Anti 4/2012 Politiikan tutkimuksen ainejärjestÜ Iltakoulun julkaisu
Pääkirjoitus Lumisen maaseudun läpi tasaista vauhtia puksuttava Pendolino-juna on erinomainen miljöö pohtia viimeisillään olevaa vuotta. Itselleni vuosi on ollut vaiherikas ja merkittävä niin siviilissä kuin yliopistokuplassakin. Ensimmäinen kokonainen kalenterivuosi korkeakouluopintoja on takana, ja voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että sen aikana on tapahtunut enemmän kuin edeltävinä kolmena välivuotena. Yksi miellyttävimmistä projekteista on ilman muuta ollut edessäsi lepäävä Antilehti.
konkreettisesti. Taitto-ohjelman käyttö on luonnollisesti ehkäpä tärkein niistä. Kaikista parasta on, että oppimisprosessi jatkuu. Jatkan siis päätoimittajuutta vielä toisenkin kauden.
Edessäsi oleva numero on jälleen kerrassaan erinomainen tuotos. Pääministeri Jyrki Kataisen haastattelu on taattua kokoomusta, eli toivoa ja optimismia täynnä, joka tietysti sopiikin näin masentavaan maailmanpoliittiseen tilanteeseen. Toisessa mielenkiintoisessa jutussa pääsemme tutustumaan Kataisen lisäksi myös kolmeen Ottaessani lehden vetovastuun vuoden muuhun vanhaan iltakoululaiseen, jotka kertovat opiskelujen jälkeisistä uristaan. takaisessa syyskokouksessa, lähdin liikkeelle lähes nollista. Edessäni oli Amerikan Lisäksi saamme lukea myös politiikan serkulta lainattu taitto-ohjelma, ja siinä ja jalkapallon suhteesta, dyykkauksesta ja pääsemme kurkistamaan, mitkä ovat auki edellisen päätoimittaja Petter Nisnykyisten iltakoululaisten tulevaisuuden sisen viimeinen taidonnäyte. Siitä lähdethaaveet. tiin ja tähän on nyt päädytty. Itse olen erittäin tyytyväinen siihen, mihin Anti on Antoisaa lukukokemusta ja rentouttavaa kuluneen vuoden aikana edennyt. Pienet lomaa! muutokset ulkoasussa ja lehden ilmestymiskertojen nostaminen takaisin neljään Pendolino-junassa 10.12. ovat asioita, jotka hyödyttävät lehteä tuleTommi Eskola vaisuudessakin. Lisäksi on hyvä mainita kesällä nimenomaan fukseille tehty kautta Päätoimittaja aikain ensimmäinen fuksi-Anti, jota toivottavasti jatkossakin tehdään. Lehden tekeminen on opettanut minulle monia asioita, joista olen hyötynyt jo nyt ihan
2
ANTI
ANTI 4/2012 Mikä susta tulee isona? 4 Iltakoulun näköinen mies 7 Tutkija, toimittaja, yrittäjä 11 Iltalypsy 15 Iltamyssy: Ilmaista ruokaa - kallista bissee
16
Politiikkaa pallolla 18 Oluttermit haltuun 20 Pikkujoulut 22 Iltakoulu Cribs 25
Toimitus
Taitto
Tommi Eskola Ville Rantala Tuomas Koivisto Alli Tiensuu Eero Säynäjäkangas
Tommi Eskola
ANTI
3
Mikä susta tulee isona? Anti teki täsmäiskun harmaana marraskuisena päivänä aj-tilaan ja selvitti muutaman iltakoululaisen valmistumisen jälkeisen suunnitelmia. Kaamoksenkin keskelläkin opiskelijat uskovat häikäisevään tulevaisuuteen. Teksti ja kuvat Alli Tiensuu
Lara Anastasiou 1. vuosikurssi ”Toivoisin, että valmistumisen jälkeen työskentelisin ensin jossain järjestössä, esimerkiksi lasten oikeuksien parissa ja myöhemmin yhteiskuntaopettajan aineenopettajana. Tavoiteisiini pyrin olemalla aktiivinen ja opiskelemalla täällä yliopistolla ahkerasti. Tulevaisuus näyttää tosi valoisalta!”
Maggie Nurminen 2. vuosikurssi
”Haluisin tulevaisuudessa työskennellä kansainvälisenä asiantuntijana rauhanvälitystyössä tai YK:ssa. Sinne pääsen hoitamalla opiskelut hyvin sekä harrastamalla kaikkea muuta opintojen ulkopuolella. Myös työharjoittelupaikka vaikuttaa. Valitsemani tie ei ole se helpoin, mutta uskon, että lannistamattomuus ja sinnikäs hakeminen palkitsevat. Ei tuu mitään, jos ei usko itseensä ja omiin mahdollisuuksiinsa.”
4
ANTI
Mikä susta tulee isona?
Juha Kettinen 2. vuosikurssi
”Olettaen, että valmistun joskus, lähden erittäin innokkaasti tavoittelemaan virkamiesuraa valtionhallintoon. Sisä- ja Puolutusministeriö kiinnostavat tällä hetkellä eniten. Työuraa kohti kuljen omaa polkuani päivä kerrallaan. Uskon, että vahvuuksiani tulee olemaan laaja koulutuspohja ja ehdoton luotettavuuteni: yhtään antamaani valaa en ole rikkonut.”
Riikka Jokinen 3. vuosikurssi ”Työelämässä varmaan järjestöpuoli kiinnostaisi eniten näillä näkymin. Tavoitteet ajattelin saavuttaa opiskelujen kautta, mutta hyvän harjoittelupaikan saaminen vaikuttaa myös. Tulevaisuus näyttää erittäin valoisalta; uskon, että mihin sitten päädynkin, hyvä tulee. Meidän alan ehdoton rikkaus on, että tästä voi päästä ihan mihin vain!”
ANTI
5
Mikä susta tulee isona?
Jesse Oikarinen 2. vuosikurssi ”Näkisin itseni mielellään yhteiskunnallisessa konsultointi tai asiantuntijatehtävässä valmistumisen jälkeen. Näihin tehtäviin minut siivittävät laaja koulutus, vankka järjestökokemus ja oikeassa paikassa oleminen oikeaan aikaan.”
Eetu Kreivi 3. vuosikurssi ”Sitten kun valmistun, tähtäimessäni on akateeminen ura tai jonkin muu työpaikka, joissa saa olla ihmisten kanssa tekemisissä, esimerkiksi asiantuntijatehtävät. Näihin pääsee lähinnä opintojen kautta - erityisesti lukemalla aineita jotka aidosti kiinnostavat itseä. Kun me valmistumme, työntekijöitä on vähemmän ja luultavasti on kysyntää yhteiskunnallisesti koulutetuista osaajista. Toisaalta tulevaisuutta ei voi ennustaa ja yhteikunta ja työrakenne voivat näyttää hyvinkin erilaiselta kun nyt. Onneksi generalistin tutkinto antaa puskurivaraa.”
