1/2021
ANTI
1/2021
ANTI 1/2021
Kannen kuva Santeri Iivonen Päätoimittaja Santeri Iivonen Pääkirjoitus Santeri Iivonen Puheenjohtajan tervehdys Cecilia Ingman Elokuva-arvosteluja Auri Leino Bees & Honey Dear Esko Take-away ruokien arvostelu Santeri Iivonen Horoskoopit Kolme jalotähtien lukijaa MM-kisojen poliittisuus Visa Veijonen TAYK <3 Tarja TAYK 2017-2021 Suuren pelin paluu - arvostelu Topias Alasalmi
LEHTI POLITOLOGEILTA POLITOLOGEILLE
PÄÄKIRJOITUS
Santeri Iivonen
Mitähän sitä kirjottaisi? Lyö tyhjää nyt aika pahasti. Johtuukohan jumissa oleminen etäopiskelusta? Ei muutenkaan tunnu nappaavan mikään pahemmin tällä hetkellä. Ei pääkirjoitus voi surkea olla, kun ihmiset lukee sen ensimmäiseksi. Ei myös pahemmin huvittaisi tehdä mitään kornia ” olen aina unelmoinut päätoimittajan urasta Hesarissa ja tämä on ensimmäinen askeleeni siihen” aloitusta koska se nyt olisi vaan jotenkin tosi odotettavissa.
Sanat ovat kyllä hukassa, mutta onneksi tässä on sisältöä muiltakin ihmisiltä. Todella hankalaa kirjoittaa mitään, ellei ole mitään konkreettista sanottavaa. Huomattavasti helpompaa puhua ympäripyöreitä lauseita kasvotusten eikä näin tekstimuodossa. Seuraavaan numeroon saa jotain parempaa, kiinnostaa tehdä mutta nyt löytyi ainakin hankalin osuus. Lopetukset on aina tekstin hankalin osuus, joten tämä oli nyt tässä.
PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS: TOIVONTÄYTEISIÄ AIKOJA,
ONKO
NIITÄ?
Vuosi 2020 veti maton alta aika lailla odottamatta, aikaisessa vaiheessa ja armottomasti. Näin tässä vaiheessa jo haluan kiittää vuoden 2020 hallitusta yhteisestä tekemisestä, tuesta ja voimavarasta, jota ilman edellinen vuosi olisi ollut huomattavasti raskaampi. Syyskokouksessa asettuessani ehdolle puheenjohtajaksi, oli mielessäni toiveikas ajatus paremmista ajoista vuonna 2021. Vuosi on alkanut monilla tavoin rauhallisesti ja harkiten. Hallituslaiset ovat miettineet paljon omien sektoreidensa toteutusta, itse olen yrittänyt tutustua itseeni johtajana ohjatessani hallituksen toimintaa. Iltakoulu on jäsenille ensisijaisesti yhteisö, johon kiinnittyä opiskeluaikana. Ensimmäinen linkki opiskelijaelämään, sellainen joka ihanteellisessa tilanteessa kantaa läpi opiskeluajan. Iltakoulussa parasta onkin yhteisöllisyys ja ihmiset, joita tapaa tapahtumissa ja aj-tilassa. Korona-aika on vienyt pois mahdollisuudet niiltä asioilta, joiden kautta yhteisöllisyys on aiemmin konkretisoitunut. Jäljelle on jäänyt muun muassa edunvalvontaa, viestintää ja yhdistyksen kehittämistyötä, mitkä ovat kaikki tärkeitä toiminnan osaalueita, mutta eivät välttämättä yhteistä tekemistä kaipaavan iltakoululaisen maailmaa mullista.
" Y H TEI S Ö L L I S Y Y D E N L U O MINEN JA SIITÄ KIINNI P I T ÄMI N E N O N E D E L L E E N I LTAKOULUN T O I MIN N A N T Ä R K E I N T A V OITE" Mitä me sitten teemme, kun ”mitään ei voi tehdä”? Tänä vuonna jatketaan yhdistyksen kehittämistyön parissa etenkin keväällä. Tarkoituksena on miettiä, miten eri sektoreita voitaisiin viedä eteenpäin ja jatkaa jo viime vuonna aloitettuja, mutta myös uusia projekteja. Muun muassa koulutuspolitiikkaa ja edunvalvontaa halutaan tänä vuonna tuoda enemmän esiin, mikä on muun muassa tiedekunnan laajenemista ja poikkeusajasta normaaliin palaamista silmällä pitäen tärkeää. Poikkeusaika on siitä ikävää, että perinteinen toiminta on monilta osin jäissä. Toisaalta se kuitenkin antaa mahdollisuuden luoda jotain aivan uutta ja tarkastella Iltakoulun toimintaa hieman erilaisesta vinkkelistä, mikä on aika virkistävääkin. Mitä tulee tapahtumiin ja kohtaamisten mahdollisuuksiin, ovat ne jatkuvasti mietinnässä. Ilokseni olen huomannut, että meillä on hallituksessa valtavan fiksua, luovaa ja idearikasta porukkaa. Isoi juttui tulos, malttakaa siis vielä hetki odottaa!
Tänä vuonna toiveikkaat katseet suuntaavat lähinnä syksyyn, jos silloin meillä toivottavasti olisi vihdoin edellytyksiä palata jollain tasolla normaaliin toimintaan. Sillä välin yritetään siis luovia rajoitusten välissä keksien ohjelmaa ja tekemistä niiden puitteissa, keskittyä edunvalvontaan ja luoda pohjaa normaalimpaan toimintaan palaamiselle. Hallinnollista ja rakenteellista kehittämistyötä tehdään nyt, jotta normaalimmasta ajasta voitaisiin ottaa kaikki ilo irti sitten, kun sen aika koittaa. Viime vuoden puheenjohtaja Karoliina kirjoitti viime vuoden avaustervehdyksessä hyvin, että tärkeintä tässä toiminnassa on yhteisöllisyyden luominen ja sen ylläpitäminen. Jokaisen hallituksen vuosi vuodelta tulisi pyrkiä kohti tätä päämäärää, vaikka muutoksen tuulet puhaltaisivatkin. Tässä vuosi myöhemmin tätä kirjoittaessani muutoksen tuulet ovat todella puhaltaneet ja kunnolla, mutta toiminnan päämäärä ei vieläkään ole muuttunut. Yhteisöllisyyden luominen ja siitä kiinni pitäminen on edelleen Iltakoulun toiminnan tärkein tavoite, ja nyt se on vielä entistäkin tärkeämpää. Se ei saa unohtua hallinnollisen kehittämistyön alle. Vaikka toiminta on hetkellisesti muuttanut luonnettaan, on Iltakoulu edelleen olemassa iltakoululaisten vuoksi ja iltakoululaisia varten. Sitä tarkoitusta ei pandemia ole muuttanut eikä sen myöskään pidä antaa tehdä niin. Mitä tuolle toiveikkuudelle siis oikeastaan kuuluu nyt, kun vuosi on päästy aloittamaan? Poikkeusaika turhauttaa edelleen: jokaiselta meiltä on otettu pois ainutkertaista aikaa elämästä. Toiveikkuudelle kuuluu kuitenkin hyvää, sille on pakko kuulua hyvää. Minun on pakko toivoa, että syksyllä aloittavat fuksit voivat aloittaa opintonsa helpommissa olosuhteissa. Toivon, että meillä on mahdollisuus marraskuussa juhlia 46-vuotiasta Iltakoulua vuosijuhlien merkeissä. Toivon iloisia jälleennäkemistä tapahtumissa ja aj-tilassa. Ennen kaikkea toivon parempia aikoja.
