Ydinasepolitiikan historiasta: Mitä hittoa Reagan ja Gorbatšov?
on
Pääkirjoitus
Puheenjohtajan tervehdys 06
Pienet iltakoululaiset
Hanna Hiltunen kertoo opiskelun ja perhearjen yhdistämisestä.
Studia-messut 2022
Topias Favorin työskenteli Tampereen yliopiston pisteellä.
Abstraktin esittävä pähkinä purtavaksi
Kulttuuritoimitus analysoi jälleen taidetta.
Politologin tähtikartta
Klassiset horoskoopit. Suhtaudu kriittisesti ja naurulla.
Ydinasepolitiikan historiasta: Mitä hittoa Reagan ja Gorbatšov? 18 AntiVisio
Paikallinen katsaus joutilaisuuteen ja kollektiivisuuteen. Vastaisku tiedät kyllä mille.
AV: Epäoleellisuuksista riisuttu elokuvateatteri
Pienten elokuvateatterien lumo. 25
AV: Kohtaamisia Hirvitalon Kansankeittiöllä
Todennäköisesti vuoden sympaattisin juttu.
Pääkirjoitus
On aina ilo huomata muutos itsessä ja ympäristössä Muutos tarkoittaa, että elämä etenee, emmekä ole jumissa vanhassa totutussa Muutos tarkoittaa mahdollisuutta tehdä, kokeilla, onnistua, epäonnistua, kokeilla uudelleen, ja niin edelleen Muutos ei välttämättä tarkoita, että vanhassa totutussa olisi jotain huonosti Muutos tarkoittaa vain, että elämme ja reagoimme; se on intoa tarttua uuteen
Muutos lähtee oivalluksista, ideoista, ja toisaalta mahdollisuudesta Siitä, että meillä on mahdollisuus ylipäätään tehdä jotain toisin Tuon mahdollisuuden meille suo omien henkilökohtaisten resurssien ohella meitä ympäröivät ihmiset Asioita on hyvin uuvuttavaa, ellei mahdotonta edistää täysin yksin Anti elää ja kehittyy, muuttuu ja muovautuu jatkuvasti Olen onnellinen, että saatan nähdä muutoksen Antissa kuluneen vuoden aikana Siitä on kiittäminen ihmisiä, jotka ovat osallistuneet Antin tekemiseen joko aktiivisella toiminnalla tai keskusteluiden tasolla
Syksyn aikana on ollut ihanaa nähdä uudenlaista intoa ja kipinää Antia kohtaan Muutos ei voi syntyä vain aktiivisella toiminnalla, vaan kollektiiveissa tapahtuva muutos edellyttää aina taustalleen keskustelukulttuurin ja aidon yhteyden muihin ihmisiin
Odotan innolla, mitä syksyn aikana käydyt keskustelut, pulppuilevat ideat ja uudet lämpimät yhteydet eri ihmisten välillä tuovat Antille vielä mukanaan
Lopuksi haluan onnitella Kaislaa, Antin päätoimittajaa 2023! On ilo jäädä mukaan muutosten tuuliin, rakentamaan sinun ja muun toimittajakunnan kanssa Antia siitä pisteestä, johon sen tänä vuonna päätämme
Miira Parhiala Päätoimittaja
Puheenjohtajan tervehdys
Viime vuonna tähän aikaan vuodesta olin toiveikas paluusta normaaleihin aikoihin, joita ei sitten alku keväästä kuitenkaan ollutkaan Normaalin, hyvin kiireisen syksyn jälkeen fiilis on ehkä hieman eri ja joinain aikoina olisi kelvannut käpertyä vain omalle sohvalle zoomin taakse palautumaan Onhan tästä vuodesta päästy kuitenkin nauttimaan pitkästä aikaa kunnon vapun, fuksiviikkojen, marrasjuhlien ja POP-päivien merkeissä
Vuoden aikana meistä on hallituksen kanssa muovautunut myös oikein mukava porukka ja raskaiden hetkien keskellä on meillä välillä hauskaakin ollut On ollut ilo nähdä, kuinka jokainen hallituslaisista on omalta taholtaan kehittänyt ja toteuttanut omaa pestiänsä sekä ottanut omakseen vuoden alussa tarjoamani hallitustyöskentelyn toimintatavat
Kuluvat kaksi vuotta Iltakoulun hallituksessa työskennellessä ovat olleet minulle opettavaisia, mutta paikoitellen hyvin haastavia enkä olisi muutama vuosi sitten voinut uskoa, että olen laittanut itseni tällaiseen tilanteeseen Nyt jään kuitenkin hieman haikein, mutta myös iloisin mielin “eläkkeelle” näistä hommista Erittäin innokkaana odottaen, sitä kuinka uudet toimijat pääsevät vauhtiin ja minne suuntaan he Iltakoulu kehittävät!
