ANTI 5/21 by Iltakoulu

ANTI

5/21

PÄÄKIRJOITUS

VALITSIN TÄHÄN PÄÄKIRJOITUKSEEN SAMAN KUVAN KUN VUODEN ENSIMMÄISESSÄ JULKAISUSSA OLI, SILLÄ FIILIKSET ALKAVAT OLEMAAN SAMANLAISET: VÄSYTTÄÄ, KOULUHOMMIA OLISI VIELÄ, SILMÄPUSSIT PAINAA JA HIRVEÄ JANO KOKOAJAN. MILLOIN TÄMÄ OIKEIN LOPPUU? VIIMEISET 10% TUNTUU AINA KAIKKISTA RASKAIMMILTA JA YLEENSÄ NIIHIN MENEE AJALLISESTI MYÖS ENITEN. AINA VOI VÄHÄN HIOA LISÄÄ JA SITTEN KUN, SITKU. VALOA ON KUITENKIN TUNNELIN PÄÄSSÄ (EIKÄ SITÄ SÄÄSTÖSYISTÄ SAMMUTETA TÄLLÄ KERTAA), NIMITTÄIN UUSI VUOSI JA UUDET KUJEET. ONKIN LOPPUPELEISSÄ AIKA HAUSKAA, MITEN VUODEN VAIHTUMINEN ON NIIN ISO ASIA. AIVAN KUIN MAAGISESTI ONGELMAT SIIRTYVÄT JA ASIAT TAPAHTUISIVAT ITSESTÄÄN. TOSIN ALLEKIRJOITTANEELLA SE TUNTUU TOIMIVAN JOTEN EIPÄ SIINÄ. VAIKKA JAKSAMINEN ONKIN AJOITTAIN OLLUT TIUKILLA, NIIN ASIOILLA AINAKIN TÄLLÄ HETKELLÄ NÄYTTÄISI OLEVAN TAPANA JÄRJESTYÄ. KURSSIT VAIKUTTAISIVAT MENEVÄN PAKETTIIN IHAN NÄTISTI - JOKSEENKIN LAADUSTA VOISI OLLA MONTAA MIELTÄ - JA VUODEN TAUON JÄLKEEN VIIDES ANTIKIN SAADAAN JULKAISTUA. EHKÄ MIELESSÄ TULISI PITÄÄ PAREMMIN JO EDESMENNEEN MAUNO KOIVISTON SANAT "ELLEMME VARMUUDELLA TIEDÄ, KUINKA TULEE KÄYMÄÄN, OLETTAKAAMME, ETTÄ KAIKKI KÄY HYVIN." SANTERI IIVONEN, PÄÄTOIMITTAJA 2021

PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Nyt tässä vaiheessa vuotta alkaa pikkuhiljaa lyömään tyhjää näiden tervehdysten osalta. Hallituksen loppusyksy on ollut ehkä vuoden kiireisintä aikaa: syyskokouksen valmistelua, Iltakoulun 46. vuosijuhlat, muiden ainejärjestöjen vuosijuhlia ja niitä kissanristiäisiä. Vauhti on kiihtynyt tasaiseen tahtiin. Purimme hallituksen kanssa kulunutta vuotta yhdessä ja erikseen, ja kaikissa keskusteluissa nousi esille sama asia. Tuntuu kuin kevät olisi ollut ihan eri vuotta kuin syksy, kevät on eletty sumussa ja unohtunut, syksystä on nautittu satasella. Vastahan sitä päästiin vauhtiin ja nyt vuosi loppuu ”kesken”. Vastahan vauhti kiihtyi.

Alkutalvesta odotettiin kovasti parempia aikoja ja ideoitiin samalla toimivia etätapahtumakonsepteja ahkerasti. Etäkokouksissa lähinnä lueteltiin sektoreiden asiat ja muu hallitus kuunteli minun monologejani. Vappu tuli ja meni. Meillä oli vaikeuksia ryhmäytymisen, sisäisen viestinnän ja palautteen kanssa. Kesän kokoustauolle suuntasi aika väsynyt porukka. Syksyyn lähdettiin aika varautunein odotuksin, tilanne oli ihan ookoo, mutta niinhän se oli ennenkin ollut. Muutamien vastoinkäymisten jälkeen vuosi todellakin oli nousujohteinen. Tapahtumissa on ravannut uskomattoman paljon porukkaa, iltakoululaisten kisakunto ja kestävyys on ollut ihailtavaa. Kahvinkeitin aj-tilassa on ollut kovassa käytössä ja niitä sohvia on kulutettu ahkerasti. Samalla työskentely hallituksessa otti ihan uuden vaihteen silmään. Yhdessä tekeminen on ollut hauskaa ja olen saanut lukemattomia kertoja muistutuksen siitä, miksi järjestötoiminta on kivaa ja miksi tätä tehdään. Monesti näin loppuvuodesta miettii kaikkea mitä olisi voinut tehdä paremmin tai toisin, sitä mietti moni hallituslainenkin. Vuosi on todella rajallinen aika ja meidän olosuhteet toteuttaa toimintaa on olleet vähintäänkin haastavat. Sen sijaan että miettisi sitä, olisiko voinut tehdä enemmän, juuri nyt keskityn mieluummin siihen mitä tehtiin ja missä onnistuttiin. Meidän aika vaikuttaa hallituksessa on todella rajallinen. Uusi hallitus on kasattu ja heille voi jakaa opit tästä vuodesta. Niin se toiminta kehittyy ja etenee. Itselleni vuosi on ollut monista syistä vaikea ja raskas. Samalla olen kuitenkin valtavan ylpeä niin itsestäni kuin koko hallituksesta vuosimallia 2021. Vuosi 2021 ei todellakaan päästänyt helpolla, mutta se on onnistunut yllättämään, se on palkinnut ja tähän on hyvä lopettaa oma aikani Iltakoulun hallituksessa. Itse haluan tästä vuodesta kiittää etenkin hallitusta 2021, jonka johtaminen ja jonka kanssa työskentely on ollut opettavaista ja ennen kaikkea ilo. Koko hallituksen puolesta haluan kiittää kaikkia iltakoululaisia siitä, että olette osallistuneet tänä vuonna. Kiittäen, Cecilia Iltakoulun puheenjohtaja 2021