6
ANTI
Iltakoulun näköinen mies Teksti Kuvat Tommi Eskola Tuomas Koivisto Valtioneuvoston linnan pitkien ja mutkaisten käytävien jälkeen saavumme lopulta huoneen ovelle, jossa meidät ottaa vastaan Laosin ASEM-kokouksessa ruskettunut, kolmiosaiseen liituraitapukuun pukeutunut pääministeri Jyrki Katainen (kok). –Jahas, vai Iltakoulusta, Katainen tokaisee ja ohjaa meidät virkahuoneen nurkassa olevan pyöreän pöydän ääreen. Jyrki Katainen on kiistattomasti yksi Tampereen yliopiston tunnetuimpia kasvatteja. Vuonna 1997 yhteiskuntatieteiden maisteriksi valmistunut Katainen on kuitenkin ennen kaikkea politiikan tutkimuksen ainejärjestö Iltakoulun kasvatti. Nuorisopolitiikka vei Kataisen mukanaan jo
opiskeluaikoina, hänen toimiessaan kotikuntansa Siilinjärven kunnanvaltuuston jäsenenä sekä Kokoomuksen Nuorten liiton varapuheenjohtajana. Siitä huolimatta oma ainejärjestö ehti muodostua läheiseksi.
ANTI
7
Iltakoulun näköinen mies Jyrki Katainen on kiistattomasti yksi Tampereen yliopiston tunnetuimpia kasvatteja. Vuonna 1997 yhteiskuntatieteiden maisteriksi valmistunut Katainen on kuitenkin ennen kaikkea politiikan tutkimuksen ainejärjestö Iltakoulun kasvatti. Nuorisopolitiikka vei Kataisen mukanaan jo opiskeluaikoina, hänen toimiessaan kotikuntansa Siilinjärven kunnanvaltuuston jäsenenä sekä Kokoomuksen Nuorten liiton varapuheenjohtajana. Siitä huolimatta oma ainejärjestö ehti muodostua läheiseksi. Katainen tiivistää jo ensimmäisessä puheenvuorossaan koko Iltakoulun olemuksen. – Iltakoulu oli tavattoman sympaattinen ja läheinen yhteisö, ja politiikan opiskelijat viihtyivät paljon yhdessä. Kaiken kaikkiaan hyvin tärkeä yhteisö. Erityisesti Katainen nostaa esille Iltakoulun lippulaivan Työväen Ampujat, joka jo silloin jaksoi pitää yllä politiikan tutkimuksen opiskelijoiden urheiluhenkeä ja menestystä. Huolimatta tiiviistä ja läheisestä yhteisöstä senaikaisia opiskelukavereitaan Katainen ei juuri vapaa-ajalla tapaa. Syy siihen on yksinkertainen: heitä näkee tarpeeksi työyhteyksissä. – Iltakoululaisia tapaa paljon ulkomaan lähetystöissä, valtionhallinnossa ja kunnissa. On mukava aina törmätä tuttuihin naamoihin, Katainen kertoo. Tiiviin yhteisöllisyyden lisäksi Iltakoulu on ollut aktiivinen toimija tapahtumakentällä. Tapahtumiin liittyvät olennaisesti monenkirjavat juhlat, jotka olivat olennainen osa iltakoululaisten elämää jo Kataisen opiskeluaikoina. Opiskelijajuhlista puhuttaessa Kataisen suupielille nousee jopa pieni hymynkare, ehta politologi siis. Merkittävin poikkeus juhlinnassa oli, että siihen aikaan politologit uskaltautuivat järjestämään juhlia jopa Teekkarisaunalla Hervannassa. – Yhteisöllisyys näkyi siinä, että haluttiin keksiä porukalla kivaa tekemistä. Tyypillisintä oli, että iltakoululaiset menivät ravintola Mylläreiden pubiin tenttikaljalle, Katainen muistelee. Kataisen iltakouluhistoriasta löytyy yksi erittäin mielenkiintoinen fakta, jonka politologit
8
ANTI
kohtaavat ainakin vappuna: hänen vuosikurssinsa nimittäin tilasi ensimmäistä kertaa opiskelijoille haalarit. – Haalareihin valittiin lopulta logoksi silinteripäisten miesten joukko. – Oma ehdotelmani puolestaan silloin hylättiin, Katainen kertoo. Hänen oma ehdotuksensa Eduskuntatalon pylväiköstä lienee ainakin nykyisen logon pohjana. Haalareiden vihreälle värille puolestaan ei ole mitään jännittävää syntymätarinaa. Kataisen muisteluiden mukaan vihreä väri ei silloin ollut kovin yleinen väri, joten se ilmeisesti oli suurin syy valintaan.
Kansainvälisyyden korvaamaton merkitys Monien iltakoululaisten tavoin myös Katainen suoritti osan opinnoistaan opiskelija-
Iltakoulun näköinen mies
vaihdon kautta Leicesterin yliopistossa Englannissa. Myös korkeakouluharjoittelunsa hän suoritti Englannissa, Lontoon Suomen suurlähetystössä. Erityisesti opiskelijavaihtoa Katainen pitää erittäin tärkeänä. – Minä koen, että suomalaisen opiskelijoiden puolivelvollisuus on lähteä opiskelijavaihtoon. Kataiselle Leicesterissä vietetty vuoden opiskelijavaihto oli oikeastaan ensimmäinen todellinen itsenäistymisen hetki. Eläminen vieraassa maassa vieraan kulttuurin keskellä oli todella merkittävä hetki nuoren politologin elämässä. Elämänkokemus karttui luentosalien lisäksi monikulttuurisessa opiskelijayhteisössä. Kielitaidostaan epävarma Katainen sai myös sillä saralla runsaasti lisää varmuutta, joka tietysti tänä päivänä kansainvälisessä työssä on erittäin hyödyllistä. – Tietysti
kielitaidon suhteen kannustaa myös, kun huomaa maailman olevan täynnä puolikielisiä. Pärjätäkseen ei aina tarvitse olla täydellinen, Katainen muistuttaa. Toinen vaikuttava kokemus oli korkeakouluharjoittelu Lontoon Suomen suurlähetystön tiedotusosastolla, jossa Katainen ehti muun muassa kokata ruokaa lähettilään vieraille. Tärkeintä harjoitteluissa oli kuitenkin jälleen itsenäistymisen opetteleminen kansainvälisessä maailmassa sekä työelämään valmentautuminen ja totuttautuminen. Nykypäivän globaalissa maailmassa, jossa lentäminen Tampereelta Bremeniin onnistuu halvemmalla ja lähes yhtä nopeasti kuin junamatka Tampereelta Helsinkiin, ei kansainvälistymistä voi liikaa painottaa. Myös Katainen painottaa sen merkitystä, ei vain yksilölle itselleen vaan koko Suomelle. – Jos merkittävä osa suomalaisista korkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista viettää vuoden tai puoli opiskelijavaihdossa, ja siitä porukasta vielä merkittävä osa suorittaa harjoittelun esimerkiksi ulkomailla, se kartuttaa suomalaista henkistä pääomaa niin, että olemme aivan eri maa ja eri kansa kuin jos tätä ei tapahtuisi. Itsenäisyys, kyky suoriutua erilaisissa tehtävissä, laaja-alaisuus ja ymmärrys maailmasta lisääntyvät kaikki omakohtaisten kokemusten myötä. Se, että meillä on tällaisia ihmisiä, on olennainen osa Suomen menestystä, Katainen alleviivaa. Kansainvälistyminen toimii myös toisin päin. Katainen luennoi useasti matkojensa yhteydessä ulkomaisissa yliopistoissa ja kehottaa opiskelijoita tulemaan Suomeen suorittamaan opintojansa, joka lisää kansainvälisyyttä suomalaisissa yliopistoissa.
