Kotien taidetta

Muotokuva Maisema

Kukat ja eläimet

Nostalgia

Elämä

Väri ja muoto

Fantasia

Viljo

Minkkinen

Pyykkäri / Laundry worker

1920 ja 1930 luvun vaihde Maalari on pappani ja kuvassa mummoni. Taulun takana on valokuva, josta maalaus on tehty. Taulu oli kehystämät -

tömänä mummolan seinällä, ja kun sain sen itselleni, kehystytin sen.

The painter is my grandfather, and in the picture is my grandmother. Behind the frame is a photograph from which the painting was made. The painting was unframed on the wall of my grandmother’s house, and when I got it, I had it framed.

Palaa alkuun

Muotokuva

Maalaus / Painting

1963

Taulun tytössä on häivähdys edesmennyttä vanhempaa siskoani. Ostin taulun kirpputorilta enintään kymmenellä eurolla.

The girl on the board has a hint of my late older sister. I bought the board at a flea market for no more than ten euros.

Palaa alkuun

Lauri Koskela

Kauppamatka / Shopping trip

1975

En itse asu enää Saarijärvellä, mutta vanhempani työskentelivät ja asuivat siellä kuolemaansa asti. Kotimme oli koti täynnä taidetta, osittain siksi, että isäni oli itsekin harrastaja. Hän teki taidetta eri tekniikoilla, mutta viimeisinä elinvuosinaan enimmäkseen öljyväreillä (maisemamaalauksia) ja veistoksia kipsivalulla. Veistoksissa aiheina olivat ihmiset ja eläimet. Tämä veistos on muistuma äidistäni, joka kuoli vuosi sitten, ja jonka kodin viimeisiä tavaroita kävimme eilen hakemassa Saarijärveltä. Nyt sen paikka on meillä.

I don´t live in Saarijärvi any longer, but my parents worked and lived there until they passed. Our home was filled with art, partly because my father was an amateur artist himself. He practiced various techniques, but in his later years, he mainly worked with oil paints (landscapes) and sculpted using plaster casting. His sculptures depicted people and animals. This sculpture is a reminiscence of my mother, who passed away a year ago, and whose last belongings we retrieved yesterday from Saarijärvi. Now it has found its place with us. Palaa alkuun

Matti Salmela

Lust for life 2022 Näin ”Lust for life” -teoksen baari Vakiopaineen Matti Salmelan näyttelyssä vuonna 2022. Otin heti taulun nähtyäni yhteyttä tekijään ja ostin sen. Olen ollut Iggy Pop -fani jo erittäin pitkään ja teoksessa on kuvia Iggyn vaihderikkaalta uralta. Se on todella absurdi lintu- ja perhoskuvilla maustettuna. Teoksessa on hyödynnetty toista rakasta asiaa minulle: kierrätystä. Vanhan ja ehkä ei niin hienon maisemamaalauksen päälle on aseteltu kuvia. Näin myös kirpparilla ollut taulu sai uuden elämän ja löysi tiensä kotimme seinälle.

I saw the work ”Lust for life” at the bar Vakiopaine’s Matti Salmela exhibition in 2022. Immediately after seeing the painting, I contacted the author and bought it. I have been an Iggy Pop fan for a very long time and the book contains pictures from Iggy’s varied career. It’s really absurd, spiced up with bird and butterfly pictures. The piece uses another thing I love: recycling. Pictures have been placed on top of an old and perhaps not so nice landscape painting. This is how the painting that was on the fleemarket got a new life and found its way to the wall of our home.

Palaa alkuun

A.Suutarinen

Maalaus

Viehätyin tytön vahvasta ilmeestä ja maalauksen rouheudesta. Taulu puhutteli niin, että se oli pakko ostaa Vaajapörssistä vuonna 2020.

I was captivated by the girl’s strong expression and the painting’s roughness. The artwork spoke to me so much that I had to buy it from Vaajapörssi in 2020.

Palaa alkuun

Juri Repin

Piirustus / Drawing

1916

Uuraisten kirkkoherra Richard August Hjelt-Helasepän kertoman mukaan teos on Juri Repinin muotokuva isäs -

tään Ilja Repinistä. Hjelt-Helaseppä pelasti sen roskalaval -

ta Repinin Penaty -huvilan läheltä Kuokkalasta. Hän lah -

joitti sen isäni isälle, Uuraisten kanttori Rafael Varhalle, ja se on ollut suvussamme siitä lähtien.

According to Uurainen’s vicar Richard August

Hjelt-Helaseppä, the artwork is a portrait of Ilja Repin by his son Juri Repin. Hjelt-Helaseppä rescued it from a dumpster near Repin’s Penaty villa in Kuokkala. He then gifted it to my grandfather, Uurainen’s cantor Rafael Varha. It has remained in our family ever since.

Palaa alkuun

Valokuva Olga Malytchevan maalauksesta

Pekko Pogosta 2018

Meillä oleva taulu on valokuva alkuperäisteoksesta, joka teetettiin Olgalla 2018 öljyvärityönä. Teoksessa on kuvattu kolme pariskuntaa, jotka ovat vuodesta 2007 kokoontuneet vuosittain juhlistamaan sadonkorjuun jumalana pidettyä Pekkoa. Yliarkkitehti Pentti Poutun veistämä Pekko on pöydällä. Setukaiseepos Pekko — Tarun mukaan Pekkoa kuvaava nukke pidettiin vuosi kerrallaan tietyssä perheessä, tavallisesti aitassa tai viljasalvossa siemenviljan mittarina. Sitä säilytettiin ja kannettiin paikasta toiseen valkoiseen liinaan käärittynä.

Our piece is a photograph of the original artwork commissioned from Olga in 2018 as an oil painting. The piece depicts three couples who have gathered annually since 2007 to celebrate Pekko, the god of harvest. On the table is Pekko, sculpted by Chief Architect Pentti Pouttu.According to the Setukaiseepos Pekko (Seto epic Pekko), the doll representing Pekko was kept for a year in a specific family, usually in a granary or seed store as a measure of seed grain. It was preserved and carried from place to place wrapped in a white cloth. Palaa alkuun

Behm Jouko

Maalaus / Painting

2019

Näin taulun Kuusan Kanavateatterissa kesäteatteriesityksen väliajalla. Kuusan nuorisoseurantalossa oli Jouko Behmin näyttely. En saanut taulua mielestäni. Muutaman päivän päästä otin yhteyttä taiteilijaan, kysyin hintaa ja että onko taulu myynnissä. Pienen miettimisen jälkeen päätin hankkia taulun ja Jouko toi sen minulle kotiin — halusi nähdä, minkälaiseen kotiin työ pääsee. Olen edelleen onnellinen taulusta. Näen siinä esikoislapseni. Hän oli innokas uimaan ja nautti vedestä ihan vastasyntyneestä alkaen.

I saw the painting at Kuusa’s Kanavateatteri during the intermission of a summer theater performance, Jouko Behm had an exhibition at the Kuusa Youth Hall. The painting stuck on my mind, and a few days later, I contacted the artist to inquire about its price and availability. After some consideration, I decided to acquire the painting, and Jouko personally delivered it to my home to see where his work would be displayed. I am still delighted with the painting. I see my firstborn child in it, who was enthusiastic about swimming and enjoyed the water from infancy.

Palaa alkuun

Piia Enlund

Rakas tyttäreni Jade / Dear daughter Jade 2019

Öljyvärityö esittää tytärtäni ja se on minun aarteeni niin kuin tyttäreni Jade Jalokivi. Silmissä näkyy iloa ja onnea niin kuin meidän elämässämme. Haluaisin saada tämän teoksen teidän näyttelyynne.

The oil painting portrays my daughter Jade, and it’s my treasure just like my daughter Jade Jalokivi (Jewel). Her eyes reflect joy and happiness, much like our lives. I would like to have this work in your exhibition.

Palaa alkuun

Olli-Pekka Timlin

P & V 2020

Maalaus on tehty keväällä 2020, puoli vuotta sen jälkeen, kun menimme puolisoni kanssa naimisiin. Se on maalattu valokuvasta, joka on otettu minusta ja puolisostani hääpäivänämme 21.09.2019. Kuvassa tanssimme häätanssiamme, joka kruunasi meidän tärkeän päivämme kauniina syysiltana. Törmäsin Olli-Pekan tekemiin luontomaalauksiin ja päätin kysyä, kiinnostaisiko häntä maalata kuvasta meille taulu, joka tulee aina muistuttamaan meitä tuosta ihanasta rakkaudentäyteisestä päivästä. Olli-Pekan mielettömän taitavissa käsissä valokuva heräsi eloon, ja taulu on todella kotimme taideaarre.

The artwork was painted in the spring of 2020, 6 months after my spouse and I got married. It was painted from a photograph taken of us on our wedding day, 9/21/2019. In the picture, we are dancing our first dance, which crowned our important day on a beautiful autumn evening. I came across Olli-Pekka’s nature paintings and decided to ask if he’d be interested in doing a painting for us based on the photo, which would always remind us of that wonderful, love-filled day. In Olli-Pekka’s incredibly skilled hands, the photograph came to life, and the painting truly became an art treasure for us. Palaa alkuun

Lotta-Helena Mäntylä

Maalaus / Painting

n. 1990

Isoäitini sisko tilasi aikoinaan Mäntylältä omakuvan. Isoäitini halusi myös omakuvan itsestään ja tilasi myös sellaisen.

Mummini ilme oli näkemisen arvoinen, kun hän sai taulun.

Ehkä odotti vähän arvokkaampaa teosta. No, yhtä kaikki, mummiani teos kuvaa hyvin! Hän oli iloinen Karjalan evakko, joka kotiutui Keski-Suomeen ja rakasti sitä kotinaan.

My grandmother’s sister once commissioned a portrait from Mäntylä. My grandmother also wanted a portrait of herself and ordered one as well. My grandmother’s expression was priceless when she received the painting. Perhaps she was expecting something a bit more dignified. Nonetheless, the painting captures her well! She was a cheerful woman and a Karelian evacuee who settled in Central Finland and loved it as her home.

Palaa alkuun

Varpu Wilska

Maalaus / Painting

1979

Teos on alkuvuodesta menehtyneen isoäitini, kuvaamataidon lehtori Varpu Wilskan teos, joka esittää tätiäni lapsena istumassa itselleen tyypillisessä asennossa. Kehystys on vaarini käsialaa. Erityisen rakkaan minulle teoksesta tekee se, että se roikkui isovanhempieni kodin seinällä hyvin keskeisellä paikalla olohuoneessa, ja on näin ollen ollut läsnä valtavassa määrässä sukumme tärkeitä muistoja. Nyt taulu on meidän kotimme kunniapaikalla, ja on ollut sydäntä lämmittävää huomata, että isoäitini ikuistama oleskeluasento on havaittavissa myös omilla lapsillani.

The painting is created by my grandmother, an art teacher Varpu Wilska, who passed away in the beginning of 2024. It depicts my aunt as a child sitting in a pose that was characteristic for her. The frame was made by my grandfather. This artwork is particularly dear to me because it hung in a prominent place in my grandparents’ living room, witnessing countless family memories. Now, it holds a place of honor in our home, and it warms my heart to see that the sitting posture captured by my grandmother can also be seen in my own children.

Palaa alkuun

Janne Kivisaari

Geronimo

2010 Oman vaikean elämäntilanteeni hetkellä näin Geronimosta dokumentin, jossa Geronimo koittaa selvitä valkoisen miehen ajojahdista ja kahden perustamansa perheen kuolemasta. “Periksiantamattomuus” voisi olla teoksen nimi. Laitoin varovasti Facebookin apache-ryhmään kyseisen piirroksen näytille. Vastaanotto oli erittäin lämmin ja sain ryhmästä n. 400 viestiä, tykkäystä ja ehdotuksia piirroksen vaihtamisesta mm. sotakirveeseen, koruihin, päähineeseen ja niin edespäin. Joku olisi halunnut ostaakin. Nykyään tämä teos on serkkuni omistuksessa.

During a difficult period in my life, I watched a documentary about Geronimo, where he struggled to survive a white man’s manhunt and the deaths of two families he had started. “Perseverance” could be the title of the artwork. I cautiously posted a picture of this drawing in a Facebook Apache group. The reception was incredibly warm, with about 400 messages and likes from the group, along with suggestions to change the drawing into things like a war axe, jewellery, a headdress, and more. Someone even wanted to buy it. At this time my cousin owns this piece. Palaa alkuun

Raimo Heino

Veistos

1966

Taiteilija Raimo Heino asui syntymäpitäjässäni Mäntässä syntymäni aikaan vuonna 1966. Hän oli soittanut kotimme ovikelloa, kun olin 2 viikon ikäinen, ja kertonut kuulleensa, että perheessä on vastasyntynyt vauva. Hän halusi minut mallikseen pronssipatsaalle. Vanhempani antoivat luvan. Taiteilija antoi yhden veistoksen vanhemmilleni. Minulla ei ole tiedossa montako patsasta hän teki. Patsaalla oli alun perin matala jalusta, teakin värinen ja neliön muotoinen, n. 5 cm korkea ja n. 15 cm kanttiinsa leveä. Isäni halusi jostain syystä tehdä uuden jalustan ja sorvasi puusta itse nykyisen jalustan. Artist Raimo Heino lived in my hometown, Mänttä, at the time of my birth in 1966. When I was just 2 weeks old, he rang our doorbell after hearing there was a newborn in the family. He wanted to use me as a model for a bronze statue. My parents gave permission. The artist gave them one of the sculptures. It’s unclear how many statues he made in total. Originally, the statue had a low pedestal, teak-colored, square-shaped, about 5 cm tall and 15 cm wide on each side. For some reason, my father decided to make a new pedestal and forged it from wood himself. Palaa alkuun

Mirka Kerkelä

Myyräntyössä / Mole’s job 2011

Valokuvassa elämäni koira, Luka, 1-vuotiaana kesämökillämme Mikkelissä, Korpijärven rannalla. Luka rakastaa kesämökkielämää, uimista, saunomista ja kuoppien kaivamista. Nyt Luka on 13-vuotias rauhallinen papparaiskoira.

In the photograph, a 1-year-old Luka, the dog of my life, at our summer cottage in Mikkeli, by Lake Korpijärvi. Luka loves cottage life, swimming, sauna, and digging holes. Now Luka is a 13-year-old calm gentleman granddog.

Palaa alkuun

Pasi Klemetti

Viulistit / Violinists

n. 1978

Vesivärimaalaus on veljeni tekemä, molemmat olimme vielä tuolloin oululaisia koululaisia. Maalauksessa yhdistyvät veljeni rakkain harrastus ja minun rakkain harrastukseni. Myöhemmin molemmat päätyivät myös opiskelemaan “harrastuksiaan”. Kerroin veljelleni, että en muista tekovuotta, mutta muistan kappaleen, jota ystäväni kanssa silloin harjoittelimme olohuoneen ikkunan edessä! Minulla on monia veljeni tekemiä töitä (joista useat hän pyytää heittämään roskiin), tämä on molempien suosikki. Kuvassa aistin kotimme ilmapiirin, alkukevään valon, nuoruuden, tulevaisuuden, innostuksen.

The watercolor painting is made by my brother, when we were still schoolchildren in Oulu. The painting combines my brother’s dearest hobby and my dearest hobby. Later, both of us ended up studying “our hobbies”. I told my brother I don’t remember the year the painting was made, but I remember the piece of music my friend and I were practicing in front of the living room window back then! I have many artworks made by my brother (many of which he asks to throw away), this one is our favorite. In the picture, I sense the atmosphere of our home, the early spring light, youth, future, enthusiasm. Palaa alkuun

Helmer Nelin

Akvarelli

1965 Tämä akvarelli on vanhempieni 10-vuotishäälahja toisilleen, se oli heidän sänkynsä päädyssä lapsuuskodissani Konnevedellä. Ihastuin siihen jo silloin ja sain sen myöhemmin itselleni. Olen pitänyt maisemaa toscanalaisena tai ranskalaisena pikkukaupunkina. Kun minulle äskettäin selvisi, että maalari on jyväskyläläinen ja itsekin nyt asun Jyväskylässä, olen alka -

nut nähdä sen maisemana Taulumäeltä keskustaan. Isäni kävi keskikoulua

Jyväskylässä sotavuosina ja harrasti mäkihyppyä Taulumäellä.

