Anti 3/2012 Politiikan tutkimuksen ainejärjestÜ Iltakoulun julkaisu
Pääkirjoitus Lukuvuoden ensimmäinen Anti on tosiasia. Edessäsi oleva lehti on jälleen läpikäynyt hienoisia muutoksia, ja lopullisesti toimitustyöryhmän ideat näkyvät ennen joulua ilmestyvässä lehdessä. Anti siis palaa jälleen tauon jälkeen neljästi lukuvuodessa ilmestyväksi ja pitäytyy siinä julkaisuaikataulussa ainakin niin kauan kuin allekirjoittanut on päätoimittajana. Sen voin luvata. Lisäksi Anti tulee jokaisen numeron osalta ilmestymään värillisenä verkkoversiona. Painetut versiot puolestaan edelleen mustavalkoisena. Tässä lehdessä ovat ensimmäistä kertaa mukana muutamat vakipalstat, esimerkkeinä mainittakoon mainiot Iltamyssy ja Iltalypsy, joita tullaan käyttämään jatkossakin. Lisäksi lehti tulee tästä eteenpäin olemaan teemoitettu, ja lehden alkuosa on sille omistettu. Tällä kertaa teemana ovat vaalit, ja lehden alkuosasta löydät siis artikkelit liittyen kunnallisvaaleihin sekä Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin. Tässä yhteydessä on pakko kiittää erittäin aktiivisia fukseja, jotka ovat vastuussa valtaosasta tämän lehden jutuista. Uskon, että heidän panoksensa auttaa Antia myös jatkossa olemaan yhtä mainio lehti kuin tähänkin asti. Pääkirjoituksen yhteydessä en malta olla mainostamatta jo ennakkoon, että seuraavan numeron kansikuvapoikana patsastelee pääministeri Jyrki Katainen. Sitä odotellessa, nautinnollisia lukuhetkiä. Tampereen Kalevassa 23.10.2012 Tommi Eskola Päätoimittaja PS. Perinteinen Terveisiä puheenjohtajalta - kirjoitus jäi tuotantoteknisistä syistä pois. Esitän nöyrimmät pahoitteluni puheenjohtaja Kreiville.
2
ANTI
ANTI 3/2012 Kunnallisvaalit Tampereella 3 USAn presidentinvaalit 7 Oodi sitoutumattomuudelle 10 Iltakoulun Hiiriviikot 16 Työväen Ampujien nousu ja tuho 24 Iltatyttö 27 Iltamyssy 30 Iltalypsy 33 Liikunnallinen ainejärjestö 34
Toimitus
Taitto
Tommi Eskola Ville Rantala Samuli Ojala Tuomas Koivisto Alli Tiensuu Lauri Kangasniemi
Tommi Eskola
ANTI
3
Kunnallisvaalit Tampereella teksti Tommi Eskola
Tampereen vuoden 2012 kunnallisvaalien teema tuntuu paikallismedian seuraamisen perusteella olevan täysin selvä juttu. Lokakuun 28. päivä Tampere jakautuu Rantaväylän tunnelin kannattajiin ja vastustajiin. Poterot ja juoksuhaudat on kaivettu. Tunnelikeskustelun alle ovat jääneet jopa Tampereen kunnallispolitiikassa aina niin trendikkäät Koukkuniemen hoitajat, kaupunkiraitiotie ja Keskusareena. Rantaväylän tunneli antaa Googlessa 81 700 osumaa, joten jo sillä perusteella asian voi todeta olevan Tampereella hyvin keskustelu aihe. Tampereen paikallispolitiikkaa tuntemattomille tiivistettäköön, että Rantaväylän tunneli tulisi olemaan 2,3 kilometriä pitkä Tampellan, Tammerkosken ja Amurin alla kulkeva maantietunneli. Tunnelin rakentaminen mahdollistaisi Ranta-Tampellan asuinalueen rakentamisen Näsijärven rantaan. Kokonaiskustannukset tulisivat olemaan viimeisimmän arvion mukaan 185 miljoonaa euroa,
4
ANTI
josta Tampereen osuus 121 miljoonaa euroa. Vastustajien mukaan tunneli on jo nykyisellään liian kallis, eikä nykyinen hinta-arvio pidä kuitenkaan paikkaansa. Lisäksi tunneli hyödyttäisi eniten tämän päivän lainsuojattomia, eli yksityisautoilijoita, joiden etua ei tämän päivän Suomessa pitäisi enää ajatella. Lisäksi Ranta-Tampellan asuinaluetta on kritisoitu kalliina hankkeena, joka yksityistää Näsijärven ranta-alueen vain uuden asuinalueen asukkaille. Tunnelin kannalla olevien mukaan infrastruktuurin parantaminen nostaisi Tampereen profiilia entistä dynaamisempana kaupunkina. Tamperehan sai eniten ääniä Taloustutkimuksen kyselyssä, jossa selvitettiin Suomen parasta paikkaa asua. Tunnelin rakentaminen vapauttaisi Näsijärven rannasta uuden asuinalueen lisäksi myös muuta, kaikille avointa tilaa. Tottahan se myös on, että tunneli auttaisi autoilijoita, kun liiken-
nevalojen poistumisen myötä Rantaväylän liikenne muuttuisi sujuvammaksi. Näsijärven rannan hyötykäytön lisäksi tunnelin rakentaminen mahdollistaisi myös muiden Paasikiven-Kekkosentien varressa olevien alueiden käytön parantamisen. Esimerkiksi Mustalahden satama-alue hyötyisi varmasti tunnelin rakentamisesta. Tällä hetkellä liikenteen häiritsemä alue on luotaantyöntävä ja epäviihtyisä. Rantäväylän tunneli liittyy osaltaan myös koko Tampereen keskustan kehittämiseen. Yhtenä osa-alueen on esimerkiksi Hämeenkadun muuttaminen kevyt- ja
joukkoliikennepainotteiseksi. Toki yksityisautoilun lopettaminen Hämeenkadulla vaatisi keskustan kehittämisen osalta paljon muutakin, sillä jäljelle jäävät väylät eivät pystyisi sujuvasti kuljettamaan keskustan autovirtaa. Todellisuudessa Rantaväylän tunneliprojektille ei enää voi tehdä mitään. Pormestari Timo P. Nieminenkin jyrähti jo asiasta todeten, että valtuusto on hankkeen jo hyväksynyt.
Ranta-Tampellan suunniteltu uusi asuinalue Kuva: Tampereen kaupunki
ANTI
5
Pyöräilijä kärsii Harva opiskelija pystyy taloudellisen tilanteensa puitteissa hyödyntämään yksityisautoilun etuja, joten kevyen liikenteen kehittäminen on etenkin opiskelijoita lähellä. Tällä hetkellä Tampereen kaupunki kerää verkkosivuillaan käyttäjäpalautetta pyöräily- ja kävelyolosuhteista, jota hyödynnetään kevyen liikenteen kehittämisessä tulevaisuudessa. Mitään kovin suurta parannusta on tuskin odotettavissa, sillä edellisen kyselyn, joka pohjasi kevyen liikenteen suunnittelua vuosina 2008-2012, suurimpia epäkohtia, eli väylien epäjatkuvuutta sekä rotvallien terävyyttä ei vieläkään ole monilta osin saatu ratkaistua. Kesällä avattu Rongankadun alikulku kyllä herätti yleisesti kiitosta, joten kehitystä tapahtuu. Tampere ei tosin ole kerännyt suosiota etenkään pyöräilijäystävällisenä kaupunkina. Hämeenkadun pyöräkaista on ollut jo vuosia keskustelun aiheena, ja kun toimiva pyöräkaista lopulta muutama vuosi sitten aikaiseksi saatiin, se poistettiin välittömästi. Myös Aamulehden mielipidesivuja lukiessa törmää usein pyöräilyä koskeviin kirjoituksiin, jossa kävelijät ja pyöräilijät keskustelevat missä saa ajaa ja kuinka lujaa. Hämeenkadun lisäksi myös Itsenäisyydenkadulla pyöräily on herättänyt keskustelua. Kaupunki ei ole juuri asiaan puuttunut, eikä näissäkään kunnallisvaaleissa kovin montaa ehdokasta ole, jotka kampanjoisivat aktiivisesti kevyen liikenteen kehittämisen puolessa. Ehdokkailla on liian suuri kiire huutaa lisää hoitajia vanhuksille ja lisää opettajia lapsille. Lisäksi infrastruktuurin kehittämistä pitää jatkuvasti vahvistaa, joten hankala siitä on lohkaista aikaa pyöräilijöille ja käve-
6
ANTI
lijöille. Toki vanhusten ja lasten hyvinvointi on tärkeä asia. Se vain tuntuu kunnallisvaaleissa olevan usein ainoa esillä oleva asia.
Valtuuston paikkajako uusiksi Myös Tampereella jännitetään, jatkuuko perussuomalaisten menestys kunnallisvaaleissa. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa puolue nosti Tampereella valtuustoedustajiensa määrän nollasta neljään, ja hyvin todennäköistä on, että määrä tulee kasvamaan myös tänä vuonna. Perussuomalaisten määrän lisääntyminen valtuustossa veisi varmasti paikkoja suurimmalta puolueelta kokoomukselta (18 paikkaa) ja sosialidemokraateilta (15). Lisäksi on mielenkiintoista seurata kantaako Pekka Haaviston presidentinvaalimenestys vihreitä. Puolue on tällä hetkellä valtuuston kolmanneksi suurin puolue 11 paikalla. Niin isoa nousua kannatukseen tuskin tulee, että perussuomalaiset nousisivat kokoomuksen tai sosialidemokraattien ohi, mutta vihreiden kolmanneksi suurimman puolueen paikka saattaa olla uhattuna. Lähteet: Tampereen kaupunki, Aamulehti
Yhdsvaltojen presidentinvaalit teksti Tommi Eskola
kuvat Wikimedia Commons
Yhdysvalloissa eletään pitkän presidentinvaalikampanjan viimeisiä hetkiä. Muutaman viikon päästä, marraskuun 6. päivänä kansa valitsee 57. kerran presidentin itselleen. Yhdysvalloissa Mitt Romneyn ja Barack Obaman kampanjointia on luonnollisesti seurattu tarkasti, mutta myös muualla maailmassa aina Suomea myöten presidentinvaali on ollut säännöllisessä seurannassa. Yhdysvalloissa presidentinvaali tiivistyy muutamiin avainasemassa olevin osavaltioihin, joiden äänet ratkaisevat vaalin lopullisesti. Osavaltion asukkaat siis
äänestävät vaalipäivänä, ja lähes poikkeuksetta eniten ääniä saanut saa koko osavaltion valitsijamiehet taakseen. Voittoon tarvitaan 270 valitsijamiehen tuki. Monet muistavat hyvin vuoden 2000 presidentinvaalin, jossa Floridan ääniä laskettiin ja tarkastettiin moneen kertaan. Lopulta George W. Bush valittiin virkaan ohi Al Goren. Valitsijamiesten jakauma tiedetään pääpiirteittäin jo tällä hetkellä. Real Clear Politics (RCP) – sivuston mukaan vaali ratkaistaan kymmenessä osavaltiossa: Colorado, Florida, Ohio, Michigan, Iowa, Nevada, New
ANTI
7
Hampshire, Pennsylvania, Wisconsin ja Virginia. Erityisesti Floridan ja Ohion äänestyksen odotetaan olevan kaikista tiukimpia. Niistä osavaltioista tarjolla on 47 valitsijamiestä. Viimeisen vaaliväittelyn jälkeen RCP:n mukaan varmojen ja erittäin todennäköisten osavaltioiden jakauman perusteella presidentinvaalikilvan johdossa on Romney, jolla olisi takanaan 206 valitsijamiestä. Obaman takana olisi puolestaan 201 valitsijamiestä. Epävarmoissa osavaltioissa odottaa vielä 131 valitsijamiestä. Ennuste kuitenkin on, että Romneyn pitäisi voittaa avainosavaltioista ehdottomasti Florida, ja sen lisäksi ainakin Virginia tai Ohio, jotta hänellä olisi mahdollisuuksia nousta presidentiksi.
