Vetytalous muuttaa maailman

Jouni Juntunen tunnetaan autoprofessorina ja ex-rekkamiehenä, joka haluaa tuulettaa keskustelua. ”Uuden ekosysteemin tulee rakentua uusiutuvien energioiden ja digitalisaation päälle”, Juntunen sanoo.

Jouni Juntusen plakkarissa on tuplatohtorin paperit sekä uniikki autoalan liiketoiminnan professuuri Oulun yliopistossa. Hän sanoo olevansa mielellään mukana kaikissa keskusteluissa, jotka koskevat tulevaisuuden infraa.

”Meidän tulee tehdä oikeita päätöksiä, jottemme sössi lastemme tulevaisuutta. Ainakin itselläni on suuri halu jättää perinnöksi parempi maapallo.”

Keskustelun on tarkoitus startata elinkeinoelämän – INFRAn, EK:n, Keskuskauppakamarin, SAK:n, SKALin ja Tieyhdistyksen – väylävisiosta vuosille 2025−2050. Se on ensimmäinen digiajalla tehty pitkän aikavälin liikennevisio Suomessa.

Ensin Juntunen haluaa kuitenkin palata hetkeksi autoalan sähköistymisen ja vetytalouden tulevaisuuteen.

”Käsittämätön määrä vetyä” VTT julkaisi maaliskuussa 2023 tutkimusprofessori Juha Lehtosen luotsaamana tutkimuksen autoteollisuuden sähköistymisestä ja vetytalouden tulevaisuudesta Suomessa.

”VTT:n mukaan Pohjois-Pohjanmaan vuodelle 2030 arvioitu tuulivoimakapasiteetti tuottaa kolminkertaisen määrän energiaa Suomen tarpeisiin. Vetyä voidaan tuottaa jopa 1,8 miljoonaa tonnia vuodessa, mikä on ihan käsittämätön määrä”, Juntunen innostuu.

Kun lasketaan yhteen luonnonvoimat ja vety, puhutaan voitokkaasta yhdistelmästä.

”Tuuli- ja aurinkovoimalla vetyä voidaan valmistaa vedestä ilman päästöjä. Aalto yliopiston tutkimuksen mukaan vedyn tuottaminen on Suomessa edullisempaa kuin Keski-Euroopassa, mikä on meille suuri mahdollisuus houkutella investointeja maahan edullisen energian ja toimivan logistiikan yhdistelmällä”, Juntunen sanoo.

”Siksi vetytalouden edistämiseen tulisi satsata isosti. Jos sitä ei tehdä, investoinnit menevät muualle. Pahin skenaario on, että annamme nykyisen infran rapistua ja samalla investoimme kohteisiin, jotka ovat jo valmistuessaan vanhentuneita.”

”Lopetetaan osaoptimointi”

Juntunen tunnustautuu kaikenlaisen kehittämisen kannatta-

Meidän on investoitava vetytalouteen ja uusiutuvaan energiaan sekä uudistettava tiestö kuntoon niin, että siellä on edellytykset raskaan liikenteen digitalisoinnille ja uusien energiamuotojen jakelulle.” jaksi, kunhan kehitys perustuu faktoihin.

”Vetytalous ja digitalisaatio – vaikkapa puhtaalla energialla letka-ajossa kulkevat rekat –potkaisevat jakkaran alta monilta vain viisi vuotta vanhoilta perusteluilta sille, miten eri liikennemuotoja tulisi kehittää tai verottaa.”

Juntunen korostaa raskaan liikenteen modernisoinnin merkitystä. Tulevaisuudessa vetykäyttöiset ajoneuvoyhdistelmät voivat kuljettaa rahtia halvalla ja päästöttömästi. ”Esimerkiksi sillä rahalla, jolla suunnitellaan yksittäistä rataa, voitaisiin saada vauhtia raskaan liikenteen ja päästöjen vähentämiseen, nykyisen tiestön kunnossapitoon ja vaikkapa 1500 vetyrekan investointiin”, hän sanoo.

