Anti 1 2010
1 2010
ILTAKOULU
Anti 1
>> Sisälmykset
Anti 1/2010
Sisältö >> 3 Pääkirjoitus Johannes Lehtinen
JULKAISIJA Tampereen yliopiston valtioopin ja kansainvälisen politiikan opiskelijoiden ainejärjestö Iltakoulu
PÄÄTOIMITTAJA Johannes Lehtinen
TOIMITUSKUNTA Aki Luoto, Gritten Naams, Jere Seikkala, Aleksi Harmokivi, Saara Kuittinen, Bruno Jäntti, Veikko Mäkelä, Hanna Harrison, Matti Muhli, Ilkka Tiensuu, Elina Kamppi, Ella Jantunen, Niilo Palin, Maija Lumme,
>> 4 Tuutorvastaavan tervehdys Aki Luoto Viisautta uusille fukseille >> 6 Mikä on Iltakoulu Gritten Naams puheenjohtajan selonteko >> 7 Vuoden 2010 hallituksen esittely Jere Seikkala, Aleksi Harmokivi, Saara Kuittinen shame, shame, eternal shame >> 8 Jalkapallon tuntemus - kansainvälisen menestymisen elinehto Aki Luoto Miksi Futis on elämää suurempi ilmiö? >> 12 ICAHD Finland - suoraa poliittista toimintaa Bruno Jäntti ICAHD paljastaa Suomen ja Israelin asekauppakytkennät >> 15 Postcard from far away Veikko Mäkelä Delia Callisayan - Iltakoulun Plan kummilapsen esittely >> 16 Katastrofi paratiisissa Hanna Harrison Pieni Tyynenmeren saari toipuu hirmumyrskystä >> 19 Selonteoista, jargonista ja argumentoinnista Matti Muhli sihteeriprofessorin tiukka kehityspolitiikka-analyysi
TAITTO Johannes Lehtinen
PAINOPAIKKA Juvenen Print, Tampere
>> 22 Ylioppilaskunnat ja kehitysyhteistyö - pari oleellista reunamerkintää Ilkka Tiensuu Tuleeko ylioppilaskuntien tehdä kehitysyhteistyötä? >> 24 Tarinoita Taykista Elina Kamppi ja Ella Jantunen Jo perinteeksi muodostunut YK-yhdistyksen esittely >> 25 Tummat ja Vaaleat Niilo Palin Millaista on Presidentti Obaman rauhankolpakkopolitiikka?
YHTEYSTIEDOT Anti-lehti/Iltakoulu ry Politiikan tutkimuksen laitos PL 607, 33101 Tampere Johannes.Lehtinen@uta.fi
2 Anti
>> 26 Miksi opiskelijan tulee käydä kaljalla? Maija Lumme Maltaista elämänviisautta ja kokemuksia työharjoittelusta >> 27 Famous beer quotes Ypäjän AA-kerho Totuuksia oluesta ja kaljasta
1 2010
Pääkirjoitus <<
Pääkirjoitus
Olen tyytyväinen. Anti on saatettu painokuntoon ja valmiin työn saa laskea käsistään. Anti jatkaa tänä vuonna pitkälti Jari Marjelundin asettamilla linjoilla sekä sisällön että ulkoasun suhteen. Olen paljosta kiitollisuudenvelassa edelliselle päätoimittajalle. Jari on ohjeistanut ja tukenut minua koko prosessin ajan. Tämä tuki on taannut sen, ettei pyörää ole tarvinnut keksiä joka käänteessä uudelleen. Itselleni tämä on ollut mielenkiintoinen ja antoisa kokemus. Ainejärjestölehtemme tulevaisuutta ajatellen olen sitä mieltä, että yliopiston uudistuessa myös sillä olisi mahdollisuus uudistua. Osaa opiskelijoista tuntuu vaivaavan turha vaatimattomuus sen suhteen, mitä voidaan ja mitä tulee julkaista. Kun uusi school lyödään keväällä pakettiin, olisi täysin ajankohtaista miettiä, luodaanko schoolin sisälle oma opiskelijalehti. Tiedotusopin opiskelijoillahan on jo oma julkaisunsa. Uskoisin kuitenkin lehden teosta kiinnostuneita löytyvän myös muiden tieteenalojen sisältä. Kuppikuntaisuus ei hyödytä ketään, enkä usko Iltakoulun omaleimaisuuden kärsivän vaikka antaisimmekin Antiin käytetyn panoksen osaksi schoolin yhteistä opiskelijalehteä. Mikäli lehden taakse saataisin enemmän joukkovoimaa, voisi se motivoida kaikkia tekijöitä panostamaan lehteen ja samalla lisätä lehden levikkiä. Tämänkertainen Anti tarjoaa tiiviin paketin ajatuksia ja viihdykettä iltakoululaisille. Keväällä lehteä suunniteltaessa suuntaa-antaviksi teemoksi päätettiin: “olut, kehitys ja jalkapallo.” Lehdestä löytyy näistä ja muista teemoista enemmän ja vähemmän vakavasti otettavaa asiaa. Valitettavasti lehden huumoriosio kärsii tällä kertaa herrojen Tervonen ja Ranta kontribuution puutteesta. Huhujen mukaan k.o. henkilöt ovat Haagissa syytettyinä väsyneen huumorin viljelemisestä. Viimeisimmässä Antissa ilmestynyt putkiaiheinen juttu oli kuulemma rikos ihmisyyttä vastaan. Lämmin kiitos kaikille lehden tekoon osallistuneille ja hyvää kesää! -Johannes1 2010
Anti 3
>> Ohjeita nuorisolle
Tuutorvastaavan tervehdys
Aki Luoto Iltakoulun kulttuuri- ja tutorvastaava
Aki Luoto – Kulttuuri- ja tutorvastaava Aki ”jokapaikan höylä” Luoto on tullut kuuluisaksi taidostaan puhua alkuasukaskieltä. Ongelmahan vain on se, ettei kukaan muu ymmärrä, mitä herra Luoto yrittää sanoa.
Hei tuleva fuksi! Onnittelut minunkin puolestani sisäänpääsystä ja lämpimästi tervetuloa yliopistomaailmaan sekä erityisesti Tampereen Yliopiston politiikantutkimuksen laitokselle! Saatat olla tulossa suoraan lukiosta tai Sinulla saattaa olla jo takana useita vuosia yliopisto- tai muita opintoja, mutta ajattelin vähän kertoa/muistuttaa mistä yliopisto-opiskelussa on kysymys ja mistä siinä ei pitäisi olla kysymys. 4 Anti
Yliopisto-opiskelu on iso askel eteenpäin elämässä – itse asiassa se saattaa olla yksi suurimmista muutoksista joita tulee kokeneeksi nuoruudessa. Uusi ympäristö, uudet ihmiset joiden kanssa ollaan päivittäin paljon tekemisissä, uudet toimintamallit ja käyttäytymistavat; nämä kaikki saattavat tuntua musertavilta, mutta ei hätää! Me kaikki olemme kokeneet nämä samat asiat, meistä jokainen on ollut pihalla opintojensa
alussa ja meistä jokaisesta tämä kaikki on tuntunut joskus aika raskaalta! Sinun ja muiden ensimmäistä vuottaan starttaavien apuna ja tukena toimimme minä ja motivoitunut tutor-joukkomme. Meidän tehtävänämme on tarjota Sinulle kaikki tarvitsemasi tieto, jotta oma opiskelusi lähtee kunnolla käyntiin ja tunnet olosi täällä ”sivistyksen temppelissä” mukavaksi ja inspiroituneeksi ja kaikin puolin kotoisaksi. 1 2010
Ohjeita nuorisolle << Hehän ovat kuin kaksi marjaa
Professori Matti Muhli Olut- ja Jääkiekkotiede
Jokaiselle meistä yliopisto merkitsee eri asiaa, mutta kerron mitä se minun mielestäni on. Itsehän aloitin syksyllä ikäloppuna papparaisena täällä itseäni monta vuotta nuorempien opiskelijakollegoiden keskellä pitkän puurtamiseni kohti jotain, jota en vieläkään ole saanut itselleni selvitettyä. Olen tippunut kaikista ”menestysjunista” ikäni puolesta enkä vieläkään tiedä mitä haluan tehdä ns. isona, mutta tiedän että tämä opiskelu tässä paikassa on todella hauskaa puuhaa. Politiikanopiskelu ei todellakaan ole pelkkää puolueiden periaateohjelmien kahlaamista (valtio-opissa sitä toki käydään läpi) tai YK:n peruskirjan ulkoa opettelua (ilmeisesti sitäkin kv-politiikassa pyöritellään), vaan se on enemmänkin kaiken yhteiskunnallisen toiminnan pyörittelyä ja pohdintaa. 1 2010
Joku on joskus hienosti sanonut että ”politiikkaa on hieno opiskella juuri siitä syystä, että se tarjoaa mahdollisuudet vaikka minkälaisten asioiden pyörittelyyn”. Meillä Tampereella on myös vapaa sivuaine-oikeus, ja se tarjoaakin mahdollisuuden rakentaa juuri omanlainen tutkinto omista kiinnostuksenkohteista.