Viimeisimpien gallupien mukaan tilanne näyttää kuitenkin Obamalle erittäin hyvältä. Nimittäin peräti kahdeksan kymmenestä epävarmasta osavaltiosta on näillä näkymin kääntymässä Obaman eduksi. Romney olisi voittamassa tärkeän Floridan lisäksi vain Coloradon, eikä se riitä voittoon asti. Viimeisimmän ennusteen mukaan lopullinen valitsijamiesjakauma olisi Obaman hyväksi 281 – 257. Täytyy kuitenkin huomioida, että gallupien jakauma on äärimmäisen tiukka. Obama on tällä hetkellä selkeässä johdossa ainoastaan Pennsylvaniassa ja Michiganissa, joten lopputulos ei ole vielä läheskään selvä. Tosin asiantuntijoiden kuten myös Anti-lehden valistunut arvaus on, että Barack Obama valitaan toiselle kaudelle.
The Real Mitt Romney teksti Lauri Kangasniemi
Republikaanisen puolueen ökyrikkaan presidenttiehdokkaan Mitt Romneyn omaisuuden arvo on yli 200 miljoonaa dollaria. Suuri osa rahavuoresta on peräisin 1980-luvulta, jolloin Romney perusti muutaman entisen opiskeluystävänsä kanssa investointiyritys Bain Capitalin. Käytännössä jokaisen perustajajäsenen omaisuus mitataan tätä nykyä kymmenissä tai sadoissa miljoonissa dollareissa. Yhdenkään osakkaan kohdalla kyse ei ollut ryysyistä rikkauksiin -tarinasta. Suurin osa oli syntynyt Yhdysvaltojen itärannikon yläluokan täydelliseen idylliin ja
8
ANTI
elänyt ruusuisen lapsuuden ennen yliopisto-opintoja eri Ivy League -eliittikouluissa. Romney itse kävi sekä Stanfordia että Harvardia. Jotta pahennus eurooppalaisessa vasemmistoälymystössä kasvaisi entistä suuremmaksi, lienee syytä kuvailla lyhyesti Bain Capitalin bisnesideaa. Yrityksen rungon muodostaa vahva pääomakassa, jonka avulla se kykenee ostamaan muita yrityksiä. Ensin Bain Capital metsästää markkinoilta sopivat uhrit. Sen jälkeen yritys ostaa merkkaamansa kohteet ja saneeraa, pilkkoo sekä survoo ne uuteen uskoon.
Vain hieman yksinkertaistaen: Bain Capital karsii kuolleet oksat pois, virkistää nuutuvat ja myy hedelmät. Kuulostaako julmalta? Ehkä, mutta se on ollut myös tuottavaa ja tehokasta. Se on ollut juuri niin tuottavaa, että Mitt Romneyn ostovoima mitataan edellä mainituissa sadoissa miljoonissa. Uskon, että ihmisten suurin ennakkoluulo Romneya kohtaan perustuu eksoottisen uskontokunnan sijaan miehen varallisuuteen. Ei noin rikas vaan voi olla hankkinut rahojaan rehellisesti, eihän. Romneyn ehdokkuus ei ollut edes ehtinyt varmistua, kun jo monet riekkuivat, kuinka paheellisesta Gordon Gekko -henkisestä pankkiirista on kyse. Sinänsä kritiikki edustaa propagandan klassista koulukuntaa, sillä paha pankkiiri –statuksen korostaminen on ollut hyvin perinteinen mustamaalaamisen keino maailman historiassa. Esimerkiksi toisen maailmansodan aikana Neuvostoliitto koetti murtaa suomalaissotilaiden taisteluhalun levittämällä propagandaa marsalkka Mannerheimista ”Lontoon pankkien miehenä”. Kevään presidentinvaaleissa jotkut muistuttivat, miten Sauli Niinistö on pohjimmiltaan ”eurooppalaisten pankkien mies”. Romneyn olen kuullut olevan ”Goldman Sachsin mies” tai vaihtoehtoisesti ”Wall Streetin mies”.
Koen, että on röyhkeää ja täysin väärin nähdä joku lähtökohtaisen pahana vain varallisuuden vuoksi. Sen sijaan pohdin, voisiko valtaisat rikkaudet nähdä Romneyn vahvuutena? Entä jos rikas mies on juuri se, mitä politiikkaan tarvitaan? Henkilökohtaisesti näen, että rikkaita ”pahiksia” tarvitaan politiikkaan, sillä he voivat halutessaan edustaa modernia vapaaherruutta aidoimmillaan. Kun on ennestään rahaa, politiikassa on mahdollisuus keskittyä politiikan pääomaan eli valtaan. Romneyn kaltaisissa pohatoissa tiivistyy ihailtava riippumattomuus järjestelmästä, joka on erinomainen piirre valtiomiehelle. Suomalainen keskiluokkainen poliitikko on huomattavasti riippuvaisempi asemastaan, koska vallan lisäksi monella paperinpyörittelyssä on kiinni myös päivittäinen toimeentulo, asuntolainan lyhentäminen ja jälkikasvun ruokkiminen. Kun politiikasta on kiinni oma toimeentulo, hoipertelu kohti status quon puolustamista voi alkaa. Harmillisen monelle kotimaiselle kansanedustajalle veneen pitäminen tasapainossa on ensisijaisen tärkeää – paljon tärkeämpää kuin hyveiden hyve, rohkeus. Romney ei ole samassa asemassa, koska hän on törkyisen rikas. Romneyn ei tarvitse tavoitella status quoa, vaan hän voi olla rohkea.
ANTI
9
teksti ja kuvat Alli Tiensuu
Oodi sitoutumattomuudelle Muinoin Cosmopolitanissa neuvottiin, että ensitreffeillä ei ikinä kannata keskustella poltiikasta. Onhan tässä monen kanssa jo kauemmin tunnettu, mutta Iltakoulussa on silti aistittavissa ”vaikka tässä politiikkaa opiskellaan, yritetään olla puhumatta politiikasta, ainakaan puoluepolitiikasta” -henki. Pistää pohtimaan, että yritetäänkö tällä tavoin välttää kiusallisia tilanteita ja vai onko puoluepolitiikka jonkin sortin pannassa koska se ei ole kiinnostavaa ja sukupolvemme suosii muita vaikuttamisen keinoja. Anti kuitenkin löysi muutaman enemmän tai vähemmän aktiivisesti opiskelevan iltakoululaisen, jotka ovat uskaltaneet lähteä rohkeasti ehdokkaiksi kunnallisvaaleihin – eivät sitoutumattomina yhteiskuntatieteilijöinä vaan puolueiden jäseninä. Minkä puolesta he kampanjoivat?
“Täyttäkäämme lietekaivot kepun verellä“ Vilhartti Hanhilahti on J.V. Snellmania, Stuart Milliä ja tietysti Santeri alkiota ihaileva keskutanuori, jota kaverit kuvailevat pohdiskelevaksi ja lämpöiseksi kaveriksi. Häntä tuskin sekoittaa keneenkään toiseen, sillä mies veikkaa Vilhartteja olevan suomessa korkeintaan viisi. No, tunnetusti ei nimi miestä pahenna, jos ei nimi miestä, joten annetaan Hanhilahden sanoa sanottavansa; ”Olen Vilhartti Hanhilahti ja olen kotoisin Tampereen Teiskosta. Pääaineeni on valtio-oppi ja tällä hetkellä on menossa kolmas opintovuosi - joka on pääosin mennyt Tamyn hallituksessa. Toimin Iltakoulun ainejärjestökummina Tamyn hallituksessa. Puolueeni on Suomen Keskusta. Valitsin aikoinani Keskustan siitä syystä, että sen arvot ihmisyys ja yhdenvertaisuus vastasivat parhaiten omaa ajattelumaailmaani. Keskustan kanssa olen samaa mieltä mm. aluepolitiikasta, lähiruuasta ja kuntarakenteesta. Eri mieltä olen puolueeni kanssa sukupuolineutraalilista avioliitosta; en vastusta sitä toisin kuin puolueeni yleinen kanta.
10
ANTI
Tärkein painopiste Tampereen kehittämisessä on palveluiden tuottamisessa. Sen tulee tapahtua niin, että se palvelee kaupunkilaisia mahdollisimman hyvin ja on samalla kustannustehokas. Mielestäni paras ratkaisu on hyvin suunniteltu monituottaja-malli. Jos puhutaan taloudesta, olisin valmis investoimaan suuriinkin hankkeisiin niin, että ne kasvattaisivat “kakkua”. Toisaalta yrittäisin purkaa tehottomuutta kaupungin palveluista. Valtuustossa jatkaisin ECO2-hanketta ja ajaisin Tampereelle ratikkaa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa lähtisin liikenteeseen, että kaupunkilaisten tarpeet tulee tyydytettyä joka sektorilla. Koulutuspolitiikassa olisin vahvasti tukemassa korkeakoulutettujen työllistymistä ja myöntäisin Tampereen korkeakouluille rahoitusta toimintaan. Minua kannattaa äänestää, koska olen kokenut poliittinen broileri, joka ei jäädy kovassakaan paineessa. Hyveekseni on luettava se, että koetan aina ajatella läheisteni hyvää. Paheeni on ärsyttävä päteminen asioilla, joilla ei ole oikeasti merkitystä.”