”Edellytyksenä kuitenkin on, että investoimme vetytalouteen ja uusiutuvaan energiaan sekä uudistamme tiestön sellaiseen kuntoon, että siellä on edellytykset raskaan liikenteen digitalisoinnille ja uusien energiamuotojen jakelulle.”

”Jokaisella asialla on eturyhmänsä, jotka ajavat omaa asiaansa. En vastusta mitään investointeja, jos ne on hyvin suunniteltu. Tärkeää olisi lopettaa osaoptimointi ja lähteä ison muutoksen kautta uuteen suuntaan.”

Juntunen peräänkuuluttaa oikeudenmukaista, eri kuljetusmuotojen tasa-arvoista ja faktoihin perustuvaa keskustelua uusista vaihtoehdoista.

”Hutia ei tule missään kohdassa”

ja energiamurros. Kerätään faktat, tehdään päätökset tasapuolisesti ympäristö huomioiden sekä osaoptimoinnit ja vanhat mielikuvat unohtaen”, Jouni Juntunen sanoo.

”Kuten elinkeinoelämän väylävisiossa todetaan, investoinnit ovat tärkeitä ja väylät ovat tärkeä investointikohde. Tärkeä kysymys on se, mihin kannattaa investoida, jotta saadaan nykyisestä väylästöstä kaikki hyöty irti ja Suomeen järkeviä logistisia ratkaisuja.”

”Autojen siirtyminen digiaikaan ja uudet käyttövoimat muuttavat kaiken. Siksi myös digitalisaatio tulisi ottaa käyttövoimien rinnalla keskusteluun, sillä pitkällä tähtäimellä se on energiamurrostakin suurempi mullistus.”

Juntusen mukaan investoinnit muuttavat tulevaisuutta. Tehdäänkö niitä fossiilisiin polttoaineisiin vai vetytalouteen perustuen, siinäpä kysymys. Kyse on lopulta siitä, millaista maailmaa halutaan rakentaa.

”En hae vastakkainasettelua eri energiamuotojen välillä, sillä se vain hidastaisi vihreää siirtymää. Mutta jos investoimme vanhentuneilla perusteilla johonkin kohteeseen, se on pois vetytulevaisuuden edistämisestä ja latausinfran rakentamisesta.”

Palataan vielä elinkeinoelämän väylävisioon. Onko näky- vissä hittejä tai huteja? ”Hutia ei tule missään kohdassa. Näkökulmat ovat oikein, mutta ne tulee päivittää tuleva energiamurros ja digitalisaatio huomioiden. Kun vetyenergiamurros toteutuu, väyläpäätösten tulee olla sen mukaiset.”

”Ajatellaan tulevaisuutta”

Väylistä puhuttaessa Juntunen haluaa nostaa esiin vielä Suomen huoltovarmuuden ja Euroopan pisimmän Nato-rajan. Hänen mukaansa pitää pohtia, millainen väyläverkko tukee näitä parhaalla tavalla, ja mikä on viisain vaihtoehto ympäristön, kilpailukyvyn ja tulevaisuuden kannalta.

”Liikenteen verotuskin on asia, jota pitää katsoa tänään eri näkökulmasta kuin kymmenen vuotta sitten. Vanhakantainen ajattelu voi rajoittaa kiinnostusta uusia investointeja kohtaan”, Juntunen pohtii.

”Kerätään faktatiedot, tehdään päätökset tasapuolisesti eri näkökulmista, energiamurros ja ympäristö huomioiden sekä osaoptimoinnit, ideologiat ja vanhat mielikuvat unohtaen. Ajatellaan tulevaisuutta.”

Poimintoja Väylävisiosta

2025−2050

INFRAn, EK:n, Keskuskauppakamarin, SAK:n, SKALlin ja Tieyhdistyksen väylävisio vuosille 2025–2050 viitoittaa tien väyläpolitiikkaan, jossa modernit pääväylät ovat hiilineutraalin liikenteen, saavutettavuuden, huoltovarmuuden ja liikenneturvallisuuden perusta.