This watercolor was my parents’ 10th wedding anniversary gift to each other, and it hung at the head of their bed in my childhood home in Konnevesi. I admired it back then and later got it for myself.

I’ve always thought of the landscape as resembling a small town in Tuscany or France. Recently, I discovered that the painter is from Jyväskylä, and now living here myself, I’ve started to see it as the view from Taulumäki to the city center. My father attended middle school in Jyväskylä during the war years and enjoyed ski jumping at Taulumäki.

Palaa alkuun

Erkki Hirvelä

Niskala

1979

1970-luvulla ja omalla ”20-luvullani” vierailin usein Erkki Hirvelän maatilalla ja ateljeessa. Teimme yhdessä maatöitä ja keskustelimme lukuisista aiheista yömyöhät. Osallistuin myöhemmin myös Erkin akvarellikurssille. Tila eli ”Niskala” oli myös paikka, jossa odotimme päivän toisen poikani syntymää Jämsän sairaalassa. Se oli lähin paikka, johon isä pääsi mukaan synnytykseen.

In the 1970s and during my own 20s I often visited Erkki Hirvelä’s farm and studio. We worked together on the farm and had latenight discussions on numerous topics. Later on, I also participated in Erkki’s watercolor painting course. The farm, known as “Niskala,” was also the place where we awaited the birth of my second son at the Jämsä hospital. It was the closest place where the father could accompany the delivery.

Palaa alkuun

Sedennik maalaus

1959

Katutaiteilija Sedennik kauppasi Pariisin katuja ja toreja esittäviä taulujaan vuosien ajan muun muassa Jyväskylän torilla. “Meidän sedennikimme” on tähän mennessä kolmen sukupolven suosikki. Isoäitini Aili Jörgensen osti taulun taiteilijalta todennäköisesti vuonna 1959, jolloin teos on signeerattu. Maalaus oli isovanhempieni seinällä kahdessa asunnossa Jyväskylässä seuraavien reilun 30 vuoden ajan. Sen jälkeen se on ollut vanhempieni seinällä Palokassa. Netistä löytyvissä keskustelussa Sedennikiä arvellaan hollantilaiseksi ja algerialaiseksi. Lieneekö nimi sukunimi vai nimimerkki?

Street artist Sedennik sold his paintings depicting streets and squares of Paris for years at Jyväskylä Market Square among other places. “Our Sedennik” has been a favorite across three generations. My grandmother Aili Jörgensen bought the painting from the artist likely in 1959, when the painting was signed. The painting was with my grandparents in two different apartments in Jyväskylä for over 30 years. After that it has been on display at my parents’ home in Palokka. Discussions online suggest Sedennik might be Dutch or Algerian. Whether it’s a surname or a pseudonym remains uncertain. Palaa alkuun

Mirjami Kinnunen

maalaus

2023

Olen asunut Lapissa ja tutustuin silloin taiteilijan töihin. Pitkän aikaa odottelin, koska tulee sopiva taulu kohdalle. Keväällä 2023 bongasin taiteilijan somesta kuvan taulusta ja ostin sen. Taulu on merkityksellinen myös siksi, että se on ostettu perintörahoilla. Isäni menehtyi 2022 ja ostin taulun muistoksi. Taulun vahvat värit ja vesiteema puhuttelevat.

I’ve lived in Lapland and became familiar with the artist’s work during that time. I waited a long time for the right painting to come along. In the spring of 2023, I saw a picture of a painting by the artist on their social media and bought it. The painting is significant because it was purchased with inheritance money. My father passed away in 2022, and I bought the painting in his memory. The strong colors and the theme of water in the painting resonate with me.

Palaa alkuun

Paavo Pyykönen

Kilpisjärveltä / From Kilpisjärvi

1950

On ollut perheessäni kauan, kuten monet tämän taiteilijan teokset. Pidän väreistä ja kehystyksestä.

This has been in my family for a long time, like many of this artist’s works. I appreciate the colors and the framing.

Palaa alkuun

Rouva Luutonen

Lähteelä

1940 luvulla

Öljyvärityön on maalannut rouva Luutonen, Vaajakosken tulitikkutehtaan johtajan rouva. Hän vietti kesäisin lomaa Leppäveden Lähteelässä, joka oli äitini lapsuudenkoti. Äidin kertoman mukaan rouva asui saunatuvassa ja osallistui perheen elämään harkintansa mukaan. Tämän teoksen hän halusi jättää muistoksi perheelle. Äitini oli vähän toisella kymmenellä ja saattoi rouvan aina linja-autolle, jol -

loin rouva antoi ohjeita ja neuvoja pukeutumiseen.

Taulu on täysin alkuperäisessä kunnossa, vain pölyt on pyyhitty ja ripustusta vahvistettu. Taulu muistuttaa sukupolvien välisestä ketjusta.

Oil painting created by Mrs Luutonen, the wife of the Vaajakoski match factory’s manager. She spent her summers in Leppävesi, Lähteelä. It was my mother’s childhood home. According to my mother, Mrs.Luutonen lived in the sauna cottage and was engaged in the family’s life. She wanted to leave this artwork as a memory for them. In her youth, my mother would accompany Mrs Luutonen to the bus. Mrs Luutonen would give her advice on how to dress well. The painting is in original condition, only dust cleaned and hanging reinforced. It serves as a reminder of the chains between generations.

Palaa alkuun

Helge Monten

Maalaus / Painting

1959

Äidin kertoman mukaan isäni osti taulun Kouvolassa sijainneesta osto/myyntiliikkeestä vanhempieni ensimmäiseen kotiin 1950–luvun lopulla. Ensimmäiset muistoni taulusta ovat Jyväskylän kodistamme vuodelta 1962. Maalaus kulki mukana perheemme muutoissa ja löysi aina paikkansa uudesta kodista, kunnes vuonna 2014 taulu siirtyi minulle perintönä. Lapsuudessani ajattelin maalauksen tunnelman olevan salaperäinen ja se sai mielikuvitukseni lentämään. Nykyisin taulu on minulle tärkeä muisto lapsuudenkodistani. Äskettäin huomasin katsoessani taulun taakse, että taulu on maalattu syntymävuotenani.

According to my mother, my father bought the painting from a buy-and-sell -shop in Kouvola for their first home in the late 1950s. My earliest memories of the painting are from our home in Jyväskylä in 1962. The painting traveled with our family through various moves and always found its place in our new home, until I inherited it in 2014.As a child, I thought the painting’s atmosphere was mysterious and it sparked my imagination. Nowadays, the painting is a cherished memory of my childhood home.I noticed just now, when looking behind the painting, that it was painted in my birth year.

Palaa alkuun

Joonas Heiska

Maalaus / Painting

Olen perinyt taulun isältäni. Se oli meillä jo silloin, kun olin lapsi 1950-luvulla. Ihmettelin sen hieman synkkää tunnelmaa, toisaal -

ta se kiehtoi kovasti mielikuvitusta. Olen toki myöhemmin tutustu -

nut Heiskan elämään ja taiteeseen esimerkiksi vierailemalla hänen talossaan Älylässä. Mielestäni hän oli vahva vaikuttaja Jyväskylän

taide-elämässä!

I inherited the painting from my father. It has been with us since I was a child in the 1950s. I remember being intrigued by its somewhat dark atmosphere, but it also sparked my imagination. Over the years, I’ve learned more about Heiska’s life and art from visiting his house in Älylä for example. I think he was a significant influence in the art scene in Jyväskylä!

Palaa alkuun

Y. Virtanen

Maalaus / Painting

1971

Olen ostanut tämän parilla eurolla noin vuonna 2000 Kortepohjan koulun kirpputorilta Jyväskylästä. Teoksen sumuinen ja synkkä maisema kiehtoo, samoin taivaalla liikkuva valo. Teos on myös osa tyttärieni lapsuutta, koska se on ollut meillä esillä ostohetkestä asti. Aluksi ilman kehyksiä, myöhemmin rahavarojen kasvettua kauniisti kehystettynä.

I bought this for a couple of euros around the year 2000 from a flea market at Kortepohja School in Jyväskylä. The misty and gloomy landscape of the painting is fascinating, as is the moving light in the sky. The painting is also part of my daughters’ childhood, as it has been on display in our home since the moment of purchase. Initially without a frame, and later, as our finances improved, beautifully framed.

Palaa alkuun

Maalaus / Painting 1936

Teos on ostettu vuonna 1987 kotiovelle tulleelta kiertelevältä taulukauppiaalta. Minua miellyttää taulussa sen rauhallinen ilmapiiri. Virtaava vesi ja vänkyrät männyt luovat nätin talvimaiseman, joka rauhoittaa. Ehkä siksi taulu on ripustettu esille juuri makuuhuoneeseen.

The artwork was purchased in 1987 from a travelling doorto-door art dealer. What I appreciate about the painting is its tranquil atmosphere. The flowing water and twisted pine trees create a beautiful winter scene that evokes calmness. Perhaps that’s why the painting is hung in the bedroom.

Palaa alkuun

Kyllikki Kurki

Maisemamaalaus Korpilahdelta / Landscape painting from Korpilahti Anoppini kuoli äskettäin. Kukaan ei halunnut tätä taulua, joten otin tämän meille. Olin aina katsonut taulua mummon olohuoneessa — seesteinen, rauhallinen tunnelma ja värit miellyttävät. Anoppini on saanut tämän taulun ystävältään

Kyllikki Kurjelta aikanaan lahjaksi. Valmistusvuodesta ei tietoa.

My mother-in-law recently passed away, and since no one else wanted this painting, I took it for myself. I had always admired the painting in grandmother’s living room for its serene and peaceful atmosphere, with pleasing colors.

My mother-in-law received this painting as a gift from her friend Kyllikki Kurki. There is no information available about the year it was made.

Palaa alkuun

Maisema Sumiaisista / Landscape from Sumiainen

1940-luku

Taulun pitkä matka alkoi Jyväskylästä 1940-luvulla. Lapsuudessa muutimme vuosittain, aina pakattiin tai purettiin. Junamatkoja varten taulu laitettiin isoon puulaatikkoon pehmusteiden väliin. Keski-Suomi, Satakunta, Varsinais-Suomi, Häme ja Pirkanmaa useine paikkakuntineen tarjosi ripustusseinän taululle – siellä koti, missä taulu! Olin koko työikäni asunut Espoossa, eläkepäiville muutin Jyväskylään 2007. Taulu tuli perintönä 2016. Viidentoista muuton jälkeen vain kehystystä kunnostettiin. Oli ilo todeta, että keski-suomalaismaisema palasi takaisin Jyväskylään vaiheikkaan Suomi-matkan jälkeen.

The painting’s journey began in Jyväskylä in the 1940s. Growing up, we moved a lot, always packing or unpacking. For train trips, the painting was placed in a large box with padding. Central Finland, Satakunta, Southwest Finland, Tavastia, and Pirkanmaa with their various locations provided a wall for the painting – home was wherever it hung! I lived and worked in Espoo, moved to Jyväskylä for retirement in 2007. I inherited it in 2016. After 15 moves, only frames needed restoring. It was a joy to see the central finnish landscape return to Jyväskylä after its eventful journey across Finland. Palaa alkuun

Nils Witsbang

Näkymä Tourujoelle – Myöhässyksy-Talvi /

A View to Lake Tourujoki – Late Autumn-Winter

1928

Taulu on mieheni äidin Helena Tuomikoski o.s. Jalkanen s.1891 k. 1968. Maalaus on alkuaan ollut suorakaiteen muotoinen. Helena on halunnut kehystää sen kahdeksi eri tauluksi. Tämä singeerattu osa on kulkeutunut hänen sisarelleen ja myöhemmin hänen jäämistöstään mieheni serkulle.Hän palautti taulun meille 1980 luvun lopulla. Huonokuntoinen taulu kunnostettiin. Miehelleni taulu oli tärkeä, lapsuuden maalaus oli palannut kotiin. Sisartaulun kohtalosta ei ole tietoa.

Painted by my husband’s mother, Helena Tuomikoski, (Jalkanen 1891-1968).

The painting was originally rectangular in shape. Helena had the painting framed into two separate pieces. The signed piece found its way to her sister and later to my husband’s cousin. He returned it to us at the end of 1980.

The painting’s condition was poor, frames painted with shiny black lacquer detached. The painting was restored. It was important to my husband; childhood painting had returned home. After my husband’s death, it has become very important to me. The fate of the sister painting remains unknown.

Palaa alkuun

W. A-n

Maalaus / Painting

1944

Tätini, joka eli 1913-2000, oli löytänyt teoksen joko kirpputorilta tai roskalavalta. Tätini oli vaatimattomista oloista ja halusi aina säilyttää tavaroita, jos ne oli ehjiä. Tässä taulussa oli alun perin yksinkertaiset, laudasta tehdyt ja huonokuntoiset kehykset. Vaihdoin ne kierrätyksestä löytämiini kehyksiin. Taulu on ollut minulla vuodesta 2000. Maisema näyttää saariston merimaisemalta. Taulua katsoessani muistuu aina mieleeni tätini kanssa vietetyt mukavat hetket. Pidän myös valtavasti taulun rauhallisesta tunnelmasta ja hienosta värien käytöstä.

My aunt, who lived from 1913 to 2000, found this artwork either at a flea market or a dumpster. Coming from humble origins, she always wanted to preserve items if they were intact. Originally, this painting had simple, deteriorating wooden frames. I replaced them with frames I found from recycling. I’ve had the painting since the year 2000. The landscape resembles an archipelago seascape. Looking at the painting always brings back fond memories of the enjoyable times spent with my aunt. I also greatly appreciate the peaceful atmosphere and the wonderful use of colors in the painting.

Palaa alkuun

Aira Helaakoski (Hellaakoski)

Pispalanharjulta Pyhäjärvelle / From Pispalanharju to Pyhäjärvi 1944

Teos oli seinällä lapsuudenkotini olohuoneessa, missä sitä usein katselin. Pidän teoksen niukasta, sinisävyisestä värimaailmasta ja maisemasta. Sanoimme maalausta ”Mä oksalla ylimmällä” -tauluksi. Isovanhempani tunsivat taiteilijan, joka antoi tämän taulun isoäidilleni lahjaksi. Myöhemmin taulu kulkeutui äidilleni ja sitten minulle.

The artwork hung on the wall of the living room in my childhood home, where I often looked at it. I like the sparse, blue-toned color scheme and the landscape. We used to call it by the name “Me on the Highest Branch”. My grandparents knew the artist, who gave this painting to my grandmother as a gift. Later, the painting was passed down to my mother and then to me. Palaa alkuun

Olavi Heikkilä

Talvinen rantamaisema

1960

Taulu on äitini jäämistöstä. Oli aikanaan lapsuudenkotini seinällä. Muistelen äitini kertoneen, että olisi ollut häälahja. Taulun on maalannut Olavi Heikkilä, joka oli enoni vaimon veli, Syntyisin Viipuris -

ta. Tauluja on 2 kpl. Kehykset ovat puuta ja mielestäni nyt jo huonossa kunnossa. Toisessa on kehys irronnut. Taulut eivät ole olleet seinällä pitkään aikaan. Mielestäni taulu on kaunis.