“PauPau NaksNaks”
Noiden opiskeluun liittyvien asioiden lisäksi yliopisto-opiskelu on ainakin seuraavia asioita: hyviä keskusteluja ”oikeista” asioista, random-kohnotusta, hyviä pippaloita, uusia ihmisiä,
Professori Tuomas Forsberg kansaivälinen politiikka
uusia ideoita, pitkiä päiviä, vastuuta itsestä ja omista toimista, aikuisuutta, kriittisyyttä, vuorovaikutusta hulinaa, vakavia ja vähemmän vakavia asioita sekä rankkaa puurtamista. Yliopisto-opiskelu ei ole (tai ainakaan pitäisi olla): putki-tutkintoja, liiallista järkevyyttä, asioiden tekemistä vain siksi että ”niitä on hyvä tehdä”, sulkeutuneisuutta, kritiikittömyyttä, luokkamaista opetusta sekä opintopistehakuisuutta. Mitä siis tällä kaikella yritän sanoa? Sitä, että olet kovin tervetullut joukkoomme iloiseen! Me tutorit tulemme auttamaan sinua tielläsi kohti täydellistä yliopistoelämystä ja olemme apunasi jo ennen koulun alkamista. Kysymyksiisi tullaan löytämään vastaus. Nähdään syksyn alussa! Anti 5
>> Päällikön päiväkäsky
Mikä on Iltakoulu
En aio kertoa siitä, mikä Iltakoulu virallisesti on, mitä säännöissä tai toimintasuunnitelmassa lukee, sillä joko jo tiedät sen tai tulet saamaan selville. Sen sijaan haluan kertoa oman näkemykseni puheenjohtajana ja miettiä Iltakoulun syvintä ydintä. Ollessamme Iltakoulun järjestämällä exculla viime syksyllä Pietarissa, utelimme venäläisiltä kollegoiltamme, millaisia ainejärjestöjä heillä toimii. ”Ei meillä ole sellaisia” kuului vastaus. Tämän kuultuani kävin pohtimaan Iltakoulun tärkeyttä. Kuinka paljon vähemmän minulla olisi ystäviä ja tuttavia, ja kuinka paljon tylsempää elämäni olisi. Voin valehtelematta sanoa, että kaikki yliopistoa käyvät ystäväni ovat Iltakoulun kautta tutuksi tulleita. Iltakoulusta saa siis hyviä ystäviä, kenties elinikäisiä sellaisia. 6 Anti
Mielestäni Iltakoulun tarkoitus on ennen kaikkea tuoda ihmisiä yhteen ja tukea heitä opinnoissa. Se mitä Iltakoulu kenellekin merkitsee, on tietysti ”iltisläisen” itsensä määriteltävissä. Se voi olla paljon bileitä tai sitten ainoastaan Työnväen ampujien riveissä urheilemista. Parhaimmillaan se on Vaikka opiskelemme politi- kuitenkin haukanpitoa, ysikkaa ja sekaan mahtuu täviä ja paljon hyviä muistoja. monenlaisia poliittisia näkemyksiä, ei se Iltakou- Tervetuloa mukaan, olit lun piireissä näy. Olemme sitten aivan uusi tai jo kokaikki samaa porukkaa, ain- keneempi iltakoululainen! akin tenttisaunan lauteilla tai olutlasin äärellä. Voimme Terveisin, toki väitellä erilaisista asio- Gritten ista väittelyn jälkeen void- Iltakoulun puheenjohtaja 2010 aan sitten taas jatkaa talviolympialaisten, sitsauksen tai pornobileiden merkeissä. Hallitustyöskentely on yksi niistä mahtavista asioista, joita Iltakoulu tarjoaa. Itse jo kolmatta hallituskautta istuvana voin sanoa oppineeni yllättäviäkin taitoja, kuten delegoimaan sekä tekemään päätöksiä. Joskus hallituksessa väännetään kättä muustakin kuin vuosijuhlien pöytäliinojen väristä. Päätöksien teko voi olla välillä hankalaa, mutta uskon näidenkin tilanteiden opettavan paljon
Puheenjohtajasta juorutaan seuraavaa:
Rouva haaveili yliopistotaipaleensa alussa kuulemma ammattijalkapalloilijan urasta, mutta fuksivuoden hankipalloturnaus musersi Grippiksen haaveet. Ohipotku ja sitä seurannut tyylikäs voltti koituivat nousevan tähden kohtaloksi. Aj-tilassa on väitetty hänen vaihtaneen inttikundin inssimieheen. 1 2010
Totuus paljastuu << Tässä tulee vuoden 20092010 hallituksen esittely! Allekirjoittaneet sanoutuvat täysin irti kaikesta mahdollisesta vastuusta. Juorut eivät ole meidän keksimiämme, vaan ne edustavat Iltakoulun jäsenistön yleistä mielipidettä. Jos on jotain valittamista, niin voi mennä aj-tilaan avautumaan Akille. Se on siellä kuitenkin aina, toisin kuin herra aj-tilavastaava. Ilari Väänänen Vantaalta Varapuheenjohtaja Ei innostu naapurin lapsista. Ilarin tulevaisuuden haaveisiin kuulunee iskelmätähteys ja vähäpukeinen mainos iltakoulu. orgissa. Saippuasarjoja tiiviisti seuraavan Humppa-Ilarin tulkinta Satumaantangosta on jo legenda. Tunnetaan nykyisin myös rakkauden lähettiläänä. Matti Muhli – Sihteeri Joutunut hiljattain puuman saaliiksi. Suuri oluen ja Saksan ystävä omistaa kuulemma sukkanauhat ja sihteerin asun. Yön pikkutunteina sihteerillämme on tapana tarkastaa vilahtaako Mika Niemisen nakki MM-95 –koosteessa. Muihin sihteerin öisiin harrastuksiin kuuluu vaeltelu ympäri omaa asuntoaan. Tällöin hän yrittää paikantaa, miltä seinustalta naapurin eläkeläispariskunnan hetekan natisutus elävimmin kuuluu. Kiitos, hei! Hanna Meriläinen Rahastonhoitaja Sotkamon Jymyn kasvatti. Aina kinuamassa rahaa, muttei ikinä sitä anna. Pihtari! Hiihtolomalla ollessaan Levillä Hanna vietteli poikia löysällä kädellä. Say no more.
1 2010
Jere Seikkala Tiedotus- ja aj-tilavastaava Napit aukeaa kolmelta. Vuokranantaja on tiedustellut herran ikkunalaudalla sijaitsevista epämääräisistä ruukuista ja kasvatusvaloista. Kuulemma ”chilejä”. Tunnetusti huonon suuntavaiston omaava Seikola lähti kerran keskustorilta Pispalan suuntaan (länteen), vaikka määränpäänä olikin Nekala (kaakko). Muutettuaan Tammelaan tämä moppitukka lähti alakerrassa sijaitsevasta pitseriasta kohti Kalevaa. Toimii. Johannes Lehtinen KOPO –vastaava Pornobileissä painitrikoissa atleettista (ala)vartaloaan esitellyt Legolas on huhujen mukaan lihaksi muuttunut kreikkalainen patsas. Johanneksen marmorisen hauiksen ympärysmitta on suurempi kuin yhdenkään hallituslaisen reiden. Atalpalla usein viihtyvä adonis kuitenkin reenaa kuulemma vain tyttöjä varten. Maria Tervonen SOPO- ja ympäristövastaava Hallituksen tunnollisin opiskelija. Näkisitte sen tekstin määrän, mitä luennoilla syntyy! Joutunut vahingossa David Arterin vihaamaan Linnainmaan Prismaan töihin. Veikko Mäkelä Kv. ja tasa-arvovastaava Vuoden 2008 fuksit luulivat viime syksyyn asti Veikon vetäneen täydet pisteet pääsykokeesta ja jättäneen opiskelupaikan vastaanottamatta. Nöyrää. Yhteisillä opinnoilla Veikko heilutti kättään herra Kuneliukselle tämän kysyessä ”Kuuleeko Pori?”. Puhuu sujuvasti lähes kaikkia maailman kieliä. Ymmärtää jopa Akia.
