Retki
Helpomman logistiikan puolesta Retkeilyä pakattavalla kanootilla ”Vieläkö on voimassa ajatus lähteä Vätsäriin melomaan viikon kuluttua?” kyselee Henkka sähköpostissa. ”Omaa kovaa kanoottia en mukaan ota, kun en jaksa Lappiin ajaa”, hän jatkaa, ”mutta otetaan se sun isompi kumikanootti – mennään sillä kaksikkona”. juttu: Janne Pyykkö
Kanootti kärryssä, eväät repussa
Avokanoottiyhdistyksestä tutut melojat ovat jo aikoja sitten oppineet, kuinka helppoa minulle on tehdä nopeita suunnitelmia. Lappiin ei tarvitse ajaa kanootti auton katolla, vaan perille pääsee yöjunan makuuvaunussa nukkuen – siinä punkan vieressä se kanoottikin Lappin kulkee.
Jotta pakattavan kanootin edut havainnollistuvat paremmin, käyn läpi neljä esimerkkiä.
Esimerkki 1: Vantaanjoki päästä päähän
Tarkastellaan melonnan logistiikkaa – mitä eroa on tehdä sama reissu pakattavalla kanooKun matkustan, varusteeni tilla tai kovalla kanootilla? Oteovat kompaktit. Pakattu kataan suurennuslasin alle Vannootti kulkee kärryissä. Selässä taanjoki päästä päähän. Tälle on 130 litran vedenpitävä säkki, tulvaretkelle kutsun melojia jojoka sisältää kaiken muun tarka kevät. Retken voi tehdä kolvittavan: teltan, leirivausteet, mella tavalla. vaatteet, kattilat ja muut aterioimisvälineet sekä viikon ruoat. 1. Pakattava kanootti: Lähden
6
1_2016.indd 6
liikkeelle kotoani Espoosta. a) Otan bussin rautatieasemalle. b) Menen junalla Riihimäelle. c) Kokoan kanootin ja melon Vanhankaupunginkoskelle. d) Pakkaan kanootin ja otan kaksi bussia, kunnes olen kotona.
kaupunginkoskelle jätetty auto ajetaan Riihimäelle. e) Molemmat ajavat takaisin Vanhankaupunginkoskelle, jossa kanootti poimitaan kyytiin. f) Palataan takaisin Espoon Eskimoiden vajalle.
2. Kova kanootti(kaksikko) + 2 autoa: Lähdetään liikkeelle vaikkapa Espoon Eskimoiden vajalta. a) Kaksi melojaa ajaa autoillaan Vanhankaupunginkoskelle, jonne jää se auto, jonka katolla ei ole kanoottia. b) Yksi auto ja kanootti ajaa Riihimäelle. c) Veikkoset melovat Vanhankaupunginkoskelle, jonne jää kanootti. d) Vanhan-
3. Kova kanootti + kyyti (eli kuski, joka ei melo): Lähdetään liikkelle jostakin Espoosta. a) Kuski kyydittää melojan ja kanootin Riihimäelle. b) Meloja kauhoo Vanhankaupunginkoskelle. c) Kyyti hakee melojan Vanhankaupunginkoskelta takaisin Espooseen.
melonta ja soutu 1/2016
15.2.2016 10.43
Retki
Helpomman logistiikan puolesta Retkeilyä pakattavalla kanootilla ”Vieläkö on voimassa ajatus lähteä Vätsäriin melomaan viikon kuluttua?” kyselee Henkka sähköpostissa. ”Omaa kovaa kanoottia en mukaan ota, kun en jaksa Lappiin ajaa”, hän jatkaa, ”mutta otetaan se sun isompi kumikanootti – mennään sillä kaksikkona”. juttu: Janne Pyykkö
Kanootti kärryssä, eväät repussa – bussi saapuu pian
Avokanoottiyhdistyksestä tutut melojat ovat jo aikoja sitten oppineet, kuinka helppoa minulle on tehdä nopeita suunnitelmia. Lappiin ei tarvitse ajaa kanootti auton katolla, vaan perille pääsee yöjunan makuuvaunussa nukkuen – siinä punkan vieressä se kanoottikin Lappin kulkee.
Jotta pakattavan kanootin edut havainnollistuvat paremmin, käyn läpi neljä esimerkkiä.