The painting is from my mother’s estate. It used to hang on the walls of my childhood home. I recall my mother mentioning that it was a wedding gift. The painting was done by Olavi Heikkilä, who was the brother of my uncle’s wife who was originally from Viipuri. There are two paintings. The frames are wooden and in poor condition in my opinion. One of them has a loose frame. The paintings haven’t been on the wall for a long time. I think the painting is beautiful. Palaa alkuun

Lauri (Lassi) Tokkola

Maalaus kesäinen maalaismaisema

1943

Lassi Tokkolan maalauksia oli naapurin perheessä. Puolison kuoleman jälkeen 2003 leskirouva ilmoitti, että miehensä oli “testamentannut” meidät auttamaan häntä eri tavoin. Kerroin pitävämme taulusta ja avasin rouvalle Lassi Tokkolan taustoja. Rouva kertoi, että Tokkola maalasi heillä kesäisin Pohjois-Karjalassa ja taulu oli maksu ruoasta ja kortteerista hänen isälleen. Rouva kuoli 2011 ja saimme taulun perintönä ja kiitoksena hänen asioiden hoidosta ja huolenpidosta. Työ on kesäisen aurinkoinen ja rauhallinen. Se miellyttää silmää pienistä puutteistaan huolimatta ja on meille tärkeä muisto. After our neighbor’s husband passed in 2003, his widow informed us that he had “bequeathed” us to help her in various ways. They had Lassi Tokkola’s paintings which we like and I explained about the artist’s background to the widow. She said he painted during summers at their place in North Karelia, the paintings were a payment for food and lodging for her father. She passed in 2011, and we got the painting as thanks for handling her affairs. The work is sunny and tranquil. Despite minor flaws, it pleases the eye and holds significant memories for us. Palaa alkuun

Erkki Hovi

Lapin Kärppäjärvi / Lapland’s Kärppäjärvi

Isäni äiti, Hilda, maalautti taulun syntymäpäivälahjaksi äitini siskolle Ellille. Ellin ja hänen miehensä kuoleman jälkeen taulu päätyi minun omistukseeni. Taulun on maalannut reisjärveläinen Erkki Hovi. Isäni suku on kotoisin Reisjärveltä ja äitini suku on kotoisin Kangasniemeltä. Vietimme monet kesät äitini kotipaikalla, jossa tätini Elli asui miehensä kanssa. Taulu oli vierashuoneen seinällä. Lapsena ihailin taulun maisemaa ja värejä. Vasta taulun saatuani, sain tietää, että mummoni oli lahjoittanut taulun tädilleni. Taulun tarinassa kohtaa molemmat sukuni isäni ja äidin puolelta.

My paternal grandmother, Hilda, commissioned a painting as a birthday gift for my mother’s sister, Elli. After Elli and her husband passed away, the painting came to me. Created by Erkki Hovi from Reisjärvi, it ties into my father’s family roots there, while my mother’s family is from Kangasniemi. We spent many summers in my mother’s hometown where Elli lived with her husband, and the painting hung in their guest room. As a child, I admired its landscape and colors. Only after receiving it did I learn it was a gift from my grandmother to my aunt. This painting connects both sides of my family.

Palaa alkuun

Maija Sirkka Kansanomainen, luonnonmateriaalit, maisemamaalaus / (Folk art, natural materials, landscape painting)

1966

Tätini Reetta Korjonen halusi ilmoittaa tuon taulunsa juuri tunnearvon ja Maijan muistojen vuoksi Kotien taidetta -projektiin. Hän halusi myös korostaa taulun jo katoavaa kansanperinnettä. Luonnonystävänä Maija Sirkka näki jo rannoilla kulkiessaan materiaalit, joita hän käytti taulujen viimeistelyyn. Mietimme yhdessä, miten hienosti nuo hyvin yksinkertaiset materiaalit hän suunnitteli, yhdisti tauluun ja näin sai tauluihin erityisen tunnelman aikaiseksi.

My aunt Reetta Korjonen wanted to submit that painting to the Kotien taidetta -project because of its sentimental value and for Maija’s memory. She also wanted to highlight the painting’s vanishing folklore and heritage. As a nature lover, Maija Sirkka saw the materials she used to finish her paintings while walking along the shores. Together we marveled at how beautifully she designed and incorporated those very simple materials into her paintings, creating a very special atmosphere in them. Palaa alkuun

Niina Kratz

Archipelago 2015

Taiteilijatyttäreni luoma tekstiilitaideteos (ryijy) vuodelta 2015.

My artist daughter’s textile art piece (rya rug) from 2015.

Palaa alkuun

Pentti Kokko

Kivisaaren maisema / Landscape of Kivisaari

2008

Teos on maalattu Toivakasta, Palosen järven rannasta. Mökkiranta on osa Vanha-Palonen tilaa, jonka omistaja nykyisin olen. Poikani on kuudes polvi historiaa. Äidinäidinäiti asui vielä 1970-luvulla Palosen talossa, (talo on purettu ja siirretty Leppäveden rantaan) ja hän oli aina sanonut: “Jos maailma ahdistaa, mene Palosen rantaan, istu kivelle ja katso Kivisaareen.”

Teoksen on maalannut tamperelainen taidemaalari Pentti Kokko, joka on naimisissa siskoni Sarin kanssa. Olemme syntyneet Jyskässä.

The painting depicts the shore of Palonen lake in Toivakka. The cottage shore is part of the Vanha-Palonen estate that I now own. My son represents the sixth generation of our family history. My great-great-grandmother lived in the Palonen house until the 1970s (the house has since been dismantled and moved to the shore of Leppävesi). She always said,

“If the world overwhelms you, go to Palonen’s shore, sit on a rock, and gaze at Kivisaari.”

The painting was created by Pentti Kokko, a Tampere-based artist who is married to my sister Sari. We were both born in Jyskä.

Palaa alkuun

Yrjö Vuolle

Maalaus / Painting, 1962

Olen ollut 4-vuotias, kun kummitätini talon piharakennuksessa piti ateljeeta taiteilija Yrjö Vuolle. Asuimme talon yläkerrassa ja vietin paljon aikaa taiteilijan teoksia ihailemassa. Hän ilmeisesti piti paljon ihailijastaan; eräänä päivänä hän lupasi, että saan valita yhden hänen tauluistaan itselleni. Vanhempani kauhistelivat, että valitsen yhden hänen liian räikeistä teoksistaan, mitä Vuolle maalasi paljon. Mutta halusinkin tämän taulun, koska siinä oli “kiva” metsä. Taulu on arvokas muisto lapsuuden ajasta. Paikka oli Taulumäellä, joka oli todella idyllinen ennen.

When I was 4 years old, Yrjö Vuolle had his studio in a small building on the property of my godmother’s house. We lived upstairs, and I spent a lot of time admiring the artist’s works. Apparently, he was quite fond of his admirer, as one day he promised that I could choose one of his paintings for myself. My parents were horrified, believing I would choose one of his overly vivid works, of which Vuolle painted many. But I wanted this painting because it depicted a ‘nice’ forest. The painting is a precious memory of my childhood. The place was in Taulumäki, which was truly idyllic back then.

Palaa alkuun

Maalaus / Painting 1913

Sain teoksen läksiäislahjana Milanossa vuonna 2011 työystävältäni, jonka kanssa kiersin italialaisia paperitehtaita kymmenen vuoden ajan. Hän kertoi saaneensa sen isoisältään. Teoksen hän arveli esittävän maisemaa ja kyläyhteisöä Lago Di Gardan alueelta.

I received this artwork as a farewell gift in Milan in 2011 from a colleague with whom I toured Italian paper mills for 10 years. This colleague told me they got it from their grandfather. They believed the artwork depicts a landscape and village community from the Lago di Garda area.

Palaa alkuun

Kerttu Savijärvi

Kosken kuohut / Rapid’s Roar 2013 Aktiivinen taiteilija Kerttu Savijärvi on maalannut teoksen 100-vuotiaana. Teos on minulle rakas muistutus siitä, että taiteen tekeminen ja näkeminen tuovat elämään merkitystä ja iloa. En tarvitse seinälle unelma karttaa, kun Kertun teos muistuttaa siitä, että haluan tehdä rakkaita asioita loppuun saakka.

Kerttu Savijärvi was a very active painter and painted this artwork at the age of 100.This piece is a beloved reminder to me that creating and experiencing art brings meaning and joy to life. I don’t need a dream board on my wall, as Kerttu’s artwork reminds me that I want to do the things I love until the very end.

Palaa alkuun

Einari Junttila

Maalaus / Painting

1940- tai 1950-luku

Rakas Kittilän maisema! Äitini ja osin myös isäni lapsuuspitäjä. Kuva tuo mieleen kesät mummilassa, karunkauniit Lapin maisemat. Tunturit! Einari Junttila asui Kittilässä, hän oli tuottelias ja arvostettu kuvataiteilija — ainakin sukulaisilleni. Hän oli myös kirjailija. Sain teini-ikäisenä hänen kirjansa lahjaksi ja ajattelin, että huoh… Mutta pidin kirjasta. Yksinäinen puu suomaisemassa. Lappilaisten sinnikkyys ja elämänvoima näkyy ainakin minulle maalauksen pehmeissä sävyissä.

Beloved Kittilä landscape! It’s my mother’s, and partly my father’s, childhood home municipality. The picture brings to mind summers at grandma’s house, the starkly beautiful landscapes of Lapland. The mountains!

Einari Junttila lived in Kittilä, he was prolific and prestigious as a visual artist — at least to my relatives. He was also a writer. As a teenager, I received his book as a gift and thought, “Oh…” But I ended up liking the book. A solitary tree in a Finnish landscape. The perseverance and vitality of the people of Lapland is evident to me in the painting’s soft hues. Palaa alkuun

Lahja Paussu

Maalaus / Painting

2002

Kuva on Rutalahdesta Vällyhoilosta. Vuonna 1913 syntyneen isoäitini syntymäkoti on tällä seutuvilla. Tämä on hänen koulutiensä (8 km). Kuvassa on Sammakkolampi, josta isoäitini sisaruksineen onki mustia ahvenia. Isoäitini koti oli Hoilola-niminen torppa. Koulumatkalla lapsia pelotti Auvilan äkäinen sonni, joka laidunsi lehmien kanssa vapaana. Kerran tuntematon moottoripyörällä liikkunut mies oli tullut Hollolaan ja sanonut ampuneensa sonnin.

The picture is from Rutalahti, in Vällyhoilo. My grandmother was born in this area in 1913. This was her school route (8 km). In the picture, there is Sammakkolampi (Frog Pond), where my grandmother and her siblings used to fish for black perch. My grandmother’s home was a cottage named Hoilola. On their way to school, children were frightened by Auvila’s fierce bull, which grazed freely with the cows. Once, an unknown man on a motorcycle came to Hollola and said he had shot the bull. Palaa alkuun

Reineke Westers

Maalaus / Painting

Työ on siskoni hollantilaisen ystävän Frans-Peter Westersin äidin (Reineke Westers) maalaama. Äiti, joka menehtyi tänä keväänä, oli ahkera harrastelijamaalari. Hänen työnsä ovat moninaisia. Siskoni kävi usein Hollannissa ja toi töitä tullessaan, kun Reineke Westersin oma perhe ei arvostanut tauluja.Sain tämän työn siskoltani pari vuotta sitten, kun hollantilainen perhe hankkiutui tauluista eroon ja antoi niitä lähipiirilleen, kun äiti muutti dementiakotiin. Pidän maalauksen leiristä aavikolla. Maalauksen tunnelma on autio, mutta ei surullinen.

The artwork was painted by my sister’s Dutch friend’s mother, Reineke Westers, who passed away recently. She was an avid amateur painter with diverse works. My sister often went to Netherlands and brought art works back with her, as the family of Reineke Westers didn’t appreciate the paintings. I received this piece from my sister a couple of years ago when the Dutch family was clearing out paintings as their mother moved to a dementia care facility. I appreciate the painting’s depiction of a camp in a desert. The atmosphere is lonely, yet not sad. Palaa alkuun

Pentti Kuivasto

Maalaus / Painting

1997

Taulu on isältä, joka erakoitui 25 vuotta sitten petyttyään ihmisten suhtautumiseen. Hän ideoi, toteutti ja jos ei osannut, opetteli: kauppiaasta tuli metsuri, joka voitti moottorisahaveistokilpailuja, hitsasi, rakensi 2 taloa, 7h maakellarin ja huikean sadevesikastelujärjestelmän. Hän kasvatti omenapuita, viinirypäleitä ja teki tuhansia litroja viiniä, jota ei itse juonut. Hän leipoi leipää, teki seinäryijyjä, soitti hanuria, piirsi lehtikuvista värikynillä isoja tauluja ja kirjoitti paljon. Taulu muistuttaa, miten tärkeää on oma sisäinen rauha ja omat valinnat. Jokaisella on oma ulappansa.

The painting is from my father, who withdrew from society 25 years ago after becoming disappointed with people. He invented, executed, and if he couldn’t, he learnt: a merchant became a lumberjack who won chainsaw sculpting competitions, welded, built 2 houses, a 7-room root cellar, and a rainwater irrigation system. He grew apple trees, grapes, and made liters of wine he never drank. He baked bread, created wall tapestries, played accordion, made big color pencil drawings, and wrote a lot. The piece reminds me of the importance of inner peace and personal choices. Everyone has their own path.

Palaa alkuun

Pirkko Jokila

Elämän virta / The Stream of Life 2009

Olemme saaneet teoksen häälahjaksi anopiltani vuonna 2009. Hän on tämän itse maalannut. Tauluun on mielestä -

ni hienosti saatu kuvattua villin joen virtaus.

We received this artwork as a wedding gift from my mother-in-law in 2009. She painted it herself. I think the painting beautifully captures the flow of a wild river.

Palaa alkuun

Jaana Helttunen (Toivanen)

Sarastus / Dawn

1989

Mummoni sai taulun 60-vuotislahjaksi vuonna 1991 ja sen on tehnyt hänen veljentyttärensä. Muistan katsoneeni sitä mummolan seinällä ja kuvitelleeni, kuinka taivas taustalla alkaa valostua ja heittää puiden varjot maahan, kuinka ne auringon noustessa alkavat liikkua reittejään. Se tuo mieleen mummoni ja saa minut miettimään hänen armollista suhtautumistaan elämään. Köyhissä oloissa itärajalla kasvaneena hän oli kokenut monenlaista, mutta aamu sarasti vaikeuksien jälkeen aina. Nyt ymmärrän teosta myös tekniseltä puolelta, kun olen itse tehnyt puupiirroksia. Se tuo oman tasonsa teokseen.

My grandmother got the painting made by her niece as a 60th birthday gift in 1991. I remember looking at it at my grandmother’s house and imagining how the sky in the background begins to brighten, casting shadows of the trees on the ground as the sun rises, causing them to move along their paths. It reminds me of my grandmother and her gracious attitude towards life. Growing up in poverty near the eastern border, she experienced a lot, but dawn always broke after hardship. Now, I understand the technical aspects too, having created woodcuts myself. It adds another layer to the piece. Palaa alkuun

Feliks Ojanen

Mäntyranta

1957

Kuva on vanhempieni ja mummoni omistamasta juuri

valmistuneesta kesämökistä Kuohulla, “Mäntyranta” -nimi -

seltä tontilta Pikku-Lampsi -järven rannalta. Teos on ilmei -

sesti tilaustyö Feliks Ojaselta. Se on ollut pitkään vanhempieni seinällä Jyväskylässä.

The picture is from my parents and grandmother’s newly completed summer cottage at Kuohu, on a lot named “Mäntyranta” by the shore of the Lake Pikku-Lampsi. The artwork appears to be commissioned from Feliks Ojanen.

It has been hanging on my parents’ wall in Jyväskylä for a long time.

Palaa alkuun

Väinö Olkkonen

Maalaus / Painting

1946

Pikkuinen tyttö istuu rannalla ja painaa mieleensä onnellisen muiston iloisesta retkipäivästä. Isosisko valvoo, ettei pieni villikko putoa järveen.

Koko perhe on paikalla ja hyväntuulinen isä on taas pystyttänyt maalaustelineensä rannalle. Syksyllä tyttö täyttää 3 vuotta.

Tämä maalaus on varhainen muisto isästäni, mutta myös lapsuuteni Jyväskylästä. Isäni kuoleman jälkeen 1965 sain taulun itselleni. Vuonna 2004 se päätyi viimein uuteen kotiini Lutakkoon. Taulua katsoessani tajuan, kuinka kaikki on muuttunut.

A little girl sits by the shore, cherishing the joyful memory of a happy day outside. The older sister keeps watch to ensure the little rascal doesn’t fall into the lake. The whole family is present and the cheerful father has once again set up his easel by the shore. In the fall, the girl will turn 3 years old.This painting is an early memory of my father, but also of the Jyväskylä of my childhood. After my father’s death in 1965, I inherited the painting, and in 2004 it came to my new home in Lutakko. When I look at the painting, I realize how much everything has changed.

Palaa alkuun

Dmitry Hintze

Maalaus / Painting

1954

Dmitry Hintze oli tunnettu jyväskyläläinen kulttuuripersoona. Hän oli pianisti, pianonsoiton opettaja konservatoriossa ja kapellimestari. Ja myös taidemaalari. Hintze oli Jyväskylän Työväen Teatterin kapellimestarina samaan aikaan, kun nuori aloitteleva näyttelijä, isäni, Ahti Kuoppala oli siellä iltanäyttelijänä. Ahti osti tämän työn äidilleni Mairelle 1-vuotishääpäivälahjaksi. Työ maksoi kauppa-apulaisena työskennelleen isäni koko kuukausipalkan verran, joten se maksettiin osamaksulla. Vuodesta 1954 työ on ollut perheemme ilona ja rakastamme sitä kovin paljon.