Puhelinsoitto Kuopiosta Kotimaisen politiikan kirkkaimpaan kärkeen viimeistään vuoden 2007 valtionvarainministeriksi nimittämisen jälkeen noussut Katainen
ANTI
9
Iltakoulun näköinen mies oli kuitenkin vähällä kadota poliittiselta kartalta jo alkutekijöissään. Suurlähetystöharjoittelunsa aikana hän päätti nimittäin lopettaa politiikan kokonaan. Anglofiiliksi tunnustautuvan Kataisen tarkoituksena oli hakea Kentin yliopiston maisteriohjelmaan ja irtautua kotimaan politiikasta täysin. Puhelinsoitto Kuopiosta kuitenkin muutti Kataisen suunnitelmat. – Siellä ilmoitettiin, että minulle muodostetaan tukiryhmä jonka tarkoituksena on edesauttaa läpipääsyä eduskuntavaaleissa. Viesti oli suunnilleen niin, että lähdet tai itket ja lähdet, Katainen naurahtaa. Itkua ei kuitenkaan tarvinnut vääntää, sillä asiasta innostunutta Kataista ei hirveästi tarvinnut suostutella. Hänet valittiin kansanedustajaksi ensimmäisellä yrittämällä vuonna 1999. Siitä alkanut nousujohteinen poliittinen ura huipentui kesäkuussa 2011 kun hänet valittiin eduskuntavaaleissa suurimman puolueen aseman saavuttaneen Kansallisen kokoomuksen puheenjohtajana toimittamaan pääministerin virkaa.
Alumnitoiminta tärkeä osa yliopistoa Lukuvuoden avajaisissa Tampereen yliopiston Vuoden alumniksi lukuvuoden 2012-2013 ajaksi valittu Katainen pitää alumnitoimintaa merkittävänä. – Se on hieno, kansalaisyhteiskunnan tuoma panos sivistyksen vahvistamiseen. On mahtava asia kun vanhat opiskelijat haluavat vapaaehtoisesti tukea yliopistoja. Kiireisestä elämästään huolimatta Katainen pyrkii kuitenkin panostamaan myös alumnitoimintaan. Mieluiten hän haluaisi osallistua yliopistolla käytävään keskusteluun luennoimalla ja keskustelemalla opiskelijoiden kanssa. Toinen keino osallistua alumnitoimintaan on houkutella kansainvälisiä
10
ANTI
vieraita puhumaan yliopistolle. Viime syksynä Katainen kutsui onnistuneesti Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Shäublen keskustelutilaisuuteen Tampereen yliopistolle. Jokainen opiskelija paininee jossain vaiheessa opiskelujaan epävarman tulevaisuuden suhteen. Valmistuuko ikinä, mitä sen jälkeen tekee. Entäs sivuaineet? Katainen kuitenkin kehottaa olemaan turhaan huolehtimatta. Hyvät tyypit saavat edelleenkin töitä. – Liian tarkkaan ei kannata yrittää räätälöidä tulevaisuuttaan. Totta kai jos opinnot palvelevat omaa kiinnostusta ja oppimisenhalua, niin se on hyvä. Ei kannata kuitenkaan ajatella niin, että mihin ammattiin tästä aineesta olisi hyötyä. Elämä on täynnä yllätyksiä, ja aktiivisuudesta ja innostuneisuudesta yleensä palkitaan, Katainen painottaa. Virkahuoneen oveen osuu napakka koputus. – Jahas, noutaja saapuu, Katainen naurahtaa. Sihteeri ilmoittaa haastatteluajan päättyneen ja ohjaa meidät huoneesta ulos. Odotustiloissa seuraava vieras odottaa jo vuoroaan.
Tutkija, toimittaja, yrittäjä Teksti ja kuvat Tuomas Koivisto
Suuren tutkinto-ohjelmamuutoksen jälkeen valtio-oppi ja kansainvälinen politiikka yhdistyivät osaksi suurta Johtamiskorkeakoulua. Fukseille kerrottiin heti ensimmäisenä päivänä, että työllisyysnäkymämme ovat erinomaiset. Samaa mantraa on toisteltu eri yhteyksissä ja eri suunnilta usein. Kysyttäessä mihin konkreettisesti valmistuu, tulee ongelmia. Politologeilla on valmistuessaan hyvin laajat mahdollisuudet siirtyä opiskelusta työelämään, joten tutkijan ammatin lisäksi jonkin eksaktin ammatin mainitseminen on hankalaa. Lehden tämänkertaiseen teemaan, opiskeluun ja työelämään liittyen tässä artikkelissa esitellään vanhojen iltakoululaisten sijoittumista työelämään
ANTI
11
Tutkija, toimittaja Polte tutkimuksen tekemiseen
alkaen hän toimi kahdeksan vuoden ajan Tarja Väyrynen pääsi vuonna TAPRIn tutkimusjohta1985 Tampereen yliopistoon jana. lukemaan kansainvälistä politiik– Se oli erittäin monipkaa. Tänä päivänä hän toimii uolista. Johdin tutkiyliopistolla akatemiatutkimuslaitosta, ohjasin jana. Erityisesti kansainvälisen väitöskirjoja, minua politiikan lukijoille hän on tuttu käytettiin asiantuntijana pääsykoekirjaan kirjoittamansa valiokunnissa ja hankin Rauhan- ja konfliktintutkimus rahoitusta. Työlästä -artikkelin kautta. Väyrynen oli toimiminen minisvastasi usean vuoden ajan kirjoteriöiden tuksensa pohjana olleen johdansuuntaan ja julkisuutokurssin pitämisestä. teen antamat lausunnot – Minulla on nyt viiden täytyi harkita tarkkaan, Akatemiatutkija Tarja Väyrynen pitää tärkeänä, vuoden tehtävä akatemiatutkijaVäyrynen selventää että opiskelijat lähtisivät vaihtoon opiskelemaan na. Se ei ole siis virka. Tehtävästä vi- ja keräämään elämänkokemusta. toimenkuvaansa. isitoista prosenttia koostuu opetuk Iltakoulun toimintaan sesta, joka käytännössä on väitöskirjaohjausta, Väyrynen osallistui aikoinaan innokkaasti. Hän Väyrynen kertoo. kuului Iltakoulun hallitukseen, toimien kunnioitet Väyrysen akateeminen ura eteni Tampereen tavassa kulttuurivastaavan pestissä. jälkeen ulkomaille. Hän valmistui – Tutkijan työssä hämmaisteriksi Kentin yliopistossa, mentää työn epäjatkuEnglannissa. Jatko-opinnotkin vuus. Olen onnekas, kun suuntautuivat Kentiin, jossa hän olen osallistunut verratväitteli tohtoriksi. Opiskelutain pitkiin 3-5 vuotta jen ajalta Väyryselle on jäänyt kestäviin tutkimuksiin. elinikäisiä ystäviä. Tiedän tutkijoita, jotka – Maisterivuotenani Kentissä joutuvat sietämään parin solmin kansainvälisiä ystävyvuoden rahoituskausia yssuhteita. Tampereen ajoilta joutuen elämään epämeille muodostui kuuden naisen varmuudessa. Tutkijalle porukka, joka on edelleen aktionkin tärkeää nimenomivisesti tekemisissä keskenään: aan epävarmuuden olemme toistemme lasten kumsietäminen, vaikka meja, myhäilee Väyrynen. se taitaa olla nykyään Saatettuaan opiskeltärkeää alalla kuin alalla. unsa päätökseen Väyrynen on Olen kuitenkin halunnut toiminut tutkijana Suomen tutkijaksi ja tyytyväinen Akatemian rahoittamana, sekä siihen, Väyrynen tiTAPRIssa (Tampere Peach Reivistää. 1980-luvun politologi Ari Korkala vierailee usein search Institute). Vuodesta 2000 yliopistolla, sillä hän lukee historiaa Tampereella.
