Anti 4/2013 by Iltakoulu

Anti 4/2013 Politiikan tutkimuksen ainejĂ¤rjestĂś Iltakoulu ry:n julkaisu

Pääkirjoitus Sanovat, että joulunpyhät ovat hyvää aikaa rentoutua hyvän lukemiston äärellä. Monilla kirja onkin yksi vakiotoive joulupakettiin. Myös Anti on valmistautunut pitkiin pyhiin kunnon lukupaketilla. Tarjolla on 32 sivua parasta mitä politologi voi toiselle tarjota. Lehti keskittyy Iltakoulun menestyjäjoukkue Työväen ampujien voitokkaaseen jalkapallosarjaan. Ville Rantala on tiivistänyt menestyksekkään kauden seitsemän aukeaman artikkeliin, jossa seuraamme joukkueen edesottamuksia yskähdellen käynnistyvästä alkusarja aina finaaliin asti. Rinnalla kulkee myös vertailu erääseen menestyksekkääseen maailmanmestarijoukkueeseen. Työväen ampujien ohella mukana on asiaa urheilusta harrastajan näkökulmasta sekä omakohtaisia kokemuksia Työväen ampujista. Runsaasti keskustelua herättänyt

itsenäisyyspäivän hulinointi on saanut Antista oman osionsa. Myös menestyksekäs The Walking Dead –zombiesarja on mukana lehden sivuilla. Lehti on siis jälleen täynnä erinomaisia juttuja laidasta laitaan. Samalla se on vuoden viimeinen lehti, ja uutta materiaalia on luvassa jälleen kevätlukukauden puolella. Tämä lehti on myös allekirjoittaneen viimeinen tuotos. Ensi keväästä lähtien vetovastuun ottaa vielä fuksiriennoissa viilettävä Nelli Leinonen, mutta laatu ei mihinkään muutu, toivottavasti jopa paranee. Kuluneet kaksi vuotta Antin vetomiehenä ovat olleet erittäin antoisia ja on ollut hieno huomata, että lehti on iltakoululaisille tärkeä. Onpa muutama kiitoksenkin sana joskus kiirinyt korviini. Niinpä onkin mukava siirtää vetovastuu eteenpäin ja

ANTI 4/2013

keskittyä itse kirjoittamispuoleen. Jos muuten lomalla iskee ikävä ja kaipuu iltakoululaisten keskuuteen, kannattaa klikata itsensä Iltakoulun nettisivuille. Sieltä voi katsella kuvia menneen vuoden tapahtumista kyykän mm-kisoista vuosijuhliin. Over and out, Anti-vuosista kiittäen! Tommi Eskola

Työväen ampujien kultainen sukupolvi 4 Kultaista sukupolvea etsimässä 18 Minä, Työväen ampuja 21 Vammojen uhalla 23 The Walking Dead 25 Itsenäisyyspäivän sovinnaisuus 27

Toimitus

Taitto

Tommi Eskola Markus Silvennoinen Ville Rantala Nelli Leinonen Ida Pasanen

Tommi Eskola

Kuvat Wikimedia Commons, ellei muuta mainittu

Kannen kuva: Työväen ampujat voitti yliopiston jalkapallosarjan mestaruuden.

ANTI

Työväen ampujien kultainen sukupolvi jalkapallon ja politiikan yhteys? Teksti Ville Rantala Kuvat Juha Kettinen

Vuoden 1934 jalkapallon MM-kisoissa politiikka otettiin virallisesti mukaan urheiluun. Kyseisissä kisoissa poliitikot ymmärsivät urheilun merkityksen kansan itsetunnon ja samalla oman suosionsa pönkittäjänä. Italia valittiin Tukholman kongressissa vuonna 1932 järjestäjämaaksi kaksi vuotta myöhemmin pidettäviin kisoihin. Jalkapalloliiton puheenjohtajana toimineella kenraali Giorgio Vaccarollalla ei ollut suurempia vaikeuksia saada “Il Duce” -nimellä tunnettua Benito Mussolinia turnauksen suojelijaksi ja laskujen maksajaksi. Samoin kävi vuoden 2013 yliopiston jalkapallosarjassa, kun politiikan tutkijat ymmärsivät vihdoin urheilun merkityksen. Urheilu toimii loistavana yhteishengen luojana ja tekosyynä luistaa luennoilta hauskanpidon vuoksi. Luistaminen on helpompaa, jos verukkeena on esimerkiksi juhlimisen sijaan urheilu, sillä se on yleisesti hyväksytympi tekosyy. Työväen ampujat lähtikin kauteen suurin odotuksin,

ANTI

sillä joukkueen manageria Taru Ruotsalaista ei ollut vaikea saada joukkueen suojelijaksi ja laskujen maksajaksi.

lokenttien mozartina tunnetun Matthias Sindelarin kapellimestaroima Itävalta, jonka joukkue tunnettiin nimellä “Wunderteam”, sekä isäntämaana toiminut Italia. Vuoden 1934 MM-kisoihin otettiin Sindelarista sanottiin, että “jokain16 maata ja systeemi oli erilainen en hänen harhautuksensa oli kuin verrattuna aiempiin kisoihin. Alku- nuotti valssissa”. Isäntämaan jouklohkojen tilalle otettiin suoraan kueen suurimmat tähdet olivat arpudotuspelit, minkä odotettiin gentiinalaisia. Mussolini ymmärsi parantavan peliä. Kisojen enna- jalkapallon merkityksen ja sen hyökkosuosikkina toimivat jalkapal- dyn, mikä joukkueen menestyk-

sestä lohkesi myös hallitukselle. Kun omat miehet eivät riittäneet, italialaiset hakivat vahvistuksia Rio de La Platan suulta. Näitä pelaajia italialaiset kutsuivat nimellä “oriundo”. Suurin heistä oli Raimundo Orsi, joka soitti Fransisco Canaron tango-orkesterissa lauantaisin aina pikkutunneille saakka. Sunnuntaisin hän pelasi jalkapalloa. Orsi oli ilmiömäinen pelaaja ja seurajoukkueensa Juventuksen suurimpia tähtiä. Pelien jälkeen hän veti frakin päälle ja lähti oopperaan – mies oli taiteilija. Yliopiston jalkapallosarjaan otettiin vuonna 2013 huikeat viisi joukkuetta, joten systeemiä oli pakko muuttaa viime vuoteen verrattuna. Kaudella 2012 joukkueita oli mukana kahdeksan, joista muodostettiin kaksi eri lohkoa. Tämän kauden systeemissä pelattiin yksinkertainen sarja, jonka jälkeen kaksi parasta joukkuetta pääsi finaaliin. Kolmas ja neljäs joukkue jäivät pronssiotteluun. Ennakolta kovimmaksi joukkueeksi oli spekuloitu Pelkkää Juhaa, jolle Työväen ampujat hävisi viime kaudella murskaavin lukemin 8-0! Työväen ampujilla oli kuitenkin vahvat esitykset futsal-sarjasta, joten he lähtivät kauteen mustina hevosina. Viime jalkapallokaudesta päällimmäisinä muistoina olivat Ari-Pekka Jämsenin tekemä maali, joka jäi joukkueen ainoaksi, sillä lahjotut tuomarit hylkäsivät Juha-Matti Paavolan sivurajaheitosta suoraan tekemän maalin. Työväen ampujilla ei ollut Italian vuoden 1934 joukkueen tavoin suuria tähtipelaajia, vaan joukkue panosti pyyteettömään yhteispeliin. Joukkueen manageri Taru Ruotsalainen

ymmärsi ku it e n k i n jalkapallon merkityksen ja sen hyödyn, mikä joukkueen menestyksestä lohkesi myös Iltakoulun hallitukselle. Kun omat miehet eivät riittäneet, joukkueeseen hankittiin myös yksi ulkomaalaisvahvistus – Alexander Blessing. Kovaa lisäkilpailua pelipaikalleen saanut Sakari Ilkka kommentoi hankintaa seuraavasti: “It’s such a blessing that Alex plays for us!”

Italia – Espanja, 31.5.1934 Italia kohtasi ensimmäisessä ottelussaan Espanjan. Ottelu pelattiin Firenzessä. Isäntäjoukkueella oli äärettömän kovat paineet niskassaan ennen ottelua, sillä yleisö ja Il Duce vaativat voittoa. Italialaisten hermoillessa Espanja hallitsi nopeudellaan alkua aamuisen sateen kastelemalla kentällä. Ottelu alkoi kuitenkin tasoittua, kun kotijoukkue alkoi koventaa otteitaan. Espanja meni 29. minuutilla johtoon Luis Regueiron maalilla. Italia

”Pelien jälkeen hän veti frakin päälle ja lähti oopperaan mies oli taiteilija.”

aloitti tämän jälkeen kovan painostuksen, mitä kuvastaa avausjakson kulmapotkutilasto: Italia 16-2 Espanja. Minuutti ennen taukoa Italia onnistui tekemään maalin Ricardo “El Divino” Zamoran selän taakse. Maailman parhaana maalivahtina tunnettu Zamora pelasi niin hyvän ottelun, että puolueelliset italialaisetkin osoittivat ottelun jälkeen suosiotaan hänelle. “Se oli jättien taisto, Italia vastaan Zamora”, kerrotaan otteluselostuksessa. Orsi ja Giovanni Ferrari juonivat hyviä tilanteita, mutta edes jatkoaika ei tuonut ratkaisua. Uusintaottelu pelattiin seuraavana päivänä. Espanja joutui loukkaantumisten vuoksi laittamaan kentälle melkein kakkosjoukkueen, sillä seitsemän pelaajaa oli loukkaantuneena – tärkeimpänä maalivahti Zamora. “Yhdessä tilanteessa Schiavio tuli voimalla päin Zamoraa ja veti häntä polvella kylkeen. Tälli oli niin kova, ettei Zamora seuraavana päivänä pystynyt seisomaan suo-

ANTI

Finaalijoukkue: manageri Taru Ruotsalainen (vas.), Alli Tiensuu, Aapo Riihimäki, Daniel Faily, Ilmari Uljas, Markus Malmberg, Lauri Roikonen, Sakari Ilkka, Markus Silvennoinen, Ari-Pekka Jämsen, Matias Oikari, Ville Rantala, Alexander Blessing ja Riku Jussila.

rassa. Tämän lisäksi Espanja joutui pelaamaan lähes koko uusinnan kymmenellä miehellä, kun Italian Luis Monti teloi Espanjan Boschin aivan alkuminuuteilla. Ottelun ratkaisu tuli jo 11. minuutilla, kun Orsi antoi kulman korkeana, Italian Ferraris työnsi Espanjan nuoren maalivadin Noguetin pois tilanteesta, legendaarinen Giuseppe Meazza otti pallon kädellään alas ja puski sen sitten päällään sisään. Sveitsiläistuomari Mercet ei uskaltanut maalia hyvältä, vaikka espanjalaiset protestoivat ankarasti.”

Alkusarja

Työväen ampujien alkusarja lähti hyvin käyntiin Markus “demoni” Silvennoisen ja Ari-Pekka “Fyysinen preesens” Jämsenin dominoidessa avausottelua mielin määrin. Jämsen oli sekoitus perinteistä keskushyökkääjää numero yhdeksän ja pelintekijää numero kymmenen. Silvennoisesta on puolestaan sanottu, että hän pelasi enemmän älyllä kuin tunteella. Kohtasimme Luupin, jota pidettiin ennakolta kovana vastuksena. Peli päättyi kuitenkin 6-1 -lukemiin. Silvennoinen iski neljä osumaa ja Jämsen kaksi. Näin kirjoitti uruguaylainen re- Maalissa oli loisto-ottelun pelannut portteri Diego Lucero. Sveitsin Taru Ruotsalainen. Ruotsalaisia on jalkapalloliitto hyllytti myöhem- Suomessa paljon, mutta Taru Ruotmin erotuomari Mercet’n puo- salaisia syntyy Suomeen vain yksi viidessä vuosikymmenessä. lueellisen toiminnan vuoksi.