Dmitry Hintze was a well-known cultural figure in Jyväskylä. He was a pianist, a piano teacher at the conservatory, a conductor, and also a painter. Hintze served as the conductor at Jyväskylä Workers’ Theatre at the same time my father, Ahti Kuoppala, a young aspiring actor, was working there as an evening performer. Ahti purchased this artwork as the 1st wedding anniversary gift for my mother, Maire. The painting cost him an entire month’s salary as a shop assistant, so he paid for it in installments. Since 1954, the artwork has been a source of joy for our family, and we cherish it deeply.

Palaa alkuun

Päivi Meriläinen

Bambino

2018

Bambino oli esillä Päivi Meriläisen Keski-Suomen museon näyttelyssä enkä saanut silmiäni irti tästä teoksesta. Oli vaikeaa jättää taulu sinne ostamatta.

Minä näin siinä oman Nappi-kissani ja hänen tarkkaavaisuutensa, läsnäolon sekä rauhan. En kuitenkaan pystynyt tuolla hetkellä taulua ostamaan, mutta mieleen se jäi, ja tammikuussa 2024 otin yhteyttä taiteilijaan Instagramin kautta. Helmikuussa taulu tuli luokseni. Siitä asti se on ollut minun ilonani ja saan nauttia siitä päivittäin. Minulla on neljä kissaa seuranani sekä viisi kissateosta. Olen onnellinen. Terveisin hassu kissanainen

Bambino was exhibited at Päivi Meriläinen’s exhibition in the Museum of Central Finland, and I couldn’t take my eyes off this piece. It was difficult to leave the painting there without buying it. I saw my own cat, Nappi, in it—her attentiveness, presence, and peace. However, I couldn’t purchase the painting at that time, but it stuck on my mind. In January 2024, I contacted the artist through Instagram. In February, the painting arrived. Since then, it has brought me joy, and I get to enjoy it every day. I have four cats and five catthemed artworks. I am happy. Sincerely, quirky cat lady. Palaa alkuun

Martti Suominen

Lummelampi / Pond of Water lillies

Ystäväni taidemaalari Martti Suominen on maalannut tämän taulun.

This painting is made by my friend and an artist, Martti Suominen.

Palaa alkuun

Sirkka Niekka

Sininen maljakko / Blue Vase

1999

Edesmennyt äitini (1935-2020) syntyi ja asui Jyväskylässä. Hän olisi 1950-luvulla halunnut opiskelemaan taidetta Helsinkiin, mutta kauppiasisänsä Ville Lampila (Villentornin paikalla sijainnut nahkatavarakauppa) ilmoitti, että koulu on kauppakoulu. Äitini maalasi vuosien varrella omaksi ilokseen erilaisilla tekniikoilla pieniä tauluja. Nyt noista teoksista on kymmenkunta taulua meidän lasten ja lastenlasten ilona seinillämme. Olen kehystyttänyt ne ja olemme sopineet, että äitini satavuotissyntymävuonna pidämme näyttelyn teoksista. Pari taulua on jo näytteillä ollutkin.

My deceased mother (1935-2020) was born and lived in Jyväskylä. In the 1950s, she wished to study art in Helsinki, but her merchant father, Ville Lampila (leather goods shop located where Villentorni stands), insisted that she attends business school. Over the years, she painted small paintings with various techniques for her own enjoyment. Now, about ten of these paintings bring joy to our children and grandchildren. I’ve had them framed, and we’ve agreed to hold an exhibition of her works on her 100th birth year. A couple of the paintings have already been displayed in exhibitions. Palaa alkuun

Nikolai Kukkonen

Orvokit / Violets

Halusin Nikolai Kukkosen taulun orvokeista, koska hän asui aikoinaan Ruokkeella lähellä kotiani. Lapsuusmuistot heräävät… Toinen nimeni on myös Orvokki.

Taulussa kiehtoo ajatus taiteilijan tunnetilasta, toisella puolella maalausta on mielenkiintoista “epätarkkuutta”.

I wanted Nikolai Kukkonen’s painting of violets because he used to live near Ruokke close to my home. Childhood memories awaken… My second name is also Orvokki (Viola).

What fascinates me about the painting is the thought of the artist’s emotional state; on one side of the painting, there is an interesting “blurriness.”

Palaa alkuun

Tauno Ihanus

Maalaus / Painting

1999

Olemme saaneet taulun häälahjaksi syksyllä 2000. Meidät vihittiin kotona, vaikka vieraat luulivat tulleensa vain poikamme 2-vuotissyntymäpäiville. Yllätyshäiden vuoksi saimme lahjoja jälkikäteen. Appeni on tuottelias taidemaalari ja saimme valita monista hänen tauluistaan mieluisimman. Pidän taulun värikkyydestä ja aiheesta — alastomat muusat jätimme appiukolle…

We received the painting as a wedding gift in the fall of 2000. We were married at home, although the guests thought they were coming only for our son’s 2nd birthday party. Due to the surprise wedding, we received gifts afterward. My father-in-law is a prolific artist, and we got to choose our favorite from many of his paintings. I appreciate the colorful palette and the subject matter of this painting — we left the nude muses to my father-in-law… Palaa alkuun

Pauli Vuorisalo

Lokki / Seagull

1999

Teos on ostettu minulle 50-vuotissyntymäpäivälahjaksi.

Taiteilijaan tutustuin Helsingin parhaassa ravintolassa

Kolme Kruunua (Liisankadulla).

The artwork was bought for me as a 50th birthday gift. I met the artist at Helsinki’s finest restaurant, Kolme Kruunua (on Liisankatu).

Palaa alkuun

Anna Nelimarkka

Etana / Snail 2022

Joskus mietin, että voisi olla hauskaa opetella veistämään moottorisahalla. Mies hommasi moottorisahan joululahjaksi. Tämä on ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen moottorisahalla veistämäni työ. Siitä tuli aika söpö.

I thought it could be fun to learn how to sculpt with a chainsaw. My husband got me a chainsaw as a Christmas present. This is the first and, for now, the only piece I’ve sculpted with a chainsaw. It turned out quite cute

Palaa alkuun

Esa Riippa

Sammakonkesyttäjä / Frog Tamer

1979

Vanhempani ovat pitkään keränneet taidegrafiikkaa ja nimenomaan Esa Riipan teoksia. Olen lapsuudesta asti useita kertoja ollut vanhempieni mukana katselemassa taidetta synnyinkaupunkini kehystys- ja taideliikkeessä. 15-vuotiaana olin taas kerran vanhempieni mukana taidetta ihastelemassa ja löysin grafiikanlehtien joukosta Sammakonkesyttäjän ja ihastuin heti. Vanhempani päätyivät ostamaan toisen teoksen, mutta minä sain luvan ostaa rippilahjarahoillani Sammakonkesyttäjän itselleni. Nyt yli 30-vuotiaana Riipan teoksia löytyy minultakin useita, mutta tämä teos on ensimmäinen itse ostamani taulu.

My parents have long collected art prints, particularly works by Esa Riippa. Since childhood, I’ve often accompanied them to browse art in the framing and art shops of my hometown. When I was 15, I was once again with my parents admiring art and found “Sammakonkesyttäjä” (”Frog Tamer”) amongs the prints. I fell in love with it immediately. Although my parents decided to buy another piece, they allowed me to use my confirmation gift money to purchase “Sammakonkesyttäjä” for myself. Now, over 30 years old, I have several Riippa pieces, but this artwork is the first one I bought on my own. Palaa alkuun

Margetta Henriksson Maalaus / Painting, 2020 Äitini maalaama kaunis ja lämmin kesäinen maalaus auringonkukista.

A beautiful and warm summery painting of sunflowers painted by my mother.

Palaa alkuun

Bertil West

Sammanträde / Kokous / Meeting 2010

Isäni kuoleman jälkeen hänen kalakaverinsa Jaska pyysi minua mukaan kalareissulle, joka heillä oli tapana järjestää joka vuosi. Kalareissu vei minut Vaasan Raippaluodon saaristoon ja siellä Bertil West nimisen miehen ja hänen vaimonsa Marja-Leenan kotipihalla sijaitsevaan pieneen vuokramökkiin. Tuolla reissulla Bertil esitteli omaa taidettaan sekä tapaa tehdä sitä. Varsinkin ”Sammanträde” (”Kokous”) nousi omaksi suosikikseni. Lupauduin ostamaan teoksen, kun jälleen vuoden kuluttua tulisimme taas ja näin tapahtui. Bertil on minulle tärkeä esikuva ja suunnannäyttäjä omille teoksilleni.

After my father’s death, his fishing buddy Jaska invited me on a fishing trip they used to go on every year. The fishing trip took me to the archipelago of Raippaluoto in Vaasa, we stayed in a small rental cottage in the backyard of a man named Bertil West and his wife Marja-Leena. During that trip, Bertil introduced me to his art and his method of creating it. Especially “Sammanträde” (”Meeting”) became my favorite. I promised to buy the artwork when we return the following year, and that’s what happened. Bertil has become an important role model and inspiration for my own artworks. Palaa alkuun

Anne Karppanen

Kevät / Spring

2016

Tein tämän teoksen keväällä 2016. Maalaus on akvarellia ja lammaskehykset ovat myös itseni sahaamat. Samanlaiset lampaat, jotka kiipeilevät tytön siipien päällä, juoksentelevat peruskalliolla kehyksen yläreunassa. Tämä teos ei ole ollut kuin kahdessa näyttelyssä. Mielestäni tämä teos on kaunis ja näyttävä ja edustaa minulle lupausta aina uudesta keväästä. Tämä teos todella an -

saitsee päästä näyttelyyn.

I created this artwork in the spring of 2016. It’s a watercolor painting, and I also sawed the sheep-shaped frame myself. The same sheep climbing on the girl’s wings are running across the bedrock at the top of the frame. This piece has only been displayed in two exhibitions. To me, it represents the promise of a new spring, and I find it both beautiful and impressive. It truly deserves to be included in the exhibition.

Palaa alkuun

Liisa Palomäki

Krookukset

ehkä 1980-luvulla

Tarjoaja ei halua kertoa tarinaansa julkisesti.

The owner does not wish to share their story publicly.

Palaa alkuun

Sari Erho

Maalaus / Painting

1980-luvulla

Tämä teos on taidemaalarisiskoni maalaama ja se on ollut esillä lapsuudenkodissani vuosikymmeniä. Sisareni menehtyi neljä vuot -

ta sitten ja sittemmin lapsuudenkotini on myös jäänyt tyhjilleen.

Pelastin sieltä itselleni sisareni teoksen. Sillä on monella tapaa tunnearvoa minulle.

I rescued my artist sister’s painting from our childhood home, where it had been on display for decades. My sister, who was a talented painter, passed away four years ago, and since then, our childhood home has been vacant. The painting has a lot of sentimental value to me.

Palaa alkuun

Lehtinen Urho

Kukkakimppu / Bouquet of Flowers

1977

Olen saanut taulun äidiltäni.

I´ve got the painting from my mother.

Palaa alkuun

Kirjontatyö petit point -pistoin

Laitoin aiemmin tänne Kirsi Neuvosen työn Rinsessa Är. Halusin kuitenkin vaihtaa sen tähän “Ameriikan tauluun”, joka edustaa hieman toisenlaista taidetta. Sisareni meni Amerikkaan vaihtovuodeksi 1970-luvulla. Kuten minä, hänkin on innokas käsityöihminen ja kirppiskiertäjä. Hän lähetti minulle tämän antiikkikirppislöytönsä. Työ on kirjottu erikokoisin petit point -pistoin, mikä tekee siitä elävän näköisen. Siinä oli tahroja ja pari pientä purkautumaakin, mutta niitä en halunnut korjata, vaan taulu kehystettiin Amerikan malliin pramein kehyksin. Joskus mietin, millainen tarina taulun takana on.

My sister went on an exchange year to America in the 1970s. Like me, she is an avid craftsperson and thrift store enthusiast. She sent me this antique thrift store find. The piece is embroidered with petit point stitches of various sizes, giving it a vibrant appearance. It had stains and a few small loose threads, but I didn’t want to fix them; instead, I had it framed in lavish American style.

Sometimes I wonder about the story behind the painting.

Palaa alkuun

Elli Lehtolan (Paajanen)

Kirjontatyö

1913-1917

Teos on puolisoni ukin äidin Elli Lehtolan os. Paajanen lapsuudessa siskojensa kanssa kirjottu. Se on selvinnyt sota-ajoista nykypäivään

ja haluamme sen säilyvän kauas tuleville sukupolville. Teoksen arvellaan olevan valmistettu villasta kirjoillen Ruokolahdella vuonna

1913-1917 välisenä aikana. Olemme miettineet, kuinka suojella taulua. Toistaiseksi se on ollut kotimme paraatipaikalla, se tuli meille

Ruokolahden kartanolta kuolinpesän muiden aarteiden mukana.

The artwork is embroidered by my spouse’s grandfather’s mother, Elli Lehtola, nee Paajanen, during her childhood with her sisters. It has survived from wartime to the present day, and we want it to be preserved for future generations. The piece is believed to have been made from wool and embroidered in Ruokolahti between 1913 and 1917. We have been pondering how to protect the piece. So far, it has been in the most prominent place in our home, it came to us from Ruokolahti Manor along with other treasures from the estate.

Palaa alkuun

Lauri Kivivuori

Maalaus / Painting

1922

Lauri Kivivuori oli tuottelias taidemaalari. Isäni puoleisessa suvussa on hänen taulujaan monessa kodissa seinillä. Useissa niistä on aiheena hevoset tai hevonen ja ihminen. Tässä taulussa on kuvattuna ihminen työssä yhdessä hevosen kanssa. Maalauksesta tiedetään, että paikka on Varsinais-Suomen Lemun pitäjässä Järvilahdessa. Kuvan kyntäjä on isäni isoisä. Lauri Kivivuori vieraili sukuloimassa myös siinä talossa, jossa nykyään asun ja muistona hänen vierailustaan meille on jäänyt hänen tekemiään maalauksia näistä maisemista.

Laurin työt yhdistävät meitä Kivivuoren sukuun kuuluvia.

Lauri Kivivuori was a prolific painter whose paintings adorn many homes on my father’s side of the family. Several depict horses or a horse with a human. This particular painting shows a person working alongside a horse. It is known, that the location depicted in the painting is Järvilahti in Lemu, Southwest Finland. The plower in the picture is my father’s grandfather. Lauri Kivivuori also visited and stayed with relatives in the house where I currently reside. His paintings of these landscapes serve as mementos of his visit. His works connects our family.

Palaa alkuun

Niilo Suojoki

Maalaus

1951

Vanhempani saivat tämän taulun häälahjaksi 1951, jolloin he asuivat Kuopiossa. Häälahjan he saivat mahdollisesti isäni Annikki-siskolta, joka asui Kuhmoisten Päijälässä. Siellähän Suojokikin piti jossain vaiheessa galleriaa. Muistan tämän maalauksen lapsuudestani asti, sillä se oli olohuoneemme seinällä asuimme sitten Kuopiossa, Vaasassa, Kiuruvedellä, Hyvinkäällä. Olin yli 10-vuotias, kun kävin isäni kanssa Keuruulla. Vierailimme Nyyssänniemessä vanhassa tuvassa, jonka isäni kertoi olleen taulun aiheena. Nyt taulu on kotini “museohuoneen” seinällä rakkaiden perintöhuonekalujen kanssa.