UNOHDETTU BOSNIA Sarajevo

oli

kahdessa

merkittävässä

tuhoisassa

asemassa

sodassa

viime

vuosisadalla. Ensimmäinen niistä ylsi koko Euroopan

laajuiseksi,

toisen

jäljet

näkyvät Balkanin niemimaalla edelleen tänä päivänä. Nyt neljännesvuosisadan kestänyttä

rauhaa

ennennäkemättömällä

uhataan tavalla,

ensimmäistä kertaa pitkään aikaan sodan uhka on jälleen toden teolla läsnä Bosnia ja Hertsegovinan pääkaupungissa.

Bosnia ja Hertsegovinasta puhuttaessa on syytä

Rauhansopimuksen

muistaa valtion täysin uniikki hallintomalli. Bosnian

poliittinen

sodan 1995 lopettanut Daytonin rauhansopimus

liittyviä

jakoi

kansainvälisen

maan

kahteen

osaan

–

Bosnia

julkinen

vastustus monia

kyseenalaistaminen

paljastaa

ongelmia. yhteisön

Bosnia-kysymykseen

Ensinnäkin

epäonnistumisesta

kertoo rakentaa

Hertsegovinan liittovaltioon ja Serbitasavaltaan.

kestävällä pohjalla oleva rauha ja valtiomalli. Kriitikot ovat

Rauhansopimuksen seurauksena maalla on siitä

oikeastaan

asti

ollut

johtajamalli,

varsin

eriskummallinen

jossa

kolme

kiertävä

presidenttiä

(yksi

bosniakki, yksi kroaatti ja yksi serbi) vaihtelevat valtiopäämiehen asemaa kahdeksan kuukauden jaksoissa. Tämän lisäksi Bosniassa toimii myös korkea yhteisö

edustaja, valvoo

jonka maan

kautta sisäistä

kansainvälinen tilannetta

rauhansopimuksessa pysymistä.

koko

rauhan

ajan

puhuneet

Daytonin

sopimuksen riittämättömyydestä ja sen aiheuttamasta problematiikasta. Sopimuksen mukaisesti Bosnia jaettiin sotarikoksia täynnä olleen tragedian jälkeen kahtia sodan eri osapuolten kesken, mikä on omiaan ensinnäkin pitämään vanhoja jännitteitä yllä ja toisekseen luomaan uusia. Lisäksi poliittinen kriisitilanne Bosniassa kielii Venäjän ja Kiinan lisääntyneestä vaikutusvallasta – ei pelkästään Bosniassa, vaan koko Länsi-Balkanin alueella. Kiina on

Nyt tämä rauhanaikainen kokonaisuus on kuitenkin

viime vuosien aikana aktiivisesti pyrkinyt luomaan EU:hun

yhtäkkiä täysin uhattuna. Kriisin keskiössä on

vielä

Bosnian serbipresidentti Milorad Dodik, joka on

vaikutusalueettaan, ja se käyttää taloudellista valtaansa

väläytellyt lähiaikoina toistuvasti Serbitasavallan

alueella melko samalla tavalla kuin jo

irtaantumista liitosta. Daytonin rauhansopimuksen

vuosikymmenten ajan eri puolilla Afrikkaa. Kiinalaiset

periaatteita on jo tämän syksyn aikana rikottu

firmat ovat suoraan investoineet alueelle viimeisten

räikeästi, kun Dodik yhdessä Venäjän ja Kiinan

vuosien aikana 2,4 miljardilla dollarilla ja lisäksi antaneet

kanssa

lainoja

vastusti

saksalaisen

uuden

Christian

korkean

Schmidtin,

edustajan, nimittämistä.

Nämä

lopettaa

kokonaisuudessaan valtaansa.

alueen

esimerkiksi

EU:n

maista

omaa

hylkäämiin

infrastruktuurihankkeisiin 6,8 miljardin dollarin arvosta.

Näiden toimijoiden yhteisenä intressinä on pyrkimys korkean

kuulumattomista

molemmat

luvut

ovat

monikymmenkertaisia

edustajan

virka

panostuksia siihen verrattuna, mitä EU tai Yhdysvallat

kasvattaakseen

omaa

ovat investoineet samalla aikavälillä Albaniaan, Bosniaan, Kosovoon, Serbiaan.