Esimerkki 1: Vantaanjoki päästä päähän
Tarkastellaan melonnan logistiikkaa – mitä eroa on tehdä sama reissu pakattavalla kanooKun matkustan, varusteeni tilla tai kovalla kanootilla? Oteovat kompaktit. Pakattu kataan suurennuslasin alle Vannootti kulkee kärryissä. Selässä taanjoki päästä päähän. Tälle on 130 litran vedenpitävä säkki, tulvaretkelle kutsun melojia jojoka sisältää kaiken muun tarka kevät. Retken voi tehdä kolvittavan: teltan, leirivausteet, mella tavalla. vaatteet, kattilat ja muut aterioimisvälineet sekä viikon ruoat. 1. Pakattava kanootti: Lähden
6
1_2016.indd 6
liikkeelle kotoani Espoosta. a) Otan bussin rautatieasemalle. b) Menen junalla Riihimäelle. c) Kokoan kanootin ja melon Vanhankaupunginkoskelle. d) Pakkaan kanootin ja otan kaksi bussia, kunnes olen kotona.
kaupunginkoskelle jätetty auto ajetaan Riihimäelle. e) Molemmat ajavat takaisin Vanhankaupunginkoskelle, jossa kanootti poimitaan kyytiin. f) Palataan takaisin Espoon Eskimoiden vajalle.
2. Kova kanootti(kaksikko) + 2 autoa: Lähdetään liikkeelle vaikkapa Espoon Eskimoiden vajalta. a) Kaksi melojaa ajaa autoillaan Vanhankaupunginkoskelle, jonne jää se auto, jonka katolla ei ole kanoottia. b) Yksi auto ja kanootti ajaa Riihimäelle. c) Veikkoset melovat Vanhankaupunginkoskelle, jonne jää kanootti. d) Vanhan-
3. Kova kanootti + kyyti (eli kuski, joka ei melo): Lähdetään liikkelle jostakin Espoosta. a) Kuski kyydittää melojan ja kanootin Riihimäelle. b) Meloja kauhoo Vanhankaupunginkoskelle. c) Kyyti hakee melojan Vanhankaupunginkoskelta takaisin Espooseen.
melonta ja soutu 1/2016
15.2.2016 10.43
Havainnot: Tapaukset 1 ja 3 ovat käteviä. Tapauksessa 2 on turhaa sählinkiä. Tapauksen 1 voi tehdä yksin. Tapauksissa 2 ja 3 tarvitaan kaveri mukaan. Mitä kauempana kotoa melotaan, sitä rasittavampi tapaus 3 on kuskille.
e) Pakkasin kanootin, palasim1.Espooseen. me
1.
2. Kova kanootti: Samoilla asetuksilla… a) Jos minulla olisi ollut kova kanootti, olisimme lastanneet sen Espoossa kaverin auton katolle. b) Olisimme ajaneet Tammisaareen, jonne auto olisi jäänyt. c) Olisimme meloneet Inkooseen. d) Kaveri olisi hypännyt bus-
2.
2.
3.
3.
siin ja ajellut Inkoosta Tammi-
Esimerkki 2: Tammisaaresta Insaareen autoa hakemaan. kooseen länsituulella Sääennuste lupaa navakkaa 6 m/s länsituulta, joka antaa mahdollisuuden meloa mukavaa vauhtia Tammisaaresta Inkooseen. Tämän retken tein kaverin kanssa käyttäen kaksikkokumikanoottia. Kaveri tuli autolla Keravalta. Verrataan kahta tapausta. 1. Pakattava kanootti: a) Heitimme Espoossa pakatun kanootin auton takakonttiin. b) Ajoimme Inkooseen, jonne auto jäi. c) Heitimme Inkoossa kanootin bussin alasäilöön ja matkustimme Tammisaareen. d) Kokosin kanootin, meloimme Tammisaaresta Inkooseen, jossa auto odotti.
e) Sitten hän olisi ajanut takaisin Inkooseen, jossa kanootti auton katolle.
2. Kova kanootti: Samoilla asetuksilla… a) Jos minulla olisi ollut kova kanootti, olisimme lastanneet sen Espoossa kaverin auton katolle. b) Olisimme ajaneet Tammisaareen, jonne auto olisi jäänyt. c) Olisimme meloneet Inkooseen. d) Kaveri olisi hypännyt bussiin ja ajellut Inkoosta Tammisaareen autoa hakemaan. e) Sitten hän olisi ajanut takaisin Inkooseen, jossa kanootti auton katolle. f) Lopuksi palattaisiin Espooseen. Havainnot: Henkilöauton käyttö helpottaa logistiikkaa myös pakattavien
1.