The painting was a wedding gift to my parents in 1951 when they lived in Kuopio. They might have received the gift from my father’s sister, Annikki, who lived in Päijälä, Kuhmoinen. Suojoki also ran a gallery there at some point. I remember the painting from childhood, it hung on the living room wall in our homes in Kuopio, Vaasa, Kiuruvesi, Hyvinkää. I was over 10 years old when I visited Keuruu with my father. We visited an old cottage in Nyyssölänniemi, my father told it was the subject of the painting. Now the painting is in my home’s “museum room” alongside cherished heirloom furniture. Palaa alkuun

Göta Ruuth

Maalaus / Painting

1940

Taiteilija Göta Olivia Ruuth (s. 1914) asui 1940-luvulla Kuopiossa, kuten minäkin jonkin aikaa lapsena. Hän oli vanhempieni ystävä. Muistan, kuinka Göta Ruuthin ja hänen miehensä kodin seinät olivat täynnä tauluja. Heidän makuuhuoneessaan oli yksi seinä lähes kokonaan maalausten peitossa. Siltä seinältä Göta pyysi äitiäni valitsemaan itselleen minkä tahansa teoksen. Äidin valin -

ta osui tähän tunnelmalliseen savusaunaan. Myöhemmin sain taulun omaan kotiini, missä sen paikka oli pitkään olohuoneessa pianon päällä. Nykyään maalaus on työhuoneessani. Pianon päällä on eräs toinen Götan maalaus.

Artist Göta Olivia Ruuth (born 1914) lived in Kuopio in the 1940s, as did I for a while as a child. She was my parents’ friend. I remember the walls of Göta Ruuth and her husband’s home were filled with paintings. One wall in the bedroom was almost entirely covered. From that wall, Göta asked my mother to choose any artwork for herself, this atmospheric smoke sauna was chosen. Later, I received the painting for my own home. It was placed in the living room on top of the piano for a long time. Currently the painting is in my office, and on top of the piano is another painting by Göta. Palaa alkuun

ABAK.?

Maalaus / Painting

Teos puhutteli minua huutokaupassa. Äitini pappa oli seppä ja tuntuu, että koko jälkeläisporukkamme arvostaa ihaillen kaikenlaisia kädentaitoja.

The artwork spoke to me at an auction. My mother’s grandfather was a blacksmith, and it feels like our whole family of descendants admires and appreciates all kinds of craftsmanship.

Palaa alkuun

K. Kujala

Viipurin tuomiokirkko / Viipuri Cathedral Teoksen valmistumisvuosi ennen talvi- ja jatkosotaa Hilja-tätini kuoli 1971 ja sain hänen vähäisen jäämistönsä. Olin nuori tyttö ja se oli jotakin, kun jäämistöstä löytyi kaikenlaista jännittävää, kuten tämä taulu. Hilja-tätini oli diakonissa ja lähti viimeisenä diakonissalaitokselta sodan alkaessa. Hän menetti muun muassa vanhan perheraamatun, mutta osti uuden näköispainoksen. Hän kävi Viipurissa myös sodan aikana ja kirjoitti kokemuksistaan Pentti Erkaman kirjaan ”Vuosisata diakoniaa Viipurissa ja Lahdessa”.

My aunt Hilja passed away in 1971, and I inherited her modest belongings. I was a young, and it was quite something to discover various exciting items in her estate, including this painting. Hilja was in a deaconess and was the last person to leave the deaconess institution when the war began. She lost, among other things, an old family bible but bought a new facsimile edition. She also visited Viipuri during the war and wrote about her experiences, which were included in Pentti Erkama’s book ”Vuosisata diakoniaa Viipurissa ja Lahdessa”. (A Century of Diaconia in Viipuri and Lahti.)

Palaa alkuun

Matti Visanti

Viipuri

1943

Käsittääkseni teos on otettu evakkokuormaan ja nyt se on minun. Se on ollut seinälläni ja ollut välillä pois (kun kuvia vaihtelen). Luulin, ettei minulla ole kuin 2 teosta, jotka ovat arvokkaampia kuin kehysten hinta, mutta oli 3. Teos on litografia ja sen on painanut oy f. Tilgman ab. Teoksessa on vuosiluku

1943. Alkuperäisissä lasikehyksissä. Kukaan ei ole vahvistanut teoksen alkuperää. Sen tempun saa tehdä joku fiksumpi. Paperi on jo kellastunut. Mikä minua miellyttää kuvassa on, että siihen on saatu mahdutettua monenlaisia rakennuksia. Linna tietysti korkeimmalla.

I believe the artwork was taken in an evacuation load, and now it’s mine. It has been on and off my wall (sometimes I change pictures). I thought I only had 2 pieces that were more valuable than the cost of framing, but it turns out I have 3. The artwork is a lithograph printed by Oy F. Tilgman Ab, dated 1943.

In original (glass) frames.

No one has confirmed the origin of the artwork. Someone smarter can do that trick. The paper has already yellowed. What I like about the picture is that it includes various types of buildings. The tallest being the castle of course. Palaa alkuun

Alvar Caven

Maalaus / Painting (keskeneräinen)

1920-28 A.C. vieraili Korpilahdella Rutalahden Jussilassa elo-syyskuussa joka vuosi 1920-28. Teoksessa Manta Voutinen, joka pesee Cavenin pyykkiä Rutalahden

Talasniemessä Päijänteen rannassa. Oli lapsena minun hoitaja, ulkoiluttaja ja aina mukana äidin tai mamman kanssa kahvilla. Ilman häntä emme laulaisi

Martti Korpilahden laulua ”Oi päivät seutuvilla Päijänteen”. Olen lähes koko elämäni katsonut teosta. Nytkin se on television yläpuolella seinällä.

The painting depicts Manta Voutinen who is washing Caven’s laundry at Talasniemi in Rutalahti by Lake Päijänne. When I was a child, she was my caregiver, outdoor companion, and always accompanied my mother or grandmother for a cup of coffee. Without her, we wouldn’t be singing Martti Korpilahti’s song ”Oi päivät seutuvilla Päijänteen” (”Oh days in the region of Päijänne”). I’ve looked at the artwork almost my entire life. Now as well, it hangs on the wall above the television.

Palaa alkuun

Yrjö Rissanen

Tukinvetäjä / Pulling Logs 1933

“Onhan se siinä silmien alla joka päivä.”

Teos on Aino-äitini serkun Yrjön tekemä. Äidille se päätyi

Yrjön sisaren Anna-Liisan lahjoittamana. Teos on perimä -

tiedon mukaan Yrjön ensimmäisiä töitä.

“It is right there before my eyes every day.”

The artwork was created by Yrjö, my mother Aino’s cousin. It came to my mother as a gift from Yrjö’s sister, Anna-Liisa. According to spoken family tradition, it is one of Yrjö’s earliest works.

Palaa alkuun

Anja Santala

Kaunis, kaunis Viertola, Maalaus / Painting)

Naivismin ystävänä sain tutustua Anja Santalaan ja hänen teoksiin -

sa käydessäni usein Galleria Beckerin näyttelyissä.

Viertolan pihalla olevat henkilöt ja koira saattavat olla taiteilijalle

tuttuja, koska Anja saattoi sisällyttää niitä teoksiinsa.

As a fan of naive art, I had the opportunity to get to know Anja Santala and her works while visiting the exhibitions at Gallery Becker. The people and the dog in the yard of Viertola may be familiar to the artist, as Anja often included acquaintances in her artworks.

Palaa alkuun

Ritsapoika / Slingshot boy, Maalaus / Painting

Edesmennyt tätini osti taulun 10.8.1987 muistaakseni huutokaupasta, joita rakasti kierrellä. 10. elokuuta on syntymäpäiväni, täytin 4 vuot -

ta. Asuin tuolloin vielä syntymäkaupungissani Ateenassa vanhempieni kanssa. Tätini kertoi kirjeessä, että on ostanut minulle oman taulun ja saisin sen viimeistään rippilahjaksi. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin taulu muistuttaa minua tärkeästä tädistäni ja erittäin onnellisesta lapsuudesta.

My late aunt bought this painting on the 10th of August, 1987, at an auction, which she loved to attend. August 10th is my birthday, and that year I turned 4. I was still living in my hometown of Athens with my parents. In a letter, my aunt mentioned she had bought me my own painting, promising I’d receive it as a confirmation gift at the latest. Decades later, the painting reminds me of my dear aunt and a very happy childhood. Palaa alkuun

Hans Sellenaty

Maalaus / Painting

1861-1935

Tämä on hellyttävä löytö matkalta mieheni kanssa tutustuessamme taiteen maailmaan. Työssä näkee ajan kuvan.

Rakkauskirjeitä ei lähetetty WhatsAppilla vaan harkiten kir -

joittaen ja vastausta odottaen. Nuori nainen pitelee jännittyneenä kirjettä ja vanhempi nainen tarkkailee taustalla.

This is a delightful find I made together with my husband on our journey together exploring the world of art. The artwork captures a moment in time when love letters were not sent via WhatsApp but were carefully written, following an eager wait for a response. A young woman is depicted holding a letter with anticipation, while an older woman observes in the background.

Palaa alkuun

Olavi Haarala Grafiikka / Printmaking

1956

Teos löytyi vuosia sitten kierrätyskeskuksesta. Ihastuin sydänjuuriani myöten saman tien, kun sen näin; mielestäni teoksen henkilössä oli/on jokin sama piirre kuin siihen aikaan teini-ikäisessä tyttäressäni. En kuitenkaan osannut määritellä, mikä piirre se oli. Hieman mietin, “uskallanko” ihastumisen syytä tyttärelle kertoa, teini kun saattaisi moisesta jopa loukkaantua. Päätin ihastu -

misen syyn kuitenkin tyttärelle kertoa ja aikansa teosta tuijoteltuaan tytär yllättäen olikin samaa mieltä siitä, että jotain samaa siinä on kuin hänessä. Edelleen on arvoitus, mikä se piirre on.

I found the artwork years ago at a recycling center and fell deeply in love with it at first sight. The person in the artwork had a characteristic that reminded me of my teenage daughter at that time, but I couldn’t tell exactly what it was.

I hesitated, wondering if I should tell my daughter the reason for this admiration, as a teen might even feel offended. However, I decided to share the reason with her. Surprisingly, after staring at the artwork for some time, my daughter agreed; there was indeed something similar about it compared to her. It remains a mystery what that characteristic is. Palaa alkuun

Johanna Juvonen Omakuva?

2009

Teos on erittäin tärkeä minulle, koska se kuvastaa toivetta ja elämää, jota henkilö kannattelee kuvassa. Auttavat kädet kuvastavat tukea ja turvaa. Teoksessa myös naisen katse pureutuu syvälle katsojan sisimpään ja antaa lohtua siitä, että jos vaikka kaikki särkyy niin surunkin keskellä jokin kannattelee. Lintu taas kuvastaa pelastusta ja linnun hieman pelästynyt katse kertoo myös siitä, että on juuri kokenut jotain, mutta on kuitenkin käsissä/halauksessa turvassa.

Ihana ja tärkeä teos, joka täyttää rauhallisuudellaan tolan, ja josta päivittäin löydän myös jotain uutta.

he artwork is very important to me because it reflects hope and life, embodied by the figure in the painting. The supporting hands symbolize comfort and security. The woman’s gaze also delves deep into the viewer’s soul, providing solace that even amidst shattered pieces, there is something to hold onto. The bird symbolizes rescue, and its slightly frightened look indicates it has just experienced something, yet it is safe in the hands/embrace.

It’s a wonderful and significant piece that fills me with tranquility, and I discover something new about it daily.

Palaa alkuun

Ulla Aatinen

Lähtö / Departure

2005

Vuonna 2005 olin harrastajamaalarina umpikujassa, en kyennyt kehittymään taiteen teossa. Ryhdyin allapäin maalaamaan lankoihinsa sotkeentunutta marionettia, mutta sepä lähtikin karkuun ja ryömi virnistellen kohti valoa.

Siitä tuli käännekohta: lopetin maalaamisen, lähdin saamaan oppia taidekouluun, valmistuin taidegraafikoksi ja sillä tiellä olen edelleen. Vaikeina aikoina kuva puhuttelee edelleen. Ryömitään eteenpäin jos ei enempää jakseta.

In 2005, as an amateur painter, I was at a dead end; I couldn’t progress in my art. Feeling down, I started painting a marionette entangled in its strings, but it unexpectedly broke free and crawled with a grin towards the light. That moment became a turning point: I stopped painting, went to art school, graduated as an artist in printmaking, and have been on that path ever since. During difficult times, the image still speaks to me. Keep crawling forward when you can’t do anything more.

Palaa alkuun

Harri Kalha

Melkein halusin päästä hiushässäkästä, mutta jokin minussa esti antautumasta / I almost wanted to get out of the hair hassle, but something in me prevented from giving up 2010-luku

Vanhoista kirjoista (erityisesti lääkärikirjoista) leikatuista kuvista koottu kollaasi on yksi useista Harri Kalhan tekemistä teoksista, jotka jollain tavoin esittävät minua. Se on minulle erityisen läheinen, sillä vaikka mukana on skolioosista vääntynyt selkä ja nivelreuman vääntämiä sormia, tunnelma on kaunis ja herkkä sulkeutuneisuudessaan. Ulkopuolisuus on teoksen nimessä määritelty jättäytymiseksi, itse valituksi olotilaksi, mutta kyseenalaistuu kuin etualan lasiin painuvissa käsissä, jotka kaipaavat kosketusta ja läheisyyttä. Kuka on teoksen minä, kuka kaipaa ja mihin?

A collage made from old books, especially medical books. One of several artworks created by Harri Kalha that somehow seem to represent me. It holds special meaning for me; despite featuring a scoliotic spine and fingers twisted by rheumatoid arthritis, its atmosphere is beautiful and delicately introspective. The title defines outsider status as a chosen state of withdrawal or seclusion, yet this is questioned like in the hands pressed against glass, yearning for touch and intimacy. Who is the ‘I’ in the artwork, who yearns, and for what? Palaa alkuun

Karlos Nieminen

Freedom

2023

Teos kertoo ihmisen vapaudesta. Ihminen voi elää onnellisesti ilman suuria sitoumuksia.

The piece is about human freedom. A person can live happily without major commitments.

Palaa alkuun

Useita teoksia taiteilijoilta: Riitta Uusitalo, Ulla Virta, Tuula Ollikainen, Nastja Rönkkö, Päivi Hintsanen, Jaakko Valo, Kirsi Neuvonen, Aino Kajaniemi, Kirsi Tapper, Sirpa Hasa, Riitta Uusitalo, Olga Malytcheva 1990-luvulta alkaen

Ollikaisen Nainen ja sininen huivi. Eka hankinta Beckeriltä, ja kulkenut mukana yli 30 vuotta. Virran Tupakankukka on merkittävä, se on kokoelmani ainoa monotypia. Mieleen tulee ukkini, joka kasvatti tupakkaa. Hän antoi sitä pässillensä, joka ei ukkia koskaan puskenut sarvillaan. Myös jyväskyläläislähtöisen Nastja Rönkön teokset ovat erittäin merkityksellisiä. Wyoming Big Game Hunting koostuu useammasta piirustuksesta. Rönkkö oli USA:ssa ja sai inspiraation teoksiinsa matkalta. Se muistuttaa minua ihmisen elon arvaamattomuudesta, yhdestä pienestä hetkestä, jolloin elämä voi päättyä.

Ollikainen’s “Woman and a blue scarf” is my first purchase from Becker, and been with me for over 30 years. “Power’s Topacco Flower” is remarkable, it is the only monotype in my collection. It reminds me of my grandfather who grew tobacco. He gave it to his ram, who never poked him with his horns. The works of Jyväskylä born Nastja Rönkkö are also very relevant. “Wyoming Big Game Hunting” consists of several drawings. Rönkkö was in the US and got the inspiration for her works from her travels. It reminds me of the unpredictability of human life, of one small moment that can end a life. Palaa alkuun

Helena Heikkinen (Niiranen)

Nuoruusunelmia

1969

Kollaasi on äitini nuoruudenaikainen työ. Hän haaveili taiteilijan urasta, mutta päätyi opiskelemaan kansatiedettä yliopistoon. Työuransa hän teki museossa. Teoksessa on monimerkityksellinen fantasiamaisema, joka lapsena herätti mielikuvitukseni. Äidin mukaan se kuvaa onnellisuutta. Taulu oli esillä äidin lapsuudenkodissa. Itse muistan työn lapsuudestani: se roikkui äidinisäni Laurin keittiössä. Minulle taulu tuli 2000-luvun alkupuolella. Vein sen kehystettäväksi, mutta kehystämö melkein pilasi työn. Pidän kollaasista sen itsensä takia, mutta rakkaimman tauluni siitä tekee historia.

