Valintasi ratkaisevat talosi energiatehokkuuden

Valintasi ratkaisevat talosi energiatehokkuuden

PIAZZA 6h+k+khh+s+aula Huoneistoala 164 m2 Kerrosala 194 m2 Varasto 6 m2 A

A

B

B

C D

uudisrakennusten määräystaso 2012

E F G

Piazzan energialuokat

A

B

C

E-luku*

75

91

127

Ilmanvuotoluku** (q50)

1,0

1,0

1,0

Seinän u-arvo (W/m

0,17

0,22

0,22

harkko 500

harkko 375

harkko 375

Yläpohjan u-arvo (W/m2 K)

0,08

0,09

0,09

Alapohjan u-arvo (W/m

0,09

0,11

0,11

0,8

0,8

0,8

Lämmitys

maalämpö

maalämpö

maalämpö

esim. Nibe 1245-6

esim. Nibe 1245-6

peruskone

aurinkokeräimet 8m2

2

K)

2

K)

Ikkunat/ovet u-arvo (W/m

2

K)

Ilmanvaihto

LTO 77%

LTO 77%

LTO 50%

Ostoenergia*** (kWh/vuosi)

8385

9865

14257

* E-luku (kWh/m2/vuosi) on rakennuksen laskennal­linen energiankulutus lämmitettyä nettoalaa kohti. Pientalon suurin sallittu energiankulutus (raja-arvo) on riippuvainen nettoalasta. ** Ilmatiiveys todennetaan ilmatiiveysmittauksella, kun rakennus on valmis. Jämerä-talon, jossa on kiviyläpohja, ilmatiiveysluku on tavallisesti 0,6-1,0 ja puuyläpohjalla varustetussa 1,0-2,0. *** Energia, jota ei voida tuottaa rakennuksen omilla lämmitysjärjestelmillä (esim. maalämmöllä, aurinkokeräimillä).

Seinien U-arvon vaikutus ostoenergiaan vuodessa U-arvo Ostoenergia (W/m²K) kWh/vuosi €/

Vaikutus vuosi

0,22 0,21 0,20 0,19 0,18 0,17 0,16 0,15 0,14 0,13 0,12 0,11 0,10

980,76 € -5,61 € -11,11 € -16,50 € - 22,00 € -27,39 € -32,78 € -38,17 € -43,45 € -48,73 € -54,01 € -59,18 € -64,35 €

8916 kWh -51 kWh -101 kWh -150 kWh -200 kWh -249 kWh -298 kWh -347 kWh -395 kWh -443 kWh -491 kWh - 538 kWh -585 kWh

Lähtöarvot: ulkoseinien pinta-ala 167 m², ostoenergian hinta 0,11€/kWh

Maalämpöpumpun ja ilmastointikoneen valinnalla on melko suuri vaikutus E-luvun muodostumiseen Esim. Piazzan lämmitysjärjestelmä A-energialuokassa: - maalämpöpumppu Nibe 1245-6 (180 l varaajan), tuotto-osuus lämpöenergiasta 98% - SPF-luku lämmitykselle: tilat 4,73 ja käyttövesi 2,72 - ei varaavaa tulisijaa. Energiatehokkaassa maalämpötalossa puulämmitys huonontaa E-lukua puulämmityksen energiamuotokerroin on suurempi kuin maalämmöllä - ei Ilmalämpöpumppua, koska siitä ei lisähyötyä energiatehokkuuden osalta - aurinkokeräimet 8m² käyttöveden lämmitykseen - ilmanvaihtokoneen hyötysuhde LTO 77%

SISU 4h+k+rt+khh+s Huoneistoala 154 m2 Kerrosala 184 m2 Varasto 6 m2 A

A

B

B

C D

uudisrakennusten määräystaso 2012

E F G

A-energialuokkaan ilman suuria lisäkustannuksia Piazza ja Sisu sijoittuvat laskennan perusoletuksilla­energia­luokkaan B. Molemmat talot on helppo saada A-energialuokkaan ilman suuria lisä­kustannuksia valitsemalla tehokkaammat j­ärjestelmät ja laitteet sekä lisäämällä 50100 mm eristettä ylä- ja alapohjaan.

