obama asui lapsuudessaan Indonesiassa ja vieraili Afrikassa tapaamassa isänsä sukua. Ahtisaari taas syntyi Viipurissa ja työskenteli uransa alkuaikoina Pakistanissa kehitysyhteistyön parissa. Näiden henkilöiden elämäntyö on antanut ihmiskunnalle paljon, ja ulkomaankokemuksilla on varmasti ollut tähän oma vaikutuksensa. Maailmankuvan laajentamisesta ulkomailla ei siis ainakaan voi olla haittaa. Miksi et siis itse lähtisi maailmalle? Miten yhdistää opiskelu Tampereen yliopistossa ja kokemukset maailmalla? Se on

lopulta varsin helppoa – ja ennen kaikkea ajatellen sijoitus on harkinnan arvoinen. se on tehty helpoksi nykyisille opiskelijoilTyökokemusta kannattaa kerryttää ulkole. Ulkomaankokemusten kartuttamiseen mailta. Harjoittelumahdollisuus on syytä on opiskeluaikana oikeastaan kolme tapaa: ehdottomasti hyödyntää, mutta töitä voi opiskelu, työ ja vapaa-aika. tehdä myös ennen valmistumista. Eräs Vaihto-opiskelu on nykypäivänä ehdoton pätevä valtio-opinopiskelija on toiminut ”must”. Kanssani samaan aitutkijana Kosovossa ja Afgakaan opiskelut aloittaneilla nistanissa. Entisiä rauhanMiten yhdistää on nyt lähtökohtaisesti jo turvaajia löytyy useampia. opiskelu Tampe r een toinen vaihtokierros meneilAIESEC-harjoittelumahdolyliopistossa ja koke- lisuuteen kannattaa myös lään. Etelä-Korean jälkeen Ranskaan ja Englannin jälmukset maailmalla? tutustua. Yksi ystävistäni on keen Meksikoon ja niin edelnyt HP:lla töissä Genevessä. Se on lopulta varsin leen. Itse opiskelin toisen Itse vietin kesän Intiassa, 15 opiskeluvuoteni Sciences Po miljoonan ihmisen Kolkatashelppoa. Paris’ssa ja sain kansainväsa vastaamassa paikallisen lisen diplomin, 46 opintokeskisuuren yhtiön markkipistettä kansainvälisen politiikan opintoja noinnista Eurooppaan. hyväksiluettua ja paljon koko elämän kesKansainvälisten kokemusten kautta myös täviä ystävyyssuhteita. Kesäopintoja kan- vapaa-ajan matkustelusta tulee antoisamnattaa myös suorittaa ulkomailla. Yliopisto paa. Kun kansainvälisellä iltakoululaisella tarjoaa ilmaisen mahdollisuuden opiskella on ystäviä lähes joka maassa, ei CouchSurvaikka Kiinan politiikkaa Shanghaissa ja ul- fing-palvelua tai maksettuja kaupunkikierkomaisiin kesäyliopistoihin voi hakea myös to-ajeluita enää tarvita. Maailman kokeitsenäisesti. Ecuadorilainen kaverini opiske- misen hyödyt on tiivistänyt hyvin Samuel lee Yalessa, minä suoritan sivuaineeni loput Johnson: ”Jos matkustaja vierailee paremopinnot Lontoossa. Myös maisterintutkin- missa maissa kuin hänen omansa, hän saatnon voi suorittaa ulkomailla. Iltakoulusta on taa oppia parantamaan kotimaataan. Jos valittu opiskelijoita ainakin LSE:hen, Scien- onni kuljettaa hänet huonompaan maahan, ces Po:hon ja Yaleen. Kansainvälistä uraa hän saattaa oppia arvostamaan omaansa.”