This collage is a work from my mother’s youth. She dreamed of an artist’s career but ended up studying ethnography at university. She worked in a museum. The piece has a multi-layered fantasy landscape that sparked my imagination as a child. My mother says, it represents happiness. The painting was displayed in my mother’s childhood home. When I was a child it hung in my grandfather Lauri’s kitchen. I got the painting in the early 2000s. I took it to be framed, but the framing shop almost ruined it. I cherish the collage as it is, but its history makes it my dearest painting.

Palaa alkuun

Timo Paasila

Devin Townsend Z2 2022

Devin Townsend on yksi suosikkiartisteistani. Tämä teos on Z2-albumin kansikuvasta tehty 3D-tuloste, joka on jälkikäsitelty, maalattu ja koottu. Lopputulos on asetettu kehyksiin. Tässä yhdistyy rakas artisti ja rakas taideharrastus.

As I sat in the sauna, I noticed how beautiful the lavender flowers looked in the footbath. I rushed to get my camera when I realized what I was seeing was a painting. I captured the moment as a painting. Each viewer can relate to a fragrant, relaxing moment and immerse themselves in enjoying the painted footbath.

Palaa alkuun

Ritva Pohjansola

Naapurit / Neighbours

1980

Äidilläni oli 1970-luvulla kahvila/ravintola Kauppakadul -

la lähellä Kirkkopuistoa. Ritva piti kahvilassa teoksistaan

näyttelyn ja äiti sai valita itselleen yhden teoksen. Tämä

on se minkä äitini valitsi.

My mother had a café/restaurant on Kauppakatu near the Church park in the 1970s. Ritva held an exhibition of artworks in the café, and my mother got to choose one artwork for herself. This is the one my mother chose.

Palaa alkuun

Teresa Sjönberg

Jalkakylpy / Foot bath 2023

Katsoin saunassa istuessani, miten kauniilta laventelinkukat näyttivät jalkakylvyssä. Ryntäsin hakemaan kameran kun tajusin, että näkemäni on maalaus. Ikuistin hetken maalaukseksi. Jokainen katselija voi samaistua tuoksuvaan, rentouttavaan hetkeen, ja asettua nauttimaan jalkakylvystä.

As I sat in the sauna, I noticed how beautiful the lavender flowers looked in the footbath. I rushed to get my camera when I realized what I was seeing was a painting. I captured the moment as a painting. Each viewer can relate to a fragrant, relaxing moment and immerse themselves in enjoying the painted footbath.

Palaa alkuun

Helena Käppi

Tasse 2010

Työttömäksi jäätyäni työstin teosta useamman vuoden ajan ja siksi se on minulle tärkeä. Sain sen avulla ajan kulumaan ja sisältöä elämääni.

After becoming unemployed, I worked on this piece for several years, which is why it’s important to me. It helped pass the time and gave meaning to my life.

Palaa alkuun

Rita Vargas Teardrops series

2010

Teos on ensimmäinen taidehankintamme yhteiseen kotiimme. Teos kiinnitti molempien huomion, kun sen näimme. Tästä teoksesta alkoi kiinnostus taiteesta kotiin. Tämän teoksen hankinnan jälkeen kotiimme on tullut paljon lisää, lähinnä keskisuomalaisten taiteilijoiden teoksia. Myös toinen Ritan teos on löytänyt tiensä kotimme seinälle.

Ritan teokseen liittyy myös kaunis tarina japanilaisesta miehestä, järvestä ja koi-kaloista, joita näkyy teoksessa.

This artwork is our first art purchase for our shared home. It caught both of our attention when we first saw it. This piece sparked our interest in bringing art into our home. Since acquiring this piece, we’ve added many more artworks into our home, mostly by artists from Central Finland. Another work by Rita has also found its place on our home’s walls. More of our home’s artworks can be seen on our Instagram account @mikkoandkimmo.

Rita’s artwork is also associated with a beautiful story about a Japanese man, a lake, and koi fish, which are depicted in the painting.

alkuun

Palaa

Lea Pietiläinen os. Laurio

Valonpisaroita / Drops of Light

1970-luku

Äitini oli tekstiilitaiteilija ja kuvaamataidon opettaja. Opettajan työtä hän teki sairastumiseensa asti. Kuvassa on taulu ”Valonpisaroita”, jonka hän teki masennuskausiensa välissä. Myöhemmin, kun masennusjakso taas otti vallan, näytin äidille tätä taulua ja muistutin, että vielä tulee aika, jolloin masennus hellittää, jolloin valon- ja ilonpisarat saavat “sataa” elämään. Sain taulun perintönä ja ripustin sen oppilaitospapin työhuoneeseeni. Monelle opiskelijalle kerroin äitini tarinaa ja rohkaisin: vaikeiden aikojen jälkeen tulee taas hyviä aikoja, valon ja ilon pisaroita elämään.

My mother, an art teacher and textiledesigner, continued teaching until she fell ill. She created the painting “Valonpisaroita” (”Drops of Light”) in between periods of depression. Later, when another depressive episode took over, I showed this painting to remind her that a time will come when the depression eases and drops of light and joy would “rain” into her life again. I inherited the painting and hung it in my campus priest’s office. I’ve shared my mother’s story with many students and I encourage them: after difficult times, good times will come again like raindrops of light and joy.

Palaa alkuun

Juliana Kurttio

Kulta pieni, malta vielä hetki / Sweetheart, wait just a little bit longer 2022

Löydän itseni usein surun ja kivun keskeltä. Voimakkaiden tunteiden ulos päästäminen on tärkeää, etteivät ne pakahduta sisältä käsin. Tästä jättää taakseen aina erilaisia jälkiä; usein ensimmäinen ajatus on se kaikista synkin, ennen kuin muistaa, ettei kipu jatku ikuisesti. Tärkeintä on, että muistaa malttaa vielä hetken.

I often find myself in the midst of sorrow and pain. Releasing intense emotions is important so that they don’t overwhelm one from within. This always leaves behind different marks; often the first thought is the darkest, before remembering that the pain won’t last forever. The key is to remember to wait just a little longer.

Palaa alkuun

Jouko Turkka

Très blikker till Hans Haynes on Borge 1993

Intohimoisesti kalastusta ja grafiikkaa harrastava isäni (s. 1937) teki tämän käytyään Lofooteilla vuonna 1993. Nyt

isäni ei enää kovin aktiivisesti jaksa kalastaa saati tehdä grafiikkaa, mutta rakkaus lajeihin ei ole hiipunut.

My father (born 1937) who is very passionate about fishing and printmaking, created this artwork after visiting the Lofoten Islands in 1993. Now, my father is no longer very actively fishing or creating graphics, however his love for both pursuits remains strong.

Palaa alkuun

Maria Pihl

Toinen toisen unta näkee / One sees the dream of the other 2021

Teos on yksi suosikkiteoksistani ihailemaltani puupiirtäjältä, nimeä myöten täydellinen kuvaus yhteydestä rakkaaseen ihmiseen. Puupiirros on yksi rakkaimmista ilmaisun muodoista minulle. Valitsimmekin työn puolisoni kanssa 2022 hääjuhliemme kutsukortin kuvaksi. Merkittävä siis tätäkin kautta.

This is one of my favourite works from the woodcut artist I admire, which is perfectly titled to describe the connection to a beloved person. Woodcutting is one of my dearest forms of expression. That’s why my spouse and I chose this piece as the image for the invitation cards for our 2022 wedding celebration. So it holds significant meaning in that regard as well.

Palaa alkuun

Santeri Iivonen

Idiootti / Idiot 2022

Sain teoksen ystävältä lahjaksi. Se on minulle tärkeä, sillä se muistuttaa minua suhteesta tärkeään henkilöön, joka on läsnä elämässä, vaikka ei ole lähellä.

I received the painting as a gift from a friend. It is important to me, because it reminds me of a relationship I have with a significant person who is present in my life, even if they’re not close

Palaa alkuun

Matti Waskilampi

Maalaus / Painting

1995

Olen syntyisin Viitasaarelta. Nuorena kuulin tarinoita taiteilija Matti Waskilammesta (1940-2013). Vuonna 2022 olin kirpputorilla Seppälänkankaalla, kun kirpputoritaulujen joukossa oli tämä maalaus. Tunnistin maalauksen heti Waskilammen teokseksi. Hinta oli vain 11 euroa. Teoksen tietoja etsiessä tuli vastaan uutinen Keskisuomalaisessa (20.12.2013). Siinä kerrotaan taiteilijan kuolemasta ja kuvassa hän on kyseisen maalauksen vieressä näyttelyssä Helsingissä vuonna 2007. Teos on työhuoneeni seinällä ja olen miettinyt ketä on kuvassa ja mistä se kertoo.

I was born in Viitasaari. When I was young, I heard stories about Matti Waskilampi (1940-2013). In 2022, at a flea market in Seppälänkangas, among the paintings there was this artwork. I instantly recognized it as a painting by Waskilampi. The price was only 11 euros. While searching information about the artwork, I came across a news article in Keskisuomalainen (12/20/2013). It mentioned the artist’s death, accompanied by a photo of him and this painting at an exhibition in Helsinki in 2007. Now it’s in my office, and I’ve been wondering who is depicted in the painting and what it signifies.

Palaa alkuun

Marko Hyytiäinen

Man On The Silver Mountain 2024

Tämä teos on tällä hetkellä uusin työni. Tämä onkin omakuvatyö. Henkilö on menossa etsimään ehkäpä omia juuria. Oppaana valkopääkotka, joka liittyy etsintään. Mukana oma kissa ja kitara (jota vähän harrastan).

Nimi työhön siksi tämä, että voisin olla ehkä tuolta vuorilta kotoisin. - No, lähetin oman työni.

This is currently my newest work. It’s a self-portrait. In this piece, the person is perhaps going to search for their own roots. Guiding them is a bald eagle, joining the journey. Along for the journey are my own cat and guitar (which I play a bit). The title of the work comes from the possibility that maybe I could be originally from those mountains. - Well, I sent my own work.

Palaa alkuun

Kai Noramies

Liikkeelle lähtö / Set in Motion

1972

Pienissä lapsia kuvaavissa pronssiin valetuissa veistoksissa tapahtuu suuria. Katsojana voi löytää tarinan ihmisyyden elämänkulusta. Veistossarja kuvaa oppimista ja sen myötä syntyvää henkistä kasvua – taiteilijan sanoin: ”jotta lapsen ja lapsuuden merkitys ymmärrettäisiin ihmisen koko elämäkaaren perustana ja ihmiskunnan hyvinvoinnin ja rauhan avaimena”. Kasvu ja oppiminen ovat läsnä ihmisyydessä ja elämässä monella tavalla, jossa pieni asia voi osoittautua merkitykselliseksi. Katseeni pysähtyy usein näihin veistoksiin ja huomaan miettiväni, miten pienet asiat ovat tärkeitä.

In these small bronze sculptures of children, profound events unfold. They tell a story of the human journey, illustrating learning and personal growth, as the artist explains: “to understand the importance of children and childhood as the foundation of a person’s life and the key to humanity’s well-being and peace.” Growth and learning are integral to life, where small things often hold great significance. My gaze often lingers on these sculptures, reminding me of the importance of little things.

Palaa alkuun

Pentti Pouttu, Erkki Liukkonen

Tetri joskus 2000 Koulupoikana löysin huovasta tehdyn teerimallin (olisiko ollut houkutin). Erkki Liukkosen pronssinvalukurssilla tein juustovahasta teerimallin. Tetri heiluu pihassamme kääntyen tuulen mukaan, kuten teeretkin! Tetri on pronssia, varsi messinkiä, jalusta graniittia.

As a schoolboy, I found a black grouse model made of felt (perhaps it was a decoy). In Erkki Liukkonen’s bronze casting course, I made a black grouse model out of cheese wax. Tetri sways in our yard, turning with the wind, just like real black grouse! Tetri itself is made of bronze, the rod is brass, and the base is granite.

Palaa alkuun

Anders Røkkum

Asylum VII / Turvapaikka VII

Olen seurannut taiteilijan uraa usean vuoden sosiaalisessa mediassa ja erityisesti tämä kuva puhutteli alusta lähtien, minkä vuoksi halusin sen ehdottomasti hankkia. Teos on myös ensimmäinen, jonka olen itse omilla rahoilla ostanut ja kehystyttänyt.

I have been following the artist’s career for several years on social media, and this particular artwork captivated me from the very beginning, which is why I absolutely wanted to acquire it. This is also the first piece I purchased and had framed with my own money.

Palaa alkuun

Matti Reivi 1995

Teos kertoo voimasta selviytyä vaikeuksista.

Se on poikani tekemä.

The piece is about strength to overcome difficulties. It was made by my son.

Palaa alkuun

Matti Moisio?

Kuka murhasi sitruunan / Who murdered the lemon 1999

Taulu oli ensimmäinen, jonka ostin omilla rahoillani ensimmäiseen omaan kotiin. Se pomppasi välittömästi silmille muiden kehystämättömien teosten pinosta. Värit olivat herkulliset ja etenkin sitruunan kuori niin aidon oloinen, että hedelmän voi jo melkein maistaa! Aihe on samaan aikaan hiukan höpsö ja myös ajatuksia herättävä. Aina kun kävelen taulun ohi, tulee hyvä ja kesäinen olo. Taiteilija oli paikallinen ja perikunta oli tuonut kuolinpesästä taidetta myytäväksi. Teosten taustan tietäminen sai jotenkin surulliseksi, aivan kuin taulut olisivat orpoja. “Adoptoin” myöhemmin muitakin tauluja.

The first painting I bought with my own money for my first home. It immediately stood out among the stack of other unframed artworks. The colors were delicious, especially the lemon peel felt so realistic that you could almost taste the fruit! The subject matter is a bit silly yet thought-provoking. Every time I walk past the painting, it gives me a good and summery feeling. The artist was local, and the family had brought art from the estate to sell. Knowing the background of the artworks somehow made me feel sad, as if the paintings were orphans. I later “adopted” other paintings as well.

Palaa alkuun

Ehkä asetelma / Still life

1968

Teoksen mukana pahvi, jossa vironkielellä kirjoitettu teksti, ilmeisesti syntymäpäiväonnittelu. Ostin taulun, kun Virosta oli tullut itsenäinen 1990-luvun vaihteessa.

Teos teki minuun syvän vaikutuksen, joten menin tulliin kysymään neuvoa: “Anteeksi voinko viedä tämän taulun Suomeen. Ehkä ulkomainen, venäläinen teos”. ”MITÄ ON? Mitä sitä tänne tuot, vie pois se täältä!”

Tuli kiva tunne, olette nyt sitten itsenäisiä! Löysin taulun täkäläisestä antiikkiliikkeestä.

The artwork came with a cardboard with a text written in Estonian. Apparently, it was a birthday greeting. I bought the painting when Estonia became independent in the early 1990s. The artwork made a deep impression on me, so I went to customs to ask for advice. “Excuse me, can I take this painting to Finland? It might be a foreign, Russian piece.” “IT’S WHAT? Why are you bringing it here? Take it away from here!”

It gave me a nice feeling – you’re independent now! I found the painting in a local antique shop.

alkuun

Palaa

Ulla Rannanheimo

Valoa kohti / Towards the Light 2023

Elämä on niin arvokasta ja ihanaa. Teos syntyi vaikean tilanteen selätyksen jälkeen mielessäni vain, että eteenpäin ja valoa kohti tulee suunnata; muistaen elämänpolun kaikenlaiset, hyvät ja huonot, palapelin palaset.

Life is so precious and wonderful. The artwork was born after overcoming a difficult situation, with the sole thought that one must move forward and aim towards the light – keeping in mind all the pieces of life’s puzzle, both good and bad, along life’s path.

Palaa alkuun

Bronkko

Tape Your F*!@€&% Sheet Music 2023

Sain teoksen lahjana ensimmäiseen omaan kotiini ja viulistina teoksen aihe on minulle osuva. Teosta voi tulkita monella eri tavalla ja pidän siitä, että kaikki sitä katsovat voivat ehkä nähdä itsensä viulistin tilalla, joko positiivisessa tai negatiivisessa mielessä. Teos siis herättää katsojan mielikuvituksen, mikä itselleni on tärkeintä kaikessa taiteessa. Omalla seinälläni teos muistuttaa minua aina siitä, että epäonnistumisetkin voivat näyttää kauniilta, jos niitä osaa katsoa oikeasta näkökulmasta.