Nyt kun koko syksyn kestänyt uurastus häämöttää loppuaan on mielestäni aika kiitosten, joka on Marrasjuhlien puheenikin mukaan välillä näissä hommissa harvoin kuultu sana Tämän vuoksi haluan vielä kiittää jokaista, joka on osallistunut kuluneen vuoden aikana Iltakoulun toimintaan niin asiakkaana, suunnittelijana kuin apukätenäkin Erityiskiitos kuuluu kuitenkin hallitukselle ja toimihenkilöille 2022, joita ilman tätä järjestö ei pyörisi näin aktiivisesti
Jessica Ruohomäki Hallituksen puheenjohtaja
Pienet iltakoululaiset
Hanna Hiltunen Miira Parhiala Perinteisesti perheen perustamisen odotetaan tapahtuvan opiskelujen jälkeen. Miten perheen ja opintojen yhdistäminen sujuu? Anti otti yhteyttä kolmannen vuoden valtio-opin opiskelijaan Hanna Hiltuseen, joka sai lapset ennen yliopistoa, opiskellessaan sairaanhoitajaksi.
"Olen oikeastaan kokenut yllättävän vähän ennakkoluuloja lasten ja opiskelun yhteensovittamisesta Toisaalta olen usein kokenut pientä ulkopuolisuudentunnetta, jos toiset vanhemmat puhuvat keskenään työasioistaan, mutta toisaalta olen voinut itse puhua silloin opinnoistani On kuitenkin vähän raskasta korjata toistuvasti itseen kohdistuvia ennakko-oletuksia, mitkä omalla kohdallani liittyvät lähinnä ikään Elämäntyylini ja perhetilanteeni vuoksi minua pidetään jatkuvasti vanhempana kuin mitä todellisuudessa olen, ja tällaisten hyväntahtoistenkin oletusten kuuleminen toistuvasti alleviivaa sitä, että valintani poikkeavat normeista
Tuntuu, että Suomessa moni ei näe edes vaihtoehtona haluta lapsia opiskeluaikana, koska normi siitä, miltä elämän pitää näyttää ennen kuin lapsia voi yrittää on niin vahva Klisee rivitalonpätkästä, Volvosta ja kultaisestanoutajasta elää edelleen vahvana ajatuksena siitä, mitä perheenlisäystä ennen pitäisi olla. Usein vanhemmat haluavat lapsilleen vain parasta, ja nykysuomessa se paras on jo paljon enemmän kuin mitä hyvä vanhemmuus oikeastaan vaatii
Uskon, että monet korkeakoulutetut, etenkin naiset, miettivät paljonkin sitä, missä vaiheessa elämää perhe olisi mahdollinen Sopivaa aikaa voi olla vaikea löytää, sillä etenkin vaativilla ja vastuullisilla aloilla kilpailu on kovaa Työuran alkuvaiheessa kilpailu työpaikoista on kovaa, ja kaikki oman alan työkokemus kullanarvoista Pätkätöiden välissä voi olla vaikeaa uskaltaa jäädä kotiin lapsen kanssa. Nyt, kun lapseni ovat jo päiväkodissa voin rauhassa keskittyä tekemään opintoja loppuun ja aloittelemaan uraani Pidän itse helpottavana ajatuksena sitä, että sitä myöten kun vastuu työuralla kasvaa, myös lapset kasvavat. Ruuhkavuodet ovat kuormittava elämänvaihe useimmille, ja pikkulapsiaikana molempien vanhempien täysipäiväinen työskentely saattaa olla hankalaa tai mahdotonta vuosia. Vaativan uran yhdistäminen pikkulapsiarkeen vaatii laajat tukiverkot, ja voi olla jopa mahdotonta ilman niitä Politiikan alalla työnkuvat eivät läheskään aina ole yhdistettävissä päiväkotien aukioloaikoihin, ja pienet lapset myös ansaitsevat vanhemmat, joilla on aikaa ja kiinnostusta olla myös läsnä perushoivan lisäksi Siinä vaiheessa, kun alan olla urani huipulla ovat lapseni jo lähes aikuisia, ja minulla on taas aikaa ja energiaa ja voin keskittyä enemmän itseeni Haasteellisinta lasten ja opiskelujen yhdistämisessä on raha ja sosiaalinen elämä Lasten hankintoihin rahaa menee kuitenkin kohtuullisen paljon, mikä voi opiskelijana olla hankalaa Toisaalta pienille lapsille on helppo löytää tarvikkeita edullisesti käytettynäkin Myös ihmissuhteet voivat muuttua rajustikin, jos ennen on ollut usein mukana tapahtumissa. Monet ystävyydet kuitenkin muuttuvat, mutta silti säilyvät ja usein lasten kautta saa myös uusia ystäviä Vanhemmuus myös yhdistää uudella tavalla muihin vanhempiin, joiden ystävä on ollut ennen omaa vanhemmuutta. >>
Koen, että yliopistolla joustetaan hyvinkin paljon Toisaalta oma alani on muutenkin joustava, enkä tiedä millainen tilanne muilla aloilla on. Monella yliopiston opetushenkilöstöllä on lapsia itselläänkin, ja siksi ymmärrystä riittää usein hyvinkin paljon Kun opettaja peruu luentoja ollessaan sairaiden lasten kanssa kotona, on helppo kertoa samasta syystä tapahtuvista omista poissaoloistaan
Omat äitiyslomani olivat ennen perhevapaauudistusta, joten tuet ovat muuttuneet sen jälkeen, kun olen itse ollut lasten kanssa kotona. On totta, ettö rahallisesti vanhemmuus opiskeluaikana voi olla tiukkaa, mutta en näe sen olevan mitenkään ylitsepääsemätön ongelma Pienten lasten kanssa pärjää vielä vähällä, ja lähes kaiken saa hankittua käytettynä Pienten lasten vaatteet ja tavarat ovat käytössä niin vähän aikaa, että ne eivät ehdi kulua kovinkaan paljoa Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä enemmän rahaa alkaa kulua. Kuitenkin omillekin neljä- ja viisivuotialle lapsilleni löytyy edelleen paljon vaatteita ja kirpparilta, ja esimerkiksi leluja en ole edellenkään ostanut uutena juuri ollenkaan, koska kirpparit ja kierrätyskeskukset ovat täynnä hyväkuntoista lastentavaraa.