VIRALLINEN TOTUUS JA SEN HAASTAJAT

Johannes Lehtinen

Istanbulin keskustan Taksim-aukio on kaupungin näkyvin paikka julkisille mielenilmauksille. Mielenosoitukset ja protestit aukiolla ovat käytännössä viikoittaisia. Jos näiden mielenilmausten perusteella pitäisi vetää johtopäätöksiä, näyttäisi siltä että kommunistipuolueet ovat Turkissa merkittävässä asemassa ja kansalaisyhteiskunta on laaja ja aktiivinen. Todellisuudessa Turkissa ei ole laajaa poliittista vasemmistoa. Kansalaisyhteiskunta on aktiivinen ja moni-ilmeinen, mutta verrattuna moniin muihin eurooppalaisiin maihin vielä melko pieni. Turkissa on vallinnut vahva vastakkainasettelu autoritaarisen valtion ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, mutta yhteiskunnan avautuminen ei ole lineaarinen prosessi. Kaksi hyvin erilaista

mielenilmausta kuvaa hyvin sitä moninaisuutta, joka turkkilaisessa kansalaisyhteiskunnassa ilmenee. Vapun vietto keväällä 2011 oli eräs näkyvistä esimerkeistä kansalaisaktivismin suhteen Istanbulissa. Sadattuhannet ammattiliittojen edustajat, kurdiaktivistit, kansalaisjärjestöjen edustajat, vasemmistopoliitikot, opiskelijat ja tavalliset kansalaiset juhlivat Taksim-aukiolla. Rauhanomaiset mielenilmaukset vappuna eivät ole itsestäänselvyys kaupungissa. Vuosi 2010 oli ensimmäinen kerta, jolloin vappua saatettiin avoimesti juhlia Istanbulissa yli kolmeenkymmeneen vuoteen. Aikaisemmin aukio on ollut mielenosoittajien ja poliisin välisten väkivaltaisten yhteenottojen näyttämö. Vuonna 1977 tuntemattomat hyökkää-

jät tulittivat Taksim-aukiolle kokoontunutta väkijoukkoa surmaten 34 ihmistä. Teosta epäillään äärioikeistolaisia nationalistiryhmiä. Seuraavana vuonna aukio suljettiin mielenosoittajilta. Tänäkin vuonna tapahtumaa valvoi lähes 40 000 poliisia. Tästä huolimatta kokoontuminen muistutti mielenosoituksen ja rock-festivaalien välimuotoa. Aukiolle kokoontuneet ihmiset tanssivat ja lauloivat yhdessä ja tunnelma oli selvästi rento ja vapautunut. Osa lauluista oli kurdinkielisiä, mikä olisi ollut mahdotonta vielä muutamia vuosia sitten. Toista äärilaitaa kansalaistoiminnan suhteen edustaa viikkoa aikaisemmin aukiolla järjestetty mielenilmaus Armenialaisten kansanmurhan muistopäivänä 24.4.2011. Pieni joukko mielen-

osoittajia järjesti hiljaisen protestin aukiolla. Mellakkapoliisien keskeisin tehtävä oli suojella näitä mielenosoittajia vastamielenosoitukselta. Armenialaisten kansanmurha on edelleen hyvin vaikea kysymys turkkilaisessa julkisessa keskustelussa. Valtion virallinen kanta on, ettei kansanmurhaa tapahtunut. Kansamurhasta keskustelu tai kansamurhatermin käyttö on edelleen kyseenalaista. Keskeinen ongelma kysymyksen käsittelyssä on vahva turkkilainen nationalismi, jota valtion virallinen kanta tukee. Kemalistisen historiankirjoituksen haastajia on Turkissa vain vähän. Turkin virallisen linjan arvostelu herättää vastarintaa sekä Turkin valtion osalta että turkkilaisten nationalistien taholta.

Turkkilainen kirjallisuuden nobelisti Orhan Pamuk huomauttaa Istanbuliin saapuvien vieraiden taipumuksesta vetää pitkälle vietyjä johtopäätöksiä lyhyen oleskelunsa aikana. Mitä muutaman kuukauden opiskelun pohjalta ja näiden esimerkkien valossa on siis mahdollista sanoa? Turkkilaisen kansalaisyhteiskunnan tulevaisuus sisältää mahdollisuuksia moniin eri kehityssuuntiin. Silti yhteiskunnan avautumiselle on edelleen olemassa lukuisia esteitä. Toisaalta on kyseenalaista, edustaako länsimainen modernisaatiokehitys todellisuudessa jotakin Francis Fukuyaman mainostamaa historian päätepistettä. Kansalaisyhteiskunnan kehitys Turkissa on tiiviissä yhteydessä Lähi-Idän kansannousuihin. Näissä maissa rakennetaan nyt kansalaistoimintaa itsenäiseltä