”Teimme vision malliksi ja herättelyksi – koska muuten sitä olisi ehkä saatu odotella vielä vuosia”, elinkeinoelämän väylävisiotyössä mukana ollut toimitusjohtaja Paavo Syrjö INFRAsta sanoo.

Yksi asia on selvä: nykyinfra pitää saada hyvään kuntoon, mutta se vaatii investointeja. Juntusen mukaan on tärkeää, että infraan käytettävä raha nähdään investointina, ei kustannuksena.

Elinkeinoelämä odottaa uuden hallituksen käynnistävän puoluerajat ylittävän visiotyön Suomen liikenneverkon pitkän aikavälin kehittämiseksi.

 LUE LISÄÄ: INFRA.FI

Kunnossapitoa suurella sydämellä

INFRAn jäsenyrittäjä Koneurakointi Ovaska pitää Imatralla katuja ja liikuntapaikkoja kunnossa sekä teollisuusalueita siistinä. Vapaa-ajalla hoituvat myös soittohommat.

Koneurakointi Ovaskaa pyörittävät veljekset Mikko ja Jarkko Ovaska. Vanhempi veli Mikko toimii toimitusjohtajana ja Jarkko vastaa hankinnoista.

Mikko nostaa yrityksen menestystekijöiksi hyvät työntekijät ja yhteishengen.

Molemmat mainitsevat mieleenpainuvimmaksi urakaksi Imatran kaupungille vuonna 2018 tehdyn Ukonniemen urheilukentän saneerauksen.

”Ei olisi etukäteen uskonut, että se on niin timantin tarkkaa ja vaativaa hommaa. Esimerkiksi juoksuradan pohja tehtiin pieteetillä”, Mikko muistelee.

”Koko miljöö rakennettiin käytännössä uudelleen”, jatkaa Jarkko.

Palaute lämmittää

Ukonniemen kentän laidalla on kyltti, jossa kerrotaan, kuka kentän saneerauksen on tehnyt.

”Se lämmittää erityisesti, koska saimme hyvää palautetta urakasta. Meillä oli urakan lopuksi uudella kentällä jalkapallomatsi Imatran kaupungin kanssa. Kaupunki jäi sillä kertaa kakkoseksi”, Jarkko kertoo.

Ovaskoilla on liikuntapaikkojen rakentamiskokemusta enemmänkin: ”Viime viikolla luovutimme kesän Power Cup

-turnausta varten noin sata lentiskenttää. Power Cup pelataan

Imatralla 8.–11.6., ja pelaamassa on noin 850 joukkuetta.”

”Kaikki hankkeet, jotka on saatu kunnialla maaliin ovat omalla tavallaan mieleenpainuvia. Jos vielä sekä urakoitsija että varsinkin tilaaja ovat tyytyväisiä niin avot”, Mikko mainitsee.

Isän viitoittamalla tiellä

Veljesten rakkaus lajiin syttyi aikanaan isän traktorissa.

"Isäukko teki traktorilla kunnossapitoa. Siellä me vedimme päiväunia kopin takaosassa ja söimme leipiä. Niillä eväillä ei voinut muuta kuin hakeutua itsekin alalle. Jo silloin huomasin, kuinka merkityksellistä työtä kunnossapito on. Peruskoulun jälkeen olisin päässyt Joensuun konservatorioon opiskelemaan, mutta veli sai ylipuhuttua jäämään yritykseen töihin", Jarkko kertoo.

Mikko taas on saanut puusepän koulutuksen, mutta sora-auton ajaminen tuntui nuoresta miehestä niin mielekkäältä, että puutyöt jäivät. Yrityksen veljet perustivat vuonna 2000.

Kesän kiireitä – cha, cha, cha Kesä on infrassa sesonkiaikaa, ja näin on Ovaskoillakin.

Jarkkoa pitää kesällä kiireisenä töiden lisäksi soittokeikat.

Hän soittaa rumpuja ”Oman kylän miehet” - yhtyeessä.