12
ANTI
Tutkija, toimittaja, yrittäjä Töitä laitokselta ja muualtakin
varma, että muita hakijoita ei ollut. Pääsin haastatteluun ja sain paikan, vaikka en ollut koskaan eläessäni taittanut. Siitä alkoi toimittajan urani, Vuonna 1980-luvulla niin Tampere kuin Koivisto nauraa. Tampereen yliopistokin näyttivät kovin erilaiselta Toimittajan ura jatkui opiskelujen ohessa kuin nykyään. Nykyisin massiivisella kampuksella ja opiskelujen jälkeen Tiedotuspalvelu Ingressissä, ei ollut Pinnejä saati Linnaa tai Atalpaa, ainoastaan Ilta-Tampereessa, Urpo Lahtisen Iltatähdessä, päärakennus. Politiikan tutkimuksen laitos sijaitsi uudelleen Warkauden Lehdessä ja Lempääläneri puolella Vesilahden keskustaa Sanomissa, Lapintiellä jossa Koivisto hotelli Tamon ollut merin vieressä yhtäjaksoisTampereen esti viisitoista Metodisti vuotta. kirkon omis – Siihen tamissa tiloisaikaan oli ersa. ittäin yleistä, – Olin että varsinkin opiskelujen toimittajilla ohella kesjäi opiskelut ätöissä yhtenä kesken. Itsellkesänä politiiänikin asia oli kan tutkimukniin, että kun sen laitoksella. töihin olin Kesän aikana Lempäälän-vesilahden Sanomien toimittaja Erkki Koivisto lähtenyt, en kehottaa kaikkia suorittamaan opiskelut loppuun. muutimme laisitten saattanut opiskelujani aivan lop– Työmarkkinoiden takia on tärkeää, että saa paperit ulos toksen Attilaan puun. Olen suorittanut muuten opinoppilaitoksesta, hän miettii. Itsenäisyydentoni, mutta aloittamaani Pro Gradu kadulle. Laitoksella oli antoisaa työskennellä. tutkielmaa en ole tehnyt valmiiksi, Koivisto kertoo. Tarkastin muun muassa pääsykokeita, kertoo kan- Koivisto oli yhtenä kesänä TAPRIssa kessainvälistä politiikkaa 1980-luvulla lukenut Erkki ätöissä. Hän toimi erikoistutkija Pertti Joenniemen Koivisto. assistenttina kesän ajan. Suurin yksittäinen pon Pienestä pitäen toimittajaksi halunnut nistus oli osallistuminen Joenniemen isännöimän Koivisto päätyi Tampereelle opiskelemaan, koska eurooppalaisten rauhantutkijoiden konferenssin halusi hallita jotakin alaa ja lukea sivuaineena käytännön järjestelyihin. tiedotusoppia. Tiedotusoppia hän luki perusopin- – Se oli kiireistä aikaa. Oli mielenkiintoista tojen lisäksi laajemman opintokokonaisuuden. hakea tutkijoita Helsinki-Vantaan lentokentältä – Tiedotusopin laitoksella käydessäni huomasin, pikkubussilla konferenssiin. Erityisesti on jäänyt että ilmoitustaululle tuotiin juuri uutta ilmoitusta. mieleen, kun Johan Galtung nousi bussin kyytiin Siinä haettiin Warkauden Lehteen määräajaksi paljain jaloin mukanaan pelkästään pieni vihreä taittotaitoista urheilutoimittajaa. Nappasin koko tekonahkainen olkalaukku, Koivisto muistelee. ilmoituksen tuoreeltaan mukaani. Niinpä olen aika
ANTI
13
Tutkija, toimittaja, yrittäjä Selvä visio yrittäjäksi Pohjoisesta Oulun suunnalta Tampereelle kansainvälistä politiikkaa tuli lukemaan vuonna 1982 verrattain erilaisista lähtökohdista nykyään yrittäjänä ja kuvaajana toimiva Ari Korkala. – Minusta tuli isä kesken ylioppilaskirjoitusten. Perheellisenä en juuri käynyt Iltakoulun riennoissa. Opiskelin virkamiesmäisesti. Päivisin kävin luennoilla ja iltaisin olin lapsen kanssa. Lapsen äiti taas päinvastoin oli päivät lapsen kanssa ja iltaisin iltalukiossa. Vaihto taisi olla aina viideltä, nauraa Korkala. Korkala vaihtoi opiskelujen edessä pääaineen valtio-oppiin. Sivuaineena tiedotusoppia lukenut Korkala tuli siihen tulokseen, että valtio-oppi tukee paremmin toimittajan ammattia. Maisteriksi valmistuminen kuitenkin viivästyi, kun työelämä kutsui. – Vuonna 1988 lähdin toimittajaksi oululaiseen Kaleva lehteen. Toimin jonkin aikaa luokanopettajanakin. Freelancer-toimittajaksi ryhdyin vuonna 1992 kun muutin Turkuun, jossa asuin kahdeksan vuotta. Siellä oli sen verran runsaasti töitä, että jätin toimittajan hommat muilla ja keskityin kuvaamiseen, Korkala selventää uraansa.