Cecilia Ingman, Puheenjohtaja 2021
ELOKUVA-ARVOSTELUJA AURI LEINO Ma Rainey's Black Bottom, 2020 (Netflix)
IMa Rainey’s Black Bottom on George C. Wolfen ohjaama historiallinen draamaelokuva. Se perustuu August Wilsonin samannimiseen, vuoden 1982 näytelmään. Kummankin inspiraationa ja päähenkilönä toimii laulajatar Ma Rainey, joka tunnetaan yhtenä varhaisen bluesin ja sitä kautta koko amerikkalaisen populaarimusiikin uranuurtajista. Elokuva seuraa Raineyn (Viola Davis) ja kuvitteellisten studiomuusikoiden (mm. Chadwick Boseman ja Glynn Turman) äänityssessiota 1920-luvun Chigacossa. Aihepiiri on tuttu: Chadwick Bosemanin esittämän trumpetisti Leveen kautta seurataan perinteistä tarinaa köyhän muusikon kamppailusta menestyä. Ma Rainey puolestaan edustaa klassista, vaativaa tähteä. Rosoinen miljöö on rajattu lähes täysin studiorakennukseen ja sen lähiympäristöön, eikä näyttelijäensemble ole suuren suuri. Jazzin kultakauden Chigaco herää henkiin viehättävän puvustuksen ja lavasteiden ansiosta. Asetelma on yksinkertainen, mutta pinnan alla kuplivat pistävänkin ajankohtaiset rasismin ja sorron teemat. Parhaiten teatteriohjauksistaan tunnettu Wolfe on luonut valkokankaalle onnistuneen elokuvan. Ma Rainey’s ei nojaa juonella temppuiluun tai mahtailevaan miljööhön, eikä sen tarvitsekkaan. Pelkistetty lavastus ja puvustus sekä yksinkertainen juoni antavat ansaittua tilaa soljuvalle dialogille, kauniille musiikille sekä henkilöille, joiden tarinat historiassa jäävät liian helposti kertomatta. Elokuvan parasta antia ovat roolisuoritukset. Blueslegenda Rainey herää Viola Davisin käsissä vaikuttavasti eloon, ja Chadwick Boseman tekee viimeiseksi jääneessä elokuvaroolissaan tarkan ja koskettavan tutkielman nuoren muusikon ahdingosta. Tarinan ilmeiseltä tuntuva loppuratkaisukaan ei laimenna elokuvan vaikutusta. Sadan vuoden taakse sijoittuvat tapahtumat tuntuvat 2020-luvulla yhä liiankin tutuilta. Kaiken kaikkiaan Ma Rainey’s Black Bottom on yksinkertaisuudessaan kaunis, tuotannon kaikilta osin tasapainoinen kokonaisuus ja myös oleellinen blues-historian oppitunti. Rasismin historia Yhdysvalloissa nivoutuu oleellisesti länsimaisen populaarimusiikin kehitykseen, ja nämä jännitteet tulevat ansiokkaasti esille. Blueslegenda Ma Rainey saa arvoisensa kunnianosoituksen, ja elokuvan kulttuurinen viesti viedään riipaisevasti perille. Hollywoodin kriisivuoden elokuvien joukossa se nouseekin ehdottomasti parhaiden joukkoon
Kulttuuri
Mank, 2020 (Netflix)
Netflixin tuottama elämäkertaelokuva Mank vie katsojan 1930-40 -lukujen Hollywoodiin. Se kertoo Citizen Kane elokuvan käsikirjoittajan, Herman J. Mankiewiczin tarinan. Mank on ohjaaja David Fincherin (mm. Fight Club ja Gone Girl) ensimmäinen elokuva kuuteen vuoteen, ja sen käsikirjoitus on peräisin 1990-luvulta, hänen isänsä Jack Fincherin kynästä. Rooleissa nähdään muiden muassa Gary Oldman, Amanda Seyfried ja Lily Collins. Tarina seuraa vuonna 1940 auto-onnettomuuden jäljiltä toipilaana olevan Mankiewiczin kirjoitusprosessia, palaten takaumina 1930-luvun tapahtumiin. Keskiössä on Mankiewiczin suhde sanomalehtimiljonääri William Randolph Hearstiin ja tämän rakastajattareen, näyttelijä Marion Daviesiin, joihin Citizen Kanen päähenkilöt perustuvat. Mankiewiczin uran ja henkilökohtainen elämän linssin läpi katsotaan myös lamaa, Kalifornian politiikkaa ja elokuvateollisuuden maailmaa. Citizen Kanesta vaikutteita on otettu estetiikan ja tarinan ei-lineaarisuuden muodossa. Kanen hahmojen fyysinen ja moraalinen rappio ovat läsnä myös elokuvan takaisessa tosielämässä. Mustavalkoisuus tuo oman fiiliksensä, puvustus henkii 1930-luvun Hollywood-glamouria ja tunnelmallinen musiikki on toteutettu ajalle autentisilla soittimilla. Erityistä kiitosta ansaitsee pääroolikaksikon näyttelijäntyö. Elävä legenda Oldman on vakuuttava alkoholisoituneena, sosiaalisesti kankeana käsikirjoittajana, ja Amanda Seyfried luo taitavasti syvyyttä onnea onkivaan
näyttelijätärhahmoonsa.