pohjalta. Henkilökohtaisesti uuteen kulttuuriin tutustuminen ei niinkään tarjoa vastauksia valmiisiin kysymyksiin, kuin herätä uusia kysymyksiä. Tätä prosessia ei helpota se tosiasia, että vieraassa yhteiskunnassa eläminen asettaa tarkastelun kohteeksi myös monet niistä tavoista ja normeista, joita olen Suomessa tottunut pitämään itsestään selvyyksinä. Toisaalta on mahdollista oppia arvostamaan perustavanlaatuisten normien kuten ilmaisunvapaus merkitystä. Vaihto-opiskelu tarjoaa mahdollisuuden nähdä, mitä tällaisten perusvapauksien rajoittaminen todella merkitsee. Kirjoittaja on Anti-lehden Istanbulin kirjeenvaih taja

ELOKUVAA EDELTÄÄ KYSYMYS Ville Pisto Kuvat: Päivi Kettunen Elokuvaohjaaja Miia Tervolle itsensä ilmaiseminen ja yhteiskunnallisiin ongelmakohtiin paneutuminen käyvät luonnollisimmin äänen ja kuvien kautta. Hän kokee elokuvan antavan mahdollisuuden ilmaista tuntoja, joihin pelkillä sanoilla on vaikea ulottaa. Elokuvien lisäksi dokumentaristia on askarruttanut yliopistouudistus ja suomalaiseen yhteiskuntaan juurtunut tapa olla ottamatta kantaa.

”Maailma keksii niin mahdottomia asioita, että ei sen rinnalla oma mielikuvitus oikein pärjää. Kai tuo ilmiöiden ihmettely minut sitten vei dokumenttielokuvan äärelle”, kertoo Miia Tervo, Taideteollisessa korkeakoulussa opintonsa aloittanut dokumentaristi. Puolitoista vuotta sitten Tervon ohjaama Lumikko vei Tampereen lyhytelokuvajuhlien pääpalkinnon, Suudelman, vasta kolmantena suomalaisena eloku-

vana koko festivaalin historiassa. Nyt 31-vuotias ohjaaja on äitiyslomalla. Hänen kolmas, vienankarjalaisen runolaulaja Santran nimeä kantava elokuva on ilmestymässä ensi syksynä. Miia Tervo on kotoisin Lapista. Pienen kylän kasvattina hän sanoo kärsineensä näköalattomuudesta, pelosta toteuttaa itseään. Oman alansa, elokuvan hän kertoo löytäneensä vasta hieman myöhemmällä iällä. Tie vei Turun Tai-

deakatemian elokuvakoulusta Taidete- totta on, että joidenkin alojen kohdalla olliseen korkeakouluun, Taikiin. ”Tai yhteistyöstä voikin olla hyötyä, mutta tällä hetkellä minä opiskelen Aalto- meidän elokuvantekijöiden paikka ei ole yliopistossa - ja Aalto ei ole se koulu Aalto-yliopistossa. Kukaan meistä ei hajohon hain. Harkitsen vakavasti kes- lua tavata insinööriä koulun käytävällä, keyttämistä, sillä Aallosta saadut paperit ei vaikka olisi kuinka jännittävää. Ja en eivät merkitse maailmalla juuri mitään. sano sillä, etteikö insinöörejä olisi kiva Taideteollisella oli nimeä ja kohdata, heitä on mukava painoarvoa, mutta Aaltoa nähdä vaikkapa lentokoYliopistoei tunne kukaan.” neessa, eläintarhassa tai uudistuksen ”Mielestäni koko tämän vessassa, mutta yliopiston taustalla olivat käytävät ovat väärä paikka. uuden yliopiston lähtökohta on aivan väärä.” Hänen materialistiset Tarkoitan, että perustelut mukaansa Aalto-yliopisAalto-yliopiston puolesta ja taloudelliset tossa yhdistettiin ulkokohovat väkinäiset.” Tervon taisesti aloja, jotka eivät hymähtää, että yliopistolähtökohdat sovi saman katon alle. ”Yliuudistuksen mukanaan opistouudistuksen taustaltuoma ahdistus, vitutus la olivat materialistiset ja taloudelliset ja tunne sorrosta voivat elokuvantekilähtökohdat sekä eliitin halu jakaa uusia jöiden kohdalla johtaa inspiraatioon ja virkoja ja parempaa palkkaa kimpassa korkealaatuisiin töihin. ”Että jotain hytoisilleen. Lisäksi yliopistouudistukseen vää tästäkin.” sisältyi harhainen ajatus siitä, että innoSuomalaisessa yhteiskunnassa Miia vaatiot syntyvät, kun niitä aletaan veris- Tervoa huolettaa eniten ihmisten halutsä päin väkisin vääntämällä tehdä.” tomuus nousta vastarintaan ja käyttää Aalto-yliopistossa yhdistettiin Kaup- omaa ääntään. Tämä näkyi esimerkiksi pakorkeakoulu, Taideteollinen ja Tek- totalitaarisesti sanellun yliopistouuninen korkeakoulu. Innovaatioretorii- distuksen kohdalla. Elokuvantekijänä kan mukaisesti uudistuksessa on haettu Tervo on nostanut äänensä nuorten tytalojen välistä synergiaa. ”Rehtorimme töjen puolesta: ”Lumikko syntyi siitä on painottanut ”jännittävien kohtaamis- angstista, joka nousi, kun ajattelin niitä ten” merkitystä, kohtaamisten, joiden nuoria, jotka antavat vanhempien miesmyötä pitäisi syntyä jotakin uutta. Ja ten houkutella itsensä kaikenlaisiin per-