Ajattelen, että merkittävin aspekti tässä on kulttuurin muutos Kaikki käytännön asiat ovat nykyisinkin ihan järjestettävissä, mutta opiskeluaikana perheen perustaminen on sen verran harvinaista, että sitä ei välttämättä tulla ajatelleeksi tai nähdä itselle mahdollisena Toki pitäisin järkevänä, että yhteiskunta myös tukisi tässä taloudellisesti enemmän, mutta ajattelen silti, että usein ongelma on enemmän korkeissa vaatimuksissa esimerkiksi elintason suhteen, kuin siitä, pärjääkö vai ei Lapsiin on helppo käyttää rahaa loputtomasti, mutta vähemmälläkin voi elää oikein hyvää elämää
Ajattelen, että perheiden moninaisuuden ja monimuotoisuuden tunnistaminen on hyvän yhteiskunnan luomiseksi tärkeää Perheitä on monenlaisia, ja niin sen pitää ollakin. Myös perhe-elämää leimaa pyrkimys täyttää normeja, joiden sisälle harvat mahtuvat Hyvää perhe-elämää voi elää monenlaisissa puitteissa, eikä kaikkien perheiden tarvitse olla toistensa kopioita. Epävarmuus omasta vanhemmuudesta aiheuttaa helposti sulautua joukkoon, mikä tekee perhe-elämästä helposti ahdasta Moninaisuus on kuitenkin lopulta kaikkien etu, ja ennen kaikkea niiden lasten. "
Studia-messut 2022 opiskelijalähettiläänä: Topias Favorin
"Suomen suurin opiskeluun liittyvä messutapahtuma – Studia-messut –järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa 23 ja 24 päivä marraskuuta Työskentelin messuilla Tampereen yliopiston pisteellä ja sain jaettua monille nuorille ajatuksiani politiikan tutkimuksen opiskelusta Tampereella >>
Topias Favorin Ensimmäinen messuaamuni alkoi varhain keskiviikkona, kun matkustin junalla Tampereen rautatieasemalta Pasilaan Matka sujui varhaisesta herätyksestä huolimatta hyvin, ja saavuin Messukeskukseen juuri ajallaan ennen kello yhdeksää, jolloin messut aukesivat myös kävijöille Vilkkainta tapahtumassa oli kumpanakin päivänä noin kello 10:n ja 14:n välisenä aikana, jolloin parhaimmillaan pisteemme oli melko lailla täynnä opinnoista kiinnostuneita toisen asteen opiskelijoita Erityisesti myöhään iltapäivällä oli puolestaan molempina päivinä hiljaista Messut jatkuivat keskiviikkona viiteen asti iltapäivällä, ja illalla ehdin tavata pitkästä aikaa myös erään Helsingissä nykyään asuvan lukioaikojeni kaverin Torstaina messut alkoivat yhdeksän aikaan ja kestivät noin kello neljään, minkä jälkeen suuntasin jälleen Tampereelle. Messuilla oli mukavaa päästä juttelemaan monien toisen asteen opiskelijoiden kanssa heidän tulevaisuudensuunnitelmistaan Useimmat kysymykset koskivat valtio-opin ja kansainvälisen politiikan opintojen sisältöjä sekä kurssien suorittamista, mutta myös Tampereesta kaupunkina kyseltiin melko paljon Monet luonani käyneet olivat kotoisin Uudeltamaalta, mutta myös muualta oli paikalla jonkin verran porukkaa. Toivon mukaan kykenin myös opastamaan heitä siinä, mille alalle heidän kannattaisi mahdollisesti hakeutua Kotiseuturakkaana tamperelaisena olisi tietysti erityisen hienoa, jos tapahtuma edesauttoi myös jonkun halua hakea opiskelemaan nimenomaan Tampereelle
Lisäksi oli mukavaa kuulla, että muutamalle nuorelle hakukohteena politiikan tutkimus Tampereen yliopistossa on jo entuudestaan ykkösvaihtoehto siinä vaiheessa, kun jatkoopintoihin haku on heille ajankohtaista Paikalla oli tietysti paljon muita opiskelijoita Tampereen yliopiston ja ammattikorkeakoulun muilta aloilta, joten myös yliopiston sisällä tuli tutustuttua uusiin ihmisiin Yleisesti omien havaintojeni perusteella toisen asteen opiskelijoita tuntuivat ainakin Tampereen yliopiston tarjonnasta kiinnostavan erityisesti myös esimerkiksi psykologia, lääketiede, kauppatiede ja arkkitehtuuri Messuille pääsi mukaan yliopiston opiskelijalähettilästoiminnan kautta. Yliopisto arvostaa opiskelijoiden tekemää markkinointityötä, joten se kustansi junamatkat ja lähettiläiden majoituksen Messukeskuksen viereisessä Holiday Inn Expossa. Myös itse työstä maksettiin rahallinen korvaus, ja reissu oli muutenkin kaikin puolin onnistunut "
Abstraktin esittävä pähkinä purtavaksi
Salla Toiviainen
Kaisla Kurki Antin kulttuuritoimitus vieraili jälleen kaikkien lukijoiden iloksi Tampereen taidemuseossa Esillä ovat näyttelyt Siveltimen voima - kultakaudelta nykytaiteeseen ja Valoa ja virtaa - Dimensio 50 vuotta Ensimmäisessä näyttelyssä esitellään suomalaista ekspressionismia ja toisessa tutustutaan Dimensio Ry:n juhlanäyttelyyn moniaistillisesti Rakkaus taidetta kohtaan auttoi reporttereitamme jaksamaan pitkän ja kivisen matkan taidemuseolle, sillä viikonloppulomalta saapuvat kulttuuritoimittajamme melkein jäivät jumiin Hämeenlinnaan Lopulta Onnibus viimeisillä voimillaan rantautui taiteen mekkaan, joten kulttuurillisten ilojen lähettiläänne pääsivät jakamaan ilosanomaansa teille lukijoille Poimimme näyttelyiden teoksista muutaman meitä puhutelleen tiukkaakin tiukempaan analyysiin Pitäkää kiinni hatuistanne, koska nyt mennään.