Ohjaajantyön
osalta
Fincher
todistaa
jälleen
kerran
kykynsä
uudistaa
elokuvataidettaan pitämällä samalla kiinni synkästä tavaramerkkityylistään. Toisinaan rankkoihinkin aiheisiin kääntyvälle tarinalle ja terävälle dialogintykitykselle vastapainoa tuovat nokkela kielenkäyttö ja musta huumori. Mank
on
kokonaisuudessaan
eräänlainen
hatunnosto
vanhalle
Hollywoodille,
joka
miellyttänee
eritoten
allekirjoittaneen kaltaisia klassikkoelokuvien ystäviä. Katsojalle onkin paikallaan pieni taustatutkimus etukäteen, sillä juonen ja intertekstuaalisten viittausten perässä pysyminen saattaa osoittautua hankalaksi. Etenkin Citizen Kanen tunteminen on luonnollisesti hyödyksi (löytyy toistaiseksi Yle Areenasta!). Muutoin Mank on toimiva kokonaisuus, joka
maalaa
uskottavan
kuvan
Orson
Wellesin
varjoon
jääneestä,
mutta
äärimmäisen
lahjakkaasta
elokuvakäsikirjoittajasta. David Fincher ei taaskaan petä, ja tuore katsanto klassikkoelokuvan kulisseihin loistavan käsikirjoituksen kautta lämmittää etenkin paatuneen elokuva-aficionadon sydäntä.
Kulttuuri
Mulholland Drive, 2001 (HBO Nordic)
David Lynchin Mulholland Drive on epäilemättä neo-noir -genren moderni klassikko. Juonesta on parempi olla tietämättä liikaa etukäteen, mutta alkuasetelma on seuraava: Nuori näyttelijänalku Betty (Naomi Watts) saapuu Hollywoodiin ja on aikeissa asua tätinsä luona sillä aikaa kun tämä on muualla. Perillä hän tapaa autoonnettomuudessa muistinsa menettäneen Ritan (Laura Harring). Erinäisiä sivujuonia seurataan lyhyissä, pääasiallisen asetelman ulkopuolisissa kohtauksissa. Vuosituhannen vaihteen aikoihin neo-noir -mysteerit olivat suorastaan muodissa, mutta genreä ahkerasti kuluttavallekin Mulholland Dr. erottuu joukosta. David Lynch rikkoo kaikissa teoksissaan konventioita ja tekee rohkeita valintoja, mutta etenkin tässä elokuvassa se kannattaa. Absurdit skenaariot ja värikkäät hahmot ovat Lynchiä parhaimmillaan,
ja
ohjaaja
repii
kirjavasta
näyttelijäkaartistaan
mielenkiintoisia
henkilökuvia.
Loistavan
päähenkilökaksikon lisäksi muun muassa Justin Theroux tekee mainion roolin piinattuna elokuvaohjaajana. Elokuvateollisuus on mahdollisesti hieman mielikuvitukseton aihe elokuvalle, mutta sitä lähestytään kiinnostavalla tavalla. Mulholland Driven maalaama kuva Hollywoodista on hohdokkaan unelmatehtaan sijaan karu ja moniulotteinen. Kritiikkiä elokuvalle on (mielestäni aiheellisesti) annettu sen kliseisestä tavasta esittää queer-suhteita, mutta elokuvan romanttisissa elementeissä on myös paljon hyvää. Tarina on traaginen, mutta varsinkin huumorintajultaan kieroutuneet katsojat löytävät elokuvasta yllättävänkin paljon komiikkaa. Moni pitää Mulholland Drivea yhtenä Lynchin parhaista tekeleistä, ja tästä on hankala olla eri mieltä. Monimuotoinen näyttelijäensemble pääsee oikeuksiinsa ja käsikirjoitus on nerokas sekä asiaankuuluvan mystinen. Paljon jää katsojan tulkinnan varaan, ja elokuva kestää ehdottomasti useamman katselun.
Kulttuuri
BEES & HONEY Dear Esko, oonko ok? Sehän riippuu aivan siitä, kuka kysyy, ja siitä, missä kontekstissa ja millä mittapuulla ookouttasi pitää arvioida. Mikäli suoritat vuosittain menestyksekkäästi vähintään 60 opintopistettä, valmistut aikataulussa, kerrytät opintojen aikana 8 vuotta oman alan työkokemusta palkattomissa harjoitteluissa, työskentelet osa-aikaisesti tarpeeksi mutta et liikaa jotta et menetä opintotukia, toimit erilaisissa luottamustehtävissä, käytät vapaa-ajan vapaaehtoistöissä, sijoitat opintolainasi ensiasuntoon ja erilaisiin korkean tuoton rahastoihin, hankit vakaan parisuhteen ja paljon kavereita, hankit 2,3 lasta, etkä missään nimessä uuvu tai hakeudu mielenterveyspalveluiden pariin, olet yhteiskunnan ja yliopiston silmissä ihan ok. Mikäli minulta kysytään, olet ok jos Frendit EI mielestäsi ole kaikkien aikojen paras komediasarja. Dear Esko, onko ok panna muita iltakoululaisia? Se on täysin ok, mikäli haluat syödä sieltä minne paskot. Toisin sanoen siis on, jos varmasti haluat joskus istua sitseillä nykyisen kumppanisi kanssa kahden entisen kumppanisi välissä. Dear Esko, onko ookoo panna staabeja? Vahinko on tainnut jo tapahtua? Teit mitä piti. Varaa seuraavaksi aika YTHS:lle ja jätä oikeat vastaukset tenttikysymyspankkiin. Dear Esko, laitoin peppuuni kynän aj-tilasta ja terä katkes sinne.. Onko vaarallista ja pitääkö mun kertoa ajtilavastaavalle? Kehotan teitä täyttämään häviämisilmoituksen ja häirintälomakkeen. Lyijykynähän teillä jo on.