ANTI

Toinen ottelu oli huomattavasti vaikeampi, ja kyseinen ottelu muodostuikin Työväen ampujien kauden kulminaatiopisteeksi. Ottelua pidetään suunnannäyttäjänä joukkueen strategiselle orientoitumiselle. Työväen ampujien vuoden 2013 kautta värittivät useat lennokkaat otteluraportit, jotka on otettu pienin muokkauksin sellaisinaan tähän juttuun.

Otteluraportti: UDK – Työväen ampujat, torstai 19.9.2013

Työväen Ampujat kohtasi toisessa ottelussa UDK:n, jonka odotettiin olevan samantasoinen tai heikompi joukkue. Lähdimme voittamaan ottelua pyyteettömällä asenteella, joten ottelusta tuli vastustajalle hankala. Ennusmerkit ottelulle olivat hyvät, sillä vaikka osa pelaajista oli toipilaina, saimme tällä kertaa jopa kaksi vaihtomiestä paikan päälle.

Lisäksi meillä oli kolme fania kannustamassa. Jouduimme pelaamaan ottelun puolityhjällä pallolla, sillä meillä ei ollut omaa palloa ja vastustajilla vain yksi löysä pallo. Ottelu lähti tasaisissa merkeissä käyntiin, mutta pian vastustaja rokotti meitä pienen arviointivirheen vuoksi. Tilanne oli 1-0 ja joukkue alkoi etsiä keinoja, joilla parantaa maalintekotarkkuutta. Ensimmäinen puoliaika oli lievää TA:n hallintaa, mutta paikoista ei saatu maaleja. Vastustaja taisi saada ehkä yhden tilanteen luotua koko puoliajalla tuon maalin lisäksi, mutta eipä meilläkään tainnut olla kuin pari-kolme kunnon tilannetta.

”Tappio voi olla erinomainen herätys kaikille. Joukkue tietää, että se voi voittaa koko paskan. ”

Ainut piristävä asia oli se, että kaksi viehättävää neitoa oli tullut kannustamaan meitä. Myös Aapo Riihimäki kannusti joukkuetta ja haukkui samalla tuomaria. Taivas muuttui siis synkemmäksi ja pilvet peittivät auringon. Tämä on tärkeää muistaa, sillä se toimii myös metaforana ottelun toisen puoliajan tapahtumille. Heti toisen puoliajan alkuun taivas Toinen puoliaika alkoi synkästi. Jo repesi. Työväen ampujat unohti täyennen puoliajan alkua taivas muut- sin varmistuksen, ja vastustaja pääsi tui harmaammaksi ja kaikki merkit minuutin pelin jälkeen läpiajoon. ennustivat murheellista puoliaikaa. Hyökkääjä iski pallon maaliin ja peli oli jo 2-0. Loppupelin TA pelasi

kahdella hyökkääjällä, mutta myös puolustajana pelannut Markus Silvennoinen nousi tukemaan hyökkäyksiä erittäin pyyteettömästi. Markus ansaitseekin erityismaininnan pyyteettömästä ottelusta. Painostus kesti koko toisen puoliajan, mutta emme saaneet kuin yhden maalin aikaiseksi, vaikka annoimme kaikkemme. Vaihdoimme mielestämme huonon pallon parempaan, teimme paljon taktisia rikkeitä, filmasimme, revimme, itkimme ja anoimme tuomarilta rangaistuspotkua, mutta tänään se ei riittänyt. Tunnelmat ovat tällä hetkellä synkät. Meillä on kuitenkin vain yksi suunta, ja se on ylöspäin. Ensi maanantaille on värvätty lisää kannustusjoukkoja, ja jo edellä mainittu Aapo on koettanu houkutella lisää pelaajia rinkiin. Villeimmät huhut

ANTI

kertovat, että Työväen ampujien ultrat ovat tilanneet Italiasta savupommeja ja stroboja. Ultrien capo on myös säveltänyt ja sovittanut kannustuslauluja, joissa pääkatsomo aloittaa ja muu yleisö vastaa huutoon! Ensi maanantaina nähdään taas! Kirjoitin analyysin ottelusta, koska en ole vielä oppinut häviämään ja tämä helpottaa käsittelemään tappiota. TA ei kaadu koskaan!

Jälkipelit

Markkanen ei pystynyt karsimaan molempien joukkueiden viljelemiä koiruuksia ja kovia otteita. Eräänä koiruutena voisimme mainita vastustajajoukkueen puristukset Ville “Pyyteetön” Rantalan jalkovälistä. Tuomarin uudesta autosta ja pankkitilistä huhuttiin pitkään: yhdet niihin uskovat, toiset taas eivät. Kun Työväen ampujat palasi kotiin, heitä kivitettiin. Joukkueen pelaajat viettivät iltansa yksinäisinä ja unohdettuina.

Ottelu kuitenkin herätti joukkuOttelu päättyi 2-1 -tappioon. Tulim- een. Kävimme kulisseissa ankaraa me yhteistuumin siihen tulokseen, keskustelua joukkueen riittämätettä tappio oli tuomarin syy, sillä tömästä asenteesta, pyyteettömän tappiot pitää laittaa aina tuomarin työn merkityksestä ja mahdollisista syyksi. Mitään muuta ottelua ei ole taktisista muutoksista. Keskustelua väitetty yhtä ostetuksi kuin tätä. käytiin myös kasvotusten, mutta Tuomarina toiminut Seppo “Volvo” pääasiassa sosiaalisessa mediassa.

ANTI

Aapo Riihimäki kommentoi seuraavasti: “Olen katsellut vähän muista joukkueita. Ne on ihan pellejä! Jos TA:lla ja sen johtavalla pyyteettömällä pelaajalla Ville Rantalalla kestää vain pää tiukoissa paikoissa, marssii Ampujat tänä vuonna historialliseen yliopiston jalkapallomestaruuteen. Tämän päivän tappio voi olla erinomainen herätys koko joukkueelle. Joukkue tietää, että se voi voittaa koko paskan. Tulevissa otteluissa peliä tulee rytmittää monipuolisemmin sekä varioida murtautumisen malleja. Tällä hetkellä TA yrittää syöttää pallon maaliin. Kuvaavaa oli Ville Rantalan tänään iskemä osuma, jonka “Mr. Pyyteettömyys” iski parin metrin säteeltä maalista.”

“Joukkue kaipaa tällä hetkellä selvästi Panu Pihlasen kokemusta kentälle. Panu ei tunnetusti siirtele vastuuta, vaan ottaa kohtalon aina omiin käsiinsä. Kuten Räntsi yllä totesi sopimusneuvottelut ovat tällä hetkellä kesken parin kokeneen ja kovanluokan vahvistuksen kanssa. Rennon letkeät sambarytmit tahdittavat mahdollisesti TA:n peliä loppukauden otteluissa. Eikä tunnetusti brassien yökerhoissa sameutunut veri vapise tiukassakaan (maali-) paikassa. Tätä brassiverta joukkueeseen toisi kokenut Matti Marin, jonka kanssa sopimusneuvottelut ovat jo loppusuoralla. “Masinho” on saanut jalkapallo-oppinsa Brasilian aavilla hiekkarannikoilla unohtamatta katupeleistä karttunutta kovuutta ja pyyteettömyyttä.”

näin määrätietoista ja taitavaa aitoa iltakoululaista jalkapalloa pelaavaa joukkuetta, jolla olisi mahdollisuus mestaruuteen. Futsalin puolella tämä taito on jo nähty, sillä viime vuoden finaalipaikka ja toissavuoden välierä osoittavat joukkueen potentiaalin. Nyt on aika tuoda tuo kaikki myös kuningaslajin puolelle. Toivonkin omasta puolestani, että jokainen pelaaja, johtokunnan jäsen sekä fani antaa kaikkensa tämän yhteisen unelman puolesta! #respect #2013champions” Taru Ruotsalainen valoi murheen keskellä uskoa joukkueen pelaajiin:

“Olen saanut jo tuomarin osittain puolelleni kuuntelemalla sen sisällisotamuisteloita ja seksististä läppää, joten enköhän mä pari pitkää, taitaIlmari Uljas jatkoi kommentoiden vaa puolustuspään luutaa meille josotteluraporttia sekä sen aiheutta- tain dräftää. Count on me! :)) Pojat tää oli turning point, meidät pudomaa keskustelua: tettiin pilvistä ja nyt hoidetaan loput “Katsoin oikeudekseni tykätä tästä pelit himaan pyyteettömän duunin, raportista ja jokaisesta siihen liit- vahvistuksien, red bullin ja cheerleatyvästä kommentista. Tämä on sitä dereitten avustuksella. Nyt sitä sitouavointa keskustelua, jota tarvitaan tumista!!” voittavan joukkueen rakentamiseen. Sopimusneuvotteluihin liittyvää kes- Rakentavan keskustelun jälkeen kustelua tulee käydä avoimesti niin tunnelma Työväen ampujien leirisjoukkueenjohdon, fanien kuin myös sä alkoi muuttua positiivisemmaksi. pelaajien kesken. Työväen Ampujat Tunnelman muutoksen kuvaamista edustaa tätä avoimuutta. Iltakoulu- kuvaavat hyvin seuraavat kommenlainen jalkapallo on nyt saapunut tit, joista ensimmäinen on Aapo suureen y-risteykseen, jossa valinta Riihimäen, keskimmäinen Daniel on tehtävä luovuttamisen ja pyy- Failyn ja jälkimmäinen Ari-Pekka tettömän mestaruutta tavoittelevan Jämsenin. Taistelu finaalipaikasmäärätietoisen ja rehellisen työnte- ta oli vasta alkanut, emmekä olleet on välillä. En vielä muutaman vuo- vielä menettäneet toivoamme: den TA-historiani aikana ole nähnyt

Maalia juhlimassa Ilmari Uljas (vas.), Sakari Ilkka, Ville Rantala ja Markus Silvennoinen.

“Unohdin muuten vielä välittää kiitokset tämän päivän TA-taistelijoille ja heidän upeille leidelleen! Kitisijät, stay out of the Duckpark Stadion! BR AR Lion #88” “Lupaan tummahkon barbaarin villiä voimaa mukaan ihmismyllyyn kuhan polvi paranis tän päivän prätkän pienenpienestä onnettomudesta... ja syvällinen pahoitteluni tämän päivän poissaolostani! :’)” “Värväyskirje sutjahtaa vaihtareiden suuntaan vielä ennen viikonloppua. Kiitos koko joukkueelle taistelusta. Erityismainintana Markus Silvennoinen puurtaminen hamaan loppuun saakka. Itse en tänään valitettavasti pystynyt antamaan parastani, alkuviikon pelien vielä painaessa reisilihaksissani. Uskoa on kuitenkin parempaan. Nyt tarvitsemme kaikkien panostusta yhteiseen tavoitteeseemme: Mestaruuden tavoitteluun. Ei enää turhia tekosyitä poissaoloille, jokainen kantakoon kortensa kekoon ampujien punaisen puolesta.” Otan vapauden tuoda esille tämän autenttisen ja salaisen joukkueen välisen kirjeenvaihdon. Mikäli joku pelaajista uhkaa minua oikeustoimilla tämän jutun vuoksi, olen valmis kantamaan vastuuni. Joukkue kävi siis rakentavan keskustelun pohtien yhdessä asioita, joissa on parannettavaa. Lisäksi pohdimme keinoja, joilla huijata itsellemme etua, sillä olemme voluntarististen pyrkimysten ohjaama joukkue, jolle vain voitolla on merkitystä. Ja niin-

ANTI

hän historia on jo osoittanut, että vain voittajat muistetaan. Suuri käänne huomattiin jo seuraavassa ottelussa, jonka jälkeen lopputurnauksen pelitapa oli selvillä ja lopullinen tulos riippui vain pyyteettömän työn määrästä. Taktisina muutoksina voisimme mainita muun muassa prässin tiputtamisen puoleen kenttään ja kannustamisen rohkeampiin valintoihin. Seuraavassa lisää...

yhteen hiileen: puolustajat ohjasivat keskikenttää ja keskikenttä hyökkäystä. Merkkauspeli toimi tänään kelvollisesti ja hyökkäys alkoi luoda tilanteita vapauttavan ensimmäisen maalin jälkeen.