Mira Keränen – Bilevastaava Työskentelee pornossa alusvaateliikkeessä, missä hän viettää työpäivänsä istuen sovituskopissa tenttikirjojen kanssa. Tiedotusvastaavan tavoin omaa Oululaisen juomisen taidon, minkä seurauksena ”Bilemira” ei päässyt baariin pääsiäisenä. Saara Kuittinen – Bilevastaava ”Barbie five!”, huusi Saara Patinan sitseillä, kun Iltakoulu nostettiin pöydälle. Muutenkin ulosanti oli sitä luokkaa, ettei ainejärjestömme maine ainakaan parantunut. Vissiin hukkasi hetkellisesti Pornobileiden kassan. Aleksi Harmokivi Liikuntavastaava Kostean HVK saunan jälkeen liehulettinen liikuntavastaavamme teki muutaman tunnin kattavaa analyysiä vessan lattialaattojen koostumuksesta. Tuloksia odotellaan edelleen. Liekköhän tämä niitä nollatutkimuksia? Huhujen mukaan sporttipojassa on 78% metroseksuaalia. Iida Jaakkola - Työelämä- ja varainhankintavastaava Väitetään, että Iida suoritti kv:n aineopinnot jo lukiossa. Huhupuheiden mukaan hän on myös voittanut olympiakultaa, hän työskentelee Patrialla johtotehtävissä ja tekee kahta väikkäriä yhtä aikaa. Nohevaa. Juorut kerännyt Saara Kuittinen Juorut koonneet Aleksi Harmokivi ja Jere Seikkala
Anti 7
>> Beautiful game
JALKAPALLON TUNTEMUS KANSAINVÄLISEN MENESTYMISEN ELINEHTO Jalkapallo – Jumalten peli Legendaarinen Liverpoolin manageri Bill Shankly totesi eräässä tv-haastattelussa hieman ennen kuolemaansa “Some people believe football is a matter of life and death, I am very disappointed with that attitude. I can assure you it is much, much more important than that.” Tämä kuuluisa lausahdus on yksi kaikkien aikojen eniten lainatuista fraaseista ja samalla kiteyttää sen mitä jalkapallo on sitä seuraaville ihmisille. Tuo ”vihreän veran shakki” on kautta vuosisatojen liikuttanut sille sydämensä antaneita ihmisjoukkoja niin kentällä kuin katsomoissakin. Oman joukkueen puolesta on huudettu, itketty, mesottu ja rakastettu vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Jalkapallosta on tullut aikojen saatossa miljardeja ih8 Anti
misiä koskettava maailman valtioiden päämiehet eivät suosituin peli. pärjää enää mitenkään tunnettavuudessa noille pyöreän Jalkapallo on mielletty koko nahkakuulan taitavimmille maailmassa kautta aiko- kesyttäjille. jen työväenluokan peliksi – eräänlaiseksi rahvaan viihdykkeeksi. Erityisesti lajin synnyinmaassa Englannissa Jalkapallo = lingua franca? jalkapallo on perinteisesti ollut työväestön suosiossa; Jo pitkään englantia on pisiellä jalkapallo on ollut detty eräänlaisena uutena jonkinlainen sivistymät- ”lingua francana” - yleistömämpi vaihtoehto ”cloth maailmallisena kielenä jota cap” -kansaa varten, kun taas ilman ei nykyisin kansainrugby ja muut pelit on nähty välistä kommunikointia ns. soveliaampina yläluokan pysty harjoittamaan. On harrasteina. Tämä jaottelu eräänlainen elinehto ja on vuosikymmenten saa- kyseenalaistamaton tositossa kuitenkin poistunut, seikka, että kaksi toisilleen ja nyt jalkapallo on suurem- vieraskielistä keskustelijaa paa kuin koskaan aiem- kommunikoivat englanmin; pelaajat ovat seurattuja niksi. Englanti on muosupertähtiä, katsomoissa dostunut historian saatossa voi nähdä koko yhteiskun- yleismaailmalliseksi kielenan kirjon ja kaikki mediat ksi, mutta kommunikointiin suoltavat tarinaa jalkapal- tarvitaan tunnetusti myös losta enemmän kuin aiem- sisältöä – pelkkä kieli ei min. Maailman johtajat ja kommunikointiin riitä. 1 2010
Beautiful game << Jalkapallo on ottamassa itselleen juuri tätä roolia eräänlaisena kaikki rajat ja kansallisuudet ylittävänä ”lingua franca” -puheenaiheena, josta jokaisella on mielipide ja jokainen kykenee puhumaan. Jalkapallo on myös suuri ”tasoittaja” joka tuo kaikki ihmiset taustasta riippumatta samalle viivalle ja tekee helpoksi keskustelujen avaamisen uusien tuttavuuksien kesken niin virallisissa kansainvälisissä tapaamisissa kuin vaikkapa yliopiston käytävilläkin.
“Jalkapallosta tuli lingua francamme, josta riitti puhuttavaa” Professori David Arter näkee jalkapallon saavuttaneen juuri tällaista roolia eräänlaisena ”jäänsärkijänä” ihmisten välisissä keskusteluissa: ”Aberdeenin yliopistossa huonenaapurinani oli erittäin ansioitunut ja paljon julkaissut ihmisoikeuksiin keskittynyt tutkija, mutta koska se taas ei ollut minun alaani niin keskustelumme olivat jokseenkin rajoittuneita. Sitten myöhemmin selvisi, että hän oli vannoutunut Arsenal –kannattaja, ja koska joukkueeni Manchester United ja Arsenal ovat tunnetusti kovia kilpakumppaneita niin jalkapallosta tulikin sitten yhtäkkiä meidän ’lingua francamme’, josta riitti puhuttavaa.” 1 2010
Samankaltaisen havainnon opiskelijamme Jaana Rantanen kertoi huomanneensa ollessaan Washingtonissa harjoittelussa: ”Etelä- ja Keski-Euroopasta tulleiden vanhempien diplomaattimiesten kanssa oli todella vaikeaa löytää sellaista kevyttä keskusteltavaa kunnes kerran aloimme jutella jalkapallosta. Siitä tuli eräänlainen meitä eurooppalaisia yhdistävä keskustelunaihe, kun kertailimme Mestareiden Liigan tuloksia ja keskustelimme eri maiden sarjojen tilanteista. Näistä maista tulleiden diplomaattien kanssa oli todella vaikeaa jutella kevyesti kunnes jalkapallon puheeksi ottaminen muutti tilanteen.”
Näiden esimerkkien valossa voikin todeta jalkapallon tulleen osaksi eräänlaista ”keskustelu-työkalupakkia”; sellaista välineistöä jolla nasevat kosmopoliitit murtavat jään keskustellessaan uusien tuttavuuksien kanssa ja jonka sisältä odotetaan jokaiselta löytyvän tietyt aiheet, muuten uhkaa jäädä kansainvälisissä keskusteluissa auttamatta paitsioon. Tämä jalkapallon esiinnousu ei tietenkään ole huolestuttavaa ns. kulttuurimaissa joissa kyseisestä lajista saa yliannostuksen haluamattaan medioiden kautta, mutta miten me suomalaiset täällä ei-urheilukulttuurin keskellä tästä selviämme? Anti 9
>> Beautiful game
rastuksiin kuuluu eduskunSuomen ongelmallisuus nan puhemiehen tehtävien hoitaminen ja presidenttiehdokkaaksi asettumisen Onko meidän suomalaisten julkinen arpominen), joka sitten syytä olla oikeasti toivoi EM-karsintoihin huolissamme tästä kehi- ”kovaa maata” jotta ”ihmiset tyksestä? Kyllä, valitettavas- näkisivät hyvää jalkapalloa ti. Me suomalaiset emme Suomessa.” tunnetusti ole urheilukansaa - vielä vähemmän jalkapal- Jalkapallon tuntemus tulokansaa. Suomesta puut- lee jatkossa olemaan entuu kokonaan sellainen ur- tistä suurempi kilpailuheilukulttuuri, joka muissa valtti henkilöiden välisissä maissa hallitsee ihmisten kansainvälisissä suhteissa. elämää ja vapaa-aikaa. Voisi jopa väittää jalkapalSuomalaiset käyvät katso- lon tuntemuksella olleen massa otteluita ainoastaan jo aiemmin suurta merkisilloin kun vastassa on tun- tystä yksilöiden urakehinettu sarjakärki, ja silloinkin tyksen kannalta, vai pidätvain jotta pystyvät viet- tekö täysin sattumana että tämään ottelun anniskelu- Suomen kuuluisin jalkapalkarsinassa lämmintä olutta lofanaatikoksi leimautuva muovituopista ryystäen. poliitikko Olli Rehn on Suomalaiset urheilujärjestöt myös Suomen menestynein eivät ainakaan paranna EU-vaikuttaja ja arvostettu nykyistä tilannetta, esimerk- komissaari? Niinpä - en kinä vaikkapa Palloliiton minäkään. Siinä vaiheessa puheenjohtaja (jonka har- kun kaikki toimijat ovat sa10 Anti
malla viivalla niin tällaiset henkilökohtaiset taidot nousevat arvoon arvaamattomaan. Kotimaan politiikassa jalkapallotietoisuus ei ole vielä ansaitsemassaan roolissa; siinä missä Iso-Britanniassa konservatiivien David Cameron yrittää väkisin näyttäytyä Aston Villan ottelussa uskottavana jalkapallo-fanina - Suomen Eduskunnassa ainoastaan Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki voidaan laskea uskottavien jalkapallo-fanaatikkojen joukkoon. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten Arhinmäki nostaa ensi keväänä faniuttaan esille eduskuntavaaleissa; mikäli eläisimme kulttuurimaassa, tulisi Vasemmistoliitto saavuttamaan jo pelkän puheenjohtajansa katuuskottavuudella suuren vaalivoiton. 1 2010
Beautiful game <<
Suomen valtionhallinto ei ole selkeästi siis vielä herännyt tähän kasvavaan ongelmaan, joka tulee jatkossa olemaan uhka Suomen kilpailukyvylle aivan kuten vaikkapa ahtaajien lakko tai ruotsalainen maito.Räikeänä esimerkkinä maamme takapajuisuudesta voidaan pitää Ulkoministeriön KAVAKU -diplomaattikoulutuksen pääsykokeita, joiden yleistieto-osiossa tiedustellaan hakijoiden tuntemusta esimerkiksi oopperan tai designin alalta, mutta ns. normaali kulttuuri jätetään täysin näiden elitististen tietojen varjoon. Totuus kuitenkin on se, että ”normaali ihminen on normaali ihminen” maasta riippumatta – ei normi-diplomaattia kiinnosta keskustella mistään syvällisestä korkeakulttuurista kun vaihtoehtona on lyhyt ja leppoisa höpinä kaikille rakkaasta jalkapallosta...