Dear Esko, penikseni kääntyy hiukan vasemmalle, oonx ok? Vaikuttaisi siltä, että peniksesi oireilee psykosomaattisesti inherentistä vasemmistolaisuudestasi. Suosittelen, että hankit pari kelakorvaamatonta viagraa, ja ehkä peniksesi oikenee muutamassa vuodessa. Mikäli näin ei käykään, kokeile harjoitella horisontaalisia työstökulmia vinoutumisasteen osoittaman määrän suuruisessa kulmassa vastakkaiselta puolelta. Dear Esko, miten voin feikata oma kuolemani? Mikäli olet harkinnut asiaa jo pitkään ja varmistunut päätöksen lopullisuudesta, kätevimpänä tapana pidän sitä, että julkaiset artikkelin Kosmopolis-lehdessä. Dear Esko, miksi penikseni tuntuu hassulta aina, kun katselen Iltakoulun naisia? Atalpan vahtimestari lähetti ensinnäkin sellaisia terveisiä, että on suotavaa käyttää omia alusvaatteita. Tämän lisäksi kehotan varmistamaan, ettei peniksesi vahingossa ole jäänyt persposkiesi väliin ja neuvon sinua hankkimaan epämukavien tai hankaavien (erityisesti pitsiset, stringit ja tangat) sijaan parempia alusvaatteita. Uskon, että kapitalistinen markkinayhteiskunta keksii lukuisia mahdollisuuksia hankkia edullisesti talkkia ja lapsityövoimalla tuotettuja pehmeitä puuvillaisia alushousuja. Dear Esko, miten saada? Kysymys saamisesta on hyvin mielenkiintoinen. Saamelaisten oikeusasemaa tulee parantaa ratifioimalla ILO:n sopimus nro 169, OM027:00/2012.
Dear Esko, mikä kansainvälisen politiikan teorioista vastaa mielestäsi parhaiten todellisuutta? Mielestäni kansainvälisen politiikan teorioista kaikkein lähimmäksi totuutta pääsee moderni teoria. Epstein didn’t kill himself. Dear Esko, voiko Politiikan muutoksen sivuja käyttää sätkäpaperina? Politiikan muutos ja polttaminen on vähän 2015. Kehotan sinua repäisemään itsesi nykypäivään ja piikittämään Pentti Linkolaa. (Ps. laitoksen vessoissa ei vielä ole sinisiä lamppuja). Dear Esko, mitä demokratian määritelmää kannattaa käyttää esseessä? Demokritoksen kerrotaan kehittäneen yhdessä Leukippoksen kanssa ajatuksen, jonka mukaan kaikki aine koostuu katoamattomista, jakamattomista ja ikuisesti muuttumattomista hiukkasista, joita Demokritos kutsui nimellä atomos eli "jakamaton". Tästä termistä on kehittynyt myös nykyään käytetty sana atomi Dear Eskio miksi teekkarit kiihottaa, vaikka ne on meidän vihollisia? Parisuhteessa on erityisen tärkeää, että edes toinen on matemaattisesti lahjakas ja osaa budjetoida tulevaisuuden 2000 euron kuukausipalkkasi Excelissä. Dear Esk, miksi iltakoulu suosittelee maskeja, vaikka niiden toimivuudesta ei ole tieteellistä näyttöä? Olen tullut siihen lopputulokseen, että tämä todennäköisesti johtuu siitä, että iltakoululaisten jatkuva suuhengittäminen on niin raskasta katseltavaa.
TAKE-AWAY RUOKIEN ARVOSTELU Seuraavaksi voidaan aloittaa käsittelemään konkreettisia kivoja asioita eli ruokaa! Tuota kaikkien suosikkia nimittäin opiskelijaruokaa. Näinä aikoina ruuan vieminen kotiin on yleistynyt ja teidän päätöstänne helpottaakseni on laadittu arvostelut yliopiston keskustan ravintoloiden take-away annoksista. Arvostelut on tehty yhden henkilön puolesta, joten eri näkemyksiä aiheeseen varmasti löytyy lukijoiden joukosta. Erikoismaininta suositus Juveneksen såås-annoksille, jotka ovat ilmeisesti nyt tänä vuonna tulleet uutena asiana (tämä ei ole kaupallinen yhteistyö muuten).
Santeri Iivonen
Linna (2/5)
Frenckell (3,5/5)
-Annoskoko on yllättävän pieni, jos pakkaa
-Annoskoon
linnan valmisrasioihin
kasaat sen itse
-Jos sinulla ei ole omaa rasiaa niin joudut
- Plussaa salaattipöydästä, joka on todella
ostamaan rasian ruuan lisäksi
erinomainen
-Leivän ottaminen mukaan tehty turhan
ravintoloihin verrattuna
hankalaksi
-Yleensä
-Yleisesti ottaen Linnan ruuat eivät ole niin
ravintoloita hieman laadukkaampaa ruokaa
hyviä
-Erikoismaininta
voi
tehdä
ja
myös
optimaaliseksi,
monipuolinen
Frenckellillä
ravintolan
kun
muihin
on
omalle
muita
leivälle,
joka on todella hyvää
Minerva (3/5)
Päätalo (4/5)
-Annokset ovat valmiiksi pakattuja ja
-Isoimmat annoskoot kaikista ravintoloista
valikoima on monipuolinen
-Pääruoka
-Annoskoko on ihan hyvä, mutta voisi olla
erikseen
vielä hieman isompi
-Salaattia
- Salaatit ovat hieman yksitoikkoisia, mutta
kastiketta niin parantaisi
kastiketta saa laittaa itse makunsa mukaan
-Mukaan
-Leivät ovat myös valmiiksi pakattuja ja
maitopurkin (toki kokonaisarvo sana laskee
niitä on monipuolisesti
henkilölle, joka ei maitoa käytä) -Ruuat
ja
on
saa
ovat
sen
kastike
hyvä
myös
hyviä,
on
määrä,
pakattu
jos
juomaksi
mutta
saisi
pienen
vaihtoehdot
voisivat olla hieman monipuolisemmat
Ruoka
Kolme jalotähiten lukijaa ylpeänä esittää:
H O R O S K O O P I T Korona-aika on saanut pohtimaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tähtien lupaukset politologien kevääseen tulkitsevat Kombucha- huuruissaan kolme jalotähtien lukijaa. Voit luottaa näihin ennustuksiin yhtä paljon kuin lupauksiin politologien 90% työllisyydestä.
Vesimies 20.1.- 18.2. Jupiter ja Saturnus tulevat merkkiisi, joka tarkoittaa, että tarvitset itsekuria siihen, että noudatat koronarajoituksia. Tämä on haastavaa sillä helmikuu on rakkauselämän kannalta tärkeintä aikaa. Luppoajalla päädyt kyseenalaistamaan puoluekantasi.