I received the artwork as a gift for my very first home, and as a violinist, the theme resonates with me. The piece can be interpreted in many ways, and I appreciate that everyone might see themselves in the place of the violinist, whether in a positive or negative light. So, the artwork sparks the viewer’s imagination, which is the most important aspect of art to me. On my own wall, the piece always reminds me that even failures can look beautiful if you know how to look at them from the right perspective.

Palaa alkuun

Vesa Ranta

Ever-Frost

2004

Valokuvateoksen tekijä on oululainen valokuvataiteilija Vesa Ranta, joka tuli aikoinaan tunnetuksi metalliyhtye Sentencedin rumpalina. Kuvaa on käytetty myös suosikkiyhtyeeni Ever-Frost-singlen kansikuvana. Tämä näkyy liitetiedoston kuvassa alhaalla myös kehystettynä. Ostin teoksen suoraan taiteilijalta, joka toimitti sen henkilökohtaisesti Palokkaan. Enpä olisi nuorena fanipoikana uskonut moisen olevan edes mahdollista. Sittemmin olen käynyt pariinkin otteeseen ”pyhiinvaellusmatkalla” kuvanottopaikalla. Mutta se on toinen tarina…

The photographer is Vesa Ranta, an Oulu-based photographer who became known as the drummer for the metal band “Sentenced”. The image has also been used as the cover art of my favorite band’s ”Ever-Frost” single. The single is shown in the attached image at the bottom, also framed. I purchased the piece directly from the artist, who personally delivered it to Palokka. As a young fanboy, I would never have believed such a thing to be possible. Since then, I have made a couple of “pilgrimages” to the location where the photo was taken. But that’s another story… Palaa alkuun

Jaakko Valo

Valkoisen valta / White Supremacy

1989

2000-luvun alussa kävin tutustumassa Jaakko Valon ateljeeseen. Työ ei ollut seinällä vaan paketissa hyllyssä. Kun teos asetettiin seinän viereen, ihastuin siihen välittömästi. Valo sanoi, että rakenne on väriä tärkeämpi ja sen huomaa kuinka taidokkaasti Valo on tämän työn tehnyt. Vaikka vuosien varrella olen monesti muuttanut, tämä teos on pysynyt mukana matkassa.

In the early 2000s, I visited Jaakko Valo’s studio. The piece wasn’t on display but packaged on a shelf. Once the piece was placed next to a wall, I immediately fell in love with it. Valo mentioned that structure is more important than color, and you can see how skillfully Valo executed this work. Despite having moved several times over the years, this piece has always stayed with me.

Palaa alkuun

Jaakko Valo

Grafiikka / Print

1984

Työelämässä ollessani tehtäviini kuului kaupungintalon taidekokoelmasta huolehtiminen. Tehtävässä sain tutustua kaupungin taidemuseon kokoelmiin sekä työskennellä ammattitaitoisen henkilökunnan kanssa. Sain myös itse valita silloiseen toisen kerroksen työhuoneeseeni taidetta. Ihastuin Jaakko Valon teoksiin, mitkä miellyttivät rauhallisilla väreillään ja selkeillä muodoillaan. Ajattelin, että tällaista taidetta voisin hankkia kotiinkin. Toiveeni toteutui, kun sain vinkin, että Jaakon teoksia on myynnissä. Ostin Jaakolta kaksi vedosta, joista toinen olisi nyt ehdolla tulevaan näyttelyyn.

One of my work responsibilities was managing the city hall’s art collection. This role allowed me to explore the city’s art museum collections and work with a professional staff. I also had the opportunity to select artwork for my office on the 2nd floor. I was particularly drawn to Jaakko Valo’s works, which appealed to me with their calm colors and clear forms. I thought such art would be nice to have at home as well. My wish came true when I received a tip that Jaakko’s works were for sale. I bought two prints from Jaakko, one of which is now being considered for the upcoming exhibition.

Palaa alkuun

Veistos / Sculpture 2018

Veistos on hetki, jolloin uppoutuu musiikkiin. Teoksen koko, paino ja muotoilu kuvailevat tätä haurasta, mutta silti niin vaikuttavaa hetkeä, kun uppoaa maailmasta toiseen.

The sculpture captures the moment of being immersed in music. Its size, weight, and design portray this fragile yet profoundly impactful moment of transitioning from one world to another.

Palaa alkuun

Riku Riippa

Veistos / Sculpture

2009

Itse kuvataiteilijana koin täydellisen rakastumisen nähdessäni teoksen. En ollut kuullut Riku Riipasta ennen vuotta 2009, mutta koin, että on syntynyt kuvanveistäjä, joka koskettaa sielua. Tunsin, että olen taiteilijan historiankirjoituksen ensilehdellä. Minun oli pakko saada tämä teos itselleni ja niin ostin sen Galleria Dueton näyttelystä. Olen hartaasti odottanut hänen näyttelyään Keski-Suomeen ja sitä odottaessa voin aina ihailla omaa veistostani.

As an artist myself, I experienced a moment of complete infatuation when I saw this artwork. In 2009, I had never heard of Riku Riippa before, but I thought he is a born sculptor who has the ability to touch the soul. I felt like I was on the first page of the history of the artist. I had to have this artwork for myself, so I bought it from Gallery Dueto’s exhibition. I have eagerly waited for his exhibition to be held in Central Finland, and while waiting, I can always admire my own sculpture.

Palaa alkuun

Seppo Oikari Purjeet

n. 1980

Isäni meinasi antaa vasaraa teokselle eli särkeä sen, koska ei ollut tyytyväinen siihen. Siskoni kanssa kuulimme tämän suunnitelman, teimme pelastusoperaation. Isämme ollessa kotoa pois, kannoimme teoksen yhteiseen huoneeseemme, peitimme kaiken maailman huiveilla ja hatuilla, teosta ei näkynyt mistään suunnasta. Jonkun ajan päästä isämme löysi sen ja ihmetteli, mitä se siellä teki. Emme antaneet isän paukuttaa sitä vasaralla, koska se on meidän hattuteline. Hattuteline nimisenä se on kulkenut siitä asti meidän perheessä. Myöhemmin isämme kertoi “oli se hyvä, kun pistitte piiloon..” My father was about to smash the artwork with a hammer for not being satisfied with it. My sister and I heard about this, we executed a rescue operation. While our father was away, we carried the artwork to our room, covered it with all kinds of scarves and hats, couldn’t see it from any direction. After some time, our father found it and wondered how it got there. We didn’t let our father bang it with the hammer because it serves as our hat stand. It has gone by the name “Hat Stand” in our family ever since. Later, our father said, “It was nice of you to hide it..” Palaa alkuun

Lars-Gunnar Nordström

Dimension -sarjasta? / (From the Dimension -series?)

1991

Lars-Gunnar ‘Nubben’ Nordström (1914 – 2014) oli paitsi Suomen nonfiguratiivisen taiteen uranuurtajia myös intohimoinen jazzharrastaja ja levykeräilijä. Juuri tuo jazzharrastus ja levykeräily yhdistävät häntä ja minua. Niinpä olin päättänyt, että minulla pitää olla ainakin yksi Nordströmin teos. Noin viisi vuotta sitten näin sattumalta Helsingissä erään antiikkiliikkeen ikkunassa yhden hänen grafiikkateoksensa. Liike oli auki vain sovittaessa, joten ei muuta kuin soittamaan ja sopimaan tapaaminen liikkeeseen seuraavaksi päiväksi. Ja niin teos pääsi kotimme paraatipaikalle.

Lars-Gunnar ‘Nubben’ Nordström (1914 – 2014) was not only a pioneer in Finland’s non-figurative art but also a passionate jazz enthusiast and record collector. It was precisely his love for jazz and record collecting that connected him to me. Therefore, I had decided that I must own at least one Nordström piece. About five years ago, I happened to see one of his graphic works in the window of an antique shop in Helsinki. The shop was open by appointment only, so I quickly made a call and arranged to visit the next day. That’s how the artwork found its way to a special place in our home.

Palaa alkuun

Pentti Tulla

Ereignes

1974

Tämä matemaattisen tarkka maalaus kuvastaa järjestystä ja suunnitelmallisuutta, jotka ovat vastakohtia spontaanille elämäntyylilleni. Se muistuttaa minua päivittäin aikataulujen ja suunnitelmien tärkeydestä. Lisäksi, jos joku haluaa testata näköään, se onnistuu myös teoksen avulla. Tämä teos tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tarkkailla yksityiskohtia. Ostin teoksen kirpputorilta, ja sen menneisyys lisää sen arvoa – se on kuin hylätty aarre, joka on saanut uuden elämän ja kodin. Minua kiehtoo muutenkin ostaa kirpputoreilta taidetta, koska ne on joku hyljännyt syystä tai toisesta.

This mathematically precise painting reflects order and systematic planning, qualities that contrast with my spontaneous lifestyle. It reminds me daily of the importance of schedules and plans. Additionally, it provides an excellent opportunity for anyone to test their vision, while observing its detailed composition. I bought this artwork at a flea market, and its past adds to its value – it’s like a discarded treasure that has found a new life and a home. Buying art from flea markets is fascinating to me in general because someone has abandoned those artworks for one reason or another. Palaa alkuun

Veli Ähtävä

Syvä hiljaisuus / Deep Silence

2000-luku

Olen saanut valita teoksen syntymäpäivälahjakseni 2013. Olin käynyt Ähtävän näyttelyssä aikaisemmin ja ihastuin valtavasti hänen puutöihinsä ja tapaansa luoda taidetta. Hänhän kuoli muutama vuosi sitten, mikä oli valtava menetys ja tosi surullinen tapahtuma. Tapasin taiteilijan kerran, ja vaimonsakin, aivan ihania ihmisiä. Ostin sitten toisenkin taulun, pienemmän. Nythän nii -

tä ei enää saa kuin sattumalta jostain.

I got to choose this piece as my birthday present in 2013. I had visited in Ähtävä’s exhibition before and was greatly impressed by his woodworks and his unique way of creating art.

He passed away a few years ago, which was a huge loss and a very sad event. I met the artist once, along with his wife—both were absolutely wonderful people. I later bought another smaller painting. Now, these works can only be found by chance. Palaa alkuun

Kaisa Huotari

Huurre / Frost

2017

Kaisa Huotarin ”Huurre” on minulle tärkeä teos, koska koen maalauksen ylläpitävän suhdettani taiteeseen ja tuottavan esteettistä nautintoa. ”Huurre” on kylmä ja hauras, eikä se tunnu teoksena turhan vaikealta lähestyä, tai yrittävän liikaa. Maalaus kimaltelee jään ja lumen tavoin olohuoneemme seinällä kauniisti, ja kesän helteilläkin sen voi kuvitella viilentävän kotimme hohkaavaa ilmaa. Abstraktin ja esittävän muotokielensä ansiosta maalaus on onnistunut herkistämään katsettani sen ulkopuolella esiintyville pienillekin yksityiskohdille, joita voi havaita maailmamme eri pinnoilla.

Kaisa Huotari’s “Huurre” (”Frost”) holds great importance for me because I feel it maintains my connection to art and provides aesthetic pleasure. “Huurre” is cold and delicate, yet it doesn’t feel overly challenging to approach or pretentious. It beautifully sparkles like ice and snow on our living room wall, and even during summer heatwaves, one can imagine it cooling the air in our home. Its blend of abstract and figurative elements has sensitized my gaze to various small details present on different surfaces in our world.

Palaa alkuun

Martti Suominen

Elämä / Life

Teoksen on tehnyt hyvä ystäväni ja taidemaalari Martti Suominen. Iltaisin, kun makaan sängyssäni, katselen taulua ja mietin elämän eri vaiheita, miten se alkaa ja miten se päättyy.

The painting was created by my good friend and artist, Martti Suominen. In the evenings, when I lie in bed, I look at the painting and reflect on the different stages of life, how it begins and how it ends.

Palaa alkuun

Piispa Arseni (Jorma Heikkinen)

Sipulit ja kupolit / Onions and domes

2012

Tykästyin tähän kollaasiin syksyllä 2012 Mäntän taidekeskus Honkahovin näyttelyssä “Kupoleita, kasvoja ja ruukkuja”. Teoksen värimaailma on kaunis ja siinä on myös symboliikkaa. On kolme sipulikupolia ja kolme maljaa, jotka ovat kuin ylösalaisin käännetyt kupolit. Kupolin pyöreä muoto symboloi taivasta ja kupoli huippuineen tuohuksen liekkiä. Myös

maljalla on monenlaisia symbolisia merkityksiä kreikkalaisesta mytologiasta kristilliseen ehtoollismaljaan.

I became fond of this collage in autumn of 2012 at the Honkahovi Art Center in Mänttä during the exhibition “Domes, faces, and vessels”. The color palette of the artwork is beautiful, and it also carries symbolism. There are three onion domes and three chalices, which resemble inverted domes. The rounded shape of the dome symbolizes the sky, and the dome with its peak represents the flame of a taper candle. The bowl also holds various symbolic meanings ranging from Greek mythology to the Christian communion chalice.

Palaa alkuun

Erkki Hienonen

Oikku / Whim

1983

Olin tutustunut taitelija Erkki Sakari Heinoseen ystäväni kautta. Vierailimme hänen ateljeessaan Haapajärvellä ja tapasimme palvelukodissa. Heinonen on tunnettu grafiikastaan ja surrealistisista maalauksistaan. Kun törmäsin hänen maalaukseensa huutokauppaluettelossa, halusin ja sain ostettua sen. Kun ostos saapui perille, se ei ollutkaan Erkki Sakari Heinosen teos vaan Erkki Hienosen maalaus ”Oikku”. Olisin voinut palauttaa teoksen, mutta tykästyin Hienosen maalaukseen ja se jäi meille. Pidän siitä edelleen kovasti. Molemmat taitelija-Erkit ovat syntyneet vuonna 1933 ja tehneet hienon uran.

I got to know Erkki Sakari Heinonen through a friend. We visited his studio in Haapajärvi and met him at a nursing home. Heinonen is known for his printmaking and surrealist paintings. When I came across one of his paintings in an auction catalog, I wanted it and managed to get it. When the purchase arrived, it turned out not to be by Erkki Sakari Heinonen but by Erkki Hienonen, titled ”Oikku” (“Whim”). I could have returned it, but I grew fond of Hienonen’s painting, and it stayed with us. I still greatly appreciate it. Both Erkkis were born in 1933 and have had distinguished careers. Palaa alkuun

Kaksoiselämän jälkeinen / After the double life 2008 Olen erittäin erityisherkkä ihminen. Pakenin lapsiperheen parisuhteen ongelmia vieraisiin, kunnes “tie nousi pystyyn“. Kerroin vaimolleni elämäni totuuden ja tiesin, että ero on ainut seuraus. Mutta hän shokista toivuttuaan sanoi, ”Ei erota “. Hän ilmoitti minut työväenopiston maalauksen peruskurssille. Maalauksen tulkinta: Ongelmia paetessani näin, että ruoho on vihreämpää aidan/tai joen takana. Sisimmässäni väärät ihmissuhteet olivat olleet sysimustia, jotka nyt loittonivat ja uuden elämäni aurinko alkoi hiljalleen nousta syvältä.

I am a highly sensitive person. I escaped family life problems by seeking solace elsewhere, but I reached a breaking point. I confessed the truth about my life to my wife, expecting divorce as the only outcome. But after recovering from the shock, she said “Let’s not divorce.” She enrolled me on a base level painting course at an adult education center. Interpretation: While fleeing from problems, I perceived the grass to be greener on the other side. Deep down, the wrong relationships had been pitch black, now they were receding. The sun of my new life began to slowly rise from the depths. Palaa alkuun

Aki Saarinen Utopia18

2023

Teos on isäni antama lahja täytettyäni 18 vuotta, johon nimi ”Utopia18” viittaa. Teos on Metsä Fibren Kemin vanhan sellutehtaan havuarkille tehty puuvärityö. Kyseessä on materiaaliltaan harvinainen ja uniikki työ. Teos kuvastaa itselleni mahdollisuuksia, tulevaisuutta, iloa ja lukuisia vaihtoehtoisia polkuja, joita kulkea. Teos on muistutus hyvien perhesuhteiden merkityksestä ja taiteesta rakkauden ilmaisun välineenä. Minulle siinä kiteytyy isäni ja itseni keskinäinen kommunikaatio ja yhdessä kasvaminen. Se on isäni persoonallinen osoitus välittämisestä.