Finlandia, Teemu Saikkonen
Tämä teos vetää puoleensa ultramariininsinisellä taivaallaan ja lumoavilla kuusillaan, joiden lumipeite on kuvattu lempeän kauniissa värimaailmassa Teoksen pehmeät ja rauhoittavat värit toimivat kontrastina vasemman alanurkan palavalle mökille Tulipalo ei kuitenkaan riko maalauksen seesteisyyttä, ja tarkkasilmäiset reportterimme huomasivatkin mökin palavan vasta kirjoitusvaiheessa Teoksessa on havaittavissa perinteistä suomalaista luontoa ihannoivaa kuvailua, joten maalauksen preesens on kansallisromanttinen. Kuvan lempeä tunnelma pysäytti reportteriemme levottomat mielet hetkeksi
Copacabana, André Peterdi
Reportteriemme ensimmäisiä assosiaatioita maalauksesta olivat riikinkukko, härkä, simpukka ja Mombasa-niminen kappale (tässä järjestyksessä) Toimittajiemme mielestä teos voisi toimia kaupallisessa kehyksessä, koska se muistuttaa mainoksen taustalla tyypillisesti esiintyvää grafiikkaa. Teos on myös epämiellyttävän kiiltävä
Pesä, (emme muista taiteilijan nimeä) Viime taidereportaasin vauvateemaa jatkaa kananmunankuorista koottu kauhujen jälkeläinen Kananmunankuoret ja etenkin niiden rikkinäisyys symboloivat lapsen haurautta Toisaalta lapsi on myös toivon lähettiläs, koska sen sisältä loistaa jumalainen valo. Kananmunien hauraus yhdistettynä valoon symbolina toivosta välittää mielikuvaa siitä, kuinka toivokin voi olla helposti murskattavaa Toimittajamme pohtivat teoksen nimen Pesä lämpimyyttä ja turvallisuutta verrattuna lapsen pinnasängyn kolkkouteen ja kovuuteen
Suosittelemme yleisesti näyttelyyn menemistä, mutta pidimme ekspressionismiosuudesta enemmän. Vaikka kirjoituksessa nostimmekin esille hieman tuntemattomampia taiteilijoita, niin löytyi näyttelystä myös tunnettuja suomalaisia ekspressionisteja, kuten Helene Schjerfbeck ja Akseli Gallen-Kallela. Ekspressionisminäyttely oli järjestetty teosten luomisajankohtien mukaan, joten näyttely mahdollisti lineaarisen katsauksen suomalaisen ekspressionismin historiaan Saatte luvan irroittaa hatuistanne, nyt nokka kohti Tampereen taidemuseota
Politologin tähtikartta
Vilma Tossavainen
Disclaimer: Ei perustu millään tasolla astrologiaan
Kauris (22 12 –19 1 )
Innostut toden teolla uudesta harrastuksestasi, geokätköilystä Astut kuitenkin kätköjä etsiessäsi koiranpaskaan ja harrastus loppuu kuin seinään
Vesimies (20 1 –19 2 ) Eräs mysteeri-Janne tulee olemaan merkittävä henkilö kesässäsi, ja hänen rakkauden voimallaan jaksat läpi harmaan syksyn ja tenttien
Kalat (20.2.–20.3.)
Isosetäsi vaimon kuolinpesää siivottaessa löydät vanhan kirjan, jonka avulla opettelet puhumaan sujuvaa swahilia.
Oinas (21 3 –19 4 ) Joudut hämyisen illan päätteeksi jatkoille Hervantaan ja koet kotimatkallasi valaistumisen siitä, mitä todella haluat tehdä isona (perustat hautaustoimiston Lieksan S-Marketin kupeeseen).