1.
2.
2.
kanoottien tapauksessa. Bussin käyttö puolestaan helpottaa logistiikkaa kovan kanootin tapauksessa (=ei tarvittu kahta henkilöautoa).
Tapauksessa 2 on kuitenkin enemmän sählinkiä – pakattavasta kanootista oli etua tässäkin.
jälkeen puolen tunnin kuluttua bussi jatkaa kohti varsinaista melonnan aloituspistettä. Jos lähtö on pääkaupunkiseudulta, perimmäisetkin Lapin kolkat saavuttaa 21-23 tunnissa.
Henkan kanssa jäimme bussista pois Nitsijärvellä Näätämön tien varressa klo 17. Kello 18 työnsimme kanootin vesille.
Esimerkki 3: Tekemiäni EteläSuomen retkiä
kuvaan merkityistä satamista Hanko ja Tammisaari) • www.matka.fi (yhdisEtelä-Suomen rautatiet ja bussit avaavat pakattavan kanootin telee koko Suomen linja-autoja ja junia – voi hakea aikataulun omistajalle monia reittejä, kun kotiovelta Lappiin asti) aikataulut tiedetään. Hyödyllinen linkki on myös: http://www.uudenKeltaisella on merkitty 9 Etelä- • rannikon satamaa, jotka saavut- maanvirkistysalueyhdistys.fi taa bussilla tai junalla. Aikatau- (huollettuja merellisiä leiripaikkoja pitkin rannikkoa) luja voi hakea: • www.reittiopas.fi (Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen linja-autot – esim. Esimerkki 4: Vätsärin läpi JääKantvik ja Vuosaari) merelle • www.matkahuolto. Ken pakattavalla kanootilla info (pitkän matkan linja-autot Lappiin aikoo, hänen on paras – kaikki kuvaan merkityt sataasua pääradan varrella. Junalmat) la pääsee Rovaniemelle, minkä • www.vr.fi (junat –
melonta ja soutu 1/2016
1_2016.indd 7
Ensimmäisenä iltana meloimme 10 km, kunnes laitoimme
7
15.2.2016 10.44
Retki kalla: järvissä ja suvannoissa meloen, loivissa koskissa köysillä vetäen, jyrkissä kantaen. Ennen Surnujärveä vetopaikkoja kertyi 7 ja kantopaikkoja 6, joissa kantamista kertyi GPSjäljen perusteella 1200 metriä. Surnujärvelle saavuttuamme ihailimme Surnupää- ja Rajapää-tuntureita. Kaksi muuta melojaseuruetta oli jo leiriytynyt, sillä ilta oli myöhäinen. Leiriydyimme Surnujärven koilliskulmaan edettyämme 31 km. Inarijärven korkeus merenpinnasta on 119 metriä ja Surnujärven 160 metriä, joten nousua oli tullut 41 metriä. Neljäntenä päivänä päätimme patikoida ja valloittaa Rajapäätunturin. Koska Henkka on valtavassa juoksukunnossa, lähdin kävellen etukäteen.
telttaleirin pieneen saareen. Toisena päivänä Nitsijärven ja Inarijärven välisessä kapeikossa minulle valkeni, että Nitsijärvi on tosiaan erillinen järvi eikä osa Inarijärveä. Välissä on loivasti oikealle kääntyvä helppo koski, jota reunustaa puureunainen ramppi tai laituri. Sitä pitkin kävellen kanootin voi halutessaan vetää koskea ylös keulaan kiinnitetyllä köydellä. Emme jääneet tutkimaan Inarijärveä – ylitimme vain sen pohjoiskulman vauhdikkaasti. Saavuimme Surnuvuonon pohjukkaan iltapäivällä. Alkoi nousu Surnujokea pitkin kohti Vätsärin suurinta vesiallasta, Surnujärveä. Köysi kiinnitettiin kanootin keulaan.
seksi. Vastaavalla tekniikalla nousimme myöhemmin useita koskia vetämis- ja tökkimisrooleja vaihtaen.