vouksiin. Niitä miehiä en tule koskaan ymmärtämään, mutta miksi nuo tytöt antavat itsensä niin helpolla?” Tuota kysymystä pohtinut Lumikko yhdisteli omaperäisellä tavalla arkistomateriaalia, näyteltyjä kohtauksia ja animaatiota. Kaiken keskiössä oli nuoren, Pekka Saurin yöradioon soittaneen tytön ääni. ”Kai näiden tyttöjen tekojen taustalla on osaltaan jonkinlainen halu tulla rakastetuksi.” Kuten muutkin Tervon elokuvista, oli Lumikko osaltaan kantaa ottava, osaltaan yritys löytää vastauksia tekijää itseään vaivanneisiin kysymyksiin. Kysymykseen voiko elokuvalla vaikuttaa yhteiskuntaan, ei hänellä ole vastausta. ”Minua ihmetyttää, miksi Suomessa poliittista elokuvaa pidetään syntinä. Täällä ei juurikaan sellaisia tehdä. Näen kuitenkin, että suunta on muuttumassa. Tekijät, etenkin nuoret, ovat heräämässä poliittisesta horroksesta ja haluavat ottaa kantaa.” Dokumentaristin seuraava elokuva, Päästäinen- ja muita juoppoja tulee sivuamaan alkoholipolitiikkaa ja sen ongelmia. ”On arvioitu, että Suomessa on puolesta miljoonasta miljoonaan alkoholistiperheiden lasta. Tuohon halusin kiinnittää huomioni, katsoa alkoholismia ja sen varjossa elävien elämää sisältä päin, löytää jonkinlainen vastaus, miksi tuosta sairaudesta joutuvat kärsimään niin monet.”

POLIITTINEN ELOKUVA?

VILLE PISTO Elokuvassa poliittisuuden voi mieltää näkökulmaksi, jonka kautta tekijä haluaa tuoda katsojalle julki jotain yhteiskunnasta. Näkökulma voi olla upotettuna elokuvan yksityiskohtiin tai sen voi kenties lukea suoraan elokuvan pinnasta. Poliittisuuden voi mieltää myös kantaaottavuudeksi, puheenvuoroksi jonkin asian puolesta tai sitä vastaan. Oheen on koottu muutamia viime vuosikymmenen mielenkiintoisimpia elokuvia, jotka omaavat poliittisen luonteen. Notre musique – Meidän musiikkimme (Ranska 2004) Jean-Luc Godardin elokuva Music avec Mozart kertoo sodasta, sorrosta ja vastarinnasta. Fiktiivisiä tarinoita, kuvien ja sanojen kautta avautuvaa pohdiskelua ja haastattelumateriaalia yhdistelevä elokuvaessee antaa äänen niin Amerikan alkuperäiskansojen edustajille, palestiinalaisille, kuin oman vakaumuksensa ristiriitoja pohdiskelevalle nuorelle. Kaiken läpi kuultaa Jean-Luc Godardin pohdinta: Miksi on sotia? Miten viha syntyy tai synnytetään kollektiivi-