14
ANTI
Vuosituhannen vaihteessa hän palasi Tampereelle ja vaihtoi yksityisyrityksensä osakeyhtiöksi. Korkala kuvaa eri lehdille, kuten esimerkiksi Kelan Sanomille. Hänen yrityksensä Studio Valoisa Nauris Oy sijaitsee Hyhkyssä hänen kotitalossaan. – Pääsen tekemään kotona töitä. Siinä on hyvätkin puolensa, mutta toisaalta työt kulkevat aina mukana. Tietyssä haarukassa pystyy suunnittelemaan ajankäyttöään mainiosti, mutta toisaalta pitää aina olla saatavilla, jos työkeikka tulee, Korkala pohtii. Yliopistoa Korkala ei ole hylännyt. Hän opiskelee historiaa omaksi ilokseen Tampereen yliopistossa neljättä vuotta. – Pääsykoekirja oli mielenkiintoinen. Luen muutenkin paljon, joten ajattelin opiskella harrastusmielessä. Kirjatentteinä opiskelut etenevät jouhevasti, tiedonjanoinen Korkala kertoo.
Iltalypsy Iltalypsy on positiiviseen sävyyn kirjoitettu elämänmyönteinen kolumni, jossa liberaali ja uudistusmielinen 20-vuotias utopisti haaveilee paremmasta maailmasta ja kannustaa anarkista yhteiskuntaa ympärillään pyrkimään samaan. Eletään marraskuun loppua ja pian koittaa joulukuu. Eletään vuoden pimeintä aikaa, sillä päivät lyhenevät jatkuvasti, eikä meillä ole vielä lunta tuomassa valoa elämäämme. Pimeys valtaa pikkuhiljaa ympäristön, väsymys laskeutuu koko kansakunnan ympärille ja yhä useampi hakee tähän masentavaan ajanjaksoon lohtua erilaisista virkistystilaisuuksista sekä muista sosiaalisista tapahtumista. Myös Iltakoulu järjesti omat pikkujoulujuhlansa. ” In every life we have some trouble, but when you worry you make it double, don’t worry, be happy” Syksy ei ole kuitenkaan pelkkää melankolista vaellusta, jolloin misantrooppiset ajatukset valtaavat mielen ja viinanmyyntilukemat saavuttavat kukoistuksensa. Se on myös aika, jolloin ruska värjää kesävihantien kasvien lehdet kauniiseen väriloistoon tuoden piristystä arkipäiviemme taaperrukseen. Politologien oma piristysruiske syksyn keskellä koitti, kun Iltakoulun ensimmäisen vuoden opiskelijat saivat tradition mukaisesti tehtäväkseen järjestää vuoden 2012 pikkujoulut. Tapahtumapaikkana oli anniskeluravintola Ruma, jonka jokainen politologi on varmasti jo tähän mennessä oppinut tuntemaan. ”Ain’t got no place to lay your head, somebody came and took your bed, but don’t worry, be happy” Teemana pikkujouluissa oli ”Poliwood”, jonka merkitys sisälsi Intian, Bollywoodin ja kostajaiset. Pikkujoulut olivatkin kokonaisuudessaan onnistunut tapahtuma, vaikka baarin henkilökunnan vastaanotto oli ollut melko tyly esijärjestelyjä suorittaneelle drinkkitiimillemme. Itse tapahtumapäivänä kaikki sujui hyvin, vaikka ”virallinen” ohjelma alkoikin hieman myöhässä.
Ville Rantala
Olen itse jäävi sanomaan, mutta pikkujoulujärjestelyt menivät nappiin ja etenkin tarjoilusta vastaava ryhmä oli mitoittanut dipin määrän juuri oikein. Pikkujoulut tarjosivat itse kullekin erittäin mukavan virkistymistauon opiskelun rasituksista toipumiseen. Juhlijat unohtivatkin hetkeksi kaiken muun ja keskittyivät kovalla intensiteetillä vain juhlimiseen. Oli hienoa nähdä, että juhlimassa ei ollut vain fukseja ja tutoreita, vaan yksityistilaisuuden aikana, ja vielä myöhemminkin illalla, näki myös vanhempia opiskelijoita kiitettävissä määrin. ” The land lord say your rent is late, he may have to litigate, but don’t worry, be happy” Iltakoulun sääntömääräinen syyskokous pidettiin 29.11 Päätalon luentosalissa A4. Kokouksessa valittiin mm. uusi hallitus ja hyväksyttiin toimintasuunnitelma sekä talousarvio vuodelle 2013. Iltakoulussa puhaltavatkin ensi vuonna uudet tuulet, sillä syyskokouksessa vaihdettiin koko hallitus ja uusista jäsenistä peräti kuusi oli fukseja. Hallitus ei siis missään nimessä ole jähmettyneessä tilassa, vaan pikemminkin jatkuvassa liikkeessä, mikä tuo uusiutuvuutta ja dynaamisuutta päätöksentekijöihin. ” Listen to what I say, ‘In your life expect some trouble, but when you worry you make it double’ Don’t worry, be happy, be happy now” Aloitin kirjoitukseni hieman synkästi, sillä syksy jo pelkkänä sanana tuo minulle itselleni hyvin pejoratiivisia(kiitos tästä sanasta Malibu-Juha) tuntemuksia. Syksy voi olla pimeä ja kylmä, muttei sen vuoksi kannata jähmettyä paikoilleen. Oma syksyni on ainakin ollut ihan mukava, sillä olen puuhastellut kaikenlaista jännää ja kokeillut uusia, erikoisia asioita. Ainejärjestön lehteen kirjoittaminen ja myös muunlainen ainejärjestötoiminta ovat nykyään osa laajaa puuhastelun kirjoani. Etenkin näin syksyisin kannattaa itse kunkin puuhastella mahdollisimman paljon kaikkea, sillä syksy on erittäin otollinen vuodenaika puuhastelulle. Eikä kannata huolehtia turhia, olkaa iloisia!
ANTI
15
Ilmaista ruokaa kallista bissee Teksti ja kuvat Tuomas Koivisto
Iltamyssyn toimitus lähti koleana marraskuisena arki-iltana tavoittelemaan raukeaa unen tuovaa oloa kevyen iltapuuhailun ja huurteisen voimin. Joulu ja uusivuosi lähestyvät yhtä nopeasti kuin rahat hupenevat käyttötililtä. Eräs ratkaisu akuutin nälän torjumiseen on roskisdyykkaus. Iltamyssy painoi vanhat pulsupipot päähänsä ja lähti vetämään pari testikierrosta.