Otteluraportti: Työväen ampujat – Staabi, maanantai 23.9.2013 Onko pyyteettömyys vaivan palkka? Onko emansipatorinen voitonintressi totta vai vain äsken keksimäni hassuttelu?

Työväen Ampujat ei ollut koskenut palloon vielä kertaakaan. Olisiko viime kerran taktiikkapalaverista apua? KyTyöväen Ampujat haastoi Staabin yli- kenisikö joukkue nousemaan vaikeasta opistojalkapallon alkusarjan ottelussa tappioasemasta? syyskuun 23. päivänä armon vuonna 2013. Ottelusta odotettiin hankalaa, Tämän jälkeen Työväen ampujien mutta siitä tulikin pyyteetön näytös. Jo maali pysyi koskemattomana. Sen oli ennen ottelun alkua synkät sadepilvet päättänyt niin Matias kuin pysty- ja alkoivat kasautua Sorsapuiston kentän poikkipuutkin, etenkin jälkimmäiset. yläpuolelle, ja taivas tiputteli sadepisa- Aloimme pikku hiljaa tehdä pyyteetönroita kuin kiusaa tehdäkseen. Jossain tä työtä koko joukkueen voimin; peli kaukana näkyi kuitenkin valoa pilvien alkoi vähitellen kääntyä meille. Koko välissä, sillä lämmin lounastuuli tulisi ensimmäinen puoliaika oli pelkkää puhaltamaan meille tien pois ulapalta. asemasotaa, emmekä saaneet paikoisHorisontissa näkyi voitto, mutta se oli saavutettava pyyteettömällä työllä. Jo ennen peliä tunnelmat olivat ristiriitaiset. Joukkue tuntui olevan aivan pihalla, sillä viime kerrasta ei oltu opittu mitään ja pallo oli taas jätetty aj-tilaan. Maalivahdiksi heitettiin kylmiltään Matias “Neuer” Oikari. Ari-Pekka Jämsen kyseli, että miksi meillä on 6 pelaajaa kentällä odottaen, että joku menisi vaihtoon. Lopulta miehemme rintamalla käveli pyyteettömästi vaihtoon, tuomari vihelsi pilliin ja A-P sai seurata masentuneena vastustajan ensimmäisen vedon uppoamista maaliin.

ANTI

Ari-Pekka Jämsen oli tärkeä palanen joukkueessa.

Toinen maali oli Markus Silvennoisen näyte siitä, miten raskas työ palkitaan. Kovan nousun jälkeen kääntyminen ja kaunis rintapotku vastustamattomasti oikeaan alakulmaan. Ottelu oli täysin politologien hanskassa ja jokainen pelaaja teki kaksin käsin töitä sen eteen, että vastustaja ei tee enää maaliakaan. Molemmat joukkueet hukkasivat hyviä maalipaikkoja. Iltakoululla oli jopa enemmän huipputilanteita kuin Staabilla. Tällä kertaa huono viimeistely ei kostautunut, sillä Matias “Neuer” Oikari ei suostunut päästämään yhtään maalia selkänsä taakse, ja hänen ylivoimansa maalilla vei tänään ottelulta mielenkiinnon. Välillä maalivahtimme otti katseella pahannäköisiä laukauksia tai hassutteli muuten maalillaan potkimalla maalipotkuja sivurajasta yli. Kerran

maalipotku jäi torsoksi, sillä Matias potkaisi jalallaan turpeeseen.

teta enää muuta kuin mestaruutta. Markus Silvennoinen kommentoi ottelua ja joukkuetta seuraavasti: Halusimme kuitenkin tehdä vie- “Ei olla suotta Työväen ampujia kun lä maalin, joten hassuttelulle oli pelifilosofian kulmakivi on pyyteetön pantava loppu. Sen vuoksi joukkue työnteko, joka heijastaa luterilaisen vaihtoi Markuksen maalipotkujen moraalin parhaita puolia.” antajaksi, mikä olikin viimeinen niitti ottelulle. Kaunis oikean jalan Aapo Riihimäki jatkoi kommenrintapotku tavoitti Ilmari Uljaan, tointia analysoiden tarkkaan rajonka millintarkka liippaus tuli kentavan palautteen ja keskustesuoraan Ville “Pyyteetön” Rantalan lun vaikutukset joukkueeseen sekä jalkaan. Pienen sählingin jälkeen pohtien ongelmakohtia, joita tuli puolustajat ja maalivahti saattoivat vielä parantaa. Joukkueesta piti saavain seurata katseella vastustama- da voittava: tonta sisäkierrettä, jonka määränpäänä oli vastustajan maalin vasen “Mitä opimme päivän ottelusta? 1) ylänurkka. Ottelu päättyi siis 3-1. Joukkue tarvitsee kunnon herätyspuLoistava nousu. Vain pyyteettömäl- heen. Jälleen kerran pelin ensimmäilä työllä voi nousta 0-1 -tilanteesta set minuutit sörkittiin ja läpsyteltiin 3-1 -voittoon. Jokainen osa-alue pa- löysällä pippelillä. Joukkue kaipaa selvästi kunnon herätyksen ennen jokaista matsia. Siihen auttaisi myös se, että pelaajat valuisivat paikalle vähintään vartti ennen matsia. Panu Pihlanen voisi tulla paikalle vaikka kertomaan vitsin ennen peliä, jotta joukkue olisi valmis pelin pyyrani viime pelistä. Näyttää siltä, että teettömyysvaatimuksiin heti alusta. joukkue on omaksunut voittamisen 2) Maalivahti ei tarvitse hanskoja. kulttuurin, eikä tältä kaudelta odo- Matias Neuerin työtolppien välissä

“- Kuka ampuu? - Työväki - Kenet ammutaan? - Työväki!”

tamme edes yhtä maalia. Toisella puoliajalla TA lähti sisuuntuneena kovaan kiriin.

Hyökkäysosasto ei päässyt tolppaa lähemmäksi, eikä edes tyhjä maali kelvannut. Onneksi joukkueemme ulkomaalaisvahvistus Alex “Such a” Blessing nousi puolustajan paikalta ja laukoi pallon varmasti alakulmaan. Tilanne oli yhtäkkiä 1-1, ja Työväen ampujien peli piristyi selvästi! Joukkue tiesi, että ottelut voitetaan vain kovalla työteolla vastustajankin ollessa tasokas. Huomasimme, että koko joukkue puhalsi

Vastustajat eivät voineet mitään TA:n pyyteettömälle asenteelle.

ANTI

oli niin vakuuttavaa ilmankin, ettei liikuntabudjetista kannatta suotta varata rahaa moisille turhuuksille. Katsokaa vaikka tämä klassikkotorjunta kymmenen vuoden takaa. http://youtu.be/tIYej5s6ef4 (loppupuolella) 3) Markus voi käyttää myös vasuria. 4) Pelisysteemi 2-2-1 toimii erinomaisesti, kunhan toinen keskikenttäpelaaja laskeutuu pyyteettömästi tukemaan puolustusta. 5) TA on niin vahva ja muut joukkueet niin pellejä, että Taru voi alkaa varailemaan sitä mestaruussaunaa. Kohtaan kolme viitaten, liikuntabudjetista ei tarvitse hyvää ainakaan maalivahdin hanskoihin. Kuohujuomat voidaan mahdollisesti lipastaa lukuvuoden avajaistilaisuudesta torstaina. Kiitos jälleen TA:n taistelijoille ja heidän upeille leideilleen! Kitisijät, the next happen now is that you stay out of the Duckpark. BR AR Lion #88”

Italia – Itävalta, 3.7.1934 Italia kohtasi MM-kisojen semifinaaliottelussa Itävallan, joka oli maiden aikaisemmista 14 kohtaamisesta voittanut kahdeksan, ja Italia vain kaksi. Itävallan valmentaja Hugo Meisl piti pahimpana vastustajana tunnelmaa Milanon San Sirolla, eikä suotta. Ottelun ratkaisi Guaitan kyseenalainen maali 21. minuutilla. Tilanteessa Giuseppe Meazza törmäsi maalivahti Peter Platzeriin, mutta protestit kaikuivat kuuroille korville – ruotsalaistuomari Eklind hyväksyi maalin. Italialaisilla jalkapallotoimittajilla on muuten edelleen käytöss termi “Gol

ANTI

à la Meazza” - maali Meazzan tapaan. Se tarkoittaa täysosumaa, jonka pelaaja tekee nousemalla omalta kenttäpuoliskolta pallon kanssa vastustajien ohitse ja laukomalla sen maaliin. Kohtalo oli määrännyt, että Italian oli pelattava finaalissa. Ja niin myös kävi. Itävallan kaataminen oli erittäin suuri saavutus, sillä vuoden 1931 huhtikuun ja 1934 kesäkuun välisenä aikana joukkue oli hävinnyt vain kolme ottelua 31:stä. Italia asetti kuitenkin Luis Montin pitämään Itävallan suurinta tähteä Matthias Sindelaria kurissa ja onnistui näin voittamaan ottelun.

veet finaalipaikasta tahdottiin vielä säilyttää. Työväen ampujat lähtikin peliin hyvin organisoituneena ja motivoituneena joukkueena, mikä näkyi selvästi pelaajien esityksessä. Heti ottelun alusta lähtien Ampujat vyöryttivät hyökkäyksiään kohti Pelkän Juhan maalia, ja vain huono viimeistely esti maalin syntymisen pelin avausminuuteilla. Kaikki ottelunsa ennen alkusarjan viimeistä peliä voittaneet patinalaiset saivat ensimmäisellä puoliajalla aikaiseksi vain yhden maalipaikan, jonka maalissa pelannut Aapo Riihimäki torjui varmasti.

Ottelu jäi myös Sindelarin viimeiseksi Itävallan paidassa MM-kisoissa, sillä Anschlussin jälkeen “Paperieneksi” kutsuttu Sindelar ei saanut juurikaan kutsuja maajoukkueeseen. Tammikuun 23. päivänä 1939 Sindelar löytyi juutalaisen vaimonsa kanssa kuolleena asunnostaan. Kaasuhanat olivat auki, ja poliisin lausunnon mukaan kyseessä oli itsemurha. Itävallassa alkoi maansuru, ja 48 tunnin aikana Sindelarin osoitteeseen tulvi yli viisitoistatuhatta surunvalittelua. Hänen omistamastaan kahvilasta tuli pyhiinvaelluskohde ja Laaerberginkatu, jolla Sindelar siis asui, sai uudeksi nimekseen Sindelarglasse.