Onko mitään tehtävissä?
Jalkapallon MMkisat 11.6.- 11.7. Etelä-Afrikassa
Koska elämme kansainvälistyvässä maailmassa ja meidän alamme opiskelijoista suuri osa tulee työelämässäänkin kohtaamaan edellä kuvatun kaltaisia tilanteita, niin on tärkeää kysyä millä kantilla on laitoksemme opiskelijoidemme kyky keskustella jalkapallosta? Emmehän halua että kukaan meistä joutuu tuolla suuren maailman myrskyissä sivuun mielenkiintoisista keskusteluringeistä vain sen takia, että ei omaa tarvittavaa perustietämystä tuosta ”Kuningaslajista” jonka merkitys tulee varmastikin vain entisestään kasvamaan. Mikäli juuri Sinä tunsit piston sydämessäsi ja huolestuit tulevaisuudestasi, niin ei hätää - koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa tutustumista tuohon maagiseen peliin joka vie mielen ja kielen mennessään. Jos ei muuten, niin ihan oman tulevaisuuden kannalta. Aki Luoto
1 2010
Anti 11
>> Aktivismia ja journalismia
ICAHD FINLAND suoraa poliittista toimintaa
ICAHD Finlandin perustaminen Yliopistojen avatessa vuoden 2009 kesäloman jälkeen ovensa uusille ja vanhoille opiskelijoille, kokoontui joukko Israel/Palestiina aktivismista kiinnostuneita nuoria aikuisia eräässä helsinkiläisessä kahvilassa. Kokoontumisen tarkoituksena oli päättää kiinteän Israel/Palestiina -konfliktiin keskittyvän organisaation perustamisesta, toiminnan luonteesta ja tämän syntymäisillään olevan organisaation nimestä. Osanottajien oltua yksimielisiä toiminnan vakiinnuttamisesta ja rekisteröidyn yhdistyksen perustamisen tarpeellisuudesta, päätettiin järjestön nimeksi ottaa ICAHD Finland.
12 Anti
Mikä
on
ICAHD? kanssa ja heidän luvallaan. Halper, joka oli ehdolla ICAHD eli Israeli Co- Nobelin rauhanpalkinnon mmittee Against House saajaksi vuonna 2006, tähDemolitions on israelilaisen dentää aina tilaisuuden tulrauhanaktivistin Jeff Hal- len, että ICAHD:in toteutperin perustama, suoraa tama jälleenrakentamistyö poliittista toimintaa harjoit- ei ole ensisijaisesti humantava järjestö, jonka tavoit- itääristä avustustyötä. Jälteena on lakkauttaa Israelin leenrakennus, jota ICAHD ylläpitämä palestiinalaistekee, on avointa poliittista alueiden sotilaallinen mie- vastarintaa ja kansalaistothitys ja aikaansaada kan- telemattomuutta. ICAHD sainväliseen lakiin perustu- on jälleenrakentanut n. 170 va oikeudenmukainen rauha taloa, mikä ei tosin ole aivan Israel/Palestiinan alueelle. riittävästi: Israel on tuhonJärjestön nimi on viittaus nut vuoden 1967 jälkeen n. Israelin harjoittamaan pal- 24 000 taloa. estiinalaisperheiden talojen tuhoamispolitiikkaan. IC- ICAHD:in kanssa yhAHD on kehittänyt lukuisia teistyötä tehneenä ja strategioita tämän kansain- järjestön henkilökuntaa välistä lakia rikkovan politi- tuntevana olin sillä kanikan vastustamiseksi.Tunne- nalla, että Suomen jaoston tuin näistä lienee tuhottujen perustaminen tälle osaatalojen jälleenrakentami- valle ja omistautunutta työtä nen, joka suoritetaan yh- tekevälle israelilaispalestiiteistyössä palestiinalais- nalaiselle järjestölle ei olisi perheiden ja -yhteisöjen lainkaan kehnompi ajatus. 1 2010
Aktivismia ja journalismia<<
ICAHD Finland ja Suomen ulkopolitiikan osuSuomen kytkökset Israel/ uteen konfliktissa. Palestiina -konfliktiin Kaikki tämä juonsi juurensa seuraavasta yksinOlen ollut Israel/Palestiina kertaisesta mutta sitäkin -konfliktin kansainvälisessä epämiellyttävämmästä harauhantyössä mukana kym- vainnosta: Suomi käy mitmenkunta vuotta, ja osan tavaa asekauppaa Israelin ajasta olen toiminut eri or- aseteollisuuden kanssa. ganisaatioiden puitteissa, Puolustusministeriö on oskuten lukioaikoina ollessani tanut käytössään olevilla yksi Amnesty Internationa- verorahoilla pelkästään lin Israel/Palestiina -maako- vuodesta 1999 lähtien isrdinaattoreista. Osan ajasta raelilaisia aseita yli 152 olen puolestani toiminut miljoonalla eurolla. Tuntui freelance-pohjalta siten, että jokseenkin kummalliselta, olen edennyt projekti pro- että tämän luvun pysäytjektilta ja tehnyt yhteistyötä tävyydestä huolimatta jullukuisten israelilaisten ja kinen keskustelu ja Suomen palestiinalaisten järjestöjen mediakenttä keskittyivät kanssa. Vasta alettuani tar- mielummin vaikkapa siikastella lähemmin Suomen hen, tuovatko maahanmuyhteyksiä Israel/Palestiina uttajat Suomelle tuloja vai -konfliktiin jouduin uudel- menoja, ja mitä tehdä ouleenarvioimaan toimenku- doille romanikerjäläisille, vaani. Tästedes keskittyisin joita nykyisin tapaa etenkin 1 2010
Helsingin keskustassa – edes menemättä niin kutsuttuun viihteelliseen uutisointiin, jota tapaa mediassa tuskin kenenkään mielestä liian vähän. ICAHD Finlandin tekemä tutkimus ja asekauppakampanja Päätimme alkaa tutkia niitä israelilaisia aseyhtiöitä, joiden kanssa Suomi käy kauppaa. Yhdessä Petter Nissisen kanssa aloimmekin tarkastella lähemmin Elbit Systemsiä ja Rafael Advanced Defense Systemsiä, yhtiöitä, joiden kanssa Suomi on käynyt kauppaa yli sadalla miljoonalla eurolla. Julkaisimme tutkimustulokset ja lähetimme niitä eteenpäin suomalaisille tiedotusvälineille. Anti 13
>> Aktivismia ja journalismia Kaikessa lyhykäisyydessään osoitimme selvityksessämme, että Elbit ja Rafael osallistuvat sotarikoksiin. Toimme myös esiin sen mitä ilmeisimmän johtopäätöksen,että käymällä noin massiivista kauppaa yhtiöiden kanssa Suomi tukee niitä israelilaistoimijoita, joille Israelin käymät sodat ovat taloudellisesti elintärkeitä. Lisäksi kaupat tukevat Israelin aseteollisuuden kykyä tuottaa kalustoa maan armeijalle.
“Järjestö: Suomi tukee asekaupoilla Israelin sotarikoksia.”