Montenegroon,

Pohjois-Makedoniaan

Samalla itänaapurissamme Vladimir Putin väläytteli

Tämä tarkoittaisi, että Bosnian kroaatit voisivat

viime viikolla jo omaa versiotaan Molotov-Ribbentrop-

äänestää jatkossa vaaleissa vain kroaattiedustajia –

sopimuksesta kommentoimalla julkisesti, ettei Venäjä

eli

hyväksy enää yhdenkään itäisen Euroopan maan

enemmän. Jos tämä toteutuu, luo EU Yhdysvaltojen

liittymistä sotilasliitto NATO:on. Tätä tavoitetta varten

tuella siis vastauksena

Venäjän pyrkimyksiin kuuluu aiheuttaa liikehdintää

Bosnian sisäisiin jännitteisiin uuden jakolinjan myös

Euroopan

bosnien

rajoilla,

mistä

olemme

nähneet

esimerkkejä niin Ukrainan, Valko-Venäjän ja Puolan

käytännössä

kyseistä

puoluetta

kroaattien

välille

aiempaa

valmiiksi

jakautuneeseen valtioon.

rajan kuin myös Bosnian tilanteen kohdalla. Laajemmalti katsoen unioniin liittymisen prosessin Venäjän ja Kiinan vaikutusvalta ja sen kasvu on

tyypillinen kesto – yleensä noin 10–15 vuotta – on

toistaiseksi

auttamatta

näkynyt

Balkanilla

etenkin

Serbian

liian

pitkä

aika

tilanteessa,

jossa

kohdalla. Siksi ei ole varsinaisesti yllättävää, että

lusikkansa soppaan on työntänyt niin monta eri

Bosnian

toimijaa.

hallintokolmikosta

nimenomaan

Samalla

Jugoslavian

hajoamissotien

serbipresidentti on asettunut vastustamaan Daytonin

jälkeisiä alueelle annettuja suuria lupauksia ei ole

rauhansopimuksen asettamia valtion rakenteita. Niin

koskaan

Serbian, Venäjän kuin Kiinankin suhtautuminen sekä

unioniin tosissaan haluavien Albanian ja Pohjois-

Bosnian hallintomalliin että esimerkiksi kysymykseen

Makedonian

Kosovon

aloittamista

itsenäisyydestä

kaiken

aikaa

ollut

kriittinen.

kyetty

täyttämään, virallisten

viimeisimpänä

jäsenyysneuvottelujen

EU:n

puolelta

viivytelty

kestämättömän pitkään. Kun EU on antanut LänsiBalkanin maille lähinnä märkää rättiä kasvoille

Kolmas ja kenties kaikista kriittisin asia, joka heijastuu

kädenojennuksen sijaan ja kansainvälinen yhteisö on

nyt

ollut kykenemätön Bosnian sisäisten jännitteiden

Yhdysvaltojen Balkan-strategia ja sen problematiikka.

purkamisessa, ei ole mikään ihme, että muiden

Samalla kun strategian mukaisesti Länsi-Balkanin

toimijoiden

unioniin

houkuttelevampana vaihtoehtona.

Bosniassa

kytevään

integroituminen

kriisiin,

aiheuttaisi

EU:n

merkittävää

vaikutusvalta

alkaa

näyttäytyä

alueellista kehitystä, EU ei edes itse ole tällä hetkellä valmis ottamaan uusia jäsenmaita. Unionin on

Väkivaltaiseksi jännitteet muuttuvat Bosniassa, mikäli

käytännössä pakko ratkoa jollain tavalla sisäpoliittiset

Dodik ja häntä tukevat ryhmittymät luovat maan

ongelmansa

listalle

Serbitasavallalle oman armeijan. Huolestuttava piirre

voidaan lisätä enää yhtään Länsi-Balkanin maata.

tilanteessa on myös se, että Venäjä on luvannut

Itälaajentumisessa liittyneistä jäsenmaista Puola ja

tarvittaessa

Unkari,

Mahdollisen aseellisen konfliktin vaikutukset alueella

ennen

kuten

kuin

myös

jäsenmaan

nykyään

Slovenia,

ovat

antaa

huolestuttavalla tavalla liukumassa poispäin unionin

olisivat

jälleen

sisäisestä konsensuksesta, eivätkä sitä kohti.

neljännesvuosisadan

tukensa

kerran

Bosnian

tuhoisat

aikana

tapahtunut

serbeille. viimeisen kehitys

pyyhkiytyisi pahimmassa tapauksessa pois lähes EU ja Yhdysvallat ovatkin viime vuosien aikana

kokonaan. Laajemmassa kuvassa isomman konfliktin

lähinnä paikkailleet virheitään niiden myöntämisen

seuraukset koko Euroopalle ovat täysin ennalta-

strategiansa

tilanteeseen

muuttamisen ratkaisuna

lepyttämispakettia, johtamalleen

jossa

sijaan.

Bosnian

arvaamattomat. Sen takia EU:n ja Yhdysvaltojen

tarjoiltu

strategian täytyy muuttua – Bosniaa ja laajemminkin

hänen

koko Länsi-Balkania ei saa enää unohtaa, koska

annettaisiin

Venäjä ja Kiina eivät ole tähänkään mennessä niin

Dodikille

Serbitasavallalle

myönnytyksiä. Sen lisäksi nationalistinen Bosnian

tehneet.

suurin kroaattien puolue olisi samalla saamassa läpi myönnytyksen,

jossa

kroaateille

Serbitasavallan tapaan oma äänestysalue.