A-energialuokan varmistat näillä ratkaisuilla: Yläpohja (u-arvo 0,08) - kevytbetonielementti 250 mm - puhallusvilla 350 mm (suorat osat) tai levyvilla 300 mm (vinot osat)

Ulkoseinät (u-arvo 0,17) - kevytbetoniharkko 500 mm

Sisun energialuokat

A

B

C

E-luku*

79

96

134

Ilmanvuotoluku** (q50)

1,0

1,0

1,0

Seinän u-arvo (W/m2 K)

0,17

0,22

0,22

harkko 500

harkko 375

harkko 375

Yläpohjan u-arvo (W/m2 K)

0,08

0,08

0,09

Alapohjan u-arvo (W/m2 K)

0,09

0,09

0,11

0,8

0,8

0,8

Lämmitys

Maalämpö

Maalämpö

esim. Nibe 1245-6

esim. Nibe 1245-6

Maalämpö peruskone

aurinkokeräimet 8m2 ja aurinkokennot (600 kWh/vuosi)

Ikkunat/ovet u-arvo (W/m

2

K)

Ilmanvaihto

LTO 77%

LTO 77%

LTO 50%

Ostoenergia*** (kWh/vuosi)

7563

9121

12813

Alapohja (u-arvo 0,09) - teräsbetonilaatta 80 mm - EPS eriste 250 mm

Lämmitys ja ilmanvaihto

Talon tiiveys vaikuttaa energiankulutukseen

- maalämpö, tehokas kone esim. Nibe 1245-6 - aurinkokeräimet 8m2 - aurinkokennot (600 kWh/vuosi) - koneellinen tulo ja poisto lämmöntalteenotolla, hyötysuhde 77%

Ilmanvuotoluvun pieneneminen yhdellä yksiköllä p ­ ienentää

rakennuksen­energiankulutusta 5%.

Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto: Asuin­rakennusten ­ilmapitävyys, sisäilmasto ja energiatalous tutkimus 2009

Talon arkkitehtisuunnittelulla on ­ olennainen vaikutus­rakennuksen­ energiatehokkuuteen Harkitulla tilojen ja ikkunoiden avautumisella eri ilmansuuntiin voidaan vaikuttaa talon energian­ kulutukseen. Teknisen tilan sijainti vesipisteisiin nähden on syytä miettiä, sillä pitkä juoksutus­ matka lisää vedenkäyttöä, ennen kuin sopivan lämpöinen vesi on käyttöpisteessä. Suuri­ ulko­vaipan pinta-ala suhteessa huoneistoalaan ­huonontaa myös E-lukua.

Jämerä on tutkitusti markkinoiden tiivein. Ohjeiden mukaisella tiivistyksellä Jämerä-taloissa päästään helposti alle ilmanvuoto­ lukuarvon 1,0.

Energiatehokkuus on eri tekijöiden summa ja voit vaikuttaa siihen valinnoillasi Täyskivitalo varaa auringon energiaa talvikuukausina

Jämerä on tutkitusti markkinoiden tiivein

Talon energiankulutukseen vaikuttaa eri rakenneosien lämmöneristyskyky: ulkoseinät, yläpohja, alapohja, ikkunat ja ovet.

Paras tulos saadaan, kun talo rakennetaan massiiviseksi ja tiiviiksi täyskivitaloksi.

Täyskivitalo kerää talvikuukausina auringon energiaa, jonka lämpö varastoituu talon massiivirakenteisiin. Kesällä massiivinen rakenne puolestaan estää liiallisen lämpösäteilyn sisätiloihin, jolloin talo pysyy viileänä ja sen jäähdyttämiseen tarvitaan vähemmän energiaa. Jämerä-talot rakennetaan yksiaineisesta karkaistusta kevytbetonista ilman höyrynsulukumuoveja, minkä ansiosta seinät tasaavat sisäilman kosteutta ja huoneilma ei ole liian kuivaa lämmityskauden aikana. Näin myös rakenteet säilyvät terveinä vuodesta toiseen.