Iltakoulu siirtyi 1-0 -johtoon, kun Ville ”Pyyteetön” Rantala tiputti ja Markus ”demoni” Silvennoinen viimeisteli varmasti alakulmaan. Toinen maali seurasi heti perään hyökkääjämme Matiaksen yksilösuorituksesta, jonka päätteeksi hän veti kauniin vasemman jalan rintapotkun maalin oikeaan ylänurkkaan. Kolmas maali seurasi pian tämän jälkeen. Sama kaveri heitti sivurajaheiton, jonka Rantala pelasi Silvennoiselle. Loisto-ottelun pelannut kentän herra ja hidalgo Silvennoinen viimeistelikin jo illan toisen osumansa varmalla sijoituksella vasempaan alakulmaan. Ensimmäinen puoliaika sai arvoisensa päätöksen, kun Pelkän Juhan maalivahti nousi melkein puoleen kenttään ja syötti hyökkääjälle. Hyökkääjä ei kuitenkaan osannut tulla vastaan. Iltakoulun pyyteetön keskikenttämies sen sijaan osasi ja viimeisteli puolesta kentästä ensimmäisen puoliajan päättäneen

Otteluraportti: Pelkkä Juha - Työväen ampujat, torstai 27.9.2013 Työväen ampujat kohtasi torstaina 27.9. Pelkän Juhan. Ottelu oli TA:lle pakkovoiton paikka, mikäli haa-

4-0 -osuman. Kaunis sisäteräpotku leijaili ilmassa vain päättääkseen ikuisuudelta tuntuneen matkansa painuen lopulta vastustamattomasti poikkipuun alapuolelle. Toisella puoliajalla Pelkkä Juha aloitti vahvasti ja pelin painopiste pysyi pitkään Iltakoulun päädyssä. Kahteen viime peliin tehdyt strategiset muutokset, kuten prässin pudottaminen puoleen kenttään, tuottivat kuitenkin tulosta. Hallinta jäi näennäiseksi, sillä Työväen ampujien pää pysyi kylmänä ja pakka tiiviinä. Pyyteettömän työn merkitystä tässä vaiheessa ottelua ei voitu liiaksi korostaa. Näin kuriositeettina voitaneen mainita, että itse asiassa turnauksen edetessä Rantalan lempinimestä johdetusta pyyteettömyydestä tuli yhtä kuuluisa kuin pelaajasta itsestään. Lopulta koko joukkue omaksui pyyteettömän asenteen, joka kantoi turnauksen loppuun saakka. Ottelun ollessa 4-0 -tilanteessa maali vastustajille olisi voinut aikaansaada samanlaisen ketsuppipulloilmiön kuin ensimmäisen viinilasillisen hakeminen aikaansai myöhemmin samana päivänä järjestetyssä viini-illassa. Lopulta maltillinen puolustuspelaaminen pakotti Pelkän Juhan virheeseen, josta TA rankaisi kylmän viileästi. Pallonmenetystä seuranneen vastahyökkäyksen päättivät terävästi Markus & Matias -parivaljakko jälkimmäisen viimeistellessä 5-0 -lukemat tyhjään maaliin. Kaksikko syötteli niin tarkasti ja terävästi pa-

tinalaisten puolustuslinjan läpi, että suuren urheilujuhlan tuntua...” sveitsiläinen kellokin tuli kateelliseksi. Joukkue eteni kohti finaalia Finaali: Italia – Tšekkoslovakia, kuin punainen pikajuna. 10.6.1934 Ottelun loppuosa tuntui olevan pelkkää kosmetiikkaa. Patinalaisten selkäranka tuntui katkeavan 5-0 -osumaan. Ilmari Uljas teki lopulta ratkaisevan 6-0 -osuman. Hän jos kuka tietää, että sentterin tonttia pidetään tähtipaikkana ja tiettyyn pisteeseen se sitä onkin. Mutta kun töhrit pari tekopaikkaa niin kaikki ovat niskassasi. Hän oli myös huhujen mukaan sanonut ennen ottelua pelaavansa vaikka ilman kenkiä! Pelin tempo laski maalin jälkeen alhaiseksi ja loppulukemat olivat lopulta 7-0. Maalivahtimme Aapo Riihimäki ansaitsee erityismaininnan kärkijoukkueen nollaamisesta. Pelkkä Juha oli kuitenkin jo käytännössä varmistanut finaalipaikkansa ennen viimeistä ottelua, joten saattaa olla, etteivät he olleet liikkeellä parhaalla miehistöllään. Kenties he olivat jo tuudittautuneita varmaan finaalipaikkaan ja tulisivat täysin eri asenteella viimeiseen otteluun. Työväen ampujat houkutteli paikalle yleisöä oheisella mainospuheella: “Kuinka mahtaa käydä finaalissa? Lähteekö Työväen ampujat samalla pyyteettömällä asenteella vai ottaako ylimielisyys pelaajista vallan? Onko pelaajistolla riittävä sietokyky hermopaineelle vai eikö pää kestä? Saapukaa maanantaina Sorsapuiston kentälle kello 15.50 katsomaan yliopistojalkapallon mestaruuskamppailua niin näette! Ilmassa on

Italia kohtasi finaalissa Tšekkoslovakian, joka oli kukistanut välieräottelussaan suvereenisti Saksan lukemin 3-1. Finaali oli suuri tapahtuma, josta lähetettiin historian ensimmäiset suorat radioselostukset Atlantin yli Argentiinaan. Italian fasistipuolueen stadionin selostuskopit Roomassa olivat pieniä ja puusta tehtyjä, ja koko katettu pääkatsomokin oli puuta. Finaalivastus Tšekkoslovakia oli erittäin taitava joukkue. He asuivat Frascatissa, joka oli eräs Rooman kukkuloista, ja olivat huolissaan siitä, että jos ottelu menisi jatkoajalle, se voisi viedä heiltä jalat alta, sillä ilma oli kuuma ja kostea. Ottelu oli tasainen, ja se olisi voinut kääntyä kummalle tahansa. Tšekkoslovakia meni johtoon 20 minuuttia ennen loppua, eivätkä ryhtyneet missään vaiheessa keskittymään vain puolustamiseen. He hyökkäsivät loppuun asti. Heidän maalivahtinsa Frantisek Planicka oli maailman huippua, mutta hän ei voinut mitään, kun Italia tasoitti ottelun yhdeksän minuuttia ennen loppua. Ferrari siirsi vapaapotkusta pallon viulisti Raimundo Orsille, jonka laukaus 30 metristä suuntautui aivan ylänurkkaan ja meni tolpan kautta verkkoon. Tsekeillä oli puolustaja nimeltään Ladislav Zenisek, joka oli aikansa parhaita pelaajia Euroopassa. Hän pelasi

ANTI

Finaalia oli saapunut seuraamaan runsalaslukuinen kannattajajoukko.

makkaraa ja sinappia, jota nautittiin ottelun aikana. Risto Niemikari kommentoi kuuluisaa makkaratempaustaan seuraavasti: “Idea höyräreistä lähti liikkeelle IK:n koposektorilta, joka jalostui Iltakoulun iltakoulussa viime yönä vielä makkaraständiksi. Vaihtoehtoisia toteutustapoja on kertakäyttögrilli, tai kuten Kettinen rallikokemuksellaan ehdotti, läjä makkaraa folioon käärittynä Corollan pakosarjan päälle. Joku edellisistä saattaa jopa toteutua, joten on hyvä olla taskun pohjalla muutama lantti jos tulee nälkä matsia katsellessa.”

loistavan ottelun ja oli puolustuksen selkäranka. Jatkoajalle Italian päävalmentaja Vittorio Pozzo teki kuitenkin ovelan taktisen muutoksen ja siirsi Guaitan laidalta keskushyökkääjäksi Zenisekiä vastaan. Nopea Guaita pani jo väsyneen Zenisekin juoksemaan ja tilanteita alkoi syntyä. Yhdestä sellaisesta Angelo Schiavio pääsi juuri Guaitan syötöstä sutaisemaan ottelun voittomaalin. Italian voiton suurena taustatekijänä toimi joukkueen päävelmentaja Vittorio Pozzo. Hän oli älykäs mies, ja jalkapallo oli hänen intohimonsa. Hän matkusteli paljon ulkomaille nähdäkseen, miten muualla pelataan ja harjoitellaan. Hänellä oli tarkka mielikuva koko maailman jalkapallosta. Vaikka Italian menestyksen tahrasi tuo kyseenalainen voitto Espanjasta, he olivat kisojen paras joukkue ja ansaitsivat mestaruutensa. Kun joukkue voittaa monta tasaista ottelua, ei kyse voi

ANTI

Ennen ottelua Ville Rantala oli käynyt ostamassa Iltakoululle megaolla pelkästä onnesta. fonin, jota Työväen ultrien capona toiminut Niko Laine ansiokkaasti Finaali: Työväen ampu- huudatti. Kapistus ei toiminut kunjat – Pelkkä Juha, maanantai nolla, sillä emme olleet osanneet 30.9.2013 laittaa megafonin pattereita oikein päin ohjeista huolimatta. Laineen Prologi kantava ääni kuului kuitenkin kentälle asti. Yleisön pauhu oli ennenFinaalista muodostui elämää suu- näkemätön ja tunnelma kentällä oli rempi tapahtuma. Joukkue mainos- uskomattoman upea. Laine huudatti suurta ottelua sekä puskaradiossa ti yleisöä seuraavasti: että virallisia reittejä pitkin. Otteluun oli valmistauduttu jo pitkään, “- Kuka ampuu? sillä politiikan ja urheilun välinen - Työväki raja on kuin veteen piirretty viiva. - Kenet ammutaan? Jalkapallon suosio oli noussut niin - Työväki!” korkeaksi koko ainejärjestön parissa, että tuntui siltä kuin kaikki Vaikka huudossa ei tuntunut olevan olisivat halunneet osansa Työväen mitään järkeä, se auttoi joukkuetta. ampujista. Joukkue haluaakin kiit- Kannustamaan oli saapunut monitää ainejärjestöltään saamaa suurta kymmenpäinen politologijoukko, tukea jo prologissa. joka oli selvästi ymmärtänyt joukkueen merkityksen ainejärjestölle. Koko Iltakoulun vallannut pyyteettömyys oli saanut ainejärjes- Kuuluisan tarinan mukaan Italian tön opiskelijat Risto Niemikarin joukkue oli ennen vuoden 1938 ja Niko Laineen tuomaan paikalle MM-kisojen finaalia saanut kol-

men sanan sähkösanoman Benito Mussolinilta. Viesti oli lyhyt ja ytimekäs: “Voitto tai kuolema.” En tiedä, miten se vaikutti Italian peliin, mutta ainakin kotiin oli hyvä palata mestareina. Myös Työväen ampujien managerin Taru Ruotsalaisen on huhuttu pitäneen tiukan puhuttelun joukkueelle ennen ottelua, mutta tarina ei kerro mitään sen sisällöstä. Myrskyn edellä oli hyvin kaunista. Ennen ottelua Sorsapuiston kentällä vallitsi pelottava hiljaisuus, joka tulisi pian rikkoutumaan tuomarin vihellykseen. Tuntui kuin eteerinen ikiaikaisessa levossa ollut rauhallisuuden meri olisi rikkoutunut, kun tumman basalttitasangon valtasi yhtäkkiä mieltä vavisuttava kaaos. Seppo “Volvo” Markkanen oli puhaltanut pilliinsä: se tuntui ydinpommin räjähdykseltä. Ensimmäinen puoliaika Joukkue oli saapunut paikalle jo hyvissä ajoin ottamaan lämpöä ja aloittikin pelin terävästi. Heti alusta lähtien Työväen ampujat pystyivät luomaan paikkoja ja pitivät samalla vastustajan kurissa tiukalla joukkuepuolustuksellaan. Annoimme vastustajan avata lyhyellä ja prässäsimme edelleen tiukasti puolesta kentästä lähtien. Toiseksi viimeisessä ottelussa nollapelin pelannut Aapo “Kalevan Lobanovskiy” Riihimäki pidettiin edelleen maalissa, sillä hän esitti edellisessä ottelussa niin vakuuttavia otteita. Ensimmäisen puoliajan loppupuolella nähtiin muutama komea sommitelma Silvennoinen-Jämsen-Rantala -akselilta, mutta Pelkän Juhan maali pysyi koskemattomana. Ensimmäinen puoliaika oli kokonaisuutena joukkueelle pettymys. Myös yleisö alkoi

Työväen ampujien ultrien johtajat Niko Laine (vas.) ja Risto Niemikari.

turhautua: 20 minuuttia ilman maalia, ja kunnon tekopaikat olivat lopun sommitelmia lukuun ottamatta kortilla. Huhupuheiden mukaan Työväen ampujat tarjosivat tuomari Seppo Markkaselle grillimakkaran puoliajalla ja eräät tahot väittävät tämän vaikuttaneen ottelun lopputulokseen. Peli oli kontrollissa koko ensimmäisen puoliajan, mutta toisen puoliajan alusta lähtien Työväen ampujat alkoi hallita ottelua. Toista puoliaikaa voitaneen luonnehtia iloisen jalkapallon riemuvoitoksi. Työväen ampujien peli viihdytti yleisöä ja paikalla olleet katsojat ihastuivat taktiikan vaihdoksen jälkeiseen pelitapaan. Joukkue alkoi pelata upporikasta ja rutiköyhää peliä, mikä ilahdutti katsojat ja masensi vastustajan.

kimmonneeseen palloon ja latasi pienestä kulmasta suoraan vastapalloon kuin paksu pommittaja Gerd Müller aikanaan. Laukaus lähti niin pienestä kulmasta, että joukkuetoverit huusivat Monsieur Dynamitelle: “Älä lauo!” Huudot kuitenkin vaimenivat, kun laukaus löysi itsensä vasemmasta alanurkasta ja Työväen ampujat olivat siirtyneet 1-0 johtoon!