luotaisiin

Visa Veijonen, Luottotoimittaja

TASA-ARVOISEMPI TIE YLIOPISTOON MASOKISTINEN MINÄ, POHJAMMAALASET YLIOPISTOSSA JA MUITA OLEELLISIA HUOMIOITA

MIIRA PARHIALA Ennen yliopisto-opiskelua minä matkustelin paljon. Tutkin maailman kolkkia ja ihmettelin vieraita kulttuureita. Itsenäisyyspäivisin mietin usein sitä kaikkea, mitä maailmalla näin. Miten jännittävää oli kohdata toisista lähtökohdista tulevia ihmisiä. Ja miten hienoa oli kertoa heille omasta kotimaastaan. Tuolloin selkä suoreni, lämmin tunne läikähti rinnassa ja pikkuinen koti-ikävä kouraisi. Sitä huomasi miettivänsä toinen toistaan erikoisempia faktoja ja “faktoja”, joilla yllättää utelias kuulija,

sillä eihän tällä ole ennestään kuin pieniä tiedonmurusia minun synnyinmaasta. Mitä sitä maastaan kertoisi? Minulla oli tietty kaava. Ensin kerroin suomalaisten harrastavan jäisessä järvessä uimista, saunovan sitten ilkosen alasti naapurinsa Juha-Petterin kanssa, ja sitten kerroin ylpeänä Suomen opetusjärjestelmästä, joka on monelle vain kaukainen toive, tai niin utopistinen ajatus, ettei sitä edes toivoa saattaisi. Vaikka itse nautin suunnattomasti paitsi masokistisesta avantouintiharrastuksestani sekä saunomisesta, haluan kuitenkin näiden sijaan tänä itsenäisyyspäivänä miettiä hetken tuota opetusjärjestelmäämme, josta olen toki tavattoman iloinen, mutta josta kuitenkin kaikessa hienoudessaan löytyy puute, jos toinenkin. Tutkimusten mukaan vanhempien huono-osaisuus periytyy. Esimerkiksi vanhempien toimeentulo-ongelmat vaikuttavat oleellisesti myös lapsen tulevaisuuteen. Noin joka seitsemäs lapsi elää Suomessa köyhyysrajan alapuolella, ja köyhyydessä elävien lapsiperheiden määrä on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Myös vanhempien koulutustaso periytyy: korkeasti koulutettujen vanhempien lapsi päätyy Suomessa yliopistoon lähes seitsemän kertaa useammin kuin ei-akateemisten vanhempien lapset. Yliopiston aloittaneista vain parilla prosentilla on taustallaan pelkkä ammatillinen tutkinto. Lisäksi välivuodet lisäävät tutkitusti riskiä tipahtaa koulutusketjun ulkopuolelle. Eli se, millainen perhe lapsella on, miten lapsi pärjää yläkoulussa ja miten hän päättää jatkaa opintojaan yläkoulun jälkeen vaikuttavat oleellisesti hänen koko loppuelämän etenemiseen. Jos lapsen perhetausta ei ole akateeminen ja perheessä on esimerkiksi taloudellisia tai muita ongelmia, on lapsen tulevaisuusnäkymät koulutuksen saralla melko varmasti matalat. Matala koulutus ei itsessään ole se ongelma, mutta se, että mahdollisuudet ovat kaikille vain nimellisesti samat, tekee järjestelmästämme epätasa-arvoisen.

Pohjanmaalaisen duunariperheen lapsena joka on aina ollut tiedonjanoinen ja joka on aina halunnut kovasti opiskella, mutta jonka lapsuutta ja teini-ikää varjostivat masennus ja muut vaikeudet, joka näin ollen päätyi suorittamaan pelkän ammatillisen oppisopimuskoulutuksen ja viettämään peräti seitsemän välivuotta, on tuo kaikki Tilastokeskuksen tarjoama tieto ankeaa luettavaa. Se on ankeaa siksi, koska mikään siinä ei minua yllätä ja toisaalta siksi, ettei minulla ole (vielä) vastauksia siihen, mitä asialle pitäisi tehdä. Minulla ei ole mitään tahoa jota erityisesti kiittää siitä, että oma koulupolkuni kääntyi tilastolliseen poikkeamaan. Toivoisin, että olisi. On väärin, että nuoren tulee räpiköidä tällaiset kysymykset läpi yksin, itsensä kanssa. Se vaatii liikaa rohkeutta väittää itselleen ja ympärillä oleville, että oma yläasteen täysin surkea päättötodistus johtuu kotioloista sekä teini-iän masennuksesta, eikä millään tapaa oman älykkyyden tai opiskeluinnon puutteesta. Vaatii selittämätöntä uskoa itseen, ettei tuo alle kutosen keskiarvo, etteivät nuo päättötodistuksen numerot kerro todellisuudessa lainkaan omista kyvyistä. On hankalaa tunnistaa omat taidot ja potentiaali sellaisen maailman keskellä, jossa auktoriteetit ja ulkopuolelta tulevat “todisteet” kertovat muuta: opinto-ohjaaja kertoo, ettei sinulla ole lukupäätä, katso nyt näitä numeroitasi, ja poissaolotunnit suorastaan huutavat, että sinua selkeästi kiinnostaa olla missä tahansa muualla kuin koulussa. Sitä tuijottaa numeroitaan ja ottaa ne totuutena ja todisteena omasta päästä. On kohtuutonta olettaa, että tuollaisessa tilanteessa nuori jollain tapaa vain tietäisi, että syyt noihin lukuihin löytyvät aivan toisaalta, kuin omasta tyhmyydestä tai opiskeluinnon puutteesta. Se, ettei kukaan tule välttämättä vihjaamaan, että kyseessä saattoivat olla kotiolot tai mielenterveysongelmat, jättää nuoren yksin hankalaan tilanteeseen. Tuo tilanne voi tehdä nuoren tulevaisuudesta ennalta sanellun, ellei nuori kykene saamaan voimia ja rohkeutta korjata omaa suorituskykyä hajottaneet ongelmat. Tuollaisen rohkeuden vaatiminen nuorelta itseltään on liikaa. Minulla kesti nämä seitsemän vuotta löytää rohkeus ja ne vastaukset, joilla ponkaista itseni yliopistoon. Toivoisin kovasti, että voisin tehdä jotain, jolla helpottaa vastaavassa tilanteessa olevan nuoren oloa. Toivoisin kovasti, että me kaikki miettisimme aktiivisesti sitä, miten kaventaa yhteiskunnassamme yhä rehottavia luokkaeroja. Jotta koulutusjärjestelmämme pysyisi kehuttavan arvoisena ja voisi olla vuosi vuodelta entistään parempi, emme voi vain tyytyä siihen hyvään mitä jo on. Aktiivinen tarkastelu ja ongelmakohtien tunnustaminen on avain parempaan, tasa-arvoisempaan huomiseen. Kuten arvata saattaa, minulle on aivan valtavan suuri ja helpottava ilo olla vihdoin osa yliopiston opiskeluyhteisöä ja Iltakoulua. Kiitos kaikille kuluneesta fuksisyksystä, tehdään tulevista yhteisistä opiskeluvuosista lämpöiset ja opettavaiset!