sesti? Kolmeen osaan jaettu elokuva alkaa seitsenminuuttisella Mozartin musiikin säestämällä väkivallan ja sodan kuvastolla. Elokuvan hengittävä sydän on kuitenkin keskimmäinen, katsojan kannalta poikkeuksellisen haastava ja moniääninen osuus nimeltään Kiirastuli. 80-vuotias Godard jatkaa edelleen uraansa. Hänen viimeisin elokuvansa on vuonna 2010 ilmestynyt sosialismin tulevaisuutta pohdiskeleva Film Socialisme.

Inside Job (Yhdysvallat 2010) Jos Godard on tulkinnanvaraisuu- tomiasta. Dokumentin muotokieli dessaan välillä sekava, pyrkii Charles nuolee oudon perverssillä tavalla Fergusonin elokuva Inside Job ker- nykyisen kapitalismin maamerkketomaan mahdollisimman selkeästi jä:, metallia, lasia, korkeita rakenmistä oli kyse vuoden 2008 finans- nuksia - mieleen juolahtaa vuoden sikriisissä. Vastauksia haetaan niin 1987 elokuva Wall Street. OscarYhdysvaltojen asuntomarkkinoiden voittajaelokuvaksi poikkeuksellisen ylikuumenemisesta ja velkafutuu- kriittisen Inside Jobin vahvuuksia reilla keinottelusta kuin uuslibera- ovat selkeys, viihdyttävyys ja hyvä lismin historiasta ja ahneuden ana- haastattelumateriaali. Ett hål i mitt hjärta – Reikä sydämessäni (Ruotsi, 2004) Lukas Moodyssonin elokuvat ovat jollain tavalla myös sukupuolesta. olleet alusta saakka erittäin poliitti- Elokuvassa on neljä päähenkilöä, sia käsitteen laajassa merkityksessä. jotka muodostavat omankaltaisensa Reikä sydämessäni on tekijän viides perheen. Kerrostaloasunnossaan he ohjaus. Elokuva, jollaista keskinker- kuvaavat pornoa, yrittävät elää ja taisessa kotimaassamme tuskin kos- tulla läheisiksi. Jos elokuvasta halukaan oltaisi tehty, saati rahoitettu. aa saada irti mahdollisimman paljon, Moodysson puhuu yksinäisyydestä, kannattaa lukea Antti Nylénin Lukas modernin yhteiskunnan ihmisarvoa Moodyssonia käsittelevä essee kokohyljeksivästä tendenssistä, mark- elmasta Vihan ja katkeruuden esseet. kinaistumisesta, hyväksikäytöstä, Laitakaupungin valot (Suomi, 2006) Laitakaupungin valot on Aki Kaurismäen kriittisin elokuva suomalaisesta yhteiskunnasta. Liikemiesten kaltaiset rosvot käyttävät päähenkilö Koistista kuin rättiä rikastuakseen. Muutenkin ihmisten suhtautuminen toisiinsa ja ympäröivään todellisuuteen näyttäytyy kalseana: on työpaikkakiusaamista, nainen pettää, baarin ulkopuolelle jätetystä koiras-

takaan ei tunnu kukaan välittävän. Vuorovaikutus on Kaurismäen analyysissä muuttunut instrumentaaliseksi, lähimmäisistä yritetään etsiä lähinnä omakohtaista hyötyä, rahaa. Lopussa kuitenkin pilkahtaa toivo. Kaurismäen raadollisen kirkkaasta yhteiskunnallisesta näkemyksestä tulee mieleen itävaltalaisen Michael Haneken elokuva Funny Games.