Vinkit: • Köyden pituus vähintään 20 metriä. Kiinnitys kanootin keulan alapuolelle. • Tökkijälle eli rompsimiehelle hyvä sauvan (rompsin) pituus on 3-5 metriä. • Jalkaan neopreenitossut tai kumisaappaat tai päälle kuivapuku. • Kun koski tekee mutkan, valitse vetopuoleksi ulkokurvi. Näin vetäjä voi hallita kanootin kulkua vapaammin. • Kestää aikansa ennen kuin veto- ja tökkimisroolit sujuvat. Voimalla ja nopeudella Ensimmäinen koski, 500-metri- tässä ei pelata, vaan täytyy yhtä nen Surnukoski, noustiin Hen- aikaa lukea koskea sekä opetella toisen rytmi ja aikomukset. kan vetäessä köydestä. Minä pompin kivillä ja vedessä ja tö- Liian innokas vetäjä vain hukkin melalla kanoottia etäämmäs kaa rompsimiehen energiaa, joka joutuu siirtämään kiville verannasta. dettyä kanoottia taaksepäin. • Sujuvan yhteistyön Tätä koskien nousemisen tekoppimisprosessi on tämän juniikkaa kutsutaan rompsimi-
8
1_2016.indd 8
tun hauskuus ja suola! Toisen päivän ilta päättyi Pitkän Surnujärven pohjoisosaan 35 km etenemisen jälkeen. Kolmantena päivänä Surnujoella tuli vastaan useita koskia, joita ei voinut nousta rompsimalla. Jyrkin niistä on Surnuköngäs, jonka korkeusero on 12 metriä. Kanootti ja muut varusteet kannettiin tällaisten kohtien yli. Matka jatkui kolmella teknii-
Saavutin 2 tunnissa 45 minuutissa Rajapään autiotuvan. Autiotuvassa oli 2 rinkkaa, joiden omistajia en tavannut, mutta vieraskirjan perusteella he olivat parhaillaan kalastelemassa ympäröivillä kauniilla järvillä, jotka sijaitsevat maljamaisissa syvänteissä. Jatkoin 353-metriselle Rajapäätunturille, joka on Suomen ja Norjan rajan kulmapiste. Norjan alue on tällä kohdalla kapea, sillä sen yli näkyy suomalaisten 1937-1943 rakentama Kanootin vetoa Surnujokea ylös
melonta ja soutu 1/2016
15.2.2016 10.44
Kolosjoen kaivoskaupunki eli nykyinen Venäjän Nikkeli. Palasin Surnujärvelle rajalla sijaitsevaa poroaitaa seuraten. Henkka oli saapunut aikoja sitten, sillä hän oli juossut koko matkan Rajapäälle ja takaisin. Uinti tuli tarpeeseen 28 km patikoinnin jälkeen. Viidentenä päivänä siirryimme Uutuanjoen vesistöön. Inarinjärven vesistöreitin kautta ei näet Jäämerelle pääse, sillä sen laskujoki Paatsjoki johtaa Venäjälle. Ylityspaikkoja Surnujärveltä Uutuanjoen vesistöön on useita. Me kuljimme reittiä Surnujärvi – Äälisjärvi – Pikku Rovijärvi – Iso Rovijärvi – Ylimmäinen Porijärvi – Uutuanjoki. Pisin kantotaival oli 1750 metriä Surnujärveltä Äälisjärvelle, jonka maasto on karu ja liki puuton. Koska kyseessä on vedenjakajan ylitys ja riski levittää Gyrodactylus salaris -lohiloinen Uutuanjoen vesistöön, desinfioin kanootin ja kalastusvälineet Virkon S -aineella. Vätsärissä toki kalastimme myös. Niinpä emme meloneet Äälisjärvellä suorinta reittiä vaan rantoja myöten. Vedimme kanootin molemmin puolin vaappua 9 kilometriä. Samaa teimme muilla järvillä: Surnujärvi, Iso Rovijärvi ja pienempiä (yhteensä 20 km uistelua). Illalla heittelimme lippaa rannalta sekä järvien välisten syvänteiden kohdalla kanootista. Unelma oli päästä kerrankin maistamaan itse pyydettyä rautua eli nieriää, parhaaksi kehuttua jalokalaa, sillä sellaista kokemusta meille ei ollut vielä suotu. Taimen ja harjuskin toki maistuisivat! Hyvä on. Tunnustetaan se. Olemme Vätsärin surkeimmat kalamiehet. Saimme reissun aikana yhden ahvenen.