JOULUOLUIDEN ARVOSTELU

Sami Palin Oskari Portaankorva Visa Veijonen

Päätimme nostattaa joulun henkeä maistelemalla ja herkuttelemalla erinäisiä jouluoluita. Konttiimme päätyi yhteensä kahdeksan eri tuottajan jouluolutta ja laatu sekä maut tuottajien välillä vaihtelivat suuresti:

Olvi Jouluolut 3,25e, 5,0%, 0.5l Sami:

Odotukset: Perus jouluolut. Hyvä pikkujoulubisse. -Maku pieni pettymys. Mauton ja mitäänsanomaton, mutta ei huono olut. Metallin haju häiritsee. -2/5 Oskari: Odotukset: Ei hirveän korkeat odotukset. Odotan mitäänsanomatonta makua. -Olut maistuu mutta joulu ei. Maussa ihan ok stoutmainen vivahde, mutta jättää kylmäksi. -2+/5 Visa: Odotukset: Ei mitään ihmeempiä odotuksia, perusbisse. -Parempaa kuin odotin. Bissenä ok, mutta joulu ei maistu lainkaan. Stoutmainen koostumus, mutta ei maku. Lämmittelybisse. -2+/5

Koff jouluolut 0.33l, 1.78e, 4.5% Oskari:

Odotukset: Koff ei ylipäätänsä ole lempioluita niin ei ole tässäkään hirveän isot odotukset. -Raikas maku, mutta jouluoluen ei tule olla näin raikasta ja kevyttä. Olut maistuu jonkin verran. -2-/5 Sami: Odotukset: Koffille ei korkeita odotuksia, mutta kohtalainen ryypiskelyolut joulusaunaan. -Bulkkilager. Ei ollenkaan jouluolut. Pelkästään joulusaunaan. -1,5/5 Visa: Odotukset: Odotan ennakolta tästä joukon huonointa olutta. -Melko samanlaista verrattuna muihin, kuin Koff yleensä, eli vähän laimeampaa kuin muut. Ei jatkoon jouluolut-kategoriassa. -1,5/5

Lahden erikois 0,33l, 1,84e 4,7% Oskari:

tuottaja ja niiden jouluolut suhteellisen tunnettu. Odotukset: Isot odotukset, lahti laadukas

-Hyvän täyteläinen. Joulu maistuu tähän asti eniten, mutta jäin kaipaamaan enemmän joulun makua erityisesti ottaen huomioon isot odotukset. -Hyvä vaahto -3+/5 Sami: Odotukset: Perinteinen jouluolut. Odotuksissa tälle täysmallasoluelle ihan kovat. -Oluena hyvä mutta enemmän talvinen kuin jouluinen. Hinta-laadu-suhde hyvä on. -3-/5 Visa: Odotukset: Lahden ipojen hyvänä ystävänä odotan tästä top 3-olutta. -Ei ehkä ihan mahdu top 3, mutta selkeästi parasta toistaiseksi. Jotain jouluisuutta jää kuitenkin puuttumaan. -3/5

Karhu jouluolut 0,5l 3,20e 4,8% Osku: Odotukset: Muriseeko? Karhu yksi lempi massaoluistani joten toivon tämänkin vastaavan karhun normibissen laatua.

-Paras tähän mennessä. Bileet suussa. Laadukas oluena ylipäätänsä mutta jouluolutmaisuus jää kuitenkin hieman varjoon. -3,5/5 Sami: Odotukset: Tykkään karhusta ja karhuperheestä, joten odotan jouluoluelta varsin perusvarmaa olutta. -Maukas olut. Tämäkin enemmän talvinen kuin jouluinen. Ostan jatkossakin. Joulun jälkeen saattaa saada alesta hyvällä hinnalla. -3+/5 Visa: Odotukset: Karhu perusbissejen parhaimmistoa, joten tästä voi odottaa hinta-laatu-suhteelta hyvää olutta. Amber lager lupaa hyvää. -Ei ehkä niin joulu- vaan talviolut, mutta ylivoimaisesti paras tähän mennessä. Ensimmäinen, mitä juon koko talven, enkä vain jouluna. -3,5/5