Kalat 18.2. – 20.3. 2021 on kosmisten lahjojen vastaanottamisen vuosi. Sinun täytyy opetella olemaan itsekäs. Voit paljastaa professorille hyvällä omallatunnolla, että pariesseen huonot kappaleet eivät ole sinun käsialaasi. Maaliskuussa viehätysvoimasi on ennätyksellisen korkea, käytä siis tätä ajanjaksoa hyväksesi kaikilla elämän osa-alueilla.
Oinas 20.3. – 19.4. Sinun täytyy olla päättäväinen ja tehdä omat päätöksesi esimerkiksi kesätyöhakujen suhteen. Älä anna muiden sanella mihin kykysi ja noppasi riittävät. Tähdet povaavat paljon wappuheiloja mutta nähtäväksi jää onko koronavirus tähtiä voimakkaampi…
Härkä 19.4. – 20.5. Suurimpana ongelmanasi on malttamattomuus ottaa rauhallisesti. Karsi kalenteria railakkaiden muutosten tieltä, varsinkin, kun kuntavaalien tulos on ratkeamassa. Huhtikuun puoliväli onkin vuoden railakkainta aikaa ;) Saatat miettiä alan vaihtoa, mutta muista, että ruoho ei ole vihreämpää aidan toisella puolella.
Kaksoset 20.5. – 21.6. Jupiter tuo myötätuulta elämääsi joten nyt on vihdoin aika aloittaa valmistelemaan kauan välteltyä opinnäytetyötä. Vauhdikkain jakso on maalis- huhtikuussa, paina siis silloin menemään
Rapu 21.6.- 22.7. Haluaisit vain elää mukavaa elämää, mutta tähdet ennustava suuria haasteita. Päädyt puolivahingossa ”läpällä ja kännissä” kuntavaaliehdokkaaksi. Menestyksen saavuttaminen vaatii suuria muutoksia, joten aloitathan kampanjoinnin ajoissa.
Leijona 22.7.- 23.8. Ellet rauhoitu, tulee tästä vaikea kevät. Kohtalo kuljettaa elämääsi, joten pidä silmäsi auki mahdollisuuksia varten. Tämä voi olla ratkaiseva vuosi loppuelämäsi kannalta.
Neitsyt 23.8.- 22.9. Ahdistut turhasta. Noppasi riittävät Kelan rahalähetyksiin, joten voit ottaa rauhallisesti. Sinun täytyy heittäytyä rohkeaksi ja tavoitella korkealle. Hae niitä kesätyöpaikkoja, joiden saamista epäilet.
Vaaka 22.9.- 23.10. Unohda jo viime vuoden pettymykset ja erheet. Saatat tuntea olosi väsyneeksi mutta se helpottaa, kun kiinnität huomiota sinua enemmän kiinnostaviin asioihin. Droppaa siis tylsä ”hyödyllinen” sivuaine. Mahdollisuudet uuteen rakkauteen ovat ilmassa, viimeistään elokuussa ;)
Skorpioni 23.10. – 22.1. Harkitse mitä teet. Planeettavoimat tekevät kaikkensa hillitäkseen etenemistäsi. Älä huolestu jos unelmiesi työ- tai harkkapaikka ei tänä vuonna napannutkaan. Syksy on uusia mahdollisuuksia täynnä.
Jousimies 22.11.-21.12. Kykenet ratkaisemaan ongelman kuin ongelman. Olet kapinallinen ja mielessäsi pyörii ajatus salakapakan perustamisesta. Pidä silmät sekä sydän auki ja kuuntele intuitiotasi sillä nyt pidetään hauskaa!
Kauris 21.12. -20.1. Vapauta itsesi vastuusta ja anna elämän edetä omaan tahtiinsa. Et tarvitse kalenteria eikä kunnianhimolle ole tarvetta. Kun vaihtovuotesi perutaan toistamiseen, alat epäillä onko kansainvälisten tehtävät kuitenkaan sinua varten. Älä huoli, sillä Suomen kunnissa riittää virkamiespaikkoja.
Lähteet: Astro.fi
demi.fi TikTok
Omakohtaiset tulkinnat ja kokemukset
Pullonpohja Ennakkoluulot
Urheilumaailman narrit Jääkiekon MM-kisat vietiin pois ValkoVenäjältä, mutta nyt diktaattorin sijaan juhlivat urheilunaivistit. Päätöksellä ei nimittäin todellisuudessa ole mitään vaikutusta isompaan kuvaan, kirjoittaa Antin toimittaja Visa Veijonen.
Tammikuun puolivälin jälkeen tullut kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n päätös kevään 2021 MMkisojen siirtämisestä pois Minskistä ei tullut varsinaisesti yllätyksenä. Viikkojen ellei jopa kuukausien mediamylly yhdistettynä pääsponsorien vetäytymiseen ja IIHF:n puheenjohtaja Rene Faselin halailukuviin Valko-Venäjän diktaattori Aleksandr Lukashenkan kanssa olivat kiekkoliitollekin jo sen luokan pr-skandaali, että kovia päätöksiä oli tehtävä pakon edessä. Kuvaavaa siirrossa oli kuitenkin se, miten vaikeaa lopullinen päätös oli tehdä. Myös päätöksen todelliset syyt jäivät korostetun hillityn ulostulon ulkopuolelle. IIHF:n varapuheenjohtaja ja Suomen oma kiekkomoguli Kalervo Kummola tosin kommentoi siirtämispäätöksen jälkeen ihmisoikeuksien olevan aina ensisijalla – ja fair play Kummolalle, sillä hän ajoi IIHF:n sisällä voimakkaasti kisoja pois ValkoVenäjältä. Viralliseksi syyksi IIHF ilmoitti kuitenkin ihmisoikeuksien puolustamisen sijaan yleisen huolen Minskin turvallisuustilanteesta.