Oppaaksi retkellemme Tampereen pimenevään iltaan saimme iloisen ensimmäisen vuoden politiikan tutkijan Milja Tomin, joka itse aloitti dyykkaamisen kesällä harrastusmielessä. – Sen verran tulee dyykattua, että leipää ei tarvitse kaupasta ostaa. Lisäksi leivon välillä juuresta ruisleipää, Tomi selvittää. Kierroksellamme käy selväksi, että Tampereen
16
ANTI
keskustan päivittäistavarakauppojen roskiksille ei ole erityisen helppoa päästä paria poikkeusta lukuunottamatta, mutta kuten hyvät sieni-, marja- ja kalapaikatkin – pysyvät myös hyvät dyykkausapajat salaisina. – Parannan maailmaa pelastamalla muiden pois heittämiä ruuantähteitä. Taito dyykata leipää on monin verroin jalompaa kuin leivän leipominen, Iltamyssyn toimituksen eri hankkeita urheasti tukeva Ville Rantala
Iltamyssy miettii. Eräästä roskiksesta löytyi niin paljon samana päivänä parasta ennen -päiväyksellä merkittyjä patonkeja, sämpylöitä ja muuta leipää, että sitä voisi luonnehtia jackpotiksi. Toisesta kohteesta saimme sitten jo muutakin saalista, kuten mikropizzoja. Ulkona vallinnut jääkaappilämpötila takasi, että kylmäketju ei ollut päässyt katkeamaan herkemminkään pilaantuvissa tuotteissa. – Omaa järkeä kannattaa käyttää siinä mitä valitsee. Aistinvarainen tarkkailu on suositeltavaa. Tuoreita ja käyttökelpoisia hedelmiä ja vihanneksia harvemmin heitetään roskiin, mutta useimmat tuotteet heitetään pois, koska niissä tulee päiväys vastaan. Syödäänhän kotonakin esimerkiksi leipää, jonka parasta ennen päiväys on juuri mennyt, Tomi huomauttaa.
Nalkalan brittiläisin pubi Haalittuamme kasaan kolmelle hengelle loppuvuoden ruoat, päätimme suorittaa Iltamyssyn jälkispekuloinnit
Tomin hyväksi havaitsemassa kesällä uuteen uskoon remontoidussa ravintola Kerhossa. Se on Nalkalan kaupunginosassa, Hämeenkadun ja Ratinan suvannon välissä, sijaitseva tyylikäs englantilaispubi. Lyhyen spekuloinnin jälkeen totesimme, että se on peräti kyseisen kaupunginosan mukavin anniskeluravintola, vaikka legendaarisen Blue Öysterin tilalle tullut korttelikapakka Palomar opiskelijatarjouksineen keräsi myös kehuja. – Poikaystäväni asuu Kerhon yläkerrassa, ja itsekin asun hyvin lähellä. En käy usein istumassa iltaa tällaisissa, mutta kun käyn, tulemme yleensä ystävieni kanssa useimmiten juuri Kerhoon, Tomi kertoo. Kerhossa on perinteisiin korttelikapakoihin verrattuna enemmän oluita valikoimissa. Lisäksi vanhahtavaan tyyliin sisustettu anniskeluravintola on sympaattinen ja viihtyisä. Hinnat Kerhossa ovat kuitenkin melko korkeat. Vahva ja pehmeä Sandels on hanasta vähän korkeammalla hinnallakin oiva valinta rankan roskisten penkomisen jälkeen. – Kerho on ihan otollinen miljöö oluen juomiselle, mutta ikävä kyllä korkea hintataso ei mahdollista oluen nauttimista siellä, tiukkaan opiskelijabudjettiin sitoutunut Rantala harmittelee. Kerhossa saa myös ruokaa. Keskusteluumme liittynyt boomari kehui ruokia kelvollisiksi. Vaikka esimerkiksi etanapannu ja Sataman kalakeitto mielenkiintoisilta kuulostivatkin, emme köyhässä toimituksessa olleet valmiita maksamaan Juveneksen ruokiin verrattuna moninkertaista hintaa, edelleenkään kun olimme juuri saaneet kaapit täyteen täysin ilmaseksi. Iltamyssy suosittelee rohkeasti lähtemään kokeilemaan, jos ei muuten, niin kulttuuriseen kokemukseen vedoten, uusia asioita. Dyykaaminen on hauskaa yhdessäoloa, liikuntaa, toimeentuloa ja jos laittaa kommandomyssyn päähän ja liikkuu kylillä kyseenalaisesti, voi dyykkamisesta saada myös kuumottelevaa viihdettä. Tätä kirjoitettaessa Iltamyssy oli jo pari kertaa dyykannut ja syönyt saalistaa. Tästä huolimatta saatiin taas uusi iltamyssy kirjoitettua. Tämä on osoitus siitä, että järkeään käyttäen elintarviketurvallisuus pysyy dyykatessa kontrollissa.
ANTI
17
Teksti Markus Silvennoinen Kuvat Wikimedia Commons
Politiikkaa pallolla
Jalkapallo on paitsi peli myös paljon enemmän. Se on ilmiönä laaja kuin elämä itse niin hyvässä kuin pahassa. Jalkapallo on leikkiä ja sotaa, rakkautta ja vihaa, euforiaa ja epätoivoa. Politiikkakaan ei ole jalkapallon vaikutuspiirin ulkopuolella.
Massiivisen suosionsa ja herättämänsä, uskontoon verrattavissa olevan kiihkon vuoksi, jalkapallo on oiva propagandan väline. Erityisen selvästi tämä näkyi Francon hallitsemassa Espanjassa. Francon suosima Real Madrid toimi keskitetysti hallitun Espanjan keulakuvana, mutta jalkapalloa käytettiin myös Francon vastustamiseen. Francon Espanjassa baskin ja katalaanin puhuminen oli turvallista kotien lisäksi vain stadioneilla. Baskimaan ja Katalonian itsenäisyyden symboleiksi nousivat
18
ANTI
Athletic Bilbao ja FC Barcelona, joiden ottelut Real Madridia vastaan herättävät vielä nykyään, vuosikymmeniä diktatuurin kaatumisen jälkeen, voimakkaita tunteita ja symboliikkaa. Nationalismin ja jalkapallon suhde on kaksijakoinen. Seurajoukkueiden voimistamien alueellisten jännitteiden vastapainoksi maajoukkueet toimivat valtioiden yhdistäjinä. Maajoukkueiden rooli kansakuntien yhdistäjänä on ollut erityisen tärkeä Afrikan monietnisissä maissa.
Politiikkaa pallolla Kannattajien poliittiset näkemykset näkyvät stadioneilla ympäri Eurooppaa. Lipuissa liehuvat seuratunnusten lisäksi sirppi ja vasara, Che Gueavara sekä kelttiläiset ristit. Karkeasti yksinkertaistaen Länsi-Euroopassa kannattajat ovat vasemmistolaisempia, kun taas idässä ja etelässä ollaan kallellaan oikealle. Varsinkin Italiassa jalkapallo on läpeensä politisoitunut. Lähes jokaisen seuran kannattajat ovat profiloituneet poliittisesti ja useimmiten poliittisen kentän äärilaidoille. Maan entinen pääministeri Silvio Berlusconi omistaa Euroopan menestyneimpiin seuroihin kuuluvan AC Milanin. Sanotaan, että aina AC Milanin voittaessa Berlusconin ja tämän puolueen kannatus kasvaa. Lieneekö sattumaa, että syksyllä 2012 AC Milan on pelillisessä kriisissä ja samaan aikaan Berlusconi tuomitaan veronkierrosta vankeuteen? Suomessa jalkapallo on nykyään melko epäpoliittista. Aina näin ei ole kuitenkaan ole ollut vaan Suomen urheilukenttää jakanut punaisten ja valkoisten vastakkainasettelu vaikutti myös jalkapalloon. Sisällissodan arvista toipuminen vei aikansa, eikä omissa sarjoissaan pelanneiden punaisten TUL:in ja valkoisten SVUL:in seurojen välillä ollut pitkään mitään yhteistyötä.