Taloussanomien päätoimittaja Hannu Sokala kiinnostui selvityksestämme ja lehti julkaisi tutkimuksemme pohjalta paljon keskustelua herättäneen artikkelin otsikolla “Järjestö: Suomi tukee asekaupoilla Israelin sotarikoksia.” Heti artikkelin julkaisemisen jälkeen tuli puhelinsoitto Ylen Ykkösaamusta ja minua haastateltiin suorassa lähetyksessä. Kampanjamme 14 Anti
Suomen ja Israelin käymän Tutustu materiaaliimme ja asekaupan lakkauttamiseksi osallistu kampanjointiimme oli lähtenyt liikkeelle. osoitteessa www.icahd.fi. Taloussanomat julkaisi ar- Bruno Jäntti tikkelin kiirastorstaina: eipä aikaakaan kun ICAHD Finlandin facebook-ryhmä oli kerännyt enemmän jäseniä kuin yksikään poliittisen puolueen nuorisojärjestö facebookissa. 1 2010
Terveisiä Boliviasta<<
Postcard from far away Joskus käy niin, että lapset kasvavat aikuisiksi. Yleensä tämä tapahtuu yllättäen ja täysin pyytämättä. Aina lasten kasvattaminen ei kuitenkaan ole helppoa, sillä vanhemmat eivät välttämättä pysty tarjoamaan lapsilleen koulutusta eivätkä mahdollisuuksia hyvään elämään. Tässä kummit, meidän tapauksessamme Iltakoulu, astuvat mukaan kuvioihin. Olemme olleet mukana Kamerunissa tukemassa kummilapsemme Rogerin kasvua. Tämä kirjoitus ei kuitenkaan koske Rogeria, sillä hän on jo täysi-ikäinen oman yhteisönsä jäsen. Iltakoulun nykyistä kummilasta ajatellen meidän on matkustettava toiselle mantereelle noin neljän kilometrin korkeuteen löytääksemme hänet läheltä La Pazia, Jesús De Machacan yhteisöstä. 1 2010
Olemme siis Boliviassa tapaamassa Iltakoulun uutta kummilasta - Delia Callisayaa. Delia on tämän vuoden lokakuussa 17 vuotta täyttävä iloinen tyttö. Hän kuuluu Andeilla jo vuosisatoja asuneeseen aymaratkansaan ja puhuu kielenään aymaraa. Delialla on kuusihenkinen perhe: isä Bonifacio, joka on ammatiltaan opettaja, äiti Celedonia ja kolme sisarusta, Miriam, Grober ja Orlando, joista Delia on toiseksi nuorin. Grober on tällä hetkellä armeijassa. Perhe asuu metallikattoisessa savitiilirakennuksessa ja kuivinakin kausina perhe saa vettä alle kilometrin säteeltä.
Delia on perheensä mukaan ollut varsin terve, eikä ole suuremmin sairastellut, vaikka alueella korkeudesta johtuen melko kylmä onkin. Kylmyydestä huolimatta Delian yhteisö tuottaa monia ruokakasveja, ja he omistavat monia kotieläimiä, muun muassa porsaita, lehmiä, kanoja ja laamoja. Delia käy paikallista yläastetta, jonne matkaa on suurin piirtein 45 minuuttia. Toivottavasti hänelle tarjoutuu koulunsa jälkeen mahdollisuus opiskella maansa yliopistoissa. Toistaiseksi Iltakoulun ja sen jäsenistön tärkein tehtävä on tukea Deliaa, rahallisesti ja kirjeitse. Veikko Mäkelä
Anti 15
>>Myrskyn jälkeen
�TASTROFI PA�TIISISSA
Uutiset kertovat lähes joka päivä jossain päin maailmaa tapahtuvista luonnononnettomuuksista ja etenkin Haitin tapahtumat ovat jääneet varmasti kaikkien mieleen. Viime helmikuussa jouduin kokemaan henkilökohtaisesti, miltä tuntuu pelätä ystävien ja perheen puolesta luonnonkatastrofin vuoksi. Hurrikaani Pat iski tuolloin Aitutakin saarelle 16 Anti
eteläisellä Tyynellämerellä, jossa appivanhempani asuvat. Tiedotus varoitti että edessä oli erittäin tuhoisa hurrikaani, rankkasateita ja rajua tuulta jopa 200 kilometrin tuntinopeudella. Oli hirvittävää odottaa uutisia, kun puhelinyhteydet olivat poikki ja pystyimme ainoastaan seuraamaan tilannetta internetistä. Onneksi saimme lopulta yhteyden
appivanhempiini. Pääasia oli, ettei kukaan ihminen ollut loukkaantunut. Saari oli sen sijaan lähestulkoon tuhoutunut. Vierailin Aitutakilla vuonna 2007 ja rakastuin paikkaan täysin. Se vastasi kaikkia kuvitelmiani täydellisestä paratiisista - valkoista hiekkarantaa, kookospuita ja upea laguuni. Ihaninta 1 2010
Myrskyn jälkeen<< siellä on kuitenkin outo rauhanomainen tunnelma, joka johtuu varmaankin siitä, että asukkaita on vain noin 2000 ja seuraavalle asutetulle saarelle on matkaa 40min lentokoneessa. Aitutakilla tuntee olevansa maailmasta eristyksissä - hyvällä tavalla. Hurrikaanin iskiessä rauhan ja paratiisin tilalle tuli järkyttävä tuho. Appeni Tom kertoi minulle tapahtuneesta. ”Saimme kyllä paljon varoituksia ja tietoa ennen hurrikaanin iskemistä. Sidoimme talon katon kiinni puihin, laitoimme ikkunoihin luukut kiinni, keräsimme vettä ja hätätarvikkeita kotiin” hän kertoo.
”Kukaan ei uskonut, että hurrikaani olisi niin paha kuin uutiset varoittivat.” Paikalliset ovat tottuneita varautumaan myrskyihin, sillä hurrikaanikausi on joka vuosi marras-huhtikuussa. Näin pahaa hirmumyrskyä ei kuitenkaan oltu koettu sitten vuoden 1987, jolloin hurrikaani Sally riehui saarilla. 1 2010
“Kukaan ei uskonut, että hurrikaani olisi niin paha, kuin uutiset varoittivat.”
Vedet ja sähköt olivat pitkään poikki ja noin 80 prosenttia kaikista taloista tuhoutui osittain tai kokonaan. ”Ihmiset, jotka menettivät kotinsa, asuvat nyt sukulaistensa luona, telttamajoituksessa tai seurakuntataloilla,” Tom sanoo.Saarella onkin voitava luottaa ystävien ja sukulaisten apuun hädän hetkellä. Anti 17
>>Myrskyn jälkeen
Katastrofi herätti ihmisiä auttamaan sekä muilla Cookin Saarilla että Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Uuden-Seelannin armeija kuljetti saarelle ruokatarvikkeita ja telttoja sekä auttoi kunnostustöissä. Punainen Risti selvitti tuhojen vakavuutta eri kylissä ja tarjoaa edelleen mm. aamupalan päivittäin koululaisille. Saaren asukasluku on pieni, eikä siellä riitä työvoimaa tuhojen korjaamiseksi. Apuvoimia on lennätetty paikalle mm. Cookin Saarten pääsaarelta Rarotongalta. Monet tahot, mm. EU, ovat rahoitaneet kunnostustöitä. On huolestuttavaa, kuinka perheet joiden kodit ovat tuhoutuneet, selviytyvät esim talolainasta ja uuden kodin rakentamisesta. 18 Anti
Katsellessani vuodelta 2007 olevia matkakuviani turkoosista vedestä ja hymyilevistä ihmisistä, en voi uskoa että sama saari lähes tuhoutui hurrikaanissa. En voi kuin ihmetellä, kuinka hyvin paikalliset ovat selviytyneet katastrofin keskellä. Esimerkiksi turisteille palvelut jatkuivat lähes heti ennallaan. Tärkeintä nyt on rakentaa saarelle kestäviä taloja, jotta tulevista myrskyistä selvitään paremmin. Aitutakin pormestari onkin kieltäytynyt ottamasta vastaan hyväntekeväisyysjärjestön lahjoittamia uusia taloja, jotka eivät ole tarpeeksi vankkarakenteisia kestääkseen tulevia myrskyjä. Hurrikaanit eivät tule paratiisista loppumaan, eteenkään ilmastonmuutoksen aiheuttaessa muutoksia säätilaan ja meren pinnan
noustessa. Kysyin Tomilta ja hänen pojaltaan Thomasilta, ovatko paikalliset huolissaan ilmastonmuutoksesta. Heidän mukaansa jotkut ovat, mutta kaikki eivät edes tiedä mitä se tarkoittaa. Toivottavasti me jotka tiedämme saamme tehtyä asialle jotakin, ennen kuin Aitutakin kaltaiset paratiisit katoavat kokonaan. Hanna Harrison
AITUTAKI Kuuluu Cookin Saarten (Cook Islands) saariryhmään Koordinaatit: 18.85°S 159.79°W Asukasluku: noin 2000 Pinta-ala: 18,05 km²
1 2010
Professori analysoi<<
Kovaa tiedettä vai silkkaa viihdykettä?