SUOMI JATKAA ASEKAUPPAA ISRAELIN KANSSA Bruno Jäntti ICAHD Finland

Suomen ja Israelin välinen asekauppa on noussut pinnalle valtakunnallisissa medioissa viime vuoden huhtikuusta lähtien. Silloin Taloussanomat julkaisi artikkelin ICAHD Finlandin tutkimuksen pohjalta. Kriittisesti kauppaan suhtautuvan median lisäksi yli 250 suomalaista tieteen, taiteen ja politiikan huomattavaa vaikuttajaa ovat allekirjoittaneet vetoomuksen, joka vaatii kaiken Suomen ja Israelin välisen asekaupan ja aseteknologisen yhteistyön välitöntä lakkauttamista. Tästä poikkeuksellisen suuresta julkisesta vastustuksesta huolimatta

Suomi on ensi marraskuussa jatkamassa asekauppaa Israelin kanssa. Israelilaiset Bluebird ja Aeronautics Defense Systems ovat viimeiset jäljellä olevat aseyhtiöt Suomen puolustusvoimien meneillään olevassa kilpailutuksessa. Suomi ostaa kilpailutuksen voittavalta yhtiöltä 30 - 45 yksikköä miehittämättömiä lentokonejärjestelmiä yli 17 miljoonalla eurolla. Uusin asekauppasopimus nostaa Suomen ja Israelin välisen asekaupan yhteenlasketun arvon liki 200 miljoonaan euroon.

Aeronautics Defense Systemsin Orbiter- asekauppakumppaneilla, Rafael Advanced malli, joka on toinen kahdesta kilpailutuksen Defense Systemsillä ja Elbit Systemsillä, on viimeisen vaiheeseen päässeistä malleis- suorat kytkökset Israelin tekemiin laittota, on yrityksen mainosbrosyyrin mukaan muuksiin. Elbit, jonka kanssa Suomi solmi “suunniteltu sotilaallisiin ja turvallisuusteh- 17 miljoonan euron asekaupat vuonna 2009, tiviin” ja se on “paras valinta matalan inten- kuvailee miehittämättömiä lentokoneitaan siteetin konflikteihin ja sotilasoperaatioihin “Israelin armeijan selkärangaksi” ja yhtiön urbaanissa ympäristössä” – kuvaus, joka toimitusjohtaja kerskuu sillä, että heidän sopii lähes kaikkiin Israelin tavanomaisiin lennokkinsa olivat keskeisiä sekä vuoden sotilasoperaatioihin Miehitetyillä palestii- 2006 sodassa Libanonia vastaan että Ganalaisalueilla. zan kaistan tuhoamisessa 2008-09. Elbit Kuvaus sopii myös Israon myös myynyt Länsirannalle Bluebird elin suorittamaan Gazan rakennettuun muuriin valvonsiviiliyhteiskunnan tuhotateknologiaa, vaikka Haagin yhtiön mallia amiseen vuosien 2008 kansainvälinen tuomioistuin, markkinoidaan ja 2009 taitteessa. YK:n maailman korkein juridinen mainoslauseella ja paikallisten ihmisoielin, totesi muurin olevan lai“taistelussa keusjärjestöjen mukaan ton. testattu”. Israel syyllistyi Gazan Rafael vuorostaan on myytuhoamisen yhteydessä nyt Israelin asevoimille SPIKEsotarikoksiin ja mahdollisesti rikoksiin ihmi- panssarintorjuntaohjuksia, joilla on tapettu syyttä vastaan. Tunnetuimman israelilaisen siviilejä lukuisissa eri hyökkäyksissä Libanoihmisoikeusjärjestön B’Tselemin mukaan nissa ja Miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Israelin ilmavoimat tappoi miehittämättö- Suomalainen yhtiö Insta DefSec on toimittamillä lentokoneilla tehdyissä hyökkäyksissä nut Rafaelille SPIKE-ohjusten hakupäänrunvähintään 87 siviiliä Gazan tuhoamisen yh- koja. Rafaelilla epäillään olevan myös suorat teydessä. kytköksen Israelin ydinaseohjelmaan. Vastaavasti BlueBird-yhtiön SpyLiteYhdysvaltalaisen tutkijan Avner Cohenin mallia, kilpailutuksen toista finalistia, mark- läpimurtoteoksessa Israel and the Bomb kinoidaan “taistelussa testattu” -mainos- (Columbia University Press, New York, 1998) lauseella. Yhtiön mukaan SpyLite-malli “on Cohen paljastaa Rafaelin olevan vastuusollut menestyksekkäästi Israelin asevoimien sa nimenomaan Israelin ydinaseohjelman käytössä sotatilanteissa”. aseistuksesta. Myös Suomen aiemmilla israelilaisilla Suomi on käynyt sotarikoksiin osallistu-