Härkä (20 4 –20 5 )
Vuotesi on täynnä pelkkiä onnistumisia ja kuumia kissoja
Kaksonen (21 5 –20 6 ) Helmikuussa lainaat ystävällesi teroitinta, etkä tule näkemään sitä enää tänä vuonna Ensi vuoden horoskoopista voit lukea teroittimen tulevaisuudesta
Rapu (21 6 –22 7 )
Merkurius eteläsolmussa saa sinut vetäytymään omiin oloihisi ja kommunikoimaan morsettamalla taskulampulla yksiösi ikkunasta
Neitsyt (23.8.–22.9.)
Maaliskuussa tapaat Heidi’s Bier Barissa kommunistin ja käytte pilkkuun asti jatkuvan keskustelun taloudesta ja eduskuntavaaleista.
Leijona (23 7 –22 8 ) Pyynikin metsissä lenkkeillessäsi innostut pahkatuolien tekemisestä Syksyllä sinulla onkin valmiina jo puolitoista pahkatuolia! Innostus loppui siis hyvin nopeasti
Skorpioni (24 10–22 11 )
Vappukuukauden aikana sinusta kuoriutuu kreisibailaaja ja tulet juomaan noin 42,5 shottia (yksi kaatuu osin Vanha Montun baaritiskille)
Vaaka (23 9 –23 10 ) Parittelet vuoden aikana 20 opiskelijan kanssa, joista viisi on Iltakoululaisia (häpeemään et täällä joudu!) Romanssin mahdollisuus on kuitenkin epätodennäköinen
Jousimies (23 11 –21 12 ) Haet vaalitoimitsijaksi mutta menetät paikkasi, sillä ansioluetteloosi oli vahingossa lipsahtanut kuva nuoresta Paavo Väyrysestä
Kuva: Museovirasto JOKA Journalistinen kuva-arkisto KalevaYdinasepolitiikan historiasta: Mitä hittoa Reagan ja Gorbatšov?
Pirita OllilaOsallistuin 13.12.2022 järjestettävään tapahtumaan Kaljaa ja KV-politiikkaa ydinaseista, ydinaseisiin kohdistuvan kiinnostukseni vuoksi. Toisekseen osallistuin siitä syystä, etten ole koskaan nähnyt Pami Aaltoa, ja halusin kuulla hänen ajatuksiaan. Paikan päällä minulle selvisi, ettei Pami Aalto ollutkaan puhumassa tapahtumassa, vaan Juha Vuori ja Tapio Juntunen. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun sekoitin meidän professorit keskenään. En silti vaipunut pettymykseen.
Olen kyllä aina ollut kiinnostunut ydinaseista - en ole turhaan valinnut kansainvälistä politiikkaa pääaineekseni Se ei silti tarkoita sitä, että tietäisin aiheesta juurikaan kansainvälisen politiikan johdantokurssia enempää Kyseisellä kurssilla minulle avautui kuitenkin ydinaseiden ydin (heh!); ydinaseiden tarkoitus ei ole tulla käytetyiksi mahdollisessa ydinsodassa, vaan niiden tarkoitus on pitää sota haaveiden tasolla kansainvälisessä toiminnassa, sillä kukaan ei halua ottaa riskiä mitä tapahtuisi ydinsodan alettua En haluaisi antaa itsestäni tyhmää kuvaa, joten muotoilen havaintoni näin: jokuhan voisi sanoa, että ymmärsi vasta tämän myötä kauhun tasapainon syvimmän olemuksen
Se, mikä itse tapahtumassa yllätti minut, oli Yhdysvaltojen silloisen presidentti Reaganin ja Neuvostoliiton kommunistinen puolueen pääsihteeri Gorbatšovin keskustelut ydinaseiden vähentämisestä Sukeltakaamme siis 80-luvun ihmeelliselle ajanjaksolle, jolloin maailman riitapukarit yrittivät todella päästä eroon ydinaseista.
Molemmat valtioiden päämiehet kokivat asevarustelukilvan uuvuttavaksi ja ydinsodan riskin kammottavaksi Tämä johti kumminkin erilaisiin lopputulemiin; Gorbatšov pyrki aktiivisesti luomaan sopimuksia, joiden myötä ydinaseiden määrää voitaisiin vähentää ja Reagan (vai pitäisikö sanoa ”Raygun”) halusi militarisoida avaruuden ja luoda sinne puolustusjärjestelmän Yhdysvalloille. Gorbatšov vastasi toisenlaisella tarjouksella Reaganin haluun poistaa ydinsodan uhka: vuonna 1986 hän ehdotti, että kaikki ydinaseet eliminoitaisiin kolmen välivaiheen avulla Tähän Reagan vastasi ehdottomalla ballististen aseiden radikaalia vähentämistä, lykkäystä avaruusohjelmaan, velvollisuutta jakaa strategisen puolustuksen hyödyt ja keskipitkän kantaman ydinaseiden eliminoimista Gorbatšov ei ollut varma tästä ehdotuksesta ja he päätyivät tapaamaan Reykjavikissa samana vuonna Gorbatšov iski pöydälle lisää ehdotuksia Yksi sopimuksen ehdoista oli kumminkin se, että Yhdysvaltojen olisi tullut luopua avaruusohjelman testauksesta laboraattorien ulkopuolella Reagunin mukaan tämä oli aiemman sopimuksen laajentamista, ja tähän hän ei vaan voinut suostua. Siihen päättyi neuvottelut. Sen pituinen se ydinrauha. Älkää käsittäkö väärin, minulla ei ole mitään Reagania vastaan Mutta jos joku keksii jotain positiivista hänestä, kertokaa ihmeessä minullekin. Haluaisin päättää kirjoitukseni ydinrauhaa tavoittelevista neuvotteluista seuraavanlaiseen anekdoottiin: molemmilla valtioiden päämiehillä oli tahtotilaa toimia päästäksensä eroon ydinaseista, mutta neuvottelut loppuivat lopulta siihen, että Reagan piti parempana turvantakeena ydiniskuja vastaan avaruusohjelmansa luomista, kuin ydinaseista luopumista
Kuva: Museovirasto JOKA Journalistinen kuva-arkisto Otava (CC BY 4.0)VISIO Anti
Paikallinen katsaus joutilaisuuteen ja kollektiivisuuteen
Miira Parhiala Salla ToiviainenEpäoleellisuuksista riisuttu elokuvateatteri
Punakynäistä AntiVision toimituskuntaa viehättää arvatenkin pienten elokuvateatterien kyky vastustaa Finnkinon monopolistista laajenemispolitiikkaa. Myös pienteattereiden autenttinen, boheemi tunnelma vetää antivisionääriä puoleensa.