Selonteoista, jargonista ja argumentoinnista Näinä muutoksen ja epävarmuuden aikoina myös meitä politologeja riepottelevat lukuisat haasteet. Luennot vievät uhkaavasti Facebookin aktiiviselle tarkkailulle varattua aikaa ja Kelan kerberokset vaativat meiltä vielä mittavia työpanoksia vastineeksi harrastustoimintamme rahoittamisesta. Kaiken tämän yhdistäminen uusien medioiden tarjoamaan informaatiotulvaan sekä niukkaan käytettävissä olevaan aikaan tuntuukin usein kvanttifysiikkamaisen vaikealta. On siis Antin aika ottaa suurempi rooli ja tarjota auttava kätensä. Koska kehitys on aina ajankohtainen ja eritoten politiikan tutkimuksessa ”pop” teema, kaivoin tietoverkkojen syövereistä Ulkoasiainministeriön laatiman Kehityspoliittinen ohjelma 2007 -dokumentin. Kollegoideni aikaa säästääkseni pureskelin tuon neljänkymmenen pdfsivun laajuisen informaation helpommin lähestyttävään muotoon. Kaikkia ongelmia kehittynyt viestintäteknologiakaan ei tosin ole vielä kyennyt ratkaisemaan: 1 2010
aineistokin. Minäkään en kannusta tekemään hätiköityjä johtopäätöksiä ja suuret laivat luonnollisesti kääntyvät hitaasti, mutta onko tämä jo vähän turUskon suurimman mahdol- han verkkaista reagointia? lisen hyödyn toteutuneen, sillä laskujeni mukaan näillä Länsimaiden nykyisiä tuoyhden miehen ponnistuksilla tanto- ja kulutustapoja ei säästettiin noin kymmenen voida toteuttaa kaikkialla Maapallon työtuntia per politologi. Siis maailmassa. luonnonvarat eivät riitä siiyhteisissä varastoissamme pitäisi nyt olla satoja tunte- hen eikä elinympäristömme ja käytettäväksi muuhun kestä sitä, että kaikki maailluovaan tietotyöhön, kuten man ihmiset omaksuisivat luentotaiteen tuottamiseen, Yhdysvaltain tai läntisen aj-tilassa notkumiseen tahi Euroopan nykyiset kulukeskioluen laadun tarkaste- tustavat. - - Kehitysmailla itsellään on valta ja vasluun. tuu päättää omasta keKehityspoliittinen ohjel- hityksestään. (s. 11–12) ma 2007 pähkinänkuoressa Toisin sanoen, kehitysmaat Kasvavassa määrin on saavat päättää itse toimistaan alettu kiinnittää huomi- ja korottaa elintasoaan ota avun määrän lisäksi tiettyyn pisteeseen asti? myös sen laatuun ja har- Päällepäin ajatus vaikuttaa joitetun kehitysyhteistyön toki jalolta. Silti, kun otetaan tuloksellisuuteen. (s. 8) huomioon, että samaisessa dokumentissa puhutaan Suomihan on toteuttanut jatkuvasti kehitysyhteistyön Suomen virallista kehitysapua vasta toteuttamisesta vuodesta 1965 läh-tien, kannalta tärkeistä lähtöjoten laadun ja tuloksell- kohdista ja meidän tavoitisuuden arviointiin pitäisi teidemme mukaisesti voitakohtapuolin olla jo ker- neen yhdistelmästä tulkita tynyt suhteellisen kattava normatiivinen kannanotto. ennen selluloosa aiheutti vatsanväänteitä näissä mutustelusessioissa, nyt erilaiset muovipartikkelit repivät ikeneni riekaleiksi.
Anti 19
>>Professori analysoi senmukaista pyrkiä kehityspoliittisessa ohjelmassa painotettuun taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja luonnontaloudellisesti kestävään kokonaisvaltaiseen kehitykseen omien erityisten kiinnostusten pohjalta? Ai miten niin oma lehmä ojassa? Ulkoasiainministeriö kehittää hallintoa vastaamaan kehityspolitiikan uusiin haasteisiin. (s. 35) Kokemus on osoittanut, että köyhyyttä voidaan poistaa tehokkaimmin aikaansaamalla suotuisaa taloudellista kehitystä. (s. 12)
Pyrimme johdonmukaisiin ja synergiaetuja tarjoaviin yhteistyökokonaisuuksiin, joiden avulla voimme vaikuttaa koko avunantajayhteisön voimavarojen Näitäkö ovat kuuluisat inno- suuntautumiseen omien vaatiot, joiden tärkeyttä pai- kehityspoliittisten tavoitnotetaan kovasti yhteiskun- teittemme mukaisesti. (s. 24) nassamme? Kynät ja lehtiöt esiin sekä korvat auki, annan Toimituskunta tankkasi täysin ilmaiseksi vielä pari lausetta tuntitolkulla, mutta tajunnanräjäyttävää vinkkiä: kukaan ei vieläkään tiedä, mitä sillä tarkoitetaan. 1)Kokemus on osoittanut, että nälkää void- Temaattisessa yhteistyössä aan helpottaa tehokkai- toimintaa keskitetään mmin syömällä jotakin! Suomen kannalta katsoen tärkeille sektoreille en2)Kokemus on osoittanut, että nen muuta kestävän kehiväsymystä voidaan helpottaa tyksen edistämiseksi. (s. 32) tehokkaimmin nukkumalla! Mukava kuulla, että ke3)Kokemus on osoittanut, hitysyhteistyötä toteuettä vilua voidaan helpot- tetaan aidosti solidaaritaa tehokkaimmin puke- suuden lähtökohdista! malla enemmän vaatteita! Onko varmasti tarkoituk20 Anti
Vaikuttaa erittäin lupaavalta, mikäli suunnitelmassa pitää erikseen mainita, että hallintoa tosiaan pyritään kehittämään uusien vaatimusten myötä ja pitämään toimintaa tarkoituksenmukaisena. Toivottavasti muutoksiin vastaaminen on edes aavistuksen räväkämpää kuin turvallisuuspolitiikan puolella: selonteoissa esitellään kymmeniä sivuja moderneja turvallisuusuhkia ja puolustuslinjaukset summataan kylmästi lausahtamalla, ettei Suomen puolustusmalli vaadi tarkistuksia. Tuleeko muillekin mieleen skenaario, jossa perustetaan työryhmä valmistelemaan ehdotusta tulevasta kehityspolitiikkatyöryhmästä, komissio valmistelemaan ehdotusta tulevan mahdollisen uuden työryhmän linjausten suuntaviivoista ja niin edelleen? 1 2010
Professori analysoi<<
Toiminnan jatkuvan seurannan avulla varmennetaan, että asetetut tavoitteet ja periaatteet toteutuvat. Kehityspoliittisen ohjelman seuranta järjestetään niin, että sen toimeenpanon edistymistä voidaan seurata kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla. Seurannalle laaditaan indikaattorit. (s. 37–38) Haiskahtaa kerrassaan nerokkaalta kehäpäätelmältä! En epäile, etteivätkö Ulkoasiainministeriössä asetetut tavoitteet ja periaatteet toteutuisi, jos niitä seurataan itse laadituilla indikaattoreilla. Odottelemme innolla hallituksen seurantaryhmän virallista raporttia siitä, kuinka tarkasti tulokset osuivatkaan kohdalleen tilastojen valossa tavoitteisiin verrattuna. 1 2010
Kehityspoliittinen ohjelma teistyö” ja ”ihmisoikeuspe2007 ja sen hyödyntäminen rustainen kehitys” aiheeseen perehtymätönkin voisi pitää Mitä tästä kaikesta jäi eduskunnan täysistunnossa käteen? Mieleeni tuli myös puolalaisperäisen työkalun puolalaisopiskelijoiden ke- avulla Suomen kehityshittämä 40 tunnin puheen yhteistyöohjelmasta varsin malli, jota voisi selvästi uskottavan puheenvuoron soveltaa niin ikään kehitysyhteistyön tapauksessa. Kehityspoliittinen ohjelma Taulukon aineistosta saa 2007 on laimeasta viihhuolimatta kuulemma 10 000 lauseyh- dearvostaan distelmää, joka vastaa noin vessalukemistojen aatelia: 40 tunnin yhtäjaksoista kappaleet ovat miellyttävän puhetta. ”Kuten käytäntö lyhyitä ja läsyn voi rauhassa pidemmäksikin tulee teille osoittamaan, unohtaa puhe on käyttökelpoista aikaa eriön nurkkaan ja tilanteessa kuin tilanteessa palata siihen taas päiväkaueikä aiheuta vastaväitteitä sien kuluttua, eikä juoni silti kuuntelijoiden taholta”, katkea saati aiemmat tapahlupaavat sapluunan laatijat. tumat unohdu. Ja totta tosiaan: Kehityspoliittisen ohjelman luettuani uskon, että lisäämällä tau- Matti Muhli lukon lausahdusten sekaan sellaisia sanoja kuin ”politiikkasektori”, ”ohjelmayhAnti 21
>>Tapahtuuko kehitystä?
Ylioppilaskunnat ja kehitysyhteistyö: pari oleellista reunamerkintää Tamyn tekemä kehitysyhteistyö sivuaa kansainvälistä politiikkaa monin tavoin. Jokainen iltakoululainenhan on Tamyn jäsen. Toisaalta, useamman vuoden ylioppilasliikkeen kehysektorilla toimineena voin sanoa, että kyseessä on suhteellisen kiistanalainen aihe. Siksi onkin syytä aluksi tehdä se, mitä jokaisessa kunnon kiistakysymyksessä tulee ensiksi tehdä eli kunnollinen käsitteenmäärittely. Sillä näet ainakin varmistetaan, että kaikki ovat jotakuinkin samaa mieltä siitä, mistä puhutaan.
jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Kehitysyhteistyön määritelmässä taas turvauduttakoon viralliseen epäviralliseen lähteeseen, Wikipediaan, jonka mukaan kehitysyhteistyö on voimavarojen siirtoa taloudellisesti kehittyneemmistä maista vähemmän kehittyneisiin kehitysmaihin jälkimmäisten taloudellisen kehityksen ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Aloittakaamme ylioppilaskunnasta. Virallistakin virallisempi määritelmä (Yliopistolaki, 46§) kertoo, että [y]liopiston opiskelijoiden keskuudessa on ylioppilaskunta, jolla on itsehallinto. Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla
Mitä tekemistä näillä kahdella asialla oikein on toistensa kanssa? Tulisiko ylioppilaskunnan tehdä kehitysyhteistyötä? Tulisiko koko kehitysyhteistyö ilmiönä kyseenalaistaa. Vastauksia tähän voidaan antaa useammanlaisia.