Jalkapallo näyttää lisäävän ristiriitoja ja konflikteja. Se voimistaa nationalismia ja korostaa vastakkainasetteluja. Hondurasin ja El Salvadorin välejä kiristivät maareformit ja epäselvyydet keskinäisessä maahanmuutossa. Vuonna 1969 maat pelasivat jatkoajalla ratkenneen karsintaottelun, joka toimi katalyyttinä johtaen 3.000 henkeä vieneeseen ns. jalkapallosotaan. Bill Shanklya lainaten: ”Jalkapallo ei ole elämän ja kuoleman asia. Se on paljon enemmän.” Huonoista puolistaan huolimatta jalkapallo on kuitenkin myös suurimpia ihmiskuntaa yhdistäviä asioita. Se on täysin erilaisista taustoista tuleville ihmisille yhteinen nimittäjä ja antaa aina puheenaiheen. Nahkakuulan tai vaihtoehtoisesti täytetyn sukan potkiminen lumoaa yhtä lailla niin hyväosaisia kuin köyhimpien slummien orpolapsia. Jalkapallo on ihmisten yhdistäjänä nähtävissä myös harmonian ja rauhan edistäjänä. Ensimmäisen maailmansodan aikana taistelu taukosi joulupäivän ajaksi. Mitäpä saksalaiset ja brittiläiset sotilaat tekivät tuolloin yhdessä? Aivan, pelasivat jalkapalloa. Kirjoittaja pelaa Tampereen Peli-Toverien punaisissa väreissä, muttei koe tätä poliittiseksi kannanotoksi.
Paolo Di Canio tervehtii äärioikeistolaisina tunnettuja roomalaisen Lazion kannattajia.
ANTI
19
Termit haltuun! teksti ja kuvat Tuomas Koivisto
Yleisön pyynnöstä Iltamyssyn ohessa esitellään erilaisia oluttyyppejä, merkkejä ja laatuja. Lähtökohtana on sivistää Antin lukijoita, jotta he uskaltaisivat rohkeasti kokeilla muitakin oluita, kuin sitä perinteistä taskulämmintä Koffia. – Vaikka kyllähän sekin ihan hyvää on, bisse menee aina, tietää Iltamyssyn vakiovieras Ville Rantala. Ensimmäisenä tutustumme itseoikeutetusti suomalaisille tuttuun lageriin, maailman yleisimpään olueen. Nykyisin lager on yleisnimi vaalealle pohjahiivaoluelle. Se ei itsessään tarkoita tiettyä oluttyyliä, vaan termi tulee oluenvalmistukseen liittyvästä vaiheesta. Lager-sana on peräisin Saksasta ja se viittaa oluen varastoimiseen ja kypsyttämiseen kylmässä. Tällainen kypsytys edistää säilyvyyttä, sillä viileässä hiiva selättää
20
ANTI
bakteerit. Puhtaan raikkaat lagerit saavat siis makunsa kylmässä, jolloin hiivan työskentely ei tuota sanottavasti käymisaromeita, kuten esimerkiksi aleille ominaista hedelmäisyyttä. Alun perin kaikki valmistettu olut on ollut pintahiivaolutta. Pohjahiivaoluen valmistus alkoi vasta 1400-luvun Euroopassa, Baijerissa. Tuolloin opeteltiin ottamaan talteen ja käyttämään erilaisia hiivalaatuja,
Oluttermit haltuun Erityisesti ensimmäisen vuoden politologit ovat tutustuneet syksyn mittaan edullisimpiin lagereihin.
jotka ovat ominaisia lager-oluen valmistuksessa. Hiivat ovat nykyisin hyvin pitkälle jalostettuja ja toimivat nimenomaan käymisastian pohjalta päin, mistä juontuu termi pohjahiivaolut. Esimerkkejä pohjahiivaoluista: pilsener (pils, pilsner), joka alun perin on kotoisin Tšekin Pilsenistä (Plzen). Se on vaaleaa täysmallasolutta, jolla on vain vähän yhteistä suomalaisten mietojen ”pilsnereiden” kanssa. Toinen esimerkki on Münchener-tyyppinen olut, joka on tumma ja maultaan maltainen. Sitä kutsutaan myös nimellä Dunkel. Suomalaiseen makuun vaalea lager sopii mainiosti, niin saunassa, pussikaljalla kuin vaikkapa ravintolassa nautittavaksi. Vahva ja pehmeä kunnioitetun sotasankarin Johan August Sandelsin mukaan nimetty Olvin panimon Sandels-olut on oiva esimerkki varsin kelvollisesta lager-oluesta. Ensimmäinen tunnettu lager-panimo perustettiin Plzenin kaupunkiin vasta vuonna 1842. Tuon panimon lanseeraama olut nimeltä Pilsener Bier, joka myöhemmin opittiin tuntemaan nimellä Pilsner Urquell, on yksi kulmakivi oluen valmistuksen historiassa, ja sitä on kopioitu lager-oluiden valmistuksessa näihin päiviin saakka. – Paras lager, jota olen juonut, on maltalainen Cisk. Olin mielissäni havaittuani, että hyvää olutta voi
löytää mitä yllättävimmistä paikoista, kertoo ensimmäisen vuoden politologi Ari-Pekka Jämsen. Maailmalla lageria löytää lähes mistä tahansa. Suuressa osassa maailman maista on omaa lagertuotantoa, josta kansalaiset ovat kollektiivisesti ylpeitä. Kansainvälisesti tunnettuja merkkejä ovat esimerkiksi tanskalaiset Tuborg ja Carlberg, saksalainen Beck’s, hollantilainen Heineken sekä australialainen Fosters. – Lähtökohtaisesti suurin osa saksalaisista oluista maistuu lähinnä ruostevedeltä, huomauttaa Jämsen.
ANTI
21
Pikkujoulut! Kuvat Eero Säynäjäkangas
Iltakoulun pikkujouluja juhlittiin tällä kertaa intialaisissa tunnelmissa anniskeluravintola Rumassa. Fuksit olivat järjestäneet tänäkin vuonna mahtavat pippalot. Pöydät notkuivat tarjottavista ja meininki oli erinomainen! Tässä muutama tunnelmaotos illalta.
22
ANTI
Pikkujoulut
ANTI
23
Pikkujoulut
24
ANTI
Iltakoulu Cribs Teksti ja kuvat Tommi Eskola
Suurin osa lukijoista tuntenee Music Television-kanavan Cribsohjelman. Siinä ökyrikkaat julkkikset esittelevät hehtaarin kokoisia kartanoitaan ja uskomattomia penthousejaan. Mutta kuten opiskelija hyvin tietää, tosielämä on MTV:a ihmeellisempää. Tässä sarjassa et tule näkemään kartanon länsisiipeen rakennettua palloiluhallia tai pienen yksiön kokoista uima-allasta. Et pääse myöskään ihastelemaan esiteltävän henkilön omaa eläintarhaa tai ison omakotitalon kokoista autotallia, joka on täynnä toistaan kalliimpia autoja tai moottoripyöriä. Nimittäin tässä sarjassa esittelemme ihan tavallisia politologeja tavallisissa 15 neliön yksiöissään. Ensimmäisenä kotiaan esittelee toisen vuosikurssin opiskelija Matias Oikari.