On totta, että turvallisuus oli yksi huolenaihe, sillä jatkuvat mielenosoitukset ja surkea COVID19-tilanne ovat asioita, joiden vuoksi kisoja Minskissä ei tulisi järjestää muutenkaan. Vetoaminen turvallisuustilanteeseen ihmisoikeuksien sijaan kuitenkin varoo politisoimasta asiaa ennestään ja siirtää keskustelun aiheen ympäriltä täysin vääriin asioihin. Lähes kaikkialla mediassa uutisointi ja kommentointi aiheesta on ollut samansuuntaista – lehti ja yleisöpalsta toisensa perään on iloinnut kisojen siirtämisestä ja IIHF:n ”suoraselkäisestä” päätöksestä. Totuus on kuitenkin se, ettei Minskin kisojen siirtämisellä ole mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta. On erittäin naivia kuvitella, että päätöksellä olisi mitään vaikutusta Valko-Venäjän tilanteeseen, puhumattakaan isossa kuvassa valitettavan yleiseen urheilumaailmassa esiintyvään trendiin.
Jos Minskiltä vietiin kisat pois, eikö seuraavaksi pitäisi viedä 2022 Talviolympialaiset Kiinalta? Ja heti sen jälkeen jalkapallon MM-kisat 2022 Qatarilta? Vai eivätkö uiguurien asema tai maahanmuuttajatyöläisten olot ole yhtä tärkeitä kansainvälisille urheilujärjestöille kuin ValkoVenäjän tilanne? Moraalis-eettisesti toki näitäkin kisoja pitäisi vetää pois maista, joille ne on myönnetty, mutta jääkiekko on Suomessa saamastaan asemasta huolimatta pieni laji maailmalla – ja IIHF:stä ei voi puhua edes samassa lauseessa FIFA:n tai Kansainvälisen Olympiakomitean kanssa. Isompien järjestöjen kohdalla kynnys kisojen siirtämiseen on merkittävästi korkeampi. Lisäksi on myös pohdittava, olisiko jääkiekon MM-kilpailujakaan viety pois Valko-Venäjän sijaan esimerkiksi Venäjältä Navalnyitilanteen ja siitä seuranneiden suurmielenosoitusten takia. Vastaus on, että ei olisi. Valitettava fakta on se, että Minskin kisat siirrettiin muualle vain sen vuoksi, että Valko-
URHEILU
Venäjä on kansainvälisellä tasolla tarpeeksi mitätön maa niin poliittisesti kuin urheilullisestikin. Silloin kun Valko-Venäjää selkeästi suuremmat taloudelliset tai poliittiset toimijat ovat vastaavanlaisen kritiikin kohteena urheilumaailmassa, kansainväliset katto-organisaatiot ja toimijat pysyvät hiljaa lajista riippumatta. Yleisellä tasolla ongelma voidaan liittää suoraan siihen, kuinka rahan rooli urheilussa on kasvanut 2000luvun kuluessa valtavaksi. Tämä voidaan havaita jo siitäkin, että IIHF siirsi Minskin kisat vasta sen jälkeen, kun kisojen pääsponsori Skoda ilmoitti tukensa loppuvan, mikäli kisat pelattaisiin suunnitellusti. Rahan kasvanut rooli johtaa kokonaisuutena siihen, että suuri osa järjestettävistä arvokisoista ovat jo alun perinkin kestämättömällä pohjalla. Esimerkiksi jalkapallon MM-kisoja järjestämään kykenevät maat ovat vähentyneet kaiken aikaa taloudellisen puolen määritellessä niin vahvasti kisajärjestäjän roolia. Tämä on nostanut urheilukisojen järjestäjiksi Qatarin ja Kiinan kaltaisia maita, jotka tuovat mukanaan paljon kysymyksiä ja ongelmia, jotka sotivat urheilun kattojärjestöjen perusperiaatteita vastaan.
järjestöjen johtopaikoilla istuvat narrit näyttäytyvät todellisina nukkehallitsijoina päätösvallan ollessa jossain aivan muualla. Jos ja kun jokin valtio on valmis antamaan tolkuttomasti rahaa kisaprojektiin ja oikeista naruista vetäen myös muille tahoille, on järjestäjämaan valinnasta käytävä avoin vaali lähinnä pelkkä esirippu, jonka takana todellinen järjestäjä on jo aikoja sitten sovittu. Esimerkiksi Qatariin jalkapallon MM-kisat vienyt ja myöhemmin Qatarin ”rahallisen huijaamisen” tunnustanut FIFA:n entinen pääsihteeri Sepp Blatter joutui jättämään tehtävänsä korruptiotuomion vuoksi, ja hänen seuraajansa Gianni Infantino lupasi virkaan astuessaan kitkeä korruption pois kansainvälisestä jalkapalloliitosta. Infantino ei kuitenkaan ole toistaiseksi sanallakaan väläyttänyt MM-kisojen poisviemistä Qatarilta tai edes selkeästi tuominnut Qataria maahanmuuttajatyöläisten kohtelusta lukuisten kisastadionien rakennustyömailla. Mainittakoon, että Qatarin stadiontyömailla on kisojen myöntämisestä lähtien kuollut vähintäänkin tuhansia työntekijöitä epäinhimillisten työolosuhteiden vuoksi.
Vaikkakin korruptio ei näyttele yhtä suurta roolia kansainvälisesti pienessä lajissa nimeltä jääkiekko, on samanlaista välinpitämättömyyttä urheilun ulkopuolisista asioista havaittavissa myös IIHF:n sisällä – kuten Rene Faselin toimista voidaan havaita. Onkin hyvin vaikeaa nähdä juuri mitään juhlittavaa jääkiekon MMkisojen siirtämisessä isoa kuvaa katsoessa, koska se oli käytännössä pienin asia, mitä IIHF saattoi tässä tilanteessa tehdä. Jatkossa tulisikin kiinnittää huomattavasti nykyistä enemmän huomiota kisojen valintaprosesseihin lajissa kuin lajissa. Esimerkiksi eri medioiden tulisi nostaa hakijamaiden epäkohtia ja valintojen eettisyyttä julkisen keskustelun pariin huomattavasti aiempaa aggressiivisemmin. Lisäksi kaikki liikkuva rahavirta valintaprosessien yhteydessä täytyisi tuoda – jos ei julkisuuteen niin – vähintäänkin kattojärjestöjen ulkopuolisten viranomaiselinten nähtäville. Kaiken kaikkiaan IIHF ja Valko-Venäjän MM-kisat ovat vain pieni pisara suuressa valtameressä, joka kasvaa vain suuremmaksi, mikäli asiaa ei oteta vakavasti tai edes pyritä tekemään sille mitään.