Saimaa 0,5l, 4,5% Osku: Odotukset: Saimaa ei lempipanimoitani ja odotan myös, että Saimaan jouluolut jäänee arvostelun keskikastiin tänään. -Yritys on kova, mutta maistuu tunkkaselta ipalta. Odotukset täsmäsivät eli ei mikään hirveä hyvä. Missä joulu? Onko

joulu peruttu Saimaalla, kun jouluolut ei maistu joululta? -2,5/5 Sami: Odotukset: Ei kovin kovat odotukset. Kohtaako hinta ja laatu? -Hinta ja laatu ei kohtaa. Vetinen olut. Tässä ei ole pahaa makua, mutta lumeton joulu tulee jos tätä juo. -2,5/5 Visa: Odotukset: Odotukset Saimaan Panimon tuotteille olleet suht korkeat, mutten kuitenkaan muista juoneeni yhtään hyvää olutta heiltä. Ehkä tämä on se ensimmäinen? -No ei ollut. Joulumaisuus tiessään, vetinen ja lähes kitkerä. Huono jälkimaku. -1+/5

Mallaskoski Festive Christmas Weizen, 0,5l, 3,54€, 5,5% Oskari:

Odotukset: Koskaan en ole maistanut Mallaskosken oluita, mutta odotan vähintäänkin siedettävää makukokemusta. -Makua on mutta ei ihan oikeanlaista. Paras tuoksu (tunnen joulun tätä haistellessa) tähän saakka, mutta maku jää hieman paitsioon. -3/5 Sami: Odotukset: Kovat odotukset. Tykkään mallaskosken tuotteista, joten toivotaan ettei petä. -Erittäin hyvä tuoksu, mutta maku ei kohtaa. Ihan ok olut. Vehnäoluiden ystäville ehkä tekee joulumielen, mutta jotain tästä nyt puuttuu. -3/5 Visa: Odotukset: Odotukset suhteellisen korkealla edellisten oluiden aiheuttaman pettymyksen jälkeen. Hyvät prosentit, mutta vehnäolut mietityttää. -Tuoksu suorastaan lumoava, mutta maku jäi pahasti piippuun. Vehnäolueksi kuitenkin hyvä. Paranee kuitenkin hieman muutaman huikan jälkeen. -3+/5

Pyynikki Slow Smoked Santa, 0,5l, 2,84€, 4,9%

Oskari:

Odotukset: No nyt!! Pyynikin panimo lähellä sydäntä ja oluen nimi Smoked Santa ei voi antaa muuta kuin korkeat odotukset. Myös painotus savuiseen makuun lisää odotuksia. Napsaa napsaa. -Joulu maistuu eniten. Michael Bublekin tykkäisi. Ei täydellinen joulumaku mutta voin suositella. -4/5 Sami: Odotukset: Vesikielellä tätä katson. Odotukset korkealle. Tumma savuolut, mikä voi mennä pieleen? -Erittäin hyvä olut. Tumma ja mukavan pehmeä savuisuus. Menee jatkoon. Jouluisuus maistuu myös. Visa: Odotukset: Odotukset katossa. Pakko olla ainakin 4/5 -Mahtava tuoksu, ensimmäinen edes jossain määrin jouluinen makuelämys ja huikea hinta-laatu-suhde. Pyynikki toimittelee jälleen kerran. -4,5/5

Plevna joulun tähti 0,33l 3,29e 5,5%

Oskari: Odotukset: Viimeinen mutta ei vähäisin? Mennäänkö tällä kuuhun ja tähtiin taivaallisen makuelämyksen kautta? Suhteellisen kovat odotukset ja plevna luottaa olueeseensa, kun suosittelevat tätä joulukinkun kanssa. -Perusvarma jouluolut mutta ei saa kylmiä väreitä aikaan. Suklaan maku jäi myös hieman puuttumaan: Kuitenkin ylipäätänsä miellyttävä ja jouluisin makukokemus tänään -4-/5 Sami: Odotukset: Odotukset korkealla paikalliselle bisselle. Odotan hyvää tavaraa -Hyvä olut. Suklaisuutta olisi kaivannut enemmän, mutta joulupöytään hyvä vaihtoehto. Enemmän jouluisuutta olisi kaivannut tähänkin -4Visa: Odotukset: Plevnasta isot odotukset – hinnalta kallein, mutta ehkä myös laadukkain? -Hyvä ja jouluinen suutuntuma, mutta jotain jää kuitenkin puuttumaan Pyynikkiin verraten. Luvattua aavistuksen suklaista makua olisi voinut olla enemmänkin. Kaiken kaikkiaan kuitenkin hyvä ja varma jouluolut. -4-/5