Niagarassa popcornit eivät valtaa elokuvateatterin tilaa hajullaan, eikä niiden jyvät asuta hammasvälejä koko pistävällä olemuksellaan sen jälkeen, kun olet vain tavan vuoksi ostanut taas viiden litran sangon näitä pikkusaatanoita Sormiasi ei kuorruta elokuvan ajan epämääräinen buttersourcheese-töhnä, jota pyyhit epähuomiossasi jo mainosten aikana farkkujesi lahkeisiin muruisiksi viiruiksi. Itseasiassa, mainoksia ei Niagaran näytöksissä näytetä lainkaan Tämän Laukontorin laidalla sijaitsevan elokuvateatterin omistaa Pirkanmaan Elokuvakeskus ry, joka täytti joulukuussa 40 vuotta Juhlan kunniaksi AntiVision toimitus jututti Niagaran perustaja sekä teatteriohjaaja Juha Elomäkeä ja piipahti teatterin elokuvanäytöksessä. Elokuva oli odotettua kylmäävämpi, mutta kokemus Niagarasta yhtä lämmin, kuin aina ennenkin
- 80-luvun alussa Tampere oli johtava elokuvakerhon kaupunki. Täällä oli yli 6000 jäsentä neljässä aikuisten elokuvakerhossa Päätetiin, että kun meitä on niin paljon, niin mennään vähän niin kuin eteenpäin ja perustetaan elokuvakeskus, Elomäki kertoo. Elokuvakeskuksen alkuperäisenä tarkoituksena on ollut siis turvata elokuvakerhojen ja -harrastajien toiminta Muutaman vuoden kuluessa keskus sai käyttöönsä oman teatterin Pirkankadulta. Oma elokuvateatteri oli omanlainen muutos elokuvakeskusken toiminnalle - 90-luvulla tuli sitten tämä iso lama Silloin meidän katsojaluvut Pirkassa tipahtivat, ja meidän oli pakko löytää uusi teatteritila keskustasta
Lopulta Kehräsaaresta löytyi tila, joka sopisi elokuvateatteriksi Entinen voimistelusali täyttyi punaisista penkeistä ja valkokankaasta Syntyi Niagara, ja katsojat löysivät jälleen tiensä elokuviin Toiminta saattoi jatkua - Digiaikaan siirtyminen on muuttanut kaiken huomattavasti Ennen elokuvat olivat fyysisiä kopioita, joita oli vaikea saada Elokuvista saattoi olla olemassa vain yksi tai kaksi kopiota. Digi mullisti koko maailman elokuvakentän, Elomäki kuvailee Digitalisaatio on eittämättä helpottanut pienempien salien toimintaa, kun elokuvien saatavuudesta ei tarvitse enää kilpailla toimijoiden kesken Mutta millaista elokuvaalan kilpailu tällä hetkellä sitten on? Vai onko kilpailua alalla ylipäätään, kun markkinoita hallitsee teatterijätti Finnkino? >>
Vuonna 2017 Finnkinon toiminta puhutti mediassa laajasti: Helsingin Sanomat kuvaili Finnkinon “terrorisoivan omaa alaansa ostamalla pois kilpailijoita” ja Kauppalehti uutisoi nousseista hinnoista - kilpailun puute mahdollisti lähes 20 euron elokuvalipun hinnat. Finnkino hallitsee tälläkin hetkellä noin 70% markkinaosuutta Suomen elokuva-alasta. Voiko pienet elokuvateatterit kilpailla Finnkinon kanssa?