melonta ja soutu 1/2016
1_2016.indd 9
Päivä päättyi 1100 metrin kantamiseen Äälisjärveltä kohti Pikku Rovijärveä – järvien välinen laskupuro on liian pieni ja jyrkkä, jotta sitä voisi meloa. Pikku Rovijärvelle pystytimme leirin liikuteltuamme kanoottia päivän aikana 17,5 km, josta kantaen liki 3 km. Kuudennen päivän aloitimme melomalla ensin Pikku Rovijärven läpi, jonka jälkeen kohtasimme valkoisen teltan. Vanhempi pariskunta oli saapunut paikalle vesitasolla. He olivat saaneet heitellen taimenia tahtia 1-3 per päivä (”aina sitä syömäkalat on saatu”). Vätsärissä on tilaa olla omissa oloissa, sillä tätä ennen emme olleet jutelleet muiden seurueiden kanssa. Patikoimme aamupäivällä Rovipäälle katsomaan maisemia sekä lähettämään viestejä etelään, sillä puhelinverkkokin Rovipäällä toimii. (Samoin oli toiminut tätä ennen mm. Rajapäällä sekä Surnujärven-Äälisjärven vedenjakajalla.)
Päivä koostui lukuisista melonta- ja kantopätkistä, sillä heinäkuun lopussa vesi oli Uutuanjoessa tavallistakin alempana. Järvien välisiä jokipätkiä pystyi melomaan vain osin, sillä monesti jouduimme riuhtomaan kumikanoottia kivien yli. Järkevämpää oli kantaa kanootti pahojen korkeuserojen yli. Päivä oli silti antoisa. Metsässä tarpoessa tuli mieleen kuinka paljon Vätsärin erämaa-alueen ja Nuuksion kansallispuiston metsät muistuttavat toisiaan: monessa paikassa esiin työntyvä peruskallio, mäntyjen kitukasvuisuus kallioiden laella, sammaleen runsaus sekä möykkyinen maasto, josta on hankala löytää teltalle paikkaa – ja tietysti järvien paljous. Vätsäri on pinta-alaltaan 15 kertaa suurempi kuin Nuuksio, vaikka laskee mukaan Nuuksiota ympäröivät ulkoilualueet. Kun illalla alkoi sataa rankasti, teimme leirin Alimmaisen Porijärven rantaan edettyämme 14,5 km.
Äälisjärven avaria maisemia
Seitsemäntenä päivänä ohitimme Vuontisjärven, jossa yhteydessä Uutuanjoki laajenee. Pian siirryimme poroaidan ali Norjaan. Melottumme 2 km Norjan puolella kuulimme valtavaa pauhua: edessä oli mahtava Munkforsenin vesiputous, jonka kierto sujui melko helposti vasenta rantaa. Melonta jatkui. Yhä tuskailimme vähävetisissä koskissa, tökimme meloilla pohjaa, potkimme kivistä vauhtia, nousimme kanootista virtaan kävelemään, nostimme kanoottia kivien yli, kerta toisensa jälkeen. Onkin hämmästyttävää, kuinka niin vähä vesi saa aikaan Munkforsenin mittaisen vesiputouksen? Päivän mittaan kehitimme tehokkaan menetelmän ylittää kiviä virrassa: a) keulamies nostaa kanoottia kiven päällä seisten, b) keulan ollessa ylhäällä perämies työntää kanootin kiven päälle, kunnes se keinahtaa yli, minkä jälkeen vaihdetaan
9
15.2.2016 10.44
Retki Kilpisjärvi
Utsjoki Kun maistoimme vedessä suolaa (”nyt olemme käyneet Jäämerellä”), meloimme takaisin sillalle. Mahtava reissu, jossa kanootti liikkui 138 km, josta kantaen 6 km. Soitimme taksin. Pakattu kanootti heitettiin taksin tavaratilaan. Taksi vei meidät Suomen puolelle Näätämöön, josta jatkoimme seuraavana aamuna bussilla kohti etelää.