Toinen maali seurasi vain neljän minuutin kuluttua edellisestä. Rantala ja Jämsen pelasivat kuin heidän välillään olisi ollut telepaattinen yhteys. Jämsen otti pallon taidokkaasti haltuun, näki kaverinsa vapaana ja antoi tälle loistavan syötön suoraan jalkaan. Rantala oli jo edellä, ja samalla Työväen ampujilla oli triangelin muotoinen 3 vastaan maalivahti -hyökkäys. Pelkän Juhan puolustajan, entisen kymmenotteliToinen puoliaika jan, ahdisteluista huolimatta Rantala sijoitti pallon vastustamattomasti Toisen puoliajan seitsemännellä oikeaan alanurkkaan. TA karkasi minuutilla Sorsapuiston kenttä rä- vastustamattoman tuntuiseen 2-0 jähti. Sekavan tilanteen päätteeksi -johtoon ja samalla yleisön mylRantala juoksi boksin ulkopuolelle vintä rikkoi äänivallin. Markus Sil-

ANTI

vennoisen Venäjältä salakuljetetut soihdut antoivat kuitenkin vielä odottaa itseään. Ari-Pekka Jämsen muisteli myöhemmin toista maalia naureskellen: “Maalia edeltänyt yhteispelimme oli helppoa, sillä antennimme oli viritetty samalle aaltopituudelle.”

juhlia ole aiemmin nähty! Soihdutus alkoi ja samppanjapullot kaivettiin repuista esiin. Vuosien piina oli ohi ja pitkään odotettu mestaruus oli vihdoin politologien käsissä. Soihtujen liekit lämmittivät myös paikalle saapuneiden kannattajien mieliä samalla värjäten kentän Työväen ampujien väreihin. JoukToisen maalin jälkeen Työväen am- kue kiitti loistavan kannustuksen pujat alkoi näyttää, mistä joukkue antanutta yleisöä kumarruksin ja oli veistetty. Pyyteettömän työn valmentaja Ruotsalaista heiteltiin määrää ei voi liioitella, kun puhu- porukalla ilmaan. Suuri urheilujuhtaan koko joukkueen voimin teh- la oli alkanut! Voitonjuhlat yltyivät dystä puolustuspelistä. Työväen hirmuisiksi! ampujat asetti keskikentälle tiilimuurin, jota ei voinut ohittaa. Pelk- Pessimistit saivat nenilleen kä Juha sai aikaan yhden vaarallisen kaukolaukauksen, jonka Aapo Ennen turnausta yliopistolla huhutRiihimäki kuitenkin nyrkkeili var- tiin, että urakkamme loppuisi jo 27. masti kulmapotkuksi. Patinalaiset syyskuuta alkulohkoon. ’’Onneksi alkoivat ottaa yhä enemmän riske- niin ei käynyt’’, totesi TA:n paljon jä, mikä tarjosi paikan vastahyök- entisessä kotimaassaan Englanniskäyksille. Työväen ampujat pääsi sa parjattu pelaaja Sakari ’’Kentrokottamaan vielä kerran, kun Mar- tien kapinallinen’’ Ilkka. Ilkka oli kus “pyöveli” Silvennoinen katkaisi turnauksen edetessä monenlaisen vastustajan niskan. Pelkkä Juha jätti viikatteen maalitauluna, mutta hän kaksi pelaajaa ylös ja Työväen am- ei valittanut. Työväen Ampujien yhpujille siunaantui paikka lähteä vas- teistyö ja pyyteettömyys kehittyivät tahyökkäykseen. Silvennoinen piti turnauksen edetessä. Joukkue lähtipalloa oikealla laidalla, josta hän kin lopulta finaaliin suosikkina. Fitarjosi pallon nousua tekevälle Riku naalin jälkeen jopa Markkanen oli “Xavi” Jussilalle, joka käsitteli palloa yhtäkkiä muuttunut silmissämme kuin lapsi rakasta leluaan. Jussila kelvottomasta pillipiiparista loista“otti tyhjät pois” eli kuljetti niin pit- vaksi erotuomariksi, jota eivät huokään kuin vastustajat antoivat hä- let tai murheet paina. nelle tilaa. Hän onnistui vetämään kaksi puolustajaa itseensä kiinni, Yksi suurista kysymysmerkeistä jonka jälkeen hän palautti pallon finaalin alla oli Aapo ’’Kalevan Lomukaan nousseelle Silvennoiselle. banovskyi’’ Riihimäen rooli joukTämä täräytti pallon varmasti oi- kueessa. Maalivahdiksi lopulta asetkeaan alakulmaan. Lukemat olivat tautuneen pelaajan pyyteettömyys jo 3-0! ilmenee loistavasti managerimme Taru Ruotsalaisen kommentista: Ottelu alkoi olla lopussa ja pian oli voitonjuhlien aika. Kaikki saivat ’’ Jo monta vuotta politiikkaa opisjuhlista osansa, eikä samanlaisia kelleella pelaajalla on valtavasti yk-

ANTI

silöllisyyttä ja taitoa, mutta hänet pitää saada pelaamaan joukkueena. Siihen tähtäsin, kauan se kesti, mutta onnistuin’’ Joukkueen pisimpään opiskellut pelaaja Aapo Riihimäki näytti koko joukkueelle esimerkillään, miten kannetaan vastuuta. Hän ohjasi upeasti peliä maalilta käsin ja asetti joukkueen edun itsensä edelle. Näin finaalissa Zinedine Zidanen tavoin kaksi maalia tehnyt Rantala pohti joukkueen menestyksen syitä: ’’Luulen, että TA pääsi niin pitkälle, koska vastustajamme eivät koskaan tajunneet, millä taktiikalla pelasimme. Ei ollut mitään taktiikkaa. Oliko pyytettömyys vain kulissia? Kenties se toimi meillä lumelääkkeen tavoin – lumelääkkeen, jonka tehon pystyi aistimaan katsomoon saakka’’

ty plussaa. Managerin rooli on kiva kaikin tavoin ja hienosti ihmiset on panostanu tai siis uhrautunu joukkueen eteen et se tuntuu olevan kaikille tärkeä, joten ehkä tästä syntyy vahva osa iltakoululaista kulttuuria ja siinä toimii just noi makkarat ym. hyvänä lisänä” Lähteinä käytin Jalkapallon MM-kisat: Uruguay 1930 - USA 1994 (Esko S. Lahtinen, 1997) -kirjaa sekä omia myöhemmin väritettyjä otteluraporttejani Työväen ampujien kaudesta 2013.

Risto Niemikari muistelee ottelua yhä haikeasti: “En kai mä muuta erityisempää muista ku sen että makkarat lämmitettiin Corollan pakosarjan päällä. Oltais saatu lämpimämmiksikin makkarat jos olis ollut aikaa ruuvata pakosarjan suojapelti irti. Myös Volvo Markkanen nautti makkaraa.” Myös Taru Ruotsalainen muistelee ilolla joukkueen tietä mestaruuteen “Oli kylmä ja itseäni jännittää aina managerin/valkun roolissa enemmän ku ite pelaajana. Tunsin iloa rinnassani, kun kylmästä säästä huolimatta oli niin paljon katsojia. Tunsin onnea ja iloa siitä, että saan tuntea olevani osa meidän hienoa joukkuettamme ja menestys on tiet-

ANTI

Kultaista sukupolvea etsimässä Teksti ja kuvat Ville Rantala

Työväen ampujien menestyksekkään syksyn jälkeen muutamat tahot ottivat minuun yhteyttä ja kysyivät joukkueen historiasta. En osannut antaa kenellekään vastausta, mikä turhautti minua suuresti. Huhupuheiden mukaan muun muassa Sami Borg, Jyrki Katainen ja Simo Frangen olivat joskus edustaneet työkkäreitä. Asia alkoi kiinnostaa kovasti ja lopulta päätimme Tommi Eskolan kanssa ottaa asiasta selvää. Suunnitelmissa oli aluksi jopa historiikin teko. Aikaa historiikkiin ei tällä erää riittänyt, mutta onneksi yliopistonlehtori Tarja Seppä auttoi meitä etsimällä kontakteja.

Työväen ampujien sählybuumi Jorma Ylönen – numero 9 Suusanallisen tiedon perusteella sain tietooni, että Työväen ampujat on ollut olemassa jo vuodesta 1982 lähtien. Tuolloin tärkeimpänä lajina oli lentopallo, jota pelattiin yliopiston yhteisillä vuoroilla. Jorma

ANTI

Lopulta päädyin kultaiselle 80-luvulle, jolloin Työväen ampujat niitti mainetta salibandykentillä. Sain kaksi hyvää haastattelua, joiden pohjalta pystyn hieman valottamaan politologien legendaarisen joukkueen historiaa. Tiedustelin kahdelta vanhalta puheenjohtajalta ja voimakkaalta Työväen ampujien taustavaikuttajalta historiasta ja sainkin paljon sekä faktatietoa että mielenkiintoisia tarinoita. Oli mielenkiintoista kuulla, että kirjoitettuani Työväen ampujien “kultaisesta sukupolvesta” kävi ilmi, että Iltakoulun joukkueella on ollut aikaisemminkin niin sanottu kultainen sukupolvi.

Ylösen mukaan varsinainen politologien liikuntabuumi alkoi vuonna 1987. Vielä vuonna 1986 Iltakoulun liikuntapuuhat olivat hyvin vaatimattomalla tasolla ja yliopistollakin oli vain pienenpieni palloiluhalli. Ainejärjestöllä oli yhteinen salivuoro Cortexin kanssa, mutta siellä ei käynyt juuri kukaan. Atalpakin valmistui vasta vuonna 1987.

Vuosi 1987 oli Iltakoululle käänteentekevä. Tuolloin Jorma Ylönen alkoi viritellä Iltakoulun liikuntapuolta parempaan suuntaan ja kysyi vanhemmilta aiemmin lentopalloa pelanneilta politologeilta, että voivatko he käyttää Työväen ampujien nimeä. Sehän passasi! Työväen ampujat hankki omat sählymailat,

Iltakoulu sai oman salivuoron tuliterään Atalpaan ja joukkue ilmoitettiin yliopiston sählysarjaan. Keväällä 1988 osallistuttiin jo sählyn SM-kisoihin Jyväskylään. Tätä turnausta varten hankittiin myös ensimmäiset pelipaidat. Numerolla 9 pelannut Jorma Ylönen kertoo, että paitoja painettiin aluksi vain kymmenisen kappaletta. Alankomaalaiseen tyyliin numerot 1-9 ja lisäksi muutamia 0-numeroisia kannattajapaitoja. Ylönen muistaa vielä kirkkaasti raahanneensa paitalaatikkoa onnellisena Hatanpään teollisuusalueelta Atalpaan. Ylönen tunnetaan myös silloisessa Frendi-baarissa ensimmäistä kertaa mainitun “Elä, koe, tiedosta!” -iskulauseen tunnetuksi tekemisestä. Syksynä 1988 touhu lähti laajenemaan ja Työväen ampujat osallistui myös jalkapallosarjaan. Myös kaukalopalloa ja lentopalloa pelattiin yliopiston sarjoissa. Paras saavutus sählyssä oli paikka pronssiottelussa sekasählyn MM-kisoissa 1988. Iltakoululaiset elivät jo tuolloin tiivistä yhteiseloa ainejärjestön parissa, sählykentillä ja baareissa. Ylönen kertoo, että hänen toinen ja kolmas opintovuotensa kuluivat täysin Iltakoulun ja Työväen ampujien parissa. Olipa hän Iltakoulu ry:n puheenjohtajanakin 1988-1989. Työväen ampujat -nimen alkuperä jäänee legendaksi. Osa tarinoista kertoo nimen syntyneen härmäläläisissä opiskelija-asunnoissa asuneiden politiikan opiskelijoiden parissa 1970- tai 1980 -luvulla. Jonkun mukaan se olisi ollut Simo Frangenin kehittämä nimi. Ylönen itse uskoo, että “Työväen ampujat” on tamperelaisena sanaleikkinä ol-