Keskustelu Elomäen kanssa ei herätä toimituksemme huolta piensalien säilymisestä, eikä toisaalta anna vaikutelmaa kilpailuasetelmasta: kummallekin, niin pienelle kuin isolle toimijalle on paikkansa On ne kävijät, joille Finnkino muodostaa käsityksen koko “leffassa käymisen konseptista”, siis ne, joille juuri esimerkiksi ne mainitut popocorninperkeleet ovat elokuvakokemuksessa se juttu
Toiset taas viehättyvät pienien teatterien tunnelmasta; Niagarassa elokuva on pääosassa Ohjelmisto poikkeaa jonkin verran Finnkinon totutusta, kun pääosaan pääsevät erikoisemmatkin indiespektaakkelit Lippuhinnat pysyvät maltillisesti kymmenen euron kummankin puolin, ja elokuvan jälkeen voi jäädä viihtymään teatterin kyljessä toimivaan ravintola Rainaan
Toimittajamme piipahti Niagarassa visiitillä katsomassa elokuvan Piggy. Tunnelma Niagarassa oli lämmin, jopa hempeä. Keskiviikon iltanäytös ei kerännyt suurta yleisöä, joten valinnanvaraa istumapaikoista oli runsaasti
Elokuva tuotti yllätyksen: toimittaja oletti tulleensa katsomaan mukavaa espanjalaista trillerin tapaista taideleffaa Ensimmäisten ruumiiden ilmestyessä näytölle toimittaja järkyttyi ja ymmärsi, että nyt ollaan kauhun äärellä. Toimituksemme kuitenkin korostaa, ettei tämän kaltaiset kokemukset saa toimittajiamme todellakaan tärisemään pelosta: toimittajamme kohtasi jännittävän tilanteen kylmän viileästi, jopa coolisti Näin kokemuksesta selvittiin, ja elokuva oli loppujen lopuksi oikein hieno
Toimittaja oli cool, elokuvateatterin penkit lämpöisen pehmeät, ja visiitti kokonaisuudessaan hyvin tyydyttävä Vaikkei Finnkinon ja pienteatterien välillä kenties ole aktiivista tahon tai toisen olemassaolon haastettua taistoa, on vaihtoehdot tietysti välttämättömiä Me AntiVisiossa emme toivo joutuvamme koskaan tilanteeseen, jossa meidän elokuvissa käymisen hinnan määrittelisi vain yksi toimija Se kuristaisi liiaksi pienen elämäntyökseen pohtivan politologin kukkaronnyöriä
Kuva: Museovirasto JOKA Journalistinen kuva-arkisto Kaleva (CC BY 4.0)Kohtaamisia Hirvitalon
Kansankeittiöllä
Miira Parhiala"Minut on istutettu vanhaa henkeä huokuvalle vihertävälle sohvalle. Olen jättänyt kaulahuivin kaulaan ja kiittelen itseäni aamuisesta valinnasta pukea ylleni paksu villapaita. Vanhan omakotitalon viileässä ilmassa leijailee keitetyn punajuuren ja valkosipulin tuoksu: Hirvitalon Kansankeittiöllä valmistetaan vegaanista borssikeittoa.
Valtaosa ympärillä pyörivistä ihmisistä tulee sanomaan kättäpäivää ja esittelemään itsensä nimeltä Ne jotka eivät, katsovat silmiin ja hymyilevät Tunnelma on lämmin
Keittiöstä kantautuu veitsen nakutus leikkuulautaa vasten Viereisestä huoneesta kuuluu toisenlaista nakutusta: seinille ripustetaan Art Cabinet - Hirvitalon yhteisönäyttely -taidenäyttelyn teoksia. Olen valinnut vierailupäiväni hyvin, sillä talolla on tänään kahden näyttelyn avajaiset Yhteisönäyttelyn lisäksi yläkertaan avataan taidenäyttely Risto Kajo ja Pispalan väki Molemmat näyttelyt ovat esillä 8.1.2023 saakka.
Taustalla soi David Bowie, uskoakseni albumi Aladdin Sane, jolla sattuu olemaan yksi kaikkien aikojen lempikappaleeni Lady Grinning Soul. Jossain vaiheessa musiikki vaihtuu joululaulujen kautta klassiseen Kansankeittiön ja avajaisten ohessa tänään on valittu viettää Hirvitalon pikkujouluja Tarjolla on ainakin punaviiniä sekä sipsejä
Olen sopinut ennalta haastattelusta yhden aktiivin kanssa. Elli jutustelee keittiössä puuhailun ohessa rennosti ja istuu välillä alas viereeni vastaamaan tarkempiin kysymyksiin Kysyässeni Kansankeittiön perustamisesta alkaa vilkas keskustelu kaikkien paikalla olevien aktiivien kesken: epäselvää on, kenen aloitteesta ja koska Kansankeittiön toiminta tarkalleen ottaen alkoi Lopulta eräs näyttelyn parissa puuhaileva tyyppi sanoo olevansa varma, että Kansankeittiö on toiminut yli kymmenen vuotta, todennäköisesti kaksitoista Toinen etsii käsiinsä kirjan Hirvitalosta ja ojentaa sen minulle Kirjasta selviää, että ainakin koko Pispalan nykytaiteen keskus - Hirvitalo - on saanut alkunsa keväällä 2005
Myöhemmin tämä kahdentoista vuoden vahvistanut tyyppi tansii minulle Jingle Bellsin tahtiin ja hymyilee Purskahdan nauruun Vaikka Kansankeittiön syntymäpäivästä lienee epäselvyyttä, on yksi asia varma Kansankeittiö on syntynyt tuomaan ihmisiä yhteen ja tarjoamaan edullista ruokaa myös heille, joilla ei ole varaa tai halua maksaa esimerkiksi kalliista ravintola-annoksesta. Kansankeittiöllä on selkeä periaate: jokainen saa maksaa annoksestaan juuri sen verran, kun itselle sopii
- Mulle tää on tuonut elämään yhteisöllisyyttä ja uusia ihmisiä, Elli kertoo.