TERVETULOA SISÄPIIRIIN Perinnetyöryhmä Iltakoulussa on kaikkien näiden vuosien varrella ollut monia mystisiä perinteitä. Koska viimeisin vuosi on etäaikoineen ollut poikkeuksellinen, päätimme soitella perinnetyöryhmän jäseniä läpi ja selvittää ainejärjestön legendaariset ilmiöt vuosien varrelta jotta jokainen opiskelija fuksista kähmyyn voisi kokea itsensä tervetulleeksi Iltakoulun yhteiseen sisäpiiriin! Sillä pienenä mutta rakkaan kotoisana ainejärjestönä meillä on mahdollisuus jakaa juttuja ihan vain näin meidän politologien kesken. A-katu, H-katu, I-katu, P-katu, ÖÖÖ-siis-mikä-katu? Jo muinaiset roomalaiset tunsivat yhteisön merkityksen. Politologienkin elämäntapaan ovat mahtuneet erilaiset ”kunhan nyt pääsisi Mikontalosta pois”-tarpeisiin spontaanisti muodostuneet yksityiseltä vuokratut kimppakämpät keskustassa. Pitkäikäisen ja vakiintuneen maineeen kerrytti yli vuosikymmenen samalla paikalla sijainnut A-kadun yhteisö, jossa vuosien varrella on asunut merkittävä määrä nykyisiä ja entisiä iltakoululaisia. Vahvistettujen huhujen mukaan osa entisistä A-kadun asukkaista on päässyt nykyiseen opetushenkilökuntaankin asti. Paras mahdollinen symbioosi on tapahtunut yhteisön ja yhteisöllisten ihmisten kohdatessa Iltakoululaisten asuttamat lyhyt- ja pitkäikäiset keskustakommuunit ovat vuosikymmenten varrella täyttäneet tärkeän roolin yhteisöllisyyden luojina niin vakiintuneiden jatkopaikkojen tarjoajina kuin myös esimerkiksi ensimmäisen Viiniä sohvalla-tapahtuman järjestämispaikkana. Ajan myötä paikat ovat siirtyneet, kähmyjen muistot kultaantuneet ja asukkaat vaihtuneet, mutta tarve ja pyrkimys yhteisöön on säilynyt. Yhteistä vakiintuneille paikoille on tapa lyhentää nimet kadunnimen 1. kirjaimeen, sillä aikaa tai energiaa pitkien kadunnimien, kuten Aleksanterinkadun, Hämeenkadun ja Ilmarinkadun toistamiseen ei löydy. Janoisat, mutta resurssiviisaat politologit nimittäin keskittävät energiansa olennaisimpaan eli siihen, että missä hyvää menoa ja meisinkiä on. Paikat ovat vuosien varrella muuttuneet ja niiden kestot vaihdelleet, mutta uudet mahdollisuudet syntyvät aina spontaanisti, joten perinnetyöryhmä rohkaisee jokaista tarttumaan edessä aukeaviin Iltakoulu-seikkailuihin täysin rinnoin! Yhteisöllisyys tarvitsee tilansa, ja mikä olisikaan parempi paikka iltakoululaisten kohtaamiseen kuin rakkaan ainejärjestön tila Pinni A:n neljännessä kerroksessa. Tässä huoneessa numero 4089 on nimittäin nähty monien toimijoiden hyvinvoinnin helmet ja politiikkaa puhumalla viivästytetty montaakin valmistumista. Jokainen voi vuosien mittaan myös jättää jälkensä ainejärjestön muistiin ja aj-tilan dokausjanalle. 11

Hauskoille ideoille on tilansa, tekijöille paikkansa ja hauskuus jättää merkkinsä Hyviä perinteitä syntyy silloin, kun on hauskaa ja hyvä tekemisen meininki. Hauskojen perinteiden takana on yleensä huuruisesta läpästä, toistuvasta pakotuksesta tai inhimillisestä vahingosta johdettu kultasuoni, jonka joku on vielä tulevaisuudessakin halunnut laittaa kiertoon, koska se oli hauska idea ja toimiva konsepti. Esimerkkinä voidaan nähdä mm. Kekkosdrinkki, puheenjohtajakuvan nappaaminen Pinni C:n edessä. Ei kukaan vuoden 2014 syyskokouksesta jatkoille lähdettyään ajatellut, toimijat vielä vuonna 2020 jälleen toistaisivat alun perin inhimillisestä unohduksesta syntyneen konseptin ottaa vastavalitusta puheenjohtajasta kuva Pinni C:n edessä. Asioita kannattaa tehdä uudella tavalla, vaikka vahingossakin ja jos joku konsepti tuntuu hauskalle, niin omstart ja uudestaan. ”Kyllä ennen oli paremmin” on väitteenä 1000-prosenttista alkoholia Ajat muuttuu, kehitys kehittyy. Joskus asioita tarvitsee laittaa romukoppaan ja vanhaa räjäytellä, jotta uutta saa tilalle. Niin kannattaa, pitää ja on myös välttämätöntä tehdä. Uudet ideat ja innostus ovat nimittäin tämän toiminnan piristysruiske. Paljon puhuttu kultainen nuoruus on kaikista eeppisistä legendoista huolimatta kuitenkin vain mennyttä, vaan ei menetettyä nuoruutta, mutta argumentaation arvioinnissa on huomioitava ikääntymisen olevan yhteydessä myös lisääntyneisiin muistivaikeuksiin. Järjestön muistin kannalta olemme kuulleet myös erinäisistä demoneista, jotka niin yksittäisten jäsenten kuin järjestön kollektiivista muistia ovat häirinneet. Kaikkea mitä vanhat jäärät sanovat, ei siis kannata uskoa, mutta kannattaa uskoa tätä kaikkea mitä me juuri nyt sanomme. Perinnetyöryhmän 5 käskyä normaaliin palaamiselle: 1. Lähde seikkailuun rohkeasti ja tartu spontaaneihin mahdollisuuksiin. 2. Suhtaudu positiivisesti muutokseen ja kokeile jotain uutta. 3. Pidä pilke silmäkulmassa ja anna huvin kiertää. 4. Jos jokin toimii ja tuntuu hyvälle, niin tee se uudestaan mutta haasta itsesi ja koita tehdä paremmin. 5. Muista, että Iltakoulu ei koskaan kaadu ja käyttäydy sen mukaisesti! 11