Suurempi tai ainakin välittömämpi ongelma lienee kuitenkin urheilun kattojärjestöjen valitettavan yleinen korruptoituneisuus, joka näkyy suoraan järjestäjämaiden valinnoissa. Katto-
URHEILU
TAYK <3 TARJA Tarja Sepän eläköityessä Tampereen yliopisto menettää taitavan luennoitsijan myötä myös valtavan määrän YKtietotaitoa. Hänen työnsä on mahdollistanut useiden nuorten YK-osaajien siirtymisen työelämään kertomaan ja levittämään YK:n ilosanomaa yliopistopiirien ulkopuolelle. Kuva on Tarja Sepän väitöstilaisuuden kahvituksesta vuodelta 2019, jossa TAYK oli ‘kuokkavieraana’. Kuvassa vasemmalla TAYKin pj 2020 Jasmina Ahonen, keskellä tuore yhteiskuntatieteiden tohtori Tarja Seppä ja oikealla TAYKin vpj 2019 Elina Häkkinen. YK nähdään vaikeana ja monimutkaisena organisaationa, jolla on siitä huolimatta merkittävää päätösvaltaa. Se on siis kuten EU tai ylioppilastutkintolautakunta - kaikki ovat kuulleet, mutta kukaan ei oikein ymmärrä. Kuten vaikutusvaltaisessa eepoksessa Politiikan muutos todettiin, mikäli ei ymmärrä pelin sääntöjä tai tunne pelaajia, ei ole juuri motivoitunut pelaamaan peliä. Suuri kynnys YK:sta kiinnostumiseen onkin ymmärryksen puuttuminen. Siinä missä ymmärrys EU:sta pyörii tasolla ‘käyrien kurkkujen kieltäminen’, YK:sta ihmiset tietävät yleistäen vain epäonnistuneet rauhanturvaoperaatiot. Toisessa ääripäässä YK:n näkyvyydestä ovat puolestaan niin yleistyneet asiat, ettei niitä mielletä lainkaan järjestön meriiteiksi. Näihin kuuluu muun muassa kestävän kehityksen tavoitteet ja yleismaailmalliset käsitykset ihmisyydestä sekä ihmisoikeuksista.
Näissä YK on onnistunut äärimmäisen hyvin, mutta se ei saa siitä kiitosta. Opetuksessaan Tarja on korostanut erityisesti näitä ‘näkymättömiä’ onnistumisia, kuitenkaan unohtamatta järjestön puutteita tai heikkouksia. Kuten Palpatine totesi Anakinille, ymmärtääkseen suurta mysteeriä tulee opiskella kaikkia sen puolia. Toki, Tarja ei siirry nyt galaksin keisariksi vaan eläkeelle, mutta hänen opetuksensa jäävät elämään meissä oppilaissa.
Harvassa ovat ne luennoitsijat, joilla on kyky aidosti kuunnella ja kohdella jokaista oikeudenmukaisesti, mutta Tarja on tässä onnistunut. Joillekin meistä se on voinut tarkoittaa mielipidekirjoituksen viestin tähdentämistä, kun taas toisille se on merkinnyt yhdenvertaista kohtelua opiskelijoiden kesken - riippumatta heidän kiinnostuksestaan aihetta kohtaan. YK-järjestön hallituksessa tai ei, kurssitöiden tekemättä jättäminen on johtanut kurssilta poistamiseen.
Opiskelijoiden keskuudessa Tarjaa ei kuitenkaan arvosteta tai muisteta lämmöllä ainoastaan hänen opetuksensa ja tutkimuksensa vuoksi. Monille, kuten tämänkin jutun kirjoittajille, Tarja on toiminut ennen kaikkea motivoivana tukijana ja elämässä myötäeläjänä, ja tämä onkin se kipein menetys, jonka moni Tarjan eläköityessä kokee.
Mikäli yllä mainittu ei ole koitunut kohtaloksi, on Tarjan opetuksessa ollut keskeistä opiskelijoiden dialogi. Vaikka valitettavan usein opiskelijan reaktio luennoilla keskustelusta on jotain paniikin ja mykkäkoulun väliltä, suun avaaminen on yleensä kannattanut. Keskustelu erilaisten ihmisten kanssa on antanut perspektiiviä lukuisiin kysy-
myksiin ja syventänyt jokaisen omaa ymmärrystä. Se on myös auttanut tunnistamaan linssin, jonka läpi katsoo maailmaa. Opetusmenetelmänä tämä ei ole täysin onneton, sillä kurssit ovat usein nauttineet vuoden parhaan kurssin tittelistä ja Tarja itse vuoden parhaan opettajan arvonimestä. Avoin dialogi, kannustus ja ymmärrys eivät ole rajoittuneet vain luennoille ja opetukseen, vaan se on kattanut myös TAYKin toiminnan. Opiskelijavetoisessa YK-järjestössä kenties yhdistyy jotain koko YK-opetukselle tärkeää: innostus. Tätä intoa Tarja on ollut kannustamassa pidempään kuin kukaan meistä on ollut yliopistolla. Kannustus on saanut monia muotoja vuosien saatossa: noppia, opintomatkoja, puhujavierailuja, tiedon vaihtoa ja blogitekstejä. Kurssien, henkilökohtaisen innostuksen herättämisen ja ideoiden vapaan pallottelun ansiosta Tarja on onnistunut tuomaan useita uusia aktiiveja TAYKin toimintaan - mukaan lukien monet meistä kirjoittajista.
Tämä on kiitos Tarja Sepälle kaikesta TAYKin saamasta tuesta ja inspiraatiosta, sekä järjestön toiminnalle oleellisesta YKosaamisen tarjoamisesta. Ei ole mielestämme lainkaan liioiteltua sanoa, että TAYK ei olisi tässä ja tällaisena ilman Tarjan kontribuutiota toiminnallemme. Vaikka ajanmääreenä tullaankin vastedes käyttämään lyhennettä Tja. (Tarjan jälkeinen aika), toivomme, ettei rakkaus ja innostus YK:ta kohtaan vähene. TAYK lupaa tehdä kaikkensa, ettei näin tapahdu.
Nina Hokkala, pj 2021 hallituksineen Jasmina Ahonen, pj 2020 hallituksineen Yeti Kakko, pj 2018-2019 hallituksineen Emilia Tuurala, pj 2017 hallituksineen
HISKI HAUKKALAN TEOS KUVAA KATTAVASTI ALATI MUUTTUVAA KANSAINVÄLISEN POLITIIKAN YMPÄRISTÖÄ, JOSSA TOIMIJUUS ON SIDOTTU MITTAKAAVAAN, AIKAAN JA TILAAN. TIETOKIRJA: YHTEISKUNTA JA POLITIIKKA HISKI HAUKKALA: SUUREN PELIN PALUU – SUOMEN TULEVAISUUS KRIISIEN MAAILMASSA. KUSTANNUSYHTIÖ OTAVA. HELSINKI. 2020. 263 S.
