H5 L c r , l c ? c c 1
usi kalalfii uhkaa ]evitdSuomeen e Rohmutokko'on hivittinyt Pietannseudultaalkuperdisillajeia fuhaOjahariu
r98o-luvulle tultaessaalkoivat myos Pietarin ympdristticin
) Amurjoelta ja sen liihgiqry- r nopeasti. Pohjoisempi sijainti destli kotoisinloleva' pieni pb-' oli ilmeisesti vaatinut pidemtokala on vallannut suurim- min sopeutumisajan. ,,man oSan'Piearin ympiristdn yviskyliildinen akvaaiioharalo ffyvdskyliildinen I uusille rastalaKari Dahlblom on ftrtelinalueille se on hivittinyt al- kinui viime vuosina Pietarin ympirist<irn ruuana- ja kultakuperiiisid lajeja, levittiytyy , kalalampia. Dahlblomin mull r: Amurin tulokas levittiiytyy Amurin tulokas jatkuvasti linteen piin; pnkin,,1-,k_agrrohmutokko o1 nopeasgi peliittivissi, etri se saa$utip'ian'rlliv4lloittanut useita lampia ja idvittlnvt rlii$seeleneetruuta'mycis Suomeen, Suomenkielisti nimei kala- nat, kultakalat ja vesiliskot. Korkeintaan z5-senttiseksi laiilla ei virallisesti vieli ole, mutta on jo tiedossa,ettd sen kasvava rohmutokko pysqyy nimeksi tulee rohmutokko. nielemiin kokoonsa ndhden Tieteellinen nimi on Perccottus varsin suuria saaliskalola.Raglehni vinnoksi kelpaavathyvin mytis tai glenii. Amurjoln lisdksi lajia esiin- oman lajin pienemmit yksilot. Lajin levi2imisti on hyvin tyy mvos Ussur-, Sungari-;Zeji- ja-fugurjoissa sekd niiden vaikeaaesrii,, koska vesilinnut kuljettavat sen takertuvia mhtiiujstoissa. munia ripyldissddn. Rohmutokko kykenee ruuVuonna r912 lajia tuotiin Pietariin. Aluksi kaloja pidet- tanan tapaan elimiidn jopa tiin akvaarioissa,mutta vuonna pohjaan asti jidtyvissii lammis1916niitd siirrettiin paikallisiin saja tulee siis ajoittain toimeen hapettomissaolosuhteissa. Parhaiten fohmutokon mepiiisi leviiimiiiin Suomen, josta siti ldydettiin nestymisrd rajoittavat petokalat: ainakin hauki ja ahven ensi kerran1953. kiyttiivit lajia ravinnokseen. Rohmutokon lisilptyminen Akvaarioista rohmutokkoja Suomenlahdessaei onneksi ole ei pidii pidstiiii vesist<iihin. ollut kovin menestyksekist'i. Ruutanoiden ja vesiliskojen Vuonna 1948 eris Amurin retkikunnan jisen toi kalaa hiviiminen ei ehkii monia Moskovaan. Kalat piilityivdt huoleta, mutta virtaavastavealuksi akvaarioihin, mutta pian desri kotoisin olevanarohmuniitii jo vapautettiin useisiin tokko voi aiheuttaa tuhoa Moskovan ympdristcin lam- myris eteldisen Suomen virtapiin, joissa ne tottuivat uusiin vesien vaelluskalakannoille, oloihin ja alkoivat noPeastili) Kirjoittaiaon iktyonomi. siintyd ja levitii.
(Perccottus glehni)