22 Anti
Aloittakaamme kielteiseltä puolelta. Ne, joiden mielestä ylioppilaskunnan ei tulisi tehdä kehitysyhteistyötä, eivät ole mikään homogeeninen joukko. Teesiä “ylioppilaskunnan ei tulisi tehdä kehitysyhteistyötä” voidaan perustella ainakin kahdella tavalla. Huonompi tapa on todeta, että ylioppilaskunnan ei tulisi tehdä kehitysyhteistyötä siksi, että kehitysyhteistyötä ei tulisi tehdä ylipäänsäkään. Näin siksi, että kehitysyhteistyö on hyödytöntä, tai peräti haitallista. Vaikka tällaiset argumentit saattavatkin olla suosittuja ex-stallaripörssihaiden keskuudessa, voi kuitenkin kysyä, onko ”kehitysyhteistyö on hyödytöntä, koska se ei ole kyennyt poistamaan köyhyyttä” kovin vakuuttava teesi. Samalla logiikallahan voisi perustella myös julkisen terveydenhuollon lakkauttamista. 1 2010
Tapahtuuko kehitystä?<< Lisää ongelmia kehykriitikolle tuottaa myös se, että empiirinen data väittää kovasti muuta. Paikallistasolla tehdyillä vertailevilla tutkimuksilla on voitu osoittaa kehyprojekteihin osallistuneiden yhteisöiden elämänlaadun parantuneen selvästi verrokkiryhmiin verrattuina. (Näin esim. yliopistomme kansiksen professori Jukka Pirttilä, HS 15.1.2010.) Kansalaisjärjestöjen toteuttamien projektityylisten kehyhankkeiden hyödyllisyyden myöntää myös kehitysmaiden hallituksille annettavan budjettituen kärkäs kriitikko, erään nimeltä mainitsemattoman karhuherran kehuma Dambisa Moyo. Tamyn kehyprojekti Intiassa on oiva esimerkki kansalaisjärjestöhankkeesta. Sen hyödyllisyyttä on paha mennä kiistämään. Kriittinen kommentaattori huomauttaa, että kysymys ei nyt ole hyödyllisyydestä, vaan siitä, mikä on ylioppilaskunnan tehtävä. Myös murrosikäisten seksivalistus tai alkoholistien vieroitushoito ovat epäilemättä hyödyllisiä asioita mutta eivät ylioppilaskunnat silti osallistu niihin. Miksi sitten tehdä kehitysyhteistyötäkään? Ylioppilaskunta jättäköön kaikki vastaavanlaiset puuhastelut sikseen ja keskit1 2010
tyköön olennaiseen, eli jäsenistönsä edunvalvontaan. Vastaus edelliseen on helposti arvattavissa: myöskään kirkkovenesoutu, bilettäminen tai kuorolaulu tuskin kuuluvat ylioppilaskunnan ydintehtäviin, mutta silti niitä kaikkia harrastetaan sen piirissä. Eikö kaikista näistä tulisi luopua siinä missä kehystäkin? Kyllä – ja ei. Yksikään edellä mainittu ei todellakaan ole osa ylioppilaskunnan ydintoimintaa. Siksi väite ”Ylioppilaskunnan tulee tehdä kehitysyhteistyötä” on aivan yhtä virheellinen kuin väite ”Ylioppilaskunnan tulee organisoida kirkkovenesoutua”. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että väite ”Ylioppilaskunnan ei tule tehdä kehitysyhteistyötä” olisi yhtään sen oikeellisempi. Se tarkoittaa vain sitä, että koko kysymys on virheellisesti muotoiltu. Pointti kun ei ole, mitä ylioppilaskunnan tulee tehdä, vaan mitä se saa tehdä. Ylioppilaskunta saa järjestää bileitä ja sillä saa olla oma kuoro. Kirkkovenesoutuakin yo-kunnan piirissä saa ilman muuta harrastaa. Ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä: ylioppilaskunta saa myös tehdä kehitysyhteistyötä. Yksi merkittävä ero kehitysyhteistyöllä ja muilla edellä mainituilla
toiminnoilla kuitenkin on. Kehitysyhteistyö on nimittäin niistä ainut, jonka tukijat pitävät sitä niin tärkeänä, että he ovat valmiita maksamaan siitä ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä ylimääräistä. Jos tämä ei ole jäsenten yhteiskunnallista pyrkimystä niin mikä sitten on? Mutta ei tässä vielä kaikki. Tamyn tuleva, ensi vuoden vaihteessa alkava kehyhanke on suunniteltu niin, että kaikki siitä ylioppilaskunnalle aiheutuvat kulut katetaan vain ja ainoastaan vapaaehtoisten lahjoitusten ja ulkoasiainministeriön hanketuen avulla. Kaikki te, jotka pidätte Intian köyhimpiin kuuluvan alueen naisten ja lasten terveystilanteen parantamista hyvänä ideana: muistakaa, että teillä on mahdollisuus kantaa kortenne kekoon. Helpoin tapa osallistua on lisätä syksyn alkaessa jäsenmaksuun kuutisen euroa, mutta muutakin voi tehdä. Jaa mitä esimerkiksi? Kysykää allekirjoittaneelta. Ilkka Tiensuu kuva: Heidi Ihalainen Kirjoittaja on Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan (Tamy) hallituksen kehitysyhteistyövastaava)
Anti 23
>>Vanha tuttu
Tarinoita
Taykista
Tampereen YK-yhdistys ry, kavereille Tayk, on lähinnä politiikan opiskelijoista koostuva lilliputtiyhdistys; edustusta meillä on kuitenkin myös teekkareista, sosiologeista ja Turun humanisteista. 26 jäsenen voimin pyöritämme kokoomme nähden aktiivista toimintaa: järjestämme tapahtumia ja pidämme kansainvälisyyskasvatustunteja Tampereen kouluilla.. Pienenä yhdistyksenä meillä on ongelmamme, kuten aktiivijäsenistön vähyys ja kasautuvat tehtävät. Mikä meidät siis saa kuluttamaan vähän vapaa-aikamme yhdistystoiminnassa? Jos toiminta vie aikaa, rasittaa istumalihaksia ja joskus kuluttaa kiristyvää pinnaakin, mitä se antaa ihmiselle? Kuluneen lukuvuoden ja ensimmäisen hallituskautemme aikana tietomme YK: sta ja sen toiminnasta ovat kasvaneet. Olemme saaneet kontakteja järjestökenttään, yhdistäneet huvin ja hyödyn yhteisissä seminaareissa muiden YK-aktiivien kanssa ja samalla kartuttaneet fuksin kapeaa ystäväpiiriä . 24 Anti
Taykin kaltainen pieni yhdistys on helppo ympäristö harjoitella yhdistystoimintaa – mikään tehtävä ei ole liian vastuullinen.Asioita saadaan opetella välillä koomisenkin pienissä mittasuhteissa. Kun budjetti on kolminumeroinen, saattaa puolen euron banaanikin tuottaa mutkallisen tilikirjanpidollisen ongelman. Antoisimpia hetkiä olemme kokeneet yläkoululaisille pidettävillä tunneilla, joilla on keskusteltu maailman epäkohdista ja YK:n toiminnan mahdollisuuksista. Joskus oppilaat tuovat esille yllättäviä ja hauskojakin huomioita. Kyynistyneen opiskelijan mieltä lämmittää, kun 14-vuotias poika näkee hyväntekeväisyyttä tukevassa vaippapaketissakin mahdollisuuden parantaa maailmaa. Suurin syy vapaaehtoistoimintaan
on kuitenkin sen tuoma vastapaino opiskelijan arjelle: yhdistyksessä samanmieliset kokoontuvat luomaan itselle sopivaa toimintaa. Taykin toiminnassa on tämän kevään aikana pyritty vähentämään kokoustamista ja lisäämään muuta toimintaa. Viime kuukausia ovat rytmittäneet lukupiirit, elokuvailta ja rasisminvastainen viikko. Liity yhdistyksemme sähköpostilistalle osoitteessa tayk. wordpress.com niin saat tarkempaa lisätietoa. Elina Kamppi, puheenjohtaja ja Ella Jantunen, kvkasvatusvastaava
1 2010
Mallashöyryjä <<