DEAR ESKO Dear Esko, mitä jos on vähän ihastunut hallituslaiseen? Eskolla on sinulle hyviä ja huonoja uutisia. Huono uutinen on se, että hallituslaisen arvojärjestyksessä kärkinelikossa on ainejärjestö, ainejärjestön tapahtumat, ainejärjestötila ja alkoholi. Vähäinen vapaa-aika kuluu suurimmaksi osin krapulasta ja väsymyksestä toipumiseen. Kouluhommille ei ole aikaa, mutta vielä vähemmän aikaa on parisuhteille. Hallituslaisen todennäköisimmin saa huijattua parisuhteeseen aikaisintaan kolmen vuoden päästä sen jälkeen, kun kyseinen henkilö on iltakoulun hallituksen jälkeen toiminut Johdon hallituksessa ja sen jälkeen TREY:n, SYY:n, Eurooppanuorten, FAIA:n tai muun vastaavan järjestön hallituksessa kouluhommia yhä pakoillen. Hyvä uutinen on se, että ainejärjestötoimintaan mukaan lähtevät ihmiset ovat täydellisiä masokisteja, mutta eivät (välttämättä) sadisteja. Jos kaiken tämän jälkeen olet yhä ihastunut hallituslaiseen, minulla on sinulle kuitenkin lisää hyviä uutisia. Rakkaan toverijärjestömme Staabin ainejärjestölehti Staabisessa (2/2017) on erinomainen tilastollinen selvitys Staabin hallituslaisten pariutumistavoista. Vaikka tutkimus on jo useamman vuoden vanha ja ainejärjestö jo väkimäärältään ja sukupuolijakaumaltaan erilainen kuin Iltakoulu, se voinee antaa jonkinlaista osviittaa myös Iltakoulun hallituslaisten parisuhteista. Staabisen selvityksen mukaan Staabin vuoden 2016 hallituksesta hallitusvuoden alussa sinkkuja oli 30,8%, toisen staabilaisen kanssa seurustelevia 38,5% ja Staabin ulkopuolisen kanssa seurustelevia 30,8%. Samaisen hallituksen parisuhdetilanne hallitusvuoden lopussa kuitenkin oli sellainen, että sinkkuja oli 76,9%, ulkopuolisen kanssa seurustelevia 7,7% ja toisen Staabin kanssa seurustelevia 15,4%. Lopputuloksista voi päätellä monenlaisia asioita, mutta selvää lienee ainakin se, että Iltakoulun hallituslainen, johon tällä hetkellä olet ihastunut, voi myös hyvällä todennäköisyydellä tässä vaiheessa hallitusvuotta olla sinkku. Dear Esko, mistä löytää motivaation palata viimeistelemään maisteriopinnot, kun on jo päässyt maistamaan työelämää oman alan töissä? Esko sattuu tuntemaan lukuisia jo valmistuneita iltakoululaisia, joiden suusta 95 prosentin keskiarvolla kuulee lauseen ”töissä on ihan perseestä olla”. Siksi Eskon on vaikea ymmärtää, miksi kukaan ei haluaisi palata mitä pikimmiten nauttimaan opiskeluelämän riemuista edullisine lounaineen, halpoine kahveineen ja merkityksettömine irtosuhteineen. Jos tämä ei vielä riitä motivaatioksi, Esko suosittelee hankkimaan arvot, jotka auttavat tajuamaan sen karun tosiasian, että sinun luovuttamasi ajan ja työpanoksen arvo ei palkkana tule ikinä aidosti vastaamaan sitä määrää, jonka todellisuudessa ansaitsisit. Mikäli tämäkään ei vielä riitä, sanottakoon vaikka, että Tinder-biossa YTM näyttää hieman vähemmän epäseksikkäältä kuin YTK.

Dear Esko, joko saa kuksia fuksia? Esko ei edelleenkään ymmärrä, mikä pakkomielle teillä kaikilla koko ajan on kuksiin ja mitä te niillä aiotte niille fukseille tehdä? Dear Esko, jos haluan laajentaa penissi 3-4 cm, turvaudunko Tohtori Gerhard vai mehiläisiin ja hunajaan? Aivan ensiksi suosittelen poistamaan Tinder-biostasi pois jo edellä mainitun nimekkeen YTM/YTK tai yhteiskuntatieteiden ylioppilas. Sen jälkeen voit tehdä aiheesta omaa tutkimusta tai kysyä, löytyisikö Maria Nordinilta jokin apu ongelmaasi. Jos kuitenkin haluat kääntyä todellisen asiantuntijan puoleen, suosittelen lämpimästi Tohtori Gerhardia. Dear Esko, mitä kannattaisi tarjoilla Gambinan kanssa, jos haluaa hurmata erään hallituslaisen? Kylpyammeellinen perunakiljua, omien urotekojen esittelyä Alibi-lehden keskiaukeamalta ja morapuukolla riehumista mikäli perunakilju, gambina ja uroteot eivät vielä tehoa. Dear Esko, onko perinteet vallan unohtuneet Iltakoulussa? Kyllä Esko on sitä mieltä, että ennen kaikki oli paremmin. Oli sikabileitä, pornobileitä, tenttisaunoja ja poliisien ratsioita vappubileissä. Kaukana olemme niistä ajoista, kun Iltakoulu järjesti lääkisläisten ja teekkarien kanssa Haalaribileiden haastajabileitä, mutta toiminnasta luovuttiin kaupallisuutta kritisoivien soraäänien vuoksi. Sen jälkeen väki onkin sitten tampannut Kolmioilla ja Pistoissa. Ja oi niitä aikoja, kun iltakoululaisten ykkösmenomesta oli Klubi ja sitseillä syötiin subeja. Eskoa kuitenkin ilahduttaa se, että Työväki ampuu ja Työväkeä ammutaan samaan tahtiin kuin aiemmillakin vuosikymmenillä eikä Iltakoulu kaikesta huolimatta ole edelleenkään kaatunut.

YHTEISTYÖSSÄ