Hyvän runkomateriaalin lisäksi energiatehokkuuteen vaikuttaa paljon rakennuksen tiiveys. Jämerä-talojen tiiveys on tutkitusti markkinoiden parhain. Jämerä-talon runko ja yläpohja ovat samaa materiaalia, jolloin niiden liitos saadaan tiiviiksi niin, että se kestää vuodesta toiseen.

Asukkaiden asenne ratkaisee Kivirakenteisen talon massiivista runkoa hyödyntämällä voidaan säästää sekä lämmitykseen että jäähdytykseen tarvittavaa energiaa. Suuri merkitys on kuitenkin talon asukkaiden asenteella ja tietämyksellä talon toiminnasta ja laitteista. Miten paljon käyttää lämmintä vettä, tuulettaako avaamalla ikkunan ja niin edelleen.

Määritelmiä Tiiveysmittaus

Energiankulutus

Passiivitalo

Ilmanvuotoluvun määrittämiseksi suljetaan rakennuksen vaippaan tehdyt aukot ja ilmanvaihtoventtiilit. Oviaukkoon sijoitetaan tiiviisti puhallin, jonka avulla ulkoilman ja rakennuksen sisäilman välille luodaan 50 Pa paine-ero. Yleensä rakennuksen sisälle muodostetaan alipaine. Puhaltimen läpi kulkeva ilmatilavuus [m3/h] mitataan ja jaetaan rakennuksen sisätilavuudella [m3]. Tulosta nimitetään ilmavuotoluvuksi n50 [1/h].

Rakennuksen käytössä toteutunut kokonaisenergiantarve tietyllä ajanjaksolla. Ilmoitetaan yleensä kokonaiskulutuksena, kWh/a. Kulutus voidaan ilmoittaa myös esim. bruttopinta-alaa kohden, kWh/m².

Energiankulutus sisältää mm. lämmityksen, jäähdytyksen, ilmanvaihdon ja lämmönsiirron sekä sähkö- ja valaistuslaitteiden kulutuksen.

Passiivitalossa lähes kaikki tarvittava lämpöenergia saadaan aikaan aurinkoenergiaa sekä rakennuksen käytön aiheuttamaa lämpöä hyödyntämällä. Passiivitalossa ei ole varsinaista lämmitysjärjestelmää. Rakennuksen lämmitysenergian tarve noin neljäsosa normaalitasosta eli korkeintaan 25-35 kWh/m². Talon kokonaisenergian tarve korkeintaan 75-85 kWh/m².

Rakennuksen ilmavuotoluku n50 tulee olla pienempi kuin 0,6 1/h.

Ostoenergiankulutus Ilmanvuotoluku Tiiveysmittauksen tuloksena saadaan rakennuksen ilmanvuotoluku q50. Ilmanvuotoluku kertoo kuinka monta kertaa ilma vaihtuu tunnissa vuotokohtien kautta vaipan pinta-alaan nähden, kun sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero on 50 Pascalia. Mitä pienempi luku, sen parempi ilmatiiviys.

Kokonaisenergian osa, jota ei voida tuottaa rakennuksen omilla lämmitysjärjestelmillä.

Matalaenergiatalo Matalaenergiatalossa tilojen lämmitykseen kuluvan energian kulutus on tavanomaista pienempi, korkeintaan 60 kWh/m² vuodessa eli puolet rakennusmääräykset täyttävän omakotitalon keskimääräisestä kulutuksesta. Matalaenergiatalojen rakentaminen on mahdollista tavanomaisella nykytekniikalla: riittävällä vaipan eristämisellä yhdistettynä energiatehokkaaseen ilmanvaihtoon.

Aeroc Jämerä Oy, www.jamera.fi

Lämmönläpäisykerroin eli U-arvo U-arvo eli lämmönläpäisykerroin kuvaa eri rakennusosien lämmöneristyskykyä: miten paljon tehoa tarvitaan pinta-alaa kohti, jotta saavutettaisiin tietty lämpötilaero eristerakenteen yli. Mitä pienempi U-arvo, sitä parempi lämmöneristys.