Tummat ja Vaaleat Viime vuoden heinäkuussa Tammerkosken tuolta puolen Yhdysvalloista kuului kummia. Presidentti Barack Obamaa odoteltiin seurueineen Valkoisen talon pihamaille. Tavanomaisista tehtävistään poiketen presidentti ei ollut tulossa puhujan pönttöön tai vastaanottamaan valtionpäämiehiä vaan avaamaan politiikan terassikauden. Olutpöytään päädyttiin ikävän sattuman kautta. Tarvittiin vain musta yliopiston professori, tämän kiinni juuttunut kotiovi, virkaintoinen poliisikonstaapeli ja väärinkäsitys osoittamaan, kuinka syvälle amerikkalaiseen yhteiskuntaan epäluulot ovat juurtuneet. Tunteet kuohuivat yli, ja jo finanssikrapulan takia ärtyisä lamakansa joutui potemaan myös rotumorkkista. Omaa kotioveaan auki kammenneen professori Henry Louis Gatesin ja hätiköidyin perustein pidättämispäätöksen tehneen konstaapeli James Crowleyn rähinää ryhtyi ratkomaan sittemmin Nobelin rauhanpalkinnon ansainnut presidentti Obama. 1 2010
Sinänsä Abraham Lincolnin veroisena kansakunnan yhdistäjänä tunnetun Obaman, jonka sukujuuret ulottuvat Kansasin kautta Keniaan, päätös juoda malja rauhalle ei yllätä. Harva kuitenkaan osasi odottaa presidentin viisaudessaan tarttuvan nimenomaan oluttuoppiin. Olutkonferenssin nimellä tunnetuksi tullut tapaus on oiva esimerkki presidentti Obaman edeltäjäänsä pehmeämmästä lähestymistavasta sekä kyvystä nostaa politiikkaan uudenlaisia työkaluja. Bushin kaudella terroristeja tukevia valtioita koskevan diplomatian aseita olivat pommitukset ja invaasiot; kotirintamalla hurrikaani Katrinan raunioittaman New Orleansin tukemiseksi tehtiin kansalliskaartin lähettämisen lisäksi kovin vähän. Obaman myötä Yhdysvallat on astunut uudelle aikakaudelle, jota luonnehtii sovintokaljojen kelpuuttaminen kansallisen sovun ilmentäjäksi. Kevytmielisestä suhtautumisesta politiikkaan ei Bud Light -oluen tarjoamisesta huolimatta ole kyse, vaan pikemminkin uutta
aikaa vastaavan mielentilan omaksumisen alleviivaamisesta. Toivoa, muutosta ja mallasta sovellettiin nyt maata yhä piinaavaan kysymykseen mustan väestön kohtaamista ennakkoluuloista. Hyväksi havaittua rauhankolpakkoaan Obama on ojentanut myös Kanadan pääministerin Stephen Harperin suuntaan herrojen lyödessä vetoa Vancouverin talviolympialaisten jääkiekkofinaalista. Rauhanomaisten suhteiden edistäminen voi ilmetä myös muuten kuin värittömissä, mauttomissa ja hajuttomissa tiedonannoissa. Konstaapeli Crowleyn, proffa Gatesin, olutlähettiläs Obaman ja varapresidentti Bidenin oluttuokiossa yhdysvaltalaista mediaa kiinnosti kovin juomaseurueen lasien sisältö – lama kun kuulema pitää juoda pöydän alle kotimaisen oluen voimin. On kuitenkin samantekevää onko oluenystävän tuopissa oleva juoma valmistettu Saksassa vai San Franciscossa kunhan se on tehty tyylilleen uskollisesti. Olutkulttuurin rikkaus piilee monimuotoisuudessa ja sen arvostamisessa. Oluen maailmassahan kaikki elävät sopusoinnussa – tummat ja vaaleat. Niilo Palin Anti 25
>>Oluella Pariisissa
Miksi opiskelijan
tulee käydä kaljalla? Täytin muutama päivä sitten kyselyn opiskelijakollegan gradua varten. Kysymyksillä haluttiin selvittää mitä työelämän kannalta hyödyllisiä taitoja koen yliopistossa oppineeni ja niin edelleen. Yritin vastata mahdollisimman rehellisesti, mutta kuitenkin tarkastella asioita oppimiseni kannalta. Mutta mitä muuta kuin yliopiston tarjoamia oppeja olen oppinut? Me emme käy ammattikoulua, emmekä siis opi ammattiin. Lisää uusia asioita opimme ihan varmasti joskus sitten työelämässä. Kuitenkin se mitä me yliopiston aikana voimme oppia on ihan määrättömästi tärkeämpää kuin työnteko. Opiskelijalla on aikaa ajatella vapaasti, lukea paljon sivistävää kirjallisuutta ja keskustella tovereidensa kanssa. 26 Anti
Mitä yliopistossa opimme? Yksi tärkeimmistä opeista on diskurssien ja retoriikan merkityksen oppiminen. Siis sen, miten monella tavalla asioista voi puhua. Osaamme kertoa kokemuksistamme suotuisassa valossa. (vaikka kaljatuopin äärellä olemmekin oppineet, että kaikki ominaisuutemme summattuina olemme hyvin tasapäisiä).
Opiskelijoiden kokoontuminen kaljakuppilaan keskustelemaan on äärimmäisen tärkeää. Sen ymmärtäminen ajanhukaksi on vakava virhe. Tuopin äärellä tutustutaan Ihmiseen. Ihan sama mitä tuopissa on, Ihmiseen on sen äärellä hyvä perehtyä.
Kerran työelämään lähdettyään opiskelija on suuressa vaarassa tulla niin kiireiseksi, ettei ajattelemiselle ja itsensä kehittämiselle ole enää aikaa. Osan rajallisesta ajasta vie tietysti työ, loppu kuuluu työmatkoihin, mahdollisesti perheen perustamiseen ja siitä huolehtimiseen, lumen katolta tiputtelemiseen ja Työelämässä tehdään usein niihin loputtomiin pikku asioita porukalla ja tätä askareisiin joista ”aikuisten” on siksi hyvä harjoitella elämä tuntuu täyttyvän. etukäteen. Esimerkiksi erilaisten ihmistyyppien Se pieni ajan fragmentti joka tunnistamaan ja käsit- kiireestä jää, voidaan käyttelemään oppiminen on tää leikkimiseen tai vaikka tärkeä taito. Työelämään itsensä kehittämiseen. Tuupäästäkseen opiskelijalla mailulle ja mietiskelylle pitää olla työkokemusta. aikaa on enintään aamuHarjoittelu on aika usealle ruuhkassa. Tuumailu ja mise ensimmäinen oman alan etiskely ovat kuitenkin ehkä työkokemus. Siitä niitä sit- tärkeintä mitä ihminen voi ten seuraa - hyviä ja parem- tehdä. Siksi kannattaa edes pia työpaikkoja ja työkoke- opiskeluaikanaan käyttää muksia, joista jokaisessa runsaasti aikaa tuohon tuiki harjoittelemme ja jos hyvin tärkeään tehtävään - kaljakäy, myös opimme. tuopin kanssa tai ilman. 1 2010
Ajatonta viisautta<< Harjoitteluinfoa Suomen Ranskan instituutti avasi ovensa Pariisin latinalaiskorttelin sydämessä vuonna 1991. Kulttuurinkeskuksen perimmäisenä tehtävänä on ollut vahvistaa suomalaisen kulttuurin, tieteen ja yhteiskuntaelämän tuntemusta Ranskassa sekä edistää näiden alojen yhteistyötä maiden välillä. Kevään 2010 ohjelmaa ovat muun muassa Tuula Närhisen näyttely Océan Plastique, Marjukka Vainion, Riitta Virtasen ja Erkki Murtosen valokuvanäyttely karjalaisesta kuvakirjoituksesta, Muumi-näyttely ja muumiaiheiset lasten työpajat, Tove Jansson -seminaari, ruokaja vesiaiheiset seminaarit ja konsertit klassisesta souliin. Instituutissa näytetään myös paljon suomalaisia elokuvia, joihin pariisilaiset ovat ihan hulluina. Instituutissa on jatkuvasti useampia harjoittelijoita, joiden tehtäviin kuuluu avustaminen kaikessa instituutin ohjelmassa ja instituutin arkiaskareiden hoitaminen. Terveiset työharjoittelusta Maija Lumme
1 2010
Famous beer quotes “Always remember that I have taken more out of alcohol than alcohol has taken out of me.” -Winston Churchill-
“You can’t be a real country unless you have beer and an airline - it helps if you have some kind of a football team, or some nuclear weapons, but at the very least you need beer.” -Frank Zappa-
“I am a firm believer in the people. If given the truth, they can be depended upon to meet any national crisis. The great point is to bring them the real facts, and beer.”
“I feel sorry for people who don’t drink. When they wake up in the morning, that’s as good as they’re going to feel all day.”
-Abraham Lincoln-
-Frank Sinatra-
“You’re not drunk if you can lie on the floor without holding on.”
“He was a wise man who invented beer.”
-Dean Martin-
-Platon-
Anti 27
“Football? It’s the beautiful game.” -Pele28 Anti
1 2010