lut olemassa jo kauan. Ylönen kertoo itse liuenneensa 1990-luvun taitteessa salibandykuvioihin sekä ylioppilaskuntaan ja sitä kautta Helsinkiin. Työväen ampujien 1980- ja 1990-luvun taitteesta sekä 1990-luvun alusta hän käski kysyä Työväen ampujissa numerolla 11 pelanneelta Jutta Keski-Korhoselta, joka seurasi Ylöstä Iltakoulun puheenjohtajana. Ylönen kertoi myös, että häneltä voisi mahdollisesti saada myös kuvamateriaalia 1980- ja 1990-lukujen suuruuden vaiheista. Otin neuvosta vaarin ja jatkoin salapoliisin työtä- mana oli tuolloin DDR. Keski-Korhola ei saa päähänsä syytä teemalni. le, mutta muistaa iltakoululaisten tehneen suuren lipun, jota he kuskasivat sekä peleissä että ympäri Jyväskylää. Naisten turnaus päättyi epäonnisesti pari joukkueen kantavan voiman puuttuessa tai pelatessa puolikuntoisena. Lohkon ensimJutta Keski-Korhola – numero 11 mäiset ottelut olivat cup-systeemillä ja turnaus loppui jo ensimmäiseen Myös Jutta Keski-Korhola kertoo peliin. Ainakin heille jäi aikaa kanmuistavansa vielä hyvin Työväen nustaa miesten joukkuetta. Syksyllä ampujien 1980-luvulta alkaneen 1989 Työväen ampujat oli uransa sählybuumin. Valokuva-albumista huipulla Vaasan sekasählyissä, jossa kuvia katsellessaan hän sai nopeasti sijoitus oli neljäs. Välierässä vastasturnaukset ja vuodet järjestykseen sa oli Skönken Skulp, jonka tulevan ja aloitti myös sekasählyn SM-ki- maajoukkuetähden Petri Kettusen soista 1988. Tuolloin hän oli aloit- Keski-Korhola muistaa kampantanut opiskelut ja sähly oli niin uusi neensa yrittäessään (ja ilmeisesti juttu, että junamatkalla Tampereelta myös onnistuessaan) estää hänen Jyväskylään Jorma Ylönen kävi läpi menonsa. Turnauksen ensimmäisählyn säännöt kaikille. Hän valisti, sessä pelissä Työväen ampujat onettä mailan lapa ei saa nousta lan- nistuivat muun muassa sähläämään tion yläpuolelle, jolloin eräs jouk- pallon omaan maaliin, mutta tuokueen neitokaisista oli kysynyt, että mari ei tiennyt oman maalin olevan “Mikä on mailan lapa?” Tuo kuvas- mahdollinen sählyssä, joten aloitus taa hyvin sitä, että pääasia oli haus- tyydyttiin vain uusimaan.

Työväen ampujat -nimen alkuperä jäänee legendaksi.

kanpito, eikä välttämättä menestys.

Keväällä 1990 Jyväskylässä oli vain Tarina jatkuu vuoden 1989 kisoihin, miesten joukkue. Syksyllä 1990 sekajolloin pelattiin erikseen miesten ja sählättiin Raahessa, mutta menestys naisten sarjoissa. Turnauksen tee- jäi vaatimattomaksi. Joukkue kes-

ANTI

kittyikin lähinnä hauskanpitoon ja Keski-Korhola muistaa voittaneensa joukkueen sisäisen korttipeliturnauksen, mikä jäi sählymenestystä suurempaan rooliin. Seuraavan kerran hän oli mukana keväällä 1994, mikä jäikin Keski-Korholan viimeiseksi kerraksi. Hän oli tuolloin Tamyn puheenjohtajana ja Tampere sai kisat järjestettäväksi. Ongelmaksi noissa kisoissa nousi kenttien puute. Pelejä pelattiin loppupeleissä Tampere-talon näyttelyhallissa, ja Iltakoululla oli jopa kaksi joukkuetta mukana kisoissa. Vanhempien opiskelijoiden joukkue pääsi jopa finaaliin asti. Olosuhteet eivät olleet kovinkaan ruusuiset, sillä finaali pelattiin näyttelyhallissa, jossa oli ollut juuri ennen turnausta tanssit. Lattialle oli tämän vuoksi levitetty perunajauhoa, minkä takia kenttä oli todella liukas. Vastustajajoukkue

pelasi lenkkareilla, kun politologit liukastelivat eteenpäin sisäpelikengillä. Sisäpelikenkien liukkaus perunajauholla kelpasikin oivasti selitykseksi, kun politologit hävisivät ottelun niukasti maalilla. Keski-Korhola täsmentää, että opiskelijasählyn idea oli enemmänkin hauskanpito ja sekoilu – ei niinkään lopullinen sijoitus. Hän ihmettelee myös, että miten kukaan ei kertaakaan kupsahtanut sunnuntaipeleissä suorilta jaloilta. Bileet olivat nimittäin tärkein juttu ja koulumajoituksessa kuulemma istuskeltiin ringissä ja kierräteltiin viinipulloa. Meno ei ole juurikaan näistä ajoista muuttunut. Keski-Korhola on aviossa entisen työkkärin kanssa ja heillä on vieläkin vanhat pelipaidat tallella. Epävirallisessa kihjalaiskuvassakin on luonnollisesti mailat,

pallo ja työkkäripaidat päällä. Kyseessä on siis ehta iltakoululaispari! Heidän jälkikasvunsa pelaa muuten innokkaasti sekä jalkapalloa että salibandya. Työkkäreiden tsemppaushuutona toimi “Elä, koe, tiedosta!” Tämä lausahdus elää vieläkin Iltakoulu ry:n sivuilla osoitteessa http://iltakoulu.org/liikunta/. Keski-Korholan mielestä onkin mahtavaa, että tuo elämänohje elää vieläkin Iltakoulun sivuilla! Iltakoulu onkin perinteikäs ainejärjestö, jonka perintö jatkuu sukupolvelta toiselle. Kehuja satelee myös työkkäreiden nykymeiningistä nettisivulta löytyvien kuvien perusteella. Hän lähettää myös terveiset nuoremmille politologikollegoille ja toivottaa kaikille tsemppiä opintoihin!

Minä, Työväen ampuja Paljon on muuttunut syksystä 2011, kun vielä juniori-ikäisenä fuksina astelin epävarmoin askelin Sorsapuiston kentälle ensimmäiseen peliini työväen ampujana. Silloinen joukkue koostui lähinnä vanhemman polven politologeista, jotka ovat tätä nykyä jo siirtyneet työelämään.

viihdyttämiseltä ehtii. Vuodet vaihtuvat, mutta siihen voi aina luottaa, että Markkasen tuomiot ja jutut tuovat peliin kuin peliin tragikoomisen vivahteen. Lähes 1000 Facebook-tykkääjää keränneen alasarjojen tuomarilegendan erikoisuutena ovat moraaliset tuomiot, jotka peMonet asiat ovat kuitenkin säilyn- rustuvat niin sanotusti lain henkeen eet näinä vuosina. Sorsapuiston ar- lain kirjaimen sijasta. Virttyneet punaiset liivit ovat vaih- moton ja epätasainen hiekkakenttä tuneet ammattimaisen tyylikkäi- repii yhä jokaisen rappauksen jäl- Ammattilaisjalkapallon kansainsiin pelipaitoihin, joista suuri kiitos keen polvet ja kämmenet verille. välistä pohjavirettä ja lajin globaakuuluu vuoden 2012 liikuntavastaa- Seppo “Volvo” Markkanen tuoma- lisuutta heijastaen myös Työväen va-koutsi Ilmarille, jonka aikakausi roi edelleen satunnaisgeneraatto- ampujat on haalinut vahvistuksia oli uljas, mutta ei niin menestykse- rin varmuudella aina kun lintujen muilta mailta vierahilta. Kansallisia käs. Jo pelkkä näky yhtenäisissä pe- bongamiselta ja vaihtopenkkien stereotypioita vahvistaen punaisten Märkäkorvaisena politologin alkuna oli hienoa tutustua futis-, futsal- ja jälkipelien kautta Iltakoulun vanhaan kaartiin, joka ei enää yhtä intensiivisesti ravannut kaikissa mahdollisissa bileissä. Yksi Työväen ampujien monista erinomaisista funktioista onkin toimia eri vuosikursseja yhdistävänä siteenä.

ANTI

lipaidoissa lämmittelevistä Työväen ampujista saa usein aikaan riittävän psykologisen yliotteen vastustajista. Ja vaikka lopputulos ei olisi toivottu, olemme aina vähintään moraalisia voittajia huolitellusta ulkoasusta kumpuavan tyylikkyyden vuoksi.

ANTI

hyökkäyksessä on nähty italialaista naan taas kolmen kentällisen voijuonikkuutta ja puolustuksessa sak- min. Kirkkaimpana tähtihetkenä loistaa itseoikeutetusti syksyn futissalaista jämäkkyyttä. mestaruus, jonka myötä traumani Tunnollisena opiskelijana en ole lukioiden SM-sarjan finaalitappiostähän mennessä jättänyt vielä yh- ta kuittaantuivat. täkään Työväen ampujien peliä luentojen tai opiskelun takia väliin. Koen, että Työväen ampujilla on Ainoat poissaolot ovat aiheutuneet myös tärkeä opetuksellinen merasepalveluksesta, sillä yksikön pääl- kitys. Luentojen, seminaarien ja likkö ei joukkueen militaristiselta kirjavuorten antaman teoreettisen kalskahtavasta nimestä huolimat- tiedon vastapainona Sorsapuisto ja ta myöntänyt harjoitusvapaita yli- Atalpan futsal-kenttä ovat opettaopistosarjan tärkeääkin tärkeämpiä neet olennaisia työelämä- ja ennen pudotuspelejä varten. Valitettavasti kaikkea elämätaitoja. Yhteistyö, tulevan kevään pelit jäävät osaltani johtajuus, pyyteettömyys, pettyväliin, sillä Iltakoulun liikuntabud- mysten ja menestyksen kokemukjetti ei huhujen mukaan riitä lennät- set sekä ystävyys. Nobel-palkittua tämään allekirjoittanutta Roomasta Albert Camusta lainaten: “Kaiken mitä olen oppinut moraalista ja ihTampereelle pelipäiviksi. misen velvollisuuksista, olen oppiVuosiini Työväen ampujana on nut jalkapallosta.” mahtunut niin ikimuistoisia voittoja kuin karvaita tappioita. Välillä olemme pelanneet vajaalla, toisi- Br MS, TA #10

Vammojen uhalla Teksti ja kuva Nelli Leinonen

Melko lailla tasan vuosi sitten suhteeni liikuntaan oli hankala. Kieriskelin stressissä ja hain kuntosalilla ja lenkkipolulla hikoilemisesta apua henkisten paineiden purkamiseen. Lopputulos oli kuitenkin täysin päinvastainen: näin joka puolella ihmisiä, jotka suoriutuivat treeneistään paljon tehokkaammin kuin minä, mikä aiheutti lisää stressiä. Koin olevani alisuoriutuja. Onneksi ymmärsin pysähtyä hetkeksi pohtimaan asiaa.