”Innostuin soittamisesta noin kymmenvuotiaana. Siskon miehellä oli bändi ja näin ensimmäistä kertaa rummut. Se oli menoa!”

Nykyisellä kokoonpanolla

Oman kylän miehet on kiertänyt vuodesta 2020.

”Bändin solisti Mika Hammaren on ollut yrityksessäm- me jo 20 vuotta töissä. Basisti Terho Nevalainen oli myös pitkään meillä töissä. Kitaraa soittaa Jouni Pellinen", Jarkko kertoo.

”Kesällä menisi soittaessa kaikki viikonloput, jos näin haluaisimme. Pakko on perheellisen ja töissä käyvän kuitenkin välillä levätä ja puuhata muuta. Kesällä vietän kaiken mahdollisen vapaa-aikani mökillä ja matkustelen mielelläni.”

Mikko Ovaskallakin sydän sykähtelee musiikin rytmiin. Hän on nuoruudessaan harrastanut aktiivisesti kilpatanssia.

”Siitä on tosin jo aikaa. Nykyisin hurauttelen sähköpyörälenkkejä, kun töiltäni ehdin”, Mikko Ovaska kertoo. Saija Syväoja

Koneurakointi Ovaska Oy

• Kotipaikka Imatra

• Työntekijöitä 34

• Liikevaihto 4–5 milj. €

• INFRAn jäseneksi 2012 Ovaska tarjoaa kokonaisvaltaista urakointia, tuntitöitä ja kunnossapitoa lähinnä Imatran kaupungille ja paikalliselle teollisuudelle.

Me Olemme Infra

Hyvä olla INFRA jäsen – miksi?

INFRA kuvasi uusia jäsenmarkkinointivideota kesän korvalla Jyväskylässä. Videoilla yrittäjät paljastavat INFRAn jäsenyyden hyödyt. Kolme, kaksi, yksi, nolla – kamera käy!

TEKSTI: SAIJA SYVÄOJA

Yrittäjä Juha Mäkinen, Mäkinen Works

”Nuorelle yrittäjälle verkostoituminen on tärkeää. INFRA avaa mittavan kontaktiverkoston, ja jäsenyyden myötä olenkin jo nuorena päässyt seuraan, jossa jaetaan hyödyllistä tietoa ja josta löytyy liikekumppaneita. Näin INFRA luo edellytyksiä liiketoiminnan laajentamiselle ja syventämiselle.”

TUTUSTU palveluihin ja etuihin 24/7 jäsenpalvelussa: Omainfra.fi

Hallituksen puheenjohtaja Sanna Luostarinen, Kuopion Kallio- ja Maarakentajat KKMR

”INFRA neuvottelee kaikki infra-alalla yleisesti käytetyt työehtosopimukset ja on tietysti niiden paras tuntija. Pk-yrityksillä ei ole omia laki- tai hr-osastoja, mutta INFRAn jäsenenä se ei haittaa. Saan nopeasti tes- tai lakiasiantuntijan kiinni ja voin tarkistaa, miten työehtosopimusta tulkitaan.”

Kehitysjohtaja Taina Piiroinen, NCC ”Yksittäisen yrityksen on aika mahdotonta päästä pöytiin, joissa linjataan alan sääntelyä. INFRAn luottamustehtävissä on ihmisiä eri infrasektoreilta ja eri puolelta Suomea. Niiden kautta alan näkemys saadaan päättäjien tietoisuuteen. Liitolla on hyvät yhteydet niin viranomaisiin kuin lainsäätäjiinkin.”

Projektipäällikkö Marcus Fjäder, Fjäder Group ”INFRAn jäsenenä pystymme ajantasaisen datan pohjalta perustelemaan kantojamme ja antamaan asiakkaille laadukkaita tarjouksia. Kaikki hyötyvät, kun sopimukset ovat realistisella pohjalla: tulee valmista aikataulussa ja budjetissa. Indeksit, tarjouslaskennan tuki − näitä jäsenpalveluja hyödynnämme jatkuvasti.”