“Kristilliset palaa kirkkojensa mukana“
Lauri Kangasniemi on kansainvälisen politiikan toisen vuoden opiskelija; salkkukätinen pitkä mies, joka puhuu paljon ja käyttää elekieltä vielä enemmän saadakseen asiansa perille. Kunnallisvaaleissa Kangasniemi on ehdokkaana kristillisdemokraattien listalla ja kunniapaikalla heidän nuorena pormestariehdokkaanaan. Kangasniemi kertoo: ”Kun liityin kristillisdemokraatteihin, ensisijaiset syyt eivät alkujaan olleet ideologisia. Pidän kristillisdemokraateissa siitä, että kyseessä on keskustaoikeistolainen puolue, joka ei harrasta eturyhmäpolitiikkaa. Erityisen hyvänä pidän kristillisdemokraattien laajempaa visiota uuslähimmäisyydestä, joka tarkoittaa yksilöistä ja lähiyhteisöistä itsestään kumpuavaa lähimmäisyyttä ja välittämistä. Kaikkia lähimmäisyyteen liittyviä kysymyksiä ei voi ratkaista virastoilla tai viranomaisilla. Jos puhutaan Tampereen kunnallispolitiikasta, lyhyellä tähtäimellä tärkeintä on terveen talouspohjan turvaaminen. Pitkällä tähtäimellä Tampereen pitää pyrkiä kohti asemaa Suomen kilpailukykyisimpänä ja yritysystävällisimpänä kaupunkina. Tulevaisuuteen tähtäävät investoinnit vaativat visiointikykyä ja rohkeutta. Niitä Tampereella tarvitaan. Tärkeimpänä kunnallispolitiikan lohkona pidän juuri tasapainoon tähtäävää taloutta. Lokakuussa julkaistu kaupungin välitilinpäätös on 18,6 miljoonaa, arvio koko tilikauden tuloksesta 26,2 miljoonaa ja viime vuoden tulos 12,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Todella hälyttävää! Kaupunginhallitus laati kesäkuussa alijäämän vuoksi säästöohjelman, joka ei kuitenkaan ole riittävä. Kaiken huipuksi Tampereen tuloslaskelman poistot vastaavat 55 prosenttia investoinneista. Tarkoittaa sitä, että vaikka Tampere tekisi ylijäämää, sen tulorahoitus ei riitä investointien kattamiseen.
ANTI
11
Laajemmin voidaan myös pohtia, mikä on valtion rooli ja mikä yksilön rooli 2010-luvun Suomessa. Kuinka paljon voimme vielä paisuttaa julkista sektoria? Lähtökohtaisesti näen, että monia kuntien lakisääteisiä palveluita pitää karsia. Kun näitä velvollisuuksia vähennetään, kunnan on helpompi saada oma taloutensa kuntoon. Yksi esimerkki on subjektiivinen päivähoito-oikeus, joka pitää poistaa laista. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on räikeää tuhlausta pahimmillaan. Toinen laaja säästämismenetelmä on palveluiden avaaminen. Säästöistä ja palveluiden pelastumisesta on turha haaveksia, jos kuntien palvelustrategiat nojaavat edelleen yksinomaan kuntasektorin omaan tuotantoon. Äänestää minua kannattaa vaikkapa siksi, että asenteeni kuvaamiseen sopii fraasi “getting shit done”; joka on eduksi myös kaupunginvaltuustossa. Olen valmis pitkäjänteiseen ja ankaraan poliittiseen työntekoon saavuttaakseni tuloksia. Epäolennaisista asioita kiinnostuneiden toimittajien kysyessä hyveistäni ja paheistani, ohjaan heidät lähipiirini ihmisten luokse, sillä he osaavat listata hyvät ja huonot puoleni varmasti paremmin kuin minä itse. Lopuksi, kysyn itseltäni: ”Tarvitaanko Tampereelle Allegro-yhteys?” Vastaan tyypilliseen tapaani jämäkästi, matalalla äänellä, tiukasti silmiin katsoen, että kyllä tarvitaan!”
“Kokkarit ne myyvät nyt jo omat naisensa“
Lauri Koponen ponnisti maailmaan humppaa soivassa itäisessä Suomen kaupungissa nimeltä Lappeenranta. Nyt tamperelaistunut Koponen tavoittelee valtuutetun paikkaa Kokoomuksen riveistä. Ennen kuntavaaleja hän on vaikuttanut mm. SYY:ssä ja lukiolaisten liitoossa ja tullut tunnetuksi kaikken kaverina ja lupsakkana veijarina, joka on kuitenkin myös asiallinen tarvittaessa. Koponen, kerropa siusta! ”Olen valtio-opin opiskelija ja opiskelen tällä hetkellä toista vuotta. Iltakoulussa olen yleinen hengari kaikessa mahdollisessa kivassa toiminnassa sekä tutor. Mielestäni yliopistossa onkin tärkeintä tutor-toiminta ja sen kehittäminen. Sillä pystytään ehkäisemään syrjäytymistä ja parantamaan opiskelijoiden etenemistä opiskeluissaan. Puolueena kokoomus on tuntunut heti alusta pitäen oikeana valintana minulle. Kaikista eniten arvostan ajatusta jokaisen tasa-arvoisesta mahdollisuudesta yrittää edetä elämässänsä niin pitkälle kuin vain on kiinnostusta ja intoa. Tervehenkinen kilpailu ja yrittäminen ovat mielestäni tärkeimpiä asioita maailmassa! Kokoomus on yleisesti ollut hyvä paikka toimia, koska en ole joutunut kovin usein pettymään tai olemaan eri mieltä. Kaiken muun hyvän lisäksi puolueestamme löytyy hyvin päteviä talouden ja politiikan asiantuntijoita.
12
ANTI
Mielipiteeni eroaa eniten ehkä kokoomuksen kaikkein oikeistolaisimpien ihmisten kanssa - en kannata sulkeutuneisuutta uusia asioita kohtaan. On nimittäin tärkeää olla rohkea ja uskalias sekä kokeilla uutta. No, usein nämäkin asenteet rajoittuvat vaan tiettyyn piiriin ja tietyissä asioissa, eikä se ole yleinen linja tai edes mitenkään vallitseva. Tampereen opiskelijapalvelut - asumisesta julkiseen liikenteeseen - haluaisin nähdä tulevaisuudessa toimivimpina ja ihmisläheisempinä. Tahtoisin myös keskittyä kaupungin positiiviseen asenteeseen vihreämmän ja yrityksiä houkuttelevamman Tampereen puolesta. Vihreä Tampere saadaan aikaan parantamalla Tampereen kierrätysjärjestelmää, julkista liikennettä, ainakin ratikalla, sekä ihmisten asenteita. Talouden tämän hetkisen ahdingon vuoksi meidän on opittava ja haluttava säästää sekä kehittää olemassa olevia palveluita enemmän tarkoituksen mukaisiksi ja samalla edullisimmiksi. Velkaa tulee ottaa vasta siinä vaiheessa, kun pystytään se velka myös maksamaan takaisin järkevässä ajassa! Kaikki peruspalvelut, jotka kunnan on hoidettava, on taattava jokaiselle. Palveluiden tarjoajat tulee tarkastaa ja on pystyttävä säilyttämään se mitä meillä on nyt, mutta on myös pystyttävä löytämään uusia ratkaisuja vanhojen tilalle. Kuntauudistus on tärkeä elementti ja myös toimenpide tässä hankkeessa. Ehdolla olen, koska minulla on aikaa, halua, puhtia ja oppimisentahtoa politiikan ja kunnallisenpäätöksenteon suhteen. Kun itse pyrin löytämään hyvän ehdokkaan, niin tarkastelen eritoten näitä ominaisuuksia, mutta myös rohkeutta avata suunsa vaikeassakin tilanteessa. Se on hyve nykymaailmassa! Paheistani, ystävät, vapaa-aika sekä hauskanpito ovat parhaita ja iloisimpia ja näihin paheisiin kannustan myös muita!”
“Ja miehensä“ Saana Vahvelainen, jota eräs ystäväni eräiden bileiden etkoilla kuvasi ”tosi kauniiksi blondiksi”, on 21-vuotias valtio-oppia opiskeleva ja urheilua harrastava tomera nuori nainen. Ennen vaaleja hänet voi löytää ainakin kampanjatorilta, jossa hän uhmaa kylmyyttä, kohmetta ja erään toisen puolueen jakamien ilmaismakkaroiden houkuttamia kokoomusvastaisia ihmisiä. Neiti Vahvelainen, anna palaa! Vahvelainen: ”Kotoisin olen alun perin Tampereelta, mutta välillä asunut vuosia Kangasalla, opiskelujen alkaessa reilu vuosi sitten palasin jälleen tamperelaiseksi. Suhteeni Iltakouluun käsittää lähinnä tapahtumiin osallistujan roolin, mutta toki jotain pientä olin tässä itsekin syksyllä järjestämässä. Puolueesta puhuessa kokoomus on ollut itselleni selkeä valinta, koska minulle tärkeitä arvoja on mm. yritteliäisyys ja kannustavuus. Kannatan yksilön vapautta, mutta samalla myös vastuuta itsestään ja tekemisestään.