Pakattavia kanootteja on kolmea tyyppiä Kaikilla pakattavilla kanooteilla on sama logistiikkaetu verrattuna koviin kanootteihin. • Kumikanootit kuten Grabner- ja Gumotex-tehtaan mallit kokoaa 10-20 minuutissa. Itse käytän Grabnerin malleja XR-Trekking (20,5 kg) ja Adventure (26 kg) – moni muu käyttää mallia Gumotex Palava (17,5 kg). Tarjolla on sekä avokanootti- että kajakkityylisiä malleja. • Koottavat kanootit kuten Pakboat ja Ally kokoaa 20-30 minuutissa. Tarjolla on avokanootti- ja kajakkityylisiä malleja, joiden paino vaihtelee koosta riippuen 20 kg molemmin puolin. • Packraft-kevytkanootit ovat uusi ilmiö, joita käyttävät lähinnä patikoinnista melontaan siirtyneet retkeilijät. Packraftin kokoaa 5-10 minuutissa ja sitä melotaan kajakkimelalla. Yksikkö painaa alle 3 kg tai kaksikko 4-5 kg. Packraftien keveys mahdollistaa pitemmät maasiirtymät vesistöstä toiseen, mutta vesillä ne ovat selvästi hitaampia kuin kumikanootit ja koottavat kanootit.
Yhteenveto
asemia ja c) perämies nostaa kanoottia kiven päällä seisten, d) perän ollessa ylhäällä keulamies vetää kanoottia eteenpäin, jolloin kanootti rojahtaa kiveltä alas. Tämä on yksinkertaista, mutta koska tarvitsee yhteistyötä ja oikeaa ajoitusta, siitäkin nauttii – myös siitä viidennestäkymmenennestä kivestä. Jäämerelle emme ehtineet, koska esteiden kanssa kului aikaa. Kanootti liikkui 19 km, josta 700 metriä kantaen viidessä eri pätkässä. Kahdeksannen ja viimeisen päivän ekstaattista seurattavaa olivat kymmenet 60-senttiset taimenet ja lohet Uutuanjoen pohjassa vaaleaa hiekkapohjaa vasten. Kolmen tunnin kuluttua saavutimme E6-tien ja teimme viimeisen retkiaterian. Kävimme lyhyesti melomassa Jäämerellä, havaintoina mm. kampelat hiekkapohjassa vilistämässä, merikotka nousevia lohia pyytämässä, sekä yksi lohi selkäevä veden päällä jokea nousemassa.
10
1_2016.indd 10
Kun käytössä on pakattava kanootti, kynnys lähteä kauemmas reissuun on pienempi kuin kovalla kanootilla! Jos Henkka olisi ajanut Nitsijärvelle kanootti auton katolla, olisi Jäämerellä kuitenkin ollut erillinen ongelma ratkaista kanootin kuljetus takaisin Nitsijärvelle – tai auton hakeminen Nitsijärveltä Jäämerelle. Tähän tarpeeseen voi Lapin retkeilyyrittäjiltä ja mökkikylistä kysellä autonsiirtopalvelua, mutta sekin osaltaan lisää ennakkosuunnittelua ja kasvattaa reissuunlähdön kynnystä. Olen retkeillyt kumikanooteilla 16 vuotta. Vuosina 2014-2015 tein Lapissa yhteensä kuusi erillistä viikon melontareissua. Tahti luultavasti rauhoittuu, kun ikää karttuu, mutta pakattavan kanootin helppo logistiikka tulee vetämään minut Lappiin vielä useita vuosia.
Pakattavien kanoottien merikelpoisuus Avokanoottimalliset kumikanootit ja koottavat kanootit eivät ole kovin merikelpoisia. Niinpä sääennuste pitää tarkistaa aina, kun merille mielii. Alla ovat omat rajani miten tuuliennusteisiin suhtaudun. • Olipa tuulta kuinka vähän tahansa, en mene ulkomerelle, jossa rannatonta ulappaa on yli 100 km. • Jos tuulta on 0–2 m/s, voin meloa huolettomasti mihin suuntaan tahansa. • Jos tuulta on 3–5 m/s, valitsen melontareitin tuulen suunnan mukaan, mutta voin meloa muutamia kilometrejä sivu- tai vastatuuleen. • Jos tuulta on 6–8 m/s, valitsen melontareitin sisäsaaristosta. Esimerkiksi Tammisaaresta Inkooseen on mahdollista meloa suojaista reittiä. Voin meloa myös muutamia kilometrejä sivutuuleen (tai vastatuuleen, jos on pakko). Avonaisia vesiä vältän. • Jos tuulta on 9–10 m/s, lähden merelle erittäin harvoin ja silloinkin hyvin suojaista reittiä. Jos tuulta on 11 m/s tai enemmän, en melo merellä. •
melonta ja soutu 1/2016
15.2.2016 10.44