Tulin siihen tulokseen, että saan liikunnasta eniten nautintoa keskittymällä vain itseeni, antamalla salilla huhkimisen olla omaa aikaani, omaa henkilökohtaista hengähdystaukoani arjen pyörityksen keskellä. Tällaista muutosta ajattelussani ei varmasti olisi tapahtunut, jos en olisi viime tammikuussa mietiskellyt asiaa kynää ja paperia rapistellen: ”Elixia-liikuntakeskukset ovat lanseeranneet uuden, entistäkin tehokkaamman ryhmäliikuntatunnin, jonne riittää tulijoita jonoksi asti. Uusi ”Fast, Fit & Fabulous”-hikijumppa lupaa voimaa, tasapainoa ja notkeutta yhdistelevän nopean kuntoilutuokion,

ANTI

jonka ansiosta joulukilot karisevat kuin itsestään. Tunti etenee kuitenkin vanhan kaavan mukaan: suomalaiset pullukat ahtautuvat peileillä tapetoituun treenisaliin kuuntelemaan ohjeita piukeaksi trimmatulta, itseruskettavassa voiteessa uitetulta ohjaajalta ja tekemään samoja vanhoja istumaannousuja kuin isoisoisovanhempansa. Uutta tuntuu lähinnä olevan alituinen stressi, kiire ja paine, joita ei ainakaan vähennä ohjaajan yli-innokas huutelu särisevään mikrofoniin: ”Vielä kymmenen sekuntia! Jaksaa, jaksaa! Viimeiset kaksi toistoa, puristaa, puristaa!” Sitten ihmetellään, miten jo yli puolet suomalaisista voi kärsiä

ANTI

ylipainosta, kun liikuntaa harrastetaan paljon tehokkaammin kuin ennen. Mahtaisikohan ongelman ydin olla juuri oman hyvinvoinnin unohtamisessa tehokkuutta tavoiteltaessa? Nykyajan suorituskeskeinen yhteiskunta aiheuttaa paineita liikuntaan. Kaiken toiminnan tulisi olla mahdollisimman tehokasta, ja suorittajaihmisen pitäisi kyetä keskittymään moneen asiaan yhtäaikaisesti, jotta tavoitteet saavutettaisiin. Lenkkeillessä aika menee hukkaan, ellet ymmärrä jolkotellessasi opiskella ranskan alkeita älypuhelimesi kieltenopetussovelluksen avulla. Liikkuessa tulisi pyrkiä maksimisuorituksiin, jotta liikuntaan tuhlaamasi aika ei venyisi kohtuuttoman pitkäksi ja pääsisit taas hyödyttämään yhteiskuntaa työnteolla. On ehdottomasti punnerrettava polvet irti lattiasta, sillä muutoin saattaisit jaksaa äheltää tuplasti kauemmin.

Nuorten naisten bikini fitness -kisoja varten hampaat irvessä treenaaminen kuvastaa hyvin nykyliikunnan tavoitekeskeisyyttä: treeneissä saa vaikka oksennus lentää, kunhan lopputuloksena on upea kroppa ja muiden ihailu. Eikö liikunta itsessään saa enää olla hauskaa ja nautinnollista? On toki totta, että rankan treenin jälkeinen euforian tunne on vertaansa vailla, mutta miksi pitäisi hajottaa kroppansa riuhtomalla joka kerta suurimmilla painoilla, jos hyvänolontunteen voi saada jo treenin aikana nostelemalla pari kiloa kevyempiä painoja? Harrastin itse kilpaurheilua muutaman vuoden, mutta siinä vaiheessa, kun treenejä alkoi olla joka päivä, ja valmentaja ei enää antanut takareiteni revähdyksen parantua kunnolla, päätin lopettaa. Tänä päivänä joka kerta noustessani portaita tunnen tutun piston takareidessäni, kun vanha parantumaton urheiluvamma ilmoittaa olemassaolostaan. Olisiko aikoinaan kannattanut olla armollisempi itselleen?”

The Walking Dead -tv-sarja politologin silmin Teksti ja kuva Iida Pasanen

Walking Dead, zombie-apokalypsista kertova tv-sarja jäi joulukuun alussa kahden kuukauden pituiselle tauolle kesken neljännen tuotantokauden. Sarja jatkuu jälleen helmikuussa 2013. Sarja on koukuttanut monia ihmisiä ympäri maailmaa, myös allekirjoittaneen. Mikäpä siinä on komean poliisiin Rick Grimesin ja tämän johtaman henkiinjääneiden ryhmän toimia seuratessa ja jännittäessä, kenet zombit syövät seuraavaksi. akyvyn, ihmisen perimmäisen luonteen, johtamisen, tieteen merkityksen ja jopa energiantuotannon näkökulmasta. Itselleni Walking Dead tarjoaa kuitenkin enemmän kuin vain kauhunväristyksiä zombien astuessa kuvaruutuun – se kutkuttelee myös mukavasti politologin aivonystyröitä ja tarjoaa pienen vilkaisun tilanteeseen, jossa meidän tuntemamme yhteiskunta romahtaa. Tv-sarjaa on mielenkiintoista tarkastella globaalien terveysuhkien, valtion kriisiti-

ANTI

lanteiden toimintakyvyn, ihmisen perimmäisen luonteen, johtamisen, tieteen merkityksen ja jopa energiantuotannon näkökulmasta.

hun epidemiaan. Ei olisi lainkaan ennenkuulumatonta, että jokin vastaava epidemia pyyhkäisisi suuren osan ihmiskunnasta pois. Kaikkien tuntema musta surma eli rutto onViime vuosikymmeninä on kohis- nistui keski-ajalla pyyhkäisemään tu erilaisista influenssoista, viimei- 1/3 Euroopan väestöstä. Tämänkin simpänä lintu- ja sikainfluenssasta. jälkeen viruksilla ja bakteereilla on Miksipä ei zombie-epidemiaakin ollut hyviä yrityksiä, mutta toistaivoi verrata ihan mihin tahansa muu- seksi toinen maailman virukseksi

ANTI

kutsuttu laji, ihmiset, ovat vielä onnistuneet nämä yritykset nujertamaan. Globaalissa maailmassa, missä Suomen peräkylän lähi-Siwasta voi ostaa Afrikasta rahdattuja banaaneja, myös sairaudet ovat globaaleja. Ihmiset liikkuvat, palvelut liikkuvat ja tavarat liikkuvat sutjakkaasti – mikseivät myös sairaudet. Jalkoja eniten tutisuttavat skenaariot ilmastonmuutoksesta arvioivat, että meidän tuntemamme yhteiskunta voi luisua samanlaiseen epävakaaseen tilanteeseen kuin missä Rick Grimes ja kumppanit elävät ennen meneillään olevan vuosisadan loppua, jos päästövähennystavoitteita ei aleta ottaa vakavasti. Tällöin pelottava asia, jota pyrimme hallitsemaan, eivät ole suinkaan verenhimoiset mädäntyvät ruumiit vaan ihmiselle epäystävälliseksi muuttunut ilmasto ja siihen yhteydessä olevat seuraukset, kuten keljut kulkutaudit ja pula resursseista. Sarja saakin pohtimaan kysymystä, että kuinka paljon nykyinen moderni, vakaana pidetty yhteiskunta on valmis ottamaan osumia vastaan, ennen kuin järjestelmä romahtaa, niin kuin zombie-epidemian seurauksena pian kävi.

mas Hobbesin sanoin kylmä, raaka sekä lyhyt ja jossa vallitsee kaikkien jatkuva sota kaikkia vastaan. Pian sarjassakin luottamus kanssaeläjiin murenee samaa tahtia kuin toivo entisen yhteiskunnan palaamisesta ehtyy. Sotaa ei kuitenkaan käydä vielä juurikaan ryhmien sisällä, vaan lähinnä niiden välillä. Muukalainen on vihollinen, kunnes toisin todistetaan. Resurssien huvetessa Kaikki eivät halua elää maail- pahin vihollinen ei olekaan luonto massa, missä hanasta tuleva vesi, tai zombielauma, vaan toinen ihmipistorasiasta tuleva sähkö, puoli nen. kahdeksalta alkavat Salkkarit ja Presidentti-kahvin tuoksuinen aamu- Yhteiskunta suojaa tällä hetkelhetki eivät enää ole arkipäivää. Mo- lä meitä myös toisiltamme, vaikka net turvautuvat sarjassakin oman emme hyvinvointivaltion kasvatkäden oikeuteen, eivätkä jää sel- teina sitä juurikaan tule ajatelleeksi. viytymään luonnontilassa olevaan Sarjassa ihmismielen ikävät puolet maailmaan, jossa elämä on Tho-

ANTI

alkavat paistaa pinnan alta. Sivistyneessä yhteiskunnassa omaksutut roolit ja käytöstavat alkavat vavista, kun alkaa käydä selkeämmiksi, ettei tekemisistään ole jatkossa kenellekään tilivelvollinen. Tv-sarjassa jotkut aiemmissa elämässään vähäpätöiset henkilöt tarttuvat vallankahvaan ja alkavat epäluuloisesti varjella saavuttamaansa valta-asemaa, keinoja ja ihmisten surmaamista kaihtamatta. Jotkut sarjan hahmoista onnistuvat säilyttämään moraalisuutensa myös tilanteessa, missä ulkoinen auktoriteetti ei sitä ole pakottamassa. Erityisen hyvin tässä ansioituvat kaksi seurueeseen kuuluvaa harmaahapsista miestä, jotka täyttävät myös mainiosti sen aukon, joka jokaisessa tv-sarjassa

on mielestäni oltava sympaattisille Rick Grimes seurueineen tupsahtaa vanhoille miehille. tartuntatautien tutkimusyksikköön, jossa toimivilta tutkijoilta he haluaTieteen merkitys yhteiskuntien ke- vat saada vastauksia – mistä ihmishityksessä nousee esiin sarjan ede- kuntaa riivaamassa zombie-ilmiöstessä. Sarjan henkilöiden suhtautu- sä on kyse ja mitä asialle voidaan minen zombeihin alkaa nimittäin tehdä. Vastaukset tärkeisiin kysymuuttua. Zombeista tulee osa mui- myksiin jäävät kuitenkin laihanlaita luonnonilmiöitä, verrattavissa siksi, koska aika tutkimuksien tevaelteleviin susilaumoihin, joita kemiseen on käymässä vähiin, sillä voi ohimennen tökätä puukolla sil- rakennusta ylläpitävä energia on mään sen kummemmin kursaile- loppumaisillaan. Tutkimuksia tehmatta. Tieteen keinoin, yrityksen ja nyt tohtori toteaakin nykyisen enererehdyksen kautta eloonjääneet ih- giantuotantojärjestelmän perustumiset pyrkivät selvittämään, kuinka van fossiilisille polttoaineille ja tästä uutta lajia, zombeja voidaan hallita. syystä talon varastoima energia ei Hahmot oppivat monia hyödylli- riitä pidemmäksi aikaa. Hajautetun siä seikkoja – kuten sen, että äänet energiantuotantojärjestelmän edut houkuttelevat zombiet paikalla, ne nousevat esiin – esimerkiksi aueivät ole järin älykkäitä ja niitä voi rinkopaneelit ovat kykeneviä tuothuijata muun muassa valelemalla tamaan energiaa, vaikka julkinen toisten zombien sisäelimiä itsensä sähkönjakeluverkko lamaantuisipäälle, jolloin ne eivät tunnista täl- kin. Kohtaus herättää ajattelemaan, lä tavoin naamioitunutta henkilöä että nykyisestä vakaasta ilmastoseläväksi. ta ja zombittomasta ympäristöstä huolimatta ei ole varmuutta siitä, Alkujärkytyksen jälkeen ihmislaji että tilanne tulee jatkumaan yhtä pyrkii jälleen kampeamaan itsensä auvoisana myös tulevaisuudessa. Ei takaisin luomakunnan kruunuksi siis ole lainkaan pöllö idea varautua ja kesyttämään ympäröivän yhteis- mahdollisiin olosuhteiden muutokkuntansa. Ihminen pyrkii jälleen siin! olemaan samanlainen kuin Raamatun Daavid tämän taistellessa Tv-sarja luo katsauksen siihen, milGoljatia vastaan - voittamaan älyk- laisilta luonnontilan kauheuksilta kyydellään suunnattoman suuren nykyinen järjestäytynyt yhteiskunta vastustajansa. Järjestelmän romah- meitä suojelee ja toisaalta herättää duksen hinta on kuitenkin kova ja loppumattomia kysymyksiä ihmisluonnontilan olosuhteissa on ih- lajin perusolemuksesta. Yhteiskunta miskunnan jaloilleen nousu haasta- tuottaa meille lääkäripalveluita, jotvaa - vaikka Rick Grimes tv-sarjassa ka auttavat luonnonilmiöiden, kekekseliäs miekkonen onkin, ei hä- hoihimme pesiytyneiden sairauksinellekään helppoa ole johtaa jouk- en nujertamisessa tai auttavat niihin koja jälleen kukoistukseen ja mat- sopeutumisessa. Yhteiskunta valaa kan varrelle mahtuu onnistumisia, meihin luottamusta toisiimme, eikä mutta myös kivuliaita menetyksiä. meidän tarvitse kököttää kauhusta kankeana ja pelätä henkiparkamme Ensimmäisellä tuotantokaudella puolesta joka kerta, kun menemme

ulos ja näämme ulkopuolella toisen ihmislajin edustajan, joka ei ole meille entuudestaan tuttu. Yhteiskunta huolehtii puolestamme myös kuntauudistuksesta ja vahvoista peruskunnista, eikä meidän tarvitse elää pelätä palvelujen saannin puolesta jatkossakaan. Vaikka tv-sarjan perusteella zombie-apokalypsin jälkeisestä maailmasta ei jännitystä puutu, on kahvintuoksuiseen aamuun kuitenkin mukavampaa herätä. Pidetään siis Pave Maijasen laulun sanojen mukaisesti huolta luonnosta niin se meistä huolen pitää. Zombie-epidemian suhteen on vaikeaa ennaltaehkäiseviä ohjeita antaa. Sen iskiessä lienee vain parasta aseistautua sopivin varustein ja varoa purruksi tulemista.