- Sosiaalinen media ja muu vie ihmisiltä nykyisin hirveästi energiaa ja aikaa Tuntuu, että tällaisia fyysisiä kohtaamisia tapahtuu melko vähän tuntemattomien ihmisten kanssa. Monelta puuttuu paikka, jossa kohdata kasvotusten uusia ihmisiä >>
Elli näkee, että Hirvitalo tarjoaa tuntemattomille kohtaamispaikan eri tapahtumien ja esimerkiksi Kansankeittiön merkeissä. Tähän näkemykseen on helppoa yhtyä: en tunne talon toiminnan parista entuudestaan ketään enkä ole ennen osallistunut yhteenkään Hirvitalon tapahtumaan Kuten aina, vieraiden ihmisten keskelle on jännittävää tulla, mutta oloni on siitä huolimatta tervetullut ja lämmin
- Otatko ruokaa? Elli kysyy, ja käymme hakemassa minulle annoksen vegaanista borssia Päälle tietysti smetanaa
- Olisihan borssikeitto ilman sitä kuin häät ilman musiikkia, illan kokki toteaa Hirvitalon toimintaan pääsee mukaan matalalla kynnyksellä Hirvitalolla on tiistaisin kaikille avoimet kokoukset, joissa puhutaan ja sovitaan ajankohtaisista asioista. Kuka tahansa voi ilmoittautua auttamaan tai kokiksi, ja tarvittaessa apukäsiä etsitään tuttavapiiristä tai sosiaalisesta mediasta: Hirvitalo on Facebookissa sekä Instagramissa, ja tiedottaa siellä aktiivisesti tapahtumista. Kansankeittiön aikana on usein kulttuuri- tai taideohjelmaa, kuten musiikkiesityksiä, performanssia, runoutta tai elokuvanäytöksiä Ohjelmaa tai työpajoja voi tarjota Hirvitalolle matalalla kynnyksellä.
- Täällä on niin paljon erilaisia tyyppejä, joilla kaikilla on omia taitoja ja lahjoja Jokainen saa keskittyä siihen, missä on itse hyvä Haluaisin rohkaista uusia ihmisiä tulemaan mukaan. Musta tuntuu, että joitain voi jännittää tulla, jos ei tunne täältä entuudestaan ketään Mutta tänne voi tulla ihan matalalla kynnyksellä vaan hengailemaan Voi tulla vain olemaan, täällä ei vaadita tai odoteta mitään, Elli kertoo.
Kansankeittiön ruoka on vegaanista Aineksista mahdollisimman suuri osa tulee kesällä omasta permakulttuurisesta kasvimaasta Rekolan puutarha avustaa toimintaa lahjoittamalla Kansankeittiölle satokasseja
Hirvitalon voittoa tavoittelematon toiminta pyörii muutenkin vapaaehtoisten lisäksi avustusten, kuten apurahojen varassa Pian Elli palaa puuhien pariin. Minä jään ihmettelemään ympärillä tapahtuva ja jään suustani kiinni useamman henkilön kanssa Taidenäyttelyn parissa puuhaileva Stina tulee juttelemaan kanssani politiikasta ja taiteesta Puhumme aktivismista ja työkokeiluista yhdistyksissä, niiden tulevaisuudesta Kuulen, että esimerkiksi Amnesty on ollut järjestämässä Hirvitalolla Kirjeitä vapaudellekampanjatapahtumaa Hetken kuluttua Stina kysyy, teenkö itse jotain taidetta. Niin, teenkö minä? Mitä voi kutsua taiteeksi?
Kerron lopulta, että tykkään maalata ja kirjoittaa, sekä laulaa Stina ehdottaa, että voisin tuoda yhteisönäyttelyyn jonkin oman teokseni: se saa olla maalaus, kirjoitus tai äänitiedostokin Lupaan harkita asiaa ja huomaan innostuvani ideasta En ole koskaan vienyt tekeleitäni esille mihinkään siitä yksinkertaisesta syystä, että en koe olevani riittävän taitava.
Vaan se ei olekaan yhteisönäyttelyn idea; olla taitava saati taitavin Minua viehättää ajatus siitä, että samaan tilaan kootaan yhteisön jäsenten teoksia vailla minkäänlaisia ennakkovaatimuksia. Oman teoksen saa tuoda näyttelyyn esille niin kauan, kun näyttely jatkuu
Pian yläkerran taidenäyttelyn Risto pitää näyttelynsä avajaisista lyhyen puheen. Hän kannustaa ihmisiä tutustumaan elävästä mallista maalaamiseen: hänen teoksissaan on näyttelyn nimen mukaisesti esillä Pispalan väki, eläimet ja ihmiset
Piipahdan yläkerrassa tutustumassa Riston teoksiin Ne ovat vakuuttavia Teen valinnan, etten ota valokuvia, sillä koen näyttelyssä oleellisena talon hengen Paikalla kannattaa piipahtaa itse "
Vasemmalla Elli annostelemassa minulle keittoa. Erään vieressäni istuvan herran sanoin:
- Samettista, muhinut riittävän kauan. Lientä voisi juoda kerralla kuusi litraa.