Haukkala kirjoittaa tuttuun elävään tyyliinsä ja se tarjoaakin lukijalle mahdollisuuden katsoa kansainvälistä politiikkaa hyvin tarinasta rakentuvan mielikuvan kautta. Myös kirjan rakenne ja kokonaisuus on selkeä, joka helpottaa
Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan
lukijan ymmärrystä siitä minkälaisessa
professorin Hiski Haukkalan teos Suuren pelin
ympäristössä Suomi toimii ja minkälaisia haasteita
paluu – Suomen tulevaisuus kriisien maailmassa
Suomen toiminnalle on. Kirja on kuitenkin tiivis,
(2020) on yleistajuisesti kirjoitettu kansainvälisen
joka on osittain rajoittanut asioiden,
politiikan tietokirja, joka soveltuu hyvin eri
kansainvälisen politiikan teorioiden sekä
tietotason omaaville lukijoille. Kirja aloittaa
käsitteiden selittämisen mahdollisuutta, ja tämä
kertomuksen Suomen historiallisesti
voikin jättää joillekin lukijoille ajoittain
rakentuneen kansainvälisen toimijuuden
ihmettelemisen aihetta. Tämä kuitenkin vaivaa
synnystä sekä kehityksestä, jota rajoittavat
kirjaa kokonaisuudessaan vain pienissä määrin.
mittakaava, aika ja tila. Kirja etenee
Kansainvälisen politiikan opiskelija saa kirjasta
kansainvälisen politiikan toimintaympäristöä
kuitenkin ehkä hieman enemmän kuin jonkun
kuvaillen, jossa on aistittavissa paluu toimijuutta
muun tietotason omaava lukija. Meihin politiikan
kaventavaan; moninapaistuvaan kansainvälisen
tutkimuksen opiskelijoihin Haukkala omistaakin
politiikan maailmaan Lännen auringon laskiessa
kirjassaan pari sanaa ja kohdistaa siinä meihin
ja Idän aamun sarastaessa. Tässä
sekä toivoa että huolta. Olemme kasvaneet siinä
moninapaistuvassa maailmassa Suomi joutuu
maailmassa, joka on ollut avoin, kansainvälinen ja
huolellisesti pohtimaan omaa toimijuuttaan sekä
meille suhteellisen turvallinen, joten osaammeko
strategiaansa selviytyäkseen. Kirja avaa myös
tarkastella historiaa ja katsoa maailmaa myös
Suomelle olennaista Suomi-EU ja Suomi-Venäjä
inhorealistisin silmin? Realismi näyttäytyykin
suhdetta, jotka vaikuttavat merkittävimmin
kirjassa kansainvälisen politiikan tarkastelun
Suomen toimijuuden mittakaavaan, aikaan ja
pohjana. Omasta mielestäni tämä onkin hyvä
tilaan. Historiallisesti rakentuneet suhteet
muistaa, vaikka todellisuutta voi tarkastella yhtä
molempiin luovat Suomelle yhtä aikaa sekä
hyvin myös muiden teorioiden kautta. Sosiaalisen
toivoa että huolta ja Suomi joutuukin
todellisuuden tarkastelu kuitenkin sisältää monta
tasapainoilemaan näiden toimijoiden
erilaista ja yhtä todellista ulottuvuutta.
muuttuvissa olosuhteissa. Kirjan lopuksi
Historiakinon hyvä muistaa, mutta mielestäni se ei
Haukkala vielä laajentaa linssiään ja katsoo kau-
saa kuitenkaan liikaa määritellä tulevaisuutta.
empaa myös ihmiskunnan yhteisiä huolia, joiden
Kuten kirjassakin todetaan, että historia toistaa
uhka voi olla koko ihmiskunnalle
itseään muttei koskaan kuitenkaan samalla
eksistentiaalinen.
tavalla.
Lopuksi kirja saattaa tarjota lukijalle hieman
Kirjan loppusanoista löytyi vielä tärkeä epäsuora
yksiselitteisenkin kuvan, että ratkaisuja ja
viesti myös meille opiskelijoille. Yksin emme pysty
strategioita voitaisiin hakea hyvällä suunnittelulla,
näkemään kaikkea, tulemaan autuaan viisaiksi tai
historian tuntemuksella, ohjeilla sekä
kehittymään eteenpäin. Tähän tarvitsemme koko
varautumisella. Kuitenkin kansainvälisen politiikan
omaa tiedeyhteisöämme, jossa jaamme, autamme
muuttuvan luonteen vuoksi emme voi varautua
ja rakentavasti kritisoimme toisiamme. Näin kehi-
kaikkeen ja todellisuuden tarkastelun eri
tymme yhdessä paremmiksi tulevaisuuden oman
mahdollisuuksien vuoksi emme myöskään voi
alamme asiantuntijoiksi.
saavuttaa yksiselitteisiä ratkaisuja, vaikka niitä toivoisimme. Tämä toive kuitenkin kumpuaa yksinkertaisesta psykologisesta taipumuksestamme pyrkiä pysyvyyteen ja jatkuvuuteen niin omassa identiteetissämme kuin ympäristössämmekin, joka luo meille turvallisuuden ja hallinnan tunteen siitä, että pystymme jokseenkin ymmärtämään ja ennustamaan ympäröivää maailmaa sekä itseämme. Nykyisessä arjessamme olemme kuitenkin huomanneet, että maailma voi muuttua hyvinkin nopeasti ja myös teoksen tarina muistuttaa meitä siitä, että myös kansainvälisessä politiikassa harvoin mikään on pysyvää (ehkä realismia lukuun ottamatta), jatkuvaa ja vielä vähemmän ennustettavaa. Kansainvälisen politiikan mannerlaattojen liike on jatkuvaa – välillä hitaampaa ja välillä nopeampaa. Jos politiikan tutkimuksen opiskelijoina haluamme jotain pysyvää niin tottukaamme muutokseen ja nauttikaamme siitä, että saamme opiskella näinkin mielenkiintoista alaa.
TOPI ALASALMI