ANTI

Itsenäisyyspäivä sovinnaisuuden tällä ja tuolla puolen Teksti ja kuvat Markus Silvennoinen

ja laulua, joka ei kadulle asti juuri kantautunut. Lopuksi satoja sinisiä ja valkoisia palloja laskettiin ilmaan. Tässä vaiheessa suurin osa iltakoululaisista oli jo melko kylmissään ja oli aika suunnata kohti sisätilojen autuasta lämpöä. Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli mukava osa itsenäisyyspäivää, vaikkakin siihen liittyi paljon odottelua, joka toi mieleeni erään toisen perinteisen isänmaallisen instituution, armeijan. Tehottoman opiskelun ja akateemisten päiväunien jälkeen oli aika itsenäisyyspäivän toisen tapahtuman - kiakkovierasjuhlien. Muutama hieman anarkismiin kallellaan oleva tuttavani oli osallistumassa ja päätin ottaa heihin yhteyttä. Matkalla kohti kiakkovierasjuhlia vastaani tulivat Handelsbankenin ja Stockmannin särjetyt ikkunat, jotka kertoivat marssin kulusta omaa ta-

rinaansa. Näiden lisäksi ilmeisesti ainakin Vanhan kirkon ikkunoita ja hotellien valvontakameroita oli rikottu. Paikalla olleet kommentoivat Kyttälänkadulla vallinneen täyden anarkian poliisin keskittyessä sulkemaan Hämeenkadun. Tampere-taloa lähestyessä vastaan alkoi tulla ihmisiä illan teeman mukaisesti jääkiekkomailat olalla ja Juti-naamarit kasvojen peittona. Paikalla olleista muutamasta sadasta henkilöstä suurin osa oli verhonnut naamaansa huivilla, naamiolla tai vähintään pistänyt hupun päähänsä. Vaikka osallistujajoukko painottui vaihtoehtokulttuurien edustajiin, väkeä löytyi 12-vuotiaista eläkeläismummoihin ja irokeesitukkaisista punkkareista siististi pukeutuneihin ihmisiin. Väkijoukon keskellä rytmiä loi rumpumusiikki. Paikalla ollessani suurimmat ylilyönnit olivat aidan rytkyttäminen

sekä tölkkien, pullojen ja muun irtaimiston heittäminen poliiseja kohti. Aktiivinen aines tuntui koostuvan muutamasta kymmenestä henkilöstä ja suurin osa väkijoukosta tuntui lähinnä seuraavan tapahtumia. Muutama aidan kaatamista yrittänyt henkilö sai pippurisumutteesta ja omaan kurkkuunikin leijaili hieman kyseistä kaasua. Tampere-talon Sorsapuiston puoleisten suurten ikkunoiden läpi näkyneet kutsuvieraat kirkkaissa valoissa ja puistoon kokoontuneet mustanpuhuvat kiakkovieraat loivat kutkuttavan kontrastin pimeässä illassa, mikä saattoi olla omiaan provosoimaan äkkipikaisimpia protestoijia. Poliisi oli ymmärrettävästi paikalla vahvalla kokoonpanolla. Tampere-talon katolla poliisi kuvasi levottomuuksia ja mellakkapukuisia

Perinteinen ylioppilaiden soihtukulkue järjestettiin tänäkin vuonna itsenäisyyspäivänä. Moni iltakoululainen oli uskaltautunut ensimmäistä kertaa mukaan ja yliopistolta lähteneeseen kulkueeseen osallistui viitisentoista ainejärjestömme jäsentä. Kulkueen alkua oli tänä vuonna aikaistettu Tampere-talon juhlallisuuksien vuoksi ja tästä syystä soihtujen valo ei päivän valossa päässyt oikein oikeuksiinsa.

Matkatessamme kohti ensimmäistä Kalevankankaan hautausmaata tuli itselleni kulkueestamme ilkikurinen mielleyhtymä soihduin ja talikoin varustautuneeseen lynkkausporukkaan, vaikkakin joukkomme mieliala oli täysin päinvastainen.

ANTI

Kalevankankaan sankarihaudoilla kuunneltiin juhlapuhe ja laulettiin Maamme-laulu. Luminen maisema ja edessä olleet hautakivet loivat paikalle lähes hartaan tunnelman. Odottelun jälkeen matka jatkui loskaisia teitä pitkin kohti Keskustoria.

Kulkue ei itse torille päässyt, sillä sinne oli edellisenä päivänä pystytetty joulutori, joten vaihtoehtona oli juhlallisuuksien kuuntelu kuraisella Hämeenkadulla. Pormestari Anna-Kaisa Ikonen piti juhlapuheen ja torilla esitettiin musiikkia

ANTI

poliiseja seisoi aidan takana kymmeniä. Tampere-talon juhlallisuuksien aikaan Kalevantien liikennettä valvonut poliisituttavani kertoi, että huomattavasti suurempaankin joukkoon oli poliisin toimesta varauduttu. Myös hevospoliisit olivat valmiudessa, mutta ainakin omiin silmiini niiden ryntäily mellakka-aidan ja kiakkovieraiden välissä näytti holtittomalta ja amatöörimäiselta. Tuntui hyvin oudolta, että yleensä niin seesteiset ja rauhalliset kotikulmani olivat yhtäkkiä koko valtakunnan huomion keskipisteenä niin Tampere-talon Linnan juhlien kuin niitä vastaan protestoivien kiakkovieraiden vuoksi. Pari kiakkovieraisiin täysin rauhanomaisesti osallistunutta tuttuani oli saanut itsenäisyyspäivän jälkeen pahoinpitelyuhkauksia. Väkivalta ja paikkojen tärveleminen on hyvin tuomittavaa, mutta hieman ih-

mettelen asennetta, jossa paikkojen rikkomisen vuoksi ollaan valmiita soveltamaan ns. viimeistä ratkaisua. Kun väkivalta tuomitaan, ei kovin järkevänä voi pitää myöskään oman käden oikeuden harjoittamista väkivallan epäilyn vuoksi.

tainen uho sivuuttivat ajetun asian, mutta toisaalta koko kiakkovierasjuhlat olisi luultavimmin jätetty paljolti huomiotta, jos tapahtumassa olisi mainosjulisteiden mukaisesti keskitytty vain katulätkään ja rillaamiseen.

Kiakkovierasjuhlien alkuperäisenä tarkoituksena oli ilmeisesti kritisoida yhteiskunnan eriarvoistumista, mutta sanoma jäi hyvin piiloon kaiken kohun taakse. Adrenaliini- ja kaljahuurussa heiluminen arvatenkin motivoi monia kiakkovieraiden aggressiivisemmasta siivestä enemmän kuin poliittiset tavoitteet, mutta luultavasti enemmistö oli rauhanomaisesti nostattamassa eriarvoistumista puheenaiheeksi. Tällä kertaa se ei juuri onnistunut, sillä otsikot täytti Tampere-talon pukuloiston arvioinnin lisäksi lähinnä kohuotsikot särkyneiden lasien yöstä ja yhteenotoista poliisin kanssa. Paikkojen särkeminen ja väkival-

Monet tuntuivat pahoittaneen mielensä kiakkovieraista siinä määrin, että koko itsenäisyyspäivä oli täysin pilalla. Suomessa asiat tuntuvat olevan erittäin hyvällä mallilla, mikä näkyy siinä, että muutamien ikkunoiden särkeminen ja loppujen lopuksi melko näennäinen poliisille uhoaminen tuntuu saaneen lähes koko kansakunnan shokkiin. Omasta mielestäni kiakkovierasjuhlat ja niiden aiheuttama kohu lähinnä alleviivaavat Suomen itsenäisyyden arvoa. Ei hullumpi maa, jos tässä on sen viime vuosien pahin koettelemus. Onnea Suomi!

Vuosijuhlat olivat ja menivat mahtavasti. Iltakoulu kiittää jokaista mukana ollutta järjestäjää, puhujaa, esiintyjää ja vierasta. Lisäksi iso kiitos juhlan tukijoille.

Helsinki Tampere Seinäjoki www.muotitalotyynela.fi

Poliisin “rosvojoukoksi“ nimittämät mielenosoittajat rikkoivat mun muassa ikkunoita valetaessaan Tampereen keskustassa.

Edellisellä aukeamalla: Kiakkovierasjuhlia mainostettiin jo hyvissä ajoin ennen h-hetkeä.

ANTI

Aktiivisin mielenosoittajien joukko oli muutaman kymmenen hengen kokoinen.

ANTI

Terveisiä puheenjohtajalta Siinähän se hujahti, nimittäin jälleen yksi vuosi politiikan tutkimusta ja Iltakoulua. Aika on kulunut nopeasti, minkäpä sille mahtaa. Se taitaa olla melko luonnollistakin näin hyvässä seurassa. Kuten tiedämme, mitä erilaisimmilla asioilla on tapana aina päättyä aikanaan. Nyt päätösvuorossa on omalta osaltani myös vuosi rakkaan Iltakoulun puheenjohtajana. Vuosi puheenjohtajana on ollut kiireinen, haastava ja työntäyteinen mutta samalla myös äärimmäisen opettavainen. Paljon asioita on tehty yhdessä muiden aktiivien kanssa aina arkirutiineista ja näkymättömästä taustatyöstä isompiin spektaakkeleihin, vuosijuhlat yhtenä vuoden upeimmista kokemuksista mainitakseni.

ANTI

Täytyy sanoa, että kuluneen vuoden mittaan on tullut opittua melkoisesti sekä asioista ja niiden hoitamisesta että myös itsestään.

Aika kuluu ja ihmiset vaihtuvat. Puheenjohtajan nuijakin lähtee pian kiertoon. Vanha hallitus viimeistelee tällä hetkellä pakettiin kuluvan vuoden viimeisiä askareitaan ja samalla perehdyttää uutta hallitusta ja aktiiveja. Onhan tämä haikeaa, mutta onneksi tiedän Iltakoulun olevan ensi vuonnakin erittäin hyvissä käsissä uuden mainion hallituksen johdolla. Kuviot muuttuvat, mutta Iltakoulu pysyy.

Haluan nyt vuoden lähestyessä loppuaan osoittaa vielä kerran vilpittömän kiitollisuuteni kaikille teille, jotka olette olleet mukana tekemässä tätä vuotta. Kiitos teille, jotka olette olleet viemässä Iltakoulun arkea eteenpäin. Kiitän hallitustani ja kaikkia muita Iltakoulun aktiiveja. Olette tehneet vuoden aikana hui- Terveisin, kean määrän upeaa työtä, ja sitä on Jesse Oikarinen ollut mahtavaa seurata! Olen myös Puheenjohtaja iloinen siitä, että olen saanut vuoden aikana jakaa monenlaiset hetket teidän kanssanne. Politologit, olette hienoja tyyppejä!