vien ja Israelin käymistä sodista hyötyvien Elbitin ja Rafaelin kanssa kauppaa yli 100 miljoonalla eurolla. Lukuisat eurooppalaiset pankit ja eläkerahastot ovat katkaisseet julkisesti kytköksiään Israelin aseteollisuuteen vedoten Israelin harjoittamien laittomuuksien ja israelilaisten aseyhtiöiden välisiin yhteyksiin. Sekä Aeronautics että BlueBird ovat osallisina palestiinalaisalueiden laittomassa

miehityksessä ja Israelin asevoimien tekemissä räikeissä ihmisoikeusrikkomuksissa, joista kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ja YK ovat raportoineet vuosikymmeniä. Asehankinnoilla Suomi tukee israelilaisia aseyhtiöitä, jotka hyötyvät konfliktin pitkittymisestä ja Israelin käymistä sodista. ICAHD Finlandin jäsenistä kolme opiskelee valtio-oppia Tampereen yliopistossa.

KUVASTRIPPI

KESÄ HYMYILEE Hei ja onnittelut; lukiessasi tätä lehteä voin päätellä juuri Sinun päässeen sisään tänne mielenkiintoiseen ja innostavaan opiskelupaikkaamme. Tästä juuri Sinulle onnittelut, puurtaminen on palkittu – nauti siitä tunteesta. Nauti täysin siemauksin tuosta aiemmin kolahtaneesta legendaarisesta ”paksusta kirjeestä”, asunnonetsimis-taistelusta, kirkkaammaksi muuttuneemmasta auringosta ja paremmin laulavista linnuista (tämä siis kökkönä vertauksena kesälle, joka muuttui läpipääsy-uutisten kautta jotenkin hienommaksi..), sillä tästä tämä hauskuus vasta alkaa. Syksyn startatessa saavut tänne mukavaan opinahjoomme, jonka käytävillä voi aistia rakkauden tietoon ja yhteiskuntaan; tänne sivistyksen kehtoon, josta löydät varmasti sopivaa ja mukavaa keskusteluseuraa – olivat kyseessä sitten viime yön urheilutulokset tai YK:n turvallisuusneuvoston julkilausumien kehitys viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Tämän paikan, jossa huomaamattaan viihdyt usein yömyöhälle, ja jossa työn ja huvin raja hämärtyy entisestään. Ennen kaikkea löydät täältä oman ainejärjestösi, joka heti ensimmäisestä päivästä alkaen tekee kaikkensa, jotta juuri Sinä koet olosi kotoisaksi tässä ympäristössä! Ainejärjestösi ottaa Sinut siipiensä suojaan ja sulattaa mukavasti osaksi yliopistoyhteisöä kaikkine kommervenkkeineen. Sinulla on käynyt tuuri, sillä olet tulossa osaksi yhtä yliopistomme aktiivisimmista ja monipuolisimmista ainejärjestöistä. Me Iltakoululaiset olemme tunnettuja ennakkoluulottomuudestamme, hyvästä yhteishengestämme ja monipuolisesta toiminnasta! Pidämme puoliamme vahvasti kaikissa koulutukseen liittyvissä asioissa tämän mystisen uudistuksen kourissa tehden yhteistyötä muiden ainejärjestöjen kanssa ja pitäen edustajia kaikissa tarpeellisissa pöydissä. Näiden vakavien asioiden lisäksi järjestämme kaikkea; niin kulttuurin saralla käyntejä kaupungin riennoissa, kuin vaikkapa urheilua AC Randomin ja Työväen ampujien sekalaisissa puitteissa. Toimintamme on laajaa ja monipuolista – viihdyt tiiviissä ja monipuolisessa joukossamme varmasti ja tulet tutustumaan uusiin mielenkiintoisiin ihmisiin, ja huomaamaan että politiikan opiskelu yliopistossa on kiehtovaa ja monipuolista ihanan akateemisen vapauden juhlaa! Tervetuloa mukaan! Aki Luoto Iltakoulun Pj 2011