ANTI
25
Cribs Matiaksen tukikohtana toimii 30,5 neliömetrin kokoinen yksiö Tampellan asuinalueella, kivenheiton päässä keskustasta. Myös luontoarvot ovat kohdillaan, sillä Tammerkosken ja Näsijärven komeat maisemat ovat vain muutaman askeleen päässä.
Siinä Matias jo toivottaakin meidät tervetulleeksi kämppäänsä!
Eteisestä löytyy Matiaksen itsensä tekemää taidetta: seinällä poseeraa kolme Matiakselle henkilökohtaisesti tärkeää rap-artistia. -Tupac Shakur, Notorious B.I.G. ja J. Dilla. Kaikki kuolleita mutta erittäin kovia artisteja!
26
ANTI
Rankan opiskelijaelämän vastapainona on mukava välillä rentoutua ja katsella televisiota tai elokuvia mukavasti muotoutuneelta nahkasovalta.
Rentoutumisen lisäksi myös liikunta on tärkeä vapaa-ajan harrastus Matiakselle. - Täähän on ihan pölyssä!, aktiiviliikkuja Oikari kommentoi nurkassa lepäävää vatsalihaslaitetta.
ANTI
27
Rakas huonekasvi elää ja voi onnellisena tv-tason päällä. - Siellä on kolme vihreää lehteä, Matias kommentoi ylpeänä antaessaan kasville kuukausittaisen vesiannoksen. Huomaa hyllyn nurkassa seisova J.R.R. Tolkienin Hobitti. Ajankohtainen kulttuuriharrastaja.
Jääkaappi on taattua opiskelijamallia. Hyllyiltä löytyy kaikkea olennaista. Lisäksi on syytä varautua aina juhlahetkiin (lue etkoihin tai erittäin sekaviin jatkoihin) pullolla kuohuvaa, kuten Matis on oikeaoppisesti tehnyt. - Ei tää ihan Cristalia oo mutta melkein! Huomaa jääkaapin sisällön esteettinen Feng Shui-asettelu, johon Matias käyttää runsaasti aikaa jokaisen kauppareissun jälkeen.
28
ANTI
Cribs
Vessan pelikaappia ei tyttöystävä ole päässyt vielä kokonaan valloittamaan, se jos mikä pistää hymyilyttämään!
Vielä hetki sitten Matiasta kuljettanut maastopyörä vaihtui syksyn kuluessa todelliseen old school-menopeliin, nimittäin ruotsalaisesta raudasta valmistettuun 80-luvunMonarkiin. - Selkävaivat katosivat saman tien Monarkin pehmeän satulan syleilyssä!
ANTI
29
Terveisiä puheenjohtajalta Joulukuu. Ehkä kuluneimpia kliseitä, joita tällaisissa, jäähyväispuheenvuoronomaisissa julkilausumissa voi päivitellä, on ajan kuluminen nopeasti. Minkäs sille sitten kuitenkaan lopulta voi, että se pirulainen tapaa juosta vuosi vuodelta aina vain hurjempaa kyytiä. Pikku hiljaa alkaa taas olla se aika, kun menneen vuoden voi kääräistä pakettiin, sopivasti joulun alla. Melko mainiot kääreet sille paketille on syytä laittaa, sen verran komea vuosi sinne on menossa. Henkilökohtaisesti vuosi on ollut melkoista haipakkaa, alkuvuosi kesään asti kului vaihtojärjestelyissä ja itse vaihto-opinnoissa Saksanmaalla. Upeasta Berliinistä palatessani sain astua rakastamani ainejärjestön puikkoihin syksyn ajaksi. Ja millaisen syksyn! Vaikka välillä on ollut rankkaa ja tekemistä enemmän kuin se kuuluisa lääkärikään olisi koskaan määrännyt, näin taaksepäin katsottuna olen äärimmäisen iloinen, että olen saanut olla mukana muovaamassa mainiota syksyä iltakoululle, ainejärjestöistä hienoimmalle. Olen myös osaltani ylpeä siitä, mitä syksyn aikana Iltakoulussa on saatu aikaan. Uudet, upeat Hiiriviikot, suunnistusta, sitsejä, edunvalvontaa, yhteistyötä ja paljon muuta. Mutta aina voi parantaa. Siksi toivonkin, että arvon iltakoululaiset olette ahkerasti täyttäneet järjestömme jäsenkyselyä. Palaute kehittää toimintaa. Tätä kirjoittaessa viimeistään hahmottuu, että puheenjohtajakauteni alkaa olla kohta ohi. On aika pikkuhiljaa siirtää viestikapula eteenpäin,
uudelle hallitukselle ja siirtyä kohti tulevaa. Innolla ja luottamuksella, mutta myös hieman haikein tuntemuksin luovutan vuoden vaihtumisen myötä Iltakoulun puheenjohtajan viitan seuraajalleni Jesse Oikariselle. Vaikka hallitus tämän vuoden syyskokouksessa meni kerralla kokonaan uusiksi, uskon vakaasti, että Jesse hallituksineen järjestää tulevanakin vuonna hienot puitteet hauskanpidolle ja yhteiselle iltakoulumeiningille. Totta kai, suuret kiitokset haluan tässä yhteydessä osoittaa heille, jotka ovat koko vuoden tätä järjestöä pyörittäneet ja seisoneet rinnallani puheenjohtajuuteeni ajan. Vilpitön, sydämellinen kiitollisuuteni kaikille hallitustovereilleni. Ilmari, Johanna, Linda, Maggie, Meri, Noomi, Oona, Pauliina, Santeri, Sofia ja Sara, ilman teitä kulunut syksy ei olisi ollut yhtään sitä, mitä se kaikessa komeudessaan oli nyt. Syksystä jää harmittamaan ainoastaan, että en voinut olla koko vuotta mukana. Lopuksi ja ennen kaikkea, kiitos Iltakoulu ja iltakoululaiset. Te olette erinomaista porukkaa. Tosin, ei tämä teksti mikään joutsenlaulu ole. Vaikka itse ensi vuonna virallisesti vaikutankin toisessa järjestössä, voitte olla varmoja, että Iltakoulun tapahtumat tulevat myös jatkossa näkemään allekirjoittaneen osallistumassa aktiivisesti. Etenkin tulevan vuoden vuosijuhlilla lupaan olla iltakoululainen enemmän kuin milloinkaan ennen. Iltakoulu ei kaadu koskaan!
Terveisin Eetu Kreivi Väistyvä puheenjohtaja
30
ANTI