ANTI
13
Puolueen yleisen linjan kanssa samaa mieltä olen erityisesti kansainvälisestä politiikasta ja varsinkin EUsuhteiden tärkeydestä. Toiseksi, olen samoilla linjoilla Suomen kuntarakenteen uudistamisen tarpeellisuudesta; tarvitsemme jatkossakin vahvat peruskunnat, jotka pystyvät tarjoamaan kaikille kuntalaisille laadukkaat palvelut. Suomalaiset eri puolella maata eivät saa joutua eriarvoiseen asemaan – huolestuksen aihetta antavat jo nykyiset suuret kuntien väliset erot kunnallisveroprosentissa. Pakkoliitoksiin en tässä asiassa kuitenkaan usko. Tampereen ja Suomen kehittämisessä yksi tärkeä painopiste on panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin ja heidän syrjäytymisensä ehkäisemiseen. Lapset ja nuoret ovat Suomen tulevaisuus, eikä heidän palveluistaan saa tinkiä, esimerkiksi laadukasta koulutus tulee jatkossakin tarjota riittävän pienissä opetusryhmissä. Lisäksi meillä tulee olla lapsiperheille, lapsille ja nuorille tukiverkostot, joista on mahdollista saada apua. Yhteiskunnan täytyy myös tukea nuorten työnsaantia ja oman paikkansa löytämistä maailmasta. Esimerkiksi vastavalmistuneiden työllistymistä Tampereelle on parannettava; sekä kaupungin että yrityssektorin tulisi tarjota valmistuneille entistä paremmin oman alansa töitä. Opiskelijoiden suuren määrän tulisi näkyä kaupungin päätöksenteossa enemmän, muun muassa joka syksyiseen opiskelija-asuntopulaan kaupungin on pystyttävä vastaamaan paremmin. Taloudesta puhuttaessa painotan vastuullisuutta: tulojen ja menojen tulee olla tasapainossa. Vaikeampina aikoina täytyy uskaltaa tarttua hankkeisiin, koska ne lisäävät työllisyyttä ja verotuloja. Tästä esimerkiksi ovat vaikkapa investoinnit, joilla Tamperetta kehitetään nykyaikaisemmaksi eurooppalaiseksi kaupungiksi ja erityisesti elävöitetään kaupungin keskustaa. Velaksi kaupunki ei voi elää, sillä velka kaikki jää tulevien sukupolvien taakaksi. Tulevat sukupolvet täytyy huomioida myös ympäristöasioissa ja jättää heille puhdas elinympäristö – käsittäen asioita keskustan roskaamisesta kestävään kehitykseen. Voisin puhua politiikasta vaikka kuinka kauan, mutta inhimilliseen puoleeni siirryttäessä voisin kuvailla itseäni hyvin tunnolliseksi ihmiseksi. No, paheitani ovat erilaiset rikossarjat ja -elokuvat, joita jään tv:n ääreen katselemaan vaalimökillä, yliopistolla tai suunnistusmetsässä vietetyn pitkän päivän jälkeen.”
14
ANTI
Nyt on aika muutoksen? Ylipolitisoituneella 70-luvulla opiskelleen mukaan puoluepolitiikka näkyi Tampereen yliopiston politiikan opiskelijoiden keskuudessa vahvasti. Kuten todettu, tällä hetkellä jopa ainejärjetön sisällä monen poliittisia kantoja on vaikea tietää, joten miltä tämä näyttää ulkopuoliselle? Iltakouluun tai ainakin yliopistoon kuulumattoman vaalimainosten lukijan silmin kaupungin politiikan opiskelijat ovat edustettuna vahvemmin porvareina kuin punaisina, varsinkin kun ainejärjetön tunnetuimmat alumnit ovat pääministeri Jyrki Katainen ja kansanedustaja Sofia Vikman. Iltakoulun tämän hetken kunnallisvaaliehdokkaat edustavat hallituskokoonpanoissa porvaristoksi kutsuttua linjaa. Oikeisto-keskustaa mieluummin näkisin Iltakouluun kuuluvat kunnallisvaaliehdokkaat edustavan sateenkaarta tai sikspäkkiä – ei pelkästään henkilökohtaisen poliittisen mielipiteeni takia, vaan siksi, että ainakin vielä tätä maata ja kaikkia sen 336:tta kuntaa johdetaan edustuksellisen demokratian ja puolueiden kautta. Kaupunkien ja valtion vallankahvassa on aika ajoin myös sosiaalidemokraatteja, vihreitä, vasemmistoliittolaisia ja muiden ryhmien edustajia. Tästä syystä tämän päivän jokaisen eri puolueen ehdokkaiden ja tulevaisuuden johtajien toivoisi olevan mahdollisimman fiksua ja pätevää sakkia. Ja mistäs sitä fiksumpaa ja pätevämpää sakkia löytyisi kuin ei koskaan kaatuvasta Iltakoulusta? Tietysti jokainen saa ja voi valita vaikutustapansa ja -kanavansa kuten myös sitoutumattomuutensa itse, mutta jos koet poliittista kutsua johonkin suuntaan, harkitse helpon hittihattiuden hylkäämistä ja seiso rohkeasti vakaumuksesi takana, niin esimerkiksi myös edustajistovaaleissa tiedetään helpommin, minkälainen poliittinen maailmankuvasi on.
ANTI
15
Hiiriviikot
Politiikan tutkimuksen laitokselle on ilmestynyt tänäkin vuonna joukko uusia innokkaita opiskelijoita, jotka ovat astuneet yhden pienen elämänsä suurista askelista läpäistessään viimekeväiset pääsykokeet. Tarina kertoo, että Salvador Dalí ja Luis Buñuel viettivät kaksi viinintäyteistä viikkoa Figueresin kaupungissa Kataloniassa samalla tehden Andalusialaisen koiran käsikirjoitusta. Tuosta lyhytelokuvasta tulikin surrealistisen elokuvan klassikko ja se antoi nostetta molempien herrojen uralle. Myös politiikan tutkimuksen fuksit (ja tutorit) viettivät kaksi viinintäyteistä viikkoa, sillä tänä vuonna järjestettiin ensimmäistä kertaa Hiiriviikot. Myönnettäköön se, että meno oli Hiiriviikoilla ajoittain äärimmäisen surrealistista, mutta ikävä kyllä yhtään taiteellista mestariteosta ei tainnut syntyä fuksien tai tutorien aikaansaannoksena. Voiton nektaria Iltakoulu pääsi kuitenkin ansaitusti maistamaan, sillä kaupunkisuunnistuksen voiton nappasi politologeista koostunut Pirates of Näsijärvi. Saunailta ja ensimmäinen viikko menivät lähinnä ihmisiin tutustuessa, mutta itse nostaisin kaksi tapahtumaa yli muiden – bussirundin ja kaupunkisuunnistuksen! Tutorit järjestivät Hiiriviikot ensimmäistä kertaa
16
ANTI
ja myös bussirundi taisi olla ensimmäinen laatuaan. Allekirjoittaneen mielestä se meni erittäin hyvin, mutta olen itse hyvin adaptoituva ihminen suhteessa sellaisiin tarpeisiin kuin väsymys ja nälkä, joten henkilökohtaisesti minulla ei ole mitään valitettavaa. Yleisön joukosta kuului myös soraääniä, sillä osa olisi halunnut syödä välissä ja jatkaa suoraan bussirundilta baariin, kun taas osa toivoi myöhäisempää alkamisajankohtaa. Ehkä ensi vuoden tapahtumaa voi kehittää vielä parempaan suuntaan, sillä mikään ei ole täydellistä, mutta tämän vuoden bussirundi oli loistava pelinavaus tutoreiden kapteenistolta. Kaupunkisuunnistus oli erittäin värikäs tapahtuma, joka täytti Tampereen keskustan mitä kummallisimmista hahmoista. Pelkästään oman ainejärjestömme sisältä löytyi rappiojuoppoja, nunnia, taivaallisia isiä sekä tietenkin merirosvoja, jotka hurmasivat palkintoraadin hoitaen illalle onnellisen lopetuksen yökerho Ilonan ahtaassa ja kosteassa karaokekopissa. Tapahtumasta on myös jäänyt paljon kerrottavaa jälkipolville, sillä osa tarkoin varjelluista valokuvista, jotka otettiin illan aikana, on jo päässyt leviämään julkisuuteen ennen lehden julkaisemista.
Hiiriviikot
teksti Samuli Ojala ja Ville Rantala kuvat Lara Anastasiou
Iltakoulun Hiiriviikot
ANTI
17
Politologit kokoontuivat yliopistolle iltapäivällä, ennen bussirundia. Tunnelma oli latautunut, mutta odottava.
Lähikapakoista löytyi paikallisia vakioasiakkaita. Innokkaimmat tekivät tuttavuutta ja keskustelussa ajauduttiin muun muassa formuloiden ja jalkapallon äärelle.
18
ANTI
Lisää paikallisia vakkareita!
Olennaisen äärellä. Huhujen mukaan kyseinen kapakka oli monelle politologille kriittinen hetki rundilla. Olihan kyseessä jo kolmas pysäkki.
ANTI
19
Veli Tuomaan seurakunnan hiljainen jumalanpalvelus ei hetkauttanut Iltakoulun nopean toiminnan joukkoja. Antin toimitus kävi kaivelemassa kuolevaisten mielipiteitä Hiiriviikoista. Mitä tuntemuksia Hiiriviikot herättävät sinussa? Iko Jurkka: Positiiviset fiilikset; uusia ihmisiä, sai ryypätä. Toisaalta rahaa meni paljon, mutta tuntui olevan sen arvoista. Toinen viikko oli melko hiljaisenpuoleinen baarien suhteen. Loppujen lopuksi hyvät fiilikset jäi. Sivunoottina bussirundin voisi aloittaa pari tuntia myöhemmin. Stamina kärsii ja jengi hajoaa, koska ei menty saman tien baariin. Konsepti on toimiva ja se luo raamin tutustumiselle, herra Jurkka muistelee Meri Hätönen: Onnistuneet. Kerrankin järjestettiin paljon ohjelmaa, osa on moittinut ehkä liiallisesta tapahtumapaljoudesta. Intensiivinen ja yhdistävä, ihmiset oppivat tuntemaan toisiaan. Ehkä voisi olla enemmän tutor-ryhmissä toimimista? Riku Jussila: Paljon seksuaalisia tuntemuksia. Pitäisköhän nää vastaukset miettiä kunnolla.. Innokkuutta. Paljon uusia seksuaalifantasioita uusiin henkilöihin liittyen! Krapulaa. Ei oikeastaan epävarmuutta ollenkaan.
20
ANTI
Hiiriviikot Mieleenpainuvin tilanne/henkilö/lentävä lausahdus/tapahtuma? Iko Jurkka: Ruma-keikka kokonaisuudessaan à la Ville, Samuli, Lotta ja minä. Lähipubissa muuan hiiren vallannut jo legendaariseksi muodostunut emansipatorinen paidan riisumisriitti jäi mieleen. Mieleenpainuvimpina henkilöinä Iko mainitsee kaikki fuksit. Tapahtumista bussirundi oli mieleenpainuvin, vaikka herra Jurkalla tuntuu olevan hienoisia vaikeuksia muistaa kaikkia tapahtumia. Riku Jussila: Hiiri Y:n banaaninsyöntitaidot kaupunkisuunnistuksessa Cortexin rastilla. Henkilöistä Iko Jurkka, ehdottomasti. Känninen nietzscheläisyys herättää ja hurmaa. Kauniit kikkarat myös hymyilyttävät. Odotetaan tasonnostoa humala-avautumisista. Myös itseltäni. Mieleenpainuvuuden sijaan kaikki illat ovat olleet mielestäkarkaavia.
Mitä mieltä olit Hiiriviikkojen järjestelystä? Olisitko tehnyt jotain toisin? Iko Jurkka: Hyvin järjestetty. Niko Laineen ja Anna-Liisa Liskin panos bussirundin eteen on merkittävä. Tässä vaiheessa haastattelua Iko kamppailee itsensä kanssa omasta panoksestaan, tosin aj-tilan iltakoululaiset muistuttavat Jurkkaa spontaanista roolistaan yleisen ilmapiirin ylläpitäjänä ja eräänlaisena jäänmurtajana ujojen hiirien tutustumisprosessissa. - Jälkimmäinen kysymys on irrelevantti, koska universumi on deterministinen (ottamatta huomioon kvanttifysiikkaa), joten en olisi voinut toimia toisin.
Oliko sinulla hauskaa Hiiriviikoilla? Iko Jurkka: Oli. Meri Hätönen: Joo, ehdottomasti. Miksi ei?
Mikä slogan kuvailisi mielestäsi Hiiriviikkoja parhaiten? Meri Hätönen: Stamina-slogan kaipaisi lisää. Spesifisyyttä. Joku joka liittyisi enemmän Iltakouluun. Iko Jurkka: Hiiriviikot ovat ihan vitun – hilarious! HEHE.
Iko Jurkka: What? Miksi ei? Are you fucking with my medicine? Meri Hätönen: Mitä, hä? Oli hauskaa
ANTI
21
Hiiriviikot
Villen ja Samulin loppupuheenvuoro Ville: Hiiriviikot olivat oikein hauska pelinavaus tälle politiikantäyteiselle vuodelle. Oliko Samulilla hauskaa? Samuli: Hauska on tylsä sana kuvaamaan noinkin monipuolista tapahtumaa. Se ei saavuta hiiriviikkojen olemusta ja käyttäisin tapahtuman kuvailuun enemminkin sanoja, kuten ”Intohimo”, ”emansipaatio” ja ”epämääräisyys” positiivisissa merkityksissään. Ville: Nuo ovat kyllä hyviä adjektiiveja, mutta suosisin itse ennemmin sanoja ”surrealistinen”, ”epämääräinen”, ”hämyinen” ja ”anarkinen” kuvaamaan sitä täyttä kaaosta, joka meidät valtasi kahden viikon ajaksi.
Ville: Oli myös hienoa, että tutorit tulivat koko ajan silmät kiiluen juttelemaan ja kysymään mielipiteitä tapahtumasta. He halusivat selvästi tietää, että olivatko he onnistuneet järjestämään tapahtuman hyvin ja janosivat palautetta. Mielestäni mitään kuiluja tutoreiden ja fuksien välille ei myöskään syntynyt, vaan kaikki olivat toistensa kavereita jo heti alusta lähtien. Sopeutuminen Iltakoulun opiskelijaksi sujuikin ystävällismielisten tutoreiden johdattamana erittäin hyvin ja haluan kiittää heitä lämpimästi! Samuli: Tapahtuman keskeisin voima kumpusi järjestäjien lapsenomaisesta innokkuudesta hoitaa tapahtumat mahdollisimman hyvin ja kerätä palautetta. Niin ja myös oluesta.
Samuli: Nyt kun olemme määritelleet tapahtuman ja päässeet lähemmäksi Hiiriviikkojen syvintä olemusta niin voisin heittää pallon sinulle ja voisimme keskustel- Ville: Olisitko Samuli halukas järjestämään ensi vuonla siitä, että miten meidän tulee jatkaa tätä perinnettä na Hiiriviikkoja? Mielestäni sopisit hyvin noin reipsiten, ettei koko tapahtuma sammaloidu. paana poikana vaikkapa tutorvastaavaksi! Kunhan joku valvoo takana homman laillisuutta… Ville: Minua harmitti kaikki välipäivät tuon kahden viikon aikana. Niitä oli ainakin kolme. Mieleni valtasi Samuli: Mielenkiintoinen ehdotus ja haluan ehdottyhjyys, kun jouduin olemaan erossa teidän rakkaittomasti olla kehittämässä meidän ohjelmaamme. teni seurasta. Ehdottaisinkin, että jättäisimme turhat Ensin tulevat omat duunimeininkini, mutta maailman välipäivät pois ja tiivistäisimme tapahtumaketjua ensi parhaana haaveilijana voin aina heittää ilmoille idevuoteen. Ideoita noiden kolmen päivän täyttämiselle oita ja toteuttamisen saa hoitaa Ari-Pekka Jämsenin voisi olla esimerkiksi jonkinlainen juomapeli-ilta, Iko kaltaiset miehemme kentällä. Tapahtuman tukemista Jurkan nietzscheläisen salaseuran uusien ilta ja karahaluan tukea täysin rinnoin, mutta aika näyttää, mitä okeilta! tuleman pitää. Samuli: Samanlaisia retkuja kun olemme, niin haastattelusta tulisi liian homogeeninen, jos heittäisin ensimmäisenä mieleen tulevia ajatuksia. Alkoholi ei saa olla se dominoivin elementti näissä viikoissa. Toisin ehdottomasti mukaan taiteen, joka on asia, mistä kaikki pitävät ja jota kaikki pystyvät tekemään pienillä resursseilla. Graffitimeiningit, lailliset sellaiset, pyörivät mielessäni. Emme halua leimautua laittomaksi järjestöksi, vaikka se voisikin olla taloudellisesti kannattavaa. Esimerkiksi DJ-settejä voisi järjestää halvalla.
22
ANTI
Ville: Ari-Pekka Jämsen on kyllä erittäin noheva mies. Voisimmeko kuitenkin jo siirtyä takaisin Hiiriviikkoihin? Mielestäni bussirundi on ainakin tapahtuma, joka on aivan pakko säilyttää ensi vuonna, mutta silloin, kun Hiiriviikkojen dynaamisuus ja innovatiivisuus loppuu niin se on kuollut. Sen vuoksi meidän on pakko kehitellä myös jotain uusia ideoita ensi vuodelle. Olen aivan varma, että tapahtumasta tulee onnistunut myös ensi vuonna! Samuli: Se on ehdoton fakta, että tutustumissauna,
Hiiriviikot kaupunkisuunnistus ja bussirundi muodostavat yleisen rungon, jota voi täydentää muilla tapahtumilla. Jokainen vastaava voi täydentää tätä runkoa uusilla tapahtumilla. On tärkeää, että on olemassa runko, jonka pohjalta tapahtumaa kehitetään ja sen ympärille tuodaan uusia tapahtumia. Runkoon liittymättömiä tapahtumia pitäisi mielestäni vaihdella joka vuosi, että tapahtuma säilyy freesinä.
Pyydämme kaikilta hiiriviikkoihin osallistuneilta palautetta, joko suullista tai kirjallista, jonka voi lähettää vaikkapa lehden toimitukseen tai tuoda suoraan suullisesti meidän tietoomme. Palautteen annamme seuraavien hiiriviikkojen järjestäjille, että tapahtumasta saadaan vieläkin monipuolisempi ensi vuonna. Uskomme, että olemme jonkin suuren äärellä.
Ville: Kiitos tutoreille, fukseille ja muille Hiiriviikkoille osallistuneille! Meillä oli kaikilla erittäin hauskaa. Odotan jo innolla seuraavan vuoden hiiriviikkoja ja uusien fuksien tutustuttamista politologien perinteisiin, joita meillä on tässä melkein vuosi aikaa opetella! Samuli: Ugh!
ANTI
23
Työväen Ampujat
Työväen Ampujien nousu ja tuho Tuomas Koivisto ja Ville Rantala
Työväen Ampujat osallistui syksyn mittaan Tampereen yliopiston miesten jalkapallosarjaan. Sorsapuiston nappulakentällä pelattuun turnaukseen osallistui 8 joukkuetta, jotka olivat jaettu hyvinkin puolueellisesti kahteen eri tasoiseen lohkoon. Työväen Ampujien kanssa samassa lohkossa pelasivat tänä syksynä mestaruutensa uusinut Globus Pallidus, Pelkkä Juha ja Fc TarVe. Tasoltaan selvästi kovempaa lohkoon joutunut Työväen Ampujat suoriutui urakastaan selkä suorana ja asteli ottelusta otteluun ylpeänä, muistaen, että syksyn pelit ovat vain harjoitusta tulevaa Futsal-kautta varten.
24
ANTI
Työväen Ampujat Joukkueen urakka päättyi alkulohkoon kolmen hävityn ottelun jälkeen. Missään vaiheessa urheasti taistellut joukkue ei näyttänyt antautumisen merkkejä, mutta kovuudessa, juoksuvoimassa ja ehkä vähän taktiikassakin Ampujat joutuivat antamaan liikaa tasoitusta muille. Iltakoulu on pieni ainejärjestö verrattuna moneen muuhun turnaukseen osallistuneeseen. Tästä huolimatta jokaiseen otteluun saatiin kasattua iskukykyinen joukkue, vaikka jokaisessa ottelussa vastustajan vaihtopenkki oli laajempi.
Hyvää peliä Rumat luvut
Ampujien syksyn ensimmäinen ottelu oli lääkisläistä Globus Pallidusta vastaan. Tappiotulos 1–8 kertoo vastustajan tietystä ylivoimasta. Vaikka ampujien tekniikka on kelvollisella tasolla, juoksuvoimassa ja kovuudessa jäätiin pahasti jälkeen. Muina syinä tappioon voidaan nähdä tietty vastuuttomuus puolustuspelaamisessa ja pallotuntuman puuttuminen. – Vastustajat olivat ainakin minulle henkilökohtaisesti liian nopeita. Eikä meillä ollut tarpeeksi pelaajia pallon alla, kun menetimme pallon, Työväen Ampujien monivuotinen runkopelaaja ja ensimmäisen ottelun alin puolustaja Panu Pihlanen kritisoi ensimmäisen ottelun taktiikkaa. Toisessa ottelussa joukkue lähti varovaisemmin vain
yhden kärjen taktiikalla hakemaan voittoa lohkon ennakkoon heikoimmasta joukkueesta: Fc TarVesta. Ensimmäisestä ottelusta oltiin otettu opiksi ja varmistamaan jäätiin paremmin, ehkä jopa liian, sillä hyökkäyspelaaminen kärsi liikaa. Työväen Ampujat pitivät palloa ja hallitsivat ottelun ensimmäistä puoliaikaa. Tästä huolimatta maalit teki vastustaja. Toiselle puoliajalla ottelun henki muuttui, kun osalla Ampujista juoksukunto alkoi rankan kesän jäljiltä näyttäytyä odotettua kehnompana. Näin ollen lopputulos toisesta ottelusta oli suuri pettymys: 3–0. – Oma pelini oli totaalista Scheißeä. Joukkue pelasi kuin lammaslauma, eikä ansainnut yhtään enempää. Minulla on tiukat ihanteet siitä, miten jalkapalloa pitäisi pelata. Se ei välttämättä tuo aina voittoa, mutta meidän pitäisi katsoa myös tuloksen taakse. Pelissä oli paljon hyvääkin, kuten Panu Pihlasen vahvat esitykset, pohtii joukkueen kantava voima, Kalevan Lobanovskinakin tunnettu, Aapo Riihimäki. Kolmas ottelu pelattiin epäinhimillisissä olosuhteissa. Säähän Ampujat eivät kuitenkaan voineet vedota murskaavassa 8–0 tappiossa joukkueelle Pelkkä Juha. Viimeiseen otteluun Työväen Ampujat saivat kasattua pelaajia juuri vaadittavan määrän, eli ilman vaihtomiehiä lähdettiin kaatosateessa potkimaan. – Meissä ei ollut mitään vikaa. Vastustaja oli vain ylivoimaisen hyvä. Rautaisen kuntomme takia raskas keli ei vaikuttanut pelin kulkuun mitenkään, kertoo joukkueen ainoa naispelaaja Taru Ruotsalainen.
ANTI
25
Työväen Ampujat Vaikka jalkapallosarja oli tarkoitettu nimenomaan miehillä, ei otteluiden taso päätä huimaa. Kuka tahansa osaa potkia nilkoille, joten olisi suotavaa, että joukkueeseen liittyisi lisää naisia. – Yksi syy joukkueen heikkoon menestykseen saattaa olla se, että naisia ei ollut tarpeeksi kentällä. Joukkuetoverit ovat ottaneet minut hyvin vastaan. He eivät kyllä päästäneet minua samaan pukukoppiin vaan jättivät sateeseen, Ruotsalainen harmittelee.
Alla: Tyoväen Ampujat poistuu pettyneenä kentältä Pelkkä Juha - joukkueelle kärsityn tappion jälkeen.
26
ANTI
Työväen Ampujien varsinainen tavoite tälle lukuvuodelle on futsal-sarjassa, josta aikojen saatossa on myös tullut menestystä. Mukaan talvella pelattavaan sarjaan on lähdössä pelaajia, mutta mahdollisimman moni uusi kasvo on ehdottomasti tervetullut. – Futsal sopii meille paremmin, sillä meillä on taitavia jätkiä, mutta ei kovinkaan kovakuntoisia, Pihlanen vannottaa ja lupaa antaa kaikkensa futsalin eteen, jos aika antaa myöden.
Edellisellä sivulla: Juho-Matti Paavola heitti suoraan rajaheitosta pallon maaliin, mutta lahjotut tuomarit hylkäsivät senkin Ampujien pettymykseksi.
Iltatyttö
Iltatyttö Samuli Ojala
Antin toimitus on päättänyt kokeilla uudenlaista vakiokolumnia – Iltatyttöä. Ajatuksena on poimia Iltakoulun naiskauneuden joukosta yksilöitä, joilla on sanottavaa ja täten toimia äänitorvena patriarkaalisessa yhteiskunnassamme. Iltatyttö on myös matka naiseuden syvimpään ja varjelluimpaan habitukseen. Toimitus toivoo ajatusten herättävän keskustelua ja mielipiteiden kanavoituvan kahvipöytien lisäksi palauteosioon. Antin kautta aikain ensimmäisen Iltatytön kunnian saa Anni Granat.
Olet osana tekemässä Antin historiaa, mutta et suinkaan ole ensimmäinen Iltatyttö valtakunnallisessa mediassa. Miltä tuntuu olla muuttamassa historiallista instituutiota, nimeltä Iltatyttö? Enpä olisi heti uskonut löytäväni itseäni tällaisesta tilanteesta ja toivon, ettei tähän liity Iltatyttömäisiä kuvauspakotteita. Näen mahdollisena, että Anti onnistuu muuttamaan kyseistä instituutiota. Käsittääkseni naiset hakevat malliksi ko. kolumniin ja ovat valmiita toimimaan siinä tiettyä korvausta vastaan. Ovatko he väärässä? Minulla ei ole mitään moralisoitavaa heitä kohtaan. Olisi hauskaa ajatella jos olisi Iltapoju, että miten ihmiset reagoisivat. Se voisi huvittaa ihmisiä ja samalla toisi ilmi kuinka Iltatyttö-formaatti on absurdi ja sukupuolittunut. Naisten esineellistäminen koetaan luonnollisempana.
ANTI
27
Iltatyttö Mitä pitäisi tapahtua, että poseeraisit bikineissä auton päällä? Minun tulisi löytää jokin todella suuri sisäinen palo. En usko, että heti tapahtuu. Millaisena näet naisen aseman suomalaisessa yhteiskunnassa? Verrattuna hyvällä tasolla, paljon riittää duunia esimerkiksi lasikattojen rikkomisessa.
Minua on askarruttanut monia asia naisissa. Uskon, että voimme purkaa muutamia stereotyyppisiä käsityksiäni naissukupuolesta. Mikä on korkokenkien funktio? Pituuden lisääminen ja se tuo valtaa. Ihmisten mielessä matalaääninen, pitkä ja kookas on ihminen jolla on ehkä enemmän valtaa kuin vastakohdalla. On myös varmasti jotain esteettisiä funktioita sekä mahdollinen kärsimysfunktio. Mikä on meikkaamisen tarkoitus?
Entä maailmanlaajuisesti? Yleisesti ottaen taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen epätasa-arvo suhteessa miehiin on todellisuutta. Yksiselitteisesti ei kuitenkaan voi sanoa, maiden ja naisten välillä on eroja. Sinulla ja Iko Jurkalla oli sosiaalisessa mediassa keskustelu feminismin, etenkin postmodernin sellaisen, ja biologian välillä. Haluatko vielä kiteyttää ajatuksesi tässä ja nyt? Ei ole tavatonta, että kyseisen tematiikan keskustelut johdetaan biologian pariin isällisellä otteella, ”otapa selvää”. Ihan kuin ei tiedettäisi mitä biologia on ja pyritään vetämään mukaan biologian diskurssiin, vaikka tarkoitus on tuoda esille muitakin näkökulmia. Yhteentörmäys tapahtuu kun puhutaan biologian diskurssilla ja postmodernin feminismin diskurssilla. Itse toivon, että tasapuolista dialogia esiintyisi nykyistä enemmän. Onko biologinen sukupuoli sosiaalinen konstruktio? Miten perustelet väitteen? Paljolti on. Biologisten erojen merkitys annetaan sosiaalisessa kontekstissa. Kaikenlaiset näkökulmat on hyvä pitää mukana. Lapsilla aivojen sukupuoliero on itse asiassa aika pieni, mutta kasvatuksen ja kulttuurin myötä eroista voi muodostua, tai oikeastaan niistä voidaan tehdä, todellisuutta suurempia. Lisäksi erot sukupuolen sisällä ovat suuria.
28
ANTI
Olen miettinyt paljon asiaa. En sano, että teen sitä kenenkään vuoksi, mutta se on enemmänkin itseilmaisevaa. ”Tyttöjen ilta” on henkilökohtaisesti yksi vihastuttavimmista termeistä. Lukijat voivat itse miettiä mitä heille tulee mieleen käsitteestä, mutta mikä on sinun käsityksesi tyttöjen illasta? Se voi esimerkiksi olla että hei tilataan pitsaa ja juodaan kaljaa. Tyttöjen iltoja on varmasti yhtä paljon kuin tyttöjäkin. Seuraa diskurssianalyysiä. Sosiaalisen median aikana on mielestäni ajanhukkaa kysellä ihmisiltä heidän mielenkiintonsa kohteita, kun ne voi käydä huomattavasti vaivattomammin selaamassa läpi kohteen Facebook-profiilista. Merkittävä trendi naisten profiileista sisältävät seuraavan, Marilyn Monroen lauseen: “I’m selfish, impatient and a little insecure. I make mistakes, I am out of control and at times hard to handle. But if you can’t handle me at my worst, then you sure as hell don’t deserve me at my best.” Miten analysoisit kyseistä lausetta komppaavan naisen omakuvaa? Epävarmuutta, suhteessa itseensä. Korostettu siteeraus. Toisaalta myös itsensä arvostaminen. Tai että hän pitää Marilyn Monroesta. Syyt voivat olla moninaiset.
Iltatyttö Missä piilee se nerous, joka selittää sitaatin suosion? Ehkä se iskee semmoseen ”hankala nainen”-oivallukseen, että hei tää on meidän juttu. Sitaatista tulee mieleen oikeus olla kiukkusia. Toisaalta se on stereotyyppinen näkemys. En näe miksei mieskin voisi allekirjoittaa. Virke lienee tarkoitettu kumppanille. Onko liika rehellisyys parisuhteessa haitaksi? Virke voi olla myös ystävälle. Ehkä lausahdus on vaan niin geneerinen, että se otetaan hyvällä tavalla. Säröt ovat ihan luonnollinen osa ihmistä. Ehkä liika rehellisyys on siinä vaiheessa liikaa, kun se on itselleen liikaa. Minun on hankala ymmärtää mikä on liika rehellisyys Mitä termejä liittäisit naiseuden käsitteeseen? Minun on hirveän hankala liittää siihen käsitteitä, näen sukupuolen jatkumona. Aina ei välttämä tarvitse ajatella sukupuoleen liittyviä asioita niin dikotomisesti. Ymmärrän, että monet liittävät naiseuteen ja miehuuteen tiettyjä käsitteitä, mutta niin ei tarvitsisi olla. On hankala palauttaa jotain tiettyjä ominaisuuksia kumpaankaan. Kiitos paljon haastattelusta. Eiköhän sukupuoli-debatti herätä vielä jatkossakin paljon tunteita. Omia stereotypioitani ja ajatuksiani on ainakin tämän tunnin aikana ravisteltu. Onko sinulla, Anni Granat, vielä jotain loppukaneettia?
Lauseen karkea suomennoshan on, että kumppanin tulisi kestää X:n pahimpia ominaisuuksia, mutta mikäli kumppani ei niitä kestä, hän ei X:ää ansaitsekaan. Ovatko naiset länsimaissa korostetun itsetietoisia omasta arvokkuudestaan, omasta naiseudestaan?
On vaikeaa tosiaan palauttaa ihmisiä keskiarvoihin, pyrin omassa ajattelussani olemaan tekemättä ennakko-oletuksia sen perusteella mitä sukupuolta ihminen on.
Ehkä voidaan kysyä mitä se naiseus on pohjimmiltaan. Itsetietoinen siitä, että on nainen voi tarkoittaa monia eri asioita eri ihmisille. Se on varmasti hyvin henkilökohtainen kysymys kaikille.
ANTI
29
Iltamyssy
Väsymystä vastaan tai sitä edistämään
teksti ja kuvat Tuomas Koivisto
Antin historian ensimmäinen iltamyssy päästiin todenteolla koeponnistamaan tiistaina 16. lokakuuta toisen vuoden politiikan tutkimuksen opiskelijan Alli Tiensuun kotitalossa Salhojankadun Pubissa Tammelassa. Kyseinen pubi on jo pidempään ollut hyvien oluiden ystävien suosiossa. Toimitus lähti rohkeasti kokeilemaan olutravintolaa Iltamyssyn vakiovieraan Ville Rantalan suositusten pohjalta.
Salhojankadun Pub on perustettu vuonna 1969. Se on Suomen vanhin edelleen toimiva brittityylinen pubi. Vuonna 1995 se sai Vuoden Olutravintola -palkinnon. Iltamyssyn onnistumisen takaamiseksi ravintolan laatu oli tarkastettu jo edellisenä päivänä ja selvitetty perusasiat, jotta Tiensuulla olisi mahdollisuus kertoa itse omat tarinansa uskottavasti. – Olen käynyt ystävieni ja myös perheeni kanssa istumassa täällä. Mukava paikka, vaikka tänä vuonna en ole juurikaan ehtinyt käydä, Tiensuu valottaa.
30
ANTI
Salhojankadun Pub ei ole mikään luokaton laitapuolen kulkijoiden päiväkaljoittelupaikka. Brittiläisen hallitun imperialistisesti sisustetussa ravintolassa on hyvin laaja ja kausittain vaihtuva lista janon sammuttajia: Hanasta ja pullosta on tarjolla laatuoluita, sekä suomalaisia ja brittiläisiä siidereitä. – Eräs hauska juttu tapahtui, kun olin ensimmäistä kertaa käymässä pubissa. Olin tilannut juoman, maksanut sen ja juonutkin. Kun olin lähdössä, niin baari-
Iltamyssy mikko pyysi, että esittäisin henkilöllisyystodistukseni, jotta hän ei menettäisi yöuninaan, Tiensuu muistelee kaiholla fuksivuoden sattumuksiaan. Opiskelijan budjetille koko ilta ravintolassa lohkaisee kohtuuttoman loven henkilökohtaiseen virkistäytymisvarantoon. Tämä saattanee olla syy siihen, miksi myssyyn osallistuneet tyytyivät hanakarhuihin ja pieneen Liberty Aleen, joka taipui enemmän Indian Pale Alen suuntaan. Baarimikolta kysyttäessä opiskeli-
ja-alennusta hän vastasi, että ihan jokaiselle on samat alennukset voimassa. – Ei täällä kannata murehtia peruskaljan hintaa, vaan kuuluu maistaa jotain kunnon olutta, Salhojankadun Pubin suosijaksi tunnustautuva Iltakoulun liikuntavastaava Ilmari Uljas vastaa soraäänien aiheuttajille.
Työntäyteisen opiskelupäivän päätteeksi Iltamyssy on uudenlainen konsepti uudistuneessa Antissa. Keskeinen teema toivottavasti toistuvassa juttusarjassa on esitellä politologien suosimia olut- ja anniskeluravintoloita – kantapaikkoja, sekä muuten toimitusta kiinnostavia kohteita. Anti on vähäisin varoin operoivan Iltakoulun vähävarainen ainejärjestölehti, joten myssyt ovat omakustanteisia. Kirjoittamisesta ja havainnoinnista vastaa ensimmäistä syksyään akateemiseen juomakulttuuriin tutustuva nuori ja reipas fuksi. Iltamyssyn koostumus ja teema vaihtuvat joka lehdessä miljööstä ja osallistuvista henkilöistä riippuen. Toivotan jokaisen lukijan avoimin mielin mukaan seikkailuihin. Salhojankadun Pub on Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva brittityylinen pub. Iltamyssyn koemaistiaisia pubissa suoritti Alli Tiensuu
ANTI
31
Iltamyssy Terassi, High school -futista ja kuorolaulua Ensimmäisessä Iltamyssyssä kunniavieraaksi saapuneen Alli Tiensuun kanssa käyty keskustelu velloi hyvin laajalla skaalalla välillä keskustelukielen vaihtuessa ranskaksikin Rantalan kanssa, vaikka toimitus joi vasta ensimmäisiä myssyjään, ja vieras jatkoi vielä matkaansa kuorolauluharjoituksiin. Koska myssyn konsepti hakee vielä itseään, keskustelun punainen lanko oli aika-ajoin hukassa. Haastattelukysymyksiin kunniavieraalla oli kaksi vakiovastausta: ”Kysy jotain helpompaa” ja ”En haluais vastata tähänkään julkisesti”. Tästä Iltamyssyssä otettiin opiksi ja pitäydyttiin toisenlaisissa aiheissa. Kävi ilmi, että Tiensuu on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt vaikuttaa moneen suuntaan. Villeinä lukiovuosinaan hän oli vuoden New Yorkin osavaltiossa vaihdossa ja pelasi koulunsa joukkueessa menestyksekkäästi jalkapalloa. Tätä aiemmin hän ehti kehittää taitojaan Lempäälän Kisassa ja Valkeakosken Hakassa. Nykyään Tiensuun harrastuksiin kuuluu laulaminen Tampereen Yliopiston Laulajissa. – Kuorossa oleminen on omalla tavalla kivempaa kuin solistina oleminen, kun ei tarvitse jännittää ja saa silti laulaa tosissaan. Meidän kuorolla on marraskuun alussa Tampereen tuomiokirkossa iso esitys. Esitämme yhdessä Tampereen akateemisen sinfoniaorkesterin kanssa Mozartin Requiemin pyhäinpäivänä, markkinoi Tiensuu. Vihreiden arvojen kannattajaksi tunnustautuva Tiensuu on lisäksi aktiivisesti kirjoittanut Antiin ja toimii epävarmuuttaan tärisevien fuksien tuutorina.
Iltamyssyn kokeelliseen ensimmäiseen osaan pääsivät mukaan Alli Tiensuu ja Salhojankadun Pub.
32
ANTI
– Parhaana iltamyssynä pidän kamomillateetä. Joskus Bailey’s ja Greyn anatomia on silti toimivin yhdistelmä, Tiensuu pohtii. Myssyn aivoriihen parhaana antina voidaan pitää lennokasta ajatusta yliopiston kampukselle sijoitettavasta kesäterassista tenniskentän paikalle. Havaitsimme myös, että Suomessa ihmisillä asiat taitavat olla liian hyvin. Tämän voi huomata kiinnostuksen vähentymisenä niin kunnallispolitiikkaa, kuin muutakin yhteisten asioiden hoitamista kohtaan, tai katsomalla Activia–mainoksia. Olemme iloisia siitä, vaikka politologipiireissä käytetään runsaasti alkoholia, juominen ei ole itsetarkoitus, vaan tarkoitus on pitää hauskaa. Valitettavasti suomalaisessa juomakulttuurissa asia ei useimmiten ole näin onnellisesti.
Iltalypsy Iltalypsy on voimakkaasti kritikoivaan tyyliin kirjoitettu kyynisen ja elämään pessimistisesti suhtautuvan politiikan tutkimuksen opiskelijan kolumni, joka on kulkee Matti-Esko Hytösen viitoittamaa polkua arvostellen kaikkea mahdollista, mitä Tampereen yliopistolla ja lähinnä politiikan tutkimuksen sisällä tapahtuu. Syyskuun 27. päivänä armon vuonna 2012 järjestettiin Lukuvuoden aloitusseminaari, jossa teemana oli ”Politiikkaa – talouden vai kansalaisten ehdoilla”. Seminaarin avasi Tarja Seppä, jonka jälkeen Tapio Juntunen piti lyhyen johdatuksen illan teemaan. Johdatuksen jälkeen Terhi Runnalls puhui aiheesta: ”Vallatkaa Wall Street ” – politiikkaa kansalaisten ehdoin. Nämä johdatukset toimivat alustuksena paneeliin, jonka kokoonpano oli Samuli Ojala, Petra Kantola, Elina Kestilä-Kekkonen, Juha Käpylä, Elina Penttinen ja paneelin puheenjohtajana toimi Eetu Kreivi. Seminaarin ensimmäinen tunti sujui hyvin, aiheet olivat mielenkiintoisia ja viimein kahvitauon jälkeen päästiin seuraamaan kauan odotettua paneelikeskustelua. Paneeli alkoi osallistujien lyhyillä aloituspuheenvuoroilla, joiden jälkeen paneelin puheenjohtaja ja yleisö esittivät kysymyksiä osallistujille. Alku sujui hyvin, mutta jossain vaiheessa putosin täysin kärryiltä. Ja niin putosivat myös paneeliin osallistuneet fuksit Samuli Ojala ja Petra Kantola. Keskustelu lähti erkanemaan niin syville vesille, että se muuttui lopulta professorien keskinäiseksi argumentoinniksi, jossa fukseilla oli lähinnä kuunteluoppilaan rooli. ”Konstitutiivinen kausaliteetti” ja vastaava terminologia saivat märkäkorvaiset fuksit hämilleen ja keskustelun karatessa hakoteille itse paneelin aiheesta lähtivät omatkin ajatukseni harhailemaan kohti helpompia aihealueita, kuten tutkimusohjelma aiheesta ”Entropia Laatokan haukipopulaatiossa”. Välillä yleisö ja fuksit koittivat muuttaa keskustelun linjaa keveämmäksi, mutta vakaasti kuin bipolariteetti se palasi järjestelmällisesti liian syville vesille. Paneeli olisi toiminut paremmin, jos paneelin osallistujissa olisi ollut enemmän politiikan tutkimuksen opiskelijoita ja professorit olisivat olleet enemmänkin keskustelunohjaajia ja kommentoineet ajoittain opiskelijoiden puheenvuoroja sekä johtaneet keskustelua. Nuorten opiskelijoiden idealistista keskustelua olisi ollut varmasti miellyttävä seurata, vaikkei sen taso olisikaan ollut sama kuin professorien välisessä keskustelussa. Toisaalta ymmärrän kyllä paneelikeskustelun idean, mutta valtaosalle muutaman viikon opiskelleista fukseista
retoriikka oli liian teoreettista, mikä teki keskustelun seuraamisesta hyvin puuduttavaa. Seminaaria oli kuitenkin seuraamassa hyvin yleisöä ja sitä oli ajoittaisesta keskustelun puuroutumisesta huolimatta mielenkiintoista seurata. Haluaisin myös kritisoida kielikeskuksen toimintaa, vaikka se ei luultavasti mitään autakaan. Esimerkiksi politiikan tutkijoista lähtee suuri osa vaihto-oppilaaksi opintojensa aikana. Kuinka voi olla mahdollista, ettei ensimmäisen vuoden tutkijoilla ole mahdollisuuksia opetella kieliä heti alusta lähtien? Minä, kolumnin kirjoittaja, haluaisin henkilökohtaisesti tuoda esiin tämän epäkohdan, johon on saatava muutos, sillä nyt näyttää siltä, että osa opiskelijoista joutuu opettelemaan muiden opintojen ohessa itsenäisesti esimerkiksi espanjan tai ranskan kielen. Tilanne on tällä hetkellä niin katastrofaalinen, että ensimmäisessä periodissa olleelle KKRA1 Ranska I –kurssille eivät päässeet edes kaikki toisen vuoden opiskelijat. Kurssille iImoittautuneita oli 79 ja vain 30 pääsi kurssille! On aivan käsittämätöntä, ettei yli sadalla opintopisteellä pääse kielikeskuksen kursseille. En ole yksin mielipiteineni vaatiessani laajempaa kurssivalikoimaa ja rahavirtojen uudelleenallokointia. Kuinka voidaan olettaa, että opiskelija lähtee toisena vuotenaan vaihto-oppilaaksi pelkän itseopiskelun avulla? Mielestäni tuo on aivan kohtuuton vaatimus ja jokaiselle opiskelijalle tulisi tarjota mahdollisuus opiskella kieliä jo ensimmäisen tai viimeistään toisen vuoden aikana. Nykyinen kielikeskuksen kurssivalikoima on häpeäksi Tampereen Yliopistolle. Palautetta asiasta voi antaa Johtamiskorkeakoulun ylioppilaille sähköpostiosoitteeseen: jkyhallitus@gmail.com Lopuksi haluan vielä ottaa kantaa Hämeenkadun Appron lipunvaraukseen. Lippuja oli vain viisikymmentä varattuna politiikan tutkimuksen opiskelijoille, eikä niitä riittänyt läheskään kaikille. Moni lipun saanut tuntee varmasti empatiaa meitä kurjia kohtaan, jotka jäivät ilman lippua. Jos ensi vuonna on mahdollista hankkia enemmän lippuja niin suosittelen lämpimästi tiedustelemaan etukäteen lippuja hamuavien määrää, ettei kukaan joudu jakamaan allekirjoittaneen ja muutaman kanssahäviäjän kohtaloa. Voin itse henkilökohtaisesti luvata, että jos minä onnistun vielä lipun itselleni hankkimaan niin kehoni tulee värähtelemään onnesta niin voimakkaasti, että menetän tajuntani ja sulan osaksi Golf-virtaa.
Ville Rantala ANTI
33
Liikuntaa
Liikunnallinen ainejärjestö
teksti ja kuvat Tuomas Koivisto
Iltakoululla on pieneksi ainejärjestöksi hämmästyttävän paljon erilaisia aktiviteetteja ja virityksiä niin opiskelun, opiskelijaelämän kuin kulttuurinkin suuntiin, mutta erityisen huomionarvoista on laaja urheilutarjonta Iltakoulun siipien alla. Iltakoululla on vakituisia salivuoroja Atalpassa koko lukuvuoden ajan toukokuulle asti. Maanantaisin on sählyvuoro yhdessä Patinan kanssa 19.00-20.30 salin A lohkossa. Keskiviikkoisin Iltakoululla on TKL:n kanssa yhteinen lentopallovuoro A lohkossa 18.00-19.00. Sekä samanaikaisesti toinen sählyvuoro Vostokin, SOS:n ja Interaktion kanssa isossa tilassa; B ja C lohkoissa. Vakituiset salivuorot ovat tarkoitettu kaikille iltakoululaisille. Missään lajissa ei vaadita aiempaa osaamista. Tarkoituksena on liikkua yhdessä ja pitää hauskaa, mutta Atalpan kerta- tai kausimaksu täytyy maksaa, jotta voi urheilla Atalpan tiloissa. Uusia lajeja ja muita kehitysideoita voi esittää ottamalla yhteyttä Iltakoulun hallituksen liikuntavastaavaan, joka vielä tällä hetkellä on toisen vuoden kansainvälisen politiikan opiskelija Ilmari Uljas. Tammikuun alusta liikuntavastaavana toiminut Uljas on ollut aktiivinen järjestäessään erilaisia liikunnallisia tilaisuuksia ja mahdollisuuksia kaikille politologeille. Hänen ensimmäisiä vastaavan tehtäviään olivat perinteisten Iltakoulun talviolympialaisten sekä Iltakoulun kyykkäjoukkueiden organisoiminen. – Iltakoulu ei ole perinteisesti menestynyt erityisen hyvin akateemisessa mm-kyykässä. Viime vuonna lähdettiin kahdella joukkueella hakemaan menestystä, joka kuitenkin jäi odottamaan itseään, sillä Iltakoulun joukkue oli yleisen sarjan 432. ja iltakoululaisten toinen joukkue Työväen Ampujat oli samassa viiden-
34
ANTI
sadan kahdentoista joukkueen sarjassa sijalla 440. Ensi kerraksi voitaisiin asettaa tavoitteeksi, että mentäisiin ainakin alkulohkosta jatkoon, Uljas nauraa. Muutakin urheilua Iltakoulun puitteissa on ollut mahdollista harrastaa. Fukseille tarkoitettujen Hiiriviikkojen yhteydessä pidettiin Ilusport-spektaakkeli, jossa oli mahdollisuus pelata muun muassa koripalloa, jalkapalloa ja petanquea ja kokeilla kyykkääkin. Edellissyksynä järjestetyn lenkkisaunan seuraajana tänä vuonna pidettiin suunnistussauna, jonka osanotto jäi vaatimattomaksi: Suunnistukseen osallistui kahdeksan urheaa, ja saunalle kerääntyi kaiken kaikkiaan noin kaksikymmentä henkeä. – On tavallaan surullista, että vapaa-ajan vietossa urheilu jää suurelta osin dokaamisen takia paitsioon, Uljas harmittelee. Spontaania liikehdintää Politologit ovat itseorganisoituvastikin järjestäneet omaehtoista liikuntaa. Luonnon armoilla urheilevat iltakoululaiset ovat sopeutuneet vuodenaikojen vaihteluun hyvin. Kesäaikaan on pelattu Kalevan uimahallin takana potkupalloa AC Random–nimisellä huumorijoukkueella, jolla on oma Facebook-ryhmä. – Joukkueen alkuperäinen idea taitaa olla Aki Luodon, iltakoulun hallituksen ex-puheenjohtajan. AC Random on parhaimmillaan koonnut useamman kymmenen politologia pelailemaan jalkapalloa hyvässä hengessä. Jokainen on tervetullut pelaamaan kamoihin tai taitoihin katsomatta. Parasta peleissä on se, että mukana on ollut politologeja aina fukseista N-vuotisiin. Se on hyvä paikka tutustua uusiin ihmisiin, kehuu neljännen vuoden politologi Aleksi Harmokivi.
Liikuntaa – Viime talvena kävimme Sorsapuiston ulkojäillä muutaman kerran pelaamassa. Ehdotin UtaSportille, että järjestäisivät ainejärjestöjen välisen jääkiekkoturnauksen. Vaikka ajatus sai vastakaikua, ei asian tiimoilta suurempia myöhemmin kuulunut. Iltakouluhan voisi järjestää itse jonkinlaisen turnauksen, Uljas pohtii eri mahdollisuuksia. Jatkossa tulevia liikuntatapahtumia järjestää uusi liikuntavastaava, sillä Uljas lähtee kevätlukukaudeksi vaihtoon Ranskan Alpeille Grènobleen. – Eiköhän järjestötoiminta jatku jossain määrin kun palaan. Jos ei Iltakoulussa, niin sitten jossain muussa järjestössä, määrätietoinen Uljas miettii. Kuningas jalkapallo Työväen Ampujat on Iltakoulun oma perinteikäs urheiluseura, joka kerää yhteen kaikki urheilevat iltakoululaiset. Jokainen iltakoululainen on automaattisesti myös Työväen Ampuja. Viime vuosina seura on panostanut lähinnä futsaliin ja osallistunut myös jalkapallosarjoihin ja kokeillut muitakin lajeja. – Minulla on muistikuva, että jollain henkilökunnan jäsenellä oli aikanaan Attilan työhuoneen seinällä kuva, missä oli Työväen Ampujien joukkue suunnilleen vuodelta 1990 jossakin sählyturnauksessa perinteisissä punaisissa pelipaidoissa, yksi kokeneimmista edelleen aktiivista Työväen Ampujista Juho-Matti Paavola miettii jäljittäessään Ampujien historiaa.
Seura on osallistunut toistuvasti syksyisin pelattavaan yliopiston jalkapallosarjaan sen suuremmin menestymättä. Suurimmat saavutukset viimeisten vuosien ajalta Työväen Ampujilla on futsalista. Tänä syksynä Ampujat lähtevät kirkastamaan edellisvuoden semifinaalitappiota tavoitteena koko turnauksen voitto. – Silloin kun minä olin fuksi, iltakoululla oli parin muun ainejärjestön kanssa oma futsal-vuoro lauantaisin. Tuolloin kävi niin, että vuoro lakkautettiin vähäisen aktiivisuuden vuoksi. Parina viimeisenä vuotena Iltakouluun on liittynyt yhä enemmän ja enemmän aktiivisempaa jalkapalloporukkaa, joten tätä vuoroa voisi herätellä uudelleen, Harmokivi vinkkaa seuraavan hallituksen liikuntavastaavalle. – Työväen Ampujille on ainakin kymmenen vuotta ollut logo suunnitteilla. Nyt olisi korkea aika saada asia eteenpäin, sillä olen tilannut seuralle uudet ylväät pelipaidat, jotka Juvenes ja Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat ry. sponsoroivat, liikuntavastaava Uljas kertoo.
Väistyvä Iltakoulun hallituksen liikuntavastaava Ilmari Uljas heittää viimeisen katseen kuluneeseen hallitusvuoteensa, ennen kuin siirtyy kohti uusia haasteita, kuten vaihtoopiskeluaikaa Grènoblessa Ranskassa.
ANTI
35
36
ANTI