The artwork was given to me by my father when I turned 18, hence the name ”Utopia18”. It is a colored pencil drawing made on a spruce sheet by Kemi’s old pulp mill (Metsä Fibre). It’s a rare and unique material. For me, the piece symbolizes possibilities, future, joy, and numerous alternative paths to take. It serves as a reminder of the importance of strong family relationships and the role of art in expressing love. To me, it encapsulates the mutual communication between my father and me, and our growth. It’s my father’s personal way of expressing his care and affection.

Palaa alkuun

Saila Avelin (ent. Blomqvist)

Oppipoika / Apprentice

1997

Jyväskylän maalaiskunnan opettajien ammattijärjestö onnitteli minua

Saila Avelinin ”Oppipoika” teoksella täyttäessäni pyöreitä vuosia.

Olimme olleet naapureita ja myöhemmin Saila kävi vierailevana taitei -

lijana Jokelan koulussa ohjaamassa oppilaitani sekä minua. Teimme antoisaa yhteistyötä. Sailan työt ovat olleet suosikkejani.

The teachers’ trade union of Jyväskylä rural municipality congratulated me with Saila Avelin’s artwork ”Oppipoika” (”Apprentice”) when I turned a significant age. We had been neighbors, and later Saila visited Jokela School as a visiting artist to guide my students and me. We had a fruitful collaboration. Saila’s works have been among my favorites.

Palaa alkuun

Hassane Choklat

Don Guijote

1981

Taulun valinta oli vaikea kaikista kyseisen taiteilijan upeista värikkäistä teoksista. Cervantesin luoma hahmo Don Quijote taisteli epäoikeudenmukaisuutta ja vääryyttä vastaan. Taistelu tuulimyllyjä vastaan symboloi juuri sitä; yhden ihmisen taistelua mahdottomuuksia vastaan, johon voin samaistua.

It was difficult to choose a painting from all the artist’s colourful artwork. Don Quijote, the character created by Cervantes, fought against injustice, and the fight against windmills symbolises exactly that, it’s something I can relate to.

Palaa alkuun

Regina Pekkola os; nykyään Regina Kiviranta

Kallot / Skulls

1967

Vuosina 1966-1969 opiskelin Viitasaaren lukiossa. Onnekseni kuvaamataidon opettajani oli Matti Veikko Waskilampi. Hän pyysi minua opiskelemaan taidetta lisää Viitasaaren työväenopistoon. ”Kallot” syntyi siellä. Hän oli lähettänyt maalaukseni Suomen lukioiden väliseen kilpailuun. Se sai kunniamaininnan! Kävin Lahdessa katsomassa näyttelyn. Eikä tarvinnut hävetä!

From 1966 to 1969, I studied at Viitasaari High School. Fortunately, my art teacher was Matti Veikko Waskilampi. He asked me to further my art studies at Viitasaari Adult Education Centre. “Kallot” was created there. He had sent my painting to a competition between Finnish high schools, and it received an honorable mention! I went to Lahti to see the exhibition – I sure didn’t need to be ashamed!

Palaa alkuun

Aija-Leena Lääperi

Pieni Paratiisi / Small Paradise

2011

Veistos koskettaa minua tavalla, johon en kyllästy. Puiden muodostama paviljonki antaa suojaa lepääville figuureille kuvaten rakkaus- ja parisuhteen omaa tilaa ulospäin avautuvana ja hengittävänä. Sisäpuolta koristaa musta pantteri symbolisoiden elämän ja suhteen haasteita, kauris elämän kepeyttä ja kauneutta, käärme houkutuksia ja mosaiikkilattia elämän haurautta. Teos sopisi monumentaaliteoksena puistoon, jossa ihmiset pääsisivät kulkemaan sen sisälle.

I will never grow old to the way this piece moves me. The pavilion formed by trees provides shelter for the resting figures, symbolizing the personal space of a romantic relationship as open and breathable. Inside, a black panther represents the challenges of life and relationships, a deer signifies the lightness and beauty of life, a snake symbolizes temptations, and the mosaic floor reflects life’s fragility. This piece would be perfect as a monumental work in a park, allowing people to walk inside.

Palaa alkuun

Jorma-Tapio Valkama

Onnellinen perhe / A Happy Family 1991 Kaikki lähti Invalidien taideleireistä Metsärannassa. Vaimoni, nyt jo vainaja, harrasti akvarellimaalausta ja oli vuosia siellä mukana. Niin tutustuimme kumpikin Jorma-Tapio Valkamaan. Sitten kävimme Valkamien taideviikoilla ja näyttelyissä Hiidenkirnussa. Siellä kerran ihailimme tätä työtä perhekuvana, äiti, isä ja kaksi tytärtä. Ja yhtenä päivänä Valkama tuli meille taulun kanssa, ja paikkakin löytyi. Kallista hintaa valittelimme, mutta Valkama lohdutti, että ei sillä kiirettä ja jätti muutaman pankkisiirron ilman eräpäivää. Uskoi, että maksamme ja me maksoimme.

It all started at the Disabled Artists’ Art Camps in Metsäranta. My late wife was into watercolor painting and participated there for years. That’s how we got to know Jorma-Tapio Valkama. We later attended the Valkama art week and exhibitions at Hiidenkirnu. We admired a painting depicting a family: mother, father, and two daughters. One day, Valkama visited us with the painting, and we found a place for it. We expressed concern about the high price, but Valkama reassured us, saying there was no rush, and left a few bank transfer forms without a due date. He trusted we would pay, and we did.

Palaa alkuun

Sanna Pitkänen

PuuLiiterissä / In the Woodshed 2024

Olen saanut teoksen lahjaksi akvarellitaiteilija Sanna Pitkäseltä. Aikoinaan tutustuin Sannaan kuvataiteen perusopintojen kurssilla kesällä 2016.

Ystävystyimme ja Sannasta tuli minulle tärkeä ihminen, jonka kanssa jakaa ajatuksia taiteesta ja elämästä. Teos PuuLiiterissä on minusta kaunis ja puhutteleva. Rakastan akvarellimaalausten herkkyyttä ja Sanna hallitsee akvarellitekniikan erinomaisesti. Teoksessa on satumainen tunnelma, mikä puhuttelee minua.

I have received the artwork as a gift from watercolor artist Sanna Pitkänen. I got to know Sanna during a basic art course in the summer of 2016. We became friends, and Sanna became an important person to me with whom to share thoughts about art and life. The artwork ”PuuLiiterissä” (”In the Woodshed”) is beautiful and captivating to me. I love the delicacy of watercolor paintings, and Sanna excels in mastering the watercolor technique. The artwork has a fairytale-like atmosphere that resonates with me.

Palaa alkuun

Virpi Vanas

Laakson Lilja / Lily of the Valley 1975

Maalauksessa on maaginen ja surrealistinen tunnelma. Kun katson maalausta, mietin, onko tulossa yö vai sarastaako aamu, jolloin yön viimeiset tähdet vielä näkyvät taivaalla. Maalaus käy hienolla tavalla keskustelua Italian renessanssin maalausperinteen kanssa. Tämä näkyy erityisesti taustan maiseman käsittelyssä.

The painting exudes a magical and surreal atmosphere. When I look at the painting, I ponder whether night is approaching or if dawn is breaking, with the last stars of the night still visible in the sky. The painting engages in a sophisticated dialogue with the Italian Renaissance painting tradition. This is particularly evident in the treatment of the background landscape.

Palaa alkuun

Alpo Jaakola

Kolme naista / Three women

1979

Professori Alpo Jaakola on lempitaiteilijani. Mieheni Mauri Sompa tietää tämän ja osti sen takia tämän teoksen minulle lahjaksi Alpo Jaakolalta Loimaan Torkvillesta, Alpon taiteilijakodista. Mauria kiehtoi teoksen nimi, ”Kolme naista”. Hänellä itsellään on ollut elämässään kolme tärkeää naista: äiti, minä ja tyttäremme Hinni.

Professor Alpo Jaakola is my favourite artist. My husband Mauri Sompa knows this and that is why he bought this work as a gift for me from Alpo Jaakola in Torkville, Loimaa, from Alpo’s artist home. Mauri was fascinated by the title of the work, ”Kolme naista” (”Three Women”). He himself has had three important women in his life: his mother, me, and our daughter Hinni.

alkuun

Palaa

Milla Ilana Rannila

Louhi

2011

Tyttäreni maalasi tämän taulun minulle 50-vuotislahjaksi. Maalaus merkitsee minulle hyvin paljon, sen värit tuovat mieleeni pohjoisen kauniin ja salaperäisen kaamoksen. Salaperäisyyteen viittaa arvoituksellinen hahmo, joka maalaukseen on kätketty. Ja sitten on tietysti itse Louhi, Pohjolan matriarkka, joka pisti kampoihin Väinölän omahyväiselle herrakerholle.

My daughter painted this picture for me for my 50th birthday. The painting means a lot to me, the colors remind me of the beautiful and mysterious polar night of the North. The painting implies a mystery; there is a mysterious figure hidden in the painting. And then there is Louhi herself, the matriarch of the North, who opposed the self-satisfied gentlemen’s club of Väinölä.

Palaa alkuun

Enni Pölönen

Unikuva

2011

Taulussa on maalaus unestani. Äitini asui Jyväskylässä ja minä Saarijärvellä. Tavatessani kerroin äidille näkemästäni unesta.Unessa menin hakemaan järvestä sangolla vettä. Vaikka oli keskikesä, järvi olikin jäässä. Järvessä oli kuitenkin avanto , jossa kaksi joutsenta uiskentelivat rauhallisesti. Toinen joutsen nosti kylkeänsä että saisin paremmin otettua vettä.

Seuraavana syntympäivänäni sain lahjaksi tämän taulun.

There is a painting of my dream on the board. My mother lived in Jyväskylä and I lived in Saarijärvi. When we met, I told my mother about the dream I had. In the dream, I went to get water from the lake with a bucket. Even though it was midsummer, the lake was frozen. However, there was an opening in the lake where two swans were swimming peacefully. Another swan raised its side so that I could get a better intake of water.

On my next birthday, I received this board as a present.

alkuun

Palaa

Nina Zukowa

Maalaus / Painting

Sain edesmenneen rakkaan taiteilija tätini jäämistöistä toisen teoksen ja selvitin myöhemmin, kuka teoksen tekijä oli. Taiteilija oli tätini vanha oppilas. Löysin taiteilijan ja ostin häneltä ison teoksen. Hän toimitti teoksen minulle kotia Lapista saakka.

I received another work from the estate of my beloved artist aunt and later found out who the artist was. The artist was an old student of my aunt. I found the artist and bought a large piece from them. They shipped the work to my home all the way from Lapland.

Palaa alkuun

Aarni Kapanen

Oppinut / Scholar

2015

Kesällä 2015 olimme Tampereella lomalla ja virastotalon ikkunassa näimme vastaavia upeita teoksia. Selvittelimme loman jälkeen, voisimmeko ostaa teoksen, joka puhutteli meitä heti. Teokset oli tehty nuorten työpajassa ja eivät olleet myynnissä. Työpajan vetäjä Tarmo Kaikkonen lupasi kysyä eniten viehättäneen teoksen tekijältä, tekisikö hän meille oman maalauksen. Aarni oli silloin 17-vuotias ja hän suostui tekemään meille teoksen. Se on siitä lähtien ollut meidän olohuoneen seinällä. Teos on meille erittäin tärkeä.

In the summer of 2015, we were on vacation in Tampere and saw stunning works similar to this in the window of the government building. After the vacation, we looked into whether we could buy the piece that immediately spoke to us. The works were created in a youth workshop and were not for sale. The workshop leader, Tarmo Kaikkonen, promised to ask the creator of the piece we liked the most if he would make a painting for us. Aarni was 17 years old at the time and agreed to create a piece for us. It has been on our living room wall ever since. The artwork is very important to us.

Palaa alkuun

Aamu Elokannas

Quarantine Moth

2022

Ihastuin Aamun teoksiin Jyväskylän keskustassa järjestetyssä yhteistaidenäyttelyssä. Nuoren Aamun runsas värien käyttö, taidokas eloisa maalaustapa ja raadollinen aihepiiri tekivät minuun heti suuren vaikutuksen. Itse keräilen hyönteisaiheisia esineitä ja taidetta, ja kun näin Aamun Quarantine Moth maalauksen, olin heti myyty! Teoksessa on vielä lempiväriäni vihreää, ja sinne tänne pälyilevät realistiset silmät ja haarautunut irvokas kieli luovat teokseen oman huikean tunnelmansa. Teos tuottaa minulle suurta hykertelevää iloa aina sen nähdessäni.

I was captivated by Aamu’s works at a joint art exhibition held in downtown Jyväskylä. The young artist’s bold use of color, skillful and lively painting style, and raw subject matter immediately impressed me. As a collector of insect-themed items and art, I was instantly drawn to Aamu’s “Quarantine Moth” painting. The piece features my favorite color, green, along with realistically rendered eyes and a grotesquely forked tongue that give it a unique atmosphere. The artwork brings me immense delight every time I see it.

Palaa alkuun

Katri Torniainen

Maalaus / Painting

2019

Maalaus on poikani puolison Katri Torniaisen tekemä. Saimme sen mieheni kanssa vuonna 2019. Laitoimme maalauksen omakotitalomme yläkerran seinälle, koska alakertaan se ei mahtunut. Minua harmittaa, että meillä kyläilevät eivät sitä välttämättä näe. Pidän kovasti maalauksen värimaailmasta ja rauhallisesta tunnelmasta. Salaperäinen nainen päivänvarjoineen upealla näköalapaikalla kiehtoo minua. Osaan kuvitella itsenikin seisomassa siellä kauniin luonnon keskellä, turvapaikassa.

The painting was created by my son’s spouse, Katri Torniainen. My husband and I received it in 2019. We placed the painting on the wall of the upper floor of our detached house because it didn’t fit in the downstairs area. It disappoints me that our guests may not see it. I really like the painting’s color palette and tranquil atmosphere. The mysterious woman with her parasol in a stunning view fascinates me. I can imagine myself standing there amidst beautiful nature, in a sanctuary.

Palaa alkuun

Soile Hovila

Kaupunkilainen / Townie 1992

Taulu on tärkeä minulle, koska se on tyttäremme taiteilijuuden alkuajoilta. Hän on minun puolelta keskisuomalainen. Taulun

Soile on tehnyt Savonlinnan Taidelukiossa 17-vuotiaana. Se on hänen ensimmäinen jyrytetty, valittu teos. Nykyisin hän työskentelee tekstiilitaiteen parissa.

The painting is important to me because it marks the early days of my daughter’s artistic journey. On my side of the family, she originates from Central Finland. Soile created the painting at the Savonlinna High School of Art at the age of 17. It is her first juried, selected work. She now works in the field of textile art. Palaa alkuun

Margus Lattik / Mathura Walk

on Water

2002

Muutin Suomeen 17 vuotta sitten, kaikki tavarani mahtuivat henkilöautoon. Alkuperäisistä tavaroista on jäänyt punottu kori, muutama kirja ja kaksi sielukasta taideteosta. Margus on virolainen runoilija, kääntäjä, taiteilija ja myös paraurheilija. Nuorena miehenä hän menetti oikean kätensä syövälle (oikeakätisenä). Kaksi taulua ovat minulle monimerkityksellisiä. Muistuttavat mahtavasta ihmisestä ja vaikeuksien ylitse pääsemisestä, mutta ovat myös lähellä sydäntä omassa surullisuudessa ja yksinäisyydessä. Olemme yksin elämän ja Jumalan edessä, olemme itse vastuussa omasta vahvuudestamme.

I moved to Finland 17 years ago, all my belongings fit into a passanger car. Among the original items, what remains is a woven basket, a few books, and two soulful artworks. Margus is an Estonian poet, translator, artist, and also a para-athlete. As a young man, he lost his right hand to cancer (being right-handed). These two paintings hold multiple meanings for me. They remind me of an extraordinary person and overcoming difficulties. They also resonate with their sadness and loneliness. We are alone before life and God; we are responsible for our own